Osahanke: Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke/karsittu

Transkriptio

1 1 Pela Asia nro 10 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Osahanke: Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke/karsittu HANKESUUNNITELMA Taustaa Kymenlaakson sairaanhoitopiirin pohjoiselle alueelle Kouvolaan suunnitellaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystystä. Siihen on tarpeen sisällyttää myös sosiaalipäivystys ja eräitä muita siihen liittyviä toimintoja. Vastaavanlainen päivystyssuunnitelma on tehty Etelä-Kymenlaaksoon toteutettavaksi Kotkan keskussairaalassa. Sosiaalihuoltolain 40 a :n mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan välttämättömien ja kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämistä toimintayksikön tavanomaisen aukioloajan jälkeen siten, että pystytään eri vuorokauden aikoina vastaamaan välittömiin avun tarpeisiin erilaisissa hätä- ja kriisitilanteissa (STM Oppaita 2005:8). Vuonna 2009 Kouvolassa sosiaalipäivystys on järjestetty poliisilaitoksella työskentelevien sosiaaliohjaajien ja Kouvolan perhetukikeskuksen Kuusankosken yksikön hoitamana etupäivystyksenä ( viranomaispuhelin ) sekä toimivaltaisen viranomaisen (12 sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaavaa viranhaltijaa) varallaolona ja tarvittaessa aktiivityönä erityisesti lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamista varten. Terveydenhuollon päivystys hoidetaan virka-aikana terveysasemilla ja virka-ajan ulkopuolella Kuusankosken aluesairaalassa; yö- ja viikonloppupäivystys yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Uuden Kouvolan n asukkaan kokoisessa kaupungissa kyseinen järjestely on sekava, sosiaalipäivystyksen osalta liian kapea-alainen ja niukasti resursoitu eikä riitä kattamaan päivystyksessä käyvien asiakkaiden tarpeita. Päivystyspalvelujen huono tila on todettu sekä kaupungin lastensuojelupalveluissa että Kouvolassa toimivan tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksen (Start) tekemissä tutkimuksissa (Liite 1) ja erityisesti päivystysasiakkaista tehdyissä selvityksissä niin perus- kuin erikoissairaanhoidossa. Päivystyksen päihdeasiakkaiden palvelujen kehittämistä edellyttää myös STM:n selvitys 2006:65 Päihtyneen henkilön akuuttihoito. Nyt virka-ajan ulkopuolinen päivystys on tarkoitus yhdistää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteispäivystykseksi sekä täydentää sen työtä kehittämällä päivystysasiakkaiden tarvitsemia jatkohoitopalveluita. Kouvolan kaupunginvaltuusto on tehnyt periaatepäätöksen valmistella Kouvolan terveydenhuollon strategia siten, että Kymenlaakson sairaanhoitopiiriin kuuluva Kuusankosken aluesairaala siirretään osaksi Kouvolan perusturvan toimialaa.

2 2 Yhteispäivystystä ja sen kanssa yhteistyössä toimivia palveluja kehitetään jatkossa tästä orientaatiosta käsin. Terveydenhuollon strategian jatkovalmistelussa tehdyt ehdotukset käsitellään valtuustoseminaarissa tammikuussa Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksen (Start) tarkoituksena on tapaturmien ja väkivallan ehkäisy käyttämällä hyväksi väestö- ja yksikkötason jatkuvasti kerättävää ja analysoitua tapaturmatietoa (liite 1). Väestötasolla tapaturmatieto kerätään potilastietojärjestelmän (Effica) avulla ja yksikkötason tapaturmatieto päivähoidossa, kouluissa, sairaaloiden osastohoidossa sekä vanhusten koti-, avo- ja laitoshoidossa toimivan, Startissehitetyn TAPE-ohjelman avulla. Tapaturmilla tarkoitetaan myös väkivaltaa ja pahoinpitelyä ja itsensä vahingoittamisia ja itsemurhayrityksiä. Tapaturmien alkoholiehtoisuus selvitetään rutiinisti. Tietoa hyväksikäyttäen suunnitellaan riskiryhmiin ja väestöön kohdistettavat interventiot. Tiedon avulla arvioidaan interventioiden vaikuttavuutta. Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksen nykyinen rahoitus, joka tulee Kaste-ohjelman Kaakon SOTE-INTO -rahoituksesta, päättyy lokakuussa Keskukselle tullaan hakemaan jatkorahoitusta Kaakon SOTE-INTO-hankkeen jatkohankkeessa vuosille Mikäli jatkorahoitus toteutuu, Start-keskuksen tavoitteiden mukaan keskuksessa kehitetään itsensä vahingoittamisten ja väkivallan ehkäisyn interventiot sekä otetaan TAPE-ohjelma käyttöön mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumisyksiköissä. Hankkeen lähtökohtana ongelmat Kouvolan päihdestrategiatyössä, johon myöhemmin liitetään myös mielenterveyspalvelujen strategiatyö osana terveysstrategiaa, on selvästi käynyt ilmi, että Kouvolaan tarvitaan nykyisten päihdepalvelujen lisäksi päivystystoiminnan ja hoitavien/korjaavien palvelujen lisäksi selviämisasemapaikkoja sekä jatkohoitopalvelujen koordinointia. Erityisesti tarve on noussut esille nykyisen päivystystoiminnan, terveydenhuollon ja poliisitoimen kannanotoissa. Start-hankkeessa suoritetuissa tutkimuksissa on selkeästi noussut esille ongelmat, jotka edellyttävät yhteispäivystys- ja kriisikeskuksen perustamista. Ks.liite 1. Kouvolan seudun kuntien viime vuosien PYLL-indeksit osoittavat nykyisen Kouvolan kaupungin eräiden osien asukkaiden eliniän odotteen olevan % keskimääräistä alhaisemmat, syynä alkoholi, mielenterveysongelmat, tapaturmat ja väkivalta. Kouvola on tehnyt myönteisen päätöksen pakolaisten vastaanottokeskuksen perustamisesta kaupunkiin, jonka johdosta seudulla maahanmuuttajien määrä tulee lähivuosina kasvamaan. Tämän seurauksena on odotettavissa myös lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyvien palveluiden sekä maahanmuuttajien psykososiaalisten palvelujen tarpeen kasvua. Kymenlaaksossa vanhusten määrän kasvu on tiettävästi suurinta koko maassa. Start-keskuksen mukaan vanhusten alkoholin ongelmakäyttö on hiljainen epidemia, joka yllättää, ellei siihen varauduta. Psykiatristen sairaalapaikkojen vähentyminen ja painopisteen siirtyminen avopalveluihin, jotka kuitenkin resursoitu niukasti, aiheuttavat sairauden ailahtelua, turvattomuutta ja sen myötä asiointia terveydenhuollon päivystyspisteissä. Vahva resursointi päivystyksen asiakkaiden jatkopalveluihin ja asumisen tukeen voisi vähentää uusintakäyntejä päivystyksessä sekä sairaalajaksoja.

3 3 Hankkeen sisältö Etelä-Suomen alueella valmistellaan Kaste-ohjelman syrjäytymisen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -teemojen alle sijoittuvaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanketta. Sen osahankkeeksi ehdotetaan Kouvolan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispäivystys- ja kriisikeskushanketta, joka sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen päivystystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen sekä siihen liittyvien palvelukokonaisuuksien osin käynnistämisen ja osin kehittämisen. Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke jakautuu kolmeen teema-alueeseen, jotka ovat osallisena elämässä (asiakkaan ja potilaan osallisuuden ja arjen hallinnan kehittyminen ja lisääminen) kynnyksettömyys (asiakkaan ja potilaan kynnyksetön avun saanti ja hoitoon pääsy palvelut asiakkaan ja potilaan tarpeisiin (osaamisen lisääminen ja vahvistaminen) Kouvolan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke vastaa seuraavin toimenpitein yllä mainittuihin teemoihin: Osallisena elämässä Hankkeessa käytetään kokemusasiantuntijuutta valmistelemalla hanke yhteistyössä Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Hämeen yhdistys ry:n Kouvolan ryhmän asiantuntijoiden kanssa käyttäen hyväksi sitä materiaalia, joka on saatavilla palveluohjauksesta em. yhdistyksen valtakunnalliselta kattojärjestöltä. Hankkeen koulutuksellinen osuus suunnitellaan yhteistyössä A-klinikkasäätiön, Kouvolan Mielenterveysseuran sekä Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n em. ryhmän kanssa sekä käytetään hyväksi perusturvan oman henkilöstön asiantuntemusta. Päivystys- ja kriisikeskuksen kanssa yhteistyötä tekevän psykiatristen palvelujen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ-/palveluprosessit käydään läpi ja virtaviivaistetaan siten, että asiakas ei pääse putoamaan palveluverkosta eikä turhia päivystyskäyntejä enää synny. Jatkohoitotoimenpiteet, asumisen tukitoimet sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalvelut kokonaisuudessaan suunnitellaan tukemaan asiakkaan arkipäivän elämää. Asiakasjärjestöjen mukaan ottamisella suunnitteluun vahvistetaan kokemusasiantuntijuuden hyväksikäyttöä ja asiakkaiden osallisuutta tarpeita vastaavien palvelujen järjestämisessä. Hankkeeseen suunniteltu palveluohjauksen vahvistaminen/kehittäminen voimaannuttaa kotona asuvia asiakkaita ja turvaa heidän paluunsa päivystyksestä takaisin kotiin ja avopalvelujen piiriin. Kynnyksettömyys Osahankkeessa palvelut järjestellään uudelleen siten, että niistä syntyy asiakkaalle ehyt palvelukokonaisuus ja asiakas pääsee palvelujen piiriin päivystyksestä ilman turhia lähetteitä. Tarpeellisten interventioiden suunnittelu ja käynnistäminen aloitetaan jo päivystyskäynnin yhteydessä. Jalkautuvalla palveluohjauksella ja asumisen tuella lisätään asiakkaiden mahdollisuutta palata päivystyskäynniltä takaisin kotiin. Jalkautuvan palveluohjauksen ja asumisen tuen vaikuttavuutta tutkitaan Start-väkivallan ja tapaturmien ehkäisykeskuksen toimesta koko hankkeen ajan.

4 4 Hankkeen päätyttyä kehitetyt toiminnat jäävät pysyviksi osiksi Kouvolan palvelujen kokonaisuutta ja toteuttavat hallittua ja vaikuttavuudeltaan tutkittua rakennemuutosta. Uudenlaisen palvelurakenteen suunnittelu tapahtuu hankkeessa seuraavilla osa-alueilla: Sosiaalipäivystyksen ja kriisikeskuksen sisällön ja järjestämisen tarkempi suunnittelu osana sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispäivystystä sekä varhaisen puuttumisen osaamisen lisääminen. Sosiaalipäivystys toteutetaan alkuvaiheessa terveydenhuollon yksiköiden ja sosiaalihuollon palvelualueiden palveluksessa olevan henkilöstön toimesta sekä osittain ostopalveluna. Sosiaalipäivystyksen täysipainoinen toteuttaminen edellyttää henkilöstön lisäämistä sekä terveydenhuoltoon että sosiaalihuoltoon. Yhteispäivystykseen sisällytetään interventioiden käynnistäminen, selviämisyksikön toiminta ja turvan tarjoaminen eri ihmisryhmille yön yli. Virka-aikainen sosiaalipäivystys tullaan tarjoamaan osana palvelualueiden normaalia toimintaa. Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys on suunniteltu toteutettavaksi arkipäivinä ma-to klo sekä perjantaista klo maanantaiaamuun klo 8.00 sekä arkipyhien aikana. Yhteistyö psykiatrisen hoidon kanssa mallinnetaan siten, että palveluja voidaan sujuvasti käyttää päivystysasiakkaiden jatkohoidossa ja interventioissa. Karsinta: Hankkeen projektipäällikkö, jonka erityistehtävänä on koko hankkeen koordinoinnin lisäksi yhteispäivystyksen suunnittelu, palkataan lukien eikä lukien, kuten alkuperäisessä suunnitelmassa. Sosiaaliohjaaja-sosiaalityöntekijä mallin kehittäminen sosiaalipäivystys- ja kriisikeskustyössä. Kehittäminen tehdään yhteistyössä sosiaalipalveluasemien sosiaaliohjaaja-sosiaalityöntekijä mallin kehittämishankkeen kanssa. (Tykes-hanke). Sosiaalialan asiantuntijuuden käyttö päivystyksessä yhteistyössä lääkäri-hoitaja -työparin kanssa on erityisen tärkeää päihde- ja mielenterveysasiakkaiden kohdalla (esim. interventioiden käynnistäminen tai jatkohoitopaikkojen arviointi). TRIAGE-luokituksen kehittäminen päivystyksessä/triagehoitajan toimenkuvan kehittäminen hoitaja-lääkäriparin tekemässä triagessa. Kehittäminen on tarkoitus tehdä yhteistyössä terveysasemilla meneillään olevan Kaakon Sote-Into-hankkeen osahankkeessa toteutettavan vastaanotto-toiminnan mallintamisen kanssa siten, että hoitoketjun toimivuus ja jatkuvuus turvataan, jolloin syntyy hallittu kokonaisuus Selviämisyksikkötoiminnan suunnittelu ja järjestäminen. Yhteispäivystyksen toteuttamiseen sisältyvä selviämisyksikkötoiminta on tarkoitus aloittaa jo ennen Aluesairaalan yhteyteen suunniteltujen uusien tilojen saamista ostopalveluna Kouvolan A-klinikkatoimelta. Sen suunnittelutyö sekä asiakkaiden ohjauksen suunnittelu päivystyksestä selviämisasemalle ja selviämisasemalta katkaisuhoitoon, muuhun hoitoon tai takaisin kotiin sisällytetään hankkeeseen. Selviämisasemalle tulevien nuorten päihteiden käyttäjien kuntouttamiseen varataan ostopalveluna yhden työntekijän työpanos, koska nykyiset palvelut eivät tavoita nuoria päihteiden käyttäjiä. Karsinta: Selviämisyksikön toiminnan suunnittelu tehdään syksyllä 2010 ja toimintaa pilotoidaan vuonna 2011.Vuoden 2012 alussa, jos toiminta on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi (päivystyksestä aluesairaalaan ja psykiatriseen sairaalaan tarkoituksettomat siirtymiset vähentyneet), toiminta vakinaistetaan ja ostetaan A-klinikalta kumppanuussopimuksen turvin.

5 5 Nuorten päihteiden käyttäjien kuntouttamiseen varataan yhden työntekijän työpanos lukien suoraan kumppanuussopimuksella ja tehtävään liittyvä kehittämistyö tehdään virkatyönä syksyn 2010 aikana. Turvakotipalvelun suunnittelu ja kehittäminen. Kouvolasta puuttuu turvakoti. Kaupunkiin on tulossa pakolaisten vastaanottokeskus ja maahanmuutto-ohjelmaa päivitetään. Päivystysasiakkaista osa on maahanmuuttajia, jotka ovat joutuneet joko perheen sisäisen tai ulkoisen väkivallan kohteeksi. Karsinta: Asiantuntijapalvelujen ostoja vähennetään eurolla. Yhteispäivystyksen osana toimivan sosiaalipäivystyksen edellyttämien peruspalveluiden kehittäminen vastaanottamaan sujuvasti päivystyksestä palaavia (esim. välttämättömien ja kiireellisten palvelujen järjestäminen virka-aikana, kotiutustiimi, erilaiset mielenterveys- ja päihdeongelmaisten turvaamisjärjestelyt, avohuollossa päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumista turvaava palveluohjaus, johon varataan hankkeessa kahden jalkautuvan työntekijän työpanos) sekä yhteistyökäytännöt kolmannen sektorin toimijoiden kanssa (vapaaehtoiset kriisiryhmät ja pelastuspalvelu) Karsinta: Kahden jalkautuvan projektityöntekijän työsuhteet aloitetaan lukien eikä , kuten alkuperäisessä suunnitelmassa oli tarkoitus tehdä. Arviointiin, kuntoutukseen ja tehostettuun palveluasumiseen keskittyvän, päivystyksestä vastaanottavan asumisyksikön suunnittelu ja valmistelu yhdistämällä kahden nykyisen yksikön toiminta mahdollisimman tehokkaasti ja kustannusneutraalisti (Yksikön muutostyöhön haetaan ARA:n avustusta) Karsinta:Työpanoksen siirtoja vähennetään euroa. Hankkeen nyt haettavalla valtionavustuksellalla rahoitetaan sosiaalipäivystyksen toiminnan suunnittelu ja toteuttamisen aloittaminen yhteistyössä psykiatrian henkilöstön, sairaanhoitopiirin päivystyspoliklinikan sekä terveydenhuollon päivystyspoliklinikan kanssa, päivystystoimintaan kiinteästi liittyvän selviämisasematoiminnan suunnittelu ja pilotointi A-klinikkatoimen yhteydessä, nuorten päihdevastaanoton suunnittelu ja pilotointi sekä jalkautuvan asumisen tuen suunnittelu ja kokeilu palvelemaan päivystyksestä kotiin palaavia. Lisäksi hankkeesta rahoitetaan päivystyksessä toimivien sosiaaliohjaaja-sosiaalityöntekijä- sekä hoitaja-lääkäri -työparien uudenlaisen toimintamallin kehittäminen, turvakotipalvelujen suunnittelu ja vapaaehtoisen kriisipalvelutoiminnan ja päivystyksen yhteistyökäytäntöjen mallintaminen. Uusien toimintamallien suunnittelu- ja kehittämistyötä tulevat tekemään kaikki hakkeeseen palkattavat työntekijät riippumatta siitä, minkä organisaation palveluksessa he ovat. Palvelut asiakkaan ja potilaan tarpeisiin Henkilöstön koulutukseen varataan oma erillinen määräraha ja laaditaan koulutusohjelma, jonka tavoitteena on uuden palvelurakenteen toimintamallien tehokas ja nopea sisäistäminen, asiakkaan tarpeiden herkkä huomiointi ja palvelujen räätälöinti yksilötasolla sen mukaan. Tärkeitä osa-alueita ovat Henkilöstön (päivystys- ja peruspalvelujen henkilöstö) kouluttaminen uuteen toimintamalliin sekä henkilöstön taitojen lisääminen kriisityöhön, varhaiseen puuttumiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Palvelujärjestelmän ja työtapojen muuttamisen vaikuttavuuden systemaattinen arviointi ja sen perusteella tehtävä kehittäminen. Työmuoto juurrutetaan

6 6 asiakastyön normaaliksi osaksi ja sitä tuetaan asiakastietojärjestelmien kehittämisellä tuottamaan asiakaskohtaista tietoa asiakassuunnitelmien teon tueksi. Hankkeessa odotetaan palvelujen vaikuttavuuden paranemista. Pilotoivava selviämisasema arvioi ja seuraa omalta osaltaan syntyviä asiakasvirtoja. Karsinta: Ulkomaalle suuntautuvaa opintomatkaa ei tehdä. Hankkeen kokonaistavoite, sidos Kaste- ja muihin ohjelmiin sekä Kouvolan kaupungin strategiaan Hankkeen kokonaistavoitteena on asiakkaiden pääsy Mieli loppuraportin suosituksen mukaisesti ns. yhden luukun periaatteella moniammatillisten palvelujen piiriin akuuteissa tilanteissa, vaikuttavan intervention, jatkohoidon ja tarpeita vastaavien palvelujen järjestäminen, ennalta ehkäisyn ensisijaisuus ja pitkällä tähtäyksellä kustannussäästöt korjaavissa palvelussa. Suunniteltu hanke vastaa Kaste-ohjelman syrjäytymisen vähenemistä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskeviin tavoitteisiin. Erityisen vahvasti hankkeella pyritään tukemaan sovitetaan yhteen palvelutuotantoa ja palveluprosesseja -toimenpidekokonaisuutta. Suunnitellussa uudessa toimintamallissa erikoissairaanhoito, psykiatrinen hoito mukaan lukien, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto muodostavat asiakkaan näkökulmasta eheän kokonaisuuden. Hankkeessa suunnitelluilla varhaisen puuttumisen toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan suoraan eliniän pidentymiseen sekä alkoholin kokonaiskulutuksen vähenemiseen. Lisäksi sillä pyritään jatkossa vähentämään alkoholiehtoisten koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemien ja vakavien tapaturmien määrää. Päivystysasiakkaiden kohdalla voidaan puuttua ongelmaan ja sen taustalla oleviin tekijöihin, mm. alkoholin riskikäyttöön akuutissa tilanteessa ja aloittaa välittömästi yhdessä ammattihenkilöiden kanssa päivystys- ja kriisitilanteiden jälkeinen moniammatillinen interventio ja jatkohoito tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Näin voidaan myös säästää erikoissairaanhoidon kuluja, kun ne päivystysasiakkaat, jotka eivät tarvitse erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa, eivät ohjaudu päivystyksestä epätarkoituksenmukaisesti erikoissairaanhoidon tai psykiatrian vuodepaikoille. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma edellyttää päihde- ja mielenterveyspalvelujen toteuttamista toimivana kokonaisuutena. Pohjois-Kymenlaaksossa toimii jo Aluesairaalan yhteydessä psykiatrinen sairaalahoito ja erikoistason mielenterveys- ja päihdepalvelut kuuluvat esim. Kouvolassa perusturvan toimialaan. Päivystys muodostaa ko. palvelujen solmukohdan ja on tarpeen yhdistää. Hanke toteuttaa Mieli ohjelman kehittämisehdotusten kohtaa 9 (Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja lisäämällä, jolloin laitospaikkojen tarve vähitellen vähenee). Kouvolan terveydenhuollon strategian valmistelussa mielenterveystyöryhmän tehtävänä on valmistella Mieli ohjelman mukaisesti mielenterveyspalveluiden uusi organisointimalli, joka on tavoitteena toteuttaa yhdessä päihdepalvelujen ja päivystyksen kanssa. Yhteiset uudet palveluprosessit tullaan kuvaamaan yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeen aikana. Suunniteltuun hankkeeseen yhdistetään yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Kouvolan mielenterveysseura (toimialueena koko Kymenlaakso) on suunnitellut nyt kyseessä olevaa hanketta tukevan Vuoroveto-projektin, johon se hakee avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Mielenterveysseuran hankkeen tavoitteena on luoda kolmannen sektorin toimijoille toimintamalli järjestöjen yhteistyössä toteuttamalle

7 7 vapaaehtoiselle kriisituelle. Hanke nousee samoista lähtökohdista kuin yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke (PYLL-indeksit/itsemurhat, päihteet, väkivalta) ja ne tukevat toisiaan. SPR:n Kaakkois-Suomen piirin kanssa on tarkoitus nivoa Vapepan (Vapaaehtoinen pelastuspalvelu) toiminta uuden yhteispäivystys- ja kriisikeskuksen toimintaan. Kouvolan kaupungin strategisiksi päämääriksi on kirjattu toimivat, innovatiiviset ja kehittyvät palvelut, terveet ja hyvinvoivat ihmiset sekä turvalliset ja laadukkaat asumisympäristöt. Kouvola on saanut kansainvälisen Turvallinen kunta statuksen ja haluaa palvelujen kehittyvän niin, että turvallisuutta pystytään edelleen lisäämään ja edistämään. Kaupungin taloudellisena päämääränä on palvelujen parantuva tuottavuus. Yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke on suunniteltu siten, että se tukee edellä kuvattuja kaupungin strategisia päämääriä. Hankkeen yhteistyökumppanit Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Kouvolan A-klinikkatoimi, Kouvolan mielenterveysseura, Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Hämeen yhdistys ry:n Kouvolan ryhmä sekä tutkimusyhteistyön puitteissa Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kuopion yliopisto sekä mahdollisesti Helsingin yliopisto. Hankkeeseen tarvittava henkilöstö Seuraavat tehtävät edellyttävät henkilöstön palkkaamista: hankkeen projektipäällikkö (koulutustasotavoitteena yhteiskuntatieteiden/terveydenhuollon maisteri) ( ) 2 projektityöntekijää (palveluohjaus ja asumisen tuki, sosionomi tai vastaava) ( ) ostopalveluna selviämisaseman toiminnan pilotointi yhteistyössä yhteispäivystyksen kanssa toisen yksikön yhteydessä, 3 henkilöä (sosionomi, sairaanhoitaja, lähihoitaja) ( ) ostopalveluna 1vakanssi, nuorten päihdekuntoutujien projektityöntekijä (sosionomi) Poistetaan hankkeesta. Lisäksi hankkeessa työskentelee eri pituisia jaksoja Kouvolan kaupungin perusturvan henkilöstöä. Tämän henkilöstön vuosityöaika vastaa noin 1/2 työntekijän panosta/vuosi. (Vähennettään n. 4 kk:een koko hankkeen aikana). Hankkeeseen sisällytettävä koulutus Hankkeen toteuttaminen edellyttää pitkäjänteistä koulutusta henkilöstölle päivystyksen ja kriisityön toimintaideologiasta ja eri toimiyksiköiden yhteistyöstä päivystysyksikön kanssa. Työnohjauksellisena koulutuksena käydään läpi kaikkien yhteistyötahojen yhteispäivystykseen liittyvät työprosessit ja juurrutetaan uudet toimintamallit henkilöstölle. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen vaatii oman koulutusosionsa henkilöstölle. Koulutus jakautuu kolmeen kokonaisuuteen: - Opintokokonaisuus osallistavasta asiakastyöstä - Opintokokonaisuus kriisiteoriasta ja kriisiauttamisen alkeista

8 8 - Opintokokonaisuus yhteistyöstä 3. sektorin kanssa Koulutukseen otetaan mukaan vapaaehtoiset auttajatahot mahdollisuuksien mukaan. Koulutuskustannuksista vähennetään puolet eli euroa. Muu koulutus tuotetaan perusturvan talousarviosta, ei hankerahoilla. Hankkeen kustannukset Hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa. Talousarvio on hankesuunnitelman liitteenä 2. Hankkeen karsittu kustannusarvio on liitteenä 2. Karsittu summa kokonaisuudessaan on euroa eli 34,7 % pienempi kuin alkuperäinen summa. Hankkeen kustannusarvio on karsittu siten, että hankkeen tavoitteet voidaan säilyttää jokseenkin entisellään. Siitä seuraa, että hankkeen tavoittelemat rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset tehdään nopeammin ja uusi toiminta vakinaistetaan kaupungin normaaliksi, uudenlaiseksi toiminnaksi suunniteltua aiemmin. Hankkeen aikana toteutetaan suunniteltu palvelurakenteiden muutos siten, että uudet ennakointiin ja nopeaan puuttumiseen tarkoitetut palvelut vähentävät oleellisesti entisiä, pääasiassa korjaavaan toimintaan keskittyneitä palveluja. Pitkällä tähtäyksellä muutos pyritään tekemään mahdollisimman kustannusneutraalisti. Uuden toimintamallin ansiosta kustannussäästöä arvioidaan syntyvän erikoissairaanhoidon ja psykiatrisen sairaanhoidon laitospaikkojen sekä selviämisaseman hoitopaikkojen käytön vähentymisenä. Asiakkaiden elämän olosuhteiden korjaantumista ei voitane taloudellisesti arvioida, vaikka se on perimmäinen tavoite. Hankkeen arviointi Hankkeen arviointi suoritetaan yhteistyössä Start-keskuksen sekä mahdollisesti Kuopion ja Helsingin yliopiston kanssa THL:n ohjauksessa ja hankkeen rahoittajan edellyttämässä laajuudessa. Valmistelija: Tilaajapäällikkö Niina Korpelainen, p niina.korpelainen@kouvola.fi Kouvolan perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut Liite 1: Hankkeen kustannusarvio Liite 2: Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksen (Start) aineiston tuloksia