ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 41/2013/1 Dnro PSAVI/105/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 41/2013/1 Dnro PSAVI/105/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Koneellinen kullankaivu Ivalojokeen laskevan Kyläjoen nimettömällä latvahaaralla valtauksella Gold Visanen nro 8737, Inari Visa Nurmi Iso-Hiidentie Turenki

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 Vesitaloushakemuksen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 3 Kuvaus toiminnasta... 3 Polttoaineet ja jätehuolto... 4 Toiminta-alue ja sen ympäristö... 5 Tiedot vesistöstä... 5 Liikennejärjestelyt... 5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 5 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet... 6 Hakijan kuuleminen ja vastine MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU VESITALOUSLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Vesitalousluvan määräykset Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu ja raportointi Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Vesitalouslupa Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU... 20

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Visa Nurmi on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimitetulla ja myöhemmin täydennetyllä hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa Inarin kunnassa Metsähallituksen hallinnoimalla Ylä-Lapin käyttöalueella olevalla 5,12 ha:n suuruisella Gold Visanen -nimisellä valtauksella. Valtaus sijaitsee noin 10 km Kutturan kylän itäpuolella välittömästi Kutturantien eteläpuolella Ivalojokeen laskevan Kyläjoen nimettömän latvahaaran varrella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. Vesitaloushakemuksen peruste Vesilaki 3 luku 2 2 momentti ja 4 luku 3. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain 1 luvun 7 :n 1 momentin mukaisesti aluehallintovirasto toimii vesilaissa tarkoitettuna lupaviranomaisena. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Visa Nurmelle valtauskirjan nro 8737 koskien Gold Visanen -nimistä valtausta. Valtauskirja on voimassa saakka. Pohjois-Lapin maakuntakaavassa alue on osoitettu metsätalous- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi (M-1). TOIMINTA Kuvaus toiminnasta Toiminnassa etsitään alueen maa-aineksen joukossa olevaa irtokultaa vedellä huuhtomalla. Pintamaat läjitetään yhdelle tai kahdelle puolelle kaivua, riippuen siitä missä kultapitoisin alue kulkee. Kultaa kaivetaan enintään yhdellä kaivuyksiköllä, johon kuuluu tilanteesta riippuen 1 2 kaivinkonetta, joista toinen on enintään 2 tonnin kaivinkone ja tarvittaessa apukoneena erityistilanteissa toinen enintään 20 tonnin kaivinkone tai puskutraktori se-

4 Polttoaineet ja jätehuolto kä erottelulaitteena rumpuseula ja ränniyksikkö, pumput, vesilinjat ja energiantuotantoyksikkö. Vuosittain käsiteltävien maamassojen määrä on enintään m 3. Kaivusyvyys on normaalisti 1 3 metriä ja syvimmillään 4 metriä. Kaivuleveys on naapurivaltauksen perusteella 1 10 metriä. Kultapitoinen vyöhyke vaihtelee todennäköisesti pienemmän nimettömän noron molemmin puolin. Kaivurintausta lukuun ottamatta kaivupaikat luiskataan suhteessa 1:2. Myös kaivurintaus luiskataan talveksi. Kulta erotetaan maa-aineksen joukosta painovoimaisesti rännittämällä. Kaivupaikka siirtyy koko toiminnan ajan ensimmäisessä vaiheessa pienen matkaa alavirran suuntaan alimpien kiertovesialtaiden teon ajan ja sitten nimettömän pienemmän noron ylävirran suuntaan. Kaivu toteutuu koko ajan saman kaavan mukaan siten, että alavirran puolella on yksi lokeroitu allas tai kaksi erillistä kiertovesiallasta. Prosessissa käytetään vettä enimmillään l/min. Käytetty huuhdontavesi johdetaan 2 4 kiertovesialtaaseen, joiden tilavuus on vähintään 100 m 3, mutta tyypillisesti jopa 300 m 3. Selkeytynyt vesi palautetaan takaisin prosessiin. Altaiden pohja imuroidaan tarvittaessa alipaineimurilla. Prosessissa käytettävä vesi on suurimmalta osin pohjavettä ja kevään sulamisvesiä, joita kerätään kiertovesialtaisiin. Täydennysvettä ei tarvita, mutta siirryttäessä mahdollisesti kaivamaan suuremman nimettömän noron varrelle, lisävettä voidaan joutua ottamaan kyseisestä norosta enintään 800 l/min. Käytöstä poistettava vesi imeytetään tarvittaessa maaperään valtauksen alueelle. Imeytysalueena käytetään mitä tahansa vettä läpäisevää aluetta kulloisenkin kaivupaikan kohdalla. Valtausalueen halki virtaavan pienemmän noron kohta kaivetaan, mikäli sen alla on kultaa. Noron kohdan kaivaminen pyritään tekemään heinä elokuun vaihteessa, jolloin virtaamat ovat yleensä alhaisimmillaan ja noro on täysin kuiva. Noron kohdan kaivun ajaksi tehdään ohitusuoma tulvavesien ohjaamiseksi kaivun ohi. Maisemointitöitä tehdään sitä mukaa, kun kaivutyöt etenevät. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat normaaleja työkoneiden pakokaasupäästöjä. Melu on normaalia kyseiseen toimintaan liittyvää ja kantautuu tuulioloista riippuen enintään joidenkin satojen metrien päähän. Toiminta on tarkoitus aloittaa kesällä 2013 ja se jatkuu vuosittain toukolokakuussa. Kaivun valtausalueella on arvioitu kestävän vuotta. Polttoaineita ja muita tarvittavia voiteluaineita säilytetään enintään 200 litraa pakettiautossa. Polttoaineille ei ole varsinaista varastointitarvetta. Varastointiin käytetään tynnyreitä ja kannuja. Mahdollisiin öljyvuotoihin varaudutaan imeytysturpeella. Toiminnassa muodostuu kaivukauden aikana jäteöljyä noin 20 litraa ja öljynsuodattimia noin 5 kg. Asumisesta syntyvät jätteet ja kuivakäymäläjätteet kompostoidaan kaukana vesistöstä. Paperit ja pakkaukset poltetaan. Palamattomat ja maatumattomat jätteet sekä akkuromu toimitetaan välittömästi kunnan osoittamiin keräyspisteisiin. Valtaus on mukana Inarin kunnan jätehuolto-ohjelmassa. 4

5 5 Toiminta-alue ja sen ympäristö Tiedot vesistöstä Liikennejärjestelyt Valtausalue sijaitsee Inarin kunnassa Metsähallituksen hallinnoimalla valtionmaalla Ivalojoen vesistöön kuuluvan Kyläjoen nimettömän latvahaaran varrella. Valtausalueen etäisyys Ivalojokeen on noin 15 kilometriä. Valtausalue ei sijaitse erämaa- eikä Natura-alueella. Alue on loivapiirteistä vaaramaisemaa, jolla kasvaa harvassa mäntymetsää. Valtauksen maaperä on pääosin hienoainesmoreenia. Suot ovat ohutturpeisia carex-tyypin aapasoita. Alueella ei ole merkittäviä luonnonnähtävyyksiä. Lähistön kulttuurinähtävyydet liittyvät kullankaivun historiaan. Alueen läheisyydessä ei ole loma- eikä pysyvää asutusta. Saariselän matkailukeskus on linnuntietä idässä noin 30 kilometrin päässä. Kutturan kylä on lännessä noin 10 kilometrin päässä. Valtausalueella on aiemmin kaivettu kultaa lapiolla ja sen läheisyydessä järjestelmällisesti sekä lapiolla että kaivinkoneella. Läheinen Vuijemin, Ivalojoen ja Sotajoen alue on täynnä yli vuosisataisen kullankaivun jälkiä, joista uusimmat ovat täsmälleen haetunkaltaisen koneellisen kullankaivun jälkiä 1980-luvulta lähtien. Alue sijaitsee porotalousalueella. Paikallinen paliskunta on Hammastunturin paliskunta. Kyläjoen monihaaraisen latvaveden eräs haara tulee valtauksen alueelle, joka edelleen haaroittuu kahdeksi haaraksi valtauksen sisällä. Virtaamatietoja ei ole mitattu. Pienemmän haaran valuma-alue on alle 1 km 2 ja suuremman noin 7 km 2. Pienempi haara kuivuu kuivina kesinä kokonaan, mutta suurempi virtaa latvasuonsa ansiosta kuivinakin kesinä, tosin noron uoma häviää paikka paikoin jänkään. Pienemmän haaran alivirtaama läheisen Laaniojan mittauksiin suhteutettuna on 3,2 l/s ja keskivirtaama 14,1 l/s. Suuremman haaran alivirtaama on 22,4 l/s ja keskivirtaama 98,7 l/s. Kyläjoesta ei oteta vesinäytteitä Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n vesinäytteenotto-ohjelman puitteissa. Joki on vähäinen ja se virtaa soisessa maastossa. Joen latvaosa on suurimmaksi osaksi suopohjainen, joten ei ole luultavaa, että sillä olisi merkitystä taimenen poikastuotannossa. Alue sijaitsee maantien välittömässä läheisyydessä. Huoltoajo tapahtuu kesäisin alueen lähelle tulevaa metsäautotietä pitkin, josta haarautuu käytössä oleva ajoura valtausalueelle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kaivu aiheuttaa paikallisen, lyhytkestoisen maisemahaitan. Valtauksen läpi virtaaviin noroihin voi päästä poikkeustilanteissa pieni määrä samentumaa aiheuttavaa maa-ainessuspensiota, kolloideja ja humushappoja. Samanlaista kuormitusta aiheuttavat myös kevättulvat.

6 6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toimintaa seurataan päivittäin silmämääräisesti ja kirjaamalla käyttöpäiväkirjaan. Hakija osallistuu Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämään vesistöjen yhteistarkkailuun. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VAR AUTUMINEN Kiertovesialtaat, selkeytysaltaat ja kaivukuopat erotetaan luonnonvesien juoksusta. Voimakkaassa tulvatilanteessa käynnistetään pumppaus kiertovesialtaista pintaimeytyskenttään. Mahdollisessa öljyvahinkotilanteessa levitetään vauriopaikalle imeytysturvetta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakija on täydentänyt hakemustaan 2.1. ja Täydennykset on tarpeellisilta osin sisällytetty edellä kertoelmaosaan. Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla suomeksi aluehallintovirastossa ja suomeksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi Inarin kunnassa sekä kirjeitse niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehdessä Inarilainen suomeksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousryhmältä sekä Inarin kunnalta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (myöhemmin Lapin ELY-keskus), ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus on todennut, että ympäristöhallinnon Eliölajit -tietojärjestelmän mukaan ( tilanne) valtauksella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä petolintujen pesiä. Valtaus sijaitsee Paatsjoen vesistöalueella Kyläjoen valuma-alueella Kyläjoki laskee Ivalojokeen. Suunniteltu toiminta on pienimuotoista ja vesiensuojelu siten helposti hallittavissa. Mikäli valtausalueen vesikierto saadaan toimimaan hakemuksessa suunnitellulla tavalla, ei valtauksella harjoitettavan koneellisen kullankaivun pitäisi vaarantaa alapuolisen vesistön tilaa. Haitallisia vesistövaikutuksia tulee vähentää ja estää käyttämällä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan selkeytys- ja kiertovesialtaiden kautta takaisin kiertoon. Lisäksi on huolehdittava, että käytössä olevalla huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet johdetaan kiertovesijärjestelmään. Toiminnasta ei tule sallia samentumaa aiheuttavan veden johtamista suoraan noroon, vaan ne tulee imeyttää maastoon.

7 Lapin ELY-keskuksen tiedossa ei ole mitään sellaisia luonnonsuojelullisia tai muita syitä, jotka estäisivät ympäristöluvan myöntämisen hakemuksen mukaiselle toiminnalle. Hakijan tulee liittyä Lapin Kullankaivajain Liiton järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. Toiminnan vaikutuksista ja laajuudesta tulee toimittaa vuositiedot Lapin ELY-keskuksen pyytämällä tavalla. Lupamääräyksissä tulee määrittää toiminnan laajuus käytettävän kaivuyksikkömäärän ja vuosittaisen kaivumäärän mukaan. Muilta osin lupamääräyksissä tulee soveltaa muille vastaaville kohteille annettuja yleisluonteisia vaatimuksia. 2. Lapin ELY-keskus, kalatalous Mikäli koneelliselle kullankaivulle Gold Visanen -nimisellä alueella myönnetään lupa toiminnan harjoittamiseen, on seuraavat vaatimukset ja näkökohdat otettava huomioon: 1. Luvan saaja on velvoitettava osallistumaan Ivalo-, Sota- ja Tolosjoen sekä Palsinojan alueen huuhdontakultakaivospiirien ja -valtauksien kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellainen toteutetaan luvan voimassaoloaikana. Tarkkailu tulee suorittaa kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Mikäli luvan saaja ei osallistu järjestettyyn yhteistarkkailuun, on luvan saaja velvoitettava järjestämään kalataloudellinen tarkkailu omalla kustannuksellaan. 2. Luvan saaja on velvoitettava osallistumaan Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämään vesistöjen yhteistarkkailuun tai järjestämään vedenlaadun seuranta omalla kustannuksellaan. 3. Luvan saaja on määrättävä käyttämään riittävästi mitoitettua kiertovesijärjestelmää hienoaineksen alapuoliseen vesistöön kulkeutumisen ehkäisemiseksi. Myös sade- ja valumavedet on johdettava selkeytysaltaisiin, joiden tulee olla riittävän suuria, niin ettei toiminta-alueelta pääse Kyläjokeen runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kalastoon ja kalaston elinympäristöön vaikuttavaa kiintoainetta tai ravinteita tai muita kalastolle vahingollisia aineita, kuten alumiinia tai rautaa. Riittävänä mitoituksena voidaan pitää kiertovesijärjestelmää, jonka selkeytysaltaan tilavuus vastaa järjestelmässä käytettävän pumpun vähintään kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuutta. Järjestelmässä käytetyn pumpun tuoton mukaan laskettuna tämä allaskohtainen tilavuus olisi vähintään 120 m Valtauksella olevan noron kaivamisen varalta luvan saaja tulee velvoittaa palauttamaan kaivettu noro luonnontilaista vastaavaan kuntoon. Noron kaivaminen tulee tehdä vähän veden aikaan. Perusteluinaan Lapin ELY-keskus kalatalousviranomaisena on todennut, että kullankaivu on merkittävin vesistöihin suoraan vaikuttava maankäyttömuoto Kyläjoen valuma-alueella. Ivalojoessa tiedetään olevan vähintään 12 erilaistunutta taimenkantaa. On oletettavaa, että myös Ivalojoen sivuuomassa Kyläjoessa on oma erilaistunut taimenkantansa. Kyläjoen alaosan tiedetään olevan yksi Ivalojoen sivujokien parhaista taimenen poikastuotantoon soveltuvista alueista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvitysten mukaan Kyläjoen alaosalla taimenen poikastiheys oli 8,8 yksilöä aarilla vuonna Luvan hakija on osaltaan Kyläjoen alueen kullankaivun vesistö- ja kalastovaikutusten aiheuttaja ja sen myötä vastuullinen mahdollisten kalataloudellisten haittojen korvaamisessa, ehkäisemisessä ja vähentämisessä siltä 7

8 osin kuin niitä syntyy. Lausunnonantaja on perustellut vaatimuksiaan tarkemmin seuraavasti: 1. Kullankaivulla on sekä suoria, välillisiä että kumulatiivia vaikutuksia vesiuomiin, niissä elävään kalastoon ja muuhun eliöstöön sekä veden laatuun. Kalataloudellisessa mielessä kullankaivun keskeiset vesiuomaa koskevat vaikutukset ovat lisääntymis- ja elinympäristöihin sekä ravinnonsaantiin liittyvät muutokset uoman pohjan rakenteen, vesikasvillisuuden ja pohjaeläimistön sekä rantavyöhykkeen kasvillisuuden tuhoutuessa osittain tai kokonaan. Tarkkaa tietoa siitä, miten kaivutoiminta on vaikuttanut ja edelleen vaikuttaa kalaston elinolosuhteisiin Ivalojoen kullankaivualueella sekä kuinka pitkälle vaikutukset ulottuvat alapuolisessa vesistössä, ei ole olemassa, koska asiaa ei ole toiminnan kuluessa selvitetty eikä seurattu asianmukaisin kalataloustarkkailuin. Tämän vuoksi kalataloustarkkailu on välttämätön edellytys kullankaivun tosiasiallisten kalatalousvaikutusten selvittämiseksi. Yksittäiselle pienelle valtaukselle ei kuitenkaan ole tarpeellista määrätä omaa kalataloustarkkailua, vaan velvoittaa luvan saaja osallistumaan kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellainen alueella järjestetään. 2. Kullankaivusta voi aiheutua suoria kalastovaikutuksia myös vedenlaatumuutosten, ensisijaisesti sameuden ja kiintoainepitoisuuden, mutta myös ravinne- ja metallipitoisuuden sekä mahdollisten polttoaine-, moottori- tai hydrauliikkaöljypäästövahinkojen kautta. Näiden seuraamiseksi on välttämätöntä järjestää vesistötarkkailu. Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämän vesistöjen yhteistarkkailun tulokset ovat jo tähän mennessä osoittaneet, että kullankaivusta on paikoitellen, kuten Ivalojoen kullankaivualueen Palsinojalla ja yleisesti Lemmenjoen kaivualueella, aiheutunut kalastolle haitallisia vesistövaikutuksia mm. kohonneiden kiintoaine- ja metallipitoisuuksien muodossa. Toisaalta tarkkailun tuloksista myös ilmenee, milloin tällaisia haitallisia vaikutuksia ei ole ilmennyt tai ne ovat olleet satunnaisia, kuten Sotajoella, jolloin vedenlaatu on mittauksissa ollut tasolla, josta ei ole ollut mainittavaa haittaa kalastolle. Kyläjoen osalta vesistötarkkailua ei ole tehty. On oletettavaa, että kullankaivun vaikutukset Kyläjoen eri osissa ovat samantyyppisiä kuin muualla Ivalojoen kullankaivualueella. Vesistötarkkailu tuottaa hyödyllistä tietoa paitsi yleisten biologisten vaikutusten myös kalastovaikutusten arvioimiseksi ja siten täydentää mahdollista kalataloustarkkailua. Edellä mainituista syistä luvan saaja on velvoitettava osallistumaan myös vesistöjen yhteistarkkailuun. 3. Luvan hakijan harjoittama suhteellisen pienimuotoinen toiminta sijoittuu Kyläjoen latva-alueille, joten on epätodennäköistä, että tavanomaisesta toiminnasta aiheutuu sellaista kiintoainekuormitusta, joka olisi havaittavissa Kyläjoen alajuoksulla saakka. On kuitenkin otettava huomioon, että myös yläjuoksun pienetkin uomat saattavat olla merkittäviä Kyläjoen taimenen elinympäristöjä. Lisäksi on otettava huomioon, että koneellinen kullankaivu on avokaivosmaista toimintaa, jossa hallitsemattomasti vesistöön purkautuvien vesistöpäästöjen riski on mm. sääolosuhteiden, kuten rankkasateiden, ennustamattomuudesta johtuen suuri. 8

9 Tämän vuoksi on perusteltua määrätä luvan saaja käyttämään riittäviä vesiensuojelutoimia sekä huolehtimaan niiden toimivuudesta valtauksella syntyvän kiintoaine- ja ravinnekuormituksen kalastolle haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. 4. Noron kaivamisen osalta valtauksen maisemointia ja muuta jälkihoitoa koskevalla määräyksellä voidaan turvata ja varmistaa, että maisemointi ei jää pelkästään maa-ainesten tasoittamiseksi ja alueen kasvittumista edesauttaviksi toimiksi, vaan että myös vesiuoma tulee kunnostetuksi kalaston ja muun vesieliöstön mahdollisimman nopeaa palautumista edistävällä tavalla. 3. Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 4. Inarin kunta Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu hienoaineksen kulkeutumista toiminta-alueen ulkopuolelle ja ettei toiminta-alueen vaikutuspiirissä kulkevan Kyläjoen latvahaaran vesi toiminnasta muutu. Ongelmajätteenä on huomioitava, että moottorien, hydrauliikkaletkujen tai voimansiirtojen rikkojen tai vuotojen seurauksena muodostuu öljyllä pilaantunutta maata, joka on myös saatettava luvalliseen vastaanottopaikkaan. Toimittaessa päällystämättömillä pinnoilla vuotanut neste painuu hyvin nopeasti imeytysaineen ulottumattomiin, jolloin vahinkojen varalle täytyy olla valmius myös kerätä ja säilyttää pilaantunutta maata tiiviillä alustalla. Poltto- ja voiteluaineiden säilytyksessä on noudatettava kaksoispidätystekniikkaa, eli jos varastosäiliö (myös tynnyri) on yksivaippainen, tulee sitä säilyttää tiiviillä alustalla siten että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään vaan ne on mahdollista kerätä. Säilytysalue on suojattava sateelta. Raportoinnissa tulee ilmetä myös jätehuoltoon toimitettujen jätteiden määrä ja laatu. Jos vedenlaadun tarkkailu ei ole toteutettavissa yhteistarkkailuohjelman kautta, tulee toiminnalle asettaa omat tarkkailumääräykset. Inarin kunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 5. Metsähallitus, Ylä-Lappi/metsätalous Metsähallitus toteaa muistutuksessaan seuraavaa: Valtaus on kokonaisuudessaan käyttöaluetta. Valtauksen alueella ei ole tiedossa uhanalaisten putkilokasvien, sammalten, jäkälien tai sienten esiintymiä (Metsähallituksen suojelubiologi ). Metsähallitus katsoo, että hakijalle koneellista kullankaivua varten myönnettävän ympäristöluvan ehtojen on oltava vastaavat kuin mitä alueelle on konekaivutoimintaan viime vuosina myönnetty. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaivualueilta poistettavien pintamaiden erillään varastoimiseen kaivualueen sulkemis- ja maisemointitöitä varten. Ylivuotovesien imeyttäminen tulee tapahtua valtausalueen sisällä, vesiä ei saa pumpata tai sadettaa valtausalueen ulkopuolelle. Kaivutoiminta tulee tapahtua siten, että alapuoliseen vesistöön ei pääse liettymistä aiheuttavaa mineraaliainesta eikä ravinteita. Maa-aineksien pääsy alapuoliseen vesistöön voidaan estää riittävällä veden kierrätyksellä ja saostusaltailla. 9

10 10 Hakijan kuuleminen ja vastine Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Hakija on aluehallintovirastoon saapuneessa vastineessa todennut seuraavaa: Toiminnalla on pitkä etäisyys Kyläjoen latvahaaraan, joten veden laatu ei tule muuttumaan. Valtauksen ulkopuolelle ei tule myöskään kulkeumia toiminnan takia. Jätteet toimitetaan asianmukaisiin keräyspisteisiin. Koneita ja laitteita huolletaan säännöllisesti, joten vuotojen todennäköisyys tulee olemaan vähäinen. Koneet suojataan huolellisesti alustoja käyttäen. Näin ennaltaehkäistään maaperän saastuminen mahdollisen vuodon sattuessa. Polttoaineita säilytetään valtauksella vain pieniä määriä kerrallaan ja täydennystä haetaan tarpeen mukaan. Polttoaineet säilytetään katoksen alla suljetuissa astioissa alustojen päällä. Kalataloudelliseen yhteistarkkailuun hakija ei tule osallistumaan ainakaan omakustanteisesti. Kyläjokeen ei tule kulkeutumaan saostumia tai muuta vastaavaa, koska toiminnan ja alapuolisen Kyläjoen latvauoman välinen etäisyys on pitkä. Lisäksi kalataloudelliseen yhteistarkkailuun tulisi velvoittaa kaikki kullankaivajat, myös lapiovaltaukset, eikä sälyttää vastuuta yksittäisille kaivajille. Hakija sitoutuu osallistumaan Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämään vesistöjen yhteistarkkailuun. Kiertovesijärjestelmä tullaan toteuttamaan hakemuksen mukaisesti heti kaivutyön alkaessa. Maisemointitöitä suoritetaan sitä mukaa, kun kaivutyöt etenevät. MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on asiaa ratkaistaessa ollut esillä Lapin Liiton verkkosivujen Pohjois-Lapin maakuntakaavakartan tuloste, jonka mukaan valtausalue sijaitsee metsätalous- ja poronhoitovaltaisella alueella M-1. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Visa Nurmelle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen koneelliseen kullankaivuun Gold Visanen -nimisellä valtauksella nro 8737 Inarin kunnassa. Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristösuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä.

11 11 VESITALOUSLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Visa Nurmelle luvan ottaa hakemuksen mukaisesti tarvittaessa vettä kiertovesialtaisiin valtausalueen halki virtaavasta suuremmasta norosta ja siirtää pienemmän noron uomaa väliaikaisesti Gold Visanen -nimisellä valtauksella nro 8737 Inarin kunnassa. Kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi luvan saaja määrätään ennallistamaan hankkeen takia muuttuva pienemmän noron uoma valtauksella Gold Visanen. Tämän päätöksen mukaisesta hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kultaa saa koneellisesti kaivaa ja huuhtoa valtauksella Gold Visanen vuosittain enintään yhdellä hakemuksessa esitetyllä kaivuyksiköllä. 2. Vuosittainen kaivumäärä saa olla enintään m 3 kokonaismaaainesmääränä pintamaat mukaan luettuna. 3. Valtausalueella tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava tai merkittävä muulla Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, ei kuitenkaan lippusiimalla tai narulla. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 4. Huuhdonnassa on käytettävä hakemuksen mukaista suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan selkeytysaltaiden kautta takaisin huuhdontaan käytettäväksi. Selkeytysaltaiden kokonaistilavuuden on oltava aluksi vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin enimmäistuottoa vastaava tilavuus, kuitenkin vähintään 120 m 3. Altaiden määrää on lisättävä hakemuksen mukaisesti heti, kun kaivu sen mahdollistaa. Käytössä olevalla huuhdonta- ja kaivualueella muodostuvat sade- ja valumavedet on johdettava kiertovesijärjestelmään. 5. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta valtauksen läpi virtaaviin noroihin. Tulvavesien pääsy kaivualueille ja altaisiin on estettävä. Jos Kyläjoen veden havaitaan toiminnan takia samenevan tai samentumisen uhka on ilmeinen, on luvan saajan viipymättä tehostettava vesienkäsittelyä, rajoitettava kaivutoimintaa tai ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. 6. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään valtausalueen sisällä. Imeytys on tehtävä mahdollisimman pidätyskykyisellä, riittävän etäällä noroista sijaitsevalla alueella siten, että niihin ei aiheudu samentumaa. 7. Kaivinkoneiden hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä biohajoavaa öljyä.

12 Vesitalousluvan määräykset 8. Polttoaineiden ja öljyjen käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 9. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muodostuvat jätteet on lajiteltava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Kaivukauden päättyessä valtausalueelle ei saa jäädä roskia tai jätteitä. 10. Tarvittava lisävesi, enintään 800 l/min, on otettava valtauksen läpi virtaavasta suuremmasta norosta siten, että noro ei kuivu vedenoton seurauksena. 11. Kullanhuuhdonta-alueella olevan pienemmän noron uoman väliaikainen siirto on suunniteltava ja tehtävä siten, että sitä ei ole tarpeen tehdä kuin kerran ennen lupamääräysten tarkistamista. Uoman siirto on tehtävä vähän veden aikaan ja eroosiohaittoja välttäen kaivukauden aikana, ei kuitenkaan syyskuussa. Noron siirtämiseksi tehtävä väliaikainen kanava ja sen reunapenkereet on rakennettava kooltaan ja tiiveydeltään sellaisiksi, ettei vesi nouse runsassateisenakaan aikana kaivualueelle ja ettei kanavasta suotaudu sanottavasti vettä kaivualueelle tai kiertovesialtaisiin. Kanavasta on rakentamisvaiheessa poistettava humusmaa ja hienojakoinen pintamaa. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Pienemmän noron uoman siirtämisestä on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lapin ELY-keskus voi antaa uoman siirron vaikutusten tarkkailemiseksi erillisiä tarkkailumääräyksiä. Uoma on palautettava entiselle paikalleen ja ennallistettava toiminnan loputtua. 12. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, esimerkiksi vesistön samentumisesta ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELYkeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaavien vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. 13. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 300 litraa imeytysturvetta tai ominaisuuksiltaan vastaavaa muuta materiaalia. Maahan päässyt öljy tai polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on viipymättä kerättävä talteen tiiviille alustalle ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. 12

13 13 Tarkkailu ja raportointi 14. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä ja muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 15. Luvan saajan on osallistuttava Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n alueella järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. 16. Luvan saajan on osallistuttava alueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellainen toteutetaan luvan voimassaoloaikana. Tarkkailu tulee suorittaa ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. 17. Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä, muodostuneiden jätteiden määrästä ja laadusta sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta Lapin ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 18. Mikäli valtaus vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, toiminta valvonnan kannalta oleellisesti muuttuu, toiminta keskeytyy tai päättyy, tulee tästä ilmoittaa välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Myös toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa Lapin ELY-keskukselle. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 19. Kaivu- ja uoman siirtoalueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Valtauksen läpi virtaavien norojen tulvarajan alapuolella olevat altaat, joihin on kaivukauden aikana kertynyt hienojakoista maa-ainesta ja kaivualueet vastaavalla alueella on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maaaineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita ja kaivualueita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että uomien vesi ei pääse kulkeutumaan niihin tulvallakaan. 20. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet, vesialtaat ja imeytysalueet on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen ja estää hienoaineksen huuhtoutumisen. 21. Valtauksen läpi virtaavan siirrettävän noron uoma tulee kunnostaa kalaston ja muun vesieliöstön kannalta mahdollisimman hyvin luonnontilaisen kaltaiseksi valtauksen Gold Visanen alueella viimeistään kaivutoiminnan lopettamisen jälkeisen maisemoinnin ja muun jälkihoidon yhteydessä. Uoma on kunnostettava muuna kuin tulva-aikana ja kunnostamisessa on huolehdittava, ettei työstä aiheudu hienoaineksen huuhtoutumisen vaaraa Kyläjokeen. Kunnostusvelvoite voidaan toteuttaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vesiuoma tulee kunnostaa suunnitellusti Lapin ELYkeskuksen kalatalousviranomaisen ohjeiden mukaisesti. 22. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi siten, että maaston muodot sekä kasvittumi-

14 nen vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Maisemoinnin valmistumisesta tulee ilmoittaa välittömästi Lapin ELY-keskukselle. 14 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Luvan mukaiselle toiminnalle ei ole kaavasta johtuvaa estettä. Toimintaalue on valtioneuvoston vahvistamassa Pohjois-Lapin maakuntakaavassa merkitty metsätalous- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi (M-1). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa metsätalouteen ja poronhoitoon tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. Koneellinen kullankaivu on toteutettavissa hakemuksessa tarkoitetulla 5,12 hehtaarin suuruisella valtausalueella siten, että alueen käyttötarkoitusta ei sanottavasti haitata eikä luonnetta muuteta. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kiertovesialtaiden käytön ja ylimääräisen veden maahan imeyttämisen katsotaan olevan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamisessa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu haitallisia vaikutuksia pintavesiin tai vesistön pilaantumista. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ravinnekuormitusta vesistöön, että ravinnepäästöjen rajoittamisesta olisi tarpeen erikseen määrätä. Kaivu tapahtuu pääosin kivennäismaa-alueilla, joilla orgaanista ainesta ja ravinteita sisältävä pintamaakerros on ohut. Maisemointiin käytettävät pintamaat varastoidaan erikseen, mikä vähentää niistä liukenevien ravinteiden määrää. Kultaa huuhdotaan vain mineraalimaasta ja ylimääräiset vedet imeytetään kullanhuuhdonta-alueen maaperään riittävän etäällä vesistöstä ja alueella sijaitsevasta norosta. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa toiminta ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai veden laatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikkenisivät. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Valtauksen läpi virtaavan pienemmän noron uoma on velvoitettu siirrettäväksi entiselle paikalleen ja kunnostettavaksi kaivun päätyttyä. Toiminnassa muodostuu kaivannaisjätteitä, jotka luokitellaan pilaantumattomiksi maa-aineiksi. Ne hyödynnetään alueen maisemoinnissa, jota tehdään vuosittain. Näin ollen alueella ei muodostu sellaista kaivannaisjätteen jätealuetta, josta olisi laadittava erillinen jätehuoltosuunnitelma tai jolle olisi asetettava vakuus.

15 Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Lupamääräysten mukaan toimittaessa kullan kaivaminen ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan Ivalojoki, johon Kyläjoki laskee, on luokiteltu vedenlaadultaan ja eliöstöltään erinomaiseksi. Kun toimitaan luvan ja lupamääräysten mukaisesti, ei kullanhuuhdonta-alueella harjoitettava koneellinen kullankaivu aiheuta päästöjä, jotka heikentäisivät vesistöjen erinomaista tilaa ja merkittävästi heikentäisivät vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai vedenlaatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikentyisivät. Aluehallintovirasto arvioi, että lupamääräysten mukaisen toiminnan seurauksena alapuolisten vesialueiden kemiallinen tila ei muutu hyvää huonommaksi eikä ekologinen tila heikkene ravinnekuormituksen seurauksena eikä hanke näin vaikeuta vesienhoitosuunnitelman toteutumista. 15 Vesitalouslupa Lupamääräysten perustelut Veden ottamisesta ei lupamääräysten mukaisesti toimittaessa aiheudu sanottavaa haittaa. Valtauksen läpi virtaavan noron uoman väliaikainen siirtäminen saattaa aiheuttaa tilapäistä samentumista Kyläjoessa. Noron uoma palautetaan entiselle paikalleen ja kunnostetaan kalastolle ja muulle vesieliöstölle sopivaksi toiminnan loppuessa maisemointi- ja jälkihoitotöiden yhteydessä. Luvan saajalla on vanhan kaivoslain (503/1965) mukainen oikeus valtauksen perusteella alueeseen, jossa veden johtaminen ja uoman väliaikainen siirto tehdään. Valtauksen voimassaolon päättymisen jälkeen luvan saajan on mahdollista saada kaivoslain mukainen kullanhuuhdontalupa kyseiselle alueelle. Vesitaloushanke ei vähäistä suuremmassa määrin heikennä saamelaisten mahdollisuuksia käyttää heille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan sekä harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa veden ottaminen ja uoman väliaikainen siirtäminen eivät sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Näin ollen lupa vesitaloushankkeelle on myönnettävissä vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 1) kohdan perusteella. 1. ja 2. Huuhdonta-aika ja toiminnan laajuus on hakemuksen mukaisesti rajattu siten, että toiminta on toteuttavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. 3. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat olla vaaraksi liikuttaessa alueella moottorikelkalla ja voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta tai muusta merkitsemisestä. Määräyksessä on kielletty merkinnän tekeminen lippusiimalla tai narulla porovahinkojen välttämiseksi.

16 4. 6. Kaivutoiminnan päästöistä merkittävä osa aiheutuu erilaisista hajapäästöistä. Kiertovesiperiaatteen käytöllä vähennetään hienoaineksen kulkeutumista vesistöön. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat mahdollisimman pienet. Kierrosta poistettavan veden imeyttäminen maaperään vähentää kiintoainepäästöjä. Eroosioherkkien alueiden sade- ja valumavesien johtaminen altaisiin varmistaa, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan aikana haitallisessa määrin kiintoainetta vesistöön. Samentumisen rajoittamistoimenpiteitä koskevilla määräyksillä rajoitetaan Kyläjoen veden samentumista aiheuttavia satunnaispäästöjä ja varmistetaan asianmukainen toiminta tilanteissa, joissa samentuminen on aiheutunut tai sen riski on ilmeinen. 7. Biohajoavia hydrauliikkaöljyjä valmistetaan kasviöljypohjaisista ja täysin synteettisistä öljyistä. Uusimpien biohajoavien öljyjen ominaisuudet vastaavat mineraaliöljypohjaisia tuotteita. Koneellisessa kullankaivussa kaivinkone liikkuu vesialueen välittömässä läheisyydessä tai ajoittain vesialueella. Hydrauliikkavuodon vaikutukset voivat siten kohdistua suoraan vesistöön tai muuhun alueeseen, josta vuodon talteenotto ei ole mahdollista. Biohajoavan öljyn käyttäminen kaivinkoneiden hydrauliikkajärjestelmissä on koneellisessa kullankaivussa ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 8. Polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. 9. Ympäristöön jäävät jätteet aiheuttavat roskaantumista. Erityisesti vaaralliset jätteet aiheuttavat muun muassa maaperän pilaantumista ympäristöön joutuessaan. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä voidaan estää ympäristöhaitat. 10. Kiertovesijärjestelmään on todennäköisesti ajoittain tarpeen ottaa vettä kullanhuuhdonta-alueen läpi virtaavasta, Kyläjokeen laskevasta suuremmasta norosta. Norosta otettavasta vesimäärästä ei aiheudu vedenoton estymistä tai virtaaman merkittävää muuttumista Kyläjoessa. 11. Kiintoainepäästöjen rajoittamiseksi uoman siirrosta on annettu tarpeelliset määräykset. Lisäksi työtä ei saa tehdä syyskuussa, ettei se häiritse Kyläjoen syyskutuisia kaloja. 12. Häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaisille, jotta tarvittaessa voidaan käynnistää muun muassa vahinkojen torjunta- ja tarkkailutoimet. 13. Alueella on määrätty pidettäväksi riittävä määrä imeytysturvetta mahdollisen polttoneste- tai öljyvuodon seurauksena maaperään päässeen nesteen imeyttämiseksi Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan vaikutuksista. Tarkkailuja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailemiseksi. Toiminnan käyttötarkkailulla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistöja kalataloustarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. Kalataloustarkkailu on määrätty tehtäväksi Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, jos hankkeen vaikutusalueella järjestetään yhteistarkkailu. Vesistö- ja kalataloustarkkailu on perusteltua pyrkiä järjestämään yhteistarkkailuina, koska vesistöalueella on useita koneellista kullankaivua harjoittavia toimijoita. 16

17 18. Toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutoksen, omistajan tai toiminnanharjoittajan vaihdoksen, valvonnan kannalta toiminnan oleellisen muutoksen tai toiminnan keskeytymisen ilmoittaminen on tarpeen valvonnan mahdollistamiseksi. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta määrätä luvan raukeamaan, jos toiminta on pysyvästi keskeytetty ja 22. Kaivukausien sekä toiminnan loppumisen jälkeisillä peittämis- ja maisemointitoimenpiteillä vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen palautumista takaisin luonnontilaan. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista. Ilmoitusvelvoite maisemoinnin valmistuttua on tarpeen valvonnan vuoksi ja maisemoinnin riittävyyden varmistamiseksi. 21. Uoman kunnostaminen toiminnan loppuessa edesauttaa kalaston luontaista lisääntymistä. Määräyksellä varmistetaan, että vesiuoma tulee kunnostetuksi kalaston ja muun vesieliöstön mahdollisimman nopeaa palautumista edistävällä tavalla. 17 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu ympäristö- ja vesitalousluparatkaisusta ja niiden perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. 2. Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu ympäristö- ja vesitalousluparatkaisusta ja niiden perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. Kalasto- ja kalastusvaikutusten tarkkailu on määrätty tehtäväksi kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla mahdollisuuksien mukaan yhteistarkkailuna. 3. Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esittämät vaatimukset on otettu ympäristö- ja vesitalousluparatkaisusta ja niiden perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. 5. Metsähallituksen Ylä-Lapin metsätalouden muistutuksessa esittämät vaatimukset on otettu ympäristö- ja vesitalousluparatkaisusta ja niiden perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan jatkaminen jälkeen edellyttää kaivoslain mukaisen lainvoimaisen kullanhuuhdontaluvan. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

18 18 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on mennessä tehtävä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä soveltuvin osin, mitä ympäristönsuojeluasetuksen 8 13 :ssä, vesilain 11 luvun 3 :ssä ja valtioneuvoston asetuksessa vesitalousasioista 1 3 :ssä säädetään. Hakemukseen on liitettävä asiantuntijan laatima yhteenvetoraportti valtauksella harjoitettavan kullankaivutoiminnan ympäristövaikutuksista toiminnan vaikutusalueella. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös saadaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 ja 3 momentti, 50 2 momentti, 52 1 ja 3 momentti ja 55 2 momentti Vesilaki 2 luku 8, 3 luku 4 1 momentti 1) kohta ja 4 luku 6 Jätelaki 8 1 momentti ja 28 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen maksutaulukon mukainen koneellista kullankaivua koskevan ympäristölupa-asian käsittelymaksu on euroa, kun kaivumäärä on enintään m 3 /vuosi. Veden ottamista (muu vedenotto) koskevan vesilain mukaisen asian käsittelymaksu on euroa ja uoman siirtoa (muu vesilain 3 luvun mukainen hanke) koskevan asian käsittelymaksu on euroa. Kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsiteltävä asia, joten asian käsittelystä peritään korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu eli euroa.

19 19 Oikeusohjeet Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013

20 20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Riitta Riihimäki Jaakko Pirttijoki Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Riitta Riihimäki ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Pirttijoki. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai JP/es Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Inarin kunta Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen / Inarin kunta, Ympäristöyksikkö TUKES Suomen ympäristökeskus

21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois- Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1-3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.