Valtuusto Sivu 1 / 26

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 26 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 16:00-20:45 Tauko klo Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Timo Soini, puheenjohtaja (PerusS&Sit.) Anitra Ahtola (Kok.) Raija Meriläinen (Kok.) siirtyi Kemppi-Virtasen paikalle kun Anitra Ahtola saapui tauon aikana Kaisa Alaviiri (Kok.) saapui klo aikana Abdirahman Ali (SDP) Kurt Byman (PerusS&Sit.) poistui klo aikana tilalle Kari Pajunen Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Fred Granberg (SFP) Christina Gestrin (SFP) Katarina Hellsten-Palomäki poistui klo aikana kun Christina Gestrin saapui Fred Granberg (SFP) Nina af Hällström Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Maria Guzenina-Richardson (SDP) Henri Haaksiala (Kok.) tilalle Tiina Thure-Toivanen tauon aikana Carl Haglund (SFP) Heli Halava (Vihr.) Päivi Salli Martti Hellström (SDP) Harriet Klar-Nykvist joka siirtyi klo Maria Jungnerin paikalle, kun Martti Hellström saapui Sirpa Hertell (Vihr.) Pinja Nieminen (Vihr.) Mikko Hintsala (Kesk.) Simo Repo (Kesk.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Jan Holst (Kok.) saapui klo aikana Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (SFP) Maria Jungner (SDP) tilalle Harriet Klar-Nykvist klo aikana Arja Juvonen (PerusS&Sit.) Kaarina Järvenpää (KD) saapui klo aikana Tuija Kalpala (Kok.) Jussi Koskinen (Kok.) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) saapui klo aikana Jyrki Kasvi (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) poistui tauon aikana tilalle Raija Meriläinen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.)

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 26 Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) poistui tauon aikana tilalle Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Tiina Ahlfors (Vas.) poistui klo aikana Ari Konttas (Kok.) Katja Lahti (Vihr.) Janna Koivisto (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti (Kok.) saapui klo aikana Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) saapui klo aikana Leena Luhtanen (SDP) saapui klo aikana ja poistui tauon aikana jolloin tilalle saapui Jaakko Mauriala (SDP) joka poistui klo aikana kun Jarkko Rahkonen (SDP) saapui Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) saapui klo aikana Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) saapui klo aikana Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Kari Kuusisto (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) poistui klo aikana Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Seppo Sonkeri (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist (SDP) Markus Torkki (Kok.) poistui klo aikana Kurt Torsell (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) saapui klo aikana Saija Äikäs (Kok.) saapui klo aikana Muut saapuvilla olleet Lasse Kurki Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko nuorisovaltuuston edustaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja saapui klo

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 26 Olavi Louko Mauri Suuperko Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Pekka Heikkinen, Jouni Majuri aikana teknisen toimen johtaja saapui klo aikana liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja taloussuunnittelujohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Pia Kauma Johanna Horsma Mikko Peltokorpi Anitra Ahtola Jukka Niemelä Janne Tähtikunnas Tuija Kalpala Martti Hellström Liisa Kivekäs Heli Halava Sirpa Hertell Teuvo Loman Katja Lahti Fred Granberg Christina Gestrin Mikko Hintsala Kalevi Kivistö

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 26 Allekirjoitukset Timo Soini puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Ville Lehtola Simo Repo Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 26 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 168 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen 8

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Valtuusto Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A - B - 168

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 169 Valtuusto Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ville Lehtola ja Simo Repo.

8 Valtuusto Sivu 8 / / /2013 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 kehottaa kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, joka tuodaan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään maaliskuussa 2014 ja samalla tuomaan valtuuston käsittelyyn ehdotuksen talousarvion ja taloussuunnitelman tarkistamiseksi ohjelman perusteella, 3 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 4 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 40 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahaston purku, 5 oikeuttaa Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2013 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2013 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2014 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä 2014, 6

9 Valtuusto Sivu 9 / 26 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informaattisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Käsittely Puheenjohtaja Laukkasen kannattamana ehdotti, että asia käsitellään pöydälle jaetun käsittelyjärjestysehdotuksen mukaisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska käsittelyjärjestysehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Hopsu Tiina Elon ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 12): Valtuusto toivoo, että budjettiin lisätyillä järjestö- ja kumppanuustoimintaan kohdennetuilla rahoilla ehkäistään syrjäytymistä luomalla lapsille ja nuorille edullisia ja monialaisia harrastusmahdollisuuksia. Värmälä Lumpeen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 2): Valtuusto toivoo, että seurataan vanhusten asumispalvelujen saatavuutta ja käytettävien resurssien riittävyyttä niin, että asiasta raportoidaan valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä. Värmälä Lumpeen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 3): Valtuusto toivoo, että seurataan Espoon kaupungin mahdollisuutta tehdä terveydenhuoltolain mukaiset tarkastukset kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tarkastusten toteutumisesta raportoidaan valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä. Lumme Guzenina-Richardssonin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 14): Valtuusto toivoo, että tanssiharrastajien tarpeisiin suunniteltujen joukkoliikenteellä saavutettavien riittävän kokoisten harjoitus- ja esiintymistilojen tarve huomioidaan tulevia tilaratkaisuja suunniteltaessa (esim. A-link arena). Lumme Guzenina-Richardssonin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 13): Valtuusto toivoo, että jokaiselle espoolaiselle lapselle ja nuorelle taataan mahdollisuus osallistua harrastustoimintaan. Harrastustakuun toteutumisista ryhdytään suunnittelemaan kulttuuri- ja liikunta ja nuorisotoimen yhteistyönä vuonna 2014.

10 Valtuusto Sivu 10 / 26 Ruoho Juvosen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 10): Valtuusto toivoo, että määrärahojen sopeutuksessa pyritään mikäli mahdollista talousarvoissa esitettyä päivätoimintapaikkojen määrää 380 kasvattamaan esimerkiksi viidelläkymmenellä 430:een, koska yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa Espoossa vuosittain noin 400:lla ja pitkäaikaishoitopaikkoja karsitaan. On erittäin tärkeää lisätä kotonaasumista tukevaa päiväkerhotoimintaa Espoon omissa palvelukeskuksissa. Monipuolisia virikkeitä sisältävä päiväkerhotoiminta on erittäin sosiaalista ja kustannustehokasta ennaltaehkäisevää toimintaa. Se edesauttaa vanhusten kotona-asumista useilla vuosilla. Menot tässä toiminnassa ovat vain 43 euroa / asukas. ( Viittaus talousarviokirjan sivulle 74, 241 AVOPALVELUT, Päivätoiminta, oma toiminta. ). Koivisto Louhelaisen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 1): Valtuusto toivoo, että Espoossa päiväkotien henkilökunnan työtä järkeistetään paperityötä vähentämällä, jotta aikaa jää enemmän lasten kanssa toimimiselle ja työn suunnittelulle. Paattiniemi Mustakallion ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 11): Valtuusto toivoo, että neuvottelusopimuksessa ennaltaehkäisevään perhetyöhön sekä lastensuojeluun osoitetusta summasta ( euroa) kohdennetaan varoja ensisijaisesti ennaltaehkäisevään perhetyöhön siten, että kohdennuksen jälkeen perhetyötä kyetään tarjoamaan sitä tarvitseville perheille koko budjettivuoden ajan. Mustakallio Niemen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 5): Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus tuo sosiaali- ja terveyslautakunnalle Omaishoidon tuen toimintaohjeen päivitettäväksi niin, että sen sisältö vastaa voimaantulleen vanhuspalvelulain tarkoitusta, palvelurakenteen muutosta ja tukee omaishoitoa ja omaishoitajia oikea-aikaisesti ja riittävästi resursoituna. Talousarviossa omaishoitoon käytettävän määrärahan laskelmissa on tarpeellista huomioida omaishoidon nettosäästöt verrattuna laitoshoitoon ja muuten kodin ulkopuolella järjestettävään hoitoon. Lintunen Niemen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 4): Valtuusto toivoo, että määrärahalisäyksenä toteuttava Leppävaaran projektijohto rekrytoidaan mahdollisimman pikaisesti ja siten, että uusi projektijohto ehtii täysimittaisesti mukaan kaupunginhallituksen elinkeinoja kilpailukykyjaoston päättämän suunnitteluvarauksen

11 Valtuusto Sivu 11 / 26 (Leppävaaran Sellon pohjoispuolinen alue ym.) hakumenettelyn jatkovalmisteluun. Palomäki Niemen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 15): Valtuusto toivoo, että homekoulujen korjaamiseen saataisiin ryhtiä esimerkiksi rakennusvalvonnan parantamisena ja sen puutteisiin liittyvinä sanktioina. Homekoulujen korjaamista tulisi vauhdittaa parakkijärjestelmien kehittämisen kautta. Uusien koulujen rakentamisessa tulisi huomioida suunnittelua säästäviä standardointimenetelmiä ja muita rakennusmenetelmiä, joissa rakentamisen aikana kosteusvaurioiden syntyminen vältetään helpommin. Esimerkiksi jotkut puurakennusmenetelmät sallivat säältä suojaavien rakenteiden pystyttämisen nopeasti. Juvonen Tallqvistin ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 17): Valtuusto toivoo, että Espoo kiirehtii saattohoitoyksikön toiminnan käynnistämistä, koska Espoosta puuttuu oma saattohoitoyksikkö. Juvonen Tallqvistin ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 18): Valtuusto toivoo, että valtuutetuille annetaan selvitys Espoon saattohoidon tilasta. Rossi Revon kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 6): Valtuusto toivoo, että kaupunki alkaa tehdä julkista listaa kosteusongelmaisista Espoon omistamista kiinteistöistä. Rossi Revon kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 7): Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus selvittää vaikuttaako erityistuen piirissä olevien lasten sijoittaminen isoihin opetusluokkiin oppimistuloksia heikentävästi. Rossi Revon kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 8): Valtuusto toivoo, että Pikku-Auroran tyhjänä olevan rakennuksen sekä Träskändan kartanon käyttöä kouluopetukseen ja vapaa-ajanviettoon soveltuvina kohteina selvitetään. Tallqvist Rahkosen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 16): Valtuusto toivoo, että kotihoidossa lisätään tarpeellinen määrä hoitajia niin, että vanhukset saavat tarvitsevansa hoidon ja avun kiireettömästi ja niin usein kun he sitä tarvitsevat.

12 Valtuusto Sivu 12 / 26 Huhta Sonkerin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 9): Valtuusto toivoo, että Espoossa aloitetaan Paltamon työllisyyskokeilun mukaisen menettelyn selvittäminen virkatyönä. Kyseessä olevassa mallissa kunta, yritykset ja yhteisöt yhdessä työllistävät mahdollisimman monta työtöntä. Esimerkin mukaisessa 4000 asukkaan Paltamon kunnassa on pystytty työllistämään tämän kokeilun avulla 350 työtöntä. Valtiolta Paltamo on saanut kokeiluun 22 miljoonaa euroa. Jos Espoossa päästäisiin suhteessa kokeilun avulla edes puoleen Paltamon tuloksista niin pystyisimme yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen kanssa työllistämään tuhansia espoolaisia. Myös Espoolla on oikeus saada valtion tukea tuohon työllistämiskokeiluun. Espoossa on myös potentiaalia työllistää suuri joukko ihmisiä yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa, koska kaupungissa toimii huomattavan suuri määrä yksityisiä yrityksiä, päinvastoin kuin esimerkiksi Paltamossa. Tärkein hyöty kokeilusta olisi tietysti uusien työpaikkojen luominen mutta se ei jäisi vain siihen. Paltamossa Kokeilun parhaat tulokset liittyvät työttömien elämän muutokseen. Säännöllinen päivärytmi, työyhteisön sosiaaliset suhteet, työkokemusten karttuminen, hakeutuminen koulutukseen, työterveydenhoito, elämäntapojen tervehtyminen lista myönteisistä asioista on pitkä. Erityisesti nuorille hanke on ollut hyväksi. Sekin on myönteistä, että samalla joidenkin nuorten huumeongelmat ovat nousseet pintaan. Vain esille tuleviin ongelmiin voidaan antaa apua. Valtuusto edellyttää, että Paltamon mallin mukainen työllistämiskokeilu tulee tutkia ja valtuuston on siitä saatava raportti viimeistään vuoden 2014 toukokuun loppuun mennessä. Jarkko Rahkonen Tallqvistin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 19): Valtuusto toivoo, että keväällä käsittelyyn tulevasta toiminnan ja talouden tasapainoitus- ja tuottavuusohjelmassa selvitetään, miten ikäihmisten palveluihin ajoissa panostamalla vähennetään heidän myöhemmin tarvitsemien palvelujensa kustannuksia elinkaaren aivan viimeisin kuukausiin. Selvityksen mukaisesti tulee lisätä ensitilassa em. muiden palvelujen määrärahoja. Tulevaisuudessa vastaavien henkilöiden palvelujen kustannukset vähenevät vähintään ehdotetun rahoituksen aikaistamisen verran.

13 Valtuusto Sivu 13 / 26 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus on tullut yksimielisesti hyväksytyksi, ja että kokouksessa tehdyt toivomukset jätetään hyväksytyn käsittelyjärjestysehdotuksen mukaisesti pöydälle kokoukseen. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kokouksessa tehdyt toivomukset jätettiin hyväksytyn käsittelyjärjestysehdotuksen mukaisesti yksimielisesti pöydälle valtuuston kokoukseen. Liite Selostus 1 Vuoden 2014 talousarvio sekä taloussuunnitelma 2 Yhdistelmä raha-asia-aloitteista 3 Neuvottelusopimus Neuvottelutulos 5 Pöytäkirjamerkinnät Vuoden 2014 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen tavoitteet on valmisteltu valtuuston kesäkuussa hyväksymän Espoo -tarinan valtuustokauden tavoitteiden sekä syyskuussa valtuuston hyväksymän talousarvio- ja suunnitelmakehyksen tavoitteiden mukaisesti. Kansantalouden sekä Helsingin seudun ja Espoon talousnäkymät Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna Kansantaloutemme oli jo viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa. Valtiovarainministeriö ennusti kesäkuussa julkistamassaan suhdannekatsauksessa kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puoli prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,2 prosenttia vuonna 2014 ja 1,9 prosenttia vuonna Tämän vuoden kuluessa suhdannenäkymät ovat euroalueen ongelmien ja maailmantalouden yleisen heikon kehityksen seurauksena heikentyneet viime talven arvioista. Aivan viimepäivinä on saatu Euroopan osalta myös varovaisia myönteisiä viestejä, mutta Suomen tilanne on samalla nähty Euroopan maista heikoimpana. Maailmankaupan kasvun painopiste on siirtymässä yhä enemmän Aasian ja kehittyvien maiden väliseksi. Kotimaisen vientiteollisuuden tilanne tulee jatkumaan haasteellisena. Kansantalouden palkkasumma kasvoi 4,8 prosenttia vuonna 2011 ja 3,9 prosenttia vuonna 2012, mikä on pitänyt verotulojen kasvua viime vuosien

14 Valtuusto Sivu 14 / 26 aikana kohtuullisena, joskin huomattavasti heikompana kuin ennen vuotta Palkkasumman kasvun arvioidaan hidastuvan tänä vuonna 1,4 prosenttiin ja olevan 2,4 prosenttia vuonna 2014, mikä tarkoittaa sitä, että ansiotuloista kertyvien verotulojen kehitys on lähivuosina erittäin heikkoa. Työttömyysaste on valtiovarainministeriön kesäkuun ennusteen mukaan 8,3 prosenttia tänä vuonna ja 8,1 prosenttia ensi vuonna. Työttömyyden nousun taustalla on työvoiman suhteellisen vaimeana pysyvä kysyntä sekä tuotannossa varsinkin viennin heikko kehitys. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu lievä nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 prosenttia vuonna 2014 ja 2 prosenttia vuonna Tuotannon lasku näyttää elokuun lopulla tehdyn ennakkoarvion mukaan pysähtyneen Helsingin seudulla vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Vuoden takaiseen verrattuna tuotanto kasvoi ennakkoarvion mukaan 0,5 prosenttia. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä seudun tuotanto supistui huomattavasti aikaisempia ennakkoarvioita enemmän, lähes 3,5 prosenttia. Helsingin seudun tuotannon trendi on seurannut valtakunnallista trendiä viimeisen vuoden aikana. Teollisuuden tuotanto ja kaupan reaalinen myynti laskivat edelleen toisella neljänneksellä. Sen sijaan liike-elämän palveluissa, informaatio-palveluissa ja kotitalouksien palveluissa reaalinen liikevaihto kasvoi. Espoon elinkeinorakenteessa painottuvat koko seutuun verrattuna informaatioteknologia (tietoliikennevälineet, ohjelmisto- ja tietopalvelut), tekninen tukkukauppa, tutkimus- ja kehittämistoiminta, liike-elämän palvelut, lääkeaineiden valmistus sekä energia- ja polttoaineet. Taloussuunnitelman rakenne ja sen muutokset Talousarviokirjan alkuun on sijoitettu valtuuston hyväksymät Espoo-tarina sekä poikkihallinnollisten ohjelmien hyötytavoitteet ja kuvaus kehittämisohjelmien jatkosuunnittelusta ja ohjelmasuunnitelmien päätöksenteosta. Ohjelmasuunnitelmat viedään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi joulukuussa Talousarvio ja -suunnitelma koostuu peruskaupungin käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan sekä liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden suunnitelmista. Tilakeskuksen ja taseyksiköiden toimintaja taloussuunnitelmat on sijoitettu suunnitelmaraportissa teknisen ja ympäristötoimen talousarvion yhteyteen ja muiden liikelaitosten suunnitelmat palveluliiketoimen toimialan yhteyteen. Taloussuunnitelman yleisperusteluissa on kuvattu käynnistetyn toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelua ja siihen liittyvää päätöksentekoa.

15 Valtuusto Sivu 15 / 26 Kaupungin toimintarakennetta on muutettu sivistystoimessa yhdistelemällä toimintoja sekä siirtämällä yhteispalvelupistekokonaisuus sivistystoimesta palveluliiketoimeen. Kaupungin kuljetukset on pääosin keskitetty Logistiikkaliikelaitokseen vuoden 2014 alusta lukien. Kaupunki on investoinut ja investoi edelleen lähivuosina merkittävästi omien tytäryhtiöidensä taseisiin ja konserniyhtiöiden rooli ja vaikutus kaupungin toiminnassa ja taloudessa kasvaa. Sen vuoksi taloussuunnitelman yleisperustelujen lopussa on kuvattu kaupungin ja sen konserniyhteisöjen suunnitteilla ja käynnissä olevaia investointeja ja niiden rahoitusta sekä Espoo-konsernin taloudellisten vastuiden kehitystä. Toiminnan ja talouden kehitystä seurataan sekä kaupungin että konsernin tasolla. Talousarvion ja -suunnitelman liitteet sisältävät valtuuston talousarviota ja - suunnitelmaa koskevat päätökset, talousarvion sitovuutta ja seurantaa koskevat määräykset ja kaupunginhallituksen päättämät talousarvion sitovuutta koskevat ohjeet sekä kaupunkikonsernin hankekohtaisen investointiohjelman. Talousarvion ja -suunnitelman talousperusteet Vuoden 2013 alkuperäinen talousarvio oli yli 10 milj. euroa alijäämäinen. Heti vuoden alussa ilmeni, että verotuloarviossa on merkittävä riski. Alkuvuoden aikana käynnistetty käyttötalouden kasvun hillintä on tuottanut jossain määrin tuloksia, mutta syyskuun kuukausiraportin ennusteessa alijäämäksi ennustetaan edelleen noin 20 milj. euroa. Verotilitysten rytmityksen muutos tuo vuodelle 2013 noin 14 milj. euron ylimääräisen kertaluontoisen veroerän, jonka seurauksena on mahdollista että tulos paranee jonkin verran. Vuosikatetta kertyy syyskuun lopun ennusteen mukaan 14 milj. euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa suunniteltiin. Vuosikatetta arvioidaan kertyvän noin 88 milj. euroa, mikä on noin 90 milj. euroa liian vähän terveen rahoitustasapainon näkökulmasta. Taloussuunnitelman valmistelun edetessä on käynyt ilmeiseksi, että uhat kaupungin rahoituksen epätasapainon pahenemiseen lisääntyvät olennaisesti suunnitelmakauden aikana. Väestönkasvu näyttää jatkuvan vahvana, mikä lisää palvelutarvetta. Espoossa ikääntyvän väestön määrä kasvaa tulevaisuudessa huomattavan nopeasti, mikä lisää vanhuspalvelujen tarvetta. Samanaikaisesti syntyvyys näyttää jatkuvan vahvana ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin. Kokonaisuutena palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pahentunut. Valtiontalouden velkaantumiskehityksen takia kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka. Julkinen velka nousee sille tasolle, että myös pitkällä aikavälillä rahoitus on riittämätön hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Valtio valmistelee parhaillaan

16 Valtuusto Sivu 16 / 26 rakennepakettia, joilla kuntasektorin kustannustasoa pitäisi voida laskea 2 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Toimenpiteiden sisällöstä ja vaikutuksista ei ole tietoa. Hyvin monet kunnat joutuvat ensi vuodeksi nostamaan veroprosenttejaan ja ottamaan entistä enemmän velkaa. Valtuusto päätti taloussuunnitelmakehyksestä syyskuussa, mutta ei aiemman käytännön mukaisesti samalla päättänyt tulevan vuoden veroprosenteista. Niitä koskeva päätös tehdään valtuustossa marraskuussa sen jälkeen, kun taloussuunnitelmakokonaisuudesta käydyt valtuustoryhmien neuvottelut on käyty. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma Taloussuunnitelman yhteydessä esitetään päätettäväksi talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelusta. Kaupungin talous on tasapainossa kun seuraavat tekijät toteutuvat: - Käyttötalouden mitoitus on sellainen, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikaväillä hyvänä. - Investoinneista tulevat käyttötalousmenojen lisäykset on huomioitu osana käyttötalouden mitoitusta. - Investointikyky säilyy hyvänä pitkällä aikavälillä. - Rahastojen kehitys ja käyttö on optimaalista. - Velkamäärien ja pitkäaikaisten vastuiden kehitys on kohtuullista. - Verotuksen taso on kohtuullinen. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannussäästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa. Sillä vastataan kuntasektoria koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärän ja sitä kautta palvelumäärän kasvuun ja talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Ohjelman merkittävämpänä tavoitteena on tuoda tuottavuus osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinaa ja sen avulla turvataan kaupunkikonsernin talouden tasapaino sekä mm. vahvistetaan kaupungin roolia toimia edelläkävijänä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa ja kehitetään kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman merkittävimmät pääelementit on tunnistettu ja ohjelman tarkempi valmistelu käynnistyy siten, että ohjelma voidaan tuoda käsittelyyn vuoden 2014 maaliskuussa. Ohjelman pääelementtien sisältö tulee tarkentumaan ja valmistelussa huomioidaan myös poikkihallinnollisissa ohjelmissa ja tuloskorteissa olevat tuottavuustavoitteet. Talouden tasapainottaminen ja tuottavuusohjelma koostuu seuraavista elementeistä:

17 Valtuusto Sivu 17 / 26 - tiukka menokuri ja kestävät kustannussäästöt - käyttötulojen lisääminen - tulopohja ja verotaso - palvelutason tarkistaminen - tuottavuuden parantaminen - palvelujen järjestäminen - henkilöstö ja johtaminen - tilojen käytön tehostaminen - maankäytön suunnittelun ja taloudellisuuden tehostaminen - konserniyhteisöt. Talouden tasapainotuksella ja tuottavuudella tavoitellaan vuosille yhteensä n. 70 milj. euron taloudellista hyötyä, josta 10 milj. euroa kohdistuu vuodelle Ohjelman valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät vahvaa muutosjohtamista ja vuoropuhelua kaikilla organisaatiotasoilla sekä yli toimialarajojen. Ohjelmalle luodaan ohjaus- ja seurantamenettelyt, joilla varmistetaan tuottavuuden kehittyminen ja siihen mahdollisesti liittyvien päätöksentekomenettelyjen toimivuus. Henkilöstö Henkilöstön määrä oli syyskuussa 2013 noin Henkilöstömäärä on vuoden kuluessa jonkin verran noussut. Kasvu on painottunut sinne, missä palvelutarve on jatkuvasti kasvanut eli sosiaali- ja terveystoimeen ja sivistystoimeen. Henkilöstömäärän kasvu on kuitenkin Espoon asukasluvun kehitykseen verrattuna ollut viime vuosina hyvin maltillista. Henkilöstömäärän kasvulle on lähivuosina edelleen suuria paineita johtuen mittavasta investointiohjelmasta sekä väestömäärän edelleen jatkuvasta kasvusta. Erityisesti niiden ikäryhmien osuus kohoaa, jotka eniten kunnallisia palveluja käyttävät. Koska kaupungin henkilöstömäärää ei lähivuosina ole mahdollista juurikaan kasvattaa, tulee toiminnan suunnitteluun perustuvassa henkilöstösuunnittelussa erityisesti huomioida joustava resurssien käyttö ja arvioitava tarkasti se, miten palvelut tuotetaan mahdollisimman tehokkaasta ja taloudellisesti. Henkilöstön eläkkeelle jäämistä ja muuta vaihtuvuutta hyödynnetään täysimääräisesti siten, että jokaisen avoimeksi jäävän tehtävän täyttötarve arvioidaan tarkasti. Vuonna 2008 aloitettu täyttölupamenettely pidetään edelleen voimassa ja jokainen vapautuva paikka käydään läpi, ennen kuin täyttölupa annetaan. Palvelujen tuottamisen vaatimukset ohjaavat kaupungin tehtävärakenteen kehittämistä sekä henkilöstön osaamistarpeen arviointia ja sen pohjalta tapahtuvaa henkilöstösuunnittelua. Kaupunki tarvitsee kuitenkin jatkuvasti myös uusia osaavia työntekijöitä peruspalvelujen tuottamiseen. Tulevaisuuden työvoiman saannin varmistamiseksi sopimuspohjaista oppilaitosyhteistyötä ylläpidetään siten, että kaupunki tarjoaa jatkuvasti harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia opiskelijoille. Myös nuorten kesätyöllistymistä tuetaan ja oppisopimuskoulutuksen hyödyntämistä kehitetään. Terveydellisistä syistä uusia tehtäviä tarvitseville pyritään löytämään uusi työpaikka kaupungin organisaatiosta niiltä aloilta, joilla työvoiman tarve on jatkuva.

18 Valtuusto Sivu 18 / 26 Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen jatkuu maahanmuuttajien rekrytointimallia hyödyntämällä ja maahanmuuttajien suomenkielen taitoa kehittämällä. Tulos- ja rahoituslaskelma Koko kaupungin toimintamenojen kasvu vuoden 2013 tilinpäätösennusteeseen verrattuna on edellä kuvattu 10 milj. euron tuottavuustavoite mukaan lukien noin 2,8 prosenttia talousarviovuonna Tavoitteena on, että tuottavuushyöty kasvaa ja kustannuskehitys hidastuu vuosina 2015 ja Menojen kasvun pitää olla hitaampaa kuin tulojen kasvu, jotta kaupungin rahoitusasema voidaan nostaa kestävälle tasolle. Kaupungin palvelukäyttöön tulee lähivuosina uusia tytäryhtiöiden taseisiin rakennettavia palvelutiloja, kuten Opinmäen campus, Espoon sairaala, elinkaarihankkeina peruskorjattavat koulut sekä Elä ja asu hankkeet, jotka tulevat aiheuttamaan merkittäviä uusia rahoitus- ja käyttökustannuksia. Samalla tavalla Länsimetron valmistumisen yhteydessä syntyy merkittäviä kynnyskustannuksia. Näistä kustannuksista valtaosa tulee kasvattamaan toimintakatteen alijäämää ja heikentämään vuosikatetta. Tulorahoituksen eli kaupungin vuosikatteen osuus investointien rahoitukseen on pitkällä tähtäimellä kestämättömän alhainen. Kaupungin vuosikate tulisi saada lähivuosina vähintään 180 milj. euron tasolle, jotta tulorahoituksen osuus olisi riittävä ja velkaantuminen voitaisiin pysäyttää. Kaupungin talous tulee olemaan joka tapauksessa lähivuosina erittäin kireällä heikon yleisen talouskehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Esimerkiksi suunnitteilla olevan valtionosuusuudistuksen ei uskota parantavan merkittävästi Espoon rahoitusmahdollisuuksia. Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty tammi-syyskuun tilitystietojen, vuoden 2012 verotuksesta saatujen tietojen sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisen verotulojen kehitysennusteen pohjalta. Espoon omaa yritystulojen ja palkkatulojen kehitystä on arvioitu mm. väestökehitystä ja työllisyyden kehitystä koskevien tietojen ja arvioiden sekä kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta. Kunnallisverotulojen arvio on laskettu 18,25 veroprosentin mukaan, eli esitys pitää sisällään veroprosentin 0,5 prosenttiyksikön korotuksen. Kiinteistöveroprosentit ovat arviossa vuoden 2013 tasolla. Verotulojen kasvu ilman veronkorotusta olisi 2,6 % vuonna Se vastaa varsin hyvin suurten kaupunkien keskimääräisiä verotulojen ensi vuoden kasvuarvioita. Veronkorotus mukaan lukien verotulojen arvioidaan kasvavan 4,9 prosenttia vuonna Vuoden 2014 vuosikatteen arvioidaan jäävän 97 milj. euron tasolle. Vuosina 2015 ja 2016 on tavoitteena saavuttaa noin 145 milj. euron vuosikate. Suunnitelman mukaisten emokaupungin investointien

19 Valtuusto Sivu 19 / 26 bruttomäärä on talousarviovuonna noin 273 milj. euroa, josta voidaan rahoittaa tulorahoituksella noin 49 prosenttia. Loppuosa katetaan peruspalvelujen kehittämisrahastoa purkamalla ja lainarahalla sekä osin valtionosuuksilla. Vuosina käytetään rahastoja palveluinvestointien rahoitukseen vuosittain 40 milj. euroa. Lainanhoitokustannukset on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy lähivuodet kohtuullisen alhaisena. Nopean velkaantumisen vuoksi korkokustannusten arvioidaan olevan vuonna 2016 yhteensä 15,9 milj. euroa eli yli nelinkertaiset vuoden 2013 tasoon verrattuna. Talousarviovuoden 2014 tulos tulee olemaan arvion mukaan noin 17 milj. euroa alijäämäinen, kuten jo vuosi sitten taloussuunnitelmassa arvioitiin. Vuosien 2015 ja 2016 tulos saadaan arvioiden mukaan siinä määrin ylijäämäiseksi, että koko valtuustokauden yhteenlaskettu tulos on hyvin lähellä nollaa. Vuonna 2013 talousarviolainaa on nostettu yhteensä 116 milj. euroa ja lyhennykset ovat 65 milj. euroa. Lainakanta on vuoden lopussa 209 milj. euroa eli 803 euroa/asukas. Vuonna 2014 otetaan uutta lainaa 102 milj. euroa ja lainaa on vuoden lopussa 267 milj. euroa eli 1010 euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa jatkovuosina voimakkaasti ja sitä on vuoden 2016 lopussa 517 milj. euroa eli noin euroa/asukas. Konsernin investoinnit ja niiden rahoitus Taloussuunnitelman investointiosassa esitetään ne investointisuunnitelmat, joista valtuusto päättää taloussuunnitelman yhteydessä. Alla olevassa tekstissä on käsitelty koko Espoo-konsernin investointiohjelmaa ja investointien rahoitusta, koska hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrarakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja PKSyhteisöjen taseisiin. Espoo-konsernin emoyhteisö Espoon kaupunki muodostuu viidestä toimialasta, kahdeksasta liikelaitoksesta sekä kahdesta taseyksiköstä. Emoyhteisön lisäksi konserniin kuuluvat kaupungin yli 50 prosenttisesti omistamat tytäryhteisöt, prosentin omistusosuuden osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kaupunki on osallisena. Konsernin investointiohjelma suunnitelmakaudella on edellisvuosien tapaan mittava. Konserni investoi kauden aikana yhteensä noin 2,6 mrd. eurolla. Vuonna 2014 investointitaso kasvaa yli 100 milj. euroa edellisvuodesta ja on kaikkiaan noin 600 milj. euroa. Suunnitelmakauden investoinnit painottuvat voimakkaasti vuosille , jolloin meneillään on samanaikaisesti suuria rakennushankkeita. Vuosien investointiohjelma perustuu Espoo-tarinan linjauksiin ja tavoitteisiin, jotka suuntaavat investointien painopisteitä sekä alueiden kehittämiseen ja liikenneyhteyksien parantamiseen että uusien toimitilojen rakentamiseen ja olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaukseen. Merkittäviä hankekokonaisuuksia ovat Länsimetron rakentaminen, koulujen peruskorjausohjelma, yli 65-vuotiaiden väestönosan palvelutarpeen kasvuun varautuminen, T3 -alueen ja Espoon keskuksen

20 Valtuusto Sivu 20 / 26 kehittämisohjelmat sekä Suurpellon alueen toteuttaminen. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuodessa noin 300 uutta vuokra-asuntoa, joista suurin osa on kerros- tai pienkerrostaloissa. Kunnallistekniikan rakentamisessa korostuvat aluekeskusten kehittämisen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämien liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeiden rakentamisen ohella jo rakennettujen pientaloalueiden kunnallistekniikan jälkeenjääneisyyden poistaminen, uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan rakentaminen sekä Länsimetron rakentamiseen liittyvät kaupunkirakenteen muutokset. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) investoi vesijohto- ja viemäriverkostoon Espoon alueella yhteistyössä kaupungin kanssa valmistellun investointiohjelman mukaisesti. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvät Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat strategiset seudulliset hankkeet ajoitetaan sovitulla tavalla ja hankkeisiin osoitetaan kaupungin rahoitusosuus, kun hankkeiden toteuttaminen sitä edellyttää. Yhteishankkeiden ajoitus ja toteutus ovat sidoksissa valtion budjettiin ja rahoituspäätöksiin. Merkittävimpiä seudullisia hankkeita Espoon alueella ovat Länsimetron jatko Kivenlahteen ja Kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen. Toimitilainvestointeja toteutetaan kaupungin ja sen omistamien kiinteistöyhtiöiden toimesta suunnitelmakaudella yhteensä noin 720 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 144 milj. euroa vuodessa. Tilahankkeiden osuus konsernin kokonaisinvestoinneista on noin kolmannes. Toimitilainvestointeja toteutetaan palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin palveluyksiköitä sijoitetaan tavoitteen mukaan raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenne-yhteyksien varteen. Tavoitteena on myös lisätä sähköistä asiointia ja tehostaa palvelutuotannon tilankäyttöä. Toimitilarakentamisessa painottuu käytössä olevien toimitilojen peruskorjaus, johon kohdistuu yli puolet rakentamisesta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Korjaus- ja uudisrakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että energiatehokkuusvaatimukset toteutuvat ja olemassa olevat kosteusvauriot korjataan, eikä uusia enää päästetä syntymään. Espoon väestö kasvaa ja ikärakenne vanhenee nopeasti suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Kasvavan väestön tarpeisiin on edelleen rakennettava uusia kouluja ja päiväkoteja, mutta väestön ikärakenteen vanheneminen on jo selvästi muuttanut ja tulee jatkossakin muuttamaan toimitila-rakentamisen painotuksia ja edellyttää yli 65-vuotiaan väestönosan tarvitsemien palvelujen lisäämistä ja uusien palvelutilojen rakentamista. Espoossa on varauduttu ikääntymispoliittisen ohjelman ja valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti lähivuosina ennakoituun ikääntyneiden määrän kasvuun mm. Elä ja asu -konseptin mukaisilla seniorikeskuksilla, joita toteutetaan eri puolille Espoota. Myös Espoon sairaalahanke vastaa valmistuessaan lisääntyvään palvelukysyntään.

21 Valtuusto Sivu 21 / 26 Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle ja pyysi siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Pöydällä olon aikana valtuuston neuvottelutoimikunta on käsitellyt kaupunginjohtajan ehdotusta talousarvioksi ja -suunnitelmaksi kolmessa kokouksessa ja päätynyt liitteenä olevaan sopimukseen ja neuvottelutulokseen, jonka Kokoomuksen, Vihreiden, Sosialidemokraattien, Perussuomalaisten ja Sitoutumattomien, SFP:n, Keskustan, Kristillisdemokraattien ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät allekirjoittivat. Neuvottelusopimukseen sisältyy 19 pöytäkirjamerkintää, joita neuvottelutoimikunta edellyttää seurattavan vuoden 2013 aikana. Kaupunginjohtaja esittää tehtäväksi taloussuunnitelmaehdotukseen neuvottelutuloksen mukaiset muutokset. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta on pyydetty henkilöstötoimikunnan lausunto. Henkilöstötoimikunta on käsitellyt suunnitelmaehdotusta ja merkinnyt ehdotuksen tiedokseen. Esittelyaineistoon on lisätty liitteiksi neuvottelusopimus liitteineen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen. 2 kehottaa kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, joka tuodaan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään maaliskuussa 2014 ja samalla tuomaan valtuuston käsittelyyn ehdotuksen talousarvion ja taloussuunnitelman tarkistamiseksi ohjelman perusteella. 3 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi. 4 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 40 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahaston purku.

22 Valtuusto Sivu 22 / 26 5 oikeuttaa Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2013 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2013 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2014 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informaattisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Käsittely Puheenjohtaja Sistosen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Kaupunginhallitus jättää vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 kehottaa kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, joka tuodaan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään maaliskuussa 2014 ja samalla tuomaan valtuuston käsittelyyn ehdotuksen talousarvion ja taloussuunnitelman tarkistamiseksi ohjelman perusteella,

23 Valtuusto Sivu 23 / 26 3 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 4 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 40 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahaston purku, 5 oikeuttaa Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2013 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2013 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2014 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä 2014, 6 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informaattisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 24 / 26 Muutoksenhakukielto KuntaL 91 ( 168, 169) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 25 / 26 Kunnallisvalitusohje ( 170) Kunnallisvalitusohje Edellä mainittuihin päätöksiin haetaan muutosta valittamalla. Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Muutosta päätöksiin haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 26 / 26 Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie HELSINKI Puhelin: Telekopio: Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Virastoaika: Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituksen käsittelyn maksullisuus Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu.