Onneksi oli Agricola

Transkriptio

1 Nro 5 * Ilosta laulan kun tekosi nään Nuorisokuoro Diskantti sai lähituntuman lähetystyöhön Espanjan-matkallaan. s. 13 Talkootyötä ja tarinoita Kutsumattomia vieraita? Onneksi oli Agricola Monin kielin keskellämme Ylikulmalla juhlitaan Kuusjoen hautausmaan helmiä on talkoilla kunnostettu vanha ruumishuone. Lähimmäisyys velvoittaa auttamaan. Rohkea uranuurtaja teki suomesta kirjakielen. Kaikki(en) seurakuntaelämä ei ole suomenkielistä. Rukoushuone on koonnut kyläläisiä yhteen jo sata vuotta. s. 5 s. 6 s. 7 s. 8-9 s. 16

2 2 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 5/2015 PÄÄKIRJOITUS Muutosten pyörteissäkin elämä on arvokas Syksy on alkanut varsin vauhdikkaasti. Keskusteluja ovat hallinneet turvapaikanhakijat, talouden tasapainottamispyrkimykset ja lomautukset tai irtisanomiset. Ylipäätään on tuntu jatkuvasta muutoksesta. Onko tässä oikeasti jotakin uutta, vai tuntuuko vain siltä? Oli kummin tahansa, ihminen saa helposti vaikutelman, että maailmassa tapahtuu paljon sellaista, mihin ei voi vaikuttaa, vaan yksilö on pyörteiden keskellä vain seuraten, mitä seuraavaksi mahtaa tapahtua. Tällainen ulkoa ohjatuksi tulemisen tunne ei oikein taida riittää mielekkään elämän saavuttamiseksi. Ihminen haluaisi luultavasti olla itsekin vastuussa omasta elämästään ja käyttää eteen tulevia mahdollisuuksia oman harkintansa mukaan. Elämän rakennuspalikat vain tuntuvat usein olevan kovin levällään. Surulliselta tuntuu ajatella, kuinka monilta näyttävät hyvistä pyrkimyksistä huolimatta ovet sulkeutuvan yksi toisensa jälkeen. Viikon päästä vietetään jälleen pyhäinpäivää. Se on yksi niistä kirkkovuoden pyhistä, jotka pysäyttävät ajattelemaan elämää, niin mennyttä kuin tulevaa. Muisteltaessa edesmenneitä, enemmän kuin koskaan muulloin vuoden aikana, nousevat mieliin väistämättä myös oman elämän käänteet. Tuskin ihmisen tarvitsee jatkuvasti miettiä, kuinka hiekka valuu tiimalasissa, mutta joskus on hyvä pysähtyä ajattelemaan myös oman elämän ainutlaatuisuutta ja ainutkertaisuutta. Eikä vain oman elämän, vaan myös lähimmäisen. Raija Laine harrastaa runojen lukemista, kirjoittamista ja esittämistä. Anna-Maija Raittilan Ruiskukkaehtoo on hänelle yhä aarre, vaikka paljon muitakin runokirjoja on vuosien varrella kertynyt, niin toisten tekemiä kuin yksi omakin. Pyhän tuntua runoissa Runot ovat puhutelleet Raija Lainetta lapsesta saakka. Juuri ainutkertaisuus ja katoavaisuus tekevät elämästä erityisen arvokkaan. Tätä elämän kunnioitusta, sekä oman että toisten, soisi yhteiskunnassa vaalittavan. Eivät taloudelliset edellytykset tai muutkaan maailman ulkoiset tapahtumat sellaisenaan takaa tai tuhoa arvokasta elämää. Arvokas elämä edellyttää sitä, että näemme tuon arvon itsessämme ja muissa ihmisissä. Ihmisyhteisön kohtalonkysymys lieneekin siinä, miten tätä elämää osaamme vaalia ja ylläpitää. Voi olla, että yksi ihmisen elämän merkityksistä on siinä, miten osaamme ohjata omaa elämäämme yhteiseksi hyväksi ja lähimmäistemme parhaaksi. Siunattua syksyä toivottaen Timo Hukka kirkkoherra Olen evakkotyttö, nyt mummo, Simpeleen Änkilänsalolta tänne Lounais-Suomeen kulkeutunut. Kotini jäi kuutisen kilometriä rajan toiselle puolelle. Olin kuusivuotias ja edessä oli kouluunlähtö, mutta tulikin lähtö maailmalle. Jo koululaisena minua alkoivat kiinnostaa runot, joita koulukirjoissa oli. Muistan niiltä vuosilta monta mukavaa runoa, joita vieläkin toistelen mielessäni. Kansanopistoaika Muurlassa toi elämääni lisää runoja. Jaakko Heikinheimon, Muurlan silloisen kirkkoherran, ensimmäinen runokirja Keskipäivä tuli tutuksi. Siinä oli ja on paljon pyhän tuntua. Vaan täällä alhaalla tuuli yli peltojen nyyhkyttää. Sun haltuus kuiskaa huuli, tie kutsuen kimmeltää. Sun haltuus sinähän olet se tie, sun haltuus kätesi kotiin vie, sun haltuus sielu jää. Heikinheimo: Sun haltuus Anna-Maija Raittila julkaisi ensimmäisen runokirjansa 19-vuotiaana. Tämä Ruiskukkaehtoo muodostui minulle hyvin rakkaaksi. Kotonani ei kirjoihin liiemmin ollut varaa, mutta kun äitini tuon kirjan minulle kaupunkimatkalta toi, se oli aarre. Lähes kaikki runot opin ulkoa. Heikinheimon ja Raittilan kirjoista sain ravintoa nuoren ihmisen hengelliseen elämään. Lisäksi luonto tulee aivan ihanalla tavalla esille molemmissa kirjoissa. Voi, soi ja läiky, multakantele, ja visertele, lintu, vankilasta! Soi sinne asti, missä soitkin vasta ja milloinkaan et väsy, vaikene, et särähdä, et itke ikänään Ah, siellä kun ei muuta tehdäkään, vain kiitetään. Anna-Maija Raittila: Kannel Elämä kuljetti eteeni yhä uusia runoja eri vaiheisiin, vaikeuksiin, suruihin, iloihin, tunnelmiin. Runot, joissa pilkahtaa huumori ja ilo, ovat hyviä, keventävät oloa. Sellaisten kirjoittaminen on taito, jonka esimerkiksi P. Mustapää hallitsi. Aloin itsekin kirjoitella. Näin kävin läpi elämän tuomia haasteita, hyvän mielen ja kiitoksen tuntoja. Monesti elämän ristiriidat, huolet ja kysymykset saivat runoja kirjoittaessa purkutien ja helpotuksen. Kun asia oli paperilla, se jo auttoi ja auttaa. Kun lapset olivat pieniä tuntui minusta toisinaan että enkeleillä oli mahdottoman kova kiire varsinkin nuorin sai aikaan oikein siipien suhinan. Ajattelinkin silloin miten ne kerkiävät enkelit ja hiljaa ristin käteni. Nyt ovat kasvaneet lapset eivät enää kiipeä katoille eikä porraspuille ja jäälautat ovat muiksi lautoiksi muuttuneet. Olettehan vieläkin liikkeellä enkelit. Raija Laine: Kun lapset olivat pieniä Kansalaisopiston runoryhmä Riitta Vasenkarin ohjaamana oli monia vuosia mieluinen harrastukseni. Hän ei koskaan sanonut, että näin tai näin pitää runo esittää, vaan auttoi meitä itse löytämään tulkinnan. Vuosien mittaan on lukuisia runokirjoja kertynyt hyllyyni ja pöydälleni Ruiskukkaehtoon seuraksi. Niihin täytyy joskus kesken puuhienkin tarttua. Raija Laine Runojen ystävä Tammenmäestä SALON Seurakunta Nro 5 * SANOMAT Julkaisija Salon seurakunta Torikatu 6, Salo Seuraava lehti Toimitus Päätoimittaja Timo Hukka p timo.hukka@evl.fi Toimitussihteeri Ulla-Maija Kytölä p ulla-maija.kytola@evl.fi taitto ja kuvankäsittely Salon Seudun Sanomat Oy, Anni Mäkinen Jakelu Posti Oyj Painatus Salon Lehtitehdas, Salo ISSN Painos kpl

3 5/2015 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 3 Ystävyyden voima Minua on viime aikoina puhutellut Raamatun kertomus Sakkeuksesta (Luuk. 19:1 10): Jeesus tuli Jerikoon ja kulki kaupungin halki. Siellä asui mies, jonka nimi oli Sakkeus. Hän oli publikaanien esimies ja hyvin rikas. Hän halusi nähdä, mikä mies Jeesus oli, mutta ei pienikokoisena ylettynyt kurkistamaan väkijoukon takaa. Niinpä hän juoksi jonkin matkaa edemmäs ja kiipesi metsäviikunapuuhun nähdäkseen Jeesuksen, joka oli tulossa sitä tietä. Mutta tultuaan sille kohtaa Jeesus katsoi ylös ja sanoi: Sakkeus, tule kiireesti alas. Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi. Sakkeus tuli kiireesti alas ja otti iloiten Jeesuksen vieraakseen. Kun ihmiset näkivät tämän, he sanoivat paheksuen: Syntisen miehen talon hän otti majapaikakseen. Mutta Sakkeus sanoi Herralle kaikkien kuullen: Herra, näin minä teen: puolet omaisuudestani annan köyhille, ja keneltä olen liikaa kiskonut, sille maksan nelinkertaisesti takaisin. Sen kuultuaan Jeesus sanoi häneen viitaten: Tänään on pelastus tullut tämän perheen osaksi. Onhan hänkin Abrahamin poika. Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan. Kertomus jäi hyvin mieleeni jo lapsena. Silloin kuvittelin itseni puuhun Sakkeuksen tilalle ja mietin, miten hienolta olisi tuntunut tulla huomatuksi ja kuulla Jeesuksen kutsuvan minua nimeltä. Nyt aikuisena huomaan tarkastelevani kertomusta väkijoukon keskeltä. Katson Sakkeusta ja ajattelen: Hän on osansa ansainnut, mahdoton tyyppi, huijari! Olkoon ilman ystäviä, kun on itse ollut niin epäreilu muille. Joudun myöntämään itselleni, että myös tosielämässä on ihmisiä, joihin minä suhtaudun kuin Sakkeukseen. Joku on tehnyt vääryyttä minulle tai muille eikä mielestäni ansaitse ystävyyttä. Jonkun ihmisen olen saattanut tuomita mielessäni Sakkeukseksi pelkkien kuulopuheiden perusteella. Onkohan joukkoon lipsahtanut sellaisiakin, joita kohtaan toimin välinpitämättömästi tai epäluuloisesti, vaikka en itse edes tunne heitä? Palstapyhäkoulu nro 5 kotona kokeiltavaksi! Miksi meidän pitäisi välittää? Emmekö voisi jättää huomioimatta niitä, jotka eivät ole ystävyyttämme ansainneet? Entä ne, jotka ovat toimineet väärin meitä kohtaan? Miksi pitäisi olla ystävällinen sellaisellekin? Jeesus ei anna tilaa selittelyille. Hän on ehdoton esimerkillään: Ole ystävä kaikille. Kun Sakkeus kohtasi Jeesuksen, hänen elämänsä muuttui. Hän sai osakseen ansaitsematonta rakkautta ja ystävyyttä. Se yllätti täydellisesti. Sakkeus halusi muuttua. Hän halusi korvata tekemänsä vääryydet ja maksaa velkansa. Kun Sakkeus sai kokea ystävyyttä, hänelle syntyi halu jakaa sitä eteenpäin. Ystävyyden voima on valtava. Se yllättää, lämmittää ja riisuu aseista. Ystävyys ei kulu. Se kasvaa ja vahvistuu, mitä enemmän käytämme sitä. Tehtävä Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. (Matt. 7:12) Tämä kultainen sääntö olisi ratkaisu moneen ongelmaan niin lasten kuin aikuisten maailmassa. Siitä voisi tehdä taulun oman huoneen seinälle, tai vaikka magneetin jääkaapin oveen pieneksi muistutukseksi. Rakkauslaulu Rakkaus tuo iloa joka sydämeen. Rakkaus tuo lohtua mieleen murheiseen. Rakkaus vain leviää, kun mä sitä jaan. Jeesukselta sitä saan lisää aina vaan. (Kirkkomuskari 1) Rukous Kiitos rakkaudesta ja ystävyydestä, jota Sinulta saamme. Mekin tahdomme oppia toimimaan ystävinä muille. Autathan meitä huomaamaan lähellämme olevat ihmiset, jotka kaipaavat ystävyyttämme. Aamen. Ystävällisin syysterveisin Anna-Maaria Varonen pyhäkoulunohjaaja Kummin kanssa kirkkoon Perhemessu su klo 17 Salon kirkossa, Kirkkokatu 7. Salon kirkon perhemessut ovat jumalanpalveluksia lasten koossa. Tällä kertaa lasten seuraksi kirkkoon toivotaan erityisesti kummeja. Tässäpä mainio tilaisuus osallistua kummilapsensa kristilliseen kasvatukseen, joka perinteisesti kuuluu kummin tehtäviin! Perhemessussa lauletaan MENOVINKIT Pariskunnat ja koululaiset leffaan Elokuvailta ma klo 18 Lumossa, Savenvalajankatu 28. Lasten virsikirjasta, ja saarnakin toteutetaan laulaen ja leikkien yhdessä kirkkoväen kanssa. Kirkkohetki kestää noin 45 minuuttia, joten pientenkään aika ei tule pitkäksi, kun on monenlaista katseltavaa eikä koko aikaa istuta paikallaan. Lopuksi on vielä luvassa mehua ja keksejä. Tervetuloa lapset, kummit ja koko perhe! Salon seurakunta järjestää yhteistyössä Lumon kanssa elokuvaillan pariskunnille ja kouluikäisille lapsille. Aikuisille esitetään Harjoittelija, jota tähdittävät Anne Hathaway ja Robert De Niro. Koululaisille on samaan aikaan tarjolla riemukas piirretty Suuri Pähkinäryöstö (K7). Leffailta maksaa aikuisilta 10 /pariskunta ja lapsilta 5 / nenä. Jos perheessä on alle kouluikäisiä, heidät voi viedä maksutta hoitoon Ollikan seurakuntakodin päiväkerhotiloihin, Hämeenojankatu 19. Ilmoittautumiset viimeistään to Jaana Ahlroosille , jaana.ahlroos@evl.fi. Nuoret tempaisevat lapsiperheiden hyväksi Ravintolapäivä la Salo-Uskelan seurakuntatalossa, Kirkkokatu 6. Salo-Uskelan seurakuntatalon Akvaariossa kokoontuvat nuoret saivat idean: Järjestetään ravintolapäivä, ja kehitetään sen yhteyteen vähän muutakin kivaa perheille, joissa on päiväkoti- ja alakouluikäisiä lapsia. Ruokalistalle on tulossa nakkeja, lihapullia ja ranskalaisia. Tekijät muistavat ilmeisesti vielä hyvin, mikä heille itselleen lapsena maistui! Kasviksiakaan ei ole unohdettu, ainakaan porkkanaa ja kurkkua. Jälkiruoaksi on jäätelöä, ja aikuisille luvataan keittää kahvit. Ruokaa on tarjolla klo 11 13, mutta koko tapahtuma kestää klo 15:een saakka. Toimintaa on ympäri taloa jumppasalia Me odotamme päivää innoissamme, toivottavasti tekin! Tämä iloinen sakki ja iso joukko muita nuoria toivottavat lapsiperheet tervetulleiksi ravintola- ja toimintapäivään la Salo-Uskelan seurakuntataloon. myöten: lautapelejä, satunurkka, sirkustemppuja, musisointia, kampauksia, kasvomaalauksia, askartelua Ruoasta nuoret toivovat vapaaehtoista maksua kukkaron ja omantunnon mukaan, sillä saadut varat he ovat päättäneet lahjoittaa SOS-lapsikylätoiminnan hyväksi. Mistään muusta ei rahaa pyydetä. Keittiössä ja toimintapisteissä häärää lähes kolmekymmentä nuorta ja jokunen työntekijäkin joukkoon liittyy. Ennakkoilmoittautuminen ei ole välttämätöntä mutta suotavaa. Ruokaa olisi helpompi laittaa, jos hiukan tietäisi, paljonko ilmaantuu syöjiä. Ruokailemaan tulostaan voi ilmoittaa seurakunnan verkkosivujen kautta tai laittamalla tekstarin nuorisotyönohjaaja Anette Wikströmille numeroon

4 4 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 5/2015 Martti Santakari Tuskan ja ahdistuksen iltapäivä Muistokynttilöitä Kiskon kirkossa pyhäinpäivänä Muistokynttilät syttyvät kirkoissa P yhäinpäivän kirkkotilaisuuksissa luetaan niiden vainajien nimet, jotka on viime pyhäinpäivän jälkeen haudattu kyseisen seurakunta-alueen hautausmaalle/ Halikon kirkko klo 18; luetaan Halikkoon, Angelniemelle ja Vaskiolle haudattujen nimet. Kiikalan kirkko klo 18. Kiskon kirkko klo 10. Kuusjoen kirkko klo 10. Muurlan kirkko klo 13. Perniön kirkko klo 10; luetaan kirkkohautausmaalle, kappelihautausmaalle ja Teijolle haudattujen nimet. hautausmaille. Jokaiselle sytytetään myös muistokynttilä. Pyydettäessä voidaan lukea myös sellaisen salolaisen vainajan nimi, jonka arkku tai uurna on viety Pyhäinpäivän kirkkotilaisuudet, joissa vainajien nimet luetaan: Perttelin kirkko klo 10. Suomusjärven kirkko klo 10. Särkisalon kirkko klo 18. jonnekin muualle kuin Salon hautausmaille. Tällaisista toiveista pyydetään ilmoittamaan mahdollisimman pian kirkkoherranvirastoon puh Uskelan kirkko klo 18; luetaan Helisnummelle, kirkkohautausmaalle, Isokylään ja Salon hautausmaalle haudattujen nimet. Yliskylän kirkko klo 13; luetaan Yliskylän ja Karhujoen hautausmaalle haudattujen nimet. Muistokynttilöitä muualle haudattujen muistokivellä Muurlassa pyhäinpäivänä Martti Santakari Paljon on tarjolla toivon ja ilon ja lohdun lauluja miksei tuskan ja kärsimyksen? Eikö elämän synkkyyden kohtaaminen voisi olla hyvinkin vapauttavaa ja valaisevaa? Sunnuntaina Perttelin kirkossa lauletaan yhdessä virsikirjan synkimpiä virsiä ja jokunen maallinenkin synkkyyslaulu. Myös tekstit ovat Raamatun ja muun kirjallisuuden synkimmästä päästä. Tarkoitus on kuitenkin saada myös helpotusta. Jokainen paikalle tullut voi halutessaan kirjoittaa lapulle oman elämänsä tuskan ja ahdistuksen aiheita. Näistä hankkiudutaan sitten eroon iltapäivän kuluessa miten, sitä ei pastori Aki Toivoniemi vielä halua paljastaa. Joka tapauksessa tuskat ja ahdistukset jätetään Herran haltuun. Millainen on elämä? Kärsimysten täyttämä. Parhaimmillaankin se on työ ja kiire rauhaton. (Virsi 598:1) Kirkoissa hetkiä hiljentymiseen Perttelissä ovat kirkon ovet avoinna pe klo Pyhäinpäivän alla niin hautausmaalla kävijällä kuin satunnaisella kulkijalla on mahdollisuus hiljentyä, pysähtyä, ehkä lueskella jotain tai yksinkertaisesti vain olla Jumalan kasvojen edessä. Tasatunnein eli klo 19, 20 ja 21 pidetään lyhyt raamattumeditaatio hengellisen laulun kera. Sakastissa on tarjolla kahvia ja teetä. Halutessaan voi mukaansa varata omat eväät, kirjan ja vaikka tyynynkin. Raamattuja ja muuta kirjallisuutta on saatavilla myös kirkossa. Avoimien ovien hiljentymisillassa ovat paikalla pastorit Aki Toivoniemi ja Suvi Laaksonen. Halikon kirkossa ovet ovat avoinna pyhäinpäivänä klo 15 18, jotta sinne voi poiketa hetkeksi hiljentymään hautausmaan kynttilöiden sytyttämisen lomassa. Avoimet ovet järjestetään vapaaehtoisvoimin, ja tasatunnein pidetään pieni rukoushetki. Lohdutuksen lauluja Lohdutuksen lauluissa to klo 19 Perttelin kirkossa sytytetään toivon kynttilä ja hiljennytään yhdessä hoitavan musiikin äärellä. Mukana on Perttelin kirkkokuoro. Synkimmät laulut ja synkimmät tekstit tienä vapauteen ja valoon su klo 15 Perttelin kirkossa. Kuvassa osa Perttelin kirkon alttaritaulua. Saman otsikon alla kokoonnutaan Muurlan kirkossa ke klo 18. Siellä lohtuisasti laulaa Muurlan kirkkokuoro. Iltamusiikkia siunauskappelissa Hoiturit-kuoro jatkaa pitkää perinnettään, pyhäinpäivän aaton iltamusiikkia, pe klo Helisnummen kappelissa, Hämeenkyläntie 2. Tilaisuus on kohdistettu erityisesti niille, jotka haluavat muistella poisnukkuneita läheisiään ja omankin elämän rajallisuutta. Laulut ja tekstit kertovat tuonpuoleisesta ja kantavat tulevaisuuden toivoa. Matkassa kulkee mukana rakkaus, joka ei lopu, ei katoa, ei pääty kuolemaankaan. Ohjelman on koostanut kuoronjohtaja Riitta Helenius. Kuoro laulaa klassista musiikkia, hengellisiä lauluja ja rauhallista gospelia. Laulujen lomassa kuullaan ajatelmia ja kuolinilmoitusten muistosäkeitä. Mukana on myös virsi yhteislauluna ja pianomusiikkia. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Ohjelmalehtisiä myydään ovilla. Pyhäinpäivä netissä ja somessa Pyhäinpäivän iltana voi seurata verkon kautta ensimmäistä kertaa suorana, kun ihmiset käyvät sytyttämässä kynttilöitä Helsingissä Hietaniemen hautausmaan muualle haudattujen muistomerkille. Vaikuttava näky on katsottavissa pyhäinpäivän iltana verkkosivulla www. pyhäinpäivä.fi. Oman kynttilän voi somessa sytyttää hashtagin #pyhäinpäivä alle. Surevalle tukea ryhmästä Salon seurakunnassa alkaa marraskuussa kaksi sururyhmää läheisensä menettäneille. Kolmas ryhmä aloittaa helmikuussa Ryhmät kokoontuvat 6 7 kertaa. Ryhmä 1 aloittaa ke klo Perniön seurakuntatalossa, Lupajantie 9. Ilmoittautumiset mennessä diakoniatyöntekijä Anne Kössille puh tai anne.kossi@evl. fi. Toisena ohjaajana on pastori Juha Hekkala. Ryhmä 2 aloittaa ke klo Diakoniatalon yläkerrassa, Kirkkokatu 5. Ilmoittautumiset mennessä pastori Anne Sippolalle puh tai anne.sippola@evl.fi. Toisena ohjaajana on diakoniatyöntekijä Jari Huhtasalo. Ryhmä 3 aloittaa ti klo Halikon Kanttorilassa, Hornintie 9. Ilmoittautumiset diakoniatyöntekijä Sanna Laakkoselle puh tai sanna.laakkonen@evl.fi. Toisena ohjaajana on pastori Miika Rosendahl.

5 5/2015 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 5 Kuusjoen kaksi hautausmaata Kuusjoella on ollut kirkko 1800-luvun alkupuolelta asti, mutta hautausmaata ei ollut vielä silloin. Vainajat haudattiin Pertteliin, olihan Kuusjoki vuoteen 1913 asti sen kappeliseurakunta. Hautausmaa tehtiin kirkon viereen myöhemmin. Se määrättiin kuitenkin vielä 1800-luvun puolella käyttökieltoon, koska se oli liian lähellä nyt jo hävinnyttä asumusta. Vuonna 1891 sen tilalle perustettiin uusi hautausmaa kilometrin päähän kirkosta. Molemmat hautausmaat ovat jo pitkään olleet yhtäläisessä käytössä, sillä vanhan maan käyttökielto kesti vain kymmenisen vuotta. Kyl takamaalki tapahtunu on Paljasjalkainen kuusjokelainen Antti Lepistö ehti olla 70-luvun alkupuolelta lähtien 25 vuotta seurakunnassa suntiona. Hän tuntee ja muistaa hyvin alueen ihmiset ja tarinat hautausmaitten kivien takaa. Vanhalta hautausmaalta löytyy monta pienen lapsen hautamuistomerkkiä. Kuolleina syntyneitäkin maahan on haudattu. Ruumis lähetettiin silloin suoraan sairaalasta eikä omaisten ollut tarkoituskaan tietää sen tarkkaa paikkaa. Yhdessä haudassa näyttää olevan neljä samana Entisenä pitkäaikaisena suntiona Antti Lepistö tuntee Kuusjoen hautausmaat hyvin. päivänä kuollutta vainajaa. Traagisen perhesurman tapahtumat olivat aikanaan valtakunnan lehdissä. Siunaustilaisuus pidettiin haudalla, ja paikalla oli viisisataa ihmistä, muistelee suntio. Ennen haudat kaivettiin yksinkertaisesti lapiolla. Kerran uuden hautausmaan laidalle ilmestyi joukko pikkupoikia, jotka kuulostivat olevan yhtä mieltä siitä, että ei yhtään peljättänyt. He saivat kuitenkin nopsasti jalat alleen, kun yhdestä haudasta nousi hiljalleen suntion nostamana kurkistamaan ihka oikea pääkallo. Vainajaa hautaan vietäessä soitetaan vieläkin kelloja, ja entisaikaan sekin tehtiin käsin. Tässä työssä Irma Lepistö toisinaan auttoi miestään. Kerran ohikulkuja sulki hyvän hyvyyttään kellotapulin auki jääneen oven ja sulki samalla kellonsoittajan tapuliin lukkojen taakse. Tornista sai tovin aikaa huudella kylän raitille, ennen kuin joku hoksasi tulla kyselemään, onko jokin hätä! Uuden hautausmaan talkooponnistus Kuusjoen uuden hautausmaan kaunistus on vasta remontoitu 1800-luvulta peräisin oleva ruumishuone. Remontti käynnistettiin kaksi vuotta sitten. Seurakunta lupasi maalit, ja työn tekivät Kuusjokiseuran talkoolaiset, enimmäkseen Sankarihautausmaa on uudella hautausmaalla kilometrin päässä kirkosta. Sinne on haudattu noin 80 vainajaa, yhtenä Antti Lepistön isä. Toisessa siunaustilaisuudessa sankarivainajia oli kerralla peräti kymmenen. Lapsen mieleen jäivät niin kauhiat itkut ja pelko, jota kunnialaukausten ampuminen hänessä herätti. viiden työmiehen tiiviinä ryhmänä. Porukassa oli melkein ammattimaista vanhan rakentamisen tuntemusta, arvioivat Martti Tulonen ja Jouko Kivisilta, joka seuran puolesta kantoi työn koordinointivastuun. Remonttia tehdessään Kuusjokiseura kaivautui miltei kirjaimellisesti 1800-luvulle, Kivisilta kuvaa. Rakennukseen piti nimittäin tehdä kunnon perustukset, koska alimmat hirret olivat maassa saakka vain nyrkinkokoisten kivien päällä ja lahoja. Työn kuluessa tuli vastaan muutakin yllättävää: Räystäät olivat erisyvyiset ja seinät vähän sinne tänne vinot. Ampiaiset olivat valloittaneet kattorakenteet. Tiilikaton puhdistamisessa sammaleesta tarvittiin palokuntaa nostureineen. Puutavara, enimmäkseen tuulenkaatamaa kuusta, saatiin pariltakymmeneltä lahjoittajalta. Siitä veistettiin hirret ja sahattiin talkoilla ulkovuorauksen laudat, jotka käsiteltiin yksitellen ennen seinään laittamista: putsattiin pölyt, suojattiin homeenestoaineella, pohjamaalattiin ja tehtiin nykyinen välimaalaus. Urakka oli kaikkiaan valtava, mutta vaihtoehtona olisi ollut rakennuksen purkaminen. Miten silloin olisi paikattu luonnonkiviaitaan syntynyt viisimetrinen aukko? Kuka olisi edes osannut, ja kuinka kalliilla? Kesällä aihetta juhlaan Ruumishuone on kunnossa, korjattu ja kaunis silmälle jo nyt, toteaa muiden mukana aluekappalainen Marika Huhtasalo. Hänelle se kertoo vanhoista ajoista, paikkakunnan eri sukupolvien työstä, huolenpidosta, elämästä ja kuolemasta, perinteestä ja sen siirtämisestä. Sisällekin voi hänen mukaansa poiketa miettimään syntyjä syviä ja ajan kulumista, sitä mikä muuttuu ja mikä pysyy. Ensi kesänä työt saatetaan ainakin toistaiseksi päätökseen. Rakennus muun muassa maalataan vielä kerran ja sen katolla oleva risti oikaistaan. Nyt kun seiniä on suoristettu, on risti vuorostaan vinossa. Kaikki remontin vaiheet tullaan myös kirjaamaan tarkkaan työselostukseen. Sitten se on juhlan paikka. Riitta Koivisto Sinua kaipaamme / unta näemme / rakas lapsemme lukee viiden päivän ikäisen vauvan hautakivessä. Notre petite fille et soeur tant aimée eli pieni tyttäremme ja rakas sisko. Patsas ja muistokivi ovat alle puolen metrin korkuiset. Lapsen tuhkauurna lennätettiin kuulemma Hollannista. Siunaus oli ollut katolinen. Kaksikasvoinen patsas on Parran kartanon historiaan liittyvän Haikion suvun haudalla. Vanhan hautausmaan uusimmassa osassa on muistolehto, jossa on muistokivi nimilaattoineen. Vanha ruumishuone seisoo hautausmaan tienpuoleisella laidalla entistä paljon ehompana talkoolaisten ahkeroinnin ansiosta. Martti Tulonen ja Jouko Kivisilta olivat ruumishuoneen kunnostuksessa tiiviisti mukana. Korjatun ruumishuoneen betonilattia on vanha, muttei toki alkuperäinen. Alimmat hirsikerrat ovat uusia, ja niiden alle valettiin kunnon sokkeli. Helpointa olisi ollut korvata alhaalta lahonnut seinä nykyaikaisilla betoniharkoilla, mutta silloin huone näyttäisi aivan toiselta kuin ennen. Uudessa ovessa on jo valmiiksi ajan patinaa: puutavara on vanhaa ja saranat on seppä takonut vuosikymmeniä sitten.

6 6 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 5/2015 Kaukaiset lähimmäiset tulivat lähelle Salon seurakunta tekee yhteistyötä Halikon Märynummelle avatun turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen ja alaikäisille turvapaikanhakijoille tarkoitetun Kiskon Kalliolan ryhmäkodin kanssa. Lähimmäisyys velvoittaa Seurakunnan mukanaolo perustuu kristilliseen lähimmäisenrakkauteen: hädässä olevaa autetaan, sanoo Halikon aluekappalainen Miika Rosendahl, joka koordinoi seurakunnan yhteistyötä vastaanottokeskusten kanssa. Rosendahlin mukaan seurakunnan tehtävänä on pitää esillä eri auttamismahdollisuuksia ja kertoa, miten yksittäinen kristitty voi olla tukemassa tulijoita. Seurakunta voi myös olla yhtenä tahona järjestämässä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja luontevia kohtaamisia turvapaikanhakijoiden kanssa. Miika Rosendahl korostaa, että kaikki tehdään yh- Turvapaikanhakijoita Pasilan poliisitalolla syyskuussa. teistyössä vastaanottokeskuksesta vastaavan tahon kanssa, Märyssä SPR:n ja Kalliolassa setlementtiyhdistyksen. Heiltä kuullaan, mitä tarpeita on ja millaisia auttavia käsiä tarvitaan. Entä jos tulee puhe uskosta? Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki Turvapaikanhakijat tulevat pääosin kulttuureista, joissa uskonnolla on suuri merkitys. Siksi heillä saattaa olla kysyttävää suomalaisten uskosta ja uskonnoista. Aloite uskonnollisiin kysymyksiin tulee aina turvapaikanhakijalta, Miika Rosendahl painottaa. Kysymyksiä ei tarvitse pelätä eikä vältellä. Vastatessaan kannattaa olla rehellisesti sitä mitä on. Käännyttämään ei vastaanottokeskuksiin mennä, vaan annetaan tekojen puhua kristillisen vieraanvaraisuuden ja lähimmäisenrakkauden periaatetta noudattaen. Apua pienin kustannuksin Seurakunnan taloudellinen satsaus turvapaikanhakijoiden auttamiseen liittyy lähinnä vapaaehtoisten kouluttamiseen. Myöhemmin voidaan järjestää retkiä ja pitää tiloja avoinna kohtaamispaikkoina. Pääosin tämä tehdään normaalin toiminnan puitteissa, Miika Rosendahl sanoo. Mitään suuria rahallisia panostuksia ei tarvita. Ulla-Maija Kytölä Tietoa ja toimintamahdollisuuksia Info-illat Pe klo 18 Salo-Uskelan seurakuntatalossa, Kirkkokatu 6. Tietoa vapaaehtoistyön mahdollisuuksista, järjestäjinä Salon seurakunta ja SPR. Ti klo 17 Kiskon kirjastossa keskustelutilaisuus Kalliolan ryhmäkodista, joka on alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikkö Kiskon Kärkelän toimintakeskuksessa. Järj. Kalliolan setlementti ja Kiskon kirjasto. Vapaaehtoistyö SPR:ssä SPR tarvitsee vastaanottokeskuksiin vapaaehtoisia jatkossakin esimerkiksi asukkaiden vapaa-ajan ohjaukseen. Kyseessä voivat olla liikunta, suomen kieli, kädentaidot, musiikki lähes mitä vain saadaan järjestettyä sen mukaan, minkälaisia vapaaehtoisia on toiminnassa mukana. Paras tapa auttaa on ylläpitää avointa keskusteluilmapiiriä ja positiivista suhtautumista turvapaikanhakijoita kohtaan. Vapaaehtoistyöhön voi ilmoittautua osoitteessa Ilmoittautuneille järjestetään alkuinfoja ja heitä kutsutaan Makupaloja monikulttuurisuustoiminnasta -koulutuksiin. Näin kaikille annetaan tietoa lähtötilanteesta ja toimintamalleista. Vapaaehtoistyö seurakunnassa Mielekkään tekemisen järjestämisessä vastaanottokeskusten asukkaille riittää tehtäviä myös seurakunnan kautta vapaaehtoisiksi hakeutuville. Kerhojen, retkien ja muiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksien järjestämisestä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä seurakunnan kaikkea vapaaehtoistyötä koordinoivaan diakoni Sanna Saramoon, sanna.saramo@evl.fi, tai ilmoittautua vapaaehtoistyön sivustolla: salo. Seurakunta järjestää yhdessä Suomen Lähetysseuran kanssa myös Ystävänä maahanmuuttajalle -kurssi-iltapäivän, josta lisää toisaalla tällä sivulla. Rahalahja Kirkon Ulkomaanapu auttaa pakolaiskriisin keskellä eläviä sekä Suomessa että Keski-Euroopassa. Tähän toimintaan voi lahjoittaa varoja verkossa: Tavaralahjat Konttiin Punainen Risti toivoo, ettei vastaanottokeskuksiin viedä mitään avustustarvikkeita. Niille ei ole tarvetta eikä tilausta. Kaikesta avusta pitää aina sopia etukäteen. Turvapaikanhakijat ovat Suomessa itsenäisiä toimijoita, vaikka asuvat laitoksessa. He tekevät itse ruuan, ostavat itse tarvitsemansa lääkkeet, astiat, oikeastaan kaiken, SPR:stä korostetaan. Vaatteissa on alkuvaiheessa jonkin verran avustettu, mutta sitä varten Punaisella Ristillä on järjestelmä olemassa. Se ei toimi, jos kasseja ilmestyy suoraan vastaanottokeskukseen. Paikka, jonne vaatelahjoitukset ovat tervetulleita, on SPR Turun Kontti, Satakunnantie 105, Turku. Kontissa vaatteet Turvapaikanhakijoiden myötä Salosta on kehkeytymässä entistä monikulttuurisempi paikka olla ja asua. Koulutusta itselle vierasta kulttuuria edustavien tulijoiden kohtaamiseen on luvassa la klo Salo-Uskelan seurakuntatalossa, Kirkkokatu 6. Suomen Lähetysseuran monikulttuurisuustyön asiantuntija Kirsti Kosonen johdattelee vieraanvaraisuuden raamatullisiin lajitellaan, ja sieltä toimitetaan vastaanottokeskukseen niitä tuotteita, joita siellä tarvitaan. Syksyn mittaan Konttiin kaivataan erityisesti miesten jalkineita ja miesten lämpimiä talvivaatteita. Lahjoitustuotteiden pitää olla puhtaita ja ehjiä: napit paikallaan, vetoketjut kunnossa, taskut tyhjät ja ehjät. Salon seurakunta ei järjestä vaate- eikä muitakaan keräyksiä turvapaikanhakijoihin liittyen, ellei SPR tai muu vastaanottokeskuksesta vastaava taho pyydä. Seurakunnan diakoniatyö ottaa kuitenkin vaatelahjoituksia vastaan Vaatekammariinsa (Kirkkokatu 5) entiseen tapaan maanantaisin klo Vaatekammaritoiminta palvelee kaikkia salolaisia. Ystävänä maahanmuuttajalle juuriin sekä yhteisöllisen ja yksilöä korostavan kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Iltapäivän aikana saadaan vinkkejä maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseen. Tietoa on tarjolla SPR:n vapaaehtoistyöstä ja Salon seurakunnan yhteistyöstä Halikon vastaanottokeskuksen ja Kiskon Kalliolan ryhmäkodin kanssa. Salossa jo pidemmän aikaa asuneet entiset turvapaikanhakijat Kotoutuneen kokemuksia jakavat kokemuksiaan. Salon seurakunnasta ovat mukana aluekappalainen Miika Rosendahl, diakoniajohtaja Anne Sippola ja kansainvälisyyskasvattaja Tuire Kallio. Maksuton koulutus sisältää väliaikatarjoilun. Osallistujamäärä on rajoitettu. Ilmoittautuminen viimeistään kansainvälisyyskasvattaja Tuire Kalliolle p , tuire.kallio@evl.fi. Salossa asuva, Somaliassa syntynyt Ahmed (nimi muutettu) tuli 1990-luvulla Suomeen samantapaisten vaiheiden jälkeen kuin nekin, jotka nyt majoittuvat Märynummen vastaanottokeskukseen: Sotaa paettiin ensin naapurimaahan Etiopiaan ja sieltä Venäjän kautta Suomeen. Tänne päästyä matkaa oli tehty puolitoista vuotta. Ahmed oli Suomeen tullessaan 12-vuotias. Turvapaikanhakukuulustelut tuntuivat lapsesta pelottavilta, mutta perhe toi turvaa: matkassa olivat myös äiti ja sisarukset. Somalialaisia oli siihen aikaan Suomessa vasta vähän, mutta kohtalotovereita löytyi Perniön vastaanottokeskuksesta, jonne perhe ohjattiin lähes vuodeksi. Sinä aikana päästiin myös hyvään alkuun suomen kielen opiskelussa. Ahmed on omaksunut kielen niin hyvin, ettei puheessa kuulu lainkaan vierasta korostusta. Kielen oppiminen, perheen turva, somalialaisyhteisö, suomalaiset ystävät, mahdollisuus käydä koulua ja opiskella siinä asioita, jotka Ahmedille ovat olleet tärkeitä Suomeen kotoutumisessa. Sopeutuminen on yksilöllistä ja paljon itsestä kiinni, hän sanoo. Kun on nuori, sopeutuu nopeammin. Omaa taustaansa ei Ahmedin mielestä pidä kokonaan unohtaa ja hylätä. Olen pitänyt kiinni molemmista kulttuureista. Tätä nykyä Ahmed arvioi olevansa 40-prosenttisesti somalialainen ja 60-prosenttisesti suomalainen. Suomen Lähetysseuran kuvapankki Marraskuun koulutuspäivässä kuullaan muun muassa monikulttuurisuustyön asiantuntijaa Kirsti Kososta.

7 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 5/ Mies, joka halusi kirjoittaa suomeksi ISe meiden Isä meidän K Arvo Salminen/Kirkon kuvapankki uvittelepa tilanne, että puhut sujuvasti suomea ja ruotsia ja olet opiskellut saksaa, latinaa ja kreikkaa. Edessäsi on neljä Uutta testamenttia kaikilla muilla edellä mainituilla kielillä paitsi suomeksi, koska sellaista ei ole olemassa, kuten ei yhtään sanakirjaakaan. Käyt reippaasti suomennostyöhön, mutta miten sanat pitäisi kirjoittaa? Ei ole juuri mitään, mistä voisi ottaa mallia, koska juuri mitään ei ole vielä kirjoitettu suomeksi. Pitää siis vain soveltaa parhaansa mukaan. Tämänkaltaiseen haasteeseen Mikael Agricola tarttui 1500-luvulla, koska hänellä oli missio: Raamattu ja muita hengellisiä tekstejä piti saada kansankielelle, kaikkien ymmärrettäväksi. Tämähän oli uskonpuhdistuksen keskeisiä ajatuksia, joihin Agricola perehtyi muun muassa opiskellessaan Wittenbergissä. Agricolan suomennoksilla ja muilla kirjallisilla töillä oli suuri merkitys uskonnollisen elämän kehittymiselle. Samalla tuli luoduksi perusta niin suomen kirjakielelle kuin lukutaidolle ja kansanopetukselle. Murteet ja luovuus apuna Agricolan käännöstöissään käyttämä kieli pohjautuu lähinnä sellaiseen suomeen, jota puhuttiin Varsinais-Suomessa, mutta mukana on vaikutteita muistakin murteista. Aina ei murteistakaan ollut apua, koska kaikille Raamatun käsitteille ei kerta kaikkiaan ollut sopivaa suomen sanaa. Silloin Agricola joutui kehittämään sanan itse. Hänen luomuksiaan ovat esimerkiksi hiippakunta, rukoushuone ja isänmaa. Suomen kieleen sopivan kirjoitusasun löytäminen tuotti uranuurtajalle paljon päänvaivaa, mutta lähtökohdat huomioon ottaen hän onnistui varsin hyvin. Jos tietää, että ä on usein merkitty e-kirjaimella, eikä anna lukuisten c-, d-, qja x-kirjainten hämätä, saa teksteistä kohtuullisesti selvää. Alkuperäispainosten fraktuura asettaa omat haasteensa, mutta tekstejä on onneksi saatavissa tutummille kirjasintyypeille muutettuina. Tavoitteena koko Raamattu Mikael Agricolan kirjallisista töistä tärkein oli suomenkielinen Uusi tes- Lähes viidensadan vuoden takaisen kirjoitetun suomen kielen lukemista voi itse kukin kokeilla Mikael Agricolan Abckirian (1543) Isä meidän -rukouksesta. Asiaa auttanee sekin, että moni tietää ulkomuistista, mitä rukouksessa suunnilleen pitäisi lukea. ISe meiden, ioca olet taiuasa. Pyhetty olkon sinun nimmes. Lehestulkon sinun waldacunnas. Olcon sinun tactos nijn maasa quin on taiuassa. Anna meile tenepeiuen, meiden iocapeiuenen leipen. Ja anna meiden syndinne andexi, ninquin me meiden welgolisten anname. Ja ele iodhatta meite kiusauxen. Mutta päste meite pahasta. Sille ette sinun on waldakunda, ia woima, ia cunnia ijancaikisesta ijancaikisehen. Amen. Maailman käännetyin kirja Laajamittainen ja maailmanlaajuinen käännöstyö oli vasta alussa, kun suomalaiset saivat omakielisen Uuden testamentin 1548 ja Raamatun Nykyisin koko Raamattu on saatavilla 542 kielellä, joiden puhujia on lähes viisi miljardia. Uusi testamentti on käännetty kielelle ja jokin Raamatun osa Mikael Agricolasta ei ole jäänyt edes piirroskuvaa, mutta näköispatsaan hän on silti saanut Turun tuomiokirkon kupeeseen. Ele polghe kiria quin sica, waicka henes on wehe wica. Älä polje kirjaa kuin sikaa, vaikka hänessä on vähän vikaa. Näin pyysi Mikael Agricola rukouskirjansa esipuheessa (Rucouskiria Bibliasta 1544). Eihän tulos voinut heti olla täydellinen, kun piti lähes tyhjästä luoda suomen kielelle kirjallinen muoto. tamentti, joka painettiin Ruotsissa vuonna Painos ei ilmeisesti ollut suuri, mutta siitä riitti kappale kuhunkin Suomen kirkkoon, joita oli toistasataa, sekä joihinkin kouluihin, vauraimpiin talouksiin ja kuninkaalle. Vanhasta testamentista Agricola suomensi psalmeja ja profeettojen kirjoja, mutta koko Raamattu saatiin suomeksi vasta Agricolan kynästä on lähtöisin myös ensimmäinen painettu messukaava, joka sisälsi ohjeita jumalanpalveluksen kulusta. Sellaisen tarve liittyi osit- tain uskonpuhdistukseen. Tärkeimpiä muutoksia katoliseen messuun verrattuna oli kansankielisyys. Luterilaisessa messussa korostettiin myös saarnan asemaa. Toimelias mies Suomen kirjakielen isäksi nimetty Mikael Agricola oli epäilemättä lahjakas tyyppi. Koulutielle ei hänen aikoinaan päässyt moni, ja vielä harvempi matkasi maisteriopintoihin saksalaiseen yliopistoon. Pappina, rehtorina ja lopulta piispana Agricola oli keskeisellä paikalla rakentamassa Suomeen luterilaista kirkkoa, kirjallisten töiden vaikutuksesta puhumattakaan. Mitä olisi vielä ehtinytkään, ellei olisi kuollut alle viisikymmenvuotiaana palatessaan vuonna 1557 rauhanneuvotteluista Moskovasta. Ulla-Maija Kytölä Lähteitä seura.fi Martti Rapola: Vanhan kirjasuomen lukemisto kielelle. Jotakin Raamatun tekstiä voidaan siis lukea kaikkiaan 2886 kielellä, kertovat viime vuoden tilastot ( Maailmassa arvioidaan kuitenkin puhuttavan kieltä, joten kääntäjillä ja usein myös lukutaidon opettajilla riittää työsarkaa. Kivikirkkohistoriaa retkeläisille ja seurakuntalaisille Mikael Agricola -seura tekee vuosittain retkiä historiallisiin kirkkokohteisiin. Tämän syksyn retki suuntautuu sunnuntaina Saloon: ensin Perttelin kirkkoon klo ja sitten Perniöön klo 14. Seuralla on oppaanaan dosentti Markus Hiekkanen, joka on maineikas Suomen kivikirkkojen asiantuntija. Retkeläisten ohella myös Salon seurakuntalaiset ovat tervetulleita kuulemaan, mitä Hiekkasella on kerrottavanaan. Turun yliopiston suojissa toimiva seura perustettiin kymmenisen vuotta sitten vaalimaan Agricolan muistoa, edistämään häntä koskevaa tutkimusta sekä tekemään tunnetuksi hänen elämäntyötään ja sen merkitystä. Seurakuntalaisten seitsemäntoista äidinkieltä Salon seurakunnan jäsenissä on seitsemäntoista eri äidinkielen puhujia. Suurin vähemmistö ovat ruotsinkieliset, joita on yksi sadasta, kaikkiaan 470. Venäjän on ilmoittanut äidinkielekseen pa- risataa henkilöä ja viron viitisenkymmentä. Seurakuntalaisten muut äidinkielet ovat arabia, englanti, espanja, hollanti, kiina, punjabi, puola, ranska, romania, saksa, thai ja unkari. Suomea oppimaan suomea opettamaan? Salon seurakunta tarjoaa suomen kielen opetusta. Opettajina toimivat vapaaehtoiset. Jos olet kiinnostunut oppimaan tai opetta- maan suomen kieltä, ota yhteyttä puh tai tule käymään Salo-Uskelan seurakuntatalon kansainvälisessä tilassa, Kirkkokatu 6.

8 8 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 5/2015 Kielten moninaisuutta Kielitaidolla eteenpäin Saksasta Suomeen viitisen vuotta sitten muuttanut Gundula Hietala pärjää jo hyvin suomen kielellä. Kommunikointia kolmella kielellä Salossa neljä vuotta asunut Gundula Hietala kommunikoi suomen, saksan ja englannin kielillä. Hän opiskelee visualistiksi, ja opinnoissa kielenä on suomi. Puhun yleensä suomea. Joskus väsyneenä iltaisin puhun myös englantia, Gundula kertoo. Mielestäni suomen kielen taitoni on keskitasoa ja pärjään sillä hyvin. Tällä hetkellä Gundula ei varsinaisesti opiskele mitään kieltä, mutta harjoittelee jatkuvasti englantia ja suomea. Haluaisin oppia hyvin englantia. Saksaa puhun enää harvoin sukulaisille ja ystävillekään. Englanninkielinen toiminta apuna Vaikka suomen kieli ei tuota Gundulalle suuria hankaluuksia, hän kokee silti tarvitsevansa välillä apua asioiden hoitamiseen. Tuntuu turvallisemmalta, kun saan apua asiointiin. Esimerkiksi jos täytän virallista lomaketta, kysyn aina joltain suomalaiselta apua. Gundula on työskennellyt Salossa eri työpaikoissa, eikä kielitaito ole ollut niissäkään ongelma. Hän on pystynyt kommunikoimaan niin englanniksi kuin suomeksi. Salon seurakunnan englanninkielisessä toiminnassa mukana olemalla hän pystyy vahvistamaan englannin taitoaan. Käyn englanninkielisissä jumalanpalveluksissa ja Open House -kokoontumisissa. Niissä tuntuu luontevalta puhua englantia, kun kaikki muutkin puhuvat. Gundulan mielestä englanninkielisestä toiminnasta on kielitaidon kannalta apua muualta muuttaneelle. Maahanmuuttajat puhuvat mieluummin aluksi englantia kuin suomea. Kun he ovat asuneet pari vuotta Suomessa ja oppivat vähän kieltä kursseilla, he rohkaistuvat puhumaan myös suomen kieltä. Arjessa pärjääminen tärkeintä Gundula Hietala muutti Saksasta Suomeen viitisen vuotta sitten, kun hän tuli au pairiksi Espooseen. Ennen Suomeen tuloaan hän ei ollut opiskellut suomen kieltä, koska siihen ei ollut Saksassa mahdollisuutta. Aloitin kielen opiskelun vasta Suomessa. Täällä on tarjolla todella hyviä kielikursseja esimerkiksi kansalaisopistossa. Gundulalla ei ole tavoitteita suomen kielen suhteen. Minulle riittää sellainen taito, jolla pärjään hyvin arjessa. Marja Roiko Ekaterina Motornaia ja Andrei Motornyi muuttivat kolme vuotta sitten Venäjältä Saloon tilanteessa, jossa toiselle suomen kieli oli ennestään tuttua ja toiselle ei ollenkaan. Ekaterina eli Katja oli opiskellut suomea Venäjällä viiden vuoden ajan. Andrei ei ollut ennen Suomeen tuloaan opiskellut koskaan suomen kieltä. Opiskellessani ajattelin, etten tule koskaan tarvitsemaan suomen kieltä missään. Ja nyt asumme Suomessa, Katja naurahtaa. Katjan äiti on inkerinsuomalainen ja asunut Salossa jo parikymmentä vuotta. Tulimme tänne, koska halusin lähemmäs sukulaisiani, kertoo Katja. Jännittävä suomen kieli Katjalle ja Andreille suomen kielen oppiminen on ollut haastavaa kieliopin vuoksi. Kun juttelen suomalaisten kanssa, jännitän todella paljon sitä, sanonko asiani varmasti oikein ja ymmärrettävästi, kertoo Katja. Maahanmuuttajan kanssa jutellessani en jännitä yhtään. Se johtuu siitä, että meillä molemmilla on omanlainen suomen kielemme emmekä ajattele kielioppia Ekaterina Motornaia ja Andrei Motornyi perheineen ovat asuneet Salossa kolme vuotta. ollenkaan. Puheeni aksentti on erilainen kuin useilla suomea puhuvilla venäläisillä, koska olen oppinut suomen kieltä vanhemmiltani. Katjan sisko asuu Salossa ja puhuu suomea hyvin. Hän on usein Katjan ja Andrein apuna asioita hoidettaessa. On erilaista asioida yksin kuin siskoni kanssa. Hänen ollessaan mukanani en jännitä puhumistani juuri ollenkaan, Katja toteaa. Paperilaput ja älypuhelin apuna Venäjällä suomen kieltä opiskellessaan Katja merkitsi kotona kaikki huonekalut ja tavarat paperilapuilla. Tällä tavalla hän opetteli arkeen liittyviä sanoja. Andrei ja lapset eivät välttyneet sanojen oppimiselta. Ensimmäinen sana, jonka he oppivat oli jakkara, nauraa Katja. En ymmärrä vieläkään, mikä siinä sanassa on sellaista, että se jää heti mieleen. Andrei on aloittanut tänä syksynä kansalaisopistossa Suomea venäjäksi -kurssin. Hän odottaa myös pääsevänsä oppimaan suomen kieltä seurakunnan vapaaehtoisten ohjaamana. Ekaterina osaa jo jonkin verran suomea, mutta Andrei vasta opettelee. Liisa Hiltunen-Kurkola (oik.) on yksi suomen kieltä opettavista seurakunnan vapaaehtoisista. Hänelle töiden saaminen on kielitaidosta kiinni. Arkielämässä hän ei silti koe asiaa suureksi ongelmaksi. Katja on yleensä mukanani, Andrei toteaa. Hyvä apukeino asioiden selvittämiseen on älypuhelin ja Google. Kun näytän kuvan siitä, mitä haluan ostaa, jokainen ymmärtää sen. Kielitaidolla on merkitystä Katja opiskelee matkailualaa, jossa kielitaidolla on suuri merkitys. Opiskelen tällä hetkellä ruotsin kieltä, joka tuntuu helpommalta kuin suomi, Katja toteaa. Suomen kieltä haluaisin opiskella lisää. Katja käy myös englannin kielikurssilla. Lisäksi hän oppii englantia kotona ala-asteen kolmatta luokkaa käyvän tyttärensä avulla. Teemme yhdessä hänen englannin tehtävänsä. Minä opetan häntä ja samalla opin itsekin. Katjan ja Andrein muuttaessa perheineen Suomeen heidän poikansa oli kaksivuotias ja opetteli juuri puhumaan. Päiväkodissa hetken oltuaan hän puhui puoleksi venäjää ja puoleksi suomea. Haastetta on siinä, että lapsemme joutuvat opiskelemaan suomea, venäjää ja englantia, Katja sanoo. Mutta he ovat sopeutuneet hyvin ja osaavat hyvin suomen kieltä. He oppivat

9 5/2015 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 9 Salon seurakunnassa kieltä myös suomalaisilta kavereiltaan. Katja ja Andrei asuvat perheensä kanssa Salossa alueella, jossa on paljon muun muassa venäläisiä ja inkerinsuomalaisia. Välillä tulee hassu olo, kun ympärilläni puhutaan ainoastaan venäjää, Katja kertoo. Iloinen ja avoin asenne auttaa Katja ja Andrei kertovat joutuvansa välillä tilanteisiin, joissa eivät ymmärrä mistä puhutaan. Usean eri kielen lisäksi Salossa sekoittuvat myös murteet. Murteet auttavat minua paljon suomen kielen puhumisessa, etenkin Salon murre. Jos en osaa sanoa jotain mielestäni oikein, lyhennän sanoja niin kuin täällä puheessa tehdään, toteaa Katja nauraen. Hän kertoo myös turvautuvansa hankalissa tilanteissa hymyyn. Kun en ymmärrä, voin aina hymyillä. Opettajani kehui minua kerran todella iloiseksi ihmiseksi. Kun kerroin hänelle hymyileväni ja nauravani aina, kun en ymmärrä, mistä puhutaan, hän totesi: Mutta sinähän hymyilet koko ajan! Johon minä sanoin: Niin, usein en ymmärrä kaikkea. Marja Roiko I oktobers soliga väder kan man ännu sitta en stund i trädgårdsgungan. Margot och Olli Salonen har bott i sitt hus vid Vassviksvägen sedan år Elämää kahdella kotimaisella Särkisalolainen Margot ( Maggo ) Salonen kuuluu suurimpaan vähemmistöön Salon seurakuntalaisten joukossa: hänen äidinkielensä on ruotsi. Useimpien suomenruotsalaisten tavoin hän tosin puhuu suomea lähes yhtä hyvin, vaikka itse kokee suomen kielen taitonsa vanhemmiten heikentyneen. Margotin lapsuudessa ja pitkään sen jälkeenkin Särkisalossa saattoi kansakoulun käydä ruotsiksi, mutta oppikouluun oli mentävä muualle. Margot lähti 11-vuotiaana Turkuun ruotsinkieliseen tyttökouluun ja jatkoi kauppaopistoon, jossa hän tutustui kaarinalaiseen Olli Saloseen. Samassa rakennuksessa opetettiin kaupallista alaa suomeksi ja ruotsiksi, eri luokissa vain. Vaatenaulakot olivat yhteiset, Olli Salonen nauraa. Suomea silloin kai puhuttiin, kun tuttavuutta tehtiin, pariskunta muistelee. Ruotsin kielen keskellä kasvaneen Margotin suomen taitoa oli kehittänyt vanhempien järjestämä kielikylpy: Olin keskikouluaikana yhden kesän Laukaassa suomea oppimassa. Olli Salonen puolestaan pääsi opiskeluaikana kesätöihin Göteborgiin, mikä ei ollut lainkaan huono juttu tulevaa työelämää ja kaksikielistä avioliittoa ajatellen. Kielitaito perinnöksi pojille Kun Salosista erinäisten vaiheiden jälkeen tuli pariskunta, he asuivat ensin Turussa, sitten Tampereella. Jälkimmäisessä ei Margot Salosen äidinkielelle juuri ollut käyttöä: Siellä täytyi mennä Stockmannille, että sain edes kuulla ruotsia! Kun Margotin isä, kauppias Forsman, sairastui vakavasti, hän toivoi nuorenparin muuttavan Förbyhyn jatkamaan kaupanpitoa. Näin tehtiin. Myöhemmin kauppa myytiin pois, Olli Salonen siirtyi kokonaan kaivosyhtiön palvelukseen ja Margot keskittyi pääosin perheenäidin tehtäviin. Kalle oli vauva Förbyhyn muutettaessa, Ville syntyi siellä. Äiti puhui pojille ruotsia, isä suomea. Koulua pojat kävivät Margotin toivomuksesta suomeksi, koska hän itse oli kärsinyt siitä, ettei mielestään osannut suomea tarpeeksi hyvin. Poikien ruotsi kehittyi silti suotuisasti: Pojat ovat täysin kaksikielisiä. Siitä on ollut heille suurta etua, Olli Salonen sanoo. Myös Ollista on avioliiton, työn ja Särkisalossa asumisen myötä tullut kaksikielinen. Kotioloissa puhutaan ruotsia ja suomea tarpeen mukaan ja joskus sekaisin, sen enempää kieltä valikoimatta. Lapsenlapsiin asti kaksikielisyys ei valitettavasti ulotu, Saloset pahoittelevat. Kieliraja merellä Särkisalon kielitilanne on muuttunut suuresti 60-luvulta näihin päiviin. Kaivosyhtiössä kalkkitehtaineen oli Salosten paikkakunnalle asettuessa parisensataa työntekijää, joista monet olivat Kemiöstä ja ruotsinkielisiä. Yhtiön konttorikielikin oli ruotsi, Olli Salonen kertoo. Kaupassa kuuli molempia kieliä yhtä usein, lisää Margot Salonen luvulla kaivosyhtiötä automatisoitiin ja työntekijöiden määrä väheni. Samalla alkoivat vähetä ruotsinkieliset työntekijät. Kun vielä saaristokin oli alkanut tyhjentyä vakinaisista asukkaista, paikkakunnan kielitilanne kääntyi vähitellen yhä selvemmin suomipainotteiseksi. Vesi on tässä nykyään selvä kieliraja, Olli Salonen sanoo. Kemiön puoli on säilynyt ruotsinkielisenä. Kylillä kulkiessa ei juuri enää ruotsia kuule, mutta naapurien kanssa sitä puhutaan. Monessa perheessä on sama tilanne kuin Salosilla: toinen puolisoista on ruotsin- ja toinen suomenkielinen ja molemmilla kielillä pärjätään. Ummikkoruotsinkielisiä särkisalolaisia ei enää taida olla juuri yhtä enempää, Saloset arvelevat. Herren välsigne oss Seurakuntaelämään on Särkisalossakin nykyään osallistuttava pääosin suomeksi, mutta Margot Salosta se ei haittaa. Häntä ilahduttavat pienet kaksikielisyyden hyväksi kehitellyt käytänteet. Särkisalon jumalanpalveluksissa on tapana kuulla Herran siunaus kahdella kielellä. Myös Raamatun tekstejä saatetaan lukea ruotsiksi; lukijan tehtävässä on Margotkin aiemmin usein palvellut. Jos sama virsi on olemassa sekä suomeksi että ruotsiksi, molempien numerot ovat virsitaululla ja kukin saa laulaa äidinkielellään. Ensin lauloin oikein hiljaa, Margot tunnustaa, mutta sitten rohkaistuin ja nyt nautin, kun saan laulaa ruotsiksi! Kun ollaan koolla seurakuntakodissa, tahtoo Särkisalossakin käydä niin, että kaikki puhuvat suomea, myös ruotsinkieliset keskenään. Jotenkin en silloin tohdi puhua ruotsia. Tuntuu, että mitä ihmisetkin ajattelevat, Margot sanoo. Mahtaisivatko kuitenkaan paheksua? Useimmat Suomen ruotsinkieliset eivät ole svenska talande bättre folkia vaan tavallisia kansalaisia, joiden äidinkieli sattuu olemaan toinen kuin valtaväestön. Ulla-Maija Kytölä

10 10 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 5/2015 TAPAHTUMAKALENTERI * salonseurakunta@evl.fi * vaihde (02) HALIKKO KIRKONMENOT Halikon kirkossa Pyhäinpäivänä avoimet ovet hiljentymistä varten klo Lyhyt rukoushetki tasatunnein Iltakirkko klo 18. Luetaan vuoden aikana haudattujen nimet Messu kello 10, diakonian sunnuntai. Messun jälkeen juhla seurakuntatalossa. Saatamme diakonissa Virpi Lasorlan viettämään eläkepäiviä Kolmen vartin messu klo 10. Isänpäivän kirkkokahvit Kanttorilassa Messu klo 10. Syntymäpäiväjuhla 70- ja 75-vuotiaille jatkuu seurakuntatalossa. Ilmoittautumiset viimeistään pe kirkkoherranvirastoon p , sähköposti salonseurakunta@evl.fi Nuorten iltamessu klo Hiljaisuuden messu kello 18. Messun sävelmät ja sanat ovat Pekka Simojoen ja Anna- Mari Kaskisen käsialaa. Saarna Kalle Virta Kansan Raamattuseurasta. Mukana musiikkiryhmä Messu klo 10. Mukana Halikon Karjalaiset, joiden 70-vuotisjuhla jatkuu kaikille avoimena seurakuntatalossa messun jälkeen Messu kello 10. Itsenäisyyspäivän juhla seurakuntatalossa. Angelniemen kirkossa Messu klo 13. Kahvit kirkossa Sanajumalanpalvelus kello 15. Vaskion kirkossa Messu kello 12. PYHÄKOULUT Pikkupappilassa perhepyhäkoulu Eväsreppu su klo 16: * * Pikkupappilassa messun aikaan su klo 10. Angelniemen seurakuntatalossa su klo 10. ILON JA VALON ILTA Su klo 18 Vaskion kirkossa, teemana Elämän yllätyksellisyys. Vapaa pääsy, vapaaehtoisia ohjelmia myynnissä. Iltapala seurakuntakodissa. LÄHDE-ILLAT Sunnuntaisin klo 17 Kanttorilassa: Lähetystyön arki; Pirjo Harstinen Valvokaa ja rukoilkaa; Erkki Kiiski Kronos ja kairos Uuden testamentin ajanilmauksia; Raija-Leena Loisa. KONSERTTEJA HALIKON KIRKOSSA Su klo 17: Faurén Requiem. Ti klo 19 Petri Laaksonen. Su klo 18 Vanhan musiikin ilta. Konserteista lisää sivulla 14. JUHLAKAHVIT Salon Omaishoitajat ry:n 20-vuotisjuhlakahvit ti klo 14 Halikon seurakuntatalossa. LUONNOSTA LUOVASTI Ke ja klo Angelniemen seurakuntatalossa. Kortteja, ovi- ja pöytäkoristeita, pieniä kransseja yms. luonnonmateriaaleista. Tervetuloa aikuiset sekä lapset aikuisen seurassa koko seurakunnan alueelta! Pieni tarvikemaksu käytön mukaan. Ohjaajana Elsi Pohjavirta. VÄRITYSKUVIA AIKUISILLE Hitti vai huti? Hengellisiä kuvia väritellään ma klo Kanttorilassa, jossa on kuvat ja kynät valmiina. JOULUASKARTELUA Syyhyävätkö sormet? Onko polttava halu askarrella? Se on mahdollista perheiden jouluaskarteluillassa ma klo Kanttorilassa. Hinta 5 / perhe Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Mukaan ovat tervetulleita myös niin mummit kuin kummit. Ilmoittautuminen mennessä Sanna Salmiolle p VIRSI-ILTAPÄIVÄ Ke klo 13 Halikon seurakuntatalossa, mukana Eläkeliiton Halikon yhdistys. LÄHETYSTYÖ Lasten lähetyskerho Pe klo 13 Angelniemen seurakuntatalossa: * * * Vaskion lähetyspiiri Ti klo 18 seurakuntakodissa; lauletaan Viisikielistä. Suunnittelukokous To klo 15 seurakuntatalossa suunnitellaan Halikon alueen lähetystyötä. LÄHETYSKIRPPUTORI Lauantaisin klo Rysässä, Kirkkorinne 5; ei Hartaus ja klo 12. NAISTEN PIIRI Maanantaisin klo 15: ja Halikon seurakuntatalon Luukussa Vaskion seurakuntakodissa; kimppakyydit Halikosta klo MIESTEN PIIRIT Halikon seurakuntatalossa Työikäisten miesten piiri ke ja klo 18.30; Kiiski. Miesten piiri to klo 18; Rosendahl. RUKOUSPIIRIT Aamurukous Vaskion kirkossa perjantaisin klo Yhteyshenkilö Laura Reuter-Savojoki Rukouspiiri Halikon seurakuntatalon Luukussa torstaisin klo 18. Yhteyshenkilö Tuula Jaatinen , tuula.jaatinen@ salo.fi. Hajalan rukouspiiri ma klo 19 Anne ja Reijo Niemellä, Rikuntuvankuja 2. Tiedustelut Anne VARTTUNUT VÄKI KOKOONTUU Ma ja ke klo 13 Vaskion seurakuntakodissa. Ti ja klo 14 Halikon seurakuntatalossa. To ja klo 14 Angelniemen srk-talossa. Kyytiä tarvitsevat, ottakaa kerhoviikon maanantaihin mennessä yhteys Rauli Koskeen p IKÄIHMISTEN SYYSKAHVILA Ti ja klo voi käväistä aamukahvilla Halikon seurakuntatalon alasalissa. Käynti takapihan kautta. KIIKALA & SUOMUSJÄRVI KIRKONMENOT Kiikalan kirkossa Iltakirkko klo Messu klo Perhemessu klo Sanajumalanpalvelus klo 14. Itsenäisyyspäivän juhla seurakuntatalossa. Suomusjärven kirkossa Messu klo 10. Alueneuvosto järjestää messuun kuljetuksen klo 9.30 Kitulan srkkeskukselta. Jos tarvitaan kyytiä kotoa asti, voi ottaa yhteyttä Iiris Määttäseen Sanajumalanpalvelus klo Messu klo Messu klo Sanajumalanpalvelus klo 10. Itsenäisyyspäivän juhla koululla. Hintan hoivakodissa Hoosiannakirkko klo 13. LYHTYKIRKKO Valoa Sanasta pe Suomusjärven kesäteatterilla. Lyhtykirkko alkaa kulkueella kesäteatterin parkkipaikalta klo 18. Tilaisuuden jälkeen tarjolla lämmintä mehua. VARTTIKIRKKO Pe klo 9 Kiikalan seurakuntatalossa. Kirkkomehut. ILTAPÄIVÄN ILOKSI Kerho to ja klo 14 Suomusjärven terveysaseman ruokasalissa, Aronkuja 2. Kahvit, aivo- ja tuolijumppaa, visailuja, tarinoita, hartaus, lauluja ym. mukavaa yhdessäoloa. Yhteistyössä Salon omaishoitajat ry:n Eloisaa arkea -projekti ja seurakunnan ystäväryhmä. ELOISAA ARKEA -PIIRI Keskustelua, pientä jumppaa, visailua ja aivovoimistelutehtäviä. Ma , ja klo 12 Kiikalan seurakuntatalossa. Pe 6.11., ja klo 10 Kitulan seurakuntakeskuksessa. Järj. Salon omaishoitajat ry:n Eloisaa arkea hyvinvointipysäkiltä -projekti ja seurakunnan diakoniatyö. Lisätietoja Laura Masihilta ELÄKELÄISTEN SEURAKUNTAPIIRI To klo 10 Rekijoen Op:n kokoushuoneessa. Ke klo 13 Kiikalan seurakuntatalossa. MUUTA TOIMINTAA Kässäpiiri ma , ja klo 14 Kitulan seurakuntakeskuksessa. Tuotteita myydään lähetystyön hyväksi. Aamulenkki ke , ja Lähtö klo 9 Kitulan seurakuntakeskukselta. Lenkin jälkeen kahvit ja hartaus. Toivon Kammari to klo 14 Kitulan seurakuntakeskuksessa. Omaishoitajien vertaistukiryhmä ti klo 13 Kiikalan srk-talossa. Ajatustenvaihtoa ja tietoa omaishoitoon liittyvistä ajankohtaisista asioista. Rukouspiiri parittomilla viikoilla tiistaisin klo Koivusilla, Reväntie 181, Rekijoki. Yhteyshenkilö Pirkko Koivunen LÄHETYS-SOPUKKA Lähetyskirppis avoinna la , ja klo os. Puistoraitti 8, Kiikala. Kirppislöytöjä, arpoja, kahvia ja juttuseuraa. Tuotto lähetystyölle. PUISTOTUPA Tervetuloa kahvittelemaan ja vaihtamaan kuulumisia maanantaisin klo os. Puistoraitti 8, Kiikala. KISKO & MUURLA KIRKONMENOT Kiskon kirkossa Messu klo 10; vainajien nimet ja muistokynttilät Messu klo Partiolaisten lupauksenanto klo Sanajumalanpalvelus klo 10, Salon alueen palokuntanaisten kirkkopyhä. Kahvit seurakuntatalossa Vanhemman väen kirkkohetki klo Perhekirkko klo 10. Kirkkokahvit ja mehut seurakuntatalossa Sanajumalanpalvelus klo 10. Itsenäisyyspäivän juhla seurakuntatalossa. Muurlan kirkossa Perhemessu klo Sanajumalanpalvelus klo 13; vainajien nimet ja muistokynttilät Sanajumalanpalv. klo Armas Maasalon adventtivesper klo 18, mukana Muurlan kirkkokuoro Sanajumalanpalvelus klo 10. Itsenäisyyspäivän juhla seurakuntakodissa. ASKARTELUPYHÄKOULU Su klo Muurlan seurakuntakodin alakerrassa. HYVINVOINTIPÄIVÄ IKÄIHMISILLE Ke klo Muurlan seurakuntakodissa yhteistyössä Salon seudun omaiset ja läheiset ry:n kanssa. ISÄNPÄIVÄLOUNAS Su klo 12 Muurlan seurakuntakodissa. Perunat, lihakastike, pikkunakit, makaronilaatikko, punajuurilaatikko, salaatti, jälkiruokana täytekakkukahvit. Hinta 15, 5 12-v. 8, alle 5-v. ilmaiseksi. Tuotto lähetystyön hyväksi. Ilmoittautumiset to mennessä Leena Nummelle tai Aulikki Randelinille LOHDUTUKSEN LAULUJA Ke klo 18 Muurlan kirkossa, mukana Muurlan kirkkokuoro. RETKI SÄRKISALOON Ma Ensimmäisenä kohteena Särkisalon kirkko, sitten ruokailu seurakuntakodissa. Ruoan jälkeen siirrytään pappilaan Lilja Kinnunen-Riipisen vieraaksi. Hinta ja aikataulu tarkentuu myöhemmin. Ilmoittautumiset mennessä Niina Jyllilälle MYYJÄISET KAUKURILLA To klo 18 Kaukurin rukoushuoneessa, Kaukurintie 489. Tuo tullessas, osta ollessas, vie mennessäs! Myyjäistuotteet huutokaupataan. Tuotto rukoushuoneyhdistyksen hyväksi. Alussa hartaus. PIMÉ CAFÉ Ma Muurlan seurakuntakodissa. Ensin koululaisille, iltapäivällä muillekin. Pimeän kahvilan järjestävät näkövammaiset. KESKUSTELUILLAT Valopilkku-ilta joka toinen tiistai klo 18 Valopilkussa, Kuusitie 8, Toija. Keskustellaan Raamatusta ja ajankohtaisista aiheista, lauletaan ja kahvitellaan. Seuraavat illat 3.11., ja Tiedustelut Taina Koski Keskustelu- ja rukouspiiri maanantaisin klo Muurlan seurakuntakodissa. Tiedustelut Jukka Aalto KÄSITYÖT Käsityökerho Kiskon Valopilkussa (Kuusitie 8) ti ja klo 13. Ti kerho pidetään Kiskokodissa. Käsityöpiiri Muurlan seurakuntakodin alakerrassa to klo * * VARTTUNEEN VÄEN KERHOT Eläkeläisten iltapäiväkerho Kiskon seurakuntatalossa ti klo * * (kirkkohetki) Varttuneen väen kerho Muurlan seurakuntakodissa ke klo * * Ei Yhteinen vanhemman väen kirkkohetki ti klo 13 Kiskon kirkossa, kahvit seurakuntatalossa. Mukana diakoni Riitta Luume Israelin-terveisineen. Kuljetus Muurlasta. KUUSJOKI KIRKONMENOT Kuusjoen kirkossa Rukoushetki ehtookellojen soitua klo 18. Osa Yö Kuusjoella -tapahtumaa Messu klo 10. Sytytetään kynttilät vuoden aikana kuolleitten muistoksi Messu klo 18, maataloustuottajien kirkkopyhä. Iltakahvit seurakuntatalossa Sanajumalanpalvelus klo Messu klo Messu klo Koululaisten adventtikirkko klo Messu klo 10, Eläkeliiton kirkkopyhä. Kirkkokahvit seurakuntatalossa Sanajumalanpalvelus klo 10. Itsenäisyyspäivän juhla seurakuntatalossa. METSÄKIRKKO Su klo 18 Kuusjoen metsästysmajalla. KUVIA AUTIOTALOISTA METSIIN La Kai Fagerströmin multimediaesitys Kuvia autiotaloista metsiin klo 19 seurakuntatalossa. Osa Yö Kuusjoella -tapahtumaa. KONSERTTI Ma klo 18 kirkossa Svetlana Musina, sopraano, ja Olga Kotljarova, piano ja urut. Konsertista enemmän sivulla 12. KOKOONTUMISIA SEURAKUNTATALOSSA Omaishoitajien tapaaminen Ma klo 13. Aamukaste Varttuneen väen kerho ke ja klo 10. Marraskuussa mukana nimikkolähetti Riitta Luume. Raamattu- ja rukouspiiri Ma ja klo 18. Ystävänkammari Ma ja klo 14. Kai Fagerström Lyhtykirkko Värityskuvia aikuisille Halikon Kanttorilassa. Pe Suomusjärven kesäteatterilla. Metsiä ja metsän eläimiä Kai Fagerströmin kuvia la Kuusjoella.

11 5/2015 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 11 * salonseurakunta@evl.fi * vaihde (02) TAPAHTUMAKALENTERI PERNIÖ KIRKONMENOT Satavuotisjuhlamessu Su klo 10 Ylikulman rukoushuoneessa. Rukoushuoneesta ja juhlasta lisää sivulla 16. Pyhäinpäivä Messu Perniön kirkossa klo 10. Messu Yliskylän kirkossa klo 13. Hartaus siunauskappelissa klo 18, järjestelyissä mukana Perniön karjalaiset ry. Perniön kirkossa Sanajumalanpalvelus klo 10, Perniön Urheilijoiden 75-vuotisjuhlajumalanpalvelus Messu klo 10, raamattupäivä (Sley). Kahvit ja päiväjuhla seurakuntatalossa Messu klo 10, sotaveteraanien 50-vuotisjuhla Messu klo 10, lähetyspyhä Messu klo Sanajumalanpalvelus klo 10. Itsenäisyysjuhla seurakuntatalossa Partiolaisten lupauksenanto; kynttiläkulkue kirkkoon klo Osuuspankin edestä. Lähetyspyhä Messu Perniön kirkossa klo 10 ja sen jälkeen seurakuntatalossa pastanttipuuroa, kakkukahvit ja Riitta Luumen terveiset Jerusalemista. SANAN JA RUKOUKSEN ILTA Su klo 18 Perniön kirkossa. JOULUKONSERTTI Su klo 18 Perniön kirkossa, ks. sivu 14. KOKOONTUMISIA SEURAKUNTATALOSSA Aamulenkki Ti klo 8.30, lähtö seurakuntatalolta. Lenkin jälkeen kahvit ja aamun sana * * Kässäkerho Joka toinen ke klo 13: * * Lähetyspiiri Joka toinen to klo 13: * vieraana Lilja Kinnunen-Riipinen. Ruokailu Ruokailu to klo 12.15, vapaaehtoinen maksu. Ystävänkammari Joka toinen to klo 13: * * Kuljetuksen (4 ) voi tarvittaessa tilata Seppo Jaloselta p Äijät Ke klo 18 takkahuoneessa. KOKOONTUMISIA TEIJOLLA Aamukahvit To klo 9 Teijon Postillassa. Raamattu- ja rukouspiiri Pe klo 18 Veka Helinillä, Santatie 3. Rukoushetki Perjantaisin klo 11 Teijon kirkossa. EHTOOLLISHARTAUKSIA Perniökodissa ke ja klo 14. Terveyskeskuksessa pe ja klo Vanhainkodissa pe ja klo Perniön asuntolassa ke klo 15. Perniön palvelukeskuksessa pe klo 13. VARHISKERHOJEN JA LAP- SIKUORON JOULUJUHLA Ti klo 18 seurakuntatalossa. PERTTELI KIRKONMENOT Perttelin kirkossa Messu klo Ovet avoinna klo Lyhyt raamattumeditaatio klo 19, 20 ja 21. Lue lisää sivulta Messu klo 10. Muistokynttilät edellisen pyhäinpäivän jälkeen Pertteliin haudatuille Isänpäivän perhemessu klo 17. Lauletaan paljon, puhutaan vähän ja polvistutaan lopuksi yhdessä ehtoollispöytään. Lapsikuoro laulaa. Kirkon jälkeen syödään iltapalaa srk-talossa Messu klo Messu klo Perhemessu klo 10. Laulamme Hoosiannaa yhdessä lapsikuoron kanssa ja juhlimme uuden kirkkovuoden alkua pienen tarjoilun merkeissä kirkolla Juhlajumalanpalvelus klo 10. Itsenäisyyspäivän juhla seurakuntatalossa Partiolaisten lupauksenantokirkko klo 14. LOHDUTUKSEN LAULUJA To klo 19 kirkossa; ks. sivu 4. TUSKAN JA AHDISTUKSEN ILTAPÄIVÄ Su klo 15 kirkossa; ks. sivu 4. KIRKKOESITTELY Su klo kirkossa oppaana dosentti Markus Hiekkanen; ks. sivu 7. KONSERTTI Su klo 15 kirkossa Hanna Ekola. TYÖIKÄISTEN MIESTEN SAUNAILTA Ke klo 18 Juvankosken kesäkodilla. NAISTEN ILTA Ma klo 18 Inkereen kerhotilassa. ÄITIEN ILTA Ke klo 17 Juvankosken kesäkodilla. Ohjelmassa myös sauna. Jos et halua saunoa, voit ottaa mukaan käsityön saunan ajaksi. Iltapala ja iltavirsi. Ilmoittautumiset Suville, suvi.laaksonen@evl.fi, HARAVOINTITALKOOT Pe klo Juvankoskella. Ota harava mukaan ja tule nauttimaan raikkaasta ulkoilmasta, työnteosta ja yhteisen vastuun kantamisesta! Talkoolaisille keittolounas ja kahvit. HYVINVOINTIPÄIVÄ IKÄIHMISILLE Ke klo seurakuntatalossa yhteistyössä Salon omaishoitajat ry:n kanssa. Kahvitarjoilu. KERHOT Hähkänän varttuneet Ma ja klo 13 Hähkänän kerhohuoneella. Tortosmäen kerhot Inkereen kerhotilassa, Tortosmäentie 1 Maanantaikerho ja klo Torstaikerho klo 15. Hähkänän ja Tortosmäen kerhot yhdessä Ma klo 13 Hähkänän kerhohuoneella. Ystäväpiiri Tiistaisin klo seurakuntatalon kahviossa. Kyydin tarvetta? Tortosmäen kerhoon tai Ystäväpiiriin tulija: kuljetuksissa ota yhteyttä Elise Joroon p SALO-USKELA KIRKONMENOT Uskelan kirkossa Messu klo Messu klo Reformaation muistopäivän saksalais-suomalainen jumalanpalvelus klo Kirkkokahvit seurakuntatalossa Iltakirkko klo Suomen- ja venäjänkielinen messu klo 10. Venäläinen keittolounas ja Kazan-infoa seurakuntatalossa Messu klo Messu klo 10. Juhla 70- ja 75-vuotiaille jatkuu seurakuntatalossa. Ilmoittautumiset viimeistään pe kirkkoherranvirastoon , salonseurakunta@evl.fi Kynttiläkirkko itsemurhan tehneiden muistoksi klo 19. Kynttilöiden sytytys muualle haudattujen muistomerkille noin Messu klo 10, Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä Perhemessu klo Sanajumalanpalvelus klo 10. Radiokirkko Uskelan kirkon messu radioidaan joka sunnuntai suorana lähetyksenä taajuudella 88,2. Café Uskela Uskelan kirkon yhteydessä toimivassa Café Uskelassa kirkkokahvit messun jälkeen , 8.11., ja Salon kirkossa Messu klo Nuorten messu klo Perhemessu klo Messu klo Messu klo 13, omaishoitajien kirkkopyhä. Kirkkokahvit seurakuntatalossa Messu klo 17, mukana laskettelurippikoululaiset Nuorten adventtimessu klo Tuomasmessu klo Messu klo 17. HILJAINEN TAIZÉ-MESSU Su klo 17 Salon kirkossa. Lauletaan Taizé-lauluja ja annetaan hiljaisuuden puhutella. Mukana pastori Liisi Kärkkäinen, kanttori Riitta Koivisto ja Kuusjoen kirkkokuoro. Päätteeksi teehetki kirkossa. PYHÄKOULU Mahlakankareen srk-kodissa su , 8.11., ja klo Ollikan srk-kodissa su , ja klo 16. USKO ARJESSA -ILTA Ke klo seurakuntatalossa, puhujavieraana Kimmo Malinen ja aiheena Valonpilkahduksia sekasorron yössä Tuomarien ja Ruutin kirjojen äärellä. KONSERTIT Sivulla 14. MUITA TILAISUUKSIA Siioninvirsiseurat ti klo 14 seurakuntatalossa. Kanttorin lauluhetki ke klo Ilolansalon ravintolasalissa. Keidas-ilta ke ja klo 18 seurakuntatalossa, ks. sivu 15. Yhteiskristillinen leipäkirkko la klo 11 Ollikan seurakuntakodissa. Keskustelua, musiikkia, teetä ja kahvia. Toimintatiistai klo seurakuntatalossa. Kotona asuville virkistystä, juttuseuraa ja pieni yhteinen toimintahetki. Mukana Tuula Valkonen kertomassa Deep Talkista. Lisätietoja: diakoniatyöntekijä Virva Haikonen Siionin kanteleen lauluseurat (Ely) ti klo 18 seurakuntatalossa; kahvi klo Runosta voimaa -ilta ke klo 18 seurakuntatalossa, vetäjänä Raija Laine. Maksuton lounas työttömille ja vähävaraisille to klo 12 seurakuntatalossa. SISKONKAMARIN JOULUMYYJÄISET Ti klo 10 Ollikassa, Hämeenojankatu 19. Käsitöitä, leivonnaisia, kahvia ja arpajaiset. Tuotto Salon seurakunnan diakoniatyölle. PIIRITOIMINTAA Raamattupiirejä seurakuntatalossa Miesten piiri maanantaisin klo 15. Yhteyshenkilö Pekka Airaksinen Naisten piiri maanantaisin klo Yhteyshenkilö Ulla Suominen Ilosanomapiiri tiistaisin klo 14. Yhteyshenkilö Riitta Helenius Eläkeläisten jumpat Vapaaehtoisten ohjaamia ja maksuttomia, paitsi Paunalan jumppa. Ollikan seurakuntakodissa naisten jumppa ti klo 10. Jumppaajat voivat osallistua perhekerhon kirkkohetkeen ja kirkkokahville klo Paunalan seurakuntakodissa tuolijumppa ti klo 9 (maksullinen). Kirkkokadun seurakuntatalon liikuntasalissa naisten jumppa ma klo 10 ja ke klo 10 sekä miesten jumppa pe klo 9. MUITA KOKOONTUMISIA Arvon kellari maanantaisin klo Ollikkalan koululla; juttuseuraa ja yhdessäoloa yli 65-vuotiaille. Lisätietoja Sanna Saramo Yhteiskristillinen Ollikkalailta tiistaisin klo Ollikan seurakuntakodissa. Lauluja, puheita, Raamatun opetusta, rukousta. Käsityöpiiri Siskon Kamari keskiviikkoisin klo 12 Ollikan seurakuntakodissa. Laulaen uuteen päivään saakka torstaisin klo Salon kirkossa. Äänenavausta, hengitysharjoituksia, lauluja. Yhteistyössä seurakunta ja Salon kamarikuoro. Mököisten pienpiiri ti ja klo os. Mököistenkatu 9. Yhteyshenkilö Marja-Liisa Nore , marjaliisa. nore@gmail.com. Iltaperhekerho to 5.11., ja klo seurakuntatalossa, Kirkkokatu 6. Seurakuntapiiri ma klo 15 Salo-Karinassa (Helsingintie 52) ja ke klo 12 Alhaisten vanhustentalon ruokalassa. Anjala-Haukkalan lähetyspiiri ti klo Kaija Salomaalla, Virrantie 12. KAFFEMUKI Lähetyskahvio maanantaisin klo Salon kirkon sivusalissa, Kirkkokatu 7. Ohjelmaa klo Rippikoulu ennen ja nyt, vieraana pastori Isto Peltomäki Ulla Ylitalo kertoo Café Uskelasta Vieraana Kylväjän lähetystyöntekijä Etu-Aasiasta Riitta Luume kertoo neljästä Israelin-vuodestaan. SALOTTO Kaiken kansan olohuone avoinna ti pe klo osoitteessa Kirkkokatu 5, puh Käsityöpiiri tiistaisin klo 11. Juttukammari keskiviikkoisin klo 15. Mielenvirkistystä, vertaistukea ja lähihoitajaopiskelijoiden suunnittelemaa ohjelmaa kuntoutujille. Porinapiiri ma 2.11., ja klo 10. Keskusteluryhmä ajankohtaisista asioista kiinnostuneille. Kahvivieraita klo 10 11: pe diakoniajohtaja Anne Sippola, pe diakoniatyöntekijä Virva Haikonen. SÄRKISALO KIRKONMENOT Kynttiläkirkko klo Messu klo Sanajumalanpalvelus klo Messu klo 11. Sadonkorjuun kiitosjuhla jatkuu keittolounaalla seurakuntakodissa Sanajumalanpalvelus klo Messu klo Sanajumalanpalvelus klo 10. Itsenäisyyspäivän juhla seurakuntakodissa. ASKARTELUPYHÄKOULU Su klo 10 seurakuntakodin kerhohuoneessa * * MUSIIKKIA Su klo 15 kirkossa; Kaj Chydenius. Pe klo 19 Särkisalon pappilassa. To klo 18 seurakuntakodissa iltamusiikki Meri ja tähti. Musiikeista lisää sivulla 14. HARAVOINTITALKOOT Ma klo 9 hautausmaalla. Talkooväelle ruoka ja kahvit. MUUTA TOIMINTAA Iltarusko Ma klo 13 seurakuntakodissa. Lämmintä lähimmäiselle Käsityöpiiri seurakuntakodissa ke klo * * Kappalaisen kanslia Juha Hekkala tavattavissa kansliassa torstaisin klo puh * * * Martti Santakari Jaakko Laxenius Miehet saunaan Juvankoskelle Työikäisten miesten saunailta Hiljainen Taizé-messu Su Salon kirkossa. Haravointitalkoot Särkisalon hautausmaalla

12 12 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 5/2015 TAPAHTUMAKALENTERI Lähettiliikennettä YHTEINEN TOIMINTA Sari-Johanna Kuittilo nimikkolähetiksi Arja Koskinen Muurlaan ja Kiskoon NÄKÖVAMMAISET Kontaktikerho ke klo Salo-Uskelan seurakuntatalossa. RAUHANYHDISTYS Seurat to klo 19 Salon kirkossa ja pe klo 19 Muurlan seurakuntakodissa. Messu su klo 10 Uskelan kirkossa, Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Seurat klo 13 ja 15 Salo-Uskelan seurakuntatalossa. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Toimintaa sekä Suomeen muualta muuttaneille että täällä aina asuneille. Seuraa verkkosivuja: > Kansainvälinen toiminta. INFOPISTE Saloon muuttaneille ma ke klo seurakuntatalon kansainvälisessä tilassa, Kirkkokatu 6. Yhteistyössä kaupunki, seurakunta ja Mun Salo ry. KIELIRYHMÄT KIRKKOKADULLA Kansainvälinen tila, Kirkkokatu 6, katutaso: Suomenkielinen keskusteluryhmä Maanantaisin klo 14 15, ohjaajana Virve Nöges. Tiistaisin klo , ohjaajana Virpi-Liisa Mentu. Saksankielinen peliryhmä Torstaisin klo Puhutaan sekä saksaa että suomea. KIELIRYHMÄ OLLIKASSA Hämeenojankatu 19: Venäjänkielinen keskusteluryhmä Perjantaisin klo 12 14, ohjaajana Valentina Kuznetsova. KÄSITYÖKERHO HANNA Kansainvälinen tila, Kirkkokatu 6, katutaso. Keskiviikkoisin klo Käsitöiden lomassa tutustutaan medialähetystyöhön. Tarvittaessa myös opastusta käsitöihin. INKERILÄISTEN PIIRI Ke , ja klo 12 Salo-Uskelan seurakuntatalon keskisalissa, Kirkkokatu 6. GOSPEL-LATTARIT Seurakuntatalon jumppasalissa, Torikatu 6. Maanantaisin klo Keskiviikkoisin klo Ohjaajina Hanna Silfver, Ljudmila Kusel ja Taina Lindholm. Maksu 5, muilta kuin työssäkäyviltä 3. Lapsille tilaa Omaishoitajat kirkkoon ja juhlaan Kirkkopyhä Omaishoitajat joka puolelta seurakuntaa ovat tervetulleita kirkkopyhään 22. marraskuuta. Messu Salon kirkossa (Kirkkokatu 7) alkaa klo 13, ja sen jälkeen juodaan kirkkokahvit seurakuntatalon puolella. Omaishoitajaviikon aloittavassa kirkkopyhässä ovat mukana kirkkoherra Timo Hukka, kanttori Kaisa Suutela-Kuisma ja diakoniatyöntekijä Kaija Virtanen. Tapahtumaa on toteuttamassa myös Salon omaishoitajat ry:n väkeä. POIKALEIRI 7 13-vuotiaille Naarilan leirikeskuksessa, Naarilantie 369. Hinta 10. Ohjelmassa kaikenlaista kivaa syksyistä puuhastelua. Tiedustelut Timo Sjöblom , timo. sjoblom@evl.fi. Ilmoittautuminen viimeistään ma www. salonseurakunta.fi/koululaiset. leikkiä ja tanssia salin toisessa päässä. OTA YHTEYTTÄ: Tuire Kallio kansainvälisyyskasvattaja tuire.kallio@evl.fi Timo Viitanen maahanmuuttajatyön pappi timo.viitanen@evl.fi EESTI RING Neljapäeval 26. novembril kl Salo-Uskela kogudusemajas, Kirkkokatu 6, Salo. Lisainfo: Anneli Nuutinen gsm , Timo Viitanen gsm PARISH WORK IN ENGLISH Holy Communion A service of Holy Communion is offered at Salo Church (Kirkkokatu 7) on every other Sunday at 1 pm. The service is followed by tea, coffee and fellowship. Dates for next services: October 25 November 1, All Saints Sunday November 15 November 29, First Sunday of Advent Open House Our Open House evenings take place in the coffee room of Salo Church (Kirkkokatu 7) on Thursdays from 5:30 pm onwards. Next dates: November 5 and 19. Open House is your Christian living room in Salo: We get together to have a chat, to enjoy snacks, perhaps to take a look at a Bible passage, and we finish with short prayers. We begin at 5:30, but you can pop in later if you can t join us then! More information Revd Timo Viitanen tel timo.viitanen@evl.fi Omaishoidon juhla Omaishoitajaviikon valtakunnallista pääjuhlaa ja samalla myös Salon omaishoitajat ry:n 20-vuotisjuhlaa vietetään ma Salo- Uskelan seurakuntatalossa, Kirkkokatu 6. Juhlapuhujana on omaishoitajaliiton puheenjohtaja Anneli Kiljunen. Juhlan ohjelmassa on myös mm. kaupungin ja seurakunnan tervehdys, runoja, monenlaista musiikkia ja omaishoitajan puheenvuoro. Juhlakahvit tarjotaan klo ja juhlaohjelma alkaa klo 13. Ilmoittautumiset mennessä Anu Nurmelle tai anu.nurmi@omaishoitajat.fi. Salon seudulla jo ennestään tuttu diakoni, Suomen Lähetysseuran Israelintyöntekijä Sari-Johanna Kuittilo on seurakunnan uusi nimikkolähetti. Sari- Johanna vierailee eri puolilla Saloa ensi keväänä kotimaanjaksonsa aikana. Kesällä häntä odottaa uusi työ Jerusalemin Shalhevetjah-keskuksessa. Sari-Johannan puolesta rukoillaan ja hänen työlleen kootaan varoja erityisesti Suomusjärven ja Kiikalan alueilla, ensi vuoden alusta myös Perniössä ja Kuusjoella. Anna ja Antti Tenho puolestaan ovat päättäneet työnsä Thaimaan Sikhiun seurakunnassa. Anu ja Juha Väliaho jatkavat Kiikalan lähetteinä, ja Suomen Evankelisluterilaisen Evankeliumiyhdistyksen kautta nimikkokohteena on edelleen myös Matongon raamattukoulu Keniassa. Musiikkia ja villasukkia Salon seudulla jo tutuksi tullut pietarilainen sopraano Svetlana Musina konsertoi ma klo 18 Kuusjoen kirkossa säestäjänään Olga Kotljarova. Musiikin lomassa rovasti Pasi Hujanen kertoo tuoreita kuulumisia Pietarin alueen seurakunnista. Kolehti kannetaan Inkerin seurakuntien joulupakettien hankintaan Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen kautta. Tilaisuuteen voi tuoda myös neulomiaan villasukkia paketteihin sujautettaviksi. Villasukilla on nyt muutakin kysyntää. Lämmikettä jalkoihinsa tarvitsevat niin Salon turvapaikanhakijat, Jerusalemin Shalhevetjahkeskuksen pakolaiset ja Bolivian vuoristokyläläiset kuin Vienan Kemin seurakunta joulupaketteihinsa. Sukkia ja muita villaisia tamineita kudotaan eri puolilla seurakuntaa käsityöpiireissä. Salon kirkkoherranvirastoon ja seurakunnan työntekijöille voi tuoda myös kotona tekemiään Suomen Lähetysseuran Latinalaisen Amerikan aluepäällikkö Arja Koskinen on jatkossa myös Kiskon ja Muurlan nimikkolähetti. Särkisalosta kotoisin oleva Arja asuu Nicaraguassa ja hallinnoi sieltä käsin Suomen Lähetysseuran kirkollisia ja kehitysyhteistyöhankkeita Bolivian ja Kolumbian luterilaisten kirkkojen ja Luterilaisen Maailmanliiton kanssa. Suomen Lähetysseura pyrkii parantamaan muun muassa Bolivian kaivoksissa työskentelevien lasten ja Kolumbian miinauhrien tilannetta. Riitta Luume tulee ja lähtee Diakoni Riitta Luumella on takana nelivuotinen työkausi Israelissa ja Palestiinassa Suomen Lähetysseuran lähettinä. Jordanian ja Pyhän maan kirkon työyh- sukkia ja muuta lämpöistä eteenpäin välitettäviksi, Vienaan tarkoitetut jo mennessä. Kazanin kirkkohanke loppusuoralla Sari-Johanna Kuittilo teydessä hän on toiminut arabikristittyjen ja muslimien sekä thaimaalaisten vierastyöläisten parissa. Jatkossa Riitta aikoo asettua pääkaupunkiseudulle. Riitta Luume on Perniön ja Kuusjoen alueiden nimikkolähetti, mutta hän on tuttu eri puolilla Saloa. Riitta kertoo sanoin ja kuvin kokemuksiaan lähetystyöstä Salon seurakunnan lähetyspyhässä Perniössä sunnuntaina 22. marraskuuta. Pyhän Laurin kirkossa vietettävä messu alkaa klo 10, sen jälkeen Kazanin kirkkohankkeen edistymisestä saadaan tietoa su Kazan-teemaisessa kirkkopyhässä. Uskelan kirkon suomenja venäjänkielisessä messussa klo 10 saarnaa rovasti Sakari Pinola, maahanmuuttajatyön pastori Timo Viitanen on liturgina ja Krysanteemit-kuoro avustaa. Salo-Uskelan seurakuntatalossa on tarjolla venäläistyylinen keittolounas jälkiruokakahveineen klo alkaen. Vapaaehtoisella ateriamaksulla ja arpajaisten tuotolla kootaan varoja Kazanin kirkkohankkeelle, jonka euron kustannusarviosta puuttuu vielä noin euroa. Sakari Pinola kertoo kuvin ja sanoin Keski- Venäjän Tatarstanin pääkaupungissa sijaitsevan kirkon rakennustöiden edistymisestä. Syyskuun lopulla Pinola teki avustusmatkan Kazaniin ja osallistui myös seurakunnan jumalanpalvelukseen. Kiitosateria talkoolaisille Sakari Pinolan asuntoautossa lähti Kazaniin puolensataa Salon seurakunnan käytöstä poistettua tuolia. on seurakuntatalossa tarjolla perniöläistä perinneherkkua, pastanttipuuroa, ja kakkukahvit. Lähetysjuhla alkaa noin klo 12, mukana ovat myös aluekappalainen Juha Hekkala, Perniön lähetyspastori Pirkko Koivunen ja kanttori Vesa-Matti Tastula. Lähetyspyhän jälkeen Riitta Luume vierailee maanantaina Kaffemukissa Salon kirkolla, tiistaina vanhemman väen kokoontumisessa Kiskossa ja keskiviikkona Aamukaste-kerhossa Kuusjoella. Markkinoiden ja Nepalillan talkoolaisille tarjotaan kiitosateria to klo 18 Salo-Uskelan seurakuntatalossa, Kirkkokatu 6. Nimikkolähetti Marika Lähteenmäki on mukana Skypen välityksellä, ja Gospelit-kuoro pistäytyy tervehtimässä talkoolaisia lauluin. Aterialle pitää ilmoittautua viimeistään ma Henna Seppälälle p Hanna-työ juhlii Turussa Medialähetys Sanansaattajat toi viisitoista vuotta sitten Suomeen kansainvälisen naisten rukousliikkeen. Myös Salo-Uskelan seurakuntatalon kansainvälisessä tilassa toimii keskiviikkoisin klo Hanna-käsityöpiiri suomalaisten ja maahanmuuttajanaisten kohtauspaikkana. Avoimessa ryhmässä jaetaan tietoa maailman naisten tilanteesta ja kootaan kahviraha Naiset toivon lähteellä -ohjelmien lähettämiseen Intiassa gujaratin ja tamilin kielillä. Hanna-työn 15-vuotisjuhlaa vietetään la klo 9 16 Turussa. Mukana on naisten Hanna-rukousliikkeen perustaja Marli Spieker, ja ohjelmassa mm. raamattuopetusta, musiikkia ja ylistystanssia. Lähtö kimppakyydein klo 8 Salo-Uskelan seurakuntatalolta. Osallistuminen 15. Ilmoittautuminen mennessä Tuire Kalliolle p

13 5/2015 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 13 Diskantin terveiset Espanjasta Nuorisokuoro Diskantti vietti syyslomaviikon Marika Lähteenmäen vieraana Espanjan Valenciassa. Heti ensimmäisenä päivänä kuorolaiset saivat aivan uudenlaisen kokemuksen lähetystyöstä, katuevankelioinnin. Kuorolaiset jakaantuivat ryhmiin ja kulkivat Puzolin kaduilla kutsumassa asukkaita konsertteihin ja seurakunnan tilaisuuksiin. Oman haasteensa evankeliointiin toi kielimuuri paikalliset osaavat vain espanjaa, ja kuorolaisten osaaminen rajoittui muutamaan sanaan. Marikan ohjeilla pärjättiin mainiosti, kunnes paikalliset esittivät kysymyksiä. Silloin piti siirtyä viittomakieleen. Ensimmäistä iltaa vietettiin Massamagrellin seurakunnassa. Kuoron vauhdikas esitys tempasi paikalliset mukaan laulamaan ja tanssimaan. Päivä venyi pitkäksi, sillä illalla Puzolin kaduilla juoksivat härät ja paikalliset urhot. Kuorolaiset komennettiin kiltisti aitojen taakse. Toinen päivä kului Puzolin seurakunnassa jumalanpalveluksessa ja seurustellessa paikallisten kanssa. Illalla aikuiset kuorolaiset saivat specialohjelman, kun Marika vei heidät Valencian keskustaan katsomaan flamencoa. Maanantaipäivä vietettiin kuin kunnon turistit. Ensin kiivettiin Puzolin korkeimmalle vuorelle ihailemaan maisemia, ja sen jälkeen siirryttiin rannalle ottamaan aurinkoa. Kuoron keikka veti paikallisen baarin täyteen kuulijoita. Ihmeellinen kouluvierailu Tiistaina konsertoitiin urakalla paikallisessa katolisessa koulussa. Neljässä konsertissa oli yhteensä noin 900 kuulijaa. Oppilaat olivat innoissaan, ja opettajat kutsuivat kuoron koska tahansa uudestaan; seuraavalla kerralla musiikinopettaja haluaa tehdä kuoron ja oppilaiden yhteisen konsertin. Marika oli onnellinen vastaanotostamme, sillä se avaa hänelle ovet paikalliseen koulumaailmaan. Koululaiset olivat askarrelleet koulun seinille kollaaseja Suomesta ja piirtäneet kuvakirjankin. Koulun kokki oli valmistanut kuorolaisille lounaan tapaksineen ja paelloineen. Kuoron pääsy kouluun oli suoranainen ihme, sillä Espanjassa kouluissa ei saa olla uskonnollista toimintaa. Tämäkin koulu on katolinen, Että tällaista kouluruokaa?? Vain vieraille, kuulemma. mutta se näkyy toiminnassa vain siinä, että on uskontotunteja; muuten kaikki uskontoon viittaava on kiellettyjen listalla. Hengellisiä baari-iltoja Keskiviikko ja torstai kuluivat Valencian kaupungissa, jossa on Marikan uusin työkenttä. Siellä työtä tehdään pääosin narkomaanien ja prostituoitujen parissa, ja heillekin kuorolaiset saivat NUORI SEURAKUNTA esiintyä. Nuorten melkoiseksi yllätykseksi kuulijat liikuttuivat kyyneliin, koska oli niin ihmeellistä, että joku tuli esiintymään varta vasten heille. Kuorolla oli viikon varrella konsertteja myös paikallisissa baareissa. Harvoinpa Suomessa baarit haluavat iltaohjelmakseen hengellistä musiikkia! Viimeinen matkapäivä vietettiin Barcelonan kulttuurikaupungissa. Pastori Marika Lähteenmäki on Salon seurakunnan nuorten nimikkolähetti. Hän tekee Espanjassa työtä erityisesti siirtolaisten ja muiden yhteiskunnan vähäosaisimpien parissa. Hola amigos! Olen saanut nauttia Diskantin ja kvartetin riemullisesta läsnäolosta viikon verran. Huikeita konsertteja ja kohtaamisia on takana lukuisat määrät. On varsin tehokasta evankelioida ja tavoittaa uusia ihmisiä näin suuren joukon kanssa. Uskon, että nuoret ovat saaneet myös paremman käsityksen siitä, mitä lähetystyö on, kun ovat saaneet seurata sitä hetken aikaa lähempää. TÄMÄN VIIKON AIKANA sydämessäni on ollut kiitollisuus siitä, että Salon seurakunta on alusta asti tukenut työtäni täällä Espanjassa. Ilman teitä työni ei olisi mahdollista! Olette merkittävässä roolissa siinä, että evankeliumi menee eteenpäin tällä mantereella. Kiitos siis rukouksista, tuesta ja siitä, että olette monet käyneet täällä minua tervehtimässä. Mikään työ ei mene koskaan eteenpäin ilman huikeita tukijoukkoja. LOPPUVUODEN aion keskittyä Valencian, Barrio del Carmenin seurakunnan työn eteenpäin viemiseen. Työ prostituoitujen ja kadulla asuvien kanssa on vielä alkutekijöissään, mutta yhdessä Carmenin ja Vicenten kanssa aiomme käyttää enemmän aikaa alueen valtaukseen. Jumala meitä siinä auttakoon ja antakoon tehtävään voiman ja suunnan. Valenciassa prostituoitujen määrä on Espanjan suurimpia. Pitää taistella vapauden puolesta. Työtä on paljon, ja se on todella haastavaa. Muistakaa meitä rukouksin! Lämpimin syysterveisin Puzolista Marika Koulukonserttien nuorimmat kuulijat olivat vain 4 5-vuotiaita. Tule konserttiin Diskantti esittää Espanjan-matkansa ohjelmistoa ma klo 18 Salon kirkossa, Kirkkokatu 6. Liity Diskanttiin Konserttiin on vapaa pääsy, mutta kolehdissa voi antaa lahjansa Marika Lähteenmäen työlle. Kuoroon otetaan nyt matkan jälkeen uusia laulajia. Seuraava suuri tavoite on draamallinen messu joulun alla. Kahden vuoden päässä siintää uusi kuoromatka, tällä kertaa Romaniaan, jossa on La Roca -seurakunnan uusin toimipiste. Diskantti-kuoro harjoittelee Salo-Uskelan seurakuntatalossa torstaisin klo Uudet laulajat ovat tervetulleita milloin vain. Kuorossa on sekä tyttöjä että poikia, iältään vuotiaita. Lisätietoja saa Kaisakanttorilta, kaisa.suutelakuisma@evl.fi, puh HALIKKO Nuortenilta Torstaisin klo 18 Kanttorilassa, Hornintie * * * Nuorten messu To klo 18 Halikon kirkossa; isosryhmä ISKO 2 mukana messua toteuttamassa. Jatkot Kanttorilassa. Nuorten adventtiyö Joulustelua Kesä-Angelassa. Hinta 10. Ilmoittautuminen Kaille viimeistään Ota yhteyttä: Nuorisotyönohjaajat Kai kai.ruha@evl.fi Sanna sanna.salmio@evl.fi. KUUSJOKI Nuortenilta Tiistaisin klo seurakuntatalossa. Ota yhteyttä: Jaana jaana.alijoki@evl.fi PERNIÖ Nuortentila Piilo, Lupajantie 9: Avoimet ovet eli palloilua Piilossa to klo * * Voit pelata, kuunnella musiikkia, soittaa eri soittimia, pelata lautapelejä, biljardia, pingistä. Pelkkä oleilukin on suotavaa. Nuortenilta to klo * * * Nuorten pikkujoulu ke klo Nuorten kuoro Ke klo seurakuntatalossa. Lisätietoja Marialta Ota yhteyttä: Martti martti.rouhiainen@evl.fi. Johannes johannes.alaranta@evl.fi SALO-USKELA Elämää Akvaariossa Nuortenilta perjantaisin klo Avoimet ovet koulupäivinä klo Raamis eli Ison kirjan ihmettelyä tiistaisin klo 16. Akvaario on seurakuntatalossa, ovi Torikatu 6:n sisäpihalta ja toinen Kirkkokadun puoleiselta parkkipaikalta. Messut ja musiikki Iltamessu pe ja klo 18 Salon kirkossa. Diskantti-kuoro, ks. oheinen juttu. Bändikämppä Akvaariossa. Pelivuoro Palloilua ti klo 18 seuriksen jumppasalissa. Nuorten jouluyö Naarilassa. Ilmoittautumiset netissä www. salonseurakunta.fi/nuoret. Ota yhteyttä: Anette, nuorisotyönohjaaja, , anette.fagerlund@evl.fi Vilho, nuorisotyönohjaaja, , vilho.routasalo@evl.fi Jussi, koulupappi, , jussi.houttu@evl.fi K20 Ylikasvaneiden ryhmä toimii säännöllisen epäsäännöllisesti. Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Vilhoon tai kanttori-kaisaan. Ollaan myös Facebookissa nimellä Ylikasvaneet. YHTEISET Maata näkyvissä Festareille Turkuun järjestetään retki Salosta. Ilmoittautua pitää mennessä. Lisätietoja ja ilmoittautumislomake netissä: Jouluinen draamamessu Pe ja la klo 18 Uskelan kirkossa.

14 14 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 5/2015 Konsertteja kerrakseen Konsertteihin Salon seurakunnan kirkoissa on aina vapaa pääsy. Ohjelman ostolla voi tukea konserttien järjestämistä tai hyväntekeväisyyttä. La klo 18 Uskelan kirkko Helsinkiläinen kamarikuoro Kaamos esittää eurooppalaista hengellistä a cappella -musiikkia, säveltäjäniminä mm. Duruflé, Bruckner, Pärt ja Sibelius. Ohjelma 10. Su klo 15 Särkisalon kirkko Kaj Chydeniuksen konsertissa kuullaan lauluja epäilystä, uskosta, ahdistuksesta, onnesta ja kaipauksesta, solistina Taru Nyman. Ohjelma 15. Konsertin jälkeen kahvit pappilassa. Su klo 17 Halikon kirkko Halikon Musiikkiyhdistys juhlistaa 35-vuotista toimintaansa kirkkokonsertilla, jossa kuullaan Gabriel Faurén Requiem. Juhlavuotta varten koottua Halikko Ensemble -kamarikuoroa ja kamariorkesteria johtaa Ilari Lehtinen, solisteina ovat Riku Pelo ja Pirjo Rajalin-Tymura. Konsertissa kuullaan lisäksi lauluyhtye Nicemblea, Ilari Lehtinen esiintyy myös huilistina, ja Riku Pelo esittää Brahmsin laulusarjan Vier ernste Lieder, pianistina Laura Attila. Ohjelma 15 musiikkiyhdistyksen toiminnan tukemiseen. Ma klo 18 Kuusjoen kirkko Pietarilaistaiteilijat Svetlana Musina, sopraano, ja Olga Kotljarova, urut ja piano, esittävät hengellistä musiikkia läntisestä Euroopasta ja Venäjältä. Musiikin lomassa kuullaan Pasi Hujasen terveisiä Inkerin kirkon toiminnasta. Kolehti Inkerin kirkon seurakunnissa tehtävälle diakoniatyölle. Ma klo 18 Salon kirkko Nuorisokuoro Diskantti tuo Espanjan-matkansa ohjelmistoa myös kotimaassa kuultavaksi. Matkasta lisää sivulla 13. To klo 19 Perttelin kirkko Lohdutuksen laulujen illassa sytytetään toivon kynttilä ja hiljennytään hoitavan musiikin äärellä, mukana mm. Perttelin kirkkokuoro. Musiikkiopiston nuoria soittajia kuullaan Uskelan kirkossa. Elokuvamusiikista ja poliittisista lauluistaan tunnettu Kaj Chydenius on tehnyt musiikkia myös epäilyn, uskon, ahdistuksen ja onnen teemoista. Tuloksia kuullaan Särkisalon kirkossa. Kiskon ja Muurlan kanttori Hanna-Leena Keinänen ja Perniön kanttori Maria Rainio-Alaranta konsertoivat pe Särkisalon pappilassa. Pe klo Helisnummen kappeli Hoiturit-kuoro jatkaa suosittua pyhäinpäivän aaton iltamusiikkiaan Rakkaus ei katoa lauluja ja sanoja kaipaaville. Su klo 16 Uskelan kirkko Kamarikuoro Cappella Cathedralis Turku ja orkesteri esittävät venäläissäveltäjä Alfred Schnittken Requiemin. Teoksen johtaa Timo Lehtovaara. Orkesterissa on trumpetisti, pasunisti, kolme lyömäsoittajaa marimban, putkikellojen ja vibrafonin kanssa, pianisti, urkuri ja celstan soittaja. Requiemin lisäksi konser- Nyt kotiin kuljetaan, jään syliin suurempaan. Jo kaipaus on täyttynyt, on taivas tässä, nyt. Se mikä kesken jää, nyt kantaa hedelmää. Niin täydellistä kaikki on, soi laulu sovinnon. Petri Laaksonen ti Halikon kirkossa. tissa kuullaan virolaisen Arvo Pärtin teokset Nunc dimittis ja Da pacem Domine, jotka johtaa Anu Åberg. Urkuri Markku Hietaharju soittaa Pärtin urkuteoksia. Ti klo 19 Halikon kirkko Petri Laaksosen syksyinen kirkkokonserttikiertue kantaa nimeä In memoriam. Äidin ja pikkuveljen menettäminen on synnyttänyt uusia lauluja kuolemasta, jäähyväisistä ja kiitollisuudesta mutta ennen kaikkea rakkaudesta. Osa konsertin tuotosta ohjataan kolmelle pakolaisleirille Jordaniaan Kirkon Ulkomaanavun kautta. Su klo 19 Salon kirkko Sibelius-iltasoiton tarjoilee Piazza Brassin vaskiseitsikko laulusolistinaan Tapani Linnamaa. Ohjelma 10. Ke klo 18 Muurlan kirkko Lohdutuksen laulujen illassa on mukana Muurlan kirkkokuoro. Pe klo 18 Salon kirkko Tarttolaisen sekakuoro Tarbatun 35-vuotisjuhlakiertueen yhtenä kohteena on Salo. Luvassa on virolaisen kuoromusiikin parhaimmistoa. Konsertin järjestää Suomi-Viro-seura. Ohjelma 5. Perttelin kirkossa konsertoiva Hanna Ekola haluaa levon ja lohdun lauluillaan viedä kuulijan kiitoksen, valon ja toivon äärelle. Tarttolainen Tarbatu-kuoro tulee juhlakiertueellaan Saloon Pe klo 19 Särkisalon pappila Kanttorit Hanna-Leena Keinänen ja Maria Rainio- Alaranta esittävät lauluja turvasta, toivosta ja lohdutuksesta. Säveltäjänimiä ovat mm. Maasalo, Kuusisto, Schubert ja Brahms. Ohjelma 10. Tuotto Kirkon Ulkomaanavulle. Su klo 18 Halikon kirkko Vanhan musiikin konsertin ohjelmisto koostuu barokin ajan (n ) soololauluista ja duetoista sekä J. S. Bachin soolosellosarjan osista. Niitä esittävät Maarita Luojus, sopraano, Jouni Kuorikoski, baritoni, Annika Viitanen, sello, ja Leena Tammisto, piano ja urut. Ohjelma 10. La klo 18 Salon kirkko Ehtookellojen soidessa musisoivat Taru Koskinen, huilu, Leena Kiiski, viulu, ja Kaisa Suutela-Kuisma, piano. Ohjelmassa on musiikkia kolmelta vuosisadalta kolmella soittimella. Säveltäjiäkin on kolme: C. P. E. Bach, Franz Doppler ja Astor Piazzola. Ohjelma 10. Su klo 15 Perttelin kirkko Hanna Ekolan konsertissa kuullaan lauluja levoksi ja lohduksi. Ekolan kanssa esiintyy laulaja-pianisti Virpi Salo. Ohjelma 10. To klo 18 Särkisalon seurakuntakoti Iltamusiikki Meri ja tähti tuo yhteen laulajia ja soittajia Särkisalosta ja Perniöstä. Mukana ovat ainakin Särkisalokuoro, Meripirtin Kööri, Perniön Laulukuoro, Seppo Multamäki trumpetteineen ja Sofianna Muuri viuluineen sekä molempien alueiden kanttorit. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Su klo 18 Perniön kirkko Ensimmäisessä joulukonsertissa esiintyvät salonseutulaiset muusikot: Anu Keronen, Kimmo Lindegren, Kai Niemelä ja Pirkko Pelander laulavat, Reima Pekola ja Sami Riski säestävät. Ohjelma 10. Ke klo 19 Uskelan kirkko Musiikkiopiston joulukonsertissa pääsevät ääneen jousiorkesterit, pienemmät jousiyhtyeet, laulajat ja kitaristit. Ohjelmassa on Bachia ja muuta barokin ajan musiikkia sekä tietysti joululauluja. Pe klo 18 Salon kirkko Musiikkiopiston laulajat joulukonsertoivat sooloin, duetoin ja muissa kokoonpanoissa. La klo 18 Uskelan kirkko Neljän kanttorin muodostaman Uskela-kvartetin konsertista voi hankkia mukaansa kvartetin vuosi sitten ilmestyneen joululevyn. Lisätietoa ja lisää konsertteja:

15 5/2015 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 15 Luovasti luonnosta Luonnonmateriaaleista valmistetaan syksyisiä ja jouluisia koristeita, kortteja ja pieniä lahjatavaroita kahtena keskiviikkona ja klo Angelniemen seurakuntatalossa, Päivöläntie 8. Ohjaajana on Elsi Pohjavirta. Tarvikemaksua peritään 1 5 euroa käytön mukaan. Välipalaakin on tarjolla. Elina Koivisto Hyveitä ja kuolemansyntejä Marraskuun Keidas-illassa ovat teemana seitsemän kristillistä hyvettä ja seitsemän kuolemansyntiä. Aiheeseen johdattelee pastori Elina Koivisto Helsingistä. Keitaalle kokoonnutaan ke Salo-Uskelan seurakuntataloon, Kirkkokatu 6. Ilta alkaa tarjoilun ja housebandin tahdittamien gospellaulujen parissa klo 18, vieras pääsee ääneen klo Syksyn viimeistä Keidasiltaa vietetään 2. joulukuuta. Pentti Mentu mukana lauluseuroissa Entinen Venezuelan-lähetti, nykyinen halikkolainen pastori Pentti Mentu on mukana Siionin kanteleen lauluseuroissa ti klo 18 Salo-Uskelan seurakuntatalossa. Vapaaehtoisten keittämät kahvit ovat tarjolla jo alkaen. Valoa sekasorron yöhön Marraskuun Usko arjessa -iltaa vietetään ke klo Salo-Uskelan seurakuntatalossa. Pastori Kimmo Malinen johdattelee Ruutin ja Tuomarien kirjoihin, otsikkona Valonpilkahduksia sekasorron yössä. Tervetuloa testaamaan, löytyykö Vanhasta testamentista linkki tähän päivään! Usko arjessa -iltoja järjestetään Salon seurakunnan ja Kansanlähetyksen yhteistyönä. Laulukirjana käytetään Viisikielistä, ja iltaan voi tuoda esirukouspyyntöjä. Hiihtolomalla Leville Liikuntaesteisten kirkkokyytiin muutos Salo-Uskelan alueella on perinteisesti järjestetty liikuntaesteisille kirkkokyyti ensimmäisen adventtisunnuntain perhemessuun Uskelan kirkkoon. Tänä vuonna on suunnitelmiin tehty muutos: kyyti on luvassa Kauneimmat joululaulut -messuun sunnuntaina 20. joulukuuta. Kuljetus on maksuton, ja sen tarvitsijaksi voi ilmoittautua viimeistään Salo- Uskelan diakoniatoimistoon ti to klo puh Ensimmäisenä adventtisunnuntaina liikuntaesteinenkin pääsee keskustassa laulamaan Hoosiannaa Salon kirkossa, jossa alkaa tuomasmessu klo 17. Salon kirkkoon pääsee mäkiä ja portaita kiipeilemättä, sillä siellä on hissi diakoniatalon puoleisessa päädyssä. Joulumieltä merenkulkijoille Merimieskirkon kautta on jo 140 vuoden ajan välitetty joululahjoja merenkulkijoille. Suomen merimieskirkon toimipisteet kotimaan rannikkokaupungeissa sekä Hollannissa, Isossa-Britanniassa, Kreikassa ja Saksassa välittävät kotoisen joulun tunnelman niille, jotka viettävät joulunsa merellä. Jos haluaa paketoida lahjan merenkulkijoiden iloksi, sellaisen voi toimittaa mennessä osoitteella Vuosaaren merimieskirkko, Provianttikatu 4, Helsinki. Paketin sijaan voi antaa rahalahjoituksen; kertyneillä varoilla merimieskirkko tekee joulupaketteja. Yhden paketin hinta on tällöin 15 euroa. Rahalahjatili on Nordea FI Viitenumeroksi 3052 ja viestikenttään Joululahja merenkulkijalle. Lisätietoja RISTIIN RASTIIN Kirkollisvero ennallaan Salon seurakunnan kirkkovaltuusto päätti 14. lokakuuta, että kirkollisveroprosentti on ensi vuonna sama 1,4 % kuin nytkin. Verotulot ovat laskeneet Henkilöstösäästöjä ja uudelleenjärjestelyjä Henkilöstöuutisia Perniössä diakoniatyöntekijän sijaisena toiminut Laura Masih on valittu Virpi Lasorlan eläköitymisen vuoksi avoimeksi tulleeseen diakonian virkaan. Masih ei kuitenkaan siirry diakoniatyöhön Halikkoon vaan Kiikalan ja Suomusjärven aluille. Näitä aiemmin huolestuttavasti, mutta prosenttia ei haluta korottaa, vaan toiminnan ja talouden tasapainoon pyritään muun muassa karsimalla henkilöstökuluja. Alkusyksystä Salon seurakunnassa käytiin koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut, joissa etsittiin keinoja henkilöstösäästöihin. Neuvottelujen jälkeen on ollut hallinnollisten päätösten vuoro. Kirkkovaltuusto päätti äänin 27 6 lakkauttaa vapusta 2016 lukien kuusi virkaa hautaustoimen päällikön, isännöitsijän, nuorisotyönohjaajan, kansainvälisyyskasvattajan ja kahden toimistosihteerin virat ja ensi kesäkuussa vielä yhden kanttorin viran. Kaikkien näiden haltijat ovat joko siirtyneet tai siirtyvät eläkkeelle. Lisäksi valtuusto lakkautti yhden osa-aikaisen suntion viran ja kirkkoneuvosto jo aiemmin talonmiehen sijaisen toimen, nämäkin vapusta 2016 lukien. Virkojen lakkauttamisen johdosta tehtäviä järjestellään uudelleen. hoitanut Kaija Virtanen vaihtaa Halikkoon. Laura Masihin puhelinnumero on ja Kaija Virtasen Halikon kanttori Samuli Takkula on opintovapaalla vappuun saakka. Hänen sijaisekseen tulee Sanna Mansikkaniemi. Seurakunnan perinteinen Levin-matka järjestetään taas koulujen hiihtoloman aikaan helmikuuta. Levilehdossa majoitutaan 2 4 hengen huoneisiin, laskettelurinteet ja hiihtoladut ovat aivan vieressä. Matka maksaa 380, alle 12-vuotiailta 330 ; lapset voivat lähteä mukaan vain aikuisen seurassa. Salon Walkers-toiminta laajeni entistä liikkuvammaksi, kun syyskuussa saatiin käyttöön liikkuvaksi kahvilaksi muunnettu matkailuauto, kutsumanimeltään Wauto. Se tarjoaa alle 18-vuotiaille nuorille uudenlaisen kohtauspaikan. Wauto on liikenteessä perjantaija lauantai-iltaisin, eikä vain keskikaupungilla vaan myös muualla päin Saloa. Nuorten kokoontumiskulttuuri on muuttunut Hinta sisältää bussimatkojen ja petipaikan lisäksi aamupalat, päivälliset, iltapalat ja ohjelman. Poroajelulle pääsee lisämaksusta. Ilmoittautua pitää viimeistään 5.1. netissä: > Matkat ja retket. Tiedusteluihin vastaa nuorisotyönohjaaja Martti Rouhiainen Wauto menee nuorten luo viime vuosina muun muassa sosiaalisen median vaikutuksesta, ja samalla nuorisotyön liikkuvuuden tarve on korostunut. Wauto tarjoaa yhden mahdollisuuden vastata muuttuneisiin tarpeisiin. Wauto on Salossa kokeiltavana vuoden loppuun. Kulkupelin omistaa Aseman Lapset ry, ja se on hankittu veikkausvoittovaroin opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotilarahoituksella. Nuoruuden veteraaneille kysyntää Walkers-toiminnassa on jatkuvasti tilausta uusille vapaaehtoisille. Nuoruuden veteraaneiksi Walkersin hommiin sopivat henkilöt, jotka ovat selviytyneet omasta nuoruudestaan. Nuoruuden veteraani tietää, mistä puhuu. Hänellä on kokemusta, josta voi olla apua jollekin, joka vielä kamppailee. Tärkein tehtävä on olla turvallinen aikuinen ja antaa aikaansa nuorelle. Vapaaehtoistehtäviä on Walkers-toiminnan uutuuden, Wauton, voi nähdä liikenteessä perjantai- ja lauantai-iltaisin. tarjolla kahviloissa, Wautossa, kaduilla ja tapahtumissa. Lisätietoja antaa ja ilmoittautumisia ottaa Salon Walkersin toimintavastaava, diakoni Heidi Matinlassi, heidi.matinlassi@evl. fi, puh Vapaaehtoistehtävissä valinnan varaa Tehtäviä Salon seurakunnan vapaaehtoistyössä löytää täältä: Perusparannusta Helisnummella on uusittu valaistusta sekä pysäköintipaikalla että kappelin ympäristössä. Työ valmistuu pyhäinpäiväksi. Suomusjärven kirkkoon Uskela postimerkissä hankitaan äänentoistolaitteet Selanderin testamenttivaroin. Esityksen laitteiden hankinnasta teki Suomusjärven alueneuvosto. Postimerkin päivänä julkaistun Salo-aiheisen merkin kuvaksi pääsi tänä vuonna Kuva-Jarin kuvaama Uskelan kirkko. Viime vuonna aiheena oli Salon kirkko, ja kirkkojen sarjaan on postin mukaan luvassa jatkoa seuraavinakin vuosina.

16 16 SALON SEURAKUNTA SANOMAT 5/2015 Jaakko Uusitalo Sirkka Knaapinen, Jaakko Uusitalo ja Aarno Hiihtola ovat aktiivisia toimijoita Ylikulman rukoushuoneella, jonka satavuotisjuhlaa vietetään 25. lokakuuta. Viime kesän perhemessun kirkkokahvit nautittiin teltassa. Yhteishenkeä Ylikulmalla Tänne pitää saada oma kirkko. Matka isolle kirkolle on pitkä varsinkin vanhemmalle väelle, eikä kaikilla ole hevosta, tuumattiin Perniön Ylikulmalla sata vuotta sitten ja ryhdyttiin toimeen. Keväällä 1913 perustettiin rukoushuoneyhdistys, kesällä 1914 tehtiin perustukset vaikka säännöt olivat vielä senaatin vahvistettavina eikä rakentamislupaa oikeastaan olisi ollut ja talo valmistui syksyksi Satavuotisjuhlaa vietetään sunnuntaina 25. lokakuuta. Talkoilla tehdään ihmeitä Rukoushuoneen rakentaminen oli kylälle mittava ponnistus. Tontti, hirsiä, lautaa ja työtunteja saatiin lahjoituksina, mutta palkallisiakin ammattimiehiä tarvittiin ja monenlaista ostettiin. Kaikkiaan rakennus tuli maksamaan mk nykyrahassa noin euroa josta kolmasosa oli pankkilainaa. Naiset olivat keskeisesti mukana varojen keruussa myyjäisten, arpajaisten ja juhlatarjoilujen järjestäjinä, kuten ovat yhä. Toiminta oli alusta lähtien vilkasta. Jumalanpalveluksia pidettiin noin kerran kuukaudessa, ja vuosittain järjestettiin kymmeniä puhetilaisuuksia, joissa saattoi olla lähes kaksisataa sanankuulijaa. Rukoushuoneella oli myös oma kuoro. Ruokasalissa toimi alkuvuosina kiertokoulu, ja talvisodan aikana taloon majoittui evakkoja; aikansa vastaanottokeskus siis. Ompeluseura, kinkerit, myyjäiset, itsenäisyys- ja äitienpäiväjuhlat, konsertit ja perhejuhlat ovat nekin täyttäneet taloa vuosikymmenten kuluessa. Rukoushuone tarjosi erinomaiset puitteet hengelliselle elämälle, mutta eivät kylän yhteiset rakennushankkeet siihen loppuneet. Rukoushuoneen naapuriin valmistui 1930-luvulla Yhteistalo, Ylikulman rukoushuoneesta tuli entistä enemmän kirkon oloinen, kun saliin rakennettiin alttari 1950-luvun alussa. Ristin ja alttarivaatteen suunnitteli silloinen Perniön kappalainen Olavi Airas. Kamiina on alkuperäinen ja yhä käytössä. josta saatiin tila elokuva- ja teatteriesityksille, urheilutapahtumille ja monenlaisille pallopeleille. Häiden vietto käy Ylikulmalla kätevästi: vihkiminen rukoushuoneessa, hääjuhla Yhteistalossa. Melkein kirkko Alkuvuosikymmeninä rukoushuoneessa ei voitu viettää ehtoollista, mutta Talkoilla on tehty vuosien mittaan vaikka mitä, esimerkiksi nämä istuintyynyt puupenkkien pehmusteeksi. Kirkkosalin villaverhotkin Ylikulman naiset kutoivat itse kangaspuilla. vuonna 1952 siihen saatiin tuomiokapitulista lupa. Tiedot siitä, vihittiinkö talo tällöin kirkoksi, ovat hiukan epäselvät. Rukoushuoneesta tuli ainakin ikään kuin kirkko (sanamuoto kirjasta Yhteinen Ylikulmamme), kuten kyläläiset jo taloa suunnitellessaan olivat toivoneet. Jos siis joku kysyy, montako kirkkoa Perniössä on, voi hyvin tarjota vastausta viisi: Pyhän Laurin kirkko, Teijo, Yliskylä, Ylikulma ja Kosken kartanon kirkko. Rukoushuone valmistui Ylikulmalle kylän yhteisin ponnistuksin syksyksi Jaakko Uusitalo Myyjäiset ja arpajaiset ovat kautta vuosikymmenten olleet rukoushuoneelle tärkeä tulolähde. Muutosta ja pysyvää Ylikulma on iso kylä, mutta maaltamuutto alkoi sielläkin vähentää väkeä 1970-luvulta lähtien, eikä rukoushuone enää ollut yhtä ahkerassa käytössä kuin aiemmin. Maanviljelystä on niin kuin ennenkin, mutta aika paljon on eläkeläisiä, luonnehtii Aarno Hiihtola nykyistä Ylikulmaa. Kauppa, pankki, posti, koulu, kaikki poissa, huokaa Sirkka Knaapinen. Muutama vuosikymmen sitten oli taloja tyhjilläänkin, enää ei. Osa on kyllä vapaa-ajan asuntoina, kertoo Jaakko Uusitalo. Aarno Hiihtola on rukoushuoneyhdistyksen puheenjohtaja, Sirkka Knaapinen hoitaa monenlaiset käytännön asiat lämmityksen säätelystä lähtien. Jaakko Uusitalon kontolla on yhdistyksen kirjanpito ja nyt myös historiikin kokoaminen satavuotisjuhlaa varten. Rukoushuone on yhä tärkeä kokoontumispaikka, kaikki kolme vakuuttavat. Nykyisin vuosittaisista tilaisuuksista tärkeimmät ovat kylvösiunaus, sadonkorjuun kiitosjuhla ja Kauneimmat joululaulut. Kesäisestä perhemessustakin on jo tullut perinne. Mukavia muistoja, tähdellisiä tehtäviä Aarno Hiihtola ja Jaakko Uusitalo ovat syntyneet Ylikulmalla, Sirkka Knaapinen on tullut kylälle emännäksi Knaapilan taloon. Kaikilla on omakohtaisia muistoja rukoushuoneelta. Äitini Sirkka oli opettajana Mussaaren koulussa ja järjesti ohjelmaa koulussa ja rukoushuoneella. Usein oltiin laulamassa ja se tietysti vähän jännittikin, sanoo Jaakko Uusitalo, jonka mielessä ovat päällimmäisinä lukuisat isot äitienpäivätapahtumat. Uusitalo kävi rukoushuoneella myös Pentti Leimun vetämässä seurakunnan nuorisokerhossa. Mieleenpainuvin tapahtuma oli kerhon retki Salpausselän kisoihin, joissa nähtiin monia sen ajan urheilusankareita. Aina kun oli tilaisuuksia, isä ja äiti lähtivät tänne ja minun piti tulla mukaan, Aarno Hiihtola kertoo. Mukaantulo ei aina ollut kovin mieluista, jos oli tiedossa pitkiä puheita. Sittemmin pieni pakko on vaihtunut vapaaehtoiseen toimintaan rukoushuoneen hyväksi niin puheenjohtajana kuin vaikkapa nurmikon leikkaajana. Ylikulmalle 60-luvulla tullut Sirkka Knaapinen on osallistunut monenlaiseen toimintaan: Rukoushuone tuli ensin tutuksi lasten kautta äitienpäivä- ja muissa juhlissa. Myös ompeluseuroissa tuli käytyä. Yhdistyksen johtokunnassa ja kaikenmoisissa talkoissa Sirkka Knaapinen on ollut mukana vuosikymmenten ajan ja jatkaa samaan tahtiin. Olen eläkkeellä, asun lähellä ja minulla on aikaa. Entä seuraavat sata vuotta? Ylikulman rukoushuoneella on kunniakas historia, jonka soisi jatkuvan. Tähän asti toimintaa ja rakennusta ylläpitämään on löytynyt tahtoa ja tekijöitä, mutta haasteita ja rahanreikiä riittää. Esimerkiksi tiilikaton uusiminen on väistämättä edessä piakkoin. Toistaiseksi kylällä uskotaan rukoushuoneen tarpeellisuuteen, tulevaisuuteen ja talkoohenkeen. Se näkyy taatusti talon satavuotisjuhlassa. Ulla-Maija Kytölä Rukoushuoneen SATAVUOTISJUHLA su Perniön Ylikulmalla, Aaljoentie 41 Messu klo 10 Ruokailu ja kahvit klo Juhla klo Tervetuloa!