Makkaranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Ähtäri

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 22/2010/3 Dnro ESAVI/121/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Makkaranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Ähtäri Teppo Lehtonen Kaartisentie TUURI VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän asian käsittelyä on jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto, koska asia on kuulutettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa ennen Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Teppo Lehtonen on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Makkaranevan noin 18,9 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Ähtärin kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Makkaranevan turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija omistaa hanketta varten tarvittavan alueen. Hankealueella on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Ähtärinjärven valuma-alueella on voimassa suunnittelumääräys IV, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on otettava huomioon vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Yleiskuvaus toiminnasta Tuotantoalueen kuntoonpano on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian ja tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2034 saakka. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tuotantoalue muodostuu kahdesta lohkosta. Soidinnevan metsäautotien pohjoispuolella olevan tuotantoalueen osan pinta-ala on 10,3 ha ja metsäautotien eteläpuolella olevan tuotantoalueen osan pinta-ala on 8,6 ha eli yhteensä 18,9 ha. Lisäksi varastoalueita on 0,4 ha, yksi laskeutusallas 0,3 ha ja 0,7 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä. Hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen vastineessaan muuttanut suunnitelmaa siten, että lohko 1 (7,9 ha) muodostuu Soidinnevan metsäautotien pohjoispuolella olevasta tuotantoalueesta ja lohko 2 (noin 9 ha) metsäautotien eteläpuolella olevasta tuotantoalueen osasta. Tuotantoalueen pinta-ala on 16,9 ha. Lisäksi on varastoalueita 0,4 ha, yksi laskeutusallas 0,3 ha ja kaksi pintavalutuskenttää, joiden pinta-alat ovat 0,3 ha ja 0,35 ha. Hankealueen kokonaispinta-ala on 18,34 ha. Auma-alue ja tukikohta sijaitsevat metsäautotien varrella. Alueella tuotetaan ympäristö- ja energiaturvetta jyrsinturvemenetelmällä. Turpeen keruu suoritetaan mekaanisella kokoojavaunulla. Ympäristöturve käytetään mm. eläinten kuivikkeiksi, kasvuturpeeksi, lietteiden imetykseen ja maan parannukseen sekä energiaturve polttoaineeksi lähiseudun kiinteistöihin ja lämpölaitoksiin. Arvioitu vuosittain tuotettava turvemäärä koko alueelta on m 3 ja koko tuotantoaikana yhteensä noin suokuutiometriä.

3 Tuotantoalueiden yleisimpinä jälkikäyttömuotoina ovat metsätalous tai maatalous mm. ruokohelpin viljely. Osa pohjasta voidaan soistaa uudelleen tai allastaa lintujärveksi. Myös muita mahdollisia vaihtoehtoja tutkitaan ja yksilöllisemmät suunnitelmat toimitetaan hyväksyttäväksi lähempänä tuotannon lopettamisen ajankohtaa. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan sarkaojissa lietetaskujen, päisteputkipidättimien ja virtaamansäätöpatojen kautta laskeutusaltaaseen. Laskeutusallas varustetaan virtausta säätävällä padolla. Alkuperäisen suunnitelman mukaan vedet johdetaan laskeutusaltaasta pumppaamalla 0,7 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle. Hakija on ensimmäisen kuulutusmenettelyn jälkeen antamassaan vastineessa muuttanut suunnitelmaa siten, että metsäautotien pohjoispuoliselle osalle rakennetaan 0,3 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä, jonka kautta lohkon 1 (noin 7,9 ha) kuivatusvedet johdetaan kohti Maksajokea. Lohkon 2 (noin 9 ha) kuivatusvedet johdetaan umpeen kasvaneeseen 0,35 ha:n suuruiseen Paskolampeen ja edelleen olemassa olevan luontaisen uoman kautta kohti Ähtärinjärveä. Hakijan ympäristölupavirastoon toimittaman täydennyksen mukaan hakija omistaa lohkon 1 pohjoispäähän tulevan pintavalutuskentän alueen. Pintavalutuskentällä on normaalin metsämaan lisäksi muutama oja, jotka tarvittaessa tukitaan. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle tuotantokauden aikana pumppaamalla. Arvio Makkaranevan tuotantoalueen lohkon 1 (7,9 ha) aiheuttamasta sulan maan ajan ( ) kuormituksesta, kun pintavalutuskenttä on käytössä, on seuraava: Kiintoaine 31 kg Org.aines 282 kg Fosfori 0,3 kg Typpi 7,8 kg Arvio Makkaranevan tuotantoalueen lohkon 2 (9 ha) aiheuttamasta sulan maan ajan kuormituksesta, kun pintavalutuskenttä on käytössä, on seuraava: Kiintoaine 36 kg Org.aines 320 kg Fosfori 0,3 kg Typpi 8,9 kg Kuormitus on suurinta suon ojituksen jälkeisenä vuonna, jolloin valunta on noin kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Vielä seuraavanakin vuonna vuosivalunta on noin kolmanneksen suurempi normaaliin verrattuna. Myöhemmin valunta tasoittuu ja lähenee ojitusta edeltävään tilaan. 3

4 4 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Toiminnasta syntyvästä pölystä, melusta ja pakokaasuista ympäristölle aiheutuvaa haittaa ei arvioida kovin mainittavaksi. Syntyvän melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa pitämällä koneet ja äänenvaimentimet kunnossa. Asutut talot sijaitsevat suhteellisen etäällä tuotantoalueista. Pölylaskeuma yli 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta ei ole enää merkittävää eikä se ole erotettavissa muusta pölylaskeumasta. Turpeen kuljetuksista käyttöpaikoille syntyy lähinnä vetokalustoilla aiheuttamia melu- ja pakokaasuhaittoja. Meluarvot jäävät valtioneuvoston päätöksessä annettujen ohjearvojen (VNp 993/1992) alapuolelle. Turpeen jatkokuljetus tapahtuu ensin Soidinnevan metsäautotietä pitkin Soukanperä-Ähtärintielle, josta edelleen käyttökohteisiin. Energiaturvetta toimitetaan alueelta ympärivuotisesti. Turpeen kuljetusmäärä on keskimäärin noin 70 rekka-autokuormaa vuodessa. Toimitus keskittyy yhdestä kahteen jaksoon. Talven ja kesän aikana jakso kestää kuukaudesta kahteen riippuen käyttökohteen kulutusmääristä ja kokonaistuotantomäärästä. Toimitusjakson aikana lastausta ja turpeen ajoa suoritetaan tarvittaessa ympärivuorokautisesti. Kesäisin arvioidaan toimitettavan yhdestä kahteen ja talvisin kahdesta neljään rekkakuormaa vuorokaudessa toimitusjaksojen aikana. Tuotantoalueella ei varastoida poltto- ja voiteluaineita. Tuotantokauden aikana varastoalueella on farmarisäiliö, jossa on valuma-allas. Syntyvät jätteet kuljetetaan oman hallitilan säilytysastioihin. Tuotannossa käytettävien traktoreiden kevyen polttoaineen kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 40 l sekä muita voiteluaineita 10 kg. Polttoöljy varastoidaan irrallisessa ja siirrettävässä farmarisäiliössä varikkoalueella osoitetussa paikassa, josta aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Tuotantoalueella varastossa säilytetään enintään l polttoainetta. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla, jonka vuotuinen tarve on noin 50 kg. Hakija toimittaa jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen yrityksen huoltokiinteistölle, jonne on järjestetty asianmukaiset säiliöt. Sekajätteen noutaa kunnallinen jätteenkerääjä viikoittain ja jäteöljyt ja rasvat toimitetaan erikseen niille tarkoitettuihin vastaanottopisteisiin. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset.

5 5 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Makkaraneva on ojitettua aluetta. Makkaranevan turvemäärä on yhteensä 1,2 milj. suo-m 3. Makkaranevan yleisimmät suotyypit ovat tupasvillarämeojikko ja muuttuma, joita on 62 % havainnoista. Tupasvillaräme on hallitseva etenkin suon eteläosassa. Paikoin suolla on myös varsinaista sararämemuuttumaa. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuusaste on H 5,8. Heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintakerroksen maatumisaste on H 3,2 ja muun osan H 6,2. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni (72 %) ja hiesu. Suon pohjalla eteläosassa sijaitsevan lammen ympärillä on liejua. Makkaranevan turpeista on saravaltaisia 52 % ja rahkavaltaisia 48 %. Makkaranevan arvioidut virtaamat ovat seuraavat: MQ 2,5 l/s MHQ 57 l/s MNQ 0,2 l/s Hankealue sijaitsee Ähtärin kylässä Ähtärin kaupungissa sen keskustasta noin 20 km pohjoiseen. Makkaraneva rajoittuu kallioisiin ja rikkonaisiin moreenimäkiin. Lähin vakituinen asutus on noin 1,5 km:n etäisyydellä turvetuotantoalueesta kaakkoon ja lähin vapaa-ajan asutus noin 2,2 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta lounaaseen. Lähistöllä harjoitetaan viljelyä ja metsätaloutta. Hankealueen lähiympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin hankkeella voisi olla vaikutusta. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö ja vedenlaatu Makkaranevan lähiympäristössä ei ole suojeltavia kohteita eikä pohjavesialueita. Makkaraneva sijaitsee Kokemäenjoen vesistö-alueella (35) ja edelleen Ähtärinjärven valuma-alueella (35.43) ja Ähtärinjärven osavaluma-alueella (35.433). Ensimmäisen kuulutusmenettelyn jälkeen antamassaan vastineessa hakija on muuttanut suunnitelmaa siten, että kuivatusvedet johdetaan lohkolta 1 laskuojia pitkin Maksajokeen, joka laskee Ähtärinjärveen

6 Kalasto ja kalastus ja lohkolta 2 laskuojia pitkin Paskolammen ja sen jälkeen luontaisen uoman kautta Ähtärinjärveen. Toisen kuulutusmenettelyn jälkeen antamassaan vastineessa hakija on muuttanut suunnitelmaa siten, että pohjoisen tuotantoalueen vedet johdetaan luontaista purkua pitkin Luosankylän peltoaukion itäpuolitse kohti Maksajokea ja edelleen kohti Ähtärinjärveä. Ähtärinjärveen laskevista sivu-uomista huomattavimmat ovat idästä virtaavat Leväjoki, Korpisenjoki, Kolunjoki ja Niemisjoki sekä järven länsipuolelta laskeva Maksajoki. Ähtärinjärvi on Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin järvi Lappajärven jälkeen. Ähtärijärven pinta-ala on 45 km² ja sen valumaalueen kokonaispinta-ala on 480 km², josta lähivaluma-alueen osuus on 170,5 km². Järvisyysprosentti koko valuma-alueella on 10 % ja lähivalumaalueella 24,5 %. Syvimmillään Ähtärinjärvi on 28 m keskisyvyyden ollessa 6,1 m. Järvi on pitkä ja kapea ja sen leveys vaihtelee yhdestä kolmeen kilometriä ja järven kokonaispituus on 28 km. Veden teoreettinen viipymä järvessä on 1,8 vuotta. Järven vesi on ruskeaa ja rehevöitynyttä. Ähtärinjärvi on luokiteltu käyttökelpoisuusluokkaan tyydyttävä/hyvä. Ähtärinreitin valuma-alueen yli neliökilometrin suuruiset ja melko syvät järvet ovat Ähtärinjärvi, Välivesi, Hankavesi, Moksu, Niemisvesi, Pemu ja Perännejärvi. Järvet ovat suhteellisen voimakkaasti kuormitettuja ja ne on tyypitelty pääosin runsashumuksisiksi järviksi. Hajakuormituksen vaikutukset näkyvät järvien tilassa. Ähtärinjärvessä esiintyy ahventa, ankeriasta, haukea, järvitaimenta, kiiskeä, kirjolohta, kuhaa, kuoretta, kymmenpiikkiä, lahnaa, madetta, muikkua, nahkiaista ruutanaa, salakkaa, siikaa, särkeä, säynettä ja taimenta ja niistä valtaosana ahventa, kiiskiä ja särkeä. Viime vuosina järveen on istutettu vuosittain noin kpl kuhan ja siian poikasia, minkä ansiosta kuhakanta on nykyisin melko hyvä, mutta siikakanta on alueen kalastajien havaintojen mukaan taantunut. Muikkukanta järvessä on voimistunut keskinkertaiseksi. Rapuruton seurauksena rapukanta tuhoutui lähes täysin vuonna Populaatio elpyi vähitellen ja vuonna 1996 rapukanta oli Ähtärinjärvessä hyvä taantuen uudelleen 2000-luvun alkupuolella. Alueella harjoitetaan virkistys- ja kotitarvekalastusta. Kivijärven ja Hankaveden välisellä reitin osalla elää valtaosa Järvi- Suomessa tavattavista kalalajeista, pikkunahkiainen ja rapu. Luontaisten kalalajien lisäksi hankealueelle on istutettu ainakin kirjolohta, harjusta ja puronieriää. Hankaveden Moksunjärven kalaston keskeisiä lajeja ovat ahven, hauki, made, lahna, muikku, siika ja kuha, Niemisvedessä ahven, hauki, made, särki, kuore, siika ja kuha, Pemussa ahven, hauki, made, särki ja muikku sekä Kivijärvi Korteisessa ahven, hauki, made ja särki. Niemisjoen vesistöalueen useimmissa järvissä on ollut rapukanta, mutta rapurutto on taannuttanut sitä merkittävästi. Perännejärven kokonaissaalis 6

7 oli kg (11,4 kg/ha) vuonna 1997 ja kg (10,9 kg/ha) vuonna Saaliista hauen osuus oli kumpanakin tiedusteluvuonna kolmannes ja ahvenen osuus noin viidennes. Suurimmaksi osaksi lahnasta koostuvien särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli vuonna 2002 neljännes. Kahdessakymmenessä vuodessa siian ja mateen osuudet ovat vähentyneet ja särkikalojen osuus kasvanut. Kuhaistutukset ovat onnistuneet hyvin ja kuhakanta on voimakkaassa kasvussa. Kirjolohi-istututusten johdosta kirjolohen osuus saaliista on ollut lohikaloista suurin. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta Ähtärinjärven veden laatuun eikä järven virkistyskäyttöön. 7 Ympäristöriskit Makkaranevan turvetuotantoalueelle rakennetaan kuusi palokaivoa ja alueella on käytössä tuulipussi ja tuulimittari. Kovan tuulen aikana työskentelyä pyritään välttämään. Paloturvallisuusriskin minimoimiseksi Makkaranevasta laaditaan palosuojelusuunnitelma, joka sisältää tiedot paloturvallisuuden hoitamisesta, palokalustosta, tuotantoalueen kartan ja mm. tukikohdan koordinaattipisteet. Työkoneissa on oranssin värinen hätäilmoitustarra, josta löytyvät tarvittavat ilmoitusohjeet, tuotantoalueen nimi ja yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. Työmaiden henkilöstölle on paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusta. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja kalataloustarkkailusuunnitelmaksi. Korvaukset Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELYT Hakemuksen täydennykset Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon täydennystä muun muassa suoritettavasta tarkkailusta, kuivatusvesien johtamisreitistä ja laskuojan varren kiinteistön sijainnista sekä laskuojan varren kiinteistöjen ja niiden omistajien tiedoista. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon muutetun tuotantosuunnitelmapiirroksen ja hakemussuunnitelman muutoksen johdosta ympäristölupaviraston pyytämät tarkemmat tiedot pohjoisesta pintavalutuskentästä, pohjoiselta pintavalutuskentältä lähtevän laskuojan varren

8 HAKEMUKSEN ENSIMMÄINEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen I ja yhden kilometrin matkalta Maksajoen varren kiinteistöjen ja niiden omistajien tiedot sekä kartan, jossa on esitetty tuotantoalue ja vesien johtaminen. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon kartat, joissa on esitetty muutetun suunnitelman mukainen vesienjohtamisreitti. Hakija on hakemuksen toisen kuulutusmenettelyn jälkeen aluehallintovirastoon toimittamassaan vastineessa ilmoittanut, että pohjoisen tuotantoalueen vedet johdetaan luontaista purkua pitkin Luosankylän peltoaukion itäpuolitse kohti Maksajokea ja edelleen kohti Ähtärinjärveä. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Ähtärin kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Ähtärinjärven Uutisnuotta -nimisessä sanomalehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Ähtärin kaupungilta. 8 Lausunnot I 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että tuotantoalue on pääosin aikaisemmin ojitettu ja ettei ympäristökeskuksella ole huomauttamista turvetuotannosta luontoympäristön kannalta. Ympäristöluvan myöntämisen edellytysten täyttymiseksi vesienkäsittelymenetelmien tulee edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Luvan saajan on tehtävä käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Lupamääräyksillä on taattava vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen turvaamaan alapuolisen vesistön kunto, kunnossapidon tiivis valvonta, kuormituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta niin, ettei kuormitus lisäänny. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti (TYVI-palvelimen kautta) vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten.

9 Muistutukset ja mielipiteet I Tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin alueet ovat kasvipeitteisiä ja kunnes kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. 2) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen mukaan ympäristölupa hankkeelle voidaan myöntää. Toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vesiensuojelurakenteiden kunnosta ja toiminnasta on huolehdittava parhaimmalla mahdollisella tavalla. Kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen on tarkkailtava työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus on ilmoittanut, ettei se vaadi kalatalousmaksun suorittamista. 3) Ähtärin kaupunki on edellyttänyt, että vesienkäsittelymenetelmät edustavat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja että menetelmät mitoitetaan turvetuotannon valvontaohjeiden periaatteiden mukaisesti. Tuotantoalueen pohjoisosassa on ojittamatonta suota, jonka luontoarvot tulisi selvittää ennen luvan myöntämistä kyseessä olevalle alueelle. Hankealuetta koskevassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa edellytetään, että Ähtärinjärven valuma-alueella vesistön kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään. Maakuntakaavan määräykset tulee ottaa huomioon lupaa myönnettäessä. Hakijalla tulee olla suunnitelman mukaisen yksityistien käyttöoikeus ennen luvan myöntämistä. Lupaehdoilla on taattava vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen turvaamaan alapuolisen vesistön kunto, kunnossapidon tiivis valvonta, kuormituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta niin, että kuormitus vähenee. Turpeen pölyämistä tulee tarkkailla lähiympäristön vesistöjen ja asutuksen ympäristössä. Turvetta ei saa nostaa, kun tuuli on niin voimakas, että turvepöly siirtyy tuulen mukana tuotantoalueen ulkopuolelle. 4) Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on antanut Ähtärin kaupungin kanssa samansisältöisen lausunnon asiassa. 5) Soidinnevan metsäautotien hoitokunta on todennut, että Soidinnevan metsäautotien varteen karttaan merkityn lastaus- ja aumausalueen tulee olla tien sivussa. Tien tulee olla muiden osakkaiden käytettävissä jatkuvasti eikä tietä saa tukkia turvetuotantotoiminnalla. Soukanperäntien ja lastausalueen välillä tie on hyvin pehmeää. Kelirikkoaikaan tiellä on ollut 4 tonnin painorajoitus. Ennen kuivatuksen aloittamista hakijan on laitettava tie sii- 9

10 Hakijan vastine ja suunnitelman muutos I hen kuntoon, että se täyttää turvetuotannon kantavuusvaatimukset, mikä edellyttää, että rumpuputket on rakennettava tien ali ja päälle laitettava suodatinkangas sekä kunnostettava kantavat kerrokset. Läpiajo turvetuotantokoneilla Savisaari-Seppälän yksityistien ja Soidinnevantien läpi on korvattava niiden tienhoitokunnille. Ajon lastausalueelle on tapahduttava Soukanperäntien kautta. Tie on pisteytettävä uudelleen turveurakoinnin edellyttämillä tonnimäärillä. 6) AA (Kallio I RN:o 20:0, Ähtärin kylä, Ähtäri) on todennut, että suunniteltu laskuoja kulkisi muistuttajan pellon päätyojaan ja edelleen sivuojaan ja että ojat ovat pieniä, eivätkä toimi tässä tarkoituksessa. Muistuttaja on ilmoittanut vaativansa korvausta, mikäli hänen pellolleen aiheutuu merkittävää haittaa. Muistuttaja on esittänyt muistutuksen oheen liitettyyn karttaan merkitsemäänsä ojaa laskuojaksi. 7) Ähtärinjärven kalastuskunta on todennut, että Ähtärinjärveen laskeva Kellaripuro on tulva-aikaan täynnä ja vesi nousee pelloille. Kellaripuro on keväällä ja runsaan veden aikana täynnä haukia ja Kellaripuron laskun ympäristö Ähtärinjärvellä on järven vilkkaimmin kalastettua aluetta. Hakijan tulee maksaa vuosittaista kalatalousmaksua. Hakija on todennut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) lausunnon johdosta toimittavansa hyväksyttäväksi yksityiskohtaisemman käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailusuunnitelman lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen 2), Ähtärin kaupungin 3) eikä Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen 4) lausunnoista. Hakija on todennut Soidinnevan metsäautotien hoitokunnan 5) muistutuksesta, että lastaus- ja auma-alue on suunniteltu metsäautotien varteen turpeen jatkokuljetuksen vaivattoman jatkokuljetuksen onnistumiseksi. Turpeen lastaus ei häiritse eikä tuki satunnaista liikennettä metsäautotiellä. Luvan hakija sitoutuu kunnostamaan tien riittävän kantavaksi ja kestäväksi omalta osaltaan eli kaikkiaan 100 m:n matkalta. Asiasta on sovittu puhelimitse hoitokunnan puheenjohtajan kanssa. Hakija on todennut Ähtärinjärven kalastuskunnan 7) muistutuksesta, että vesienkäsittely on normaalitasoa parempaa. Työ- ja elinkeinokeskus ei ole vaatinut kalatalousmaksun suorittamista. Tarkkailuohjelma toimitetaan hyväksyttäväksi lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. Hakija on todennut AA 6) muistutuksesta, että muistuttaja on luvan hakijan ja tämän asiamiehen läsnäollessa maastokäynnillä esittänyt Soidinnevan metsäautotien pohjoispuolisen lohkon (lohko 1) vesien ohjaamista kulkemaan pohjoispäästä oman pintavalutuskentän kautta kohti Maksajokea se- 10

11 HAKEMUKSEN TOINEN KÄSITTELY kä metsäautotien alapuolen eli eteläpuolen lohkon (lohko 2) vesien ohjaamista umpeen kasvaneen Paskolammen kautta kohti Ähtärinjärveä. Luvan hakija on suostunut tähän ja ilmoittanut muuttaneensa suunnitelmaa sen mukaisesti. Vastineeseen liitettyyn karttaan on merkitty ala- ja yläpuolisen lohkon vesien kulkureitit. Alueen pohjoispäähän rakennetaan oma pintavalutuskenttä. Lohkon 1 pinta-ala on noin 7,9 ha ja sen pintavalutuskentän pinta-ala noin 0,3 ha sekä lohkon 2 pinta-ala on noin 9 ha ja sen pintavalutuskentän pinta-ala noin 0,35 ha. Lohkon 2 pintavalutuskenttänä toimii umpeen kasvanut Paskolampi. Hakemussuunnitelman muutoksesta tiedottaminen II Hakemussuunnitelman muutos on annettu tiedoksi kuuluttamalla hakemus uudelleen ympäristölupavirastossa ja Ähtärin kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemussuunnitelman muutoksen johdosta lausunnon Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Ähtärin kaupungilta. Hakemuksen muutoksen johdosta annetut lausunnot II 8) Länsi-Suomen ympäristökeskus on hakemuksen muutoksen johdosta edellyttänyt, että pintavalutuskentistä tehdään suunnitelma, josta selviävät maanpinnankorkeudet, turvepaksuudet ja pintavalutuskentän alue. Ympäristölupa voidaan myöntää, mikäli suunnitelma täyttää pintavalutuskentän vaatimukset. 9) Ähtärin kaupunki on uusinut aikaisemman lausuntonsa. Vesiensuojelumenetelmiin tulee soveltaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja menetelmät on mitoitettava turvetuotannon valvontaohjeiden periaatteiden mukaisesti. Lohkon 1 kuivatusvedet eivät purkaudu luontaisesti hakemuksen täydennyksessä esitetyllä tavalla ja reitillä vastamäkeen Luosantien pohjoispuolella. Lohkon 1 kuivatusvedet tulisi sen vuoksi ohjata luontaista purkua pitkin joko Luosankylän peltoaukion itäpuolitse tai muuta sopivaa luontaista reittiä pitkin päätyen Maksajoen kautta Ähtärinjärveen. 10) Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on antanut Ähtärin kaupungin kanssa samansisältöisen lausunnon asiassa. Hakemuksen muutoksen johdosta esitetyt muistutukset ja mielipiteet II 11) BB (Rantanen RN:o 6:50, Ähtärin kylä, Ähtäri) on kertonut veden virtaavan kiinteistönsä kohdalla päinvastaiseen suuntaan kuin suunnitelmassa on sanottu. Muistuttajan kiinteistö on Makkaranevan tuotantoaluetta useita metrejä korkeammalla. Suunnitelman mukaan vedet johdetaan Luosanmäen yli, joka on yli 10 m laskureittinä järveen käytettävää Maksapuroa 11

12 korkeammalla. Maksapuro päättyy Luosanlampeen. Muistuttaja on vaatinut, että suunnitelman täydennyksessä esitetty vesien purkureitti Maksapuroon poistetaan ja harkitaan muistutuksen oheen liitetyssä kartassa muistuttajan esittämää vesien johtamisreittiä sarkaojissa Maksapuroon. 12) Soidinnevan metsäautotien hoitokunta on kertonut hakijan soittaneen hoitokunnan puheenjohtajalle, mutta mitään ei ole sovittu. Urakoitsija on ilmoittanut tekevänsä asfaltoidun tien lastaus- ja aumausalueelle asti. Tie on kunnostettava koko siltä matkalta, jota turveurakoitsija käyttää eli 290 m:n matkalta. Turpeen lastaus ei saa tapahtua tiealueella. Soidinnevan metsäautotie on myös pisteytettävä uudelleen. Hakijan vastine hakemuksen muutoksen johdosta esitettyihin lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin II HAKEMUKSEN KOLMAS KÄSITTELY Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 8) lausunnossa edellytetyt suunnitelmakartat, joihin on merkitty pintavalutuskenttien sijainti sekä korkeuskäyrät ja todennut pintavalutuskenttien olevan toimivia. Hakija on toistanut aiemmin esittämiään tietoja pintavalutuskentistä. Vesiensuojelurakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan vesiensuojeluohjeistuksessa esitettyjä periaatteita. Tuotantokauden aikana työt ajoitetaan vähävetiseen aikaan. Hakija on selostanut vesienkäsittelymenetelmiä ja laskeutusaltaan mitoitustietoja. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Ähtärin kaupungin 9) eikä Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen 10) lausunnoista eikä BB 11) muistutuksesta. Hakija on todennut, että tuotantoalueen vedet voidaan johtaa luontaista purkua pitkin Luosankylän peltoaukion itäpuolitse kohti Maksajokea ja edelleen kohti Ähtärinjärveä. Hakija on ilmoittanut Soidinnevan metsäautotien hoitokunnan 12) muistutuksen johdosta sitoutuvansa huolehtimaan metsäautotien kunnostustoimenpiteistä niiltä osin kuin hänen omistamansa alueenturvetuotantoon liittyvä liikennöinti aiheuttaa metsäautotien kunnossapidon tarvetta. 12 Suunnitelman muutos Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan vastineessa asian toisessa käsittelyssä ilmoittanut, että pohjoisen tuotantoalueen vedet voidaan johtaa luontaista purkua pitkin Luosankylän peltoaukion itäpuolitse kohti Maksajokea ja edelleen kohti Ähtärinjärveä. Hakemussuunnitelman muutoksesta tiedottaminen III Hakemussuunnitelman muutos on annettu tiedoksi kuuluttamalla hakemus uudelleen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Ähtärin kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemussuunnitelman muutoksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjan-

13 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Ähtärin kaupungilta. Hakemussuunnitelman muutoksen johdosta ei ole annettu lausuntoja eikä esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. 13 Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Teppo Lehtoselle ympäristöluvan Makkaranevan turvetuotantoon Ähtärin kaupungissa Ähtärinjärven valuma-alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman, sellaisena kuin hakija on sen muuttanut, ja sen täydennysten mukaisesti siten tarkennettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 16,9 ha. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakijan päivätyn vastineen liitteenä olevan kartan, mittakaava 1:10 000, mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen pohjoispuoliselta lohkolta 1 laskuojan kautta Maksajokeen ja eteläpuoliselta lohkolta 2 laskuojan kautta Ähtärinjärveen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteenä 1 olevan päivätyn piirustuksen, mittakaava 1:10 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskenttien avulla. Pintavalutuskentillä mahdollisesti olevat ojat on tukittava. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

14 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Ähtärin kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. 14

15 15 Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vesistövaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kalataloustarkkailusuunnitelmaksi Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kalataloustarkkailun vuosiraportit Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä molempien vuosiraportit Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Ähtärinreitin kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta.

16 16 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 13. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Luvan voimassaolo Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien

17 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesienkäsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Makkaranevan turvetuotantoalue uusi tuotantoalue, josta suurin osa on ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Kalatalousmaksun määräämistä ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska hankkeesta ei katsota aiheutuvan kalastolle eikä kalastukselle ilmeistä vahinkoa. Turvetuotantoalueen lähietäisyydellä ei ole asutusta. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Valtioneuvosto on hyväksynyt vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisen Kokemäenjoen- Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman. Ähtärin- ja Pihlajaveden reitin vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Ähtärinjärven ekologinen tila on arvioitu hyväksi. Toimenpideohjelman mukaisesti turvetuotannon vesiensuojeluun kuuluvat nykykäytännön mukaisina toimenpiteinä laskeutusaltaat ja sarkaojarakenteet. Lisäksi käytetään pintavalutusta tai kemiallista käsittelyä sekä virtaamansäätöä. Toimenpideohjelmassa pidetään pintavalutusta ensisijaisena menetelmänä. Turvetuotantoalueita tulee ohjata jo ojitetuille alueille tai tuotannossa olevien alueiden yhteyteen. Vesienhoitosuunnitelma on tässä päätöksessä otettu huomioon siten, että vedet on määrätty käsiteltäväksi parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti ympärivuotisesti pintavalutuksella. Makkaranevan turvetuotantoalueen vesillä ei ole sanottavaa vaikutusta vesistön tilaan. Hanke ei siten vaikuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumismahdollisuuksiin. Kun otetaan huomioon Makkaranevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. 17

18 18 Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on lupamääräys 5. Määräykset 6 ja 7 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 10 ja 11 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 13 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 2 4 ilmenevällä tavalla. Tarkkailuja ja tarkkailujen raportointia koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 10 ja 11 ilmenevällä tavalla.

19 19 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimus voiteluaineiden ja jäteöljyn säilyttämisestä otetaan huomioon lupamääräyksestä 7 ilmenevällä tavalla. Vaatimus kuivatusvesien johtamisesta vesienkäsittelyrakenteiden kautta tuotannon lopettamisen jälkeen otetaan huomioon lupamääräyksestä 13 ilmenevällä tavalla. Ympäristökeskuksen 8) vaatimukseen muutetun suunnitelman mukaisesta pintavalutuskentästä todetaan, että hakija on toimittanut aluehallintovirastoon ympäristökeskuksen lausunnossa edellytetyt suunnitelmakartat. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen 2) ilmoitus siitä, että se ei vaadi kalatalousmaksua, otetaan huomioon eikä luvan saajan maksettavaksi ole määrätty kalatalousmaksua. Ähtärin kaupungin 3) ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen 4) vaatimukseen luontoselvityksen suorittamisesta suon pohjoisosan osalta todetaan, että Länsi-Suomen ympäristökeskus yleisenä valvontaviranomaisena on todennut, ettei sillä ole huomautettavaa turvetuotannosta luontoympäristön kannalta. Tuotantoalue on pääosin aikaisemmin ojitettua aluetta. Yksityistien käyttöoikeus ei kuulu tämän ympäristölupa-asian yhteydessä käsiteltäviin asioihin. Pölytarkkailun määrääminen ei ole tarpeen, koska asutus on etäällä tuotantoalueesta. Toimintarajoitusten antaminen tuulisella säällä ei ole tarpeen ottaen huomioon asutuksen pitkä etäisyys tuotantoalueesta. Hakemussuunnitelman muutoksen johdosta annettujen Ähtärin kaupungin 9) ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen 10) lausuntojen sekä BB 11) muistutuksen johdosta hakija on muuttanut suunnitelmaa ja muutos on kuulutettu uudelleen. Soidinnevan metsäautotien hoitokunnan 5) ja 12) vaatimukset tien kunnostamista, tiellä liikkumisesta ja korvauksista eivät kuulu tämän ympäristölupa-asian yhteydessä käsiteltäviin asioihin. Vastauksen antaminen AA 6) vaatimukseen ei ole tarpeen, koska hakija on muuttanut hakemussuunnitelmaa muistuttajan vaatimuksessa esitetyllä tavalla. Ähtärinjärven kalastuskunnan 7) vaatimukseen kalatalousmaksusta todetaan, että Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että se ei vaadi kalatalousmaksua. Kalatalousmaksun määräämistä ei katsota tarkoituksenmukaiseksi ottaen huomioon hankkeen vesienkäsittelymenetelmät ja tuotantoalueen vähäinen kuormitus.

20 20 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 45, 45 a, 46, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1388/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan alle 30 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on muun muassa lukuisten täydennysten ja asian uudelleen kuuluttamisten vuoksi ollut alla mainitun asetuksen liitteenä olevassa maksutaulukossa mainittua työmäärää suurempi. Käsittelymaksu on näin ollen euroa.

21 21 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Teppo Lehtonen Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Lehti-ilmoitus Ähtärin kaupunginhallitus Ähtärin kaupungin ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus /Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus /Kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ähtärinjärven Uutisnuotta-lehti Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä: Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Ähtärin kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.

22 22 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Juha Helin Anne Valjakka Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvos Juha Helin (puheenjohtaja) ja sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka. Asian on esitellyt Anne Valjakka. AV/sl

23 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.