Kokkolan Syväsataman laiturin jatkaminen ja satama-altaan kunnostusruoppaus sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista,

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 16/2011/4 Dnro ESAVI/15/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kokkolan Syväsataman laiturin jatkaminen ja satama-altaan kunnostusruoppaus sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Kokkola Liikelaitos Kokkolan Satama VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittelyä on jatkanut Etelä- Suomen aluehallintovirasto. HAKEMUS Liikelaitos Kokkolan Satama on ympäristölupavirastossa vireille panemassaan ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Syväsataman laiturin jatkamiseen 320 metrillä ja satama-altaan kunnostusruoppaukseen. Liikelaitos Kokkolan Satama on hakenut lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Hankealue Sijainti Kokkolan Syväsatama sijaitsee Kokkolan kaupungin luoteispuolella noin 7 km keskustasta. Syväsataman laiturin jatke tulee sijoittumaan kokonaisuudessaan olemassa olevalle satama-alueelle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 Vesialueen yleiskuvaus Perämeren rannikko on Kokkolan edustalla avoin ja tuulille altis. Saaria on vähän. Pääosin merialue on matalaa, alle 20 m syvää. Luoteesta Bergbådanista Taulukarin edustalle ulottuu laivaväylän suuntainen yli 10 m:n syvänne. Virtaukset suuntautuvat pääsääntöisesti rannikkoa myöden pohjoiseen. Veden ja pohjan laatu Kokkolan edustan merialueella Merialuetta kuormittavat asutuksen ja teollisuuden jätevedet. Myös ilman kautta tulee kuormitusta merialueelle. Tarkkailutulosten mukaan merialue Ykspihlajanlahdella sekä Kaustarinlahdella luokitellaan a-klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevöityneeksi. Ykspihlajanlahden a- klorofylli-pitoisuudet ovat viime vuosina pienentyneet. Kokkolan edustan merialueen metallipitoisuuksia on seurattu 1980-luvulta lähtien ja pääsääntöisesti metallipitoisuudet ovat laskeneet aina 1990-luvulle saakka, jonka jälkeen pitoisuudet ovat pysyneet ympäristölaatunormien alapuolella. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Kokkolan ja Pietarsaaren edustat ovat tyydyttävässä ekologisessa tilassa ja alueiden sisälahdet välttäviä. Syväsataman satama-altaan pohja on sedimenttitutkimusten kenttähavaintojen mukaan silttiä. Silttikerroksen pintaosat ovat liejumaisia, hyvin vesipitoista ja herkästi liettyvää sedimenttiä. Satama-altaan kaakkoispäädyn reunaluiskissa sedimentti on hiekkaista. Satama-altaan reunoilla pohja on eroosiopohjaa, jossa ei tapahdu kerrostumista. Syväsatama-altaan keskellä pohja on todennäköisesti transportaatiopohjaa, jossa sedimenttiä kerrostuu ajoittain ja toisinaan kulkeutuu taas toiseen paikkaan. Pohjasedimentin haitta-aineet Maaliskuussa 2008 alueella tutkittiin sedimenttien sisältämiä haitta-aineita ja niiden pitoisuuksia. Näytteitä otettiin 37 kappaletta 33 havaintopaikasta. Tutkimuksen perusteella alueen sedimentit ovat pilaantuneita lähinnä metalleilla. Suurimmat haitta-ainepitoisuudet olivat sinkillä ja kadmiumilla. Saatuja tuloksia verrattiin ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (2004) laatukriteereihin. Sedimenttinäytteiden normalisoidut metallipitoisuudet olivat suuria lähes kaikissa näytteissä. Normalisoidut sinkki- ja kadmiumpitoisuudet ylittävät tason 2 kaikissa muissa näytteissä paitsi kovasta savipohjasta otetuista näytteissä. Näytteissä oli myös tason 2 ylittäviä kupari-, elohopea-, nikkeli- ja arseenipitoisuuksia. Tuloksia on verrattu myös maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta koskevan valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) raja-arvoihin. Sedimenttinäytteiden sinkkipitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen

3 ylemmät ohjearvopitoisuudet kaikissa muissa paitsi kovasta pohjasavesta otetuissa näytteissä. Suojelualueet Lähinnä sijaitseva suojelualue on Rummelön-Harrbådan (FI ) Natura 2000 verkostoon kuuluva alue. Se sijaitsee yli kahden kilometrin päässä Syväsatamasta koilliseen. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja sen linnusto ja kasvillisuus ovat arvokkaita. Rummelön-Harrbådan on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi. Alueella pesii runsas lintulajisto. Alueella on tavattu 241 lajia, joista 86 pesii säännöllisesti ja 14 epäsäännöllisesti. Alue on myös merkittävä sulkimisalue ja muutonaikainen levähdyspaikka. Rummelön on lisäksi maamme merkittävimpiä joutsenten kevät- ja syysmuuttopaikkoja. Kalasto ja kalastus Syväsatamaa lähinnä olevat kalojen kutupaikat, joissa on tehty kalatalousviranomaisen hyväksymiä kalataloustarkkailuja vuonna 2008 ovat: Kråkholmen, Yxpilahällörna, Trullö, Harrbåda ja Sandviken. Kokkolan edustalla on kuusi kalastuskuntaa, neljä kalastusseuraa ja 53 ammattikalastajaa. Kaavoitus Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaava on vahvistettu valtioneuvostossa Vaihekaavassa alue on merkitty satama-alueeksi LS-merkinnällä, valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäväksi vesiliikenteen tai niitä palvelevien toimintojen alueeksi. Kokkolan kaupunginvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa (Yleiskaava 2010) satama-alue on kaavoitettu merkinnöillä LV ja T. Suunnittelualue on vesiliikenteen aluetta (LV). LV-merkinnällä osoitetut alueet ovat varattu satamatoimintaa, satamatoimintaan välittömästi liittyvien varastojen terminaalialueita sekä veneiden huolto- ja korjaustoimintaa varten. Alueelle saa sijoittaa satamatoimintoja tarvitsevaa teollisuutta. Teollisuusja varastoalue T on varattu teollisuus- ja varastokäyttöön sekä niitä palvelevien liiketoimintojen tiloille. Suunnittelualue sijoittuu hyväksytyn Kokkolan Outokummun asemakaavan alueelle. Asemakaavassa alue on osoitettu satama-alueeksi merkinnöillä Ls/Ks. Alueelle saa rakentaa sataman toimintaan liittyviä terminaali-, varasto- sekä toimistorakennuksia. Kunnostusruoppauksen osalta toiminta sijoittuu myös hyväksytyn Kokkolan Kemiran asemakaavan alueelle. Asemakaavassa alue on osoitettu satama-alueeksi merkinnöillä Ls/Ks. Alueelle saa rakentaa sataman toimintaan liittyviä terminaali-, varasto- sekä toimistorakennuksia. Alueelle saa rakentaa teollisuusrakennuksia sellaista teollista toimintaa varten, jolle välitön sijainti sataman lähellä on välttämätöntä. 3

4 Hankesuunnitelma Alueen omistus Toimenpiteet tehdään seuraavien Kokkolan kaupungin omistamien ja Kokkolan Sataman hallinnassa olevien kiinteistöjen alueella: , , Laituri Syväsataman kehittämiseksi tullaan jatkamaan 80 m pituista päälaituria vielä arviolta 320 m. Laiturirakenne vastaa jo toteutettua laiturirakennetta. Laiturin jatke toteutetaan teräspaalu-teräsponttirakenteisena. Rakenne ei edellytä ruoppausta. Laiturin tausta rantapenkereen ja laiturirakenteen välillä täytetään satamakentäksi. Täyttö liittyy aiemmin rakennettuun kenttäalueeseen. Täytössä käytettävä louhe tuodaan muualta. Laiturin alueella pohjassa on noin 10 metrin paksuinen hiekkainen silttikerrostuma, jonka alla on muutaman metrin paksuinen, kallioon ulottuva tiivis moreenikerros. Laituri toteutetaan teräsputkiseinärakenteena, joka yläpäästään ankkuroidaan vaaka-ankkureilla taustamaahan. Jatkeen kokonaispituus on 319 m. Rakenne mitoitetaan siten, että laiturin edusta voidaan myöhemmin ruopata haraussyvyyteen MW ,70 m. Laiturin taustalle rakennetaan maanpuoleisen nosturiradan palkki, joka myös perustetaan teräspaalujen varaan. Samaa rakennetyyppiä on käytetty vuonna 2009 toteutetussa laajennusvaiheessa 1. Laiturin rakennustyöt eivät vaadi ruoppaustöitä. Ainoastaan jatkeen alkupäässä saatetaan tarvita vähäisiä louheluiskan juuren kaivutöitä paalutettavien putkiseinäelementtien kohdalla. Laiturimuurin tausta-alue täytetään noin tasolle +1,5 m ja täyttö tiivistetään jyräämällä kolmena 0,5 m kerroksena. Täyttö tehdään sekalouheella (noin m 3 ). Lopuksi tehdään laiturikentän yläosan täytöt päällysrakennekerroksineen ja viemäröinteineen sekä laiturin päädyn luiskaverhoukset ja muut viimeistelytyöt. Ruoppaus Kunnossapitoruoppaus sisältää seuraavat alueet: 1) Satama-altaan pohjukka (5 ha), haraussyvyys MW ,5 m 2) Pohjukan ja syväväylän väliin jäävä alue (1 ha), haraussyvyys MW ,50 m 3) Syväväylän osuus (21 ha), haraussyvyys MW ,8 m Kunnossapitoruoppaus pyritään suorittamaan mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa muulle vesiliikenteelle ja ympäristölle. Ruoppaussyvyys on muutamasta senttimetristä noin kahteenkymmeneen senttimetriin. 4

5 Alueella mahdollisesti kulkevien kaapelien ja johtojen sijainnit selvitetään ennen ruoppauksien aloittamista. Mahdollisten kaapelien ja johtojen suojauksista sovitaan asianomaisten kanssa. Mahdollisista kelluvien turvalaitteiden siirtämisistä sovitaan Liikenneviraston kanssa. Ruoppaus suoritetaan kelluvalla ruoppauskalustolla. Kaluston mahdollisesti käyttämät ankkuroinnit merkitään selvästi havaittavilla valaistuilla merkkipoijuilla. Merkinnät tehdään Liikenneviraston antamien ohjeiden mukaisesti. Kunnostusruoppauksessa satama-altaasta poistetaan hienoainespitoinen, liettynyt ja haitta-ainepitoinen pintasedimentti. Haitta-aineita sisältävien sedimenttien ruoppaus tullaan suorittamaan ympäristökauhalla (kahmari- tai visiirikauhalla) tai kauhalla, jossa kauhan sulkeutuva mekanismi vähentää huomattavasti hienoaineksen leviämistä ympäristöön. Ruopatun massan vesipitoisuus on merkittävästi alhaisempi kuin imuruoppauksena toteutetun ruoppausmassan vesipitoisuus. Tällä on merkitystä ruoppausmassojen jatkokäsittelyssä. Mitä vähemmän vettä ruopatussa sedimentissä on, sitä vähemmän sideainetta tarvitaan sedimentin stabiloinnissa. Ruoppaustekniikoiden mahdollisesti kehittyessä voidaan käyttää myös muita vastaavia tekniikoita. Pilaantunut ruoppausmassa siirretään stabilointitavasta riippuen joko suoraa läjitysaltaaseen tai lastataan proomuihin, joista se siirretään edelleen stabilointiyksikköön tai läjitysaltaaseen. Stabiloinnilla pilaantuneen sedimentin haitta-aineet sidotaan haitattomampaan muotoon. Ruoppauksessa käytettävät menetelmät ja kalusto tarkentuvat myöhemmin urakkaneuvotteluissa. Valitut menetelmät ja stabilointityön toteutus esitetään lupaviranomaiselle stabilointisuunnitelmassa ennen työn aloittamista. Kunnossapitoruoppauksessa syntyvän pilaantuneen sedimentin määräksi on arvioitu noin m 3. Arvio hankkeen vaikutuksista Vaikutus veden laatuun Ruoppauksessa veteen sekoittuu kiintoainetta, joka lisää veden sameutta. Voimakkainta samentuminen on ruoppausalueella ja se vähenee kauempana sedimentaation ja laimenemisen johdosta. Yleisesti on todettu samentumien vaikutusalueen olevan varsin paikallinen ja veden alkavan kirkastua ruoppaustöiden päätyttyä. Alueen pohjasedimentti on liejuista silttiä, jonka samentavat vaikutukset ovat lyhytaikaisempia ja suppeammalle alueelle leviävämpiä kuin esimerkiksi liejuisella savella. Vaikutukset rajoittuvat syväsataman satama-altaaseen, jota ei voida sataman vuoksi muutoinkaan käyttää virkistys- tai kalastusalueena. Ruoppauksen vaikutuksesta veteen vapautuu kiintoaineeseen sitoutuneita ravinteita, erityisesti fosforia. Veteen vapautuneet ravinteet saattavat osaltaan kohottaa väliaikaisesti veden tuottavuutta. Yhteistarkkailu- 5

6 tutkimuksessa Ykspihlajanlahdella mitatut kokonaisfosforipitoisuudet olivat korkeampia, kuin uloimmilla pisteillä mitatut. Kokonaisfosforin liuennut epäorgaaninen osa, fosfaattifosfori, on pääasiallinen levien käyttämä fosforiyhdiste. Fosfaattifosforin pitoisuusmittauksissa Kokkolan sataman edustan mittauspisteessä havaittiin nykyiselläänkin suhteellisen suuria pitoisuuksia. Ruoppauksen vaikutuksesta mahdollisesti irtoavan fosforin ei näin ollen katsota vaikuttavan merkittävästi vesialueen rehevyyteen. Alueen sedimentit ovat pilaantuneita lähinnä metalleilla. Metallit ovat veteen huonosti liukenevia ja ne pyrkivät sitoutumaan mineraaliainespartikkeleihin sekä orgaaniseen ainekseen. Alusliikenteestä ja potkurivirtauksista johtuen satama-altaan pintasedimentit ovat jatkuvasti liikkeessä. Vastaavaa samentumista aiheuttaa myös korkea aallokko. Ruoppaamalla, stabiloimalla ja sijoittamalla pilaantuneet sedimentit eristettyyn altaaseen voidaan haitta-aineiden ympäristölle aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia vähentää. Vaikutus suojelualueisiin Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole arvokkaita luontokohteita. Suojelukohteet sijaitsevat selvästi hankkeen vaikutusalueen ulkopuolella. Lähin Natura verkostoon kuuluva alue sijaitsee yli 2 km:n päässä, eikä hankkeen arvioida aiheuttavat merkittäviä muutoksia sen suojeluarvoihin. Hankkeesta saatavat hyödyt Tarkkailu Tarve vastata kasvavaan kuljetuskysyntään edellyttää lisälaituritilan rakentamista Panamax-tyyppisille aluksille. Laiturin jatkaminen mahdollistaa kolmen tällaisen aluksen yhtäaikaisen lastaamisen. Kunnossapitoruoppauksella estetään kulkusyvyyden madaltuminen ja varmistetaan nykyisen kaltaisen alusliikenteen jatkuminen. Kunnossapitoruoppauksen yhteydessä satama-altaasta poistetaan merkittävä määrä pilaantunutta sedimenttiä, joka ruoppauksen jälkeen ei aiheuta nykyistä vastaavaa kuormitusta vesi- ja pohjaeliöstölle. Liikelaitos Kokkolan Satama osallistuu Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun, jonka puitteissa tehdään alueen veden laadun tarkkailua, kalataloustarkkailua ja pohjaeläintarkkailua. Hankkeen mahdollisia vaikutuksia voidaan tarkkailla myös näiden ohjelmien puitteissa. Ruoppaustöitä ehdotetaan tarkkailtavaksi kahdesta tarkkailupisteestä. Tarkkailupisteistä yksi ehdotetaan sijoitettavaksi noin 200 m:n ja yksi noin 500 m:n etäisyydelle Syväsatamasta. Vesinäytteitä ehdotetaan otettavaksi kerran ennen ruoppausta, kerran ruoppaustöiden aikana tai pidemmissä ruoppauksissa kahden viikon välein 6

7 ruoppaustöiden aikana. Viimeinen vesinäyte otetaan noin viikon kuluttua ruoppauksen päättymisestä. Vesinäytteistä ehdotetaan määritettäväksi sedimenteissä tason 2 ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Suodattamattomista osanäytteistä määritetään sameus ja kiintoaine. Vesinäytteitä otettaessa kirjataan näytteenottohetken sääolosuhteet ja mitataan näkösyvyys. Samentumisen alueellinen ja leviäminen ruoppausalueen läheisyydessä ehdotetaan määritettäväksi silmämääräisesti ruoppaustyötä tehtäessä ja ruoppaustyön päätyttyä noin kuukauden ajan kerran viikossa. Varsinainen tarkkailuohjelma ja mahdolliset muutostarpeet sovitaan yhdessä viranomaisen kanssa. Tarkkailun tuloksista laaditaan yhteenvetoraportti, joka toimitetaan valvovalle ja paikalliselle ympäristöviranomaiselle. Töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta Liikelaitos Kokkolan Satama hakee hankkeelle vesilain 2 luvun 26 :n mukaista töiden aloittamislupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Kunnossapitoruoppauksen siirtyminen voi aiheuttaa nykyisen liikenteen vaarantumista. 7 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ( lähtien Etelä- Suomen aluehallintovirastossa) ja Kokkolan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on muistutuksessaan todennut seuraavaa: Luonnonsuojelu Rummelön-Harrbådan Natura verkostoon kuuluva alue (FI ) sijaitsee yli 2 kilometrin ja Kokkolan saariston Natura verkostoon kuuluva alue (FI ) noin 2,5 km etäisyydellä ruopattavasta alueesta.

8 Hakemuksen mukaan ruoppauksessa käytetään ympäristökauhaa tai muuta soveltuvaa menetelmää samentumisen minimoimiseksi. Tämä on erityisen tärkeää, sillä esim. lähemmällä Rummelön-Harrbådan Natura-alueella esiintyy vesialueella hiekkapohjia ja rantaniittyjä, jotka kärsisivät liettymisestä. Koska etäisyys Natura-alueilta ruopattavaan alueeseen on yli 2 km, ruoppaus tuskin heikentää merkittävästi alueiden suojelun perusteena olevia luontoarvoja. Kaavoitus Oikeusvaikutteisessa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa ja osittain alueelle ulottuvissa Kokkolan Kemiran ja Kokkolan Outokummun asemakaavoissa toimenpidealue on osoitettu satama-alueeksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa, ettei hankkeen toteuttamiselle ole kaavallisia esteitä. Ruoppaus ja läjitys Hakemuksen liitteenä olevassa selvityksessä on todettu, että Kokkolan edustan merialueella sedimenttien metallipitoisuudet ovat suurempia kuin Suomen rannikolla keskimäärin, johtuen alunamaista ja pitkään jatkuneesta teollisuuden kuormituksesta. Vuonna 1998 laivaväylän puhdistusruoppauksessa vedenlaatua osoittavista muuttujista kohosivat selvimmin kiintoaine-, kokonaisfosfori-, fosfaattifosfori- ja rautapitoisuudet. Sedimentistä otettujen näytteiden perusteella haitta-aineista lähinnä metallipitoisuudet ovat korkeita eivätkä ruopattavat massat ole mereen läjityskelpoisia. Ruoppauksen yhteydessä satama-altaan veteen sekoittuu sedimenttiä, josta aiheutuu veden samentumista. Ruoppauksessa käytetään ympäristökauhaa (sulkeutuvaa kahmari- tai visiirikauhaa) tai muuta soveltuvaa menetelmää, jotta samentuminen olisi mahdollisimman vähäistä. Lisäksi ruoppausten vaikutuksia vähennetään toteuttamalla ruoppaus yhtäjaksoisesti sekä käyttämällä silttiverhoa mahdollisuuksien mukaan. Ruoppausmassat on tarkoitus sijoittaa sataman yhteydessä olevaan eristyspengeraltaaseen. Toiminnanharjoittaja on hakenut eristyspengeralueen lupaan muutosta, jotta myös haittaaineita sisältäviä ruoppausmassoja voidaan stabiloituna sijoittaa kyseiseen altaaseen. Pilaantuneiden ja mereen läjityskelvottomien massojen hyödyntäminen sataman kenttärakenteissa, mahdollisimman lähellä ruoppauskohteita, on hakijan mukaan parhaan käytännön mukainen menetelmä. Kunnossapitoruoppaus on tarkoitus tehdä vuonna 2010 ja syvälaiturin jatkaminen vuosina Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Kokkolan sataman läheisyydessä olevilla vesialueilla on ruoppaustöihin liittyvissä tutkimuksissa löydetty ja poistettu puolustuslaitoksen upottamia pommeja. Merenkulkulaitoksen edustaja on ilmoittanut, ettei nyt ruopattavalla satama-alueella ole pommeja. 8

9 9 Tarkkailu Hankkeen vesistövaikutuksia tarkkaillaan erikseen laadittavan tarkkailuohjelman mukaisesti. Esitys tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole nähnyt estettä luvan myöntämiselle. Hakemuksessa on monipuolisesti ja riittävästi selvitetty alueen vesiluontoon ja sedimenttien haitta-ainepitoisuuksiin liittyvät seikat sekä toimenpiteet, joilla voidaan vähentää ruoppauksesta, läjittämisestäja rakentamista aiheutuvia ympäristöhaittoja. ELY-keskus esittää asetettavaksi luvan myöntämiselle mm. seuraavia lupaehtoja. Ruoppaustyö on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti käyttäen ympäristökauhaa (kahmari- tai visiirikauha), jossa sulkeutuva mekanismi vähentää huomattavasti hienoaineksen leviämistä ympäristöön. Lisäksi on käytettävä mahdollisuuksien mukaan silttiverhoa ruoppausalueen eristämiseksi muusta vesialueesta. Massojen siirtäminen läjitysalueelle tulee hoitaa niin, että samentumista aiheuttavaa massojen huuhtoutumista aiheutuu mahdollisimman vähän. Pilaantuneet massat tulee sijoittaa stabiloituna eristyspengeraltaaseen, mikäli hakijalle erikseen myönnetään siihen lupa, tai vaihtoehtoisesti massat tulee toimittaa muuhun luvan omaavaan paikkaan. Kun hakija on saanut laillisen oikeuden ruoppausmassojen läjittämiseen ei ELY-keskus näe estettä töiden aloittamiselle ennen vesilain mukaisen luvan lainvoimaiseksi tulemista. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa edellyttäen, että ruoppausalue eristetään suojaverholla. Veteen vaikuttavat työt on saatettava loppuun mahdollisimman lyhyessä ajassa. Ruoppaustöitä tulee välttää myöhään syksyllä siian kutuaikana. Massojen kuormauksessa ja kuljetuksessa on huolehdittava siitä, että massavuotoja mereen ei tapahdu. Kiintoaineksen leviämistä suojaverhouksen ulkopuolelle on valvottava ja tarvittaessa työt keskeytettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin leviämisen ehkäisemiseksi. Vesinäytteet on otettava vähintään kerran viikossa. Jos suojaverhouksen ulkopuolella havaitaan samennusta, on sen laajuus ja leviämissuunta selvitettävä ja vesinäyttein tutkittava samentuneen alueen ainepitoisuuksia. Eristepengeraltaaseen kuljetettavien massojen vierasainepitoisuuksia on selvitettävä. Pohjanmaan ELY-keskukselle on toimitettava hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista hyväksyttäväksi kalataloustarkkailusuunnitelma. Suunnitelmaan on sisällytettävä selvitys siitä miten sedimentissä olevat vierasaineet vaikuttavat kalakantaan ja kalojen käyttökelpoisuuteeen. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa.

10 Vesilain 2 luvun 26 :n mukaista töiden aloittamislupaa ei tule myöntää ennen kuin läjitysaluetta koskeva lupa on saanut lainvoiman. 3) Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on muistutuksessaan todennut, että Kokkolan syväsatamassa on suoritettu useita erillisiä ruoppauksia, joten niiden perusteella voidaan arvioida samentumisen leviämistä sekä myös osittain haitta-aineiden kulkeutumista. Sedimenttien haitta-aineiden pitoisuuksien selvittäminen on kattava ja laaja ja se antaa mahdollisuuden arvioida massojen laatua ja loppusijoittamista. Syväsataman altaassa eri metallipitoisuudet ovat varsin korkeat, mikä selittyy erinäisillä pölypäästöillä, jota esiintyy laivojen purkamisen yhteydessä. Lisäksi ympäristössä olevalta suurteollisuusalueelta aiheutuu pölypäästöjä vesialueelle. Pilaantunut sedimentti sijaitsee erillisenä kerroksena pohja-alueella ja se on varsin liikkuvaa johtuen jätevesien johtamisesta ja potkureiden aiheuttamista virtauksista. Nyt ruopattavan alueen haitta-ainepitoisuudet eivät kuitenkaan ole merkittävän suuria. Pilaantuneita maita on tarkoitus käsitellä stabiloimalla haitta-aineet niin, että ne eivät liukene. Esitetty tarkkailuohjelma on riittävä ottaen huomioon toiminnan laatu ja toiminnasta aiheutuva ympäristökuormitus. Lisäksi vaikutuksia tarkkaillaan Kokkolan edustan yhteistarkkailun puitteissa. Hakija on esittänyt, että työt voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Hakemusta vastaavia toimenpiteitä on alueella suoritettu aikaisemmin ja niiden ympäristövaikutuksia on tarkkailtu, joskin nyt vireillä oleva hanke on erittäin laaja ja kaksiosainen. Töiden aloittamisesta ennen luvan lainvoimaistumista ei aiheudu sellaista pysyvää ympäristö- tai muuta haittaa, joka ei olisi ennakoitavissa tai erikseen mahdollisesti korvattavissa. Rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa sekä laiturin rakentamiselle että ruoppaamiselle kuitenkin siten, että ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa erinäisiä määräyksiä. Lupa töiden aloittamiseksi ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista voidaan myöntää, sillä vesilain mukaiset edellytykset täyttyvät. Toiminnan ympäristövaikutukset ovat selvästi aikaisempien ruoppausten tarkkailutulosten perusteella arvioitavissa. Lautakunta on vaatinut seuraavia lupamääräyksiä: - Ruoppaus ja rakentaminen tulee toteuttaa mahdollisimman nopeassa aikataulussa samentumis- ja muiden haittojen minimoimiseksi. - Ruoppaustoiminnan aikana on alueelle asetettava erillinen silttiverhoeriste ympäristövaikutusten minimoimiseksi. - Pilaantuneiden massojen loppusijoittaminen ratkaistaan erillisen lupahakemuksen puitteissa. - Toiminnanharjoittajan tulee laatia toimintasuunnitelma mahdollisesti tapahtuvien häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle. 10

11 - Hakemuksessa esitetty tarkkailusuunnitelma on riittävä kunhan se toteutetaan siten, että kaikkia satamassa esiintyviä haitta-aineita tarkkaillaan. - Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa poikkeuksellisista tilanteista välittömästi Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. - Toiminnanharjoittajan tulee toiminnan päättymisen jälkeen laatia erillinen raportti Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi ruoppaus tulee huomioida syväsataman erityispengeralueen tarkkailuraportin sekä Kokkolan edustan merialueen raportoinnin yhteydessä. 4) Rödsön ja Korpilahden osakaskunnat ovat muistutuksessaan todenneet ruopattavien massojen aiheuttavan veden samentumista laajalle alueelle huonontaen kalastusta, jolloin kalastajien korvausvaatimukset tulevat aiheellisiksi. Samentumista on tarkkailtava ja raportoitava. 5) Kokkolan Kalastajain Seura ry on mielipiteessään todennut, että mikäli ruoppaustyöt aiheuttavat veden samentumista laajemmin huonontaen kalastusta ulompana merellä, tulevat kalastajien korvausvaatimukset aiheellisiksi. Töiden aikaista sameutta tulee tarkkailla ja raportoida. 6) AA on muistutuksessaan todennut hankkeen haittaavan alueen läheisyydessä harjoitettavaa syys- ja kevätkalastusta, kun alueelta leviää ruoppauslietettä kauas ympäristöön karkottaen kalat ja sotkien pyydykset. Haitta-alueelta saadun kalansaaliin osuus on noin 25 % vuotuisesta saaliista. 7) BB on muistutuksessaan todennut hankkeen tulevan haittaamaan alueen läheisyydessä harjoitettavaa syys- ja kevätkalastusta. Haitta-alueelta saadun kalansaaliin osuus on noin 25 % vuotuisesta saaliista. 8) CC on muistutuksessaan todennut kalastavansa Öjan kalastuskunnan alueella ja yleisellä vesialueella Yxpila gloppetin alueella. Suunnitellut työt tulevat vaikuttamaan haitallisesti muistuttajan kalastukseen töiden aikana. Kokemuksen mukaan samentunut ja ruoppausmassojen pilaama vesi leviää virtojen ja tuulen vaikutuksesta aina Öjastrandeniin asti. Rysät ja verkot likaantuvat ja kalat katoavat tavanomaisilta pyyntipaikoilta. Suunnitellut työt tulevat vaikuttamaan myös kalojen lisääntymiseen. Aiheutuvat vahingot tulee korvata. 9) DD on muistutuksessaan esittänyt, että töistä aiheutuneet haitat on korvattava kalastajille. 10) EE on muistutuksessaan todennut hankkeen tulevan haittaamaan alueen läheisyydessä harjoitettavaa syys- ja kevätkalastusta. Haitta-alueelta saadun kalansaaliin osuus on noin 25 % vuotuisesta saaliista. 11

12 11) FF on muistutuksessaan todennut hankkeen tulevan haittaamaan alueen läheisyydessä harjoitettavaa syys- ja kevätkalastusta. Haitta-alueelta saadun kalansaaliin osuus on noin 25 % vuotuisesta saaliista. 12) GG on muistutuksessaan todennut viittaamalla aiempiin kokemuksiinsa toteutetuista ruoppauksista ja läjityksistä sekä niiden yhteydessä määrättyihin korvauksiin, että ne aiheuttavat haittaa kalastukselle. Muistuttaja on vaatinut korvauksia euroa kultakin hakemuksen mukaiselta kolmelta ruoppaustöiden suorittamisvuodelta ja lisäksi euroa niiltä vuosilta jolloin kaivuu-, täyttö-, ja paalutustöitä tehdään. Muistuttaja on arvioinut viittaamalla aiempiin päätöksiin, että haittojen erottaminen nyt vireillä olevien ruoppaus- ja läjityshakemusasioiden (dnro LSY-2OO9-Y-253 ja dnro LSY- 2OO9-Y-254) välillä on vaikeaa ja on siten esittänyt korvausvaatimukset yhteisenä hankkeille. Muistuttaja on lisäksi todennut pyrkivänsä hakijan kanssa sopimukseen korvauksista. 13) HH on muistutuksessaan todennut, ettei vastusta lupien myöntämistä miltään osin. Mikäli laajennustyöstä nyt ja tulevaisuudessa aiheutuu haittaa kalastukselle, pitää tämä ottaa huomioon päätöksessä. 12 HAKIJAN SELITYS Korvausvaatimukset. Hakija on ilmoittanut, että korvausneuvottelut käynnistetään kaikkien asianosaisten kanssa välittömästi. Tavoitteena on sopia ainakin korvausperiaatteista ja mahdollisesti myös yksityiskohtaisista korvauksista mahdollisimman pian ennen päätöksen antamista, jotta vältyttäisiin muutoksenhakumenettelyittä. Korvausasioista on kyetty aiemminkin sopimaan neuvotteluteitse. Lopulliset korvaukset sovitaan hankkeen päätyttyä kun seurantatulokset ja vaikutusarviot ovat käytettävissä. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta. Hakija on vastustanut silttiverhon käyttöä. Silttiverho vaikeuttaa tiheästi liikennöidyn sataman normaalitoimintoja ja voi ahtaassa satama-altaassa aiheuttaa vaaratilanteita. Ruoppaus tullaan tekemään mahdollisimman lyhyessä ajassa, jolloin samentuminen on lyhytaikaista. Esimerkiksi hopperiruoppauksena alueen ruoppaaminen on mahdollista toteuttaa yhden viikon aikana. Samentumisvaikutusten pienentämiseksi on mahdollista käyttää kuplaverhoa. Urakoitsija tekee toimintasuunnitelman häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle. Ehdotetun tarkkailuohjelman muutoksen osalta hakija on todennut, että haitta-aineiden tarkkailu toteutetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Muut kuin metallipitoisuudet ovat sedimenttitutkimuksissa jääneet kynnysarvopitoisuuksien tasolle lukuun ottamatta yhtä organotinapitoisuutta, joka ylitti alemman ohjearvon. Hakija on katsonut, että metallipitoisuuksien tarkkailu asetuksen (VNA 214/2007) ylempien ohjearvojen ylittävien haitta-aineiden osalta (As, Cd, Co, Cu, Ni, Zn) antaa riittävän kuvan hankkeen aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Tarvittaessa muut haitta-aineet voidaan ottaa tarkkailun yhteyteen ennen toiminnan aloittamista ja toiminnan päätyttyä tarpeen mukaan.

13 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, kalatalousryhmä. Hakija on viitannut silttiverhoa koskevalta osin Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan muistutuksesta lausumaansa. Eristyspengeraltaaseen kuljetettavien massojen vierasainepitoisuuksien tarkkailu käsitellään hakemuksen (dnro ESAVI/290/04.08/2010, LSY-2009-Y-210) yhteydessä. Haitta-ainepitoisuuksien selvittäminen tullaan tarkemmin esittämään stabilointisuunnitelmassa ennen stabiloinnin alkamista. Kalataloustarkkailusuunnitelmaa koskevaan asiaan ei ole huomautettavaa. Vesilain 2 luvun 26 :n mukainen lupa tulee myöntää hankkeelle, kun läjitysaluetta koskeva lupa on saanut aloitusluvan. Aika aloitusluvan ja lainvoimaisuuden välillä voi muodostua ratkaisevan pitkäksi, jolloin hankkeen viivästymisestä aiheutuu merkittävää taloudellista haittaa. Kunnostusruoppauksen siirtäminen eteenpäin voi aiheuttaa navigointisyvyyden olennaista madaltumista ja sataman jo olemassa olevan liikenteen vaarantumista. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muistutukseen ei ole huomauttamista. 13 MERKINTÄ Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä Liikelaitos Kokkolan Sataman ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupahakemus (dnro ESAVI/290/04.08/2010) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen jätteiden loppusijoittamiseen ja hyödyntämiseen Kokkolan Syväsataman satamakentän rakenteissa myöntämän ympäristöluvan (dnro LSU-2006-Y-704) muuttamiseksi. Asiat on kuulutettu samanaikaisesti tämän lupahakemuksen kanssa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Liikelaitos Kokkolan Satamalle luvan Syväsataman satama-alueella tehtäviin seuraaviin lupahakemuksen mukaisiin toimenpiteisiin: 1) Laiturin jatkaminen 320 metrillä ja siihen liittyvä merialueen täyttäminen, ja 2) Satama-altaan kunnossapitoruoppaus. Kunnossapitoruoppauksesta voi aiheutua ammattikalastajille vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, jonka korvaamisesta on määrätty lupamääräyksessä 17. Kun työt suoritetaan lupamääräysten mukaisesti, ei hankkeesta aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä sekä tässä päätöksessä annettuja määräyksiä.

14 14 Lupamääräykset Rakenteet 1) Laiturin 320 m pituinen jatke tehdään asemapiirroksessa nro 401 ( ) esitettyyn paikkaan olemassa olevan laiturin jatkeeksi. Työn suorittaminen 2) Laituri tehdään seuraavien piirustusten mukaisesti: a. Yleispiirustus, pohjakuva nro 402 ( ) b. Yleispiirustus, poikkileikkaus nro 403 ( ) 3) Laiturin tausta täytetään sekalouheella (noin m 3 ). 4) Kunnossapitoruoppauksessa poistettavan pilaantuneen sedimentin määrä on noin m 3. Määrä voi olla suurempi määräyksen 5 haraussyvyyden saavuttamiseksi, jos se työmenetelmän tarkkuus huomioon ottaen on perusteltua. 5) Kunnossapitoruoppaus tehdään hakemuksen liitteessä 10 (Yleissuunnitelma, piirros ) esitetyiltä alueilta seuraaviin haraussyvyyksiin: -Satama-altaan pohjukka MW ,5 m -Pohjukan ja syväväylän väliin jäävä alue MW ,50 m -Syväväylän osuus MW ,8 m 6) Ruoppauksessa on käytettävä kauhaa, joka vähentää hienojakoisen sedimentin leviämistä ympäristöön. Ruoppaus voidaan tehdä myös imuruoppaamalla. 7) Ruoppausmassan kuljetuksessa on huolehdittava, ettei ruoppausmassaa pääse valumaan mereen kuljetuksen aikana. 8) Kunnossapitoruoppaus on pyrittävä tekemään mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa muulle vesiliikenteelle ja ympäristölle. Ruoppausalueet on työn aikana merkittävä selvästi havaittavin merkintälaittein. Satama-altaan pohjukan ruoppauksen aikana ruoppauskohde on eristettävä sedimentin leviämisen estämiseksi silttiverholla tai paineilmaa käyttävällä kuplaverholla. 9) Alueella mahdollisesti kulkevien kaapelien ja johtojen sijainnit on selvitettävä ennen ruoppauksien aloittamista. Mahdollisten kaapelien ja johtojen suojauksista tai siirroista on sovittava niiden omistajien kanssa. 10) Mahdollisista kelluvien turvalaitteiden siirtämisistä on sovittava Liikenneviraston kanssa. 11) Ruoppausta ei saa tehdä välisenä aikana.

15 12) Laiturin taustatäytössä saa käyttää vain louhetta tai puhtaita massoja. 13) Pilaantunut ruoppausmassa on toimitettava paikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisten massojen sijoittamiseen. 15 Tarkkailu Muut määräykset 14) Ruoppauksista ja massojen sijoittamisista on pidettävä kirjaa, josta käy selville ruoppaus- ja sijoituspaikka, sekä massojen määrä. Pyydettäessä kirjanpito on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 15) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppaustöiden vaikutuksia merialueeseen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Esitykset tarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailujen tulokset on toimitettava ohjelmat hyväksyville viranomaisille ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on vaadittaessa annettava niille, joiden oikeutta tai etua asia voi koskea. 16) Luvan saaja on vastuussa tämän päätöksen mukaisista töistä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 17) Luvan saajan on pyrittävä sopimaan ammattikalastajille kunnossapitoruoppauksesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamisesta. Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen, asia tulee saattaa hakemuksella aluehallintoviraston ratkaistavaksi vuoden kuluessa töiden loppuun suorittamisesta. Hakemukseen on liitettävä luvan saajan esitys korvaamatta tai sopimatta jääneiden vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamiseksi sekä yhteenveto tehdyistä tarkkailuista. 18) Tämän päätöksen mukaisiin töihin on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja ruoppaus on tehtävä olennaisilta osiltaan valmiiksi viiden vuoden ja laituri kymmenen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 19) Ruoppauksen ja laiturin rakentamisen aloittamisesta on etukäteen kummastakin erikseen ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen yhteydessä on kerrottava olennaiset tiedot hakemuksen käsittelyn yhteydessä esitettyihin suunnitelmiin tehdyistä tarkennuksista tai luvan sallimista muutoksista.

16 16 20) Ruoppaustyön ja laiturin valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kummastakin erikseen kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on sisällytettävä tiedot täytettyjen massojen määrästä ja laadusta sekä toteutuneista rakenteista. Perustelut Luvan myöntäminen Laiturin jatkaminen on tarpeen sataman toiminnan laajentamiseksi ja tehostamiseksi. Laiturin jatkaminen mahdollistaa kolmen Panamax-tyyppisen aluksen yhtäaikaisen lastaamisen. Kunnossapitoruoppauksella estetään kulkusyvyyden madaltuminen ja varmistetaan nykyisen kaltaisen alusliikenteen jatkuminen. Kunnossapitoruoppauksen yhteydessä satama-altaasta poistetaan merkittävä määrä pilaantunutta sedimenttiä, joka ruoppauksen jälkeen ei aiheuta nykyistä vastaavaa kuormitusta vesi- ja pohjaeliöstölle. Ruoppaustöistä aiheutuu toimenpidealueiden lähistön merialueen paikallista ja lyhytaikaista veden samentumista. Rakentaminen on asemakaavan mukaista. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Kokkolan edustan merialueen ekologisen tilan luokka on tyydyttävä. Ottaen huomioon lupamääräykset ja alueen sijainti satama-alueella, hanke ei vaikeuta vesienhoitosuunnitelman hyvän tavoitetilan saavuttamista. Merialueen kunnossapitoruoppauksesta ja laiturin jatkamisesta tämän lupapäätöksen mukaisesti saatava hyöty on huomattava verrattuna hankkeesta aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hakemuksen mukaisista ruoppaus- ja läjitystoimenpiteistä voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1 a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain tai jätelain vastainen.

17 Hanke ei merkittävästi heikennä lähimmän yli 2 km:n päässä sijaitsevan Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen suojeluarvoja. Ruoppauksista ja täyttötöistä aiheutuvia haittoja voidaan vähentää määräysten 6 12 mukaisin toimenpitein. Alueen ammattikalastajille aiheutuvien mahdollisten menetysten arvioiminen ei ole lopullisten korvausten määräämistä edellyttävällä tavalla etukäteen mahdollista. Tästä syystä aluehallintovirasto antaa korvauksia koskevan lupamääräyksen 17. Toimenpiteet sijoittuvat hakijan hallinnassa olevalle alueelle. Lupamääräykset Rakenteita koskevat määräykset ovat hakemuksen mukaiset. (Määräykset 1 3) Ruopattavat alueet ja ruoppausmäärä ovat hakemuksen mukaisia. Työmenetelmästä johtuen ruoppaustarkkuus voi vaihdella ja ruoppausmäärä voi olla arvioitua suurempi. Ruoppausmäärän mahdollinen lisääntyminen ei kuitenkaan lisää olennaisesti työstä aiheutuvia haittoja. (Määräykset 4 ja 5) Määräyksessä 6 on otettu huomioon vaihtoehto ruoppauksen tekemisestä pääosin imuruoppaamalla, jolloin kokonaismassamäärä saattaa olla suurempi kuin kauharuoppauksessa. Myös samentuminen voi olla suurempaa kuin kauharuoppauksessa, mutta työaika on tällöin olennaisesti lyhyempi. Vaikutusten kannalta arvioituna kumpikin menetelmä on hyväksyttävä. Töiden suorittamista koskevat määräykset ovat tarpeellisia haittojen ehkäisemiseksi. (Määräykset 6 13) Määräyksen 8 mukaan satama-altaan pohjukan ruoppauksen aikana on ruoppausalue eristettävä. Eristämiseen voidaan käyttää joko silttiverhoa tai paineilmalla toimivaa kuplaverhoa. Pohjukan alueella suojaaminen on laivaliikenteen kannalta mahdollista. Pilaantunut sedimentti on tarkoitus viedä luvan saaneeseen maaläjityspaikkaan. (Määräys 13) Kirjanpitoa, tarkkailua ja raportointia ja ilmoitusvelvollisuutta koskevat määräykset ovat tarpeellisia työn suorittamisen valvomiseksi, ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi ja töistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. (Määräykset 14, 15, 19 ja 20) Ammattikalastukselle mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen, haittojen tai muiden edunmenetysten arviointi tehdään tarvittaessa erikseen. Mikäli mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvauksista ei päästä sopimukseen, on asia tältä osin saatettava vireille erillisellä hakemuksella. (Määräys 17) 17

18 Lupamääräyksissä on otettu huomioon mahdollisuus, että ruoppaus ja laituri tehdään eri aikoina. Lainkohdat Vesilain 1 luvun 19, 23 c, 2 luvun 1 a, 3, 6 :n 2 momentti, 11, 11 a, 12, 16 luvun 23 a ja 24 :n 2 momentti Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43 ja TÖIDENALOITTAMISLUPA Aluehallintovirasto myöntää Liikelaitos Kokkolan Satamalle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Töiden aloittamisen lykkääntyminen aiheuttaisi hakijalle merkittävää taloudellista menetystä. Ruoppauksesta ja laiturin jatkamisesta määräysten mukaan toteutettuna ei aiheudu muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Silttiverhon käyttöä koskeneet vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksessä 8. Verhon käyttäminen muualla satama-alueella haittaisi muuta liikennettä ja pidentäisi työn suorittamiseen tarvittavaa aikaa. Korvauksia koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa lupamääräyksiin 16 ja 17. Muiden esitettyjen vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa lupamääräyksiin ja määräysten perusteluihin. KÄSITTELYMAKSU 4 144,50 euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) mukaan vesilain 2 luvun mukaisen ruoppausta tai vesialueen täyttöä

19 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN (yli m 3 ktr) koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Maksu on määrätty 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi. Asiassa on ollut kyse pilaantuneen sedimentin ruoppaamiseen liittyen luvan edellytysten selvittämisestä ympäristönsuojelulain vaatimukset soveltuvin osin tutkien. 19 Päätös Liikelaitos Kokkolan Satama Satamakatu KOKKOLA Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kokkolan kaupunki Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Liikennevirasto Länsi-Suomen väyläyksikkö Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Kokkolan kaupungin ilmoitustauluilla.

20 20 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Kartta ruoppausalueesta 2) Valitusosoitus Mika Seppälä Tapio Kovanen Päätöksen ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Mika Seppälä (puheenjohtaja) ja Tapio Kovanen. Päätöksen on esitellyt Tapio Kovanen. TK/tv

21 LIITE 1

22 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.