VL-lajiryhmän vuosikokous Loma-Säkylä. 1. Kokouksen avaus - Lajiryhmän puheenjohtaja avasi kokouksen klo 21:05

Transkriptio

1 VL-lajiryhmän vuosikokous Loma-Säkylä 1. Kokouksen avaus - Lajiryhmän puheenjohtaja avasi kokouksen klo 21:05 2. Kokouksen toimihenkilöiden valinta - Puheenjohtajaksi valittiin Yrjö Waltonen - Sihteeriksi Tapio Linkosalo - Pöytäkirjan tarkastajajiksi sekä ääntenlaskijoiksi Kimmo Valkonen ja Jyri Tähkä 3. Laillisuus ja päätösvaltaisuus - Todettiin kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 4. Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi - Muihin esille tuleviin asioihin lisättiin kohta "kunniapalkinnot". Hyväksyttiin muutettu esityslista kokouksen työjärjestykseksi (liite 2). 5. toimintakertomuksen 2011 ja toimintasuunnitelman 2012 hyväksyminen - Hyväksyttiin toimintakertomus (liite 3) sekä toimintasuunnitelma (liite 4) esitetyssä muodossa 6. Henkilövalinnat - Lajiryhmän puheenjohtajaksi valittiin Tapio Linkosalo - LeT-edustajaksi valittiin Yrjö Valtonen - Johtoryhmän muiksi jäseniksi nimettiin Petri Kuikka ja Riku Posa - Päätettiin ehdottaa Jari Valoa Ilmailuliiton edustajaksi CIAM-kokoukseen - Ehdotuksesta Liiton edustajaksi CIAM:in vapaastilentävien alakomiteaan äänestettiin. Jari Valo voitti Ossi Kilpeläisen äänin SM-kilpailujen järjestäminen kaudella Bear Cup MC-osakisan SM-pisteet lasketaan aikaisempien vuosien tapaan (vain kotimaiset kilpailijat huomioidaan SM-pisteitä määritettäessä) - SM-kisat ja EM-karsinnat järjestetään kuten aiemminkin. 8. Kilpailusääntöjen hyväksyminen kaudelle Keskusteltiin ryhmä-flyoffin käytöstä SM-kisoissa. Kokoukselle tuli kolme ehdotusta: a) luovutaan ryhmä-fly-offista, b) ryhmä-fly-off järjestetään, mikäli mahdollista, kilpailun johtaja ja jury päättää asiasta, ja c) kilpailun johtaja ja jury voi päättää ryhmä-fly-offin järjestämisestä, mikäli se katsotaan välttämättömäksi. Äänestettiin ensiksi ehdotusten b) ja c) välillä, tulos 4-5. Seuraava äänestys oli vaihtoehtojen a) ja c) välillä, tulos 3-8. Siis ryhmä-fly-off -käytäntöä jatketaan, mutta vuonna 2013 sellaista ei ole pakko järjestää ehtojen (väh. 8 lennättäjää fly-offissa) täyttyessä, vaan päätös on kilpailun johdon käsissä. - Keskusteltiin korkeusloggerin käytöstä lentoajan mittaamisessa, kokoukselle oli annettu kaksi sääntöehdotusta (liitteet 5 ja 6). Kokous keskusteli yleisemmällä tasolla siitä, pitäisikö korkeusloggerista saatavaa tietoa käyttää kilpailun lopputuloksien määrämisessä, äänestyksessä ehdotus hävisi 4 puolesta - 9 vastaan. Kokous kuitenkin näki loggereissa potentiaalia tulevaisuudessa, kunhan tekniikka kehittyy ja vakiintuu. Tekniikan kehitystä tulee siten seurata vastaisuudessakin. - Ensimmäisen kohdan muutoksin hyväksyttiin kilpailusäännöt kaudelle 2013 (Liite 7).

2 9. Edustusjoukkueet EM-joukkue valitaan kauden 2011 SM-tulosten perusteella. Kim Henriksson ilmoittautui vapaaehtoiseksi joukkueenjohtajaksi. Kokous antoi hänelle tehtäväksi toimia vt. joukkueenjohtajana ja selvittää joukkueen kokoonpanon mennessä. Lopullisen päätöksen joukkueenjohtajasta tekee EM-joukkue. 10. Muut esille tulevat asiat - Keskusteltiin luokan F1Q Suomen Cupin järjestämisestä, mutta todettiin että kisasarjan järjestäminen päällekkäin SM-kisojen kanssa on hankalaa, kun kaikki potentiaaliset Q- kisaajat lennättävät myös SM-kisoissa. Koska suurta painetta Cup-kisan järjestämiselle ei toistaiseksi ole, päätettiin se jättää järjestämättä v Vuosikokouksen ajankohdaksi oli ehdotettu syyskuuta ja paikaksi Räyskälää. Ehdotus ei kuitenkaan saanut vuosikokoukselta kannatusta. - Vuosikokoukselle oli ehdotettu Suomen toisen maailmancupin osakilpailun järjestämistä yhteistyössä jonkin ulkomaan kanssa. Kokouksessa todettiin, että koska vapaaehtoisia järjestäjiä ei ole tiedossa, ei ryhdytä toimiin kilpailun järjestämiseksi. - Kokoukselle oli ehdotettu kesälennätysmahdollisuuksien selvittämistä erityisesti Räyskälässä. Kokouksessa keskusteltiin Räyskälän nykyisistä ympäristösäännöksistä, jotka estävät lentotoiminnan iltaisin ja öisin, mahdollisen purjekoneiden vinssihinauksen käyttöönoton vaikutuksesta lennätysmahdollisuuksiin. Konkreettisia ehdotuksia toimenpiteiksi ei tullut. - Keskusteltiin mahdollisuuksista kesäkisojen järjestämisestä FAI-luokissa, ja todettiin lentokenttien olevan kovin pieniä nykykalustolle. Ehdotettiin loggerikisan kokeilemista (kilpailun tulos on loggerilla mitattu korkeus muutama heti startin jälkeen). Konkreettisia ehdotuksia toimenpiteiksi ei kuitenkaan ollut. - Kim Henriksson pahoitteli kokoukselle sitä, ettei vapaastilentävistä ollut ehdotettu Pilvenveikkojen maljan (vuoden paras juniori) saajaa, vaikka Mikke Henriksson oli edellisenä vuonna voittanut F1A:n Suomen Mestaruuden. 11. Kokouksen päättäminen - Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 23:05 Yrjö Waltonen puheenjohtaja Tapio Linkosalo sihteeri Kimmo Valkonen pöytäkirjantarkastaja Jyri Tähkä pöytäkirjantarkastaja

3 Liite 1. Kokouksen osallistujat - Kim Henrikson - Mikael Henrikson - Aaro Kettula - Petri Kuikka - Tapio Linkosalo - Matti Lihtamo - Petri Pitkänen (pykälästä 10->) - Riku Posa - Heikki Salminen - Janne Savolainen - Jyri Tähkä - Tommi Tähkä - Kimmo Valkonen - Yrjö Waltonen - Vesa Varuskivi (pykälästä 7 ->)

4 Liite 2. VAPAASTILENTÄVIEN LAJIRYHMÄN VUOSIKOKOUS - esityslista Aika: kello 21:00 -> Paikka: Loma-Säkylä 1. KOKOUKSEN AVAUS 2. KOKOUKSEN TOIMIHENKILÖIDEN VALINTA Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat 3. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 4. ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN TYÖJÄRJESTYKSEKSI 5. TOIMINTAKERTOMUKSEN 2011 JA TOIMINTASUUNNITELMAN 2012 HYVÄKSYMINEN 6. HENKILÖVALINNAT Lajin johtoryhmän ja let-edustajan valinta, 2012/2013 Vapaastilentävien ehdotus CIAM-edustajaksi FF-subkomitea-edustaja 7. SM-KILPAILUJEN JÄRJESTÄMINEN KAUDELLA 2013 Porin maailmancup-osakilpailun pisteet SM sarjassa SM-kilpailujen ja karsintakilpailujen järjestäminen KILPAILUSÄÄNTÖJEN HYVÄKSYMINEN KAUDELLE 2013 Fly-offin järjestäminen ryhmissä pudotuspeli-periaatteella SMosakilpailujen yhteydessä kaudella Korkeusloggerit ajanotossa. 9. EDUSTUSJOUKKUEET 2012 Joukkueenjohtajat 10. MUUT ASIAT F1Q Suomen Cup Vuosikokouksen ajankohta Suomen (toinen) MaailmanCup -osakilpailu Lennätysmahdollisuudet Räyskälässä Kesäkisat Kunniapalkinnot 11. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

5 Liite 3 VAPAASTILENTÄVIEN LAJIRYHMÄN VUOSIKERTOMUS 2011 SM-KAUSI SM-kilpailut käytiin neljän osakilpailun sarjana helmi-maaliskuussa. Ensimmäinen osakilpailu käytiin Tammelan pyhäjärvellä, toinen osakilpailu Säkylässä. Seuraava osakilpailu oli taas Säkylässä (Bear Cup - maailmancupin osakilpailu), sää oli hyvä ja kilpailut vietiin läpi menestyksellisesti. Viimeinen Savonlinnan osakilpailu lennätettiin uudella paikalla Kesälahdessa, joka osoittautui hyväksi kisapaikaksi Kauden lopputulokset laskettiin kolmen parhaan osakilpailun perusteella, SM- mitalistit olivat: F1A: 1. Mikke Henriksson, 2. Jori Laaksonen, ja 3. Petri Kuikka (27 osallistujaa) F1AJ: 1. Henrik Tammi, 2. Tommi Tähkä (2 osallistujaa) F1B: 1. Ari Kutvonen, 2. Janne Isotalo ja 3. Juhani Isotalo (12 osallistujaa) F1C: 1. Kaarle Kuukka (1 osallistuja) Enintään viisitoistavuotiaiden F1A-15 -luokan Suomen Cup järjestettiin SM-kisojen yhteydessä. F1A-15: 1. Jussi Piisi (1 osallistuja) KANSAINVÄLISET MESTARUUSKILPAILUT Kaudella 2011 järjestettiin vapaastilentävien MM Embalsessa, Argentiinassa. MM-kisan joukkueeseen kuuluivat: F1A: Jari Valo, Matti Lihtamo ja Pekka Ronkanen F1B: Matti Lihtamo F1C: Timo Niiranen ja Jari Valo Joukkueenjohtajana toimi Pekka Ronkanen. F1A-luokassa Matti Lihtamo ylsi fly-offiin ja oli siellä 11., muissa lajeissa suomalaiset karsiutuivat peruskierroksilla.

6 Junioreiden EM-kisaan ei suomalaisia osallistunut. MAAILMANCUP Maailmancupin osakisoihin osallistuttiin eri puolilla maailmaa. Parhaat sijoitukset eri sarjoissa olivat: F1A: Matti Lihtamo 26. F1B: Ari Kutvonen 28. F1C: Kaarle Kuukka 32. F1Q: Matti Lihtamo 2., Heikki Salminen 4. PIKKULUOKAT Pikkuluokkien loppukilpailu lennätettiin elokuun lopussa Leivonmäellä. Lopputulokset olivat: F1H: 1. Heikki Tähkäpää, 2. Tapio Linkosalo ja 3. Kari Lindgren (4 kilpailijaa) P-30: 1. Tapio Linkosalo, 2. Reijo Liljedahl ja 3. Petri Kuikka (3 kilpailijaa) Epävirallisesti järjestettiin myös kotikenttä-cup, mutta se ei ainakaan toistaiseksi saavuttanut kovin suurta suosiota. LAJIKOKOUS Vapaastilentävien vuosikokous järjestettiin 25. helmikuuta Säkylän Loma-Säkylässä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat sekä keskusteltiin joukkuevalinnoista ja pikkuluokkien kilpailujärjestelmästä. Vapaastilentävien johtoryhmään valittiin: Puheenjohtaja: Tapio Linkosalo LeT-edustaja: Yrjö Waltonen Jäsen: Matti Lihtamo Jäsen: Petri Kuikka

7 Liite 4 Vapaastilentävien lajiryhmä Toimintasuunnitelma 2012 Vapaastilentävien toiminta keskittyy kaudella 2012 kolmeen painopistealueeseen, kilpailutoimintaan sekä kansainvälisesti että kotimaassa, nuorisotoiminnan kehittämiseen ja jäsenhankintaan, sekä vapaastilentävien toiminnasta tiedottamiseen ja lajin markkinointiin. Vapaastilentävät on ollut viime vuosien lennokkien ja jopa yksi kaikkien ilmailulajien menestyksekkäimpiä lajeja kansainvälisellä tasolla. Lennokit ovat edelleen yksi ilmailun tärkeimmistä nuorisotoiminnan muodoista, ja juuri vapaastilentäviin kynnys on kaikkein alhaisin, yksinkertaisten ja edullisten alkeislennokkien ansiosta. Lopulta vasta aktiivinen tiedotustoiminta mahdollistaa lajin menestyksen jatkumisen ja suosion kasvun. Kilpailutoiminnassa järjestetään kansainvälisten FAI -luokkien F1A, F1B, F1C ja F1Ajuniorit SM -sarja, sekä alkeisliidokkien F1A-15 Suomen Cup -kilpailusarja neljänä osakilpailuna helmi - maaliskuun aikana. Yksi SM -osakilpailuista, Bear Cup, on samalla myös maailmancupin osakilpailu, johon odotetaan n. 50 ulkomaalaista kilpailijaa pohjoismaista ja Euroopasta. Suomalaiset lennokkiharrastajat osallistuvat myös kaikkiaan pariinkymmeneen maailmancupin kilpailuun vuoden aikana. SM-kisoissa Bear Cupia lukuun ottamatta jatketaan ryhmäfly-off -järjestelmän kokeilemista. Järjestelmän tavoite on tehdä kilpailun huipennuksesta yleisöystävällisempi ja näyttävämpi, samalla kun kilpailun järjestelytaakka kevenee. FAI-luokkien EM-kilpailu järjestetään elokuussa Capannorissa, Italiassa. Kilpailuun lähtee Suomesta kahdeksanmiehinen joukkue (7 lennättäjää ja joukkueenjohtaja). Joukkue on valittu vuoden 2011 SM-lopputulosten perusteella. Junnujen MM-kisa järjestetään heinä-elokuussa Mengesko-Kamnisko poljessa, Sloveniassa, sinne lähtee Suomesta todennäköisimmin kolmimiehinen liidokkijoukkue avustajineen. Junnujoukkue valitaan vuoden 2012 SM-osakilpailuiden perusteella. Pikkuluokkien (F1H ja P-30) Suomen Cup järjestetään syksyllä Leivonmäellä. Tämän lisäksi järjestetään erillinen pikkuluokkien kotikenttä-cup -kilpailusarja, jonka osakilpailupäivämäärät sovitetaan yksiin pikkuluokkien kansallisten kilpailujen kanssa, ja viimeinen osakilpailu järjestetään koottuna Suomen Cup -kisan yhteydessä. F1Q-luokan suosio jatkuu maailmalla, ja kotimaassakin pysytään kehityksessä mukana; luokka on mukana myös Porin maailmancupin kisoissa. Tiedotustoiminnassa jatketaan vapaastilentävien markkinointia urheilullisena ja taktisena lajina niin ilmailulajien joukossa kuin myös yleisemmin koko urheilun lajikirjossa. Samalla painotetaan vapaastilentävien merkitystä ilmailun aloituslajina erityisesti nuorille. Lajin sisäistä tiedotusta jatketaan sähköpostilistalla ja tärkeimmistä tapahtumista tiedotetaan muille lennokki- ja ilmailuharrastajille lennokit.netissä ja Ilmailu-lehdessä. Kilpailutulokset toimitetaan tiedotusvälineille ja kilpailuista kirjoitetaan juttuja myös paikallisiin lehtiin. Kansainvälisten kilpailuiden mahdollisista menestyksistä toimitetaan juttua ja taustamateriaalia myös valtakunnallisille medioille jo kilpailupäivän kuluessa.

8 Liite 5; loggeri-ajanoton sääntöehdotus, Teppo Sarpila: TOIMINTASÄÄNNÖT SÄHKÖISESTÄ AJANOTOSTA LUOKISSA F1ABCQ TARKOITUS Aikomuksena on tutkia loggereiden käyttöä ajanoton varmistuksen tukena. Jos kokeilusta on myönteistä kokemusta, se otetaan käyttöön Suomessa ja ehdotetaan sähköisen ajanoton sääntöjä FAI CIAM F1-luokkien sääntöihin AIKATAULU Vuonna 2012 vuosikokouksessa kokeilu päätetään aloittaa. Kaudella 2012 jokainen voi itse kerätä kokemuksia. Vuosikokouksessa 2013 käydään kokemukset läpi ja tehdään mahdolliset muutokset kokeiluun. Samoin päätetään jatkosta. PERIAATE Loggerin käyttö ajanotossa on vapaaehtoista. Jos kilpailija haluaa varmistaa ajanoton loggerilla, hänen täytyy siitä etukäteen ajanottajan kanssa sopia. Jos ajanottaja haluaa tarkistaa ajan, siitä tieto täytyy saada tuon kierroksen kuluessa. Jos kilpailija haluaa tarkistaa ajanoton, se tapahtuu normaalin protestitoiminnan kautta. Kilpailijan täyttyy ilmoittaa ajanottajalle ajantarkastuspyynnöstä heti lennon päätyttyä. Jos lennokki on kadonnut, ja lennättäjä haluaa ajan tarkistaa se tapahtuu normaalin protestitoiminnan puitteissa 1 vuorokauden sisällä kilpailulennosta. Loggerin antamaa tietoa käytetään määritettäessä oikea lentoaika. TOIMINTA Jos loggerissa ei ole sisäistä kelloa ja almanakkaa, täytyy tehdä seuraavia toimintoja jotta saadaan koodi tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi: 1. Ajanottaja määrää, mitä tehdään ja merkitsee asiat muistiin ( Kilpailukorttiin) 2. Ajanottaja voi valita seuraavasta listasta koodin tekotavan tai voi myös yhdistää niitä. - Ajanottaja pyytää käynnistämään loggerin ja laittaa kellon käymään. Kun lennokki nousee ilmaan, ajanottaja rekisteröi ajan ja merkitsee sen kilpailukorttiin. Toisen kellon ajanottajalle toimittaa kilpailija - Ajanottaja pyytää kilpailijaa nostamaan lennokin, jossa loggeri on toimintakunnossa päänsä yläpuolelle suoraan käteen ja laskee sen kun ajanottaja pyytää maahan. Tarpeen vaatiessa useampaan kertaan, jos ajanottaja sen vaatii 3. Voitaisiin tutkia saadaanko esim. RAM 3:seen joku singnaali TIEDON OIKEALLISUUS Kilpailija vastaa loggerin antaman aikatiedon oikeellisuudesta. LOGGERITIEDON VAIKUTUS KILPAILUN KULKUUN Jos ajanottaja vaatii ajan tarkistamista tai kilpailija on tehnyt protestin, lentoa pidetään täytenä. TS

9 Liite 6, loggeriajanoton sääntöehdotus, Matti Lihtamo: Tässä kokouksessa päätetään loggeridatan käyttöönotosta kaudelle Lajiryhmän johtoryhmä voi tarvittaessa muokata lopullista sääntötekstiä ennen kilpailukauden 2013 alkua. Ehdotus loggeridatan käyttöönotosta: - Perinteinen silmämääräinen ajanotto on koko ajan käytössä. Loggeridataan turvaudutaan vain silloin, kun ajanottajat ovat kadottaneet lennokin tai katsoneet väärää lennokkia. - Sähköisen ajanoton käyttö on vapaaehtoista. - Kilpailijan itsensä vastuulla on loggeridatan esittäminen, sen luotettavuus ja luotettavuuden osoittaminen. - Luotettavuus voidaan osoittaa esim: Merkitsemällä data nostamalla ja laskemalla lennokkia, niin että loggeridataan jää ulkopuolisen todistajan tunnistettava jälki. Kellottamalla hinaukseen käytetty aika ja vertaamalla sitä loggeridatan hinausaikaan. Käyttämällä loggeria joka kirjaa dataan myös loggausajankohdan (koko päivän loggaus kirjattuine aloitusaikoineen tai loggeridatan sisältämän päivämäärän ja kellonajan). Tai muulla luotettavalla tavalla. - Data tulee esittää graafisessa muodossa. - Laskeutumishetkeksi luetaan graafista viimeinen hetki jolloin kone on varmasti vielä ollut ilmassa. Näin saadusta ajasta vähennetään viisi sekuntia, joka kirjataan lentoajaksi. - Viimekädessä loggeridatan luotettavuuden ratkaisee kilpailun jury.

10 Liite 7. Vapaastilentävien säännöt vuodelle 2013: Vapaastilentävien lennokkien SM- ja Suomen Cup- kilpailujen järjestäminen ja FAI- kilpailuluokkien sääntöjen kansalliset sovellukset. Tämä sääntöasiakirja on laadittu vapaastilentävien lennokkien lajin johtoryhmän toimesta. Sääntömuutokset käsitellään vuosittaisessa lajikokouksessa. Säännöt hyväksytään vuosittain lajikokouksessa ja vahvistetaan lennokkitoimikunnassa. Tämän asiakirjan sääntöjä ja ohjeita noudatetaan vapaastilentävien lennokkien luokkien F1A, F1AJ, F1B ja F1C SM-kilpailujen sekä luokan F1A - 15 Suomen Cup-kilpailujen järjestämisessä ja kilpailujen lopputulosten ratkaisemisessa. Kilpailusääntöinä noudatetaan FAI Sporting Code Section 4:n tuoreinta versiota, sekä tämän sääntöasiakirjan poikkeamia ja lisäyksiä. Kotimaista käännöstä säännöistä voidaan käyttää, kuitenkin siten, että ristiriitatilanteissa ratkaisu perustuu alkuperäisiin englanninkielisiin sääntöihin. Lisäksi kilpailujen järjestämisen ohjeena käytetään CIAM:in vapaastilentävien alakomitean ohjetta: A guide for the organisers of contests in the outdoor FAI freefligth classes. F1A-15 -luokassa on joitakin poikkeuksia, jotka on kirjattu tämän asiakirjan liitteessä 1.

11 MM- ja EM-edustusjoukkueiden valintaperusteet ovat liitteessä 2. Ryhmäfinaalien järjestämisohje on liitteessä 3. Tämä sääntöasiakirjakokonaisuus on saatavilla Suomen ilmailuliiton toimistolta ja lajin johtoryhmän jäsenillä. Säkylässä Vapaastilentävien lennokkien lajin johtoryhmä: Tapio Linkosalo Puheenjohtaja Yrjö Waltonen LeT-edustaja Tämä asiakirja sisältää kaksi osaa: 1. SM- ja Suomen Cup- kilpailusarjan järjestäminen ja tulosten ratkaiseminen Osassa on kuvattu periaatteet Suomen ja Suomen Cup mestaruuksien ratkaisemiseksi 2. SM- ja Suomen Cup- osakilpailujen järjestäminen ja kilpaileminen Osassa on kuvattu kansalliset poikkeukset ja täsmennykset verrattuna vapaastilentävien FAI lennokkien kansainvälisiin sääntöihin. Asiakirja koskee luokkia: F1A, F1AJ, FIA-15, F1B ja F1C. 1. SM- ja Suomen Cup- kilpailusarjan järjestäminen sekä Suomen mestaruuksien ja Suomen Cup mestaruuksien ratkaiseminen SM- ja Suomen Cup- kilpailujen perusteet ja sijoitusten ratkaiseminen SM- ja Suomen Cup- kilpailut järjestetään vuosittain lajin johtoryhmän koordinoimana ja paikallisten ilmailukerhojen järjestämänä. Vuosittaisen kilpailukalenterin laatii lajin johtoryhmä ja vahvistaa lennokkitoimikunta. SM- ja Suomen Cup- kilpailut järjestetään useampiosaisena kilpailusarjana. (Jos ei toisin päätetä) Kilpailun järjestäjän on laadittava vähintään 2 kk ennen kilpailun järjestämistä kilpailukutsu, jossa on esitetty keskeiset kilpailijoiden tarvitsemat tiedot.

12 Kilpailukutsu on pyrittävä myös julkaisemaan 2 kk ennen kilpailujen järjestämistä. Ennen kauden alkua on sovittava SM- ja Suomen Cup- kilpailujen laskentaperusteista. Lasketaanko esim. ¾ vai jotain muuta. Yleisenä periaatteena on yhden huonoimman osakilpailun pois jättäminen lopputuloksista. Jos kilpailuja joudutaan peruuttamaan ja pystytään järjestämään hyväksytysti vain kaksi osakilpailua, niin lopputuloksiin lasketaan molempien kilpailujen tulokset. Mikäli osakilpailuja pystytään järjestämään hyväksytysti vain yksi niin Suomen mestaruus ja Suomen Cup mestaruus ratkeaa ko. kilpailun tuloksien perusteella Osakilpailu lasketaan mukaan kilpailusarjaan, kun lennätettyjen kilpailukierrosten maksimilentoaikojen summa on vähintään 60 % (540 sek.) suunnitellusta lentoajasta (900 sek.). Mikäli 60 % sääntö ei toteudu, niin osakilpailulla ei ole SM tai Suomen Cup arvoa. Suomen mestaruuskilpailusarjan ja SM osakilpailujen järjestämisessä tulee noudattaa Suomen ilmailuliiton laatimia yleisiä SM kilpailusääntöjä. Nämä säännöt ovat kaikkien saatavilla SIL:n toimistolta.

13 Suomen mestaruus ja Suomen Cup mestaruus ratkaistaan sijalukupisteillä seuraavan taulukon mukaisesti: 1. sija = 50p. 13.sija = 11p. 2. sija = 40p. 14. sija = 10p. 3. sija = 30p. 15. sija = 9p. 4. sija = 25p. 16. sija = 8p. 5. sija = 20p. 17. sija = 7p. 6. sija = 18p. 18. sija = 6p. 7. sija = 17p. 19. sija = 5p. 8. sija = 16p. 20. sija = 4p. 9. sija = 15p. 21. sija = 3p. 10. sija = 14p. 22. sija = 2p. 11. sija = 13p. 23.sija = 1p. 12. sija = 12p. Yksittäisessä osakilpailussa tasatuloksen sattuessa määräytyy kilpailijoiden keskinäinen sijoitus seuraavasti. 1. Kilpailijan lennättämien maksien lukumäärä 2. Kilpailijan saavuttama seuraavaksi paras lentoaika 3. Mikäli maksien määrä ja lentoajat eivät ratkaise kilpailijoiden sijoitusta, niin lennätetään ylimääräinen Flyoff kierros 4. Mikäli em. keinoin ei saada kilpailijoiden sijoitusta ratkaistuksi, niin tasatuloksen saavuttaneiden kilpailijoiden pisteet lasketaan yhteen ja jaetaan ko. kilpailijoiden lukumäärällä. Kukin kilpailija saa hyväkseen em. laskutoimituksen mukaiset pisteet. Lopulliset sijoitukset määräytyvät mukaan laskettujen kilpailujen yhteispisteiden mukaisesti. Suurimman pistemäärän saavuttanut kilpailija on luokan voittaja. Tasapisteisiin päätyneiden kilpailijoiden sijoitus määräytyy seuraavien sääntöjen mukaan, jos kilpailijat ovat luokassaan 10 parhaan joukossa. 10. sijaa heikommille sijoitus jaetaan tasapisteissä olevien kesken. 1. Osakilpailuvoittojen lukumäärä 2. Keskinäisten voittojen lukumäärä loppupisteisiin lasketuissa osakilpailuissa. Jos tasapisteissä on useampi kuin kaksi kilpailijaa, suoritetaan vertailu pareittain. 3. Maksien lukumäärä peruslennätyskierroksilla

14 4. Mukaan laskettujen osakilpailujen peruslennätyskierrosten vajaiden sekuntien määrä. Vähemmän vajaita sekunteja sijoittuu korkeammalle. 5. Flyoff lentojen lukumäärä Peruslennätyskierroksilla täydet ajat saavuttaneille kilpailijoille lisätään yksi flyoff kierros, jos varsinaista flyoffia ei lennätetä. Täyden lentoajan flyoff kierroksella saavuttaneiden kilpailijoiden flyoff lentojen lukumäärään lisätään yksi flyoff kierros, jos seuraavaa kierrosta ei enää lennätetä. Väliin jätettyjä flyoff kierroksia ei lasketa flyoff lennoiksi. 6. Poispudotetun kilpailun pisteet Kilpailujen järjestäjä on velvollinen suorittamaan tuloslaskennan ja toimittamaan tarkistetut tulokset Suomen Ilmailuliitoon. SM- ja Suomen Cup- kilpailujen lopputulosten laskemisesta ja tarkistamisesta vastaa lajin johtoryhmä. Lopulliset tarkistetut SM- ja Suomen Cup- lopputulokset vahvistaa lennokkitoimikunta. SM-kilpailuissa kilpailemiseen tarvitaan voimassa oleva Suomen Ilmailuliiton kilpailulisenssi. 2. SM - ja Suomen Cup- osakilpailujen järjestäminen ja kilpaileminen Kilpailujen järjestämisessä noudatetaan uusimman voimassa olevan FAI / CIAM sporting code:n periaatteita. Suomalaisista olosuhteista ja pienemmistä resursseita johtuen on kilpailujen järjestämisessä poikkeuksia verrattuna kansainvälisiin sääntöihin. Kilpailun johtaja ja jury voi päättää ryhmä-fly-offin järjestämisestä, mikäli se katsotaan välttämättömäksi. (ks. liite 3). Kilpailun järjestäjän tulee varmistaa, että kaikilla SM- kilpailuun osallistujilla on voimassa oleva FAI:n kilpailulisenssi. Kilpailupaikan olosuhteiden sitä vaatiessa voidaan kilpailupaikkaa muuttaa, mutta asiasta on tiedotettava vähintään viikkoa ennen kilpailun päivämäärää. Mikäli kilpailu joudutaan siirtämään toiselle paikkakunnalle, sopivat kilpailun järjestäjä ja lajin johtoryhmä yhdessä siitä, miten kilpailuorganisaatio saadaan hoidettua uudella kisapaikkakunnalla.

15 Kilpailun järjestäjän tulee nimetä hyvissä ajoin vastuullinen kilpailun johtaja, joka täyttää SIL:n SM-kilpailujen johdolle asettamat vaatimukset. SM- ja Suomen Cup- osakilpailun osallistumismaksu ei saa ylittää 20. Tämä ei kuitenkaan koske osakilpailuja, jotka käydään Maailman Cup- osakilpailun yhteydessä. SM- ja Suomen Cup- osakilpailujen järjestäjiä ei koske kansainvälisten lennokkisääntöjen osat, jotka asettavat erityisvaatimuksia: Majoitukselle, banquetille, kuljetuksille, osallistumismaksuille ja kilpailuorganisaatiolle. MM- ja EM-kilpailujen järjestämiselle asetetut erityisvaatimukset eivät koske SM ja Suomen Cup- osakilpailujen järjestäjiä. Tämä koskee muita kuin varsinaisia välittömään kilpailemiseen liittyviä vaatimuksia. Seuraavassa on kirjattu kansalliset poikkeukset koodeittain FAI / CIAM sääntökirjan kansainvälisiin vapaastilentävien lennokkien kilpailusääntöihin: Kansainväliset lennokkisäännöt: 2012 FAI /CIAM 4b yleiset lennokkisäännöt 4b / B.4. SM- ja Suomen Cup- kilpailujen jyry Pienempien järjestelyresurssien vuoksi on kilpailijoiden joskus toimittava jyryn tehtävissä. Näissä tapauksessa on päätösten pohjauduttava ehdottomaan objektiivisuuteen. Tehdyt päätökset eivät saa erityisesti suosia kilpailevia jyryn jäseniä. Jyryä valittaessa on ensisijaisesti pyrittävä löytämään jäsenet kilpailijoiden ulkopuolisista henkilöistä, jotka tuntevat säännöt riittävän hyvin ja ovat riippumattomia tekemään itsenäisiä päätöksiä. Mikäli joudutaan valitsemaan jyryn jäsenet kilpailijoiden joukosta, ovat paikalla olevat lajin johtoryhmän jäsenet etusijalla. Jyry valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ennen kilpailun alkua. Jyryn jäsenet esitellään osallistujille ennen kilpailujen aloittamista. 4b / B.7. Järjestäjälle erityisvaatimukset 4b / B.7.7. Kiikareiden kolmijalka Järjestäjän ei tarvitse toimittaa kiikareiden kolmijalkoja kilpailupaikalle. 4b / B Kvartsi / digitaali-näyttöisiä kelloja ei vaadita käytettäväksi, mutta kellojen riittävä käyntitarkkuus on varmistettava.

16 4b / B.9. Kilpailujen ajanotto Ajanotto voi tapahtua kilpailijoiden kesken. Ainakin yhden ajanottajan on oltava eri kerhosta kuin suoritusta tekevä kilpailija. Keskinäisessä ajanotossa on noudatettava ehdotonta rehellisyyttä. 4.b /B.9.4. Ajanottokiikarit Järjestäjän ei ole varustettava ajanottajia kiikareilla. Kilpailijoita suositellaan varustamaan käyttämänsä ajanottajat kiikareilla. 4b / B.10.1 Vaatimukset kilpailun järjestämisen ajankohdalle Vaadittuja aikasäännöksiä ei SM- ja Suomen Cup- kilpailuissa noudateta lyhyiden talvipäivien ja pitkien kesäpäivien vuoksi. 4b / B Kilpailun keskeyttäminen SM- ja Suomen Cup- kilpailua ei voida suorittaa lämpötilan ollessa alle 20 C astetta. Järjestäjän ja kilpailujen jyryn on kiinnitettävä erityistä huomiota olosuhteisiin pakkasella järjestettävissä kilpailuissa, joissa myös tuuliolosuhteet vaikuttavat kylmyyden vaikutusta lisäävästi. 4b / B Kilpailijoiden lennokkien tarkistaminen Sääntöjen edellyttämää 20 % tarkastus velvoitetta ei ole pakko noudattaa. Järjestäjien / jyryn suositellaan tarkastavan joitakin kärkipään kilpailijoiden lennokkeja kauden aikana. Tarkastuksen tulee kohdistua todistettavasti kilpailussa käytettyyn lennokkiin, kuitenkin kilpailijan kilpailusuoritusta häiritsemättä. 4b / B Protestimaksu SM- ja Suomen Cup- kilpailujen protestimaksu on 10 euroa. FAI / CIAM osa 2 erikoisvaatimukset kilpailuiden järjestäjille / a Paalujen arvonta ja vaihto kierrosten välillä SM- ja Suomen Cup- kilpailuissa ei paaluja arvota vaan kilpailijat voivat vapaasti valita saapumisjärjestyksessä kilpailupaalunsa. F1C-moottorilennokit lennättävät kilpailulinjan toisessa päässä. Flyoff lennoille paalujen / lähtöpaikkojen arpominen on suotavaa. Paalukiertoa ei SM- ja Suomen Cup- kilpailuissa yleisesti noudateta

17 FAI / CIAM osa 3. Tekniset säännöt vapaastilentävien lennokkien kilpailuille 3.1.7, ja Lentoaika SM- kilpailuissa yleisesti noudatetaan 3 min. maksimi lentoaikaa. Tästä voidaan kuitenkin poiketa ylöspäin kilpailujen ensimmäisellä ja viimeisellä kierroksella sää ja kenttäolosuhteiden mahdollistaessa pidemmät lentoajat. Pidennetyt kierrokset noudattavat seuraavia lentoaikoja: F1A = 210 sek. F1B = 210 sek. F1C = 240 sek. Muutetuista lentoajoista on tiedotettava ajoissa ennen jatkettujen kierrosten alkua kaikille kilpailijoille. Luokan F1A-15 Suomen Cup- kilpailussa noudatetaan 3 min. lentoaikaa.

18 Liite 1 FIA-15 luokan säännöt ja Suomen Cup- kilpailuja koskevat poikkeukset 1. Kilpailija voi kilpailla F1A -15 -luokassa sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 15 vuotta. 2. Lennokilla ei ole minimipainorajaa. 3. Lennokin pinta-alaa ei ole rajattu. 4. Bunttaaminen on kielletty. Hinauksen ja vapaan lennon aikana peräsimen asetuskulmaa saa muuttua fusetuksen lisäksi vain kerran. Näin ollen lisäkulman käyttö hinauksen aikana on mahdollista, mutta bunttaaminen ei. 5. Hinaussiiman maksimipituus on 2 kp:n kuormalla 50 m. 6. Kilpailulentojen maksin pituus voi poiketa saman kierroksen FAI luokkien maksin pituudesta. 7. Kilpailulentojen lukumäärä voi poiketa FAI-luokkien lentojen määrästä.

19 Liite 2. Vapaastilentävien lennokkien MM- ja EM-edustusjoukkueiden valintaperusteet. Valinta- ja karsintaperusteet on päätettävä ennen kilpailtavan kauden alkua. Karsintaperusteista päätetään vuotuisen lajikokouksen yhteydessä ennen kilpailtavan kauden alkua. Lajin johtoryhmä tiedottaa valintaperusteista SM kilpailusarjaan ja karsintoihin osallistujille. Sovittujen valintaperusteiden ja tulosten perusteella lajin johtoryhmä nimeää edustusjoukkueen. Joukkueenjohtaja valitaan joukkueen ehdotusten perusteella. Joukkuevalinnoista tehdään maininnat lajiryhmän kokouksen pöytäkirjaan. Joukkueeseen nimetään myös varamiehet kansallisen tason niin edellyttäessä. Joukkueeseen ehdotettujen on ilmoitettava halukkuutensa / haluttomuutensa lajin johtoryhmälle mahdollisimman nopeasti. Mahdollisen esteen sattuessa on varamiehille ilmoitettava mahdollisimman pikaisesti. Vuoden 2014 seniorien EM kisajoukkue valitaan vuoden 2013 SM-lopputulosten perusteella. Junioriluokkien edustusjoukkue valitaan kuluvan kauden SM lopputulosten (F1AJ, F1B ja F1C) perusteella. Mikäli kautta ei ole kilpailtu päätökseen valitaan joukkue sen hetkisen SM-tilanteen perusteella. Edustusjoukkue pyrkii valitsemaan itselleen joukkueenjohtajan mahdollisimman ajoissa ennen varsinaista kilpailumatkaa. Mikäli joukkueen toimesta ei ole joukkueenjohtajaa valittu on lajin johtoryhmällä oikeus nimetä joukkueenjohtajaehdokas lennokkitoimikunnalle. Ennen varsinaisen joukkueen- johtajan nimeämistä toimii lajin johtoryhmä vt. joukkueenjohtajan tehtävissä. Joukkueenjohtaja hyväksytään, kuten muukin joukkue Suomen Ilmailuliiton lajivaliokunnassa. FREEFLIGHT RYHMÄFINAALI JÄRJESTELMÄ Liite 3.

20 Tässä sääntöliitteessä on kuvattu vapaastilentävien lennokkien ryhmäfinaalijärjestelmä. Kauden 2013 SM kaudella sovelletaan tämän sääntöliitteen ohjeita ja periaatteita. Tämän vapaastilentävien lennokkien SM sääntöjen liitteen on laatinut lajiryhmän vuosikokouksen valtuuttamana lajin johtoryhmä. Sääntöliite käsitellään lennokkitoimikunnassa yhdessä vuosittain hyväksyttävien vapaastilentävien SM sääntöjen käsittelyn yhteydessä. Hyväksyntä tulee tapahtua ennen kauden aloitusta. Tavoitteita: Rakentaa ff kisoihin urheilun draamaa. Alkukilpailun jälkeen parhaat pääsevät finaaleihin. Tehdä kilpailuista mielenkiintoisempi katsojille. Tehdä kilpailuista mielenkiintoisempi myös kilpailijan näkökulmasta. Finalistien on mahdollista seurata myös oman luokkansa finaaleja. Helpottaa kilpailun järjestäjien resurssientarvetta. Menettelyn avulla on mahdollista puolittaa ajanottajien määrä. Peruskierrosten merkitys säilyy entisellään ja finaalien johtamista sekä olosuhteiden vaikutusta hallitaan paremmin. Kilpailut saavat arvoisensa loppuhuipennuksen. Syntynyt aikataulu ja resurssi pelivara voidaan hyödyntää lajimarkkinoinnissa ja viestinässä. RYHMÄFINAALIN PERIAATE Peruskierrokset lennätetään normaalisti ja finaaleihin jatkavat täydet tavoiteajat saavuttaneet kilpailijat. Ryhmäjako suoritetaan arpomalla kilpailun jyryn valvonnassa. Supermaksi käytäntöä ei ole, mutta ensimmäisen ja viimeisen kierroksen tavoiteaikaa voidaan jatkaa VL-säännöissä esitetyllä tavalla. Täydet lentoajat saavuttaneet kilpailijat jaetaan kahteen ryhmään, jotka lennättävät oman ryhmäfinaalinsa. Pienin ryhmiin jaettava kilpailijoiden määrä on kahdeksan. Kilpailijoista muodostetaan kaksi ryhmää. Mikäli kilpailijoita on jäljellä seitsemän tai vähemmän, niin flyoff lennätetään yhtenä finaaliryhmänä. Ryhmäfinaalien lennätys pyritään järjestämään siten, että saman kierroksen ryhmät lennättävät ajallisesti mahdollisimman lähekkäin. Tällöin on oletettavissa, että ryhmät tekevät kilpailusuorituksensa mahdollisimman tasapuolisissa olosuhteissa. Ryhmäfinaalien järjestämisestä pyritään olosuhteiden salliessa laatimaan aikataulu, joka saatetaan kilpailijoiden ja katsojien tietoon. Finaalissa täydet lentoajat saavuttaneet kilpailijat jatkavat aina seuraavalle finaalikierrokselle. Molemmista ryhmistä jatkaa kuitenkin pääsääntöisesti yhtä monta lennättäjää, joka tasaa mahdolliset olosuhde-erot ryhmien suoritusaikojen välillä. Vajaan lentoajan saavuttaneet kilpailijat pääsevät seuraavalle kierrokselle vain mikäli ovat saavuttaneet 70 % asetetusta tavoiteajasta. Mikäli kummassakaan ryhmässä kukaan kilpailijoista ei saavuta täyttä lentoaikaa, niin kummankin ryhmän kaksi parasta jatkavat seuraavalle finaalikierrokselle edellyttäen, että ovat saavuttaneet 70 % asetetusta tavoiteajasta. Mikäli kummassakaan ryhmässä kukaan kilpailijoista ei saavuta 70 % asetetusta tavoiteajasta, niin kummankin ryhmän paras lennättäjä jatkaa seuraavalle finaalikierrokselle.

21 Esimerkki: Ryhmässä A kaikki viisi kilpailijaa saavuttavat 300 sekunnin tavoiteajan, jolloin kaikki tässä ryhmässä lennättäneet jatkavat seuraavalle finaalikierrokselle. Ryhmässä B saavutettiin seuraavat tulokset: Matti 285 sek., Juha 267 sek., Heikki 212 sek., Kim 195 sek. ja Jari 105 sek. Jatkoon pääsemiseksi tarvitaan vähintään 70 % tavoiteajasta: 300 sek.*0,7 = 210 sek. Tämän perusteella ryhmästä B jatkavat Matti, Juha ja Heikki. Jatkosta putoavat Kim ja Jari. Seuraavalle finaalikierrokselle selvisi kahdeksan kilpailijaa, joista muodostetaan kaksi neljän lennättäjän ryhmää. SIJOITUSTEN MÄÄRÄYTYMINEN SM: Kuten aiemminkin sijalukupisteiden perusteella. Ratkaisufinaalin järjestys perinteisesti lentoaikojen paremmuusjärjestyksessä. Ratkaisufinaalista pudonneiden osalta sijoitus määräytyy sijalukujen perusteella. Eri ryhmissä samalla sijaluvulla olevien kilpailijoiden keskinäinen järjestys määräytyy sen perusteella kumman kilpailijan aika on prosentuaalisesti parempi verrattuna oman ryhmän parhaan lennättäjän aikaan. Eron tulee olla vähintään 0,1 %, mikäli ero on pienempi niin kilpailijat sijoittuvat samalle sijalle ja sijalukupisteet jaetaan. Tasatuloksen sattuessa sijaluvuilla 1-6 niin suositellaan lennätettäväksi uusinta pisteiden jakamisen sijaan. Esimerkki: Ryhmä A:n voittajan aika on 300 sekuntia ja ryhmän neljänneksi sijoittuneen aika on 210 sekuntia, jolloin saavutettu tulos on 70 % ryhmävoittajan tuloksesta. Ryhmä B: n voittajan tulos on 240 sekuntia ja ryhmän neljänneksi sijoittuneen aika on 190 sekuntia, jolloin saavutettu tulos on 79 % ryhmävoittajan tuloksesta. Kilpailijoiden lopulliset sijoitukset kilpailussa ovat: seuraavat: Ryhmä B: n neljänneksi sijoittuneen lopullinen sijoitus on 7. ja ryhmä A:n neljänneksi sijoittuneen lopullinen sijoitus on 8.. prosenttiosuudet vaikuttavat vain eriryhmien samalla sijaluvulla olevien keskinäisen järjestyksen määrittelyssä. Eli toisen ryhmän alemmalla sijaluvulla oleva ei voi ohittaa toisen ryhmän ylemmällä sijaluvulla olevaa lopputuloksissa, vaikka hänen tuloksensa olisi prosentuaalisesti parempi. Lopuksi: Tarkoituksena on kokeilla järjestelmän toimivuutta SM- osakilpailuissa. Saadut kokemukset arvioidaan ja kokemusten pohjalta järjestelmää kehitetään sekä löydetään mahdolliset ongelmakohdat. Kokemuksia tullaan hyödyntämään kansainvälisten lennokkisääntöjen kehittämisessä, jolloin saatu kokemus on vahva argumentti, kun sääntömuutos ehdotuksia käsitellään FF subkomiteassa ja CIAM:ssa