PIRKANMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA -LIIKENNE JA LOGISTIIKKA: SELVITYS MUUTOSALUEIDEN RAKENNE- TUISTA JA ARKEOLOGISISTA KULTTUURIYMPÄRISTÖIS- TÄ

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Pirkanmaan liitto PIRKANMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA -LIIKENNE JA LOGISTIIKKA: SELVITYS MUUTOSALUEIDEN RAKENNE- TUISTA JA ARKEOLOGISISTA KULTTUURIYMPÄRISTÖIS- TÄ Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset P Muutettu:

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset I Kannen kuva: Ote Toijalan kylän kartasta (Haggström, P.H. 1765/1768, KA H 138 7/4-25). Karttaan on myöhemmin lisätty Tampere Hämeenlinna ja Toijala Turku junanratojen sijainti. SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Inventoinnin toteutus Kohteet Akaa Viialan kylä ja kartano Akaa Pätsinniemi (Pätsinniemi) Akaa Taipale (Taipale) Akaa Toijala (Toijala) Tampere Pärrinkoski Yhteenveto...31 KARTAT Kartta 1. Sijaintikartta. Viialan kylä ja kartano sijaitsee Viialan keskustan tuntumassa Haihunkosken pohjoispuolella. MK Pohjakartta: Affecto Finland Oy, karttakeskus, Lupa L8160/ Kartta 2. Kohdekartta. Viialan kylän ja kartanon sijainti. Kartano ja kylä on rajattu rautatien ja Rautatienkadun väliselle alueelle. MK 1: Kartta 3. Pätsinniemen sijainti GT kartalla. MK 1: Pohjakartta: Affecto Finland Oy, karttakeskus, Lupa L8160/ Kartta 4. Pätsinniemen kaksiosainen kylätontti on merkitty punaisella rasterilla kartan keskelle. Oikeassa alakulmassa sijaitsee Toijalan kylä. MK 1: Kartta 5. Karttaan on merkitty kylän Taipale (Taipale) sijainti. MK Pohjakartta: Affecto Finland Oy, karttakeskus, Lupa L8160/ Kartta 6. Karttaan on merkitty kylän Taipale (Taipale) sijainti. Kylätontin alue on kuvattu punaisella rasterilla. MK Kartta 7. Karttaan on merkitty Toijalan kylän sijainti. MK Pohjakartta: Affecto Finland Oy, karttakeskus, Lupa L8160/ Kartta 8. Toijala (Toijala) kylätontin sijainti. MK 1: Kartta 9. Pärrinkoski sijaitsee Tampereen ydinkeskustan eteläpuolella. MK 1: Pohjakartta: Affecto Finland Oy, karttakeskus, Lupa L8160/ Kartta 10. Pärrinkosken myllyalueen sijainti on merkitty karttaan vinoviivoituksella. MK 1:

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 1 (31) PIRKANMAAN LIITTO PIRKANMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA -LIIKENNE JA LOGISTIIKKA: SELVITYS MUU- TOSALUEIDEN RAKENNETUISTA JA ARKEOLOGISISTA KULTTUURIYMPÄRISTÖISTÄ 1 Johdanto Tehty maastoinventointi liittyy Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan kulttuuriympäristöselvitykseen. Työn tarkoituksena oli tarkastaa selvitystyön yhteydessä arkisto- ja karttamateriaalin perustella havaittuja kohteita, jotka sijaitsevat kaavan muutosalueiden läheisyydessä. Pirkanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan kulttuuriympäristöselvityksen yhteydessä tarkastettavien kohteiden luonne ja lukumäärä määriteltiin pidetyssä kokouksessa. Tarkastettavat kylätontit määriteltiin aiemmin tehdyn selvitystyön pohjalta. Inventointikohteiksi valittiin aiemmin tunnistamattomia kohteita, joita voidaan pitää tärkeinä ja jotka sijaitsevat lähellä rataa. Erityisenä valintakriteerinä pidettiin alle 50 metrin etäisyyttä radasta. Tarkastettaviksi kohteiksi valikoitui historiallisia kylätontteja. Aiemman selvitystyön perusteella tiedettiin, että noin viisi kylätonttia ja mahdollisesti muutamia myllyjä sijaitsee Helsinki Tampere -junanradan läheisyydessä. Kylätontteja tarkastettiin entisten Toijalan ja Viialan alueella Akaassa. Kylätonttien lisäksi tarkastettiin Pärrinkosken myllynpaikka Tampereella. 2 Inventoinnin toteutus Maastotöiden yhteydessä arvioitiin kohteen sijaintia ja säilyneisyyttä maastossa sekä valokuvattiin kohteet. Kenttätyön yhteydessä ei kaivettu koekuoppia eikä tehty muitakaan maastoon kajoavia toimenpiteitä. Kenttätöihin oli varattu yksi maastotyöpäivä, jonka aikana tarkastettiin alustavasti Tampere - Hämeenlinna radan lähiympäristössä sijaitsevia mahdollisia muinaisjäännöskohteita. Maastotarkastuksesta laadittiin raportti, jossa on lyhyesti kuvattuna muutosalueella sijaitsevat kohteet. Kohteille on annettu keskikoordinaatit sekä niiden sijainnista on laadittu kartta. Karttarajausta voidaan pitää alustavana, samoin kuin muinaisjäännösluokasta laadittua ehdotusta. Muinaisjäännösten tarkempi säilyneisyyden, sijainnin ja muinaisjäännösarvon tarkastelu vaatii tarkempia maastotutkimuksia. Sijaintikartat ovat 1: kartan suurennoksia, joihin on merkitty muinaisjäännösten sijainti.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 2 (31) 3 Kohteet nro kunta Nimi Ajoitus laji Mahdollinen muinaisjäännös Rauhoitusluokka ehdotus* 1 Akaa Viialan kylä ja kartano hist. aika Kylätontti * 2 2 Akaa Pätsinniemi (Pätsinniemi) hist. aika Kylätontti * 2 3 Akaa Taipale (Taipale) hist. aika Kylätontti * 2 4 Akaa Toijala (Toijala) hist. aika Kylätontti * 2 5 Tampere Pärrinkoski hist. aika Myllynpaikka 2 Huomioita kohteista: Tarkastetuista kohteista Pärrinkoskella oli tehty Pirkanmaan maakuntamuseon toimesta aiemmin tarkastus (Adel, Vadim 2009). Viialan kartano nimellä tunnetaan aiemmin kivikautinen löytöpaikka. Kaikkia kohteita voi pitää mahdollisina muinaisjäännöksinä (vrt. Tampere Reuharinsaari, mj.rek.nro ) ja jopa todennäköisinä muinaisjäännöskohteina. Kohteet sijaitsevat rakennetuissa ympäristössä, joissa muinaisjäännökset ja erityisesti niiden eri osat ovat todennäköisesti eriasteisesti säilyneitä. Tämän inventoinnin yhteydessä ei rajallisista resursseista johtuen voitu tarkemmin kartoittaa kohteita ja niiden muinaisjäännösten rajausta tai säilyneisyyttä.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 3 (31) 3.1 Akaa Viialan kylä ja kartano Nimi Laji: Muinaisjäännöstyyppi: Tyypin tarkenne: Ajoitus: Viialan (Viiala) kylä ja kartano mahdollinen muinaisjäännös asuinpaikka kylänpaikat; kartano historiallinen Rauhoitusluokkaehdotus: 2 Lukumäärä: 1 Koordinaatit (YKJ) P I Z Koordinaattiselite: Etäisyystieto: Pinta-ala: Peruskartta: m mpy keskikoordinaatit Viialan kirkosta 800 m kaakkoon n. 2,1 ha PK VIIALA Tilatiedot Arkistotiedot Irtolöytöpaikka Viialan kartano ( ) 1943 Annikki Nisula, inventointi 1996 Vadim Adel/Tampereen museot, inventointi Aiemmat löydöt Viialan kartanon mailta on löydetty vasarakirveskulttuurin työkirves, jonka löytöpaikka tunnetaan Viialan kartano nimisenä irtolöytöpaikkana (mj.rek. tunnus ). Aika Löydöt - Karttaotteet 1: ; 1: Viialan kartanoa on edeltänyt keskiaikainen kylä, joka mainitaan asutuksen yleisluettelossa vuonna Myöhemmin paikalle muodostui ratsutila. Kartanon oikeudet tila sai vuonna Viialan kartanolla on ollut 11 torppaa 1800-luvulla. Viilan kartanon päärakennuksen rakennusajankohdasta ei ole täyttä varmuutta, kartanon nykyasunsa vuonna Kartanon kolmelta si-

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 4 (31) vulta rakennuttu piha avautuu kohti rautatietä. Kartano on osa Haihunkosken kulttuurimaisemaa, joka on mainittu rakennettuna kulttuuriympäristönä Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 luettelossa ( Nykyisin kartanon tonttimaa on hoidettua pihaa, joka rajautuu lännessä rautatiehen. Todennäköisesti muinaisjäännöksen säilyneet osat sijaitsevat rautatien itäpuolella kartanon tonttimaan alueella Rautienkadun ja radan välisellä alueella. Radan länsipuolella sijaitsee tehdasrakennus, jonka alueella historiallisia kerrostumia tuskin on säilynyt. Kartanon pihamaan rakennuskanta on yli 100 vuotta sitten. Kartta 1. Sijaintikartta. Viialan kylä ja kartano sijaitsee Viialan keskustan tuntumassa Haihunkosken pohjoispuolella. MK Pohjakartta: Affecto Finland Oy, karttakeskus, Lupa L8160/09.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 5 (31) Viialan kylä ja kartano Kartta 2. Kohdekartta. Viialan kylän ja kartanon sijainti. Kartano ja kylä on rajattu rautatien ja Rautatienkadun väliselle alueelle. MK 1:

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 6 (31) Kuva 1. Kartta Viialan kartanoa ja Tolvilaa kuvaavasta maakirjakartasta (KA h43 1-2). Viilan

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 7 (31) Kuva 2. Ote Viialan kartanoa (Viiala rusth.) kuvaavasta pitäjänkartasta. Karttaan on merkitty rautatien linjaus kulkemaan kartanon tonttimaan länsiosan yli. Kartanon tonttimaan pohjois- ja länsipuolitse kulkee historiallinen tielinja Hämeenlinnasta Tammerkoskelle. Oikeassa laidassa Haihunkosken kylän taloja. Ote 1800-luvulla laaditusta pitäjänkartasta.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 8 (31) Kuva 3. Viialan kartanon tontti rajautuu lännessä rautatiehen. Kuva 4. Viialan kartano rajautuu tontin länsiosasta rataan. Kartanon päärakennus erottuu kuvassa vasemmalla puiden takana.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 9 (31) Kuva 5. Viialan kartanon päärakennus nähtynä Rautatienkadulta (etelästä). Kuva 6. Kartanon tonttimaa on nurmikolla olevaa hoidettua pihamaata istutuksineen. Pihamaalla erottuu jäännöksiä eri-ikäisistä maarakenteista.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 10 (31) 3.2 Akaa Pätsinniemi (Pätsinniemi) Nimi Laji: Muinaisjäännöstyyppi: Tyypin tarkenne: Ajoitus: Pätsinniemi mahdollinen muinaisjäännös asuinpaikka kylänpaikka historiallinen Rauhoitusluokkaehdotus: 2 Lukumäärä: 1 Koordinaatit (YKJ), läntinen osa P I Z m mpy Koordinaatit (YKJ), itäinen osa P I Z Koordinaattiselite: Etäisyystieto: Pinta-ala: Peruskartta: Tilatiedot m mpy keskikoordinaatit Akaan (Toijalan) asemasta 300 m luoteeseen länsiosa n. 1 ha itäosa n. 0,2 ha TOIJALA (Läntinen tonttimaa) (Itäinen tonttimaa) Arkistotiedot - Aiemmat löydöt - Aika Löydöt - Karttaotteet 1: ; 1:

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 11 (31) Asutuksen yleisluettelon mukaan Pätsinniemen kylään vuonna 1539 kuului kuusi taloa. Pätsinniemen kylässä oli 1760-luvun isojakokartan mukaan kuusi taloa, jotka sijaitsivat kahdessa ryhmässä. Kyläpelto sijaitsi kyläryhmien välissä Lotilanjoen suuntaisesti. Lännessä kylän pellot rajautuivat mäkialueeseen, nykyiseen Pätsinniemen omakotialueeseen. Isojakokartan perusteella Pätsinniemen kylän itäosan kautta kulki Lontilanjokea seuraava Hämeenlinnaa ja Tammerkoskea yhdistävä tielinja, joka seuraa nykyistä Hämeentietä. Pätsinniemen kylän länsiosa sijaitsee ympäristöään hieman korkeammalla kumpareella Röydintien ja rautatiealueen välissä. Veturimuseo sijaitsee kylätontin lounaispuolella luvulla laaditun isojakokartan perusteella kylän talot ovat sijainneet kumpareen eteläosassa, erityisesti tontin pohjoisosassa ja keskivaiheilla. Kumpareen pohjoisosassa sijaitsee asuttu tontti , jonka eteläosassa sijaitsevan talousrakennuksen kohdalla on isojaonkartan perusteella sijainnut rakennuksia. Nykyisin autioituneella tontilla sijaitsee useita kiviraunioita, röykkiöitä sekä maahan kaivettu kellari. Tontilla kasvaa lehtipuita (mm. koivuja) sekä pensaita. Pätsinniemen itäinen tonttimaa on huonommin säilynyt kuin sen läntinen osa. Kylätontin itäisen osan parhaiten säilynyt osa sijainnee Hämeentien länsipuolella nykyisin rakentamattoman tontin alueella Ryödintien ja Naskalantien välisellä kumpareella. Rakentamaton tonttimaa on pusikoitunut, mutta siellä täällä tonttia voi erottaa kiviraunioita ja muita rakenteita. Hämeentien itäpuolisessa osassa tonttimaata, Hämeentie 63:n kohdalla, on liikerakennuksia ja asvaltoitua pihamaata, mikä osaltaan lienee tuhonnut historiallisia kerrostumia. Kuva 7. Ote Akaan Pätsinniemen tiluskartasta 1700-luvun loppupuolelta (P.H.Häggström 1762/1780: KA H 139 4/1-4). Pätsinniemen kylä on kahdessa osassa, joista itäinen osa sijaitsee Lontilanjoen äärellä (kuvassa ylhäällä) ja läntinen (kuvassa alhaalla keskellä) nykyisen ratapiha-alueen itäpuolella.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 12 (31) Kartta 3. Pätsinniemen sijainti GT kartalla. MK 1: Pohjakartta: Affecto Finland Oy, karttakeskus, Lupa L8160/09. Kartta 4. Pätsinniemen kaksiosainen kylätontti on merkitty punaisella rasterilla kartan keskelle. Oikeassa alakulmassa sijaitsee Toijalan kylä. MK 1:

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 13 (31) Kuva 8. Panoraamakuva Pätsinniemen kylätontin länsiosasta rautatiealueen itäpuolella. Tontin pohjoisosassa (oikealla) sijaitsee asuinrakennus, länsipuolella (taustalla) rautatiealue ja eteläpuolella (vasemmalla) Veturimuseo. Autioituneella tontilla on useita kiviraunioita ja maarakenteita. Etualalla Ryödintie. Kuva 9. Kyätontti sijaitsee hoidetun nurmialueen luoteispuolella olevalla metsittyneellä kumpareella.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 14 (31) Kuva 10. Luonnonkivistä tehtyjä rakenteita tontilla Taustalla Toijalan (Akaan) aseman rakennuksia. Kuva 11. Pätsinniemen läntisellä kylätontilla sijaitsee mm. kellari.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 15 (31) Kuva 12. Pätsinniemen kylän tonttimaan itäosa sijaitsee nykyisin rakentamattomalla tontilla , jonka etelä- ja itäpuolelle Pätsiniemen itäinen tonttimaa on ulottunut. Historiallisen tontin eteläosan päälle on rakennettu harmaa teollisuusrakennus, jonka alla tuskin on säilynyt historiallisia maakerroksia. Kuva 13. Hämeentien itäpuolella oleva osa Pätsinniemen itäisestä tonttimaasta sijaitsee nykyisin Hämeentien, liikerakennusten sekä asvaltoidun parkkipaikan kohdalla.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 16 (31) 3.3 Akaa Taipale (Taipale) Nimi Laji: Muinaisjäännöstyyppi: Tyypin tarkenne: Ajoitus: Taipale mahdollinen muinaisjäännös asuinpaikka kylänpaikat historiallinen Rauhoitusluokkaehdotus: 2 Lukumäärä: 1 Koordinaatit (YKJ) P I Z m mpy Koordinaattiselite: Etäisyystieto: keskikoordinaatit 2,9 km pohjoiseen Viialan kirkosta Pinta-ala: - Peruskartta: PK Tilatiedot Arkistotiedot - Aiemmat löydöt - Aika Löydöt - Karttaotteet 1: ; 1: Taipaleen kylästä mainitaan kolme taloa vuonna Taipaleen kylä liitettiin Lempäälästä Viialan kuntaan vuonna Nykyisin Helsinki-Tampere rata kulkee kylätontin välittömässä läheisyydessä, sen länsipuolella. Todennäköisesti kylän varsinainen tonttimaa ei ole jäänyt radanrakentamisen alle. Kylämaisemaan on voimakkaasti ratarakentamisen lisäksi vaikuttanut läheisten järvien kuivaus. Kylän tonttimaa on karttatarkastelun perusteella sijainnut nykyisen Hinkankujan ja Tolvilantien risteysalueen läheisyydessä, todennäköisesti nykyisen risteysalueen pohjoispuolella. Paikka on nykyisin harvakseltaan rakennettu ja ilmeisesti osa vanhasta tonttimaasta on autiona.

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 17 (31) Kuva 14. Ote Taipaleen kylää 1800-luvulla kuvaasta pitäjänkartasta. Rata on merkitty kylätontin länsipuolelle. Radan länsipuolella näkyy sittemmin kuivattu Ritialanlammi ja etelässä lähes kuivunut Ahtialanjärvi.

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 18 (31) Kartta 5. Karttaan on merkitty kylän Taipale (Taipale) sijainti. MK Pohjakartta: Affecto Finland Oy, karttakeskus, Lupa L8160/09. Taipale (Taipale) Kartta 6. Karttaan on merkitty kylän Taipale (Taipale) sijainti. Kylätontin alue on kuvattu punaisella rasterilla. MK

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 19 (31) 3.4 Akaa Toijala (Toijala) Nimi Laji: Muinaisjäännöstyyppi: Tyypin tarkenne: Ajoitus: Toijala (Toijala) mahdollinen muinaisjäännös asuinpaikka kylänpaikat historiallinen Rauhoitusluokkaehdotus: 2 Lukumäärä: 1 Koordinaatit (ETRS 89) 61, , Koordinaatit (YKJ) P I Z Koordinaattiselite: Etäisyystieto: Pinta-ala: m mpy keskikoordinaatit Toijalan kirkosta 500 metriä länsiluoteeseen. n. 6,5 ha Peruskartta: PK Tilatiedot

22 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 20 (31) Arkistotiedot - Aiemmat löydöt - Aika Löydöt - Karttaotteet 1: ; 1: Toijalassa oli vuonna 1761 laaditun isojakokartan mukaan 15 taloa, jotka olivat ryhmittäytyneet pitkäksi nauhaksi kylänraitin varrelle Lotilanjoen molempien rantojen tuntumaan. Kylän taloista Köyväri, Kakkali, Kottila ja Mulli sijaitsivat joen länsirannalla. Itärannalla sijaitsivat Ylpelä, Kurvola, Mongo ja Hultti. Vähä- ja Iso-Palkin talot muodostivat oman ryhmänsä lähelle Kilsanmäkeä nykyisen rata-alueen itäpuolella. Säterirustholli Kurvolalla oli kylätontin lisäksi tontti Kilsanmäen länsipäässä. Kylän taloista myös Sipilä toimi ratsutilana. Kylän eteläpuolella autiotilaksi oli merkitty Nisiuksen tila. Kylän kirkko sijaitsi 1700-luvulla nykyisen kivisakastin yhteydessä kylän luoteispuolella vanhan maantien varressa. Lontilanjoki jakoi kyläpellot neljään lohkoon, joista kylän pohjoispuolella oli kirkkopelto, lounaispuolella lastumäenpelto, eteläpuolella Räisikänpelto ja kaakkoispuolella Kilsan pelto. Kylän läpi kulki ilmeisesti keskiajalta periytyvä Hämeenlinnan ja Tammerkosken välinen tie, joka noudattelee nykyisten Kurvolantien ja Valtatien linjausta. Toinen vanha tielinja (mahdollisesti 1760-luvun loppupuolelta) on sillan länsipuolelta erkaneva maantie Urjalaan, joka noudattelee nykyisiä Köyvärintien ja kurisjärventien linjauksia. Nykyisin kylätontti on osittain rakennettu ja kylätontin halki kulkee päällystetty Kurvolantie. Kylätontin parhaiten säilyneet historialliset tonttimaat sijaitsevat Lontilanjoen itäpuolella Kurvolantien varrella sekä rautatien läheisyydessä Lontilanjoen kaakkoispuolella. Rautatiealueen välittömässä läheisyydessä, sen itäpuolella on autioitunut talonpaikka ja rakennuksiin kuuluvia raunioita. Lontilanjoen länsipuolella kylätontin alue on voimakkaammin rakennettu kuin joen itäpuolella. Erityisesti Kyövärintien eteläpuolella sijaitsevan Akaan kaupunginkirjaston kohdalla näyttää maastoa voimakkaasti muokatun. Kyövärintien pohjoispuolen pihapiirien alueella on todennäköisesti säilynyt osia muinaisjäännöksestä. Rautatien länsipuolella on Sanduddin tapettitehdas (Kurvolantie 5), jonka alueella kylätontin rakenteet lienevät suurelta osin tuhoutuneet. Tosin on huomattava, että tehdas näyttäsi sijaitsevan historiallisten karttojen perusteella kylän varsinaisten tonttimaiden välissä. sen sijaan tehtaan ja radan välissä on nykyisin autioitunut osa kylän tonttimaata. Tällä alueella havaittiin raunioita ja rakennuksen perustuksia. Kurvolantien varrella nykyinen asutus on lähinnä

23 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 21 (31) omakotiasutusta, jonka alueella saattaa olla säilynyt osia Toijalan kylän historiallisista kerrostumista. Lisätietoja: Jari Heiskanen ( ): Akaan Toijalan alueen rakennus- ja kulttuurimaiseman inventointi. Kuva 15. Ote Toijalaa kuvaavasta pitäjänkartasta 1800-luvulta. Kuvan oikeaan yläkulmaan on merkitty Helsinki-Tampere junanrata. Turku Toijala rata on merkitty kulkemaan Toijalan kylän ja kirkon välistä. Kylätonttien tonttimaiden sijainti vastaa 1700-luvun tilannetta. Kuva 16. Itäisin osa Toijalan kylästä, Kilsamäen alue, on nykyisin pientalovaltaista omakotitaloaluetta.

24 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 22 (31) Kartta 7. Karttaan on merkitty Toijalan kylän sijainti. MK Pohjakartta: Affecto Finland Oy, karttakeskus, Lupa L8160/09. Pätsinniemi (Pätsinniemi) Toijala (Toijala) Kartta 8. Toijala (Toijala) kylätontin sijainti. MK 1:

25 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 23 (31) Kuva 17. Toijalan kylään kuuluva rakennuksen raunio rautatiealueen länsipuolella sijaitsevalla rakentamattomalla alueella. Kuva 18. Näkymä Toijalan kylästä Kurvolantien varrelta.

26 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 24 (31) Kuva 19. Ote Toijalan kylää kuvaavasta maakirjakartasta h138 7/1-3 (Avander, Niklas 1700). Kartta on käännetty niin, että pohjoinen on kuvassa vasemmalla. Kuvassa Toijalan kylä sijaitsee keskellä ja kylän luoteispuolella on kirkko. Kylän halki kulkee Lontilanjoki ja tielinja, joka noudattelee nykyisen Kurvolantien linjausta. Kurvolantiestä poikkeaa länsiluoteeseen tielinja Lisätietoja:

27 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 25 (31) 3.5 Tampere Pärrinkoski Nimi Laji: Muinaisjäännöstyyppi: Tyypin tarkenne: Ajoitus: Pärrinkoski kiinteä muinaisjäännös työ- ja valmistuspaikat myllynpaikat historiallinen, 1500-luku Rauhoitusluokkaehdotus: 2 Lukumäärä: 1 Koordinaatit (YKJ), P I Z Koordinaattiselite: Etäisyystieto: Pinta-ala: m mpy keskikoordinaatit Tampereen keskustorilta 5,2 km etelään. 2,5 ha Peruskartta: PK Tilatiedot Arkistotiedot - Aiemmat löydöt - Aika Löydöt - Karttaotteet 1: ; 1: Pärrinkoski sijaitsee Tampereen ydinkeskustan eteläpuolella olevalla Peltolammin luonnonsuojelu ja virkistysalueella. Tosin junanrata eristää Pärrinkosken Peltolammin muusta virkistys- ja luonnonsuojelualueesta. Pärrinkoski on nykyisin luonnontilainen koski, jonka yläputouksen pudotus on 12 metriä ja alaputouksien 5 metriä. Kosken lounaispuolella kohoaa Myllyvuori. Koski sijaitsee Myllyvuoren varjoisalla luoteisrinteellä, jossa kasvaa kuusikkoa. Radan varressa alueen lounaisosassa on niittyä. Pärrinkoski sijaitsee Peltolammilta Pyhäjärveen laskevassa Myllyojassa. Vanhin tieto Peltolammista on Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa. Luettelossa Ylä-Satakunnan erämaista mainitaan yhden miehenosan suuruinen Peltolampi noin vuonna Se oli eräsija eli yksityinen maanvaltaus metsästystä ja kalastusta varten. Myöhemmissä asiakirjoissa puhutaan Peltolamminsarasta ja -niitystä luvulla Peltolammin ympäristön alueet kuuluivat Tammerkosken kyläkunnalle.

28 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 26 (31) Varhaisin maininta Tammerkosken mailla sijaitsevasta Pärrinkosken myllystä on vuodelta 1585 (Saarenheimo 1974: 395, 397). Käräjillä vuonna 1660 ja kahdesti vuonna 1679 oli esillä Härmälän, Nuolialan ja Partolan asukkaiden vaatimus saada pitää hallussaan Peltolamminsaralla olevaa puromyllyä. Käräjillä oli esillä kirje vuodelta 1569, jonka mukaan Jöns Waininen i Tammerkoski ja Nuolialan Sipi jakoveljineen olivat sopineet Peltolamminsaran käytöstä ja niittyjen vaihdosta. Laamaninoikeudessa 1679 sarka ja myllyt jäivät Tammerkosken omistukseen (Suvanto 2001:573). Pärrinkoskessa on siis ollut mylly ainakin 1500-luvulla. On mahdollista, että paikalla on ollut mylly jo aiemmin peltoviljelyn yleistyessä alueella, sillä Pärrinkoski on ollut alueen parhaita myllykoskia. Myllyojan pohjoisrannalle on merkitty rakennuksia luvun taitteessa laadittuun Kuninkaankartaston karttaan 269 (Kepsu & Alanen 1989). Esko Kaskirannan mukaan Värmälän veljekset perustivat paikalle myllyn 1800-luvun lopulla (katso tarkemmin: Kaskirannan mukaan he asuivat alkuun maakuopassa, jonne he myös kuolivat häkämyrkytykseen. Pärri osti paikalle rakenteilla olevan talon ja myllyn, minkä seurauksena paikan nimeksi vakiintui Myllypirtti. Paikalla nykyisin oleva talo ei ole alkuperäinen, mutta on samalla paikalla kuin alkuperäinen talo. Vielä 1900-luvun alussa Pärrinkosken alaosassa sijaitsi pärehöylä ja yläosassa mylly. Asiakirjojen perusteella Pärrinkosken myllytoiminta on saanut alkunsa viimeistään 1600-luvulla. On tosin mahdollista, että Tammerkosken kylällä tai kartanolla on ollut paikalla mylly jo tätä aiemmin. Nykyisin paikalla maanpinnalle näkyvät rakenteet ovat peräisin 1800-luvun lopun myllytoiminnasta. Pääasiassa myllyrakenteet sijaitsevat koskessa ja kosken pohjoisrannalla. Nykyisin Pärrinkosken alue on luonnonsuojelualuetta. Alueen pohjoispuolella kulkee ulkoilureitti, Pärrinkatu, josta erkanee koskenrantaan polkuja. Pärrinkosken myllyihin liittyvät rakenteet keskittyvät junanradan luoteispuolelle koskenrannan läheisyyteen, erityisesti asuinrakennuksen läheisyyteen. Lisätietoja: ) (luettu Alanen, Timo & Kepsu, Saulo (1989): Kuninkaan kartasto Suomesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 505. Helsinki. Lehtonen, Tapio (1990): Peltolammin alueen kasvillisuus. Suvanto Seppo (2001): Satakunnan henkilötiedosto : sivut ( Saarenheimo, Juhani (1974). Vanhan Pirkkalan historia. Tampere.

29 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 27 (31) Kartta 9. Pärrinkoski sijaitsee Tampereen ydinkeskustan eteläpuolella. MK 1: Pohjakartta: Affecto Finland Oy, karttakeskus, Lupa L8160/09.

30 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 28 (31) Pärrinkoski Kartta 10. Pärrinkosken myllyalueen sijainti on merkitty karttaan vinoviivoituksella. MK 1:

31 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 29 (31) Kuva 20. Pärrinkosken myllyalueen rakenteet näyttävät rajautuvan Helsinki Tampere junanradan luoteispuolelle. Myllyoja alittaa radan luonnonkivistä rakennetussa tunnelissa. Kuva 21. Pärrinkosken rannalla Myllypirtin lounaispuolella olevan niityn eteläpuolella on koskenrannassa rakennuksen raunio.

32 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 30 (31) Kuva 22. Pärrinkosken rannalla on useita ilmeisesti myllytoimintaan liittyviä luonnonkivistä koostettuja rakennelmia ja rakennuksen pohjia. Kuva 23. Pärrinkosken patorakenteet sijaitsevat koskialueella Myllypirtin läheisyydessä. Valtaosa rakenteista sijaitsee Myllypirtin länsipuolella.

33 FCG Finnish Consulting Group Oy Liite 2: Arkeologiset maastotarkastukset 31 (31) 4 Yhteenveto Tehdyn inventoinnin tarkoitus oli tarkastaa Tampere-Hämeenlinna radan läheisyydessä sijaitsevat uudistustöiden mahdollisesti uhkaamat kylätontit, joita ei ole aiemmin määritelty tai tunnistettu muinaisjäännöksiksi. Tarkasteltavat kohteet määriteltiin vaihemaakuntakaavan selvitystyön pohjalta. Inventointikohteiksi valittiin aiemmin tunnistamattomia mahdollisia muinaisjäännöskohteita. Tärkeänä valintakriteerinä pidettiin alle 50 metrin etäisyyttä nykyisestä radasta. Kaikissa tarkastetuissa kohteissa havaittiin alueita, jotka tulee huomioida muinaisjäännösnäkökulmasta ja jotka ovat potentiaalisia muinaisjäännöskohteita. Kohteiden säilyneisyys vaihteli ja osassa kohteita mahdollinen muinaisjäännös on todennäköisesti tuhoutunut. Kohteiden tarkempi rajaus ja muinaisjäännösarvon määrittely vaatii tarkempia maastotutkimuksia. FCG Finnish Consulting Group Oy Laatinut: Kalle Luoto FM, arkeologi