Apuv. manttaalilt. Lehmältä. Jouselta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Apuv. manttaalilt. Lehmältä. Jouselta"

Transkriptio

1 91 joka vuodelta, kuinka paljon kunakin vuonna ylimääräisiä veroja suoritettiin itse kunkin veroperusteen mukaan:kuinka paljon neljänneskunnalta, verolta ja manttaalilta, jouselta j. n. e. Tämän jälkeen laskin yhteen aina viiden vuoden ajalta, kuinka paljon verokappaleita kunkin veroperusteen mukaan oli maksettu ja näin saadun verokappaleiden summan muutin rahaksi käyttäen kaikille viiden vuoden jaksoille samaa hintaluetteloa, nim. sitä, jota 1571 tilissä on käytetty veroparselien vaihdoksissa. Jollekulle tavaranlajille, jonka hintaa ei ollut mainitussa hintaluettelossa, olen ottanut hinnan lähinnä olevien vuosien luetteloista tai Gebhardin tutkimukseensa liittämästä hintaluettelosta Savonlinnan läänissä, koska siinä käytetyt hinnat yleensä ovat samal laiset kuin Hämeenläänissäkin käytetyt. Näin saadun rahasumman jaoin vihdoin viidellä saadakseni vuoden keskimäärän kullekin viiden vuoden jaksolle. Vakinaisten verojen vuotuista summaa määrätessäni laskin kaikki ve roparselit rahaksi käyttäen samoja hintoja kuin ylimääräisillekin veroille Laskiessani, miten paljon veroja tuli keskimäärin savua kohden vuodessa kunakin viiden vuoden jaksona, menettelin seuraavalla tavalla: koukulta menevät verot jaoin 8:11a, koska savuja oli keskimäärin 8 kutakin koukkua kohti. Jouselta menevät verot olen kertonut 1 1 / 2 :lla ja lehmältä menevän voiveron 3:lla. Tietysti nämät viimeksi mainitut suhdeluvut vaihtelivat jonkun verran eri viiden vuoden jaksoina, mutta kun sekä jouselta että lehmältä menevä vero oli suhteellisesti pieni, en katsonut tarpeelliseksi ottaa sitä huomioon. Siihen sijaan on 1586 ja muutamina seuraavina vuosina savulta menevissä veroissa tapahtunut muutos otettu laskuissa lukuun siten, että savulta menevä vero on muutettu todellisen savun perusteelle. Ryhtyessäni näihin laskuihin en toivonutkaan voivani esittää aivan tarkkoja numeroita. Laskujani haittaavat etupäässä seuraavat puutteet: l:ksi ovat ne hinnat, joita olen käyttänyt määrätessäni veroparselien raha-arvoa, hal-

2 92 lituksen määräämiä ja jotenkin samat joka vuodelle, eivätkä siis ilmaise tavaran todellista arvoa; 2:ksi on maksujen joukossa rahaakin ja kun rahan arvo näinä aikoina alituiseen vaihteli, on mahdotonta päättää, minkäarvoista rahaa milloinkin käytettiin; 3:ksi on verokuormaan luettavia rasituksia, joiden suuruutta ei voi rahassa määrätä, n. k. veroparselien kuljetus, kyydinteko y, m., joista tavallisesti ei edes löydy tarkkoja tietoja. Myöskin tuosta ylimääräisten verojen luokkaan kuuluvasta rasituksesta, linnaleiristä ovat tiedot varsin vaillinaiset. Mutta vaikka laskut ovatkin epätäydelliset, niin toivon kumminkin, että ne edes jossakin määrin valaisevat verojen suuruutta ja laatua, eri kantoperusteiden käyttöä y. m. aikoina, joita syystä kyllä on kuvattu mustilla väreillä, mutta joiden tarkempaan selvittämiseen ei kukaan ole ryhtynyt. Käyttäen laskuissani samaa veroparselien hintaluetteloa kaikille vuosille toivon, että ne edes jossakin määrin osottavat miten suuri verokuorman suuruus kunakin viiden vuoden jaksona oli toisiin viiden vuoden jaksoihin verrattuna ja miten paljon minkin veroperusteen mukaan maksettiin. Mitä taas rahanarvon vaihtelemiseen tulee, niin vaadittiin rahaa verona suuremmassa määrin vasta 16 vuosisadan alulta. Rahaveron olen sitäpaitsi merkinnyt eri sarekkeeseen. Linnaleiriveroa en ole laskenut yhteen muiden apuverojen kanssa siitä syystä, että niitä ei ole tiedossa kuin kahdelta vuodelta ja ovat muutenkin siksi merkilliset, että olen tahtonut pitää ne erillään. Tällaisten laskujen kautta on seuraava taulu syntynyt:

3 Koukulta Savulta Apuv. manttaalilt Jouselta Lehmältä Neljänneskunnalta Kihlakunnalta Yhteensä savua kohti Vuosi Verot Vakinaiset Ylimääräiset Yhteensä Vakinaiset Ylimääräiset Yhteensä Vakinaiset Ylimääräiset Yhteensä Vakinaiset Ylimääräiset Yhteensä Vakinaiset Ylimääräiset Yhteensä

4 Koukulta Savulta Apuv. Lehmältä manttaalilt- Jouselta Neljänneskunnalta Kihlakunnalta Yhteensä savua kohti 94 Vuosi Verot Vakinaiset Ylimääräiset Yhteensä Vakinaiset Ylimääräiset Yhteensä Vakinaiset Ylimääräiset Yhteensä *) Halkoja 50 syltä, multaa 800 tnr., tuhkaa 68 tnr. 1 panni, joiden hintoja en ole voinut määrätä. **) Kaikilta muilta vuosilta ovat tilit vaillinaiset. ***) V ei kannettu mitään apuveroja; nämät numerot osottavat siis, kuinka paljon verot tänä viiden vuoden jaksona tekivät savua kohti edellisiin jaksoihin verrattuna. Verojen keskimäärä savua kohti niiltä vuosilta, joilta veroa maksettiin, teki apuveroja 8: 6, vakinaiset ja ylimääräiset verot yhteensä 16.

5 95 Mitä saamme siis yllä olevasta taulusta tietää? Ensiksikin näemme siitä, että verokuorma on vuodesta 1562 vuoteen 1593 kohonnut noin toisen mokoman. Tässä ei kumminkaan vielä ole linnaleiri-veroa, joka kuten etempänä saamme nähdä, yksinään oli suurempi kuin kaikki muut verot yhteensä. Seuraavilta vuosilta ovat tiedot liian puutteelliset voidaksemme niiden suhteen aivan varmaa sanoa, näyttää kumminkin siltä kuin olisi ollut pakko hiukan huojentaa verokuormaa, syystä että veroja ei kumminkaan olisi saatu kiskotuksi. Mutta verokuorman suuruus ei yksin osota, kuinka raskaalta se tuntuu maksajille, vaan se riippuu monesta muusta seikasta, veronmaksajain varallisuudesta, miten verokuorma on jaettu maksajain kesken, veroesineiden laadusta, veronkannosta y. m. Katsokaamme nyt, miten näissä kohden oli laita. Varallisuudesta tulee etempänä puhe. Mitään läpikotaista varallisuuden vertailua eri vuosien välillä emme voikkaan saatavilla olevain lähteiden avulla tehdä, mutta epäilemättömänä tosiasiana voimme nyt jo lausua, että maksukyky ei ollut kasvanut samassa määrässä kuin verot olivat lisääntyneet, vaan että jokainen veron korotus tuntui koko painollaan kansan hartioilla. Miten verokuorma jakautui eri maksajien kesken, saamme jonkullaisen käsityksen verratessamme, miten paljon veroja kunkin veroperusteen mukaan maksettiin. Vakinaisista veroista meni suurin osa maaluvun s o. koukun jälkeen, pienempi osa meni savuluvun mukaan. Muiden veroperusteiden mukaan, n. k. jouselta ja lehmältä maksettava osa oli vähäisempi, samoin kuin se kollektiivinen vero, joka maksettiin neljänneskunnittain. Suurin osa vakinaisista veroista suoritettiin siis jonkullaisen omaisuus-asteikon mukaan, jonka pohjana oli maa-omaisuus. Toisin oli apuverojen laita. Suurin osa niistä maksettiin savun mukaan eli siis tasan kultakin talolta sekä varakkaammalta että vähempivaraiselta. Tämä oli epäilemättä hyvin kohtuutonta, sillä kuten vasta varallisuudesta

6 96 puhuessamme saamme nähdä, ei varallisuus ollut niinkään tasan jaettu. Ja kun apuverot päälle päätteeksi olivat paljon suuremmat kuin vakinaiset verot, kävi mainittu epäkohta vieläkin tuntuvammaksi. Mutta yhä uusia epäkohtia ilmenee eteemme jos käymme tarkastamaan lähemmältä itse veroja ja veroesineiden laatua. Vakinaiset verot olivat Rautalammilla verrattain yksinkertaisella tavalla järjestetyt, johon vaikutti se seikka, että vanhat muodot eivät olleet täällä sitomassa veronjärjestäjän käsiä. Mutta toisin oli apuverojen laita. Niiden määräileminen tapahtui yhtä säännöttömällä, mielivaltaisella tavalla kuin ne olivat monimutkaiset ja sekavat. Kun ilmaantui joku satunnainen tarve, niin otettiin sitä varten vaan ilman muuta joku apuvero. V kannettiin sillä tavoin kokonaista yhdeksän eri apuveroa. Mutta tämän lisäksi useimmat verot suoritettiin luonnossa kuten yllä olevasta taulusta näkyy, otettiin ainoastaan pieni osa veroja rahassa ja kun itse kuhunkin veroon kuului useammanlaatuisia veroesineitä,. kävi verojen maksu vieläkin sekavammaksi. Niinpä esim. yllä mainittuna vuonna kukin vero tilallinen sai yksin apuverojen maksuksi suorittaa yli 30 vero esinettä. Helppoon arvata, miten mahdotonta maksajan näin ollen oli pitää selvillä, mitä hänen todella tuli suorittaa; mutta kun vielä kaiken tämän lisäksi mittojenkin suhteen vallitsi täydellinen sekasotku, kun eri maakunnissa käytettiin eri suuruisia mittoja ja veroja kannettiin usein näiden vieraiden mittojen mukaan, kävi epäselvyys täydelliseksi. Veronkanto oli oikeastaan tapahtuva käräjissä. Mutta maksajat eivät useinkaan tulleet saapuville, jonkatähden veronkantajan oli käytävä itse kunkin kotona. Kun sitäpaitsi apuverojen ja rästien kantoa oli pitkin vuotta, oli veronkantaja alituinen vieras talonpojan kotona. Talonpojat, joita verokuorma painoi nostivat haikeita valituksia voutia vastaan milloin syystä milloin syyttömästi. Hallitus koetti kyllä valvoa voutien käytöstä. Tar-

7 97 kastuksia pidettiin usein;1) mutta vero-olojen sekavuus teki kaiken tarkastuksen mahdottomaksi. Kuten tämmöisissä oloissa aina käy, oli veronkantaja alituisen epäluulon esineenä sekä alhaalta veronmaksajain, että ylhäältä hallituksen puolelta. Hallitus koetti auttaa asiaa sillä että muutti veronkantajia alinomaa; mutta sen kautta tila kävi vaan pahemmaksi. Kun uusi veronkantaja ei ollut velvollinen vastaamaan edellisen aikana jääneistä rästeistä, vaan entinen oli velvollinen tekemään niistä tilin, oli samalla kertaa usein monta veronkantajaa, joista toiset vaativat uusia veroja, toiset vanhoja rästejä. Sitä paitsi oli veronkantajakin suuremmassa kiusauksessa katsomaan omaa etuaan, kun hän ei koskaan tiennyt kuinka kauan hän saisi olla virassaan. Tämmöisissä oloissa kasvoi se veronkantaja-luokka, joka on saavuttanut näiden aikojen historiassa niin surullisen maineen. Olojen valaisemiseksi kerrottakoon tässä asiakirjain mukaan muutamia erikoistapauksia. Kesällä 1588 oli eräs Rautalammin mies Paavali Muhonen ollut kuninkaan luona valittamassa veronkantajia vastaan. Syytetyt olivat kihlakunnan kirjuri Jaakko Såldt, entinen kihlakunnan kirjuri Markus nimeltä sekä entinen vouti Antti Matinpoika. Jaakko Såldt'ia vastaan, joka oli ollut kirjurina neljä vuotta, valitettiin että hän käytti kannossaan mahdottomia mittoja ja kun maksajat eivät voineet täyttää hänen mittojansa, otti hän heiltä heidän teräsjousensa ja muuta talouskalua puolesta arvostaan ja toisia oli hän pitänyt raudoissa kylmässä ja pakkasessa ja päästäessään viimein irti, vaati hän rautarahoiksi 4 Leiv. kuivia haukia mieheltä. Markusta vastaan valitettiin, että hän vaati lakkaamatta vanhoja rästejä, niin ettei 1 ) 1585 ovat Morthen Boije, Arvid Eerikinpoika, Bertil Iivarinpoika sekä kihlakunnan tuomari Klaus Aakenpoika Rautalammilla tutkimassa rahvaan valituksia. N:o 4241 s. 56. V oli toinen tarkastus, siitä tulee alempana puhe. Sitäpaitsi oli useita muita tarkastuksia Sääksmäen kihlakunnassa, jotka luultavasti koskivat myöskin Rautalampia, vaikka sitä ei erittäin sanota. 7

8 98 hänestä päässyt koskaan vapaaksi. Edellisenä talvena oli hän pitänyt väkivaltaista vierailua 26 huovin ja hevoisen kanssa kantaessaan mainittujen huovien kuukauspalkkaa (månadskost), jota ei vieläkään ollut kokonaan kannettu (eikä hän antanut kuittia muutamista rästeistä, jotka hän oli kantanut). Myöskin Antti Matinpoikaa vastaan oli se valitus, että hän lakkaamatta kantoi vanhoja rästejä, joista he eivät mitään tienneet. Kuninkaan käskystä otettiin tämä asia tutkittavaksi niissä tutkimuskäräjissä, jotka kevättalvella 1589 toimittivat Lauri Torsteninpoika Brödtorpin herra, Jon Joninpoika ja vouti Kristofer Bertilinpoika. Paavali Muhonen, joka oli käräjissä läsnä, kielsi kiven kovaan tietäneensä mitään koko asioista vielä vähemmän niistä valittaneensa, vaan oli eräs mies Olli Ruskonen valheellisesti mainitut valitukset tehnyt ja antanut hänen tietämättään kirjoittaa valituskirjan alle hänen nimensä. Mitä sitte itse valituksiin tuli, julistettiin nekin perättömiksi kaikki tyyni. Jaakko Såldt ei muka ollut kantanut muuta eloa kuin ruokaveron rästit, jotka talonpojat itse olivat kuljettaneet Viipuriin ja valitus lii kasuurten mittojen käyttämisestä oli tullut siitä, että he olivat maksaneet Viipurin provianttitynnyrin mukaan, joka oli suurempi kuin kihlakunnan tynnöri. Jousia ja muuta panttitavaraa oli Såldt myöskin ottanut, mutta se oli tapahtunut rästien maksuksi eikä muutoin. Mitä sitte tuohon kolmanteen syytökseen tuli, niin oli hän kyllä pannut rautoihin muutamia uppiniskaisia, jotka olivat uhanneet pieksää ja ampua hänet, kun hän oli vaatimassa heiltä rästejä, mutta kaikki, mitä hän sillä keinoin oli saanut kiristetyksi heiltä, oli luettu heidän maksuihinsa. Syytöksiänsä Markus Yrjönpoikaa vastaan eivät valittajat niinikään voineet näyttää toteen, vaan hän päinvastoin todisti, että he olivat vieläkin rästejä velkaa. Huovit, jotka häntä olivat seuranneet, kuuluivat Aksel Kurjen lipulliseen, jolla oli saatavana 1,000 taaleria. Mainitut Huovit olivat, saadakseen pikemmin nuo rahat, seuranneet häntä niin kiin-

9 99 teästi, että hän oli melkein heidän vankinsa. Heitä ei kumminkaan ollut kuin kymmenen huovia kahden viikon ajan. Sitäpaitsi oli hänellä kreivi Akselin avoin lupakirja jonka mukaan hän sai ottaa mukaansa ratsumiehiä ja nihtejä, jolleivät talonpojat hyvällä tahtoisi maksaa vanhoja rästejään. Myöskin oli osa ratsumiehiä 1587 saanut kreivi Akselilta luvan majoittua talonpoikain luo. Myöskään Antti Matinpoikaa vastaan tehtyjä syytöksiä eivät valittajat olleet voineet toteen näyttää, vaan päin vastoin olivat he hänellekin vielä velkaa vanhoja rästejä, kuten rästiluettelo osotti ja he itsekin tunnustivat. Läsnäolevilla ei ollut mitään valittamista yllämainituita kolmea veronkantomiestä vastaan; mutta ne, joilla oli enin rästejä eivät olleet tulleet lainkaan saapuville, toiset uppiniskaisuudesta, kuten sanat kuuluvat, toiset pitkän matkan takia. Nämät tuomittiin sakkoon oikeuden kuulemattomuudesta. Mutta Olli Ruskonen haastettiin tulemaan Hämeenlinnaan vastaamaan niille, joita hän oli syyttänyt, sitte kun kreivi Aksel tulee sinne. Koska hän oli pujahtanut tiehensä oikeuspaikasta, annettiin nimismiehen toimeksi antaa siitä hänelle sana. 1 ) Täten päättyi tämä valitusjuttu kokonaan valittajain vahingoksi, ja kumminkin oli valituksissa paljonkin perää. Tämä tapaus on senaikuisia oloja kuvaavimpia. Mies lähetetään vartta vasten Ruotsiin tekemään pitäjän puolesta valituksia että hän todella kävi pitäjän asioilla, osottaa se seikka että pitäjä, suoritti hänen matkakustannuksensa-) ja kun valitusten johdosta tulee tutkinto, ei kellään ole mitään valittamisen syytä, vaan koko syy lykätään asiamiehen niskoille. Tutkimuksen silminnähtävä puolueelli- 1) Allmänna handl ) Allm. handlingar'eissa N:o on seuraava ilmoitus: Oluff Ruskoinen haffwer opburit udi sijn Löön för thett hau var till Sverige ock föördeeen hoop osanning och Lögne för Kong:e matt: af hvar bonde i Rautalammi Sochnn peningar 5 öre, gråver-2st:n Löper peningar 87 1 / 2 m.; gråwerc 7 timber.föruthan fetalie, som hwar bonde halp honum tili wäga Kost. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKIRJASTO - KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKIRJASTO

10 100 suus sekä vaikeus näyttää syytöksiään toteen tukki monenkin suun, jolla olisi ollut valittamista, sillä siitä ei olisi kumminkaan ollut seurauksena muu kuin Ruskosen kohtalo joutua syytteesen väärästä ilmiannosta tai ainakin veronkantajan vihat. Samoissa tarkastuskäräjissä tuotiin veronkantajia vastaan muitakin valituksia. Vouti Bertil Siimoninpojan alakirjuria Jaakko Matinpoikaa vastaan valitettiin, että hän oli pari vuotta takaperin tullut erään Pietari Pöyhösen taloon ja lyönyt hänen äidiltänsä hampaan suusta; sekä vielä lyönyt häneen halolla mustelmaa. Muutaman ajan perästä oli hän tullut jälleen taloon ja kuljettanut Pöyhösen äitiä pitkin kartanoa, eikä päästänyt häntä irti ennen kun tämä oli lahjoittanut hänelle ketunnahkan. Tämän todistivat hänen naapurinsa todeksi. 1 ) Eräässä memoriaalissa v:lta 1589 kerrotaan niinikään eräästä entisen voudin Lassi Ollinpojan palveliasta Mortti Karvataskusta, että tämä oli Lassi Ollinpojan puolesta kantanut vanhoja rästejä tekemättä mistä mitään tiliä. Hän oli antanut myöskin talonpojille kuitteja sekä apuveroista että niiden kuljetuksesta Viipuriin, vaikka verot olivat suorittamatta. Paremmassa tilassa olivat aatelin lampuodit. Heidän veronsa olivat paljoa pienemmät. Vakinaista veroa meni heiltä vaan rahaa 3 äyriä koukulta; ylimääräisiä veroja suorittivat he tavallisesti puolet verotilallisten määrästä, mutta aivan kaikkiin apuveroihin eivät he ottaneet osaa. Heidän isäntänsä oli sitäpaitsi mahtava suojelia sekä veronkantajan mielivaltaa että vieläpä ruuniinkin oikeutettuja vaatimuksia vastaan. Usein valitteli hallitus, että aateli tahtoi vetäytyä velvollisuuksiensa suorittamisesta sekä estää lampuotiansakin maksamasta verojaan ja käskynhaltijoita käsketään yhä uudestaan hakemaan ulos kaikki vanhat rästit.2) Vv. 1582, 1583 ja 1584 oli kolmetoista 1) Allmänna handl ) Valt. registr fol. 96; 1576 fol. 129; 1576 fol. 129.

11 101 aatelista isäntää kieltänyt lampuotinsa maksamasta apuveroa. 1 ) Varsinkin Klaus Fleming kävi tässä hyvällä esimerkillä edellä, Edellä mainittujen aatelisten joukossa oli hänkin ja 1589 valitetaan jälleen, että v:sta 1585 aina vuoteen 1588 oli hän ottanut lampuotinsa suojelukseensa ja antanut oman voutinsa kantaa niiden verot. 2 ) Vaikka aatelismies puolusti lampuotiansa voidakseen itse saada häneltä sitä suurempia veroja, vaati kumminkin aatelin oma etu menettelemään säälien, sillä oli,, parempi lehmä lypsäin kuin tappain". Onpa esimerkkiä että aatelisherra maksoi itse lampuotinsa verot, kun tämä jostakin syystä ei voinut niitä maksaa. 3 ) Herrojensa turvissa kävivät aatelin lampuodit usein ylimielisiksi ja muuttuivat hekin verotilallisten veljiensä sortajiksi. V pidetyissä tutkimuskäräjissä, joista edellä on ollut puhetta, tuotiin useampia valituksia myöskin aatelin lampuoteja vastaan. Eräs leski Kirsti, verotilallinen Pietari Saukkonen sekä hänen naapurinsa Yli-Muuraman kylästä valittivat rouva Kirstin Åminnen omistajan lampuotia vastaan Vesangan kylästä, että nämät olivat koonneet luokseen huonemiestä, joiden avulla sitte ryöstivät mainittujen verotilallisten paraat maakappaleet ja erämaat kaskimaikseen, niityikseen ja muuta tarvetta varten. Tämmöistä väkivaltaa olivat he harjottaneet jo useampia vuosia; sentähden käski nyt Klaus Aakenpoika vouti Bertil Siimoninpojan sekä lainlukijan Kristofer Bertilinpojan 12 jäävittömän miehen kanssa toimittaa syynin seuraavaan kevääseen. Verotilalliset Olli Ollinpoika Lintunen, Juho ja Pekka Laurinpoika Jääskeläinen sekä Lauri Pekanpoika Ikonen valittivat samoin, kuinka Matti Laurinpojan lampuoti Paavali Lehmonen, hänen naapurinsa Sääksmäellä sekä Matti Laurinpojan palvelijat olivat tehneet väkivaltaa heille. En- ') N:o ) Ruotsin kunink. kamari-ark., Finska Handl. l ) N:o 4429 l. 96.

12 102 siksikin olivat he ryöstäneet heidän kaskimaaltaan 8 1 / 3 tynnyriä viljaa, josta he olivat maksaneet 40 vuotta veroa kruunulle. Sitte he olivat lyöneet Pekka Laurinpoikaa hänen omassa kodissaan; 1 ) myöskin hänen veljeänsä Lauria olivat he lyöneet pahoin hänen omalla kaskimaallaan; ja Lauri Pekanpoikaa olivat he iskeneet kirveen hamaralla niin pahasti, että hän makasi siitä vuoteen omana. Vielä olivat he ottaneet samalta Lauri Pekanpoika Ikoselta hevosen ja kirveen sekä tehneet muutakin pahuutta. Erittäinkin oli veljekset Jaakko ja Heikki Heikinpoika kunnostaneet itseään. Näitä syytöksiä eivät syytetyt voineet tehdä valheiksi. Ryöstämänsä 8 tnr. viljaa sanoivat he olevan vielä tallella ja pitävänsä ne koskematta siksi kuin asia tulee tutkituksi. Pekka Saukkonen Yli-Muuramen kylästä kantoi taasen rouva Kirstin lampuotia Lassi Sikasta vastaan Vesangan kylästä, että tämä oli tehnyt hänen kanssaan välipuheen, jonka mukaan hän sai viljellä Sikasen takamaata niin paljon kuin tahtoi ja tämä taas sai käyttää hänen kalavettään tahtonsa mukaan kahden vuoden aikana. Mainitun välipuheen nojalla oli sitte Saukkonen tehnyt kasken, johon hän kylvi kaksi tynnöriä ruista ja Jumala oli siunannut hänen kaskensa, niin että hän sai siitä 45 tynnyriä rukiita. Mutta silloin oli Sikanen tullut ja yhdessä erään Jaakko Klaunpojan palvelijan Tönne Martinpojan kanssa leikannut hänen rukiinsa. Klaus Aakenpoika oli tuominnut asian vanhan välipuheen mukaan, mutta siitä huolimatta ei Sikanen ollut antanut hänelle muuta kuin hänen siemenensä takaisin, ei myöskään niitä neljää tynnyriä kaloja, jotka tämä oli saanut hänen kalavesiltään. Tarkoitus kaikilla näillä väkivallan töillä näkyy olleen saada kokonaista kuusi tilallista Muuramen kylässä karkotetuksi tilaltaan, vaikka heillä oli vanhat omistuskirjat niihin ja elävät todistajat todistivat, että mainittu erämaa kuului heille. 1) Aseen nimi oli,,knäfvelspjut".

13 103 Vielä valitti Pietari Pupponen (Puckon) Kortejärveltä, että rouva Kirstin lampuoti Tuomas Saikkonen ja tämän naapurit olivat lyöneet eräällä syynillä v kuoliaaksi hänen poikansa; niinikään olivat he pari kuukautta sen jälkeen eräällä toisella syynillä polttaneet hänen metsäriihensä, jossa oli sisässä 6 tynnyriä 1 panni puitua, 3 tynnyriä puimatonta ruista ja sen lisäksi 14 Leiv. leipää, 1 Leiv. lihaa, 1 Leiv. voita, 5 säkkiä, 5 kirvestä, 14 sirppiä, ½ pannia jauhoja, neljä miesten paitaa sekä kuninkaallisen majesteetin suojeluskirje. Vaikka heidät oli tuomittu maksamaan hengen sovittajaisia (mansbot) ja rakentamaan riihen sekä korvaamaan kaiken muun vahingon, eivät he olleet tehneet mitään kaikesta tästä. 1 ) Pietari Pupponen ei kumminkaan näytä itsekään olleen aivan viaton tässä asiassa. V:lta 1583 on näet eräs Juhana III:n antama tuomio muutamassa Pietari Pupposen ja Palokkalaisten ja Jyväskyläläisten välisessä riidassa, joka minun nähdäkseni koskee tätä samaa asiaa. Siinä kerrotaan miten Pietari Pupponen ja hänen poikansa olivat valheella hankkineet kuninkaalta omistuskirjeen muutamiin aloihin Kortejärven ja Alvejärven seuduilla, kertoen niiden olevan asumattomia, vaikka ne olivat Jyväskyläläisten ja Palokkalaisten niittyjä, karjanlaitumia ja laillisia takamaita. Sitäpaitsi oli Pietari Pupponen poikineen jo ennen kuninkaallisen kirjeen saamista tehnyt ryöstyretken Palokan kylään ja vienyt heidän aitoistaan joukon viljaa, kuten toimitetusta tutkinnosta kävi selville. Puheena olevat takamaat tuomittiin sentähden jälleen Pupposelta entisille omistajilleen, samoin kuin myöskin ne viljat ja kaikki muut mitä Pietari Pupponen poikineen väkivallalla oli anastanut. 2 ) Mutta ennenkun tämä kuninkaan tuomio oli ennättänyt saapua, olivat valittajat, ') Allm. Handl ) Juhana III:n rekistr I. 62; löytyy painettuna A. L. Nymanin tutkimuksessa, Muinaismuistoja Laukaan kihlakunnasta. Muin. muist. yhd. aikak. VII s. 148.

14 104 joihin edellä mainittu lampuoti Tuomas Saikkonenkin kuului tai oli muuten liittynyt, nähtävästi selvitelleet riitansa sillä tavoin kuin edellä kerrotusta Pietari Pupposen valituksesta kävi ilmi. Luultavasti oli tuo Pietari Pupposen valituksessa mainittu kuninkaan suojeluskirje, joka riihen palossa oli hukkunut, juuri sama josta viimeksi kerrotussa kuninkaan tuomiossakin puhutaan. Muitakin valituksia oli Pietari Pupposta vastaan. Samoissa 1589 tutkintokäräjissä oli vouti Bertil Siimoninpoika sen jälkeen kun käräjärahvas jo oli hajonnut, valittanut että kun edellisenä kesänä kaksi hänen palvelijaansa yhdessä neljännysmiehen kanssa kiertelivät pitäjässä kantamassa voiveroa, oli Pietari Pupponen poikineen karannut heidän päälleen ja ryöstänyt heidän puntarinsa. Olisivatpa he vielä tappaneetkin nämät, elleivät he olisi päässeet järveen (vthi Siön). Kun asiaa oli myöhäistä ottaa enää käsiteltäväksi, käskettiin Bertil Siimoninpojan toimittamaan hänet Hämeenlinnaan asian tutkimista varten. 1 ) Röyhkeässä ja vallattomassa käytöksessään noudattivat aatelin lampuodit vaan aatelisten isäntiensä esimerkkiä. Samoissa tutkintokäräjissä tuotiin heitäkin vastaan useita valituksia. Hannu Hannunpoikaa Monikkalan herraa vastaan valitettiin, että hän joulun aikaan 1587 oli palvelijallaan Sifrid Sassella ryöväyttänyt eräältä Antti Tarvaselta hevosen sekä ½ tynnyriä ruista, 2 Leiv. voita, 2 Leiv. lahnoja, yhden vaipan ja kaksi kirvestä pakoittaakseen hänet lampuodikseen rupeemaan. Hannu Hannunpoika väitti, että Tarvanen oli mielisuosiolla maksanut mainitut tavarat, koska hän ei ollut maksanut mitään koko Eerik Spåren aikana; jonka oikeudet Hannu Hannunpoika oli vaimonsa kautta perinyt. Erittäinkin oli syytöksiä Jöns Skytteä vastaan. 2 ) En- 1) Allm.handl. N:o ) Jöns Skytte oli väkivaltaisuudestaan muuallakin tunnettu. Siltä ajalta kun hän oli Hattulan kihlakunnan voutina, on eräs Lehi-

15 105 siksikin valitti kirkkoherra Lauri, että Jöns Skytte oli anastanut erään vanhan kruunun kalastuspaikan Kivijärven kylässä. Tästä syytöksestä onnistui hänen puhdistaa itsensä, mutta siihen sijaan oli toisia valituksia häntä vastaan, joista hän ei nähtävästi koettanutkaan puhdistaa itseänsä. järven kuntalaisten valituskirja, jossa hänen menettelyänsä siellä kuvataan hyvin mustilla väreillä. Valituskirja kuuluu suomennettuna kokonaisuudessaan seuraavasti:,,kaikkein armollisin herra ja Kuningas, mainittu vouti Jöns Skytte on armottomasti menetellyt meidän raukkojen kanssa lyöden ja pieksäen ja samoin ovat hänen palvelijansakin kohdelleet meitä Teidän Armonne köyhiä alamaisia ja sitä paitsi on edellä mainittu Jöns Skytte istuvassa oikeudessa uhannut, että jos hän on voutina kolme vuotta, vaivaa hän meitä niin ettemme itse eikä lapsemme koskaan sitä unhota, kuten hän kyllä on osottanut meitä vaivaisia kohtaan. Sitten on hän, kaikkein armollisin herra kuningas, menetellyt pahoin (kuten me köyhät rahvaan miehet tiedämme) myöskin Teidän Armonne köyhän alamaisen Lehijärven nimismiehen Simo Heikinpojan kanssa Kerälän kylästä. Hänet pakoitti vouti ottamaan nimismiehen viran, kun ei kukaan mainitussa Lehijärven kunnassa tahtonut ottaa sitä vastaan sotaväen tähden, jota tavallisesti tulee kesän talven monia teitä mainitun Lehijärven nimismiehen kartanoon. Kun Teidän Armonne sotaväki tuli nimismiehen kartanoon, karkasi vouti pois, silloin otti sotaväki elatuksekseen (sittenkun nimismiehen vero oli syöty) Teidän Armonne varat, jotka olivat nimismiehen tykönä ja olivat toimittavat sieltä pois: Kun nimismies parka pyysi voutia tulemaan ja antamaan sotaväelle Teidän Armonne puolesta jotakin määräystä, meni hän tiehensä ja nyt tahtoo hän vaatia nimismiesparalta kaiken, mikä vastoin hänen tahtoaan tuli syödyksi ja antoi piestä ja sitoa hänet tukkiin. Kaikkein armollisin herra ja kuningas, me talonpoikaraukat emme koskaan voi niin suuresti valittaa hätäämme kuin hän on meille tehnyt ja me raukat emme kernaasti tahtoisi huolestuttaa Teidän Kuninkaallista Majesteettiänne semmoisilla valituksilla, emmekä mielellämme lähteneet liikkeelle tänä työaikana Teidän Armonne verotiloilta, mutta suurin ja painavin hätä pakoittaa meitä siihen. Rukoilemme sentähden, armollisin herra Kuningas että Teidän Korkeaarvoisuutenne ottaisi Jumalan tähden meidät raukat suojaansa samoinkuin Teidän Armonne rakas isävainaja. Ja rukoilemme nöyrimmästi, että tuo vouti käyttäisi julmuuttansa valtakunnan vihollisia eikä meitä köyhiä talonpoikia vastaan, ja että me saisimme toisen voudin, jotta me

16 106 Jöns Skytte oli vaihtanut tiloja erään verotilallisen Filippuksen kanssa Tuuloksen pitäjän Juttilan kylästä ja tehnyt vaihtamansa tilan rälssiksi. Hänen neuvoansa seuraten oli myöskin mainittu Filippus jättänyt veronsa maksamatta. Filippus katsoi luonnollisesti vaihtokaupan kautta saamaansa tilaa omakseen. Omistusoikeutensa nojalla oli hän antanut seitsemälle naapurillensa luvan kaataa kaskea hänen maallaan ja sai siitä vuokraa 7 karppia ruista ja ½ Leiv. suolaa. Mutta kun kaski oli hakattu ja kylvetty uhkasi Skytte ottaa sen pois. Miehet silloin hädissään Skytten puheille ja lupasivat maksaa hänellekin vuokraa. He saivatkin hänen suostumuksensa maksamalla 7 timperia oravannahkoja (gråverck). Mutta kun miehet sitte alkavat leikata halmettaan, lähettääkin Jöns Skytte vastoin kirjallista vakuutustaan palvelijansa, jotka ryöstävät palolta 20 puntaa viljaa. Samat miehet olivat yllämainitun Filippuksen maalla kylväneet erään toisenkin vanhan palon, johon heillä myöskin oli Jöns Skytten lupa se oli maksanut miehille 3 timperiä oravannahkoja mutta yhtä hyvin oli Skytte anastanut senkin halmeen, josta oli tullut 10 puntaa viljaa, jättämättä miehille mitään edes työpalkoistaan. Olot eivät siis olleet kehuttavat. Epäjärjestystä ja laittomuutta vallitsi kaikkialla ja hallituksen voimattomuus oli silminnähtävä. Tämä houkutteli muitakin rauhattomia aineksia koettamaan onneansa. Samoista 1589 tutkintokäräjäin pöytäkirjoista näemme, miten myöskin irtain väki rauhassa saisimme maksaa Teidän Armonne veroja saamatta lyöntejä. Me tahdomme kuten me velvollisetkin olemme, voimiemme mukaan kaikessa kuuliaisuudessa ja tottelevaisuudessa, uskollisuudessa ja alamaisuudessa suorittaa Teidän Kuninkaallisen Majesteettinne veroa niin totta kun Jumala meitä auttakoon, jonka onnelliseen ja iloiseen huostaan me suljemme Teidän K. M. ikuisesti. Tämän valituskirjan alla on kolme Lehijärven talonpoikaa m. m. nimismies Simo Heikinpoika. Ruotsin kunink. valt. aik. Yleisiä valituksia, Hämeenmaa.

17 107 hartaalla halulla otti osaa vallattomuuksiin. Edellä oli jo puhe, miten he aatelin lampuotien kätyreinä olivat mellastelleet Yli-Muuraman kylässä. Samallaisia valituksia kuului muualtakin. Kuukkajärven kylässä oli niinikään eräs mies Heikki Hiroinen, joka muutoinkin oli tunnettu huonosta elämästään kerännyt luokseen suuren joukon huonemiehiä ja muuta irtainta väkeä ja varustanut heidät jousilla ja miekoilla, eikä välittänyt laista eikä hallituksesta. Vouti Bertil Siimoninpojan palvelijoiden oli kumminkin onnistunut ottaa hänet käräjäpaikassa 1587 kiinni. Hänetkin määrättiin 1589 tutkintokäräjissä toimitettavaksi Hämeenlinnaan. Rasittavin vitsaus oli kumminkin sotaväki. Jo sotaväen läpi matkustusta pidettiin niin suurena rasituksena että, kuten Lehijärveläisten valituksesta olemme nähneet,, kukaan ei tahtonut ruveta siinä pitäjässä nimismieheksi sotaväen vuoksi. Tavallisimmin majoitettiin näet läpikulkeva sotaväki nimismiehen luo, mutta usein saivat muutkin ottaa näitä vähän haluttuja vieraita kotiinsa. Tosin tuli näiden jättää kuitti otoksistaan, jotka sitte korvattiin yleisistä veroista; mutta samalla harjoittivat he kaikellaista vallattomuutta, joka teki heidät kaikkien rauhallisten ihmisten kauhuksi. Rautalammin pitäjä oli oikeastaan syrjässä varsinaisilta valtateiltä. Mutta 1570 luvulla Venäjän sotien aikana alkoi se sotaväki, joka matkusti Ruotsista ja Pohjanmaalta Viipuriin tai päinvastoin, käyttää tätä tietä. Vuosikymmenen alkupuolella tapahtui sitä vielä harvoin, mutta vuosikymmenen lopulla ja seuraavan alulla käytettiin erämaan tietä Rautalammin kautta sangen uutteraan. Vv kulki Rautalammin kautta yhteensä 31eri joukkiota. Näistä majaili noin puolet nimismiehen kotona, toiset olivat neljännysmiesten, pappien ja talonpoikain luona. Myöskin lähinnä seuraavina vuosina kulki useita joukkioita. V mainitaan viisi joukkiota, joista kahdesta sanotaan, että ne palasivat Narvasta linnaleiriin Rautalammille. Näissä kahdessa joukkiossa oli yhteensä

18 miestä jalkaväkeä. Vielä 1590-luvun alkupuolella matkusti useita joukkoja tätä tietä Viipurista Pohjanmaalle. Peljätympi näitä satunnaisia majoituksia oli kumminkin tuo n. k. linnaleiri, joka nimitys nyt ensi kertaa tulee Rautalampia koskevissa tiedoissa näkyviin. Itse linnaleiri sitävastoin lienee kumminkin ollut jo sitä ennen hyvinkin tunnettu, sillä kihlakunnassa majaili jo ennenkin sotaväkeä linnaleirissä ja epäilemättä oli Rautalampikin saanut niistä osansa, vaikka tiedot ovat tavallisesti voutikunnittain; erityisistä pitäjistä saa ainoastaan satunnaisesti tietoja, kuten kuiteista, linnaleirin tarkastusluetteloista, valituskirjeistä j. n. e. Linnaleiri on kaikista tämän ajan vitsauksista joutunut huonoimpaan huutoon. Se ei ainoastaan tuottanut verokuorman lisäystä, joka joskus nousi paljoa suuremmaksi kuin kaikki muut verot yhteensä, vaan vielä päälle päätteeksi siirsi alituisen vitsauksen itse talonpojan kotiin, hävitti hänen kotirauhansa ja saatti hänet kokonaan raan sotaväen mielivaltaan. Alkuaan oli kyllä määrätty, että sotaväki oli sijoitettava ainoastaan kuninkaan kartanoihin ja pitäjissä pappiloihin tai nimismiesten luo ja muitakin määräyksiä oli tehty sotaväen mielivallan rajoittamiseksi, mutta niistä ei ollut suurta apua. Kun 1584 sotaväkeä jaettiin Sääksmäen kihlakuntaan, katsoi Pontus Delagardie tarpeelliseksi teroittaa voudille, että sotaväkeä ei suinkaan sijoitettaisi talonpoikain luo. Niinikään varotettiin, että sotaväki ei saisi itse kantaa saataviaan, vaan olisivat ne joko voudin itsensä tai hänen palvelijainsa kannettavat, sillä valituksia oli kuulunut että edellisinä vuosina oli osa ratsuväkeä saatavainsa kannossa käyttänyt suurempia mittoja kuin oli lupa käyttää, sitäpaitsi olivat he kantaneet kerrallaan seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, jopa kymmenenkin kuukauden muonan ja jos talonpojilla ei ollut niitä esineitä, joita heidän oli määrä suorittaa, ottivat ratsumiehet heidän hevosensa, härkänsä, lehmänsä, lampaansa ja kaikkea muuta talouden tarvetta, niin että talonpojalle ei jäänyt muuta neuvoksi kuin ryöstettynä puulle paljaalle

19 103 paeta tilaltansa ja jättää se autioksi. Voutia käskettiin sentähden menettelemään säälien ylöskannossa eikä ottamaan enempää kuin yhden tai korkeintaan kahden kuukauden muonan kerrassaan. Mutta eri pitäjiin sijoitettua sotaväkeä oli niin paljon, että sitä oli suorastaan pakko sijoittaa talonpoikain luo. Hallitus ei sentähden itsekkään välittänyt noista kielloistaan, sotaväen majoittaminen talonpoikain luo jäi tavaksi ja samoin näkyy edelleenkin pysyneen tapana, että sotaväki itse kantoi kuukaussaatavansa talonpojilta. Hallitus ummisti silmänsä epäkohdille, joita se ei kumminkaan kyennyt korjaamaan. Linnaleiri-rasituksesta on luonnollisesti vaikeata saada tarkkoja tietoja. Sitä hauskempaa oli tavata parilta vuodelta Rautalampia koskevia tietoja, jotka näyttävät olevan täydelliset ja päälle päätteeksi ovat juuri niiltä vuosilta, jolloin linnaleirirasitukset saivat Rautalammin miehet ensi kerran aseisin ryhtymään. Nämät tiedot ovat linnaleirin tarkastuskertomuksesta vv:lta 1591 ja Näiden luettelojen mukaan oli mainittuina vuosina Rautalam mille majoitettua sotaväkeä seuraavat määrät: V oli ratsuväkeä 24 miestä hevosia 41 nihtejä ratsuväkeä 24,; hevosia 50 nihtejä 73 Näiden elatuspiirinä ei ollut yksin Rautalampi. He majailivat täällä ainoastaan jonkun ajan ja siirtyivät sitte luultavasti toiseen osaan kihlakuntaa. Epäilemättä asuivat he talollisten luona ja itse he kantoivat palkkansa, eri joukot eri pitkälle ajalle (3 5½ kuukauden palkan). Tavallisimmin oli ratsumiehelle ja hänen hevosilleen ja samoin kullekin nihdille määrätty vissi määrä talollisia elättäjiksi. V oli kutakin ratsumiestä ja hevosta kohti 4 talollista, jotka maksoivat kolmen kuukauden palkaksi

20 110 rahassa ja tavarassa 15 markkaa kukin. V oli kutakin ratsumiestä ja hevosta kohti 3 4 ja kutakin nihtiä kohti 1 3 elättäjää. Mutta aina ei linnaleiriveroa suoritettu tällä tavoin: 1592 maksettiin muutamille huoveille palkka maaluvun mukaan, nim. 14 markkaa koukulta: edellisenä vuonna oli taas nihtien palkka kannettu manttaalittain yli koko pitäjän. Näyttää siltä kuin aatelin lampuodit olisivat päässeet tästä niinkuin monesta muustakin rasituksesta kokonaan vapaaksi ja että koko tämäkin kuorma lankesi yksin verotilallisen luokan kannettavaksi. Että tämä kuorma ei ollut helppo osottavat kyllin alla olevat numerot. Linnaleiri veron suuruus teki yllä mainittuina vuosina keskimäärin savua kohti: 1591 Ratsumiehille rahassa ja tavarassa. 13 m. 7 äyr. Nihdeille. 6 6 Yhteensä Ratsumiehille rahassa 11 3 Nihdeille 14 5 Yhteensä 26 Ratsumiehille tavarassa 8 Nihdeille 7 2 Yhteensä 15 2 Nämät numerot, verrattuna edellä olleisiin verojen suuruutta osottaviin numeroihin, ovat jonkun verran liian suuret, sillä ainakin vakinaisten verojen maksussa käytetty raha lienee ollut korkeampiarvoista kuin se raha, jota käytettiin linnaleiriveron maksussa. Mutta tämäkin hoomioonotettuna jää linnaleirivero tavattoman suureksi. Ja kun pidämme mielessä, että tämä on vaan osa vuotuisesta verokuormasta, voimme saada käsityksen sen verokuorman suuruudesta, joka tähän aikaan rasitti talonpojan hartioita. Mutta muitakaan linnaleirin mukana seuraavia epäkohtia ei puuttunut. Jo edellä kerrotuissa 1589 tutkinto-

21 111 käräjissä oli tehty muutamia valituksia sotaväen käytöstä vastaan. Erästä Akseli Kurjen lipullisessa palvelevaa ratsumiestä Heikki Pietarinpoikaa vastaan oli valitettu, että hän oli ottanut muutamalta talolliselta Tuomas Eskilinpojalta väkivallalla 1 Leiv. siianmätiä, 20 syltä niiniköyttä ja 6 naul. liinoja, sanoen syyksi tekoonsa, että mainittu Tuomas oli hänen lampuotinsa kuuluvana sille maalle, jonka tämän Hämeessä asuva veli oli hänelle myönyt, vaikka tämä oli jo kauan aikaa asunut erillään veljestään. Sama ratsumies oli niinikään ryöstänyt parin talollisen kalamajasta, jonka hän oli avannut, 12 tynnöriä siikoja ja muikkuja (repåxar = rääpyksiä) sekä 7 Leiv. muikunmätiä samalla tekosyyllä kuin Tuomas Eskilinpojalta. 1 ) V:n 1591 linnaleirin tarkastuksessa valitti Olli Kinnunen Kivijärveltä - harvinaisen varakas mies, hänestä tulee vielä etempänä puhe että eräs Hannu Pietarinpojan lipullisessa palveleva mies, Niilo profossi, oli ottanut häneltä 40 markkaa, vaikka hän yksin kustansi yhden samaan lipulliseen kuuluvan nihdin elatuksen. Eräs toinen mies Pietari Hakkarainen valitti, kuinka sama profossi oli ottanut häneltä teräsjousen ja missä muualla hän oli liikkunut, oli hän särkenyt ovia ja ottanut mitä käsiinsä sai. Myöskin muutamat muut todistivat että hänellä oli hallussaan kaksi ketunnahkaa, neljä saukonnahkaa, sekä jousia, kuivaa kalaa, vaatteita ja kaikenllaista muuta kavetta, jota hän oli ottanut talonpojilta. Vihdoin viimeinkin loppui Rautalampilaisten kärsivällisyys; tyytymättömyys ja epätoivo riehahtivat äkkiä ilmikapinaksi. Tämä tapahtui helmikuussa Mikä siihen oli lähinnä syynä, ei ole tiedossa. Itse tapaus oli Koskisen mukaan seuraavasti:,,muutamana yönä Rautalammin miehet yhtyivät Uplannin ratsumiehiä vastaan, jotka silloin pitäjässä majailivat, hyökkäsivät erään Hannu Niilonpojan päälle, joka 1) Allm. handl. 330.

22 112 palveli Uplannin lipullisen alla neljällä hevesella ja tappoivat hänen palvelijoinensa. Muut huovit, jotka lähellä majailivat eivätkä siinä hädässä voineet pakoon päästä r otettiin kiinni ja tungettiin jään alle; ja kun tahtoivat ylös pyrkiä, tarttuen käsillänsä jään syrjään, niin talonpojat hakkasivat heiltä kädet poikki ja kolahuttivat nuijilla päähän. Mutta kaksi huovia pääsivät pakoon, jotka toivat sanoman muille ratsumiehille, jotta kokoontui tuhannen hevosta paitsi muutamia jalkamiehiä. Silloin talonpojat pakenivat metsään, mutta muutamat saatiin kiinni ja mestattiin". V:n 1593 tilikirjassa on kuittien joukossa erään Aksel Kurjen lipullisessa palvelevan majoitusmestarin Eerik Knuutinpojan antama kuitti, jossa yllä kerrotusta kapinasta on seuraava tieto:,,v sinä aikana kuin minä matkustin Viipurista ja menin Rautalammille linnaleiriin 11 miehen kanssa, koska en vähemmällä voimalla uskaltanut mennä sen sodan vuoksi, joka siellä oli" j. n. e. Tämä kuitti on annettu Markus Tuomaanpojalle Pälkäneen, pitäjän Pakkalan kylässä, jonka luona hän matkallaan majaili. 1 ) Olen koettanut seurata mainitun Erik Knuutinpojan jälkiä löytääkseni mahdollisesti häneltä jonkun toisen kuitin, jossa olisi ajan määrä, mutta en ole onnistunut tapaamaan. Lähinnä seuraavina vuosina pysyivät Rautalammin miehet alallaan, mutta tyytymättömyys linnaleiriä vastaan kyti mielissä ja puhkesi silloin tällöin pieniksi kähäköiksi sotaväen kanssa. V sakotettiin neljää Rautalammin miestä 40 markkaa kutakin siitä, että he olivat ryövänneet parin ratsumiehen tavaroita. Ei tarvittu muuta kuin sysäys ulkoapäin., niin olivat Rautalammin miehet valmiit tarttumaan jälleen aseisin. Ja semmoinen tulikin. Vielä samana vuonna Marraskuun 25 päivänä puhkesi Nuijakapina Isossa-Kyrössä ja levisi kohta yli Etelä-Pohjanmaan. Jo Joulukuun alulla lähti sieltä muuan Lapua- 1) N:o 4315 l. 7.

23 113 lainen Martti Vilpunpoika 50 miehen kanssa levittämään kapinanliekkiä Pohjois-Hämeesen. Yllyttäjät tulivat Rautalammin nimismiehen Matti Leinosen luo, jota erehdyksestä sanotaan Sysmän nimismieheksi, joka otti nostattaakseen tämän pitäjän miehet. Osa näitä seurasi nyt Martti Vilpunpoikaa ja Pohjalaisia, jotka kiiruhtivat Koillis-Satakunnan kautta, nostattaen tiellä Kuorevedenkin miehet ja Joulukuun 22 p. oli tämä joukko leirissä Vääksyn kartanossa Kangasalla. Sieltä hajosivat luultavasti Rautalammin miehet Hämeen puolelle levittämään sinne kapinan liekkiä. Rautalammilta levisi kapina Hämeen pitäjiin molemmin puolin Päijännettä. Tammikuun alulla oli jo joukko Rautalampilaisia yhtynyt Sysmän miesten kanssa ja lähteneet sieltä Suur-Savoon yllyttäen Suur-Savon miehet kapinaan ja samaan aikaan pyrki toinen osasto Rautalammin miehiä Pieksämäen kautta Joroisiin nostaen nämätkin seudut aseisin. Neljä Rautalammin miestä oli lähtenyt myöskin Tavinsalmelle nostattamaan senkin seudun miehiä kapinaan ja nämät olivat yhtä halukkaat noudattamaan kehotusta kuin muuallakin. Kaikkia näitä liikkeitä johtamaan oli Matti Vilpunpojan seurueesta jäänyt kuusi miestä. Mahdollisesti olivat kumminkin Pekka ja Paavo Palainen, jotka yhdessä erään Esko Utmarkin kanssa johtivat sitä joukkoa, jonka tuli nostattaa Pieksämäen ja Joroisten miehet aseihin, kotoisin Rautalammilta, vaikka heitä sanotaan Ilkan lähettämiksi Pohjolaisiksi. Sillä Palaisia (Paalasia) asui tähän aikaan Rautalammilla, jossa oli Palalan kyläkin. Mutta nämät liikkeet tukahutettiin pian. Tammikuun puolivälin paikoilla löi Iivar Arvidinpoika Tavast Kurialan herra 400 miehen suuruisen nuijajoukon Nyystölän kylän maalla Padasjoella. Tämä tappelu lopetti kapinan Päijänteen länsi puolella. Tappelussa joutui sotaväen käsiin Laukaan kappalainen Eerikki Markuksenpoika, jonka nuijamiehet olivat pakoittaneet seuraamaan mukanansa. 8

24 114 Hänet vietiin ensin Hämeenlinnaan ja sitte Turkuun, mutta päästettiin lopulta vapaaksi. Savon puolella tukahutettiin kapinanliekki myöskin asevoimalla. Nuijamiehet lyötiin useissa pienemmissä kähäköissä ja viimein tapahtui päätaistelu tammikuun 23 päivänä Mikkelin pappilassa, jossa kapinajoukko kavalasti kauhealla tavalla surmattiin. Haukivuorella ja Pieksämäellä kesti vielä rauhattomuutta, mutta kuukauden lopulla oli koko Savo rauhoitettu. Tammikuun 30 p:nä hajosi viimeinen nuijajoukko Pieksämäellä ja osa nuijamiehiä sanotaan paenneen Rautalammin sydänmaihin ja Pohjois- Pohjanmaalle, missä kapinanliekki alkoi uudelleen viritä. Minkä verran Rautalammin miehiä hukkui edellä kerrotuihin melskeisiin, ei voi määrätä; mutta siitä innosta päättäen, jolla he ottivat osaa kaikkiin sodan tapahtumiin sekä Hämeen että Savon puolella, saatamme arvata että Rautalammin osa ei liene ollut vähäinen. Sitä kummallisemmalta sentähden tuntuu, että savujen lukumäärässä ei ole tapahtunut mitään ja jousissakin aivan vähäinen ja näöltään tilapäinen vähennys. Onko tämä seikka kenties selitettävä siten, että tilallinen väestö pysyi ylimalkaan rauhallisesti alallaan ja Rautalammin nuijamiehet olivat paraasta päästä irtainta väestöä, huonemiehiä, jotka ennenkin usein olivat kaikissa vallattomuuksissa mukana ja nyt hartaalla halulla heittäytyivät kapinan pyörteisin. Vielä jonkun aikaa kesti mielten kuohua ja viranomaiset olivat huolissaan että kapina viriäisi uudestaan. Seuraavan kesän kuluessa sai kirkkoherra Lauri useampia kirjeitä, m. m. piispa Eerikiltä, jossa hänen käsketään tiedustella, vieläkö kapinan liekki siellä kyti. Vielä marraskuun 24 p:nä kirjoittivat Götrik Fincke ja Salomon Ille kirkkoherra Laurille, kertoen kuulleensa että Rautalammin pitäjässä oli muutamia kapinallisia henkilöitä, jotka koettivat yllyttää kansaa uusiin levottomuuksiin ja käskivät sentähden häntä vakavasti varottamaan Rautalampilaisia ryhtymästä uudelleen kapinavehkeihin, joiden kautta he vaan saattoivat onnettomuuteen sekä vaimonsa

25 115 että lapsensa. Yllyttelijäin joukossa mainitsevat he nimenomaan Rautalammin kappalaisen, herra Matin, jonka he sanovat jo edellisenäkin talvena olleen kapinavehkeissä mukana. Kirkkoherra Lauri sai käskyn varottaa häntä, että jollei hän lakkaa semmoisesta käytöksestä, hänet tuodaan vangittuna Savonlinnaan ja rangaistaan kuten lurjus ansaitsee. 1 ) Mitään levottomuuksia ei kumminkaan enää syntynyt, johon kai vaikutti sekin että se hallitus, joka oli seurannut Klaus Flemingin kuoleman jälkeen, teki mitä voi hädän lieventämiseksi. Niinpä esim. Sääksmäen kihlakunnassa annettiin kaikki rästit anteeksi ja voutia käskettiin menettelemään säälien verojen otossa, niin ettei kenenkään verojensa vuoksi tarvitsisi jättää kotiaan. 2 ) V joutui koko Suomi Kaarle herttuan käsiin. Se aika, joka nyt koitti maallemme, ei ollut sekään mikään onnen aika. Entiset yhteiskunnalliset epäkohdat eivät olleet pian korjattavissa ja hallavuodet ja alituiset sodat toivat uusiakin kärsimyksiä. Mutta hallituksella oli jälleen sekä tahtoa että voimaa poistamaan epäkohtia; talonpoika voi luottamuksella kääntyä hallituksen puoleen valittamaan hätäänsä ja tämä antoi hänelle voimaa kärsivällisesti kantamaan koviakin kuormia. Lähdemme nyt katselemaan millaisiksi olot Rautalammilla lähinnä seuraavina aikoina muodostuvat. Hartaasti oli Rautalammillakin odotettu Kaarle herttuan voitolle pääsemistä, sillä siihen oli täälläkin parempien aikojen toivo perustettu. Ensimmäisten joukossa, jotka riensivät puutteitansa herttualle valittamaan, oli myöskin Rautalampilaisten lähetystö. He kertoivat miten he edellisten vuosien linnaleirin vuoksi olivat niin köyhty- J ) Grönblad, Klubbekriget I s Itse kertomus Nuijasodan tapauksista Koskisen mukaan. Kts. Nuijasota toinen uudistettu painos s. 284 seur. 2 ) Vrt. Arvid Eerikinpojan kirje Sääksmäen voudille 1511/897. N:o

26 116 neet, etteivät mitenkään voineet rästejänsä suorittaa ja pyysivät niitä kokonaan anteeksi. Tämä heille myönnettiinkin. Tämä apu oli ainoastaan ensi hätään. Mutta entiset olot kaipasivat monessa kohden perinpohjaisia parannuksia ja niihin ryhdyttiinkin heti alusta innolla. Hallituksen ensi huolia oli vero-olojen uudesta järjestäminen pantiin apuverojen maksussa käytäntöön apuveromanttaali. V jäljestettiin jo vakinaistenkin verojen otto uudelle kannalle. Vuotuinen kruununvero ja papinvero, joista edellistä nyt nimitetään pääveroksi ja jälkimmäistä yksinomaan kymmenyksiksi, erotettiin jälleen erilleen toisistaan, edelliset kantoi ja teki niistä tilin vouti, jälkimmäisten kanto oli jätetty jälleen papille, joka teki niistä tilin erityiselle kymmenysvoudille. Lukkarinvero häviää nyt kokonaan. Uuden järjestyksen mukaan kannettiin siis seuraavat vakinaiset verot: I Päävero, jota kannettiin: a) joka koukulta: Rahaa Haukia Ahvenia ja särkiä 15 m. 1 1 / 2 äyr. 9 Leiv. 9 Leiv, b) joka savulta: Rahaa 9 1 / 2 äyr. c) joka lehmältä: Voita 1 naul. II Kymmenykset. Niitä maksettiin yksinomaan viljassa. Maksun piti tapahtua kylvömäärän mukaan, mutta useina vuosina, nim , kannettiin kaikilta savuilta ilman erotuksetta 10 kappaa. Kymmenysten maksussa olivat verotilalliset ja aatelin lampuodit samalla tavoin osalliset. Kymmenyksistä suoritettiin sekä papin että lukkarin palkka. Pappi sai niistä kolmannen osan; lukkareille mak-

27 117 settiin: emäseurakunnassa 2 tynnöriä ja kappeliseurakunnassa 1 tynnöri. Vielä suoritettiin kymmenyksistä öylätteihin, viiniin ja muihin kirkon tarpeisiin: emäseurakunnan kirkkoa varten tavallisesti 8 tynnöriä ja kappeliseurakunnan kirkkoa varten puolet eli 4 tynnöriä. Loput kymmenyksistä menivät kruunulle. Laamannin ja tuomarin verot pysyivät edelleen voimassa, mutta nytkään ne eivät tavallisesti esiinny vuotuisissa verotileissä ja muutenkin ovat tiedot niistä himmeät ja ristiriitaiset. Tavallisesti maksettiin laamannin veroa 4 äyriä, tuomarinveroa 6 äyriä kultakin savulta, mutta Rautalampi näkyy olleen yhä edelleen eri asemassa. V sanotaan laamannin verosta, että sitä kannettiin Rautalammilta ja Jämsästä vaan joka kolmas vuosi. V kannettiin Rautalammilta apuverojen joukossa laamanninverona kultakin savulta 1 Leiv. tynnöri-haukia, mutta saman vuoden tileissä olevassa laamanninveron rästiluettelossa luetellaan rästeinä haukien ohella rahaakin. Tuomarinvero ei tule koskaan voudin tileissä näkyviin. Apuverojen määrä oli edelleenkin hyvin suuri. Huomattavimpia tämänaikuisista apuveroista olivat: kyyditysrahat, kuukausrahat, parikunta- ja henkirahat, maaretken vero, Elfsborgin lunnaat sekä päivätyöt. Useat näistä veroista ovat tarkemmin esitettynä Vaarasen tutkimuksessa,,landtdagen i Helsingfors 1616 och Finlands dåvarande tillstånd". Varsinkin oli Elfsborgin lunnaat tavattoman raskas vero. Tämä kovaonninen linna oli uudelleen joutunut Tanskalaisten käsiin ja oli jälleen lunastettava suurilla uhrauksilla. Elfsborgin lunnaita kannettiin 1614 aikain kuutena vuonna peräkkäin: ensi vuonna maksoivat sekä verotilalliset että aatelin lampuodit kultakin savulta 3 taaleria; tilallisen pojat, veljet, vävyt sekä rengit maksoivat 1 1/ 2 taaleria kukin ja veljenvaimot, tyttäret sekä piiat suorittivat 3 markkaa. Huonemiehet maksoivat keskimäärin noin 2 taaleria. Seuraavina vuosina oli pakko vähentää näitä summia ja kumminkin jäi suurin osa veroa rästiksi.1) 1) Tillägshandl. N:ot 127, 133, 136, 122, 141 b.

28 118 Päivätöiden teko oli edellisinäkin aikoina ollut rasittavana kuormana. Päivätöitä suoritettiin tavallisimmin joko linnaan tai Ojoisten kuninkaankartanoon; vieläkin vakituisempia olivat päivätyöt salpietaritehtaaseen. Nämät päivätyöt olivat yhteisiä koko kihlakunnalle. Pitkän matkan takia ei Rautalammilta käsin voitu niitä luonnossa suorittaa, vaan tavallisemmin suoritettiin ne joko rahassa tai muissa parseleissa tai myöskin teetettiin urakalla. 1 ) Näiden ohessa oli Rautalampilaisilla sitäpaitsi erityiset kalastus-päivätyönsä Konnekosken kruunun kalastuspaikalle. Tämä kalastuspaikka mainitaan ensi kerran kruunun hallussa 1565, jolloin se tuotti kruunulle 7 tynnöriä 1 nelikon siikoja. Kruunun hallussa pysyi tämä kalastuspaikka aina vuoteen Sitä vedettiin kruunun omalla nuotalla. Kalastus toimitettiin ainakin 16 vuosisadan alkupuolella pitäjän päivätöillä ja kalastusta valvomaan oli kruunun puolesta asetettu erityisiä miehiä. V mainitaan siellä eräs Matti kalastaja ja pari apulaista, jotka olivat kalastaneet siellä keväällä ja syksyllä yhteensä 6 kuukautta. 2 ) Mutta kun tämä kalastuspaikka tuotti verrattain vähäistä hyötyä, annettiin se 1617 vuok- 1) Ojoisten kuninkaankartano, joka ilmestyy tilikirjoihin ensikerran 1566, ollen sen jälkeen Sääksmäen kihlakunan voudin asuntona, on aivan Hämeenlinnan vierellä. Myöskin salpietari-tehdas oli luultavasti jossakin kihlakunnan etelä-osassa. Matkan etäisyyden vuoksi vapautettiin sentähden 1617 Rautalampilaiset mullan ja tuhkan vedosta y. m. pienistä parseleista, joita heidän ennen oli suorittaminen salpietari-tehtaasen, samoin kuin myöskin niistä kalastuspäivätöistä, joita heidän tuli suorittaa Konneveden kruunun-kalastuspaikalle ja suorittivat niiden asemasta 1 Leiv. kuivia haukia savulta, jota vastoin halkojen tuonti ja päivätyöt salpietaritehtaalle suoritettiin kuten ennenkin luonnossa. Mutta 1621 valittivat Rautalampilaiset että salpietarin keittäjä oli halkojen ja päivätöidenkin edestä kantanut rahaa 13 äyriä savulta, jonka vuoksi uudestaan määrättiin että mullan ja tuhkan asemesta oli kannettava kaloja, mutta puut ja päivätyöt saatiin suorittaa luonnossa, siten että maksajat saivat itse hankkia tehtaan läheisyydestä urakkamiehiä niitä toimittamaan. N:o ) N:o

29 119 ralle kosken alla asuville, jotka maksoivat siitä vuosittain 5 Leiv. kuivia haukia ja pitäjäläiset pääsivät päivätöistään. Alla seuraa verotaulu joka on syntynyt samalla tavoin kuin edellä (ss ja 110) olevat. Laskutapojen suhteen huomattakoon lisäksi seuraavaa: Kymmenysverojen keskimääräinen yhteissumma vuotta kohti on jaettu maakirjojen eikä kymmenysvero luetteloiden savumäärällä, koska nämät eivät olleet yhtä suuret, vaan maakirjojen savuluku on säännöllisesti suurempi. Parikunnalta ja hengeltä menevien verojen yhteissumma on ensin jaettu kaikkien hengillä olevien lukumäärällä, joten on saatu keskimääräinen osuus kutakin henkeä kohti. Täten saatu summa on kerrottu 2 7 /9:lla, joka näyttää osapuilleen olleen suhdelukuna savujen ja hengillä olevain lukumäärän välillä. Täten on saatu parikunta- ja henki - veron keskimäärä kutakin savua kohti. 1 ) ') Erikoislaskut, joiden pohjalla sekä alla oleva että edellinen s:illa oleva verotaulu on syntynyt, painetaan kokonaisuudessaan Historialliseen arkistoon XII.

30 Verot Rautalammilla Vuosi Parikunta- ja Koukulta Savulta Apuvero henkiveroa manttaalilt. keskimäärin henkeä kohti Lehmältä Yhteensä savua kohti Verot Vakinaiset Ylimääräiset Yhteensä Vakinaiset Ylimääräiset Yhteensä Vakinaiset Ylimääräiset Yhteensä Vakinaiset Ylimääräiset Yhteensä *) Yhteissummassa on otettu huomioon, että vakinaiset verot 1602 kannettiin vielä vanhan järjestyksen mukaan. **) Tässä summassa on myöskin 1621 karja-vero. Kun itse tärkeä karjavero-luettelo on hävinnyt, jaoin koko kihlakunnasta saadun rahasumman kihlakunnan savujen luvulla ja osamäärän vielä 4:llä (V:n 1619 tilit ovat näet hävinneet, joten tässä jaksossa on vaan 4 vuotta).

Nämät muutokset sisältävät epäilemättä paljon parannuksia.

Nämät muutokset sisältävät epäilemättä paljon parannuksia. 121 Kun vertaamme tätä taulua edellisiin, huomaamme että vero-oloissa jälkeen vuoden 1600 on tapahtanut monta muutosta. Silmätkäämme ensin, mitä muutoksia veroperusteissa ja niiden käytännössä oli tapahtunut.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA

ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA 4.1.2002 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja, Vesulahti,VA 6133, mf ES 941 Lauri Lukkarinen, Vuolingon neljänneskunta, 5. kymmenkunta

Lisätiedot

Kolmas Luku. Rautalammin pitäjä 1561 1620.

Kolmas Luku. Rautalammin pitäjä 1561 1620. Kolmas Luku. Rautalammin pitäjä 1561 1620. V. 1561 ilmestyy ensi kerran tilikirjoihin Rautalammin nimi niin kutsuttiin erämaan uusi pitäjä. Tämän nimen sai se eräästä kirkon lähellä, olevasta samannimisestä

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nuijasota. 1590-luvun kriisi, nuijasodan taustaa

Nuijasota. 1590-luvun kriisi, nuijasodan taustaa Nuijasota 1590-luvun kriisi, nuijasodan taustaa Nuijasota käytiin vuosina 1596 1597 eli pian 25-vuotisen sodan jälkeen. Siinä iskivät yhteen Suomen talonpojat ja aateliset. Eurooppalaisesta näkökulmasta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst Esitys N:o 14. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee lakia työstä leipomoissa. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet Nettiraamattu lapsille Vakaan uskon miehet Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 3. kymmenkunta, sivu 51 Pekka Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 5. kymmenkunta, sivu 99v

Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 3. kymmenkunta, sivu 51 Pekka Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 5. kymmenkunta, sivu 99v 3.12.2001 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA JOROISTEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja VA 6133, mf ES 941, Joroisten historia Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, x.

Lisätiedot

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Loisto yllättää Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Matt. 17:1-3 1 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Toinen Luku. Erämaan asutus ja olot 1550 1560.

Toinen Luku. Erämaan asutus ja olot 1550 1560. Toinen Luku. Erämaan asutus ja olot 1550 1560. Pähkinäsaaren rauhanteko oli luonut ensimmäisen varsinaisen valtarajan Ruotsin ja Venäjän välille. Omistusolot määrättiin siinä jäämään pääasiallisesti ennalleen

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Läänintilit 1635-1808

Läänintilit 1635-1808 Läänintilit 1635-1808 20.7.2012 mennessä 1545 arkistoyksikköä on digitoitu: Turun ja Porin lääni: Ahvenanmaan maakirja 1636, 1643, 1661 Ahvenanmaan tili- ja henkikirja 1635, 1643-44 Ahvenanmaan tili- ja

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUKSEN SYNTYMÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beetlehem on kaupunki Juudan vuoristossa n. 770 m merenpinnan yläpuolella Hebronin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

SOTILAAT PILKKASIVAT - MATKA GOLGATALLE

SOTILAAT PILKKASIVAT - MATKA GOLGATALLE Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SOTILAAT PILKKASIVAT - MATKA GOLGATALLE 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

KANSA SAA VETTÄ JA MOOSES TUKEA

KANSA SAA VETTÄ JA MOOSES TUKEA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) KANSA SAA VETTÄ JA MOOSES TUKEA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Refidimissä b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin erämaa

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Joonatan, Saulin poika, prinssi ja Miikal, Saulin tytär, Daavidin vaimo

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Joonatan, Saulin poika, prinssi ja Miikal, Saulin tytär, Daavidin vaimo Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) DAAVID JA JOONATAN Miikal laski Daavidin alas ikkunasta; ja hän lähti pakoon ja pelastui. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b)

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen Nettiraamattu lapsille Ensimmäinen pääsiäinen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo

Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo Nettiraamattu lapsille Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808

Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808 Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808 Vuonna 1809 10 päivänä allekirjoittanut toimitti perunkirjoitukseen kuuluvat omaisuuden ylöslirjauksen ja jaon, 8 päivänä kesäkuuta vuonna

Lisätiedot