LASTEN KIEKKOILUN TUOTEPAKETTI. Valmennuspäällikköpäivät, Suomen Urheiluopisto

Transkriptio

1 LASTEN KIEKKOILUN TUOTEPAKETTI Valmennuspäällikköpäivät, Suomen Urheiluopisto

2 TUOTEPAKETTI LASTEN VALMENNUKSEEN

3 NYKYPAKETTI ALKAA OLLA VALMIS Lasten valmennuksen paketin uudistaminen on alkanut koulutusuudistuksen käynnistämisestä kaudella Paketti on valmis, kun pelaajapolkusivusto ja valmentajan käsikirja saadaan valmiiksi kauden aikana Tavoitteena on ollut ajantasaistaa ja yhdenmukaistaa liiton peruskoulutus ja materiaalin tuotanto sekä seuratoiminnan painopisteet Kaikki puhuvat jatkossa samaa tarinaa Jokainen osa-alue liittyy toiseensa Lasten valmennuksen paketissa on monia osapaketteja Koulutus Materiaalit Henkilöstö / SJL, alueet, seurat 3

4 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON VALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ PERUSKOULUTUS STARTTI LKKO HKV LTV 1 LTV 2 FHV (fyysisenharjoittelun valmentaja) PTV (pelitaito valmentaja) SEMINAARIT ALUEELISET TEEMAKOULUTUKSET SJL:n ja Kehityskeskuksen seurakoulutukset JATKOKOULUTUS NVK 1-2 JVK 1-2 SEMINAARIT (SJL, Keke, Jääkiekkovalmentajakerho) VALMISTAVA KOULUTUS LOT (lasten valmentajien ammattitutkinto) VPK (valmennuspäälliköiden ammattitutkinto) HVT + VAT (huippuvalmentajan ammattitutkinto) Erikoisammattitutkinnot (4) Yliopisto (5) 6v.- aikuiset 14v.- aikuiset 6v.-aikuiset TASO 1 TASO 2 TASO 3-5 4

5 NUORET 13 -VUOTIAAT 8 VUOTIAAT 7 -VUOTIAAT ALLE KOULUIKÄISET JVK 1-2 NVK 1-2 FHV, PTV LTV 2 LTV 1 HKV LIAT (SJL+Urheiluop.) -seuratoiminta VPK ( ) ( ) LIAT (SJL+Urheiluop.) - Lasten liikunta JJVK ( ) JTVK ( ) MAAJOUKKUEVALMENTAJIEN SEURAKÄYNNIT MATERIAALIN TUOTANTO AIEMMIN: Ns-ohjaajan oppaat Videot ja DVD:t NYT: VALMISTUNUT / VALMISTUMASSA: Hockey Centre Juniorivalmentajan käsikirja HENKILÖSTÖ SEURAT Valmennuspääll. Junioripäälliköt Herkkyyskausiv. MV-valmentajat Taitovalmentajat HENKILÖSTÖ SJL SJL ALUEET Aluevalmentajat. Mv kouluttajat Tukikouluttajat Alueen tutorit STARTTIKURSSI / TERVETULOA OHJAAJAKSI KOUL. LEIJONA -KIEKKOKOULUOHJAAJAKOULUTUS 5

6 TUTOR -VALMENTAJAT

7 LASTEN KIEKKOILUN ORGANISOIMINEN ALUEVALMENTAJAT SJL TUTOR- VALMENTAJAT valmennuspäälliköt. seuravalmentajat. E2-D1 juniorit. PÄÄTOIMISET LASTEN TAITO- VALMENTAJAT 7

8 TUTOR: Vanhempi opiskelija joka ohjaa ja neuvoo nuorempia 8

9 MITEN TOIMINTA TOTEUTETAAN KÄYTÄNNÖSSÄ? Tutor-toiminta suunnataan E- ja D ikäluokkiin Yhteistyössä seuran valmennuspäällikön / valmennusvastaavan kanssa Tutor toimii valmentajan tukena ja sparraajana Valmentajan omasta tarpeesta ja halusta, saada tukea ja kehittää osaamistaan Tavoitteena on luoda pitkäkestoista yhteistyötä tutorin ja valmentajan välille 9

10 KENELLE, MILLOIN JA MITEN TUTOR TOIMII? Valmentajalle, joka haluaa kehittää itseään ja pelaajiaan Valmentajalle, joka kokee tarvetta lisäsparraukselle 1. Seuran VP on yhteydessä aluevalmentajiin 2. Aluevalmentaja delegoi kontaktin Tutor-valmentajalle 3. Tutor-valmentaja ja seuravalmentaja sopivat keskenään tutor-toiminnan aloittamisesta VP voi hyvin olla mukana, mutta vähintään hänet informoidaan 4. Tutor ja valmentaja käyvät vuoropuhelua valmentajan toiminnasta ja toiminnan kehittämisestä 5. Tutor raportoi prosessista aluevalmentajalle ja seuran valmennuspäällikölle 10

11 ESIMERKKINÄ TAITOVALMENTAJAT

12 LASTEN KIEKKOILUN ORGANISOIMINEN ALUEVALMENTAJAT SJL TUTOR- VALMENTAJAT valmennuspäälliköt. seuravalmentajat. F-C2 juniorit. PÄÄTOIMISET LASTEN TAITO- VALMENTAJAT 12

13 TAITOVALMENTAJAHANKKEEN TAVOITTEET 1. Valmennuksen tason nosto lasten kiekkoilussa (D- ja nuoremmat) Tukea ja ohjeita OTO-valmentajille Laadukkaampaa toimintaa pelaajille Yhteisten vuosittaisten painopisteiden nopea jalkautus kentälle Lasten valmentajien huomioiminen ja heidän työnsä arvostuksen nostaminen Vanhempien informointi 2. Seurojen välisen yhteistyön parantaminen Päällekkäisyyksien purkaminen Pienten seurojen säilyttäminen ja toiminnan vahvistaminen Liian aikaisten pelaajasiirtojen välttäminen Drop outin vähentäminen 13

14 PÄÄTOIMISET TAITOVALMENTAJAT VASTAAVAT Oman ja yhteistyöseuran valmennuksen laadusta E- ja D-ikäluokissa OTO valmentajien ohjaamisesta ja seuran sisäisestä kouluttamisesta vanhempien koulutuksesta ja informoinnista lajikulttuurin ja imagon edistämisestä omassa toimintaympäristössään liiton strategian / vuosittaisten painopisteiden jalkauttamisesta TOIMIVAT kiinteässä yhteistyössä seuransa valmennuspäällikön ja yhteistyöseurojensa valmennuspäälliköiden sekä Jääkiekkoliiton aluevalmentajien kanssa yhteistyössä oman alueensa päiväkotien ja koulujen kanssa yhteistyössä muiden lajien kanssa 14

15 PÄÄTOIMISET TAITOVALMENTAJAT OSALLISTUVAT Jääkiekkoliiton järjestämiin tilaisuuksiin Jääkiekkoliiton ja urheiluopiston järjestämään koulutukseen EIVÄT OSALLISTU Seuraorganisaation ns. perinteiseen kehittämiseen (esim. hallinto, jäänjako, sponsorisopimukset jne.). Eivät siis ole hallinnon toimihenkilöitä Maajoukkue- ja kartoitustoimintaan (pl. Koulutuspohjolan kartoitus) Muiden kuin kohdeikäluokkien toimintaan 15

16 TAITOVALMENTAJIEN SIJOITUSPAIKAT ET ESPOO (BJR) HELSINKI (JOKERIT) HELSINKI (HIFK) KERAVA (KJT) VANTAA (EVU) HÄ HÄMEENLINNA (HPK) LAHTI (KIEKKOREIPAS) TAMPERE (ILVES) TAMPERE (TAPPARA) KE JYVÄSKYLÄ (JYP) KOKKOLA (HERMES) VAASA (SPORT) KS LAPPEENRANTA (SAIPA) KOUVOLA (POKLI) MIKKELI (JUKURIT) SAVONLINNA LA ROVANIEMI (ROKI) LR TURKU (TPS) TURKU (TUTO) PORI (ÄSSÄT) RAUMA (LUKKO) PO OULU (KÄRPÄT) KAJAANI (HOKKI) SK KUOPIO (KALPA) JOENSUU (JOKIPOJAT) YHTEENSÄ (SM-l.) 14 + (Mestis) 9 + (Muut) 2 = 25 16

17 LASTEN JÄÄKIEKKOILU VUONNA 2020?

18 ME LÄTKÄJÄTKÄT KYLLÄ TIEDÄMME KAIKEN Tarjoammeko 1980 luvun malleja 2015 luvun lapsille ja nuorille? Näinhän on aina tehty! Hei! Tämähän on jääkiekkoa! Olemmeko itse asiassa sisäänpäin kääntyneitä p päitä, jotka eivät havainnoi ympäristöään ja huomaa yhteiskunnan muuttuneen? Käsitämmekö itsekään, että voisimme oppia jotain naapurilta? Naapurilajista? Naapuriseurasta? Oman seuran naapurivalmentajalta? Onko jääkiekko mukana kilpailussa lasten ja nuorten vapaa-ajasta? 5 vuoden,10 vuoden tai 15 vuoden päästä? 18

19 TUTKIJOIDEN SANOMAA ( Nuorisotutkimusverkosto / Tommi Hoikkala) Vanhemmille sukupolville hiihto ja juokseminen olivat heidän nuoruudessaan luonnollinen osa heidän arkeaan. Vanhassa Suomessa liikunnan ja urheilun katsottiin olevan paitsi oikeus, myös eräänlainen pakko ja velvollisuus. Se kytkeytyi nuoren valtion kansallisen tarinan rakennukseen. Yhtenäiskulttuurin yksimuottinen liikuntasuhde eivätkä muut vapaa-ajan harrastukset juurikaan kilpailleet nuorista liikkujista. Liikuntasuhde loi kasvualustan kaiken kansan liikkumiselle mutta myös lahjakkaiden yksilöiden valikoitumiselle kilpaurheilijaksi. And this is the most last season Kansallinen eetosperusta: mennyt. Tilalla huippujen portfoliostrategia ja formulakuskien veropakolaisuus. Yhtenäiskulttuuri hajonnut kaupallisen skenen lajikulttuuriseen kirjoon ja liikkumattoman fanin elämäntyyliin. 19

20 TUTKIJOIDEN SANOMAA ( Nuorisotutkimusverkosto / Tommi Hoikkala) Agraarinen Suomi ei ollut kulutuskulttuuria Yhteiskunnan sekä työn infrastuktuuri ja niukkuus pitivät ihmisen fyysisesti liikkeellä. Pakosta. Liikuntasuhde oli yksiulotteinen. Oli vain yksi luonto, johon lapset pantiin kirmaamaan ja pelaamaan vain pesäpalloa. Nyt elämme läpimarkkinoituneessa elämänskenessä, jossa sportti joutuu kamppailemaan paikastaan mitä ihmeellisimpien käyttöliittyminen kanssa. Mitä kaikkea nykyajan teini voikaan kuvitella tekevänsä (jos vain on rahaa). Ostanko kitaran, matkustanko kavereiden kanssa Balille? Enivei, vaihtoehdot tsekataan somesta ja netistä. 20

21 LIIKUNTA ON KULUTUSVAIHTOEHTO Liikunnasta on siis tullut yksi valinta lukuisten muiden vapaaajanviettomuotojen rinnalle. Siinä missä , ja luvuilla nuoruuttaan eläneet ammensivat vapaa-ajan valintansa pihaleikeistä, liikunnasta ja ulkona olosta, nousevat 2000-luvun vaihtoehdot korostuneesti kuluttajapositiosta. Liikunnasta on tullut kulutusvaihtoehto. (Nuorisotutkimusverkosto: Mikko Salasuo) Sopiiko kaikille tämän elämänpiiriin lapsille ja nuorille Viidet harkat viikossa ja pelit päälle toimintatapa? Onko tulevaisuuden seurassa mahdollisuus ko. tyyppiseen toimintaan? Vaatiiko seurojen elinvoimaisuuden varmistaminen jatkossa jotain muuta? Esimerkiksi Helsingin (orastava) malli? 21

22 OLIKOHAN PÄÄTÖS E-JUNIOREIDEN OLIKOHAN PÄÄTÖS E-JUNIOREIDEN TASOSARJOISTA SITTENKÄÄN HYVÄ?

23 PÄÄTÖS TEHTIIN KEVÄÄLLÄ 2007 SJL Etelän alueella on joukkueita E2 -sarjoissa yhteensä seuraavasti AAA sarjat 26 joukkuetta AA sarjat 33 joukkuetta A sarjat 19 joukkuetta Riittääkö valtakunnan pelaajamäärällisesti suurimmalla alueella tasalaatuisia AAA pelaajia yhteensä 26 joukkueeseen? Ja onko sillä itse asiassa mitään väliäkään? Muistetaan, että vielä kaudella kaikki pelasivat samoissa lohkoissa ja esim. Icehearts ja Jokerit saattoivat olla samassa sarjassa Ei sillä 15-0 häviöllä tai tappiolla ollut suurtakaan merkitystä Lapset eivät itse tiedosta, millä sarjatasolla he ovat tai mikä on eri sarjatasojen ero suhteessa toisiinsa. He toki tietävät kuka on ryhmässä hyvä ja kuka on vähemmän hyvä. 23

24 Pelaajamäärien kehitys FIHA registrated players Total: Total: Total: Total: Total: Total: Total: Total: Total: season season season season season season season season season age Male Female Male Female Male Female Male Female Male Female Male Female Male Female Male Female Male Female U U U8 G U9 F U10 F U11 E U12 E U13 D U14 D U15 C U16 C U U U U U U U23-U U Suomen Jääkiekkoliitto/ Kimmo Oikarinen 24

25 URHEILIJA NIMELTÄÄN AKSU AKSU ON Loistava jääkiekkoilija Loistava jalkapalloilija Hän harrastaa intohimoisesti molempia lajeja Ja kynttilä palaa molemmista päistä liian suurella liekillä Liian paljon liian aikaisin Edessä on jääkiekkovalmentajan epäilyksen mukaan pahimmillaan joko drop out kokonaan urheilusta tai vähintään aikainen lajin valinta Ja mikä pahinta: Pelaaja on vasta ikäluokaltaan nuorempi E juniori 25

26 TUTKIJAN POHTIMAA (Liisa Kelttikangas-Järvinen) Liisa Keltikangas-Järvinen Anna-Liisa Keltikangas-Järvinen on tunnettu suomalainen psykologi sekä kokeellisen persoonallisuustutkimuksen uranuurtaja ja alan tutkimustulosten tunnetuksi tekijä. Hän on tunnettu erityisesti työstään temperamentin saralla. (Lähde: Wikipedia) Liika kilpailuttaminen lisää lasten aggressiivisuutta, ei pärjäämistä eikä pettymysten sietoa Lapset leikkivät pihalla. Joku huutaa: "Kuka on ekana keinun luona?" Tällainen kilpailu kuuluu lapsen elämään. Se on normaalia. Sen sijaan aikuisten keksimät kilpailut voivat olla lapselle jopa haitallisia. 26

27 TUTKIJAN POHTIMAA (Liisa Kelttikangas-Järvinen) Suomalaiset äidit ja isät pitävän kiinni ajatuksesta, että lapsesta tulee selviytyjä ja menestyjä, jos hän oppii kilpailemaan mahdollisimman aikaisin. Ajatuksena on, että kun lapsi tottuu kilpailuun ja stressiin varhain, hän kestää niitä paremmin aikuisena. Tutkimusten valossa tämä ei Keltikangas-Järvisen mukaan pidä ollenkaan paikkaansa. Mitä pitempään lapsi saa varttua ilman stressiä, sitä parempi on hänen stressinsietokykynsä aikuisena. Kilpailuttaminen ei opeta lapselle häviämisen taitoa, vaan kolhii hänen itsetuntoaan ja lisää aggressiivisuutta, Keltikangas-Järvinen sanoo. 27

28 TUTKIJAN POHTIMAA (Liisa Kelttikangas-Järvinen) Lapset kilpailevat luontaisesti leikeissä keskenään. Näin he kokeilevat omia rajojaan. Juostaan, hypitään ja pompitaan kilpaa osana leikkiä, ja unohdetaan ne saman tien. Kun vanhemmat vievät lastaan harrastuksen pariin, jossa suorituksia mitataan ja tilastoidaan hyvin aikaisin, he uskovat sen tekevän lapselle hyvää. Lapsen elämässä on luonnostaan aivan kylliksi pettymyksiä. Niistä oppii aivan tarpeeksi. sano Kelttikangas-Järvinen Riittävästi pettymyksensietokykyä lapselle opettaa jo se, ettei hän saa aina kaikkea, mitä hän toivoo. Aikuinen osaa kestää häviämisen tuottamaa pettymystä, vaikka ei olisikaan opetellut kilpailua esikoulusta saakka. 28

29 TUTKIJAN POHTIMAA (Liisa Kelttikangas-Järvinen) Järjestettyihin kilpailutilanteisiin liittyy lapsellakin stressi, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Aikuisella pitkään jatkuva stressi nostaa verenpainetta ja lisää keskivartalolihavuutta. Ne taas ovat merkittävinä osasyinä sydän- ja verisuonisairauksiin tai kakkostyypin diabetekseen sairastumisessa. Kaikkia näitä seurauksia aikuinen voi onnistuneesti välttää, jos hän on vuosien varrella oppinut psyykkisiä taitoja stressin käsittelyyn. Näitä taitoja lapsella ei vielä ole, vaikka hän olisi vanhempiensa mielestä kuinka fiksu ja taitava. Lapsella stressi vaikuttaa ilman esteitä suoraan fysiikkaan. Siksi on väärin laittaa lapsi ehdoin tahdoin tilanteeseen, jossa hän kokee stressiä. Jos lapsi ei saa rauhassa kehittää omia keinojaan stressinhallintaan, hän ei osaa niitä aikuisena. Silloin jopa kansansairauksiemme riski kasvaa. 29

30 AJATUKSIA? RATKAISUJA?

31 PALATAAN VIIDET HARKAT VIIKOSSA SEKÄ PELIT PÄÄLLE syndroomaan Nuorten uusi sosiaalisuus, viihde- ja kuluttajaorientaatio, joka nousee leikillisyydestä, näyttäytyvät liikuntakeskustelussa usein liikunnan ja sportin kilpailijana. Ne kamppailevat nuorten vapaa-ajasta. Lisätään soppaan koulutussysteemin väkevöityminen, paineet ja kilpailullisuus, niin koossa on erinomaisella tavalla mutkikas yhtälö. Kaikki eivät halua kilpailullisuuden väylille, vaan vain pysyä harrastelijamaisuudessa Ja kaikilla ei tähän kaikkeen varaa. (Tommi Hoikkala; Nuorisotutkimusverkosto ) 31

32 SEURATOIMINTA JA LIIKUNTAPALVELUIDEN KULUTTAJAT (Lähde: Nuorisotutkimusverkosto / Tommi Hoikkala) Katsooko akateemisesti koulutettu ammattiinsa ja työhönsä paneutuva äiti tai isä että nykyjääkiekko on hänen lapsilleen sopiva ja hyvä harrastus? Varsinkin jos televisiosta ja netistä voidaan nähdä jatkuvasti jääkiekkopelissä tapahtuvia toisen yksilön vahingoittamisia Entä millaisia ovat espoolaisen Range Rover -isän heijastamat menestyspaineet lastensa harrastuksiin? Mitä valmentaja tuumaa, kun Chief Account Manager vaatii lapsensa valmentajalta omasta työstään peräisin olevaa kvartaalituloslogiikkaa, kun sattuu tulemaan viiden ottelun tappioputki pojan joukkueelle? Mitkä ovat nyky- ja tulevaisuuden lasten jääkiekkoilun ARVOT! 32

33 24. Onko seurassanne nuorten harrastekiekkoa (Easy Hockey) kyllä ei mutta olemma toimintaa aloittamassa ei ole Aluekysely 2010 Vastaajien määrä Jäsenkysely 2012 Vastaajien ei mutta kyllä määrä olemma 182 toimintaa aloittamassa ei ole

34 25. Syy miksi seurassanne ei ole nuorten harrastekiekkoa? harrastajia ei yrittetty ole saatu vaikka on vetäjäpula jääpula estää toiminnan tämä seuraamme toiminta ei lainkaan kiinnosta harrastajia ei yrittetty ole saatu vaikka on vetäjäpula jääpula estää toiminnan tämä seuraamme toiminta ei lainkaan kiinnosta Aluekysely 2010 Vastaajien määrä 187 Jäsenkysely 2012 Vastaajien määrä 124 0

35 ELÄMÄNKAARENA JÄÄKIEKKO Aikuisten sarjatoiminta / huippu-urheilu Harraste / Old Timer Nuorten urheilu = Joukkueet C-A Easy Hockey = yläkoulu / toinen aste Lasten urheilu = joukkueet F-D Korttelikiekko = Ala-aste LEIJONAKIEKKOKOULU PRE HOCKEY -TOIMENPITEET Suomen Jääkiekkoliitto/ Kimmo Oikarinen 35

36 YMMÄRRÄMMEKÖ TULEVAISUUDEN OIKEIN? Unohdetaan vihdoinkin Näin on aina tehty mentaliteetti Halutaan rehellisesti oppia myös muilta ja muualta Ajatellaan jääkiekon harrastamista hieman laajemmin Hoidetaan perinteinen valmennustoiminta vieläkin paremmin Mahdollistetaan myös toinen harrastamisen polku, joka taasen mahdollistaa elinvoimaisuuden sille nk. perinteisemmällekin toiminnalle Haaste on heitetty ja keskustelu avattu Suomi kiekon strategiaa seuraavalle Olympiadille ( ) tehdään parhaillaan! 36

37 INTOHIMONA JÄÄKIEKKO 37

38 KIITOS 38