Päätös Nro 199/2012/2 Dnro ESAVI/263/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 199/2012/2 Dnro ESAVI/263/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Luvan hakija Kalojen kasvattaminen Hyviluodon lounaispuolella Orskerin, Vähä Huilkrunnin ja Iso Huilkrunnin saarten välisellä merialueella sijaitsevissa verkkoaltaissa Luvian kunnan Väipäreen kylässä ja Pyörholminnokan kalankasvatusyksikön lupapäätöksen nro 70/2004/3 korvaaminen Hampin Kala ja Merikuljetus Oy Aspiskerintie LUVIA Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain (264/1961) 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo Hampin Kala ja Merikuljetus Oy on saattanut hakemuksen vireille aluehallintovirastossa sekä myöhemmin täydentänyt hakemustaan HAKEMUS Taustaa Toiminta ja sen sijainti Hampin Kala ja Merikuljetus Oy:n tarkoituksena on yhdistää Orskerin ja Pyörholminnokan kalankasvatusyksikköjen toiminnat Orskerin yksikköön välittömästi uuden luvan saatua lainvoiman. Yksiköt sijaitsevat Hyviluodon molemmin puolin ja niiden vesietäisyys on noin kolme kilometriä. Orskerin alue soveltuu kalankasvatukseen paremmin mm. veden tehokkaan virtauksen ja hyvien laimenemisolosuhteiden vuoksi. Nyt haettavalla luvalla tuotantotaso kaksinkertaistuu, jolloin myös kuormitus kasvaa noin kaksinkertaiseksi. Toiminta sijoittuu Luvian edustan merialueelle. Tuleva kasvatustoiminta tapahtuu Orskerin yksikössä Hyviluodon lounaispuolella Orskerin, Vähä Huilkrunnin ja Iso Huilkrunnin saarten välisellä kiinteistöön Aukeakari RN:o 2:159 kuuluvalla merialueella Luvian kunnan Väipäreen kylässä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Hampin Kala ja Merikuljetus Oy voi tarvittaessa sopia kalojen talvisäilytyksestä KalaVatanen Oy:n kanssa, jolla on Iso Lampoorin alueella talvivarastointipaikka (2 700 m 2 ). Kaloja saa varastoida paikalla välisellä ajalla. 2 Voimassa olevat luvat Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 71/2004/3 myöntänyt Hampin Kala ja Merikuljetus Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Hyviluodon lounaispuolella Orskerin, Vähä Huilkrunnin ja Iso Huilkrunnin saarten välissä kiinteistöön Aukeakari RN:o 2:159 kuuluvalla vesialueella Luvian kunnan Väipäreen kylässä. Lupa on voimassa vuoden 2012 loppuun tai kunnes mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Päätöksen mukaan verkkoaltaiden tilavuus saa olla enintään m 3, kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä vuodessa enintään 175 kg ja typpimäärä enintään kg. Päätöksen mukaan näillä rajoituksilla olisi mahdollista kasvattaa noin kg kalaa vuodessa vuotuisena lisäkasvuna ilmaistuna. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 70/2004/3 myöntänyt Hampin Kala ja Merikuljetus Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Hyviluodon Pyörholminnokan edustalla Sassilankylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Luvian kunnassa. Lupa on voimassa vuoden 2012 loppuun tai kunnes mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Päätöksen mukaan verkkoaltaiden tilavuus saa olla enintään 500 m 3, kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä vuodessa enintään 55 kg ja typpimäärä enintään 430 kg. Päätöksen mukaan näillä rajoituksilla olisi mahdollista kasvattaa noin kg kalaa vuodessa vuotuisena lisäkasvuna ilmaistuna. Oikeus alueeseen Pekka ja Tarja Valtanen ovat päivätyllä kauppakirjalla ostaneet Luvian kunnan Väipäreen kylässä sijaitsevaan kiinteistöön Aukeakari RN:o 2:159 kuuluvan noin 75 ha:n suuruisen vesialueen. Pekka ja Tarja Valtanen ja Hampin Kala ja Merikuljetus Oy ovat tehneet sopimuksen kalankasvatuslaitosta varten tarvittavan vesialueen käyttöoikeudesta. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Alueella on voimassa Luvian kunnanhallituksen vahvistama Luvian ranta-alueiden osayleiskaava, jossa laitoksen sijaintipaikka on merkitty yleiseksi vesialueeksi. Kasvatusaltaiden lähimmät saaret on merkitty maaja metsätalousalueeksi (M) tai maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta. Vähä Huilkrunni -nimisellä saarella on lähivirkistysalue (VL). Saarilla on myös loma-asuntoalueita (RA). Lähin Natura-alue, Luvian Saaristo (FI020074), sijaitsee 2,7 km laitoksesta länteen. Alue on tyypiltään sekä SCI että SPA. Sen pinta-ala on ha.

3 3 Ympäristön tila Merialue Luvian edustan merialue on tyypillistä Selkämeren rannikkoaluetta. Hyviluoto sijaitsee sisemmässä saaristovyöhykkeessä. Sisäsaaristo on sokkeloinen saarten ja karien rikkoma matala merialue, jossa vesisyvyys on 4 8 m. Alueen virtausolosuhteet, veden vaihtuvuus ja laimenemisolosuhteet ovat hakemuksen mukaan kalankasvatusta ajatellen varsin hyvät. Alueelle ei muodostu lämpötilakerrostuneisuutta mataluuden vuoksi. Meriveden virtaamien voimakkuutta ei ole tutkittu, mutta Selkämeren alueella esiintyvä meriveden resultanttivirtaama kulkee rannikon suuntaisesti pohjoiseen nopeuden ollessa 2 4 cm/s. Nopeus voi vaihdella paljon ja virtaussuunta voi ajoittain kääntyä päinvastaiseksi. Kuormitus Luvian saaristossa kasvatettiin kalaa vuonna 2011 kolmessa eri yksikössä. KalaVatanen Oy kasvatti kalaa kahdessa ja Hampin Kala ja Merikuljetus Oy Orskerin yksikössä. Pyörholminnokan laitoksella ei kasvatettu kalaa vuonna KalaVatanen Oy:n Iso Lampoorin yksikössä on talvivarastointipaikka ja myyntivarasto. Luvian merialueella kasvatettiin kalaa vuonna 2011 yhteensä kg vuotuisena lisäkasvuna ilmaistuna. Verkkolahden alueella mereen laskevat Taalinlahdenoja ja Sassilanjuopa kulkevat peltovaltaisten alueiden läpi. Hajakuormitus painottunee kevät- ja syysvalumakausiin. Luvian saariston eteläosassa sijaitsevan Iso-Lampoorin pohjoispuolella mereen laskee Harjajuopa, johon johdetaan Luvian kunnan jätevedet. Vedenlaatu Alueen vedenlaatua, päällyslevästöä ja kasviplanktoneita on tarkkailtu osana Luvian edustan kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailua. Tarkkailu tehdään yhteistarkkailuohjelman mukaisesti joka kolmas vuosi. Tarkkailua on tehty vuosina 2008 ja Matalalla merialueella tuuliolot aiheuttavat merkittävää vaihtelua vedenlaatuun. Kovan tuulen vallitessa vesi sekoaa voimakkaasti ja fosforipitoisuudet kohoavat. Vuonna 2008 kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l ja kokonaistyppipitoisuus oli 230 µg/l. Levätuotantoa mittaavat klorofylli-a-pitoisuudet vaihtelivat välillä 1,8 2,7 µg/l ja perifytonkertymät vaihtelivat välillä 0,6 2,8 mg/m 2. Vuonna 2011 kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l. Levätuotantoa mittaavat klorofylli-a-pitoisuudet vaihtelivat välillä 1,8 2,9 µg/l ja perifytonkertymät vaihtelivat välillä 0,4 6,8 mg/m 2. Pohja Pohjaeläintutkimuksia on tehty Luvian edustalla vuosina 2005 ja Vuoden 2010 tulosten perusteella pohjaeläinyhteisö oli selvästi monipuolistunut vuoteen 2005 verrattuna. Orskerin kalankasvatusyksikön läheisyydessä sijaitsevilla asemilla ekologinen tila oli vuonna 2010 BBIluokitteluindeksin perusteella hyvä. Kalasto Alueella tavataan ainakin seuraavia lajeja: hauki, ahven, särki, lahna, säyne, siika, silakka, made, turska, kampela, lohi, taimen, kirjolohi, kuha ja

4 kuore. Kalastuksen kannalta merkittävimmät lajit Luvian koko saaristoa ajatellen ovat silakka, siika, lohi, ja taimen. 4 Alueen käyttö Luvian edustalla vuosina kalasti 7 9 ammattikalastajaa. Kalastustiedustelun mukaan vuonna 2007 Luvian edustalla vapaa-ajan kalastusta harjoitti ruokakuntaa. Luvian saaristo on monimuotoinen retkeily- ja virkistyskohde. Alueella on jonkin verran loma-asutusta. Alueella ei ole yleisiä uimarantoja. Laitoksen läheisyydessä ei ole merkittyjä laiva- tai pienveneväyliä. Luvian edustan alue on murtovesialuetta eikä alueella ole vedenottamoita. Nykyinen toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Orskerin kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt vuosina ovat olleet seuraavat: Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,10 1,09 1,11 1,16 1,17 1,13* Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) Typen ominaispäästö (g/kg/a) *painotettu keskiarvo 5,3 5,3 6,0 6,5 4,2 5,5* * Pyörholminnokan kalankasvatuslaitos ei ole ollut toiminnassa vuoden 2010 jälkeen. Ympäristölupaviraston päätöksessä laitoksen ravinnepäästöiksi arvioitiin 30 kg/a fosforia ja 250 kg/a typpeä. Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksen rakenteet Kalojen jatkokäsittely Laitos koostuu neljästä verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 800 m 2 ja tilavuus m 3. Altaiden syvyys on 4 m. Altaat ankkuroidaan pohjaan ja merkitään merenkulkuviranomaisten edellyttämällä tavalla. Orskerin kalankasvatusyksikössä kasvatettu kala on teurastettu, perattu ja jatkojalostettu KalaVatanen Oy:n Iso Lampoorin kalankäsittelylaitoksessa. Tulevaisuudessa KalaVatanen Oy:n käsittelylaitos tulee siirtymään Poriin, jossa syntyvät jätevedet johdetaan kaupungin viemäriin.

5 5 Tuotanto Kasvatettavien kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytetään on noin kg/a rehua, joka sisältää fosforia 380 kg/a ja typpeä kg/a. Kalat ruokitaan heiluri- eli pendeliautomaatilla, jolla yliruokinta on pyritty minimoimaan. Kuivarehua ei käsitellä laitoksella ennen annostelua ruokinta-automaatteihin. Rehu varastoidaan Iso Lampoorin kalankäsittelylaitoksella. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Ruokintaan käytetään vähäfosforista kuivarehua. Kalankasvatuksen fosforipäästö mereen on hakemuksen mukaisilla arvoilla laskettuna 220 kg/a ja typpipäästö kg/a. Toiminnasta ei aiheudu haju-, pöly- tai meluhaittaa. Hakemuksen mukainen kalankasvatus vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä merialueella. Jätehuolto Kuolleet kalat (noin 1 5 % lisäkasvusta eli kg) kerätään ja viedään biojätteen keräykseen paikallisen jäteyrittäjän toimesta. Tavanomaisen sekajätteen (alle 100 kg/a) kuljetuksesta huolehtii paikallinen yrittäjä. Pakkaustuotteet toimitetaan energiajätteeksi. Toiminnassa ei synny vaarallisia jätteitä. Toiminnan vaikutukset Ympäristön tila Luvian edustalla, rannikon lähellä oleva vesialue on luokiteltu tyydyttävään laatuluokkaan. Rannikkovesien tilaa heikentää pääasiassa maatalouden hajakuormitus. Suoritettujen tutkimusten mukaan kalankasvatusaltaiden vieressä (noin 50 m) rehevöityminen voi olla voimakasta, mutta jo noin 200 m:n etäisyydellä vaikutukset laimenevat. Orskerin kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä vesistövaikutukset ovat jääneet nykyisellä kuormitustasolla melko vähäisiksi. Perifytontulosten perusteella limoittuminen on ollut vähäistä tai kohtalaisen alhaista. Alueella ei esiinny happiongelmia. Kalankasvatus ei ole myöskään heikentänyt pohjaeläimistön tilaa. Haettavan luvan mukaisesti tuotanto on noin kaksinkertainen aiempaan nähden. Kun otetaan huomioon alueen soveltuvuus kalankasvatukselle, voidaan arvioida, ettei haettu isompi kuormitustaso aiheuta merkittäviä vesistövaikutuksia. Toisaalta tuotannon siirtyminen Pyörholminnokasta kalankasvatukselle otollisempaan paikkaan vähentää kalankasvatuksen vaikutuksia merialueeseen. Merialueen käyttö Luvian edustalla ammattikalastuksen kannalta merkittävät kalastuspaikat sijaitsevat ulompana saaristossa eivätkä Orskerin yksikön välittömässä läheisyydessä. Taloudellisesti tärkeimmät lajit liikkuvat hankealuetta huomattavasti laajemmalla alueella ja niiden kannan koko määräytyy pääosin muista tekijöistä kuin vedenlaadusta. Sisäsaaristossa kalastus on lähinnä kotitarve- ja vapaa-ajankalastusta. Kalankasvatus ei ole merkittävästi vaikuttanut alueen kalatalouteen tai kalastukseen.

6 Luonnonsuojelualueet Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Kalankasvatustoiminnasta ei ole vaikutuksia veneliikenteeseen. Toiminta ei vaikuta vesistön tavanomaiseen virkistyskäyttöön. Etäisyys kalankasvatuslaitokselta Luvian Saariston Natura alueeseen on 2,7 km. Kalankasvatuksen vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti laitoksen välittömään läheisyyteen, eivätkä ne merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti Luvian edustan kalankasvatuslaitosten kanssa yhteistarkkailuna. Ohjelman sisältöä voidaan tarvittaessa tarkistaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Kalatalouden osalta Luvian saaristo kuuluu osana Kemira Pigments Oy:n tehtaiden kalataloudelliseen tarkkailuun. 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Luvian kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että vuosina laitoksen keskimääräinen fosforikuormitus on ollut yhteensä 100 kg ja typpikuormitus noin 800 kg vuodessa. Kuormituksen vaihteluväli on fosforin osalta ollut kg/a ja typen osalta kg/a. Vuotuinen ravinnekuormitus kasvaisi alueella nykyisiin lupaehtoihin verrattuna yli kaksinkertaiseksi, jos väliaikaisesti lopetetun Pyörholmin laitoksen kasvatustoiminta siirrettäisiin Orskerin laitokseen ja samalla kaksinkertaistettaisiin Orskerin laitoksen nykyinen kasvatusmäärä kg:aan. Selkämeren vedenlaadussa suurimmat muutokset ovat tapahtuneet kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudessa sekä veden kirkkaudessa. Viimeisten 30 vuoden aikana kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuus ovat kasvaneet ja näkösyvyys heikentynyt. Ekologisen luokituksen mukaan Luvian edustan merialue kuuluu tyydyttävään luokkaan, mutta ulompana Selkämeri on laajalti hyvässä ekologisessa luokassa. Vesienhoidon tavoitteena on saavut-

7 taa Luvian edustan merialueella vuoteen 2021 mennessä hyvä veden ekologinen tila. Lähimmät kalankasvatuslaitokset ovat KalaValtanen Oy:n Iso-Lampoorin, Haavasten Pitkäkarin ja Santakarin laitokset noin 7 km eteläkaakkoon. Nämä laitokset sijaitsevat Orskerin laitokseen verrattuna paremman vedenvaihtuvuuden alueella. Kalankasvatuksen lisäksi Luvian edustan merialuetta kuormittavat Harjajuopaa pitkin johdettavat Luvian kunnan puhdistetut jätevedet, peltoalueiden halki virtaavat ojat, haja- ja vapaa-ajan asutus, sisäinen kuormitus, ilmalaskeuma ja muualta kulkeutuvat ravinteet. Matalilla alueilla aallokon pohjasedimenttiä sekoittava vaikutus voi nostaa hetkellisesti paljonkin fosforipitoisuuksia ja pienentää näkösyvyyttä. Hampin Kala ja Merikuljetus Oy:n 3 km:n päässä sijaitsevasta ja KalaValtanen Oy:n 8 km:n päässä sijaitsevista perkaamoista tulee ajoittain kuormitusta Luvian edustan merialueelle. Kalankasvatuksen vaikutuksia Luvian edustan merialueen vedenlaatuun on seurattu 2000-luvulla Orskerin laitoksen lähivesillä seitsemänä vuotena. Pintaveden kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus oli lähipisteellä vuosina keskimäärin 23 µg/l (16 36 µg/l) ja a-klorofyllin pitoisuus keskimäärin 3,2 µg/l (1,6 4,7 µg/l). Näkösyvyys vaihteluväli oli 1,1 2,1 m, keskimäärin 1,4 m. Samana aikana laitoksesta noin 3 km:n päässä kaakkoon sijaitsevalla vertailupisteellä kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 21 µg/l (17 26 µg/l), a-klorofyllipitoisuus 3,7 µg/l (1,4 5,6 µg/l) ja näkösyvyys 1,5 m (1,3 2,4 m). Sekä lähipisteellä että vertailupisteellä vedenlaadussa on tapahtunut hienoista paranemista 2000-luvulla. Orskerin laitoksen vaikutuksia päällyslevästöön on tutkittu viimeksi vuosina 2002, 2003, 2004, 2006, 2008 ja Kalankasvatuksen vaikutukset ovat olleet 2000-luvulla joinakin vuosina selvästi nähtävissä, mutta vaikutukset ovat tällöin rajoittuneet vain laitoksen lähelle. Joinakin vuosina vaikutuksia ei ole ollut nähtävissä ja klorofyllimäärät ovat olleet usein melko pieniä myös laitoksen lähellä. Orskerin kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutukset olivat tarkkailututkimusten mukaan usein nähtävissä vedenlaatu- ja päällyslevätutkimuksissa. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa alueella veden hyvä ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman 2015 mukaan Kalankasvatuksen kuormitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi, tai tila uhkaa heikentyä kalankasvatuksen kuormituksen johdosta, ja joilla vesistöjen tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. Merialueen ekologinen tila on laitoksen ympäristössä tällä hetkellä tyydyttävä. Vaikka laimenemisolot kasvatuspaikalla ovat melko hyvät, soveltuu alue mataluutensa takia huonosti kalankasvatukseen. 7

8 Aluetta ei ole myöskään tunnistettu vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmassa paikaksi, johon nykyistä vesiviljelyä voidaan ohjata. Toisaalta Hyviluodon lounaispuolinen merialue on sopivampi paikka Pyörholmin laitokselle kuin sen nykyinen paikka. Edellä mainitun johdosta kalankasvatusta voidaan jatkaa Hyviluodon lounaispuolella Orskerin ja Pyörholmin laitosten vanhojen lupaehtojen mukaan. Orskerin laitoksen lähistöllä ei ole tiedossa alueita, joiden luonnonsuojelulliset tai muut vastaavat arvot heikentyisivät merkittävästi kyseessä olevan toiminnan johdosta. Kalankasvatuksella on kuitenkin yleisesti ottaen rehevöittävä vaikutus, joka välillisesti pitkällä aikavälillä vähentää vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta. Kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on jonkun verran vapaa-ajan asutusta, jolle voi kohdistua haittaa kalankasvatustoiminnasta. ELY-keskus on katsonut, että Hampin Kala ja Merikuljetus Oy voi kasvattaa hakemuksen mukaisessa paikassa kalaa noin kg vuodessa. Kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta-ala saa olla enintään 400 m 2 ja kalojen ruokintaan käytettävien rehujen fosfori- ja typpisisällön tulee olla enintään nykyisen luvan mukainen. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa enintään 10 vuotta siitä eteenpäin, kun lupa on lainvoimainen 2) Liikennevirasto on todennut, ettei se vastusta ympäristölupaa. Kelluvat kala-altaat on merkittävä Merenkulkuhallituksen yleisohjeen mukaisesti. Kiinnitys- tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöintiä yleisillä vesikulkuväylillä. Verkkokassit on sijoitettava niin, että riittävä turvaetäisyys väylille on otettu huomioon sekä alusten ja veneiden kulku ja liikennöinti mahdollisille kääntöpaikoille on varmistettu. Väyläalue käsittää alueet turvalaitteelta turvalaitteelle (viitalta viitalle). Turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle on jäätävä riittävä turvaetäisyys. Kala-altaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita. Altaiden merkitsemisen yhteydessä on huomioitava, että altaiden mahdolliset valot eivät saa sekaantua kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin. 3) AA ja BB (Haahkari RN:o 2:132, Väipäre, Luvia) ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä kalojen kasvattamiseksi Orskerin edustan merialueella. Muistuttajat ovat hankkineet omistukseensa puolet Orskerin kaakkoispuolella olevasta Pitkä Enonkari -nimisestä saaresta vuonna Saaren ympäristön vedet olivat silloin huomattavasti nykyistä kirkkaammat, siihen on sukellusharrastajana aistinvarainen selkeä havainto. Tämä on todennettavissa myös mittaustuloksin, koska toinen muistuttajista on toiminut vapaaehtoisena veden kirkkauden mittaajana. Myös kalansaaliin perusteella muutos on ilmeinen. Aiemmin runsas kampelakanta on hävinnyt lähivesiltä. 8

9 Siikaakaan ei enää saa lähivesiltä. Ahvenkanta on myös harvinaistunut ja särkikalojen määrä on puolestaan lisääntynyt. Kalankasvatukselle ajateltu vesialue on jo muutenkin kuormittunut eikä kestä lisäkuormitusta. Tehokkain tapa vaikuttaa vedenlaatuun, on vaikuttaa pistekuormitukseen. Merkittävä pistekuormittaja alueella on ollut ja tulee olemaan kalanviljely. Sen on tapahduttava joko mantereella olevissa altaissa, joiden päästövedet voidaan käsitellä tai ulompana merialueella, jossa vesimassa ja vedenkierto ovat riittäviä pistekuormituksen laimentamiseksi. Alueella, jolle lupaa haetaan, vedenlaatu on valmiiksi välttävä. Alueen vedenlaatu on huonompi kuin mentäessä mihin tahansa ilmansuuntaan etelään, länteen tai pohjoiseen. Alue ei kestä enää yhtään uutta kuormitusta. Muistuttajilla on kauppakirjan mukaan kalastusoikeus noin 200 ha:n vesialueeseen, jolle lupaa nyt haetaan. Muistuttajat ovat katsoneet, että luvan myöntäminen ensinnäkin rajaa heidän oikeutta ja toiseksi huonontaa kalastusoikeutta vedenlaadun huonontumisen seurauksena. 4) CC (Orrskeri 1 RN:o 1:47, Sassila, Luvia ja Orrskeri RN:o 2:56 Väipäre, Luvia) on vastustanut ympäristölupahakemusta. Kalankasvatus Orskerin kalankasvatusyksikössä on jo nykyisessä laajuudessaan aiheuttanut huomattavasti normaalia suurempaa rantojen rehevöitymistä muistuttajan omistamilla kiinteistöillä. Lisäksi toiminnasta on aiheutunut huomattavia hajuhaittoja, jotka vaikeuttavat kiinteistöjen virkistyskäyttöä. Hampin kala ja Merikuljetus Oy ei itse harjoita kalankasvatustoimintaa Orskerin kalankasvatusyksikössä, mikä on myös ympäristölupahakemuksen hylkäämistä puoltava seikka. 5) DD ja EE (Saarlohk RN:o 2:178 ja Kalasgrunni RN:o 2:155, Väipäre, Luvia) ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä kalojen kasvattamiseksi Orskerin edustan merialueella. Hakemuksen mukaan vesialueen vesi on luokiteltu laadultaan tyydyttäväksi. Velvoitetarkkailutulosten perusteella kalankasvatuksen vaikutukset ovat jääneet melko vähäisiksi Orskerin kalankasvatusyksikön läheisyydessä. Hakemuksen mukaan tuotanto kaksinkertaistuu, jolloin myös kuormituksen määrä kasvaa noin kaksinkertaiseksi. Laadultaan tyydyttävä vesialue ei ole hyväksyttävä, vaan vedenlaatua on parannettava. Tämä ei salli minkäänlaista lisäkuormitusta. Muistuttajat ovat ostaneet saaritontin vuonna 2003, jolloin vedenlaatu oli silmämääräisesti paljon parempi. Pohja oli näkyvissä paljon syvemmältä ja ahdinpartaa ei juuri ollut rantakivissä, mitä nyt on erittäin runsaasti. Vesialue on yleisesti ottaen matalaa ja karikkoista. Ainoa syvä kohta on kalankasvatusaltaan vieressä, josta kulkee venereitti Verkkorannasta ulkosaaristoon. Mikäli tähän tulee lisää kalankasvatusaltaita, kulku vaikeutuu ulkosaaristoon ja myös Kalasgrunniin, jossa muistuttajilla on kesämökki. 9

10 6) FF (Leppäsenkari RN:o 2:118 ja RN:o 2:117, Väipäre, Luvia) on vastustanut kalankasvatuksen lisäämistä Orskerin yksikössä. Luvian edustalla rannikon lähellä oleva vesialue on jo tällä hetkellä luokiteltu laadultaan tyydyttäväksi. Kalaskasvatuksen lisääminen tulee huomattavasti lisäämään vesialueen rehevöitymistä ja täten vaikuttamaan vedenlaatuun ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Hankkeen tiedotteessa on sanottu, ettei laitoksen kuormituksen arvioida aiheuttavan sellaisia ympäristömuutoksia, joista koituisi merkittäviä haittoja vesistön tavanomaiselle virkistyskäytölle, kalastukselle tai merenkululle. Muistuttajat ovat pyytäneet perusteluita em. väitteelle ja tarkempaa tietoa mm. kalankasvatukseen käytettävistä rehuista, verkkoaltaiden puhtaanapidosta ja rehevöityminen minimoimisesta. Lisäksi on pyydetty toimittamaan lisätietoja veden virtauksista ja tutkimuksesta, jonka mukaan Orskerin alue soveltuu kalankasvatukseen paremmin mm. veden tehokkaan virtauksen ja hyvien laimenemisolosuhteiden vuoksi. Hyviluodon rannikkovesistö on viimeisen 15 vuoden aikana rehevöitynyt huomattavasti jo yksinomaan ilmastonmuutoksen vuoksi. Kun lisäksi otetaan huomioon tyydyttäväksi luokiteltu vedenlaatu, kalankasvatusaltaiden siirto Hyviluodon lounaispuolelle Orskerin, Vähä Huilkrunnin ja Iso Huilkrinnun saarten väliin sijaitseviin verkkoaltaisiin ei ole hyväksyttävää. Aluetta ympäröi monta loma-asuntoa, joissa kalastuksen lisäksi merivettä käytetään tiskien pesuun ja saunomiseen. Vesistön puhtaanapito ja suojeleminen on erityisen tärkeää, jotta myös tulevat sukupolvet voivat nauttia lomaasunnoistaan. Alue kuuluu Selkämeren kansallispuistoon sekä rantojensuojeluohjelmaan. Kala-altaat tulisikin sijoittaa mahdollisemman kauas saariston ja rannikoiden loma-asunnoista. Mikäli kala-altaille myönnetään ympäristölupa, hakijan on sitouduttava vedenlaadun tarkkailuun pitkälle ajanjaksolle (10 20 vuotta), jotta voidaan todistaa, ettei merkittäviä ympäristövaikutuksia aiheudu. Hakijan tulee pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa, ottaa käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa, käyttää kalaruokinnassa sellaisia rehuja, jotka aiheuttavat vähiten vesistöjen rehevöitymistä, tehostaa rehun käyttöä, sekä sitoutua lietteen talteenottoon ja verkkoaltaiden puhtaanapitosuunnitelmaan kuin myös päästöjen minimointiin yleisesti. Muistuttajat ovat lisäksi vaatineet, että hakija korvaa asianomaisille mahdollisesta veden rehevöitymisestä tai muusta toiminnasta aiheutuvat haitat. 7) GG ja HH (Meri-Riihilä RN:o 1:117 M601, Sittlahti, Luvia) ovat viitanneet Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sivuilla olevaan Luvian kunnan edustan merialuetta koskevaan tekstiin: "Alueen kalankasvatustoiminta on vaikuttanut vesien tilaan heikentävästi, mutta sen aiheuttama kuormitus on kuitenkin vähentynyt viime vuosina. Luvian edustalla vesien tila on ulkoalueilla hyvä. Hyviluodon koillispuoleinen suljettu saaristoalue on kuitenkin mm. kalankasvatuksen merkittävästi kuormittamaa ja vesien ekologinen tila on tyydyttävä." 10

11 Kalankasvatuslaitokselta syntyneitä ravinnelauttoja pystyy havaitsemaan silmämääräisesti. Hyviluodon koillispuolinen vesialue on jo nyt kalankasvatuksen merkittävästi kuormittamaa, joten lisääntyvä kuormitus Iso Huilkrunnin pohjoispuolella tulee huonontamaan jo tyydyttävässä kunnossa olevaa vesialuetta entisestään. Vesialueen rehevöityminen on viimevuosina lisääntynyt. Hakijan arviot vesialueen tilasta ja kalankasvatuksen vaikutuksista ovat subjektiivisia ja perustelemattomia. Alueen tyydyttävä vedenlaatu on jo nykyisellään keskimääräistä huonompi. Muistuttajat ovat vaatineet YVA-menettelyn suorittamista ja sen yhteydessä vesialueen tilaa tutkittavaksi ulkopuolisen tarkastajan toimesta ja verrattavaksi kalankasvatusalueen vaikutuspiirin ulkopuolella olevaan Luvian rannikon vesialueeseen. Nykyisellään vain tyydyttävä vedenlaatu ei kestä ylimääräistä kuormitusta ja laajennettu kalankasvatus aiheuttaa kohtuutonta haittaa lähialueen väestölle. 8) II ja JJ (Hamari RN:o 1:99, Sittlahti, Luvia) ovat jättäneet samansisältöisen muistutuksen kuin GG ja HH. 9) Luvian Vene-kolmio ry (Lukkarila RN:o 2:164, Sittlahti, Luvia) on vastustanut ympäristölupahakemusta. Kalankasvatus Orskerin kalankasvatusyksikössä jo nykyisellään aiheuttaa normaalia suurempaa rantojen rehevöitymistä. Jo edellinen kasvatusmäärän lisäys lisäsi rehevöitymistä. Muistuttaja on vuokralla Luvian kunnan omistamassa Vähä Huilkarin saaressa, josta matkaa kalankasvatusaltaille on alle 0,5 km. Vuosittain saaritukikohdassa yöpyy noin kävijää ja kesäisin on nuorten leiri. Saari on merikortissa merkitty retkisatamaksi nro: ) KK, LL ja MM (Heinänen RN:o 2:154, Väipäre, Luvia) ovat vastustaneet Orskerin yksikön kalakasvatusverkkoaltaiden määrän lisäämistä ja koko toiminnan siirtämistä tälle paikalle. Kalakasvatusaltaiden lähiympäristössä on jo havaittu vesialueen kuormitusta. Mikäli tuotanto kaksinkertaistettaisiin, myös kuormituksen määrä kaksinkertaistuisi. Hampin kala ja Merikuljetus Oy:n toiminnan aloittamisen jälkeen muistuttajien kiinteistön rannoilla ovat ahvenruohon, kaislan sekä leväkukintojen määrät lisääntyneet huomattavasti ja vedenlaatu muuttunut sameammaksi. Kiinteistö sijaitsee noin merimailin päässä kasvatusaltaista (Kalakrunnin saari). Muistuttajat ovat myös vapautelleet merilintuja, jotka ovat jääneet kiinni altaiden suojaverkkoihin. Nykyiset kala-altaat rumentavat maisemaa ja niiden lisääminen muuttaa sitä entisestään huonompaan suuntaan. Myös kiinteistöjen ja tonttien arvot laskevat tällaisen osatekijän (esteettisyys, vedenlaatu, rantojen rehevöityminen) vuoksi. Onko todella niin, että yhden ihmisen elinkeinon harjoittaminen ajaa kymmenien muiden mökkiläisten edun edelle? Tärkeä on myös 11

12 ottaa huomioon, että kyseessä on sisäsaaristo, joka myöhemmin on kaavassa muutettu välisaaristoksi. Mökkiläiset ovat jo aikaisemmin vastustaneet Hampin kala ja Merikuljetus Oy:n toiminnan aloittamista ko. paikalla, kun asiaa on aikoinaan käsitelty Länsi-Suomen vesioikeudessa ja valitusta Vaasan vesiylioikeudessa. 12 Hakijan selitys Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa kirjallinen selitys asiassa esitettyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta viimeistään Hakija ei ole antanut selitystä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Hampin kala ja Merikuljetus Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Hyviluodon lounaispuolella Orskerin, Vähä Huilkrunnin ja Iso Huilkrunnin saarten välissä kiinteistöön Aukeakari RN:o 2:159 kuuluvalla vesialueella Luvian kunnan Väipäreen kylässä tämän päätöksen liitteen 2) osoittamalla paikalla. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet 1. Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 500 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2. Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3. Verkkoaltaat on merkittävä Liikenneviraston hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Liikenneviraston Meriväylät -yksikön Turun toimipisteelle. Toiminta ja päästöt 4. Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 180 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Ominaispäästö ei saa ylittää 5,5 g fosforia eikä 40 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti.

13 Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 6. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 13 Jätehuolto 7. Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 8. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja vaarallisen jätteen käsittelypaikkoihin. 9. Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Luvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10. Luvan saajan on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 11. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - laitoksella tapahtuvan verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista,

14 - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Luvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus vaikutustarkkailuohjelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Luvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13. Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 14

15 15 Toiminnan lopettaminen 14. Pyörholminnokan laitoksen toiminta on lopetettava ja altaat vietävä pois viimeistään sinä päivänä, kun tämä päätös saa lainvoiman. 15. Toiminnan lopettamisesta ja altaiden poisviemisestä on etukäteen kirjallisesti ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmälle, Luvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Liikenneviraston Meriväylät -yksikön Turun toimipisteelle. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2022 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Lupahakemukseen tulee muun ohella liittää tätä laitosta koskeva yhteenveto vaikutustarkkailusta ja laitoksen vaikutusalueen havaintopaikkojen tarkkailutulokset. Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Voimassa olevan päätöksen korvaaminen Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 70/2004/3, joka koskee verkkoaltaiden pitämistä ja kalojen kasvattamista niissä Hyviluodon Pyörholminnokan edustalla Sassilankylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Luvian kunnassa, tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulopäivänä.

16 16 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinta Orskerin kalankasvatuslaitos sijaitsee noin kilometrin päässä Hyviluodon lounaispuolella. Veden vaihtuvuus kasvatuspaikalla on melko hyvä, mutta alue on hyvin matalaa vesisyvyyden ollessa 4 8 m. Vesistötarkkailuraporttien mukaan laitoksen vesistövaikutukset näkyvät jo nykyisin vedenlaadussa (näkösyvyys sekä kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuus) sekä päällyslevätutkimuksissa. Laitoksella voidaan luvan perusteella kasvattaa noin kg kalaa lisäkasvuna ilmaistuna. Lupa on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Pyörholminnokan laitos sijaitsee Hyviluodon koillispuolella noin 3 km:n etäisyydellä vesitietä Orskerin laitokselta. Laitoksella voidaan kasvattaa noin kg kalaa lisäkasvuna ilmaistuna vuoden 2012 loppuun saakka. Laitos ei ole ollut enää käytössä. Hyviluodon lounaispuoli sopii paremmin kalankasvatukseen kuin Pyörholminnokan laitoksen nykyinen paikka. Aluetta ei ole kuitenkaan tunnistettu vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmassa paikaksi, johon nykyistä vesiviljelyä voidaan ohjata. Luvian edustan merialueen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 mukaan Kalankasvatuksen kuormitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi, tai tila uhkaa heikentyä kalankasvatuksen kuormituksen johdosta, ja joilla vesistöjen tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. Koska alueen ekologinen tila on tällä hetkellä tyydyttävä, tulisi kuormitusta edellä esitetyn perusteella pienentää. Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen mukainen Orskerin kalankasvatuslaitoksen kuormituksen lisääntyminen aiheuttaisi vesistön pilaantumisen vaaraa. Näin ollen lupaa tuotannon kaksinkertaistamiselle ja siten myös kuormituksen määrän lisääntymiselle ei voida myöntää. Edellä esitetyn perusteella lupa on myönnetty haettua pienemmälle toiminnalle. Aluehallintovirasto on laitoskokoa harkitessaan pitänyt vertailukohtana voimassa olevien lupien sallimaa eikä todellista päästötasoa. Orskerin laitosta koskevassa päätöksessä oli fosforikuormitukseksi arvioitu 110 kg/a ja typpikuormitukseksi 800 kg/a. Pyörholminnokan laitosta koskevassa päätöksessä oli päästöiksi arvioitu 30 kg fosforia ja 250 kg typpeä vuodessa. Lupien mukaiset kokonaispäästöt ovat siten 140 kg/a fosforia ja kg/a typpeä. Aluehallintovirasto on määrännyt raja-arvot rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 180 kg fosforia ja enintään kg typpeä vuodessa. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat 96 kg fosforia ja 770 kg typpeä vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,80 % ja typpipitoisuus 6,0 %, rehukerroin 1,1 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4,0 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti

17 Voimassa olevan päätöksen korvaaminen mahdollistaa kalojen kg:n suuruisen lisäkasvun. Voimassa olevien lupien sallimiin päästöihin verrattuna ravinnepäästöt ovat % pienemmät ja Orskerin laitoksen vuosien keskimääräisiin päästöihin verrattuna samaa suuruusluokkaa. Siten alueen kokonaispäästöt pienenevät. Kalankasvatuslaitoksen toiminta ei vaikeuta lupamääräysten mukaan toteutettuna Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Laitosta varten tarvittava vesialue on voimassa olevan sopimuksen perusteella luvan saajan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Koska Pyörholminnokan kalankasvatusyksikön toiminta on keskeytynyt ja toiminta siirretään Orskerin laitokselle, aluehallintovirasto on määrännyt, että tämä päätös korvaa Pyörholminnokan laitoksen voimassa olevan luvan heti, kun tämä päätös tulee lainvoimaiseksi. 17 Lupamääräykset Lupamääräyksessä 1 verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty niiden pinta-alan perusteella. Kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden suurin sallittu pinta-ala 500 m 2 on laskettu kalatiheyden 10 kg/m 3, allassyvyyden 4 m ja kg kalojen lisäkasvun perusteella. Rakenteita koskevat lupamääräykset 1 3 ovat tarpeen vesiliikenteelle ja vesialueen muulle käytölle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Merialueen pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi annetaan lupamääräykset 4 8. Ominaispäästöjä koskeva määräys 4 on tarpeen sen varmistamiseksi, että luvan saaja hoitaa laitosta ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaan silloinkin, kun laitos toimii vajaalla kapasiteetilla. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annetut lupamääräykset 7 ja 8 koskevat näitä velvollisuuksia.

18 Lupamääräys 9, joka koskee häiriö- ja muita poikkeustilanteita, on tarpeen haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen vesistökuormituksen ja -vaikutusten selvittämiseksi, valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä uutta lupahakemusta varten tehtävää selvitystä varten. Lupamääräykset 14 ja 15 toiminnan lopettamisesta ovat tarpeen, jotta vesialue voidaan ottaa muuhun käyttöön ja jotta viranomaisten ylläpitämät rekisterit ja kartat pysyvät ajan tasalla. 18 Luvan voimassaolo Lainkohdat Lupa on määräaikainen. Uuden hakemuksen käsittelyn yhteydessä toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset ja mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Vesilain (264/1961) 2 luvun 6 :n 2 momentti Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55 ja 56. VASTAUKSET MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto ottaa 1) Varsinais-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja 2) Liikenneviraston muistutukset ja vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Muilta osin aluehallintovirasto toteaa, että lupa on myönnetty haettua pienemmälle toiminnalle. Alueen kokonaispäästöt vähenevät Pyörholminnokan laitoksen lopettaessa. Orskerin laitoksen päästöt eivät lisäänny. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa ratkaisun perusteluissa esitellyillä perusteluilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Sovellettu oikeusohje Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista

19 annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009). Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu hakemuksen mukaista kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on kg/a. 19 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hampin Kala ja Merikuljetus Oy Aspiskerintie LUVIA Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvian kunta Luvian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalouspalvelut -ryhmä (sähköisesti) Liikenneviraston Meriväylät -yksikkö, Turun toimipiste Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Luvian kunnan virallisella ilmoitustaululla.

20 20 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Laitoksen sijainti kartalla Juha Helin Päivi Jaara Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara. PJ/sl

21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

22 Laitoksen sijainti kartalla LIITE 2