ROORI. 30 vuotiaan yhdistyksen juhlanumero. n:o SUOMEN OBOE- JA FAGOTTISEURA ry:n JÄSENJULKAISU

Transkriptio

1 SUOMEN OBOE- JA FAGOTTISEURA ry:n JÄSENJULKAISU... ROORI n:o vuotiaan yhdistyksen juhlanumero

2 Tässä numerossa Numero Rööri on Suomen oboe- ja fagottiseura ry:n jäsenlehti. Lehteen kirjoittavat vastaavat i tse omista näkemyksistään. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehteä ja ajankohtaistiedotetta koskevat yhteydenotot ja aineisto: jasentiedote@suomenoboejafa gottiseura.net Päätoimittaja Annika Leppälä Ulkoasu Eero Aulio eero_aulio@yahoo.com Painopaikka Painosalama, Turku, 2015 Ilmoitushinnat 4/2015 koko sivu 85 puoli sivua 50 Yhteisöjäsenet saavat 50% alennuksen. Henkilöjäsenten ilmoitukset (muut kuin liiketoimintaa koskevat) ovat ilmaisia sekä lehdessä että www-sivuilla. 2 Muiden yksityishenkilöiden ilmoitukset: Jäsentiedotteessa 10 /kpl www-sivuilla 10 /kpl Molemmissa 15 Seuran www-sivut, osoite: ra.net Ylläpitäjän sähköpostiosoite: webmaster@suomenoboejafa gottiseura.net Juttu- ja kuvaideoita: eero_aulio@yahoo.com Toimituksesta K esälaitumilta on vihdoin palattu työntäyteiseen karsinaan ja tekemistä riittää. Rööriseuran juhlatapahtuma työllistää johtokuntalaisia varsin tehokkaasti ja puhelimet sekä muut mediat ovat ahkerassa käytössä, kun marraskuun juhlatapahtumaa suunnitellaan täydellä tohinalla. Toivotankin nyt sekä itseni että johtokunnan puolesta teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi marraskuun järjestettävään juhlatapahtumaan Tampereella. Tarkemmat tiedot tapahtumasta ja siitä miten voit lunastaa itsellesi konserttilipun juhlakonserttiin löytyvät tämän lehden sivuilta. Juhlavuodesta innostuneen johtokunta on päättänyt järjestää ensi kevään vuosikokouksen yhteyteen oboistien ja fagotistien katselmuskonsertin kaiken tasoisille ja ikäisille tuplarööristeille. Nyt on siis hieno tilaisuus hakea esiintymään, jos sormia syyhyttää päästä esittämään tuplaröörimusiikkia ihan Helsinkiin asti. Myös tämän konsertin hakuohjeet löytyvät tästä juhlajulkaisusta. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan hakemuksia konserttiin vuotta puhaltamista Annika sivu 5 Yhdistyksen kunniajäsenten haastattelut sivu 6-10 sivu 11 Nuorten rööriorkesteri Yhdistyksen puheenjohtajien haastattelut sivu Kaappitarkastus sivu 23 SUOMEN OBOE- JA FAGOTTISEURA THE FINNISH DOUBLE REED SOCIETY Nyt jo 30-vuotias seura on saanut monella tapaa uutta ilmettä juhlavuoden aikana. Keväällä ensikasteensa saa- n:o Pääkirjoitus Kutsu nut, uudistunut Rööri-lehti on kerännyt paljon positiivista palautetta. Siitä suuri kiitos teille ja tietenkin uuden ilmeen isälle, graafikollemme Eero Auliolle! Toki lehti on vielä lastensaappaissa, joten mielellään otamme yhä vastaan palautetta sisällön ja ulkoasun suhteen. Itsekirjoitetut jutut ovat aina ja ikuisesti myös erittäin tervetulleita. Lisäksi seuran nettisivut ovat saaneet uuden hienon ulkoasun ja paljon mielenkiintoista sisältöä. Kiitos siitä Matti Kettuselle! Suosittelenkin surffaamaan sivuille kuuntelemaan vaikkapa Ramón Ortegan kantaesittämän ja Oscar Navarron säveltämän Legacy oboekonserton livetaltiointia. Tampereella nähdään! Hyvää röörisyksyä toivottaen ROORI sivu 12-13

3 SOFS 30-vuotta Syksyllä 1985 kokoontui 41 tuplarööriharrastajaa. Tällä toiminnalla saamme toivottavasti uutta innostu- oboen- ja fagotinsoittajaa Pirkanmaan musiikkiopistolle Tampereelle. nutta polvea mukaan seuraaville kym- Tästä tapaamisesta sai alkunsa menvuotiskausille, pitämään Suomen Suomen Oboe- ja Fagottiseura. Seuran Oboe- ja Fagottiseuraa monipuolisetää tarkoitukseksi määriteltiin, edisna ja vireänä yhteisönä, joka edelleen oboen- ja fagotinsoittoa maassamme edistää oboen- ja fagotinsoittoa maas- Rauman Puhallinpäivät sekä tehdä nämä soittimet ja niillä samme. esitettävä musiikki tunnetuksi. Erityisen Fanfaarin ansaitsevat seuramme Kunniajäsenet, entiset Puheen- Suomen Oboe- ja Fagottiseuran juhliessa 20-vuotistaivaltaan 2005, seuran johtajat ja johtokunnan Jäsenet! Kiitos ensimmäinen puheenjohtaja, kun- aktiivisuudesta nykyisille Johtokuntajohtajat niajäsenemme Timo Nevalainen laati laisillemme. ansiokkaan historiikin menneestä, Tärkeää tukea olemme myös saaneet jonka loppusanoissa hän toteaa: Seuran yhteistyökumppaneilta, kuten monilta toiminta on ollut koko ajan erittäin musiikkioppilaitoksilta, viime vuosina monipuolista ja vireää. Yhdyn myös olemme saaneet käyttää ainakin Itä- Nevalaisen ajatukseen seuramme tukipilareista, Helsingin ja Keski-Helsingin musiik- miehistä ja naisista, jotka kiopistojen tiloja tapahtumissamme. ovat innolla tarttuneet yhteisten asioiden Juhlavuodessamme ovat mukana hoitoon. Ilman näitä yksittäis- Pirkanmaan musiikkiopisto, Taiteen ten ihmisten ponnistuksia, seura ei olisi keskustoimikunta, Alfred Kordelinin edelleenkin monipuolisesti ja vireästi sekä Pro Musica -säätiö. toimiva yhteisö. Kiitän koko yhteisömme puolesta aktiivisesti seuran historiassa Tampereella tavataan 4 mukana olleita henkilöitä oboe- ja 5 Oman johtokunta- ja puheenjohtajakauteni fagottimusiikin parissa. aikana keskiössä on ollut nuo- risotoiminta. 25-vuotisjuhlissa jo kuulimme nuortenkin soittoa, mutta uuden sysäyksen toimintaan antoi Rauman Puhallinpäivät maaliskuussa 2013, jossa Rauman musiikkiopiston, Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen Puhallinorkesteriliiton avustamana järjestimme ensimmäisen konserttiin päättyneen viikonlopputapahtuman. Siitä kokemuksesta syntyivät viikonlopputapahtumat, joihin on osallistunut 35-55

4 Yhdistyksen kunniajäsenten haastattelut Juhani Tapaninen Mitä kuuluu? Kiitos, hyvää kuuluu. Kesä on ollut kiireinen. Vaikka sää on ollut huono, olemme yrittäneet veneillä jonkin verran lähivesillä uudella moottoriveneellämme. Takana ovat menneiden vuosien sankaritarinat retkistä Tallinnaan, Savonlinnaan tai muualle. On vain joustettava ja annettava iälle periksi. Mielessä ovat George de Godzinskyn aikoinaan viihdeorkesterin nauhoituksessa sanomat sanat: Rakkaat ystävät, kaikki me tulemme vanhoiksi, jos elää saamme. Mitä kuuluu? Kesäloma musiikkijuhlineen on takana ja arki on taas alkanut. Olen juristi ja toimin vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professorina Helsingin yliopistossa. Siinä työssä tämä elokuu on vuoden parasta aika, kun opetus ei vielä ole alkanut ja voi keskittyä omaan tutkimustyöhön. Missä muodoissa musiikki on läsnä tällä hetkellä arjessasi? Talvisaikaan käyn konserteissa ja oopperassa, kesäohjelmaan kuuluvat ainakin Kuhmon kamarimusiikki ja Savonlinnan oopperajuhlat. Näin Sibeliuksen juhlavuonna olen yrittänyt paneutua Jean ja Aino Sibeliuksen elämään kirjallisuuden ja näyttelyiden kautta. On vaikea sanoa, mikä musiikin laji olisi ylitse muiden, mutta tämänhetkisen kuuntelusuosikkini osaan nimetä. Se on Mozartin fagottikonsertto nimenomaan Frank Morellin soittamana levytyksenä vuodelta Satuin kuulemaan sen radiosta ja olin myyty. Missä muodossa musiikki on läsnä tällä hetkellä arjessasi? Terveiset 30-vuotiaalle seuralle Musiikkilajien suhteen olen aika lailla ja sen jäsenille. kaikkiruokainen. Kaikki kelpaa Mozartista Paljon onnea seuralle ja menestystä jatdäntäni rokkiin ja iskelmiin, mutta tietysti sykossakin! Ja kiitokset seuran eteen puur- lähinnä on klassinen musiikki ja taville! ne kappaleet, joita olen itse aikoinani paljon Toivottavasti 30-vuotisjuhlissa on run- soittanut ja joissa minulla mielestäni saasti eri-ikäisiä sofslaisia. Muutenkin tie- on ollut jotain sanottavaa. Sibelius, Mozart, tysti toivon, että seura osaltaan siirtää tupsikot Haydn, Beethoven ym. suuret klaslarööriperintöä sukupolvelta toiselle. ovat olleet minunkin suosikkejani. Mikä on mieleenpainuvin muisto Olen ollut seuran toiminnassa niin Mozartia olen soittanut paljon, ja Mozartin oboe- ja fagottiseuran ajoilta? pitkään mukana, että on hieman hankala fagottikonserton pääsin aikoinaan le- Mielenkiintoisinta ovat tietysti olleet seu- Miten sujuu oboen soitto? erottaa kaikista muistoista juuri puheen- vyttämäänkin samalle levylle Kalevi Ahon ran alkuvaiheet, se että saatiin Suomeenkin Oboensoitto on valitettavasti jäänyt. Ai- Millainen on suhteesi omaan johtajakauden muistoja. fagottikvinteton kanssa. perustettua Oboe- ja fagottiseura yhna silloin tällöin tekisi mieli soittaa, mut- instrumenttiin? Jostakin syystä tässä kohtaa tulee mie- Sairauden ja ikävuosien takia en enää distämään alamme kollegoita. Seura on ta innostus ehtii moneen kertaan laantua, Lukkarinrakkaus oboeen (ja fagottiinkin) leen vuoden 2005 vuosikokoustapahtuma, itse soita, mutta varsinkin radio ja televisiokin pitänyt jäsenensä ajan tasalla ja järjestä- ennen kuin pilli olisi taas soittokunnossa. on säilynyt, mutta oboelevyjen hamstraa- joka järjestettiin Raumalla. Siellä oli tarjoavat hienoa musiikkia päivitnyt koulutusta ja kilpailuja. minen on jäänyt. Ja nuoren polven soitta- muun muassa konsertti, jossa tuplarööri- 6 jia enää tunne. 7 täin. Kausilippu Musiikkitaloon RSO:n konsertteihin tarjoaa mahdollisuuden seurata nykyisen RSO: kehitystä. Taso tuntuu huimalta ja korkeatasoinen musiikinopetus kuuluu soittajien taidoissa. Itse soitin aikoinaan yli 30 kesää Savonlinnan oopperajuhlilla, Ja oopperajuhlat kuuluvat edelleenkin jokakesäiseen ohjelmaani katsomon puolella. Savonlinna tarjosi orkesterimuusikolle mukavan vastakohdan sinfoniaorkesterin ohjelmistolle. Veneilyharrastus ja oopperajuhlat liittyivät hienosti toisiinsa, kun tulimme purjeveneellä Helsingistä Savonlinnaan ja asuimme veneessä juhlien ajan. Ne olivat hienoja aikoja, ja oopperajuhlilla on edelleen mukava käydä. Miten sujuu fagotin soitto? Fagotin soitto on valitettavasti jäänyt kokonaan. Olin kyllä aikonut muiden kauhuksi soittaa vielä pitkään, mutta kohtalo sairauden muodossa oli toista mieltä. Täytyy sanoa, että muusikon ammatti oli upeaa ja mielenkiintoista aikaa niin kauan kuin sitä kesti. Ura RSO:n fagotistina tarjosi muun muassa mahdollisuuden ulkomaan kiertueisiin aikoina, jolloin ulkomaan matkat eivät vielä olleet kovin yleisiä. Matkailu tuotti myös kontakteja kollegoihin ulkomailla. Esim. Valeri Popoviin tutustuin aikanaan Grazissa Itävallassa. Matkat Edinburghiin (1980) ja Graziin (1984) kansainvälisen tuplarööriseuran (IDRS) tapaamisiin ovat jääneet mieleen. Osaltaan näiden kansainvälisten tapaamisten pohjalta Suomeenkin perustettiin tämä oma Oboe-ja fagottiseuramme, jonka perustajajäseniä minäkin olen. Muistan hyvin, kuinka aikoinaan toisen seuramme kunniajäsenen Jouko Teikarin kanssa soitimme Edinburghissa Kalevi Ahon oboe- ja fagottikvintetot, sekä Grazissa Martti Pesosen kanssa esitimme Paavo Heinisen Gymelin. Muusikon uraa on RSO:n ja Savonlinnan lisäksi tullut tehtyä myös mm. Radion nykymusiikkiyhtyeessä, Helsingin kamariorkesterissa ja monissa muissa kamarimusiikkiyhtyeissä mm. Kuhmossa. Millainen on suhde omaan instrumenttiin? Suhde fagottiin on tänä päivänä vain nostalginen. Käytännöllisesti katsottuna fagotti on ollut leipäpuu, joka on tuonut perheelle elannon. Muusikkona fagotti on kuljettanut minua eri maihin ja maanosiin ja tarjonnut mielenkiintoisia elämyksiä, tuttavuuksia ja ystävyyssuhteita. Olen soittanut myös trumpettia ja tuubaa, olinpa jopa armeijan tuuban soiton mestari vuonna Fagotti liittyi seuraani, kun Oulun kaupunginorkesterissa oli vapaana ranskalainen fagotti. Kysyin, että voisinko alkaa soittaa sitä, ja sehän sitten veikin mennessään. Pian olin kolkuttelemassa RSO:n ovia ja sain viran Terveiset 30-vuotiaalle seuralle ja sen jäsenille. Haluan onnitella 30 vuotta täyttävää Suomen Oboe- ja Fagottiseuraa ja toivottaa sille ja sen jäsenille onnea ja menestystä jatkossakin. Erikoiskiitokset seuran nykyisille ja entisille puheenjohtajille ja toimihenkilöille, jotka ovat jaksaneet uurastaa seuran ja sen jäsenten hyväksi. Haluan myös kiittää seuraa kunniajäsenyydestä sekä huomionosoituksista ja onnitteluista täyttäessäni tänä keväänä 80 vuotta! Jaana Norio-Timonen Oboensoittajana on päässyt soittamaan sellaisiin kokoonpanoihin, joihin ei minun tasoisellani soittajalla esimerkiksi huilistina tai klarinetistina olisi ollut mitään asiaa. Varmaan hienoin kokemus oli koulumme 100-vuotisjuhlakonsertti vuonna 1986, jossa koulun eri aikojen oppilaista koottu orkesteri soitti Finlandia-talon konserttisalissa Esa-Pekka Salosen johdolla muun muassa Sibeliuksen 5. sinfonian. Haastavinta ovat tietysti olleet röörit. Omat röörintekotaitoni eivät koskaan kehittyneet kummoisiksi, joten olen aina ollut ensin opettajieni ja sitten ystävieni tekemien röörien varassa. Mikä on mieleenpainuvin muisto oboe- ja fagottiseuran ajoilta? Olin seuran eri tehtävissä yhteensä 18 vuotta, joten muistojakin ehti kertyä melkoinen määrä. Jos kuitenkin pitää nimetä yksi ylitse muiden, niin se on kansainvälisen rööriseuran (IDRS) vuosikokous elokuussa 1992 Frankfurtissa, jossa esiintyivät Aale Lindgrén ja Vital Bassoon -fagottitrio (Luoma, Vihtkari, Virtanen) ja jossa meitä suomalaisia oli kaikkiaan toistakymmentä. Juristi-virkamiehelle oli upea kokemus olla täysillä mukana hienossa musiikkitapahtumassa. Muistelen jopa edustaneeni seuraa jossakin paneelikeskustelussa! bigbandkin soitti. Minä en ollut soittamassa, mutta toimin valomiehenä ja tanssin myös lavalla valssia jonkin esitetyn kappaleen tahtiin siis ihan etukäteissuunnitelman mukaan. Muutenkin oli mukavaa. Kotimatka tosin tehtiin kovassa lumisateessa, mutta turvallisesti päästiin kotiin. Terveiset 30-vuotiaalle seuralle ja sen jäsenille. Lämpimät onnittelut seuralle! Toivon, että 30-vuotisjuhlissa olisi tilaisuus tavata sankoin joukoin vanhoja tuttuja ja muistella menneitä.

5 Yhdistyksen kunniajäsenten haastattelut Martti Pesonen Mitä kuuluu? Ikää karttuu, ja taidan tällä hetkellä olla vanhin seuran jäsenistä, vaikkakaan en lähelläkään edesmenneen kunniajäsenen Lasse Erkkilän saavuttamia vuosia. Toimisto Riihitiellä on edelleen käytössä nuottipajana, ja sitä pitävät myös ystävät Aale, Keijo ja Johannes tukikohtanaan. Nuottia syntyy, ja nurkat täyttyvät printeistä sekä omaksi soitettavaksi että toisten käyttöön. Tietokoneen näprääminen vaatii vastapainoksi jotain vähän fyysisempää tekemistä, ja onneksi on ollut noita liikunnallisia harrastuksia. Kesäisin melontaa yksilapaisella ja talvella retkiluistelua. Viimeksi mainittu taitaa nyt jäädä, kun tapaturmavakuutuskin lakkasi. Siinä lajissa saattaa käydä vahinkojakin, kun iän myötä kömpelyys lisääntyy. Viikoittainen juoksulenkki Mitä kuuluu? nasta Helsinkiin on myös helpottanut on ollut ohjelmassa jo 43 vuotta, Miten sujuu oboen soitto? 77-vuotiaan oboistin arki on tällä hetkel- musiikkitärppien ajoittaista nautintaa: mutta lyhentynyt neljään kilometriin oltuaan Oboen soitto on aina vain hauskaa. Se on lä tavanomainen: röörien valmistusta seit- vain 1,5h Musiikkitaloon tai Kansallisna-ystävän joskus kympin luokkaa ja ylikin. Hele- myös yksi kuntoilun muoto, kun hengitys semälle Kotkan Seudun Musiikkiopiston oopperaan! Savonlinnan oopperajuhlilla kanssa käydään loppukesäisin joutuu lujille. Hienoja kokemuksia on paljonkin nuorelle oppilaalle! Ja tietysti jokailtainen tulee vierailtua (soitin orkesterissa 12 ke- Lapissa ja Norjassa Jäämeren rannikolla. vuosien varrella, mutta viimeisim- kolmen tunnin harjoittelu, koska Elokuun sää juhlien uudesta alusta v.1967 alkaen) Rinkkaa vain joutuu keventämään vuosien pien joukossa se, että on äskettäin saanut illat -kartanomusiikkitapahtuma on tu- tänä kesänä kuulin vain Semper -oop- mittaan. soittaa Tshaikovskin kuudetta ja viidettä Mikä on mieleenpainuvin muisto lollaan ( ). Jo 14. kerran hyödynperan (Figaron häät) ja Sinfonia Lahden sinfoniaa sekä Dvorakin sellokonserttoa. Ja oboe- ja fagottiseuran ajoilta? nämme lähiseudun kartanoista löytynyttä (Sibelius -konsertti) esitykset. Missä muodoissa musiikki on läsnä tässä tarkoitan nimenomaan harjoituksia, Ehkä mieleenpainuvimpia hetkiä puheenjohtajakaudellani nuottiaineistoa, josta riittää esitettävää! tällä hetkellä arjessasi? konsertteihin en ole niinkään mieltynyt, ovat olleet IDRS:n Parhaillaan sovittelen röörejäni eri Miten sujuu oboen soitto? Musiikki on koko ajan läsnä. Nuotinnus ne ovat tässä iässä haastavia. Soitin ennen kongressit, joista olen osallistunut kolmeen: pilleihin, ja käyn läpi ohjelmaani: Schu- Oboistin elämä on puurtamista mikä on koukuttavaa toimintaa ja aiheita löy- Graz 1984, Manchester 1989 ja mannin kolme romanssia, Hindemithin tarkoittaa, että harjoittelu pitää instru- Mikä on mieleenpainuvin muisto 8 9 tyy. On myös kysyntää, johon pitää vastata. Konserteissa käynti on valikoivaa, ei kausikortteja tai vastaavaa, mutta kiinnostavia ohjelmia käydään kuuntelemassa sekä tuttavien esityksiä pitkin kautta. Levyjä on paljon, mutta niitä tulee vähemmän kuunnelluksi. Radiosta tulee tarpeeksi musiikkia, ja olen laiska laittamaan levyjä koneeseen. Joskus saa istua parkkipaikalla autoradiota kuunnellen niin pitkään, että kuuluttaja kertoo soitetun kappaleen nimen, varsinkin jos on kysymyksessä ennen kuulematon oboesoolo. Sitten vaan kaivamaan nuotit esiin netistä ja tutustumaan. Tällä tavoin löytyivät esimerkiksi Respighin Kyyhkynen ja Verdin Kevät Sisilialaisesta vesperistä. Oma soittaminen on varsin aktiivista. Pyrin soittamaan joka päivä, mielellään tunnin kerrallaan. Yksin soittelu käy, mutta mieluimmin soitan kamarimusiikkia. Puhallinkvintettejä on matkan varrella ollut kaksi pitkäaikaista, mutta kaikki kokoonpanot kelpaavat duosta lähtien. Mielelläni soittelen myös jousten kanssa, ja tähän tarjoutuu tilaisuus Suomen Kamarimusiikkiseuran kuvioissa. Parasta siellä ovat kahdesti vuodessa järjestettävät viikonloppusoittajaiset, joissa saadaan kasaan kaikenlaisia kokoonpanoja. Hupipuolelta voin mainita RWBK:n senioreiden Retun Wihtorit, joiden joukossa soitan alttotorvea. amatööriorkestereissa paljon ykköstä, mutta nykyisin mieluummin kakkosta hyvän ykkössoittajan vieressä. Siinä tulee sitten joskus tilaisuus tuutata ykkösstemmaa, kun varsinainen soittaja ei pääse harjoituksiin. Millainen on suhteesi omaan instrumenttiin? Minulla on oboen lisäksi englannintorvi ja oboe d amore. Näitä kaikkia pyrin vuorottelemaan, vaikkakin oboe vie suurimman osan ajasta. Harjoittelu on jotenkin sisäistynyt vuosien varrella, ja yritän kuunnella tulosta enemmän kuin ennen. Sitä en tiedä, miltä lopputulos kuulostaa, kun korva ei enää pysty erottamaan kaikkia taajuuksia. Käyn mielelläni seuraamassa mestarikursseja, ja niiltä olen saanut paljon vinkkejä parempaan soittamiseen. Olen huomannut, että myös melonnassa ja luistelussa on samanlainen kontrolli päällä kuin soitossa. Rentoutta muun muassa haetaan. Niinpä voisin sanoa, että kanootti ja mela sekä luistin ovat instrumentteja siinä missä soitinkin. Frankfurt Graz itse asiassa tapahtui ennen seuramme perustamista, mutta oli hyvänä alkusysäyksenä. Teikarin Jouko ja Tapanisen Juhani saivat minut ylipuhutuksi mukaan sinne, vaikka sen hetkiset työpaineet olivat ankarat. Siellä olin kuin toisessa maailmassa ja arkikiireet unohtuivat. Sai nähdä ja kuulla maailman huippusoittajia ja paljon soitinvalistusta. Näin oli myös seuraavissa kokouksissa, joissa rohkaistuin mukaan myös perinteiseen yhteissoittoon Händelin Ilotulitusmusiikin muodossa. Erityisesti Frankfurtin ulkoilmasoitto jäi mieleen, kun Ouverturen lop- puakordille osui oikean Ilotulituksen paras jysäys. Toisenlainen mieleenpainuva muisto on, kun sain olla huippusoittajien mukana soittamassa Lasse Erkkilän hautajaisissa. Ja Kontula-Porvoo-kävelyt ovat jääneet ikimuistoisiksi kokemuksiksi. Kausitapahtumissa on myös saanut nähdä ja kuulla hienoja esityksiä sekä kotimaisin että ulkomaisin voimin toteutettuna. Terveiset 30-vuotiaalle seuralle ja sen jäsenille Seuran toiminta on viime vuosina muuttunut nuorisopainotteiseksi. Tähän on kai syynä vanhempien jäsenten passiivisuus, joka on yleinen ilmiö vähän kaikessa yhdistystoiminnassa nykyään. Nykyhallitukselle hatunnosto sitkeästä pyrkimyksestä Jouko Teikari sonaatti, Vivaldin oboekonsertto ja myös oboesonaatti sekä mukana Dvorakin puhallinserenaadissa. Missä muodoissa musiikki on läsnä tällä hetkellä arjessasi? Anoppini ihmetteli jo aikoinaan, että meillä ei kuunneltu/ei saanut kuunnella radiota. Hyvän musiikin ääreen pitää pysähtyä: yöklassinen auki jos lehden radio-ohjelma kertoo Martti Talvelan laulavan klo Uusi moottoritie Hami- mentin läheisenä ystävänä soittajalleen! Olen askarrellut kolmen erimerkkisen ystäväni kanssa siten, että olen muovannut niiden skaalat samanlaisiksi. Eri instrumenttien erilaiset äänenvärit myös innostavat soittajaa! Innostavaa oli ehkä myös kokea onnistumista vasta nimitettynä jäsenenä ensimmäisellä RSO:n vierailulla Lontooseen v jäsenpohjan laajentamiseen. On vain se vaara, että vanha jäsenistö entisestäänkin passivoituu. Mikä tähän neuvoksi? Yksi ainakin itseäni kiinnostava asia on yhteissoiton mahdollisuus. Sitä on ollut aikojen kuluessa vaihtelevassa määrin ja olen aina osallistunut siihen innolla. Alkuvuosina soitettiin paljon mm. Mozartin harmoniamusiikkia rööreille sovitettuna sekä sardanoita. Kari Tikka ja Harri Ahmas sävelsivät varta vasten seuralle omistettua musiikkia. Sitten tulivat mukaan evergreenit. Soitettiin usein myös mainitsemaani IDRS:n perinteistä Händelin Ilotulitusmusiikkia, tai ainakin osia siitä. Avausosaa, jossa ovat mukana myös trumpetit, cornot ja timpani ei ole saatu aikaiseksi, vaikka siihen oli tilaisuus puhallinpäivillä Nuo lisäsoittajat olisi kaikki saatu, mutta omia soittajia ei vaan lähtenyt mukaan, vaikka oli ilmoittauduttu. Se oli pahan luokan skandaali ja huonoa mainosta seuralle. Niinpä olen sitä mieltä, että tämä projekti olisi viimein toteutettava, ja mikä olisi luontevampaa kuin 30-vuotisen toiminnan juhlimisen yhteydessä. oboe- ja fagottiseuran ajoilta? Mieleenpainuvin muistoni seuran toiminnasta on tietysti kunniajäseneksi nimittäminen ja upeat juhlallisuudet Suomenlinnassa syksyllä Terveiset 30-vuotiaalle seuralle ja sen jäsenille Kiitos ja terveiset kaikille oboisteille, vanhoille ja uusille seuran jäsenille! Erityisterveiset taiteilija, fagotisti Juhani Tapaniselle!

6 Yhdistyksen kunniajäsenten haastattelut Kutsu Timo Nevalainen Suomen oboe- ja fagottiseuran 30-vuotisjuhlatapahtumaan, Tampereelle Mitä kuuluu? Kesällä 2002 pääsin eläkkeelle Turun yliopiston patologian professorin virasta ja saatoin vihdoinkin ryhtyä tyydyttämään kyltymätöntä soittohimoani oikein kunnolla. Missä muodoissa musiikki on läsnä tällä hetkellä arjessasi? Turussa on ollut jatkuvasti pulaa amatöörifagotistista, joten minulla on ollut mukavasti tekemistä. Olen soittanut kakkukahvit voi lunastaa suorittamalla 20 / Toivotamme teidät lämpimästi Konserttilipun ja sen yhteydessä nautittavat tervetulleiksi Suomen oboe- ja Åbo Akademin, Turun yliopiston ja Turun Soitannollisen Seuran orkestereissa. fagottiseuran 30-vuotisjuhliin, mennessä. Maksu toimii myös ilmoit- hlö maksun seuran pankkitilille viimeistään Ohjelmistot ovat pääasiassa wieniläisklassista, joka on minullekin mieluisinta joita vietetään seuran syntysijoilla Tampereella tautumisena tapahtumaan. Mikäli haluat muistaa seuraa pyöreiden musiikkia....käyrätorvisektio vuosien johdosta, voit liittää maksun mukaan vapaavalintaisen lahjoitussumman Olen myös soittanut puhallinkvinte marraskuuta. oli nakkikioskilla tissä nimeltä Dilettanti di Turku sen perustamisesta 1963 lähtien. On tutustuttu keskeiseen kvintettiohjelmistoon, ja runsaasti on soitettu myös helpompia ja viihteellisempiä kappaleita yhtyeemme parin jäsenen tekeminä sovituksina. Esiintymistilaisuuksia on ilmaantunut harvakseltaan. Nyt olen tosin jo tajunnut, että alkaa olla aika jättää orkesterihommat nuoremmille ja taitavammille soittajille. Tulevaisuudensuunnitelmani eivät ole kovin kunnianhimoiset. Pyrin vielä jatkamaan fagotin käsittelyä mahdollisuuksien mukaan. Miten sujuu fagotin soitto? Saisi mennä paremminkin. Soittotekniikan kömpelyys tuppaa sumentamaan tulkintaa. Alun pitäenkin tuli harjoiteltua aivan riittämättömästi. Oletan, että vain ani harva syntyy fagottiin istuvan valmiin sormitekniikan omaten. Minun täytyy vissiin kääntyä jälleen Wissenbornin puoleen. Musisoinnin tähtihetkiä ovat olleet ne monet kerrat, kun olen saanut soittaa hyvää musiikkia itseäni paremmassa seurassa, esim. Crusell-viikolla vuosia sitten Mozartin Serenade Gran Partita K 361 Osmo Vänskän johdolla. soiton alkaessa... Millainen on suhteesi omaan instrumenttiin? Suhtaudun omaan ja muiden fagotteihin kiinnostuneen kunnioittavasti. Kuivaan omani aina kun se on sisältä hikinen. Röörejä en kehtaa haukkua, koska ne eivät ole omaa tekoa. Olen pannut merkille, että instrumenttini on viime aikoina joskus kettuillut (foxinut) minulle. Johtuneeko tuo kuivista tyynyistä vai mistäköhän? Kerro mikä on mieleenpainuvin muisto oboe- ja fagottiseuran ajoilta? SOFS:n tuplarööriyhtyeen soittohetket ovat olleen minusta sykähdyttäviä ja mielenpainuneita tilaisuuksia. Aika erikoinen tapaus sattui 1990-luvun alussa Crusell-viikolla, kun soitimme Händelin ilotulitusmusiikin hotelli Aquariuksen pihalla. Ensinnäkin, käyrätorvisektio oli nakkikioskilla soiton alkaessa. He hölkkäsivät paikalle ja saapuivat jo lähes ennen ensimmäisen osan loppua. Toiseksi, soittotapahtuma huipentui ilotulitukseen, joka toteutettiin ampumalla muutama pieni raketti hotellin viereiseen rutikuivaan metsikköön, jossa ruoho syttyi iloisesti. Palokunnan ripeyden ansiosta tilaisuus päättyi onnellisesti, toisin kuin Turusssa kesällä Terveiset 30-vuotiaalle seuralle ja sen jäsenille. Olen hyvin ylpeä siitä, että olen SOFS:n kunniajäsen. Toivotan seuran jäsenille menestystä oboen/fagotin soitossa ja kaikilla elämän alueilla. Haluan lahjoittaa hyvään kotiin n. 5 kg sisäsiistejä amerikkalaisen Double Reed-lehden vuosikertoja first come, first served -periaatteella. Tiedustella voi tämän lehden toimituksesta. Maksutiedot: Suomen oboeja fagottiseura FI Viite: Lauantaina klo 21 lähtien vietetään iltaa Cumulus Hämeenpuiston kabinetissa. Tilaisuus on omakustanteinen ja se on hyvä mahdollisuus päästä turisemaan vanhojen kollegojen kanssa sekä tapaamaan uusia tuttuja. Sunnuntaina tapahtuma huipentuu klo 15 juhlakonserttiin, jossa esiintyy mm. Nuorison rööriorkesteri, Vital Bassoon ja Oboe Consort Finland. seuran juhlarahastoa varten. Saadut lahjoitukset käytetään lyhentämättömänä nuorten soittoharrastuksen tukemiseen muun muassa leiri- ja konserttistipendien muodossa.

7 Nuorten rööriorkesteri Nyt voit ilmoittautua mukaan juhlatapahtuman rööriorkesteriin Jo useamman vuoden toimineessa rööriorkesterissa soitetaan kaikille sopivia, kaikentasoisia kappaleita. Orkestereita johtaa Aila Hettula ja Päivi Pyymäki. Harjoitukset alkavat perjantaina ja huipentuu sunnuntaina juhlakonserttiin. Ohjelmistossa muun muassa Heli Talvitien Puhekuplia tilausteos, jonka rööriorkesteri kantaesitti Rauman valtakunnallisilla puhallinpäivillä vuonna Ilmoittautuminen sähköpostitse viimeistään osoitteeseen Mainitse ilmoittautuessasi yhteystietojen lisäksi soitin, opettaja, suoritettamasi tutkinnot ja erityisruokavaliot. Juhlatapahtuman hotellitarjous Voit varata SOFS-tunnuksella huoneita alennettuun hintaan: 99 / yhden hengen huone, 119 / kahden hengen huone. Tarjous on voimassa saakka. Cumulus Hämeenpuisto, , hameenpuisto.cumulus@restel.fi Viikonlopun hinnasto: Alle 18-vuotiaat - Täysihoitopaketti (sis. yöpymiset ja ruoat Varalassa) 75 euroa - Ruokapaketti (2 x lounas,1 x päivällinen) 30 euroa - Bussikuljetus Hki-Tre-Hki 5 euroa Yli 18-vuotiaat/ammattiopiskelijat/ nuorisojäsenten vanhemmat - Täysihoitopaketti (sis. yöpymiset ja ruoat Varalassa) 125 euroa - Ruokapaketti (2 x lounas,1 x päivällinen) 35 euroa - Bussikuljetus Hki-Tre-Hki 10 euroa Yksittäisiä aterioita voi ostaa suoraan Varalan opistolta, opiston normaaliin hintaan. Huomioithan, että Varalan majoitukset on suunnattu ensisijaisesti soittajille, joten muille yöpyjille on majoituspaikkoja rajoitetusti. Mikäli muille yöpyjille varatut paikat täyttyvät kokonaan, pyydämme ystävällisesti varaamaan omakustanteisen majoituksen esimerkiksi Cumulus Hämeenpuistosta, josta saa seuramme kautta huoneita alennettuun hintaan. Kevään rööriyhtyeviikonloppu; terveiset Pihlajanmäestä Nuorten rööriorkesteri 2010 è Helsinki Rööriseuran nuoriso-orkesteri sai alkukasteen seuran 25-vuotisjuhlassa, jolloin orkesteri avasi 25-vuotisjuhlakonsertin barokkimusiikilla Helsingin konservatoriolla. Helsinki, Itä-Helsingin musiikkiopisto Itä-Helsingin musiikkiopistolla toteutettiin Rööribändi Elokuvatunnelmissa konsertti. Silloin tunnelmoitiin muun muassa Pocahontaksen ja 101:n dalmaatialaisen parissa. Harjoitukset ja konsertti toteutettiin saman päivän aikana. Palaute konsertin jälkeen oli innostunutta ja myönteistä ja toimintaa päätettiin jatkaa myös tule- pidettiin ensimmäinen seuran oma musiikkileiri Munkkivuoren nuorisotalolla. Ohjelmaan sisältyi orkesterisoiton lisäksi tutustumisleikkejä, erilaisia työpajoja rytmien ja sointujen parissa sekä jopa orkesterijohtamisen alkeita. Lauantai iltana pidettiin yhteinen illanvietto ja ilta huipenui rööridiscon ja tanssin parissa. Sunnuntaina pidettiin päätöskonsertti, joka sai lämpimän vastaanoton yleisöksi saapuneilta omaisilta. Eräiden paikalla olleiden kurssilaisten mieltestä leirin huomionarvoisia kohokohtia olivat kivat kappaleet, hauskat kaverit, karkkien osto ja seuran puheenjohtajan, Eero Purhosen ärsyttäminen. Helsinki, Munkkivuori Kevään rööriyhtyeviikonloppu Pihlajanmäen nuorisotalo Alunperin Munkkivuoren nuorisotalolle suunniteltu, tänä keväänä pidetty rööriyhtyeviikonloppu jouduttiin siirtämään Pihlajanmäen nuorisotalolle. Tämä johtui pelastusviranomaisten tiukentuneen käytännön vuoksi, jonka takia yöpyminen Munkkivuoren nuorisotalolla ei ollut enää sallittua. vaisuudessa. Tapahtumapaikan vaihdoksesta aiheutunut Syystapahtuma Tampere pettymys unohtui varmasti pian, kun levisi Rauma tieto, että uusista tiloista majaili muun muassa Rauman valtakunnllisille puhallinpäiville Seuraava rööriorkesterin kokoontuminen biljardi ja flipperi. Kurssipäivät vietet- lähdettiin tapahtumajärjestäjien kut- päätettiin pitää Tampereen konservatotiin tutustumisleikkien, yhtyeharjoituksien, Tällä kertaa saimme kysellä tunnelmia puihin uudestaan nauraen jos vain käsky susta. SOFS:n johtokunta oli jo käynnistellyt rööriorkesterin toimintaa omalla na. Rööribussi lähti matkaan Helsingin loppu huipentui tuttuun tapaan päätöskonriolla yksipäiväisenä harjoitusrupeama- stemmiksien ja rööripajojen parissa. Viikon- Hyvinkääläisiltä rööritaitajilta, jotka käy, niin tottakai! :D ovat jo pitkän linjan rööribändiläisiä. Kappaleet olivat nuorten soittajien mielestä tahollaan ja näin tarjoutui tilaisuus ko- Kiasmalta jo aamuvarhain ja noukki musertiin, joka sai jälleen innostuneen vastaan- hyviä ja stemmat sopivan haastavia. Hyvinkääläiset tuplarööristit Alina ko viikonlopun kestävän kurssin järjestäkaan matkan varrelta innokkaita röörioton paikalle saapuneen yleisön parissa. Poutanen ja Sara Salo ovat molemmat Viikonloppuna parasta olivat rööripajat, miseen mitä mainiomissa puitteissa. Tällä soittajia. Aila Hettulan lisäksi saatiin orkesterin joissa saimme tehdä itse röörejä. toisaalmiseen johtoon tamperelaisvahvistusta Hyvinkään musiikkiopistosta eli HYkertaa rööriorkesterin johtaja Aila Hettula valitsi soitettavaksi erityisesti etnopai- käyrätorvisti/kapelimestari Päivi Pyy- Helsinki, Pihlajanmäki MOsta. ta se olisi voinut kestää pitempään. 12 Sara opiskelee Fagottia Eero Purhosen Parannettavia asioita nuorten tuplarööristien mielestä ovat tila, jota tällä kertaa oli 13 notteista ohjelmistoa. Lisäksi säveltä Riikka Talvitieltä tilattiin kokonaan uusi teos tiin kahteen osaan Päivi Pyymäen ottamäen ominaisuudessa. Osallistujat jaet- johdolla. Hän on soittanut kyseistä soitinta 6-vuotta ja sitä ennen 6-vuotta pianoa. vähemmän verrattuna muihin kokoontumiin. He toivoisivat myös selkeämpiä ai- Puhekuplia, joka kantaesitettiin puhallinpäivien konsertissa Rauma-salissa. Tuol- Hettulan pidemmälle ehtineitten orkesessa johdettavakseen pienempien ja Aila Alina on soittanut oboeta 6-vuotta opettajanaan Anna Mantere. katauluja tulevaisuudessa. Sara Salo ja Alina Poutiainen Oboe- ja fagottieuran viikonloppuihin Toivoisimme enemmän saman tyyppisiä viikonloppuja ja jopa viikon kestäviä keteri, joka erään silminnäkijäkertomuksen paikallisessa urheiluopistossa lounasta ja loin lavalle kiipesi 40 päinen rööriorkesterin. Soiton lomassa käytiin syömässä Alina on osallistunut 2 kertaa ja Sara 3. Tällä kertaa saimme kysellä tunnelmia Hyvinkääläi- Viikonloppuna harjoittelimme sunnuntaina olleeseen konserttiin ja syksyllä Toivottaisimme kaikille Oboe- ja Fa- katsojien joukossa. kötornila. Päivä päätettiin kuuntelemalsä leirejä. Muuten viikonloppu oli hieno. mukaan herätti riemullista hämmennystä ihailemassa maisemia Pyynikinharjun nä- olevaan uuteen tapahtumaan ja jopa esiintymiseen. gotti seuran väellä hyvää syksyä ja terveiset la molempien orkesterien harjoittelemia siltä siskoksilta, jotka ovat Anna Mantereelle. Helsinki, Munkkivuori kappaleita ja paukkautumalla bussiin kohgotti Viikonloppuihin nuoria oli kehottanut Terveisin Alina ja Sara jo pitkän linjan rööribändiläisiä. Tytöt sanovat osallistuvansa viikonlop- Toimittanut Annika ti kotia. Tällä kertaa taisi tulla kaukaisin Saran opettaja, Eero Purhonen. Helmi-maaliskuun taitteessa vuonna 2014 osallistuja Kokkolasta asti. Leppälä

8 Yhdistyksen puheenjohtajien haastattelut Käyrätorvien ammattilainen Oboeiden ammattilainen Saksofonien ammattilainen Fagottien ammattilainen Huilujen ammattilainen Pasuunoiden ammattilainen Klarinettien ammattilainen Trumpettien ammattilainen Timo Nevalainen, , fagotti Olen eläköitynyt harrastelijafagotisti Turusta ja yksi seuran perustajajäsenistä. Minua täytyi soittoystävieni, tosin vain ihan vähän suostutella. Tämä tapahtui kesällä 1985 kun olin Crusell-viikolla Jarmo Corcci Korhosen fagottioppilaana. Amerikkalainen International Double Reed Society toimi jo silloin vilkkaasti ja järjesti vuosittain konferensseja, joihin suomalaisiakin oli osallistunut ainakin 1980 Edinburghissa ja 1984 Grazissa. Maanmiestemme keskuudessa virinnyt ajatus oman seuran perustamisesta toteutui syksyllä 1985, ja näin Suomen Oboe- ja Fagottiseura ilmeisesti on vanhin eurooppalainen kansallinen tämän alan yhdistys. Stig Forsman, , fagotti Miten kuvailisit seuran toimintaa PJ-kautesi aikana? Alkuinnostus oli melkoinen ja toiminta vilkasta. Luonnollisesti luotiin vuosikokoustraditio, jäsenille järjestettiin koulutustilaisuuksia, sekä muutama julkinen konsertti ja alettiin julkaista SOFS:n tiedotuslehtistä. Korkin lisäksi monet muut edistivät merkittävästi seuran toimintaa, erityisesti mieleen jäivät oboistit Markku Klemola, Martti Pesonen ja Jaana Norio-Timonen, fagotistit Stig Forsman ja Antero Ojanto, Crusell-viikon toiminnanjohtajat Jukka-Pekka Lehto ja Rauno Melos, sekä Gasthaus Pookin ravintoloitsijapariskunta Reijonsaari, jotka useana kesänä antoivat SOFS:n yhtyeille tilaisuuden soitella tässä kivassa kapaikassa. Myös kapellimestarit Pertti Pekkanen ja Osmo Vänskä olivat pyrkimyksillemme suosiollisia. Alkuvuosina seuran jäsenmäärä kasvoi tasaista tahtia 250:een 2000-luvun alussa, mutta muutamista varovaisista yrityksistä huolimatta kaikkia maamme oboisteja ja fagotisteja ei saatu liittymään seuraan. Mitä kuuluu elämään PJ-kauden jälkeen? Olen pyrkinyt osallistumaan SOFS:n tilaisuuksiin muun rientämisen sallimissa rajoissa, viimeksi pari vuotta sitten Raumalla. suuri kiitos kuuluu erinomaiselle Jaana -sihteerillemme! Timo Nevalainen Puhallinkvintetti Dilettanti di Turku Vasemmlta: Panu Ihatsu, Ilari Lehtinen, Matti Niinikoski, Timo Nevalainen, Markku Nurminen. Mieleen jäi esimerkiksi korkeatasoinen oboekilpailu heinäkuussa 1988 kuumassa Uudenkaupungin Seurakuntakeskuksen juhlasalissa. Olkaa iloisia, tätä parempaa seuraa tuskin löydätte! Olen Tampere Filharmoniasta eläkkeellä oleva fagotisti. Asun Lempäälässä ja vietän eläkepäiviäni matkustellen ja kalastellen. Mitä kuuluu elämään PJ-kauden jälkeen? Puheenjohtaja-aikakauteni jälkeenkin kävin vielä aktiivisesti yhdistyksen tapahtumissa p RoHi Oy Puhallinkorjaamo Vuorikatu 21, Lahti Olin perustamassa yhdistystä 80-luvulla. Aloitin varapuheenjohtajana ja jatkoin puheenjohtajana Timo Nevalaisen luovuttua pestistään. Oman kauteni aikana yhdistystoiminta oli erittäin aktiivista. Näin eläkeläisenä ei muista enää ihan tarkkaan niin vanhoja asioita, mutta monenmoista kivaa järjestimme, josta Mukava muisto kaudeltani oli Frankfurtin IDRS:n kongressi. Siellä oli paljon mielenkiintoisia konsertteja ja hyvää olutta! Hupsista, onko SOFS jo 30-vuotias? Toivon vireyttä ja aktiivisuutta seuran toiminnalle! Stig Forsman

9 Jussi Särkkä, 1995, fagotti Olen siis RSO:n 2. soolofagotisti ja Sibelius-Akatemian lehtori, asuinpaikkani on Vantaa. Päädyin aikoinani puheenjohtajaksi luultavasti siksi, että olen aina ollut suhteellisen aktiivinen osallistumaan erilaisiin alaamme liittyviin luottamustehtäviin, ja koska niihin harvoin on tunkua niin tuohonkin postiin silloin aikoinani tulin valituksi. Kauteni oli kuitenkin hyvin lyhyt, johtuen ehkä valtaosin siitä, että koska olen orkesterityöni ohella aina opettanut ja tehnyt paljon muitakin soittoprojekteja, ei ajankäyttöni kaikkien tehtävien hoitamiseksi riittävän hyvin oikein onnistunut parhaalla tavalla. Eli siis hiukan liian monta rautaa tulessa yhtä aikaa. Seura toimi kaudellani suhteellisen tasaisella tahdilla, ts. profiili ei ollut erityisen korkea jos ei matalakaan. En itse asiassa muista kovin paljon noista ajoista, lieneekö syy juuri tuolloin aloittamassani RSO:n toimessa (olin myös vuotta aiemmin aloittanut Sibassa lehtorina) tai myös siinä että kolme tytärtäni olivat melko pieniä ja elämä siis näin ollen aika hektista, eri töiden ja kotielämän täyttämää. Kesätkin olivat täynnä töitä, leirejä ja musiikkifestivaaleja. Miten kuvailisit seuran toimintaa PJ-kautesi aikana? Elämä on siis edennyt jo noin 20 vuotta pj-kauteni jälkeen, ja edelleen olen ammatillisesti melko kiireinen. Olin 6 vuotta Crusell-viikon johdossa , ja se ajanjakso oli myös erinomaisen mielenkiintoinen. Soittaminen on jatkuvasti äärettömän kiinnostavaa ja useimmiten hyvin hauskaakin. Olen luonteeltani perusutelias ja kaikenlaisen uuden musiikin (olipa se sinänsä ajallisesti uutta tai vanhaa) löytäminen on aina hauskaa. Nautin täysin siemauksin orkesteri- ja opetustöistäni ja sinä sivussa kamarimusiikista. Isoisäksikin tulin pari vuotta sitten, ja se se vasta hauskaa onkin!! Lämpimin muistoni kaudeltani on varmaan se, että oli suuri kunnia saada olla tuplarööriyhteisön puheenjohtaja ja työskennellä yhteistyössä erinomaisen johtokunnan kanssa yhteisen mielenkiintomme kohteen parissa. Terveiseni juhlivalle seuralle voisi olla iso hatunnosto kaikille seuralaisille, jotka ehtivät työskennellä omien töidensä ja tehtäviensä ohella aktiivisesti tuplarööriasian edistämiseksi ja sen tunnettuuden lisäämiseksi. Juuri näinä aikoina se itse asiassa on tärkeämpää kuin kenties koskaan, kun nuorten mielenkiintoa ovat jakamassa niin paljon useammat asiat kuin omien soittoaikojeni alussa. Terhi Miikki-Broersma, , fagotti Olen asunut Lynden Washingtonissa viimeiset 11v. ja olen freelance muusikko/ Lynden Music festivaalin organisoija. Fagotti on aina ollut ihana lisäinstrumentti kirkkomusiikkiurallani ja edelleenkin rakkaussuhteeni fagottiin on hengissä. Ja joka kerta kun kaivan pillini esille olen kiitollinen kaikille mahtaville soitonopettajilleni. (Pohjalainen, Elola, Rouvali, Ahmas, Hara ja Särkkä.) Soitan satunnaisesti Bellinghamin Whatcom Symphony Orkesterissa (WSO), puhallinkvartettimme tekee n.6 koululaiskonserttia kaudessa, joissa esittelemme soittimia paikallisissa kouluissa. Joskus soitan myös oopperaproduktioissa. Itselleni kuitenkin suurinta iloa tuottaa kun saan esitella fagottia erilaisille yleisoille. Olin Finlandia Foundation vuoden 2009 performer ja fagotti kulki aina mukanani ja edelleenkin huomaan yleison ihastuvan fagotin monipuoliseen sointiin eli pidan sitä mukanani, kun kiertelen suomalaisia seurakuntia ja tapahtumia ympäri Amerikkaa ja Kanadaa. Päädyin puheenjohtajaksi, koska soitonopettajani Mr Särkkä varmaan ylipuhui minut. Miten kuvailisit seuran toimintaa PJ-kautesi aikana? Puheenjohtajakauteni meni nopeasti ja helposti, koska minulla oli erittäin tehokas sihteeri Mitä kuuluu elämään PJ-kauden jälkeen? Puheenjohtajakauden jälkeen olen toiminut fagotin PR-ihmisenä. Fagotisti Martin Kuuskmann asuu lähelläni ja järjestän paikallisia esiintymisiä hänelle silloin, kun hän sattuu olemaan kotona. Ja itse taas esittelen fagottia hieman vaatimattomimmissa tilanteissa. Viime vuosien aikana meidän alueemme ihmisten fagottituntemus on ainakin lisääntynyt reilusti ja kaikki rakastavat fagottia! Hienoimpia muistoja Puheenjohtajakaudelta olivat mukava kausitapaaminen Kotkassa ja hieno konsertti Konserttitalolla. Myos Tallinaan ehdittiin risteilemään. 30-vuotiaalle seuralle haluaisin lähettää seuraavan tervehdyksen: Pitäkää seuran toimintaa yllä iloisin mielin. Terhi Miikki-Broersma Jaakko Luoma, , fagotti sa (Rundfunk-Sinfonieorchester Berlin), mutta sieltäkin sanouduin irti, koska halusin asua Suomessa, soittaa Tapiola Sinfoniettassa ja tehdä kaikkea muutakin hauskaa! Kyösti Pulkkinen valittiin kunniajäseneksi puheenjohtajakaudellani, ja vierailu Kyöstin ja hänen vaimonsa luona kunniajäsenyyden johdosta onnittelemassa oli miel- rassa tällä hetkellä puuhataan. (Tähän saakin tulla muutos!) Ehkä omalta kannaltani tärkeintä on kuitenkin se, että seura toisi mahdollisimman hyvin yhteen soittimiemme am- Jussi Särkkä 16 Olen fagotisti, työskentelen Tapiola lyttävä tehtävä. mattilaiset ja harrastajat, tarjoaisi tapahtumissaan 17 Sinfoniettan fagotin äänenjohtajana sekä Jännitin kovasti kuinka pahoin tuon molempia kiinnostavia asioita ja tuntiopettajana Sibelius-Akatemias- En oikein muista, joku sitä lienee ehdot- hetken onnistun tyrimään, koska vastaa- antaisi esiintymismahdollisuuksia ja kou- sa. Soitan aktiivisesti myös barokki- ja tanut enkä halunnut kieltäytyä. Taisin olla vista ei ollut aiempaa kokemusta; en ollut lutusta niinikään molemmille. klassista fagottia mm. Suomalaisessa Barokkiorkesterissa varapuheenjohtajana ennen sitä, ja siitä vat eivät ole kovin konkreettisia. Muistan osannut valmistautua kunnolla tai miet- Myös jäsenten välisen tiedonkulun ja Ensemble Schratissa. paikaltahan usein noustaan puheenjohtajaksi lähinnä, että toimintaa kyllä oli... tiä mitä sanoisin. helpottaminen ja aktivointi ovat mieles- Uusimmat kiinnostukseni ovat improvisointi kun edellinen lopettaa. Aloitin Pahoilta mokilta muistaakseni vältyttäni seuran tärkeitä tehtäviä. sekä fagotin äänen sähköinen puheenjohtajana 1998 eli juuri palattua- Mitä kuuluu elämään PJ-kauden tiin ja meillä oli oikein mukavaa. Hän oli vahvistus ja muokkaaminen. Vuosina ni Ranskasta. jälkeen? kerta kaikkiaan hieno mies toimin Orchestre de Paris n Muuten erinomaista, mutta toki harmittaa soolofagotistina, mutta päätin kuitenkin Miten kuvailisit seuran toimintaa se, etten ole ehtinyt sen jälkeen olla Jaakko Luoma palata Suomeen ja Tapiolaan. PJ-kautesi aikana? juurikaan mukana seuran tapahtumissa. En oikein haluaisi esittää besserwisseriä Vuosina olin soolofagotistina Sen verran on vettä virrannut siltojen alit- Töitä on paljon, perhettäkin on tullut ja neuvomalla nykyisiä vastuuhenkilöitä, Berliinin Radion Sinfoniaorkesteris- se noiden vuosien jälkeen, että muistiku- vapaa-aikaa ei ole juuri lainkaan. enkä edes riittävän hyvin tiedä mitä seu-

10 Jaana Norio-Timonen, , oboe Olen entinen amatöörioboisti. Soitin yli 20 vuotta, ja ehdin soittaa monenlaisissa kokoonpanoissa. Se oli todella antoisaa, ja sitä perua ovat myös monet nykyiset ystävyys- ja kaverisuhteeni. Koulutukseltani olen juristi, ja toimin vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professorina Helsingin yliopistossa. Ammatistani on ollut varmaan jotakin hyötyä seuran toiminnassakin. Ja siitä juontavat juurensa ne juristivitsit, joita jäsentiedotteessa aikoinaan julkaistiin. Edellinen puheenjohtaja joutui luopumaan tehtävästään niin lyhyellä varoitusajalla, ettei uuden puheenjohtajan valintaa oltu ehditty valmistella. Kallio-Kuninkalassa tammikuussa 2004 pidetty vuosikokous jouduttiin keskeyttämään, jotta joku saataisiin suostutelluksi tarttumaan puheenjohtajan nuijaan. En muista, keitä kaikkia yritettiin taivutella, mutta minä sitten osoittauduin heikoimmaksi lenkiksi. Ainakin talo oli tuttu, olinhan aikaisemmin ollut 13 vuotta yhtäjaksoisesti seuran eri tehtävissä, joskin ennen puheenjohtajaksi tuloani jo kaksi vuotta eläkkeellä seurasta. Puheenjohtajana vierähti sitten viisi vuotta. Miten kuvailisit seuran toimintaa PJ-kautesi aikana? Parikymmenvuotias seura oli tuolloin jo vakiinnuttanut asemansa ja oli siksi erilainen kuin silloin, kun ensimmäisen kerran tulin seuran hallintoon mukaan. Ehkäpä alkuinnostus oli vähän laantunut, ja ajoittain tuntui haasteelliselta saada jäseniä innostumaan seurasta ja sen tapahtumista. Sama ilmiö taitaa kyllä koskea yhdistystoimintaa yleisemminkin, kun aika ei millään tahtoisi riittää kaikkeen siihen, mitä on tarjolla. Olen tyytyväisenä seurannut sitä, miten seura on viime aikoina panostanut nuoriin soittajiin. Se on mielestäni tärkeää niin oboen- ja fagotinsoittamisen kuin seuran tulevaisuuden kannalta. Seuran 20-vuotisjuhla osui puheen- Mikko-Pekka Svala, , fagotti Olen fagotisti, kotoisin Kemistä. Nykyisin toimin Helsingin kaupunginorkesterin vuorottelevana äänenjohtajana. Opetan Helsingin konservatoriolla ja Kälviän musiikkileirillä. Olen pienestä asti osallistunut seuran toimintaan. Ennen puheenjohtajuutta toimin SOFSin hallituksessa muutaman vuoden. Miten kuvailisit seuran toimintaa PJ-kautesi aikana? Toiminta oli monelta osin murrosvaiheessa. Monet kokeneet ja ansioituneet seuran aktiivit olivat siirtymässä sivuun. Internetin luomat mahdollisuudet oboe- ja fagottitietoisuuden hankkimiseen veivät hieman pohjaa seuran tapahtumilta ja lehdeltä tiedonvälittäjinä. 25v-juhlatapahtuma Helsingin konservatoriolla oli alkusy- Olen ollut seuran toiminnassa niin pitkään mukana, että on hieman hankala erottaa kaikista muistoista juuri puheenjohtajakauden muistoja. Jostakin syystä tässä kohtaa tulee mieleen vuoden 2005 vuosikokoustapahtuma, joka järjestettiin Raumalla. Siellä oli muun muassa konsertti, jossa tuplarööribigbandkin soitti. Minä en ollut soittamassa, mutta toimin valomiehenä ja tanssin myös lavalla valssia jonkin esitetyn kappaleen tahtiin siis ihan etukäteissuunnitelman mukaan. Muutenkin oli mukavaa. Kotimatka tosin tehtiin kovassa lumisateessa, mutta turval- 18 lisesti päästiin kotiin. Aloitin soitinopinnot klarinetilla, vaihdoin Sittemmin olemme järjestäneet tapah- 19 fagottiin 15-vuotiaana. Nykyisin tumia omin voimin, hommaa on välillä ai- toimin Nurmijärven musiikkiopistossa, ka paljon, mutta tunnelma tapahtumissa Lämpimät onnittelut seuralle! Toivon, että opetan fagotinsoittoa sekä musiikin var- nuorten kanssa on tosi hyvä ja korvaa teh- 30-vuotisjuhlissa olisi tilaisuus tavata haiskasvatusta eli muskaria. dyt työtunnit. sankoin joukoin vanhoja tuttuja ja muistella Lisäksi toimin fagotinsoiton tunti- menneitä. opettajana Hyvinkään musiikkiopistossa. Jaana Norio-Timonen johtajakaudelleni, ja juhlia vietettiin silloinkin tietysti Tampereella. Juhlallisuuksien yhteydessä julkistettiin Timo Nevalaisen kirjoittama seuran historiikki, joka on arvokas tietolähde myös uudemmille jäsenille, jotka haluavat perehtyä seuramme ensimmäisiin vuosikymmeniin. Mitä kuuluu elämään PJ-kauden jälkeen? Kun oma soittaminen on jäänyt, en ole voinut osallistua rööriyhtyeen toimintaan, niin hauskaa kuin se olisikin. Seuran asioita olen seurannut jäsentiedotteen välityksellä. Yhdistystoimintaa en kuitenkaan ole jättänyt, vaan olen ollut useammankin juristiyhdistyksen hallituksessa. Tällä hetkellä toimin Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen puheenjohtajana. Eero Purhonen, pj 2012 lähtien, fagotti Tulin SOFS-johtokuntaan PJ-pestiin minut valittiin 2011, perusteena lasten ja nuorten kanssa hankittu kokemus työelämässä. Nuorisotoiminta seurassa oli jo silloin oraalla. säys nuorisotoiminnalle, joka on upeasti edelleen kasvanut. Maamme mahtavan musiikkileiriperinteen lisäksi seuran järjestämät koulutustapahtumat ovat varmasti tärkeitä innostuksen lähteitä monelle nuorelle tuplaröörisoittajille. Nykyinen johtokunta on hienosti jatkanut panostusta nuoriin! Mitä kuuluu elämään PJ-kauden jälkeen? Elämä rullaa ja soitto maistuu: perheelämä ja työ hyvässä balanssissa! SOFSin toimintaan en ole ehtinyt paljoa osallistua, mutta taatusti olen taas toiminnassa läsnä lasten hieman kasvettua. 25-tapahtumassa nuorten rööribändin ensimmäinen kokoontuminen. Ihmetys oboisten ja fagotistien kasvoilla: Ai... meitä on näin paljon!. Rauman tapahtuma 2013 oli elähdyttävä kokemus, joka antoi paljon virtaa seurassa toimimiseen. Raumalla saimme paljon apua paikallisisilta järjestäjiltä. Oma toivevisioni seurasta on kohtaamispaikka, jossa 30 päivää, 30 kuukautta ja 30 vuotta soittaneet tapaavat tuplaröörimaailmassa, toinen toistaan tukien ja kokemuksia vaihtaen. Röörisoittajan jokainen päivä on seikkailu! HKOn Meksikon reissulla elokuussa 2015 vuoristoilma teki tepposet ja röörit olivat historiallisen mahdottomia. Tästäkin toivottomasta tilanteesta selvisimme HKOn rööriperhe toisia tsempaten. Tällä ainutlaatuisella kumppanuudella on upeat perinteet oboistien ja fagotistien keskuudessa Suomessa. Resonoivaa yhteishenkeä ja röörejä SOFSin väelle tulevaisuudessakin! Mikko-Pekka Svala Eero Purhonen

11 HUOMIO! Toimi mennessä! Haku kevään 2016 konserttiesiintyjäksi Suomen oboe- ja fagottiseura haluaa kiittää seuraavia säätiöitä saaduista apurahoista: HILJAA! MUN SOOLO!!! Taiteen edistämiskeskus Juhlavuoden kunniaksi järjestetään ensi kevään vuosikokouksen yhteydessä oboistien ja fagotistien katselmuskonsertti kaikentasoisille ja -ikäisille röörisoittajille. Konsertti järjestetään Sibelius-Akatemian Wegelius-salissa lauantaina Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto Pro Musica säätiö Voit hakea esiintyjäksi konserttiin, jos sinulla on kappale, joka kestää korkeintaan 10 minuuttia. Jos olet unohtanut 20 maksaa vuoden jäsenmaksun, vielä ehdit sen tekemään. Lähetä vapaamuotoinen hakemus sähköpostitse mennessä osoitteeseen Kerro hakemuksessa lyhyesti itsestäsi ja soittotaustastasi. Liitä hakemukseen myös yhteystietosi ja kappale, jonka haluaisit konsertissa esittää. Kaiken tasoiset hakijat huomioidaan. Seura järjestää konserttiin tarvittaessa säestäjän. Seuran hallitus valitsee konsertin esiintyjät saapuneiden hakemuksien perusteella. Esiintyjät julkaistaan Tampereen juhlatapahtuman yhteydessä. Nuorille esiintyjille myönnetään juhlarahaston stipendi ja mahdollinen matka-avustus. Lisätiedot ja kyselyt Jäsenmaksu Tilitiedot: Suomen oboeja fagottiseura FI Varsinainen jäsen 25 opiskelijajäsen 15 yhteisöjäsen 70 Tue suomalaista muotoilua Hanki kotimaista designia Erikoistarjous vain Rööri-lehden tilaajille! Käyttämällä ostotapahtuman yhteydessä alennus koodia oboe saat 15% alennusta kaikista ostoksistasi!

12 KAAPPITARKASTUS Esittele itsesi ja kerro mitä teet ammatiksesi. Olen siis Sanna Niemikunnas ja soitan työkseni oboeta ja englannintorvea Radion Sinfoniaorkesterissa. Kuulun myös Hyvinkään Orkesterin ja Suomalaisen Kamariorkesterin soittajistoon. Opetan orkesterityön ohessa oboensoittoa Itä-Helsingin musiikkiopistossa sekä englannintorvensoittoa Sibelius-Akatemiassa. Kesäisin minut voi bongata Kälviän musiikkileiriltä kaakattamasta. ;) Tällä kertaa tarkastuksen kohteena on Sanna Niemikunnaksen pukukopin kaappi. Kenenköhän on tarkastettavana ensi kerralla ehkäpä sinun?!?! Miten päädyit soittamaan oboeta? Ihan sattumalta! Soittelin viistoistakesäiseksi Hyvinkään musiikkiopistossa viulua. Sitten päätin,että nyt tämä kitkutus saa riittää. Opiston rehtori ylipuhui minut kokeilemaan jotain muuta soitinta. Oboe oli ehdokkaiden joukosta ainoa soitin,joka mahtui reppuun. Miten päädyit nykyiseen työpaikkaasi? Sain ensin syksyllä -88 vuoden sijaisuuden Rsohon. Sitten keväällä -89 oli koesoitto, jonka jälkeen sain vakituisen paikan oboen- ja englannintorvensoittajana. Mitä musiikkia soitat mieluiten töissäsi? Soitan Rsossa mieluiten Sibeliusta, Mahleria... ylipäänsä suuria orkesteriteoksia, joissa on hienoja englannintorvisooloja. Mikä on parasta työssäsi? Työni paras puoli on vaihtelevuus ja superihanat kollegat. ;) Ohjelmat, solistit ja kapellimestarit vaihtuvat viikottain. Me tehdään levytyksiä, televisio nauhoituksia, erilaisia konsertteja, kiertueita jne. Kavereitten kanssa jutellaan kaikesta. Jos meidän pukkarin ovi on kiinni niin silloin kannattaa laittaa korva oveen kiinni... juttujen taso on taattu. ;) KONSERTTI Cafe Pirittassa su klo 16 Oboe- ja fagottiyhtyeitä TERVETULOA! Esittele pukukaappisi sisältö. Milloin sait juuri tämän pukukaapin? Tämän pukukaapin sain muutama vuosi sitten, kun musiikkitalo valmistui. Kaapista löytyy monenmoista konserttivaatetta ja kenkää... Koruja, hiuskoristeita, kiharrin, hiuslakkaa, hammasharja & tahnaa, pyyhe, nuotteja, 3 vuotta vanha suklaapatukka (miten ihmeessä se on mahdollista????) teepusseja, puurohetkipusseja, suonan (kiinalainen oboe) röörejä, ompelulankaa & neuloja, tempur-istuintyyny, tyhjiä muovipusseja... Rikkinäisiä sukkia... Kaikenlaista kivaa siis ;) Mikä on omituisin asia mitä olet pukukaapissasi säilyttänyt. Koiran vinkulelu. Meidän pikku-hertta kävi kerran kylässä meidän pukuhuoneessa ja löysin myöhemmin lelun lattialta ja pistin sen kaappiini. Haasta yksi orkesterifagotisti seuraavaan kaappitarkastukseen. Haastan tulevan Sofs-juhlatapahtuman kunniaksi Aleksei Dmitrjevin Tampereelta. 23

13 30 vuotiaan yhdistyksen juhlanumero