Joulurauhaa globaaliin Mattilaan

Transkriptio

1

2 Toimittajalta: Joulurauhaa globaaliin Mattilaan Kun 80-luvun lopulla oltiin melko uusia asukkaita Mattilassa, Pilkkeen silloinen toimitus kysyi, miltä syrjäinen Mattila tuntuu isommassa paikassa asuneelta. Todistin, ettei tämä ole syrjässä, monta väylää risteilee joka suuntaan. Sitä paitsi kylässä on useammanlaisia ulkomaan kontakteja. Koulullakin oli kylän lentoemo-äidin myötä japanilainen ystävyyskoulu. Nyt taitaa olla yhteyksiä monenkertaisesti. Kysyin yhdeltä äiti-anopilta, missä nuoripari sijaitsee? Tällä hetkellä Balilla. Toista äitiä pyysin sähköpostitse välittämään juniorille kirjoituspyynnön. Olemmekin juuri täällä Malesiassa. Maan pinnalla pysyvistä voi jo tuntua, että meillä on parhaimmillaankin vain Pyh Ällönvuori (Repa R.). Mutta riippuu näkökulmasta. Kesän japanilaisvieraista oli tosi jännää sieniretki metsään, soutelu Hirvisaaren ympäri nuorisoseuran veneellä sekä sauna. Pottupellollakin oli kivaa ja vanhat puiset perunalaatikot kuulemma olisivat Tokiossa arvokkaita. Pelkkää luontoidylliä emme kuitenkaan nauti. Kaiken positiivisen lisäksi tänne metsän taaksekin on kuulunut myös kaikuja riitasoinnuista. Hmm, on mainiota, jos naapuri on samalla ystävä, mutta naapuruus voi toimia hienosti myös ihan erilaisten ihmisten kesken eikä ihan pienistä kannata kehittää mielipahaa eikä adrenaliinia, eihän. Oikeitakin vaikeuksia on elämässä tarpeeksi. Myöhemmässä kirjoituksessa muuten on PS, jossa mainitaan hyvin toimineesta konfliktin alun ratkaisusta. Lempäälän kouluverkkoa selviteltiin keväästä syksyyn ja monenlaisten kiemuroiden jälkeen kaikki luottamushenkilöelimet päätyivät siihen, ettei kyläkouluihin kosketa. JUHUU. Hyvä, että kysymys koulun koko arviointikyselystä selvitettiin Mattilassa uudelleen. Lähikoulun takana ollaan! Johtopäätös muualtakin on, että moni käsitti koon neliömetreiksi, kun kysymyksessä oli pelkkiä numeroita, ei mitään viitettä oppilasmäärään. Seuraavaksi, eli kevätkaudella vanhempia haastetaan ottamaan kantaa opetuksen laatuun erityisissä työpajoissa. Käyttäkää tilaisuus! No niin, kiitos kaikille kirjoittajille kaikkien lukijoiden puolesta ja JOULURAUHAA ja ONNELLISTA UUTTA VUOTTA koko kyläkunnalle! Nähdään ainakin 30-vuotisjuhlien merkeissä. t. Riitta M. PS On ihan OK, että muutamat kyläläiset eivät tykkää esiintyä lehdessä. Mutta jos ujous yleistyy, mistä ihmeen aineksista kylälehti kootaan?

3 KYLÄPÄÄLLIKÖLTÄ Joulu on taas ovella ja uusi vuosi oven takanana, joten mitä kulunut vuosi piti sisällään? - No jotain pientä on tehty ja tapahtunut, kiitos siitä kaikille asianosaisille. Uusi hallituskin on raavittu jälleen kasaan ja aivan uusi naamojakin on saatu mukaan, hyvä niin. Kovasti vaan kaivataan toimikuntiin väkeä, joten olkaa aktiivisia ja lähtekää mukaan, niin tehdään Mattilasta parempi paikka elää ja asua. Kannattaa muistaa valtion ja kuntien nykyinen politiikka meistä "syrjäkylien" asukkaista, olemme liian kalliita ja hiilijalanjälki on liian suuri( vaikka tutkimukset osoittavat täysin päinvastaista), meidät täytyisi saada siirrettyä täältä keskustoihin. Kyläyhdistys on oiva tapa taistella ja pitää elämää yllä täällä "sivussa". Ja eihän tämä olisi minun kirjoitus jos en muistuttaisi jälleen varsinkin kun nyt on pimeää ja liukasta että ajakaa nyt juma...a rauhallisesti tuossa kylänraitilla! Ensi vuonna on muuten kyläyhdistyksen 30-v juhlavuosi, asiasta toivottavasti saadaan ensi vuonna järjestettyä jotain juhlantynkää. Jälleen kerran lyhyestä virsi kaunis ja kaikille hyvää joulua ja parasta uutta vuotta toivoo allekirjoittanut+perhe. Terv. Pj-Pentti KOTISIVUT Kuinkahan moni muistaa, että Mattilan kylällä on kotisivut Kylän sivuilta voi aina käydä lunttaamassa mm. hallituksen jäsenet yhteystietoineen, samalla näkee toimikuntien vetäjät ja tulevaisuudessa myös tavoitteena on kerätä kaikki toimikuntien puuhaihmiset. Mikäli intoa kyläyhteisön toiminnan kehittämiseen löytyy, niin rohkeasti yhteyttä ottamaan, jokainen kyläläinen on tärkeä linkki hyvinvointia kylällemme rakentamassa. Jotta lähes tärkein asia ei unohtuisi, eli kylän tapahtumat, ne löytyvät myös sivuilta: Ajankohtaista linkin takaa. Mikäli olet kiinnostunut menneistä tapahtumista, niin nekin löytyvät: Ajankohtaista Vanhoja Tapahtumia. Jotta tiedotuksessa pysyisimme kehityksen vauhdissa, niin myös Facebook sivustolta löytyy Mattilan Kyläyhdistys ryhmä, liittymällä ryhmään saat kylän tapahtumista muistutuksen automaattisesti. Tällä hetkellä Mattilan kylän päivityksiä tekee allekirjoittanut. Mikäli viet ilmoituksia kylämme ilmoitustauluille, niin lähetä sama teksti myös minulle sähköpostilla, niin lisään sen ajankohtaista palstalle. Pete petri.i.korpela@nokia.com,

4 MATTILAN KYLÄYHDISTYKSEN HALLITUKSEN KOKOUS Paikka: Läsnä: Mattilan koulu Pentti Ilvonen, puheenjohtaja, Petri Korpela, Teija Hakala, Anna Leskinen, sihteeri Annika Kaukoranta, Minna Koivupalo, Anu Pisto, Heljä Koivisto (rahastonhoitaja) 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja Ilvonen avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin kokouksen olevan laillinen ja päätösvaltainen. Valitaan tämän kokouksen sihteeriksi Anna Leskinen. [3-4 Esityslista ja edellisen kokouksen ptk hyväksyttiin] 5 Vanha/ uusi hallitus Uusi ja vanha hallitus kohtasivat ja vallanvaihto suoritettiin. 6 Kyläyhdistyksen 30- vuotisjuhlat 30-vuotisjuhlat päätettiin järjestää ja järjestelyt aloittaa. Ajankohta alkusyksyllä. Juhlien runko hallituksen vastuulla ja tehtäviä jaetaan niihin lupautuneille. Mukaan järjestelyihin aiemmin lupautuneet ainakin Riitta Mäkinen ja Eila Rasku. [Ilmeisesti keväällä lupautui muutama muukin, vahvistakaa Annalle. Sposti anna.leskinen@tut.fi, ks s. 14] Virallinen osuus koulun juhlasalissa (ainakin valokuvanäyttely ja historiikki - osuus). Mahdollisesti epävirallisempi osuus illemmalla. Kaikille tehtäväksi miettiä iltajuhlapaikkaa läheltä. Joku tarvitaan etsimään ja kokoonkutsumaan kaikki kyläyhdistyksen aiemmat puheenjohtajat. Riitta Pentin muistelujen mukaan luvannut pitää historia pläjäyksen juhlissa. Anna ottaa Riittaan yhteyttä ja kyselee historiikin perään. Pentti selvittää Eilan osuuden. Kaarina toteuttaa ilmeisesti valokuvanäyttelyn (Pete varmistaa). 7 Valitaan toimikuntien vetäjät ja jäsenet vuodelle 2011 Ravintola: Minna Korhonen (vetäjä), Pirkko Eskola, Kirsi Karppila Liikunta: Annika Kaukoranta (vetäjä), Tuija Hartus, Piia ja Pentti Ilvonen, Teemu Hartus Huvi: Anna Leskinen (vetäjä), Teija Hakala, Katja Korpela, Minna Koivupalo Tiedotus: Petri Korpela (vetäjä), Riitta Mäkinen, Pirkko Eskola, Päivi Nieminen, Anu Pisto 8 Toimikuntien ja työryhmien asiat Liikunta: Ei tiedotettavaa, Huvi: Ei tiedotettavaa, Ravintola: Ei tiedotettavaa Tiedotus: Pilke ilmestyy joulukuun aikana. 9 Jäsenmaksuasiat Jäsenmaksulomake jaetaan mattilalaisille Pilkkeen mukana. Petri hoitaa kyläyhdistyksen jäsenmaksulapun myös yhdistyksen kotisivuille. Petri laittaa Kaarinalle mailia jäsenrekisteriasiasta. Rekisteritiedot toimitetaan Heljälle. Vuoden 2011 jäsenmaksut toimitetaan alkuvuodesta eräpäivän kera. Laitetaan keväällä perintä lappu henkilökohtaisesti perheille, jotka eivät ole maksaneet 4

5 jäsenmaksua tiettyyn päivämäärään (helmimaaliskuu) mennessä. 10 Omatoimiraha Hakemus vuodelle 2011 tehty. Haettu ensi vuodelle Päätöstä ei olla vielä saatu. Edellisestä omatoimirahasta jäi , jota anotaan kyläyhdistykselle (valorempan yhteydessä kyläyhdistys käyttänyt omaa rahaa suurin piirtein saman verran). Selvitys vuoden 2010 omatoimirahan käytöstä tehtävä helmikuuhun mennessä (Pentti hoitaa selvitykseen tarvittavat matskut ja sihteeri Anna hoitaa paperit kuntoon ja eteenpäin tammikuun kokouksen yhteydessä). 11 Saapunut posti Kantri Oy:stä tullut lasku. Kyläyhdistys on ilmeisesti jo aiemmin irtisanoutunut siitä, mutta laskuja edelleen pukkaa. Teija lupasi hoitaa irtisanoutumisen. 12 Muut asiat Kyläyhdistyksen kotisivut Petrin hyvässä hoidossa. Kyläyhdistykselle perustettu myös Facebook ryhmä, mikä on kaikille avoin uusi tiedotuskanava. Kyläyhdistyksellä rahaa kassassa 881,40 (kaikkia marraskuun tapahtumia ei vielä kirjattu). Kyläfoorumissa olleet Pete ja Pentti: ei lähdetä mukaan Kylien yhteinen huominen hankkeeseen. Mutta kyläfoorumissa ollaan edelleen mukana. Heljä tekee talousarvion. Pyritään siihen että vanhempainyhdistys järjestää pääasiassa lapsiin ja kouluun liittyvät tapahtumat ja kyläyhdistys keskittyy yhdistyksen tapahtumiin (hiihtokilpailut, kolmiottelu yms.). Tervetuloa kylälle -kyltti (Maasaaren päässä) ollut kaatuneena jo useamman kuukauden. Petri ottaa yhteyttä tiehallintoon ja pyytää korjausta. Uimahallireissu tehty Kangasalan uimahalliin , mukana 17 henkeä. Kerhohuoneen käytöstä ei tarvitse ilmoittaa koululle, koska on yhdistyksen tila, eikä varsinaista koulun aluetta. 13 Jäsenasiat Minna Koivupalo ja Anna Leskinen hyväksytään kyläyhdistyksen jäseneksi. 14 Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Seuraava kokous keskiviikkona klo 18:00. TÄMMÖISTÄ SIELTÄ FACEBOOKISTA LÖYTYY 5

6 KOULUN JOHTOKUNNAN KUULUMISIA Mattilan koulun johtokunnan tämän syksyn ensimmäisessä kokouksessa syyskuun loppupuolella käytiin läpi Mattilan koulun opetussuunnitelmaan perustuvaa suunnitelmaa tälle lukuvuodelle, lyötiin lukkoon johtokunnan oma toimintasuunnitelma ja tehtiin pientä viilausta koulun järjestyssääntöihin. Näiden asioiden lisäksi käytiin keskustelua koulukiusaamisesta ja kiusaamisesta yleisemminkin. Yksi tuon käydyn keskustelun tärkeistä johtopäätöksistä oli, että vanhempien välisen yhteistyön lisääminen ja kaikkien vanhempien mukaan houkutteleminen tuohon yhteistyöhön ovat hyviä keinoja sekä ehkäistä kiusaamista että helpottaa mahdollisten kiusaamistapausten selvittelyä. Mietimme, että tutustuminen ja rupattelu yhteisissä tapaamistilanteissa ovat tärkeitä yhteisöllisyyden kokemuksen muodostumiselle, ja johtokunta heittikin tässä asiassa palloa myös vanhempainyhdistykselle; vanhempainyhdistyksen toiminnassa vanhempien yhteistyölle on enemmän tilaa kuin koulun vanhempainilloissa. Tulevien johtokunnan kokousten keskusteluteemoiksi toimintasuunnitelmaa tehtäessä sovittiin 1 koulun ja kodin yhteistyö, 2 turvallinen koulumatka ja 3 ympäristöystävällinen koulu, kestävä kehitys. Tulemme jo ennen johtokunnan kokouksia kyselemään Helmi-systeemin kautta oppilaiden vanhempien näihin teemoihin liittyviä näkemyksiä, ja toivomme saavamme kyselyihimme runsaasti vastauksia, jotta saamme tietoomme pulmapaikat ja kehittämisideat. Kirjasi Kirsi Karppila, jolle voi lähettäää viestiä osoitteeseen kirsi_karppila@hotmail.com Rohkeat voivat tulla myös soittamaan ovikelloa osoitteeseen Maasaarentie 13; osaan keittää teevettä todella hyvin, tarvittaessa, kahviakin kohtuullisesti. 6

7 PS Olisikohan ollut toissa viikolla, kun sain työpäiväni aikana tekstiviestin, jossa kerrottiin yhden lapseni epäasiallisesta käyttäytymisestä koulumatkalla. Kun sain tapahtuneesta tietoa heti, pystyin ottamaan asian puheeksi kyseisen lapsen kanssa samana iltana ja miettimään hänen kanssaan ratkaisuvaihtoehtoja. Kiitos yhteisöllisyyden ja yhteydenottajan, pieni tapahtuma ei päässyt paisumaan isommaksi pulmaksi. Vanhempainyhdistyksen kuulumiset Koulumme vanhempainyhdistyksen nimi on siis Lempäälän Mattilan koulun vanhemmat ry, tavoitteenamme on eri tavoin tukea koulun kasvatuksellisia pyrkimyksiä ja olla yhteistyössä vanhempien, henkilökunnan ja johtokunnan kanssa. Eikä myöskään unohdeta sitä hauskempaa puolta, eli auttaa oppilaita/koulua erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Vanhempainyhdistys on saanut jotain aikastakin ja myös näkyvää; Keväällä kyselimme löytyykö kylältä musiikista kiinnostuneita muksuja, mahdollisuus oli pianon, huilun ja kanteleen soittoon.nyt kouluviikon viimeisenä päivänä lapsilla on ollut eskarimuskaria ja tämän jälkeen pianon soiton yksilötunteja. Kiitos Irma-Liisa Korkatille tuntien pitämisestä. Koulumme ulkorakennuksen maalipinta oli hieman kulahtanut ja vanhempainyhdistys lupasi sen talkoilla maalata, hieman rimojakin saimme vaihdella, mutta eiköhän se taas kymmenen vuotta siinä tyytyväisenä nökötä. Joten kiitokset rapsuttajille, naulaajille ja maalareille. Iltojen pimetessä karkkia ja keksiä myös myytiin, tuotto napsahti lyhentämättömänä muksujemme hyväksi. Myös kauneimpien joululaulujen yhteydessä pidetyissä myyjäisissä oli porukkaamme häärimässä. Talviterveisin Vanhempainyhdistyksen pj Pete

8 MITEN LÖYTÄÄ VANHAN AJAN JOULUTUNNELMAN Pilkkeen toimikunnan kokouksessa joku heitti ajatuksen kylän yhteisestä joulujuhlasta, perinteinen kuusijuhla vanhaan malliin ohjelmassa juhlapuhe, laulua, lausuntaa, omin voimin tehty näytelmä ja lopuksi joulupukki sekä puffetissa puuro- ja kahvitarjoilu. Kuinka tällaisen juhlan tekeminen onnistuisi meiltä nykyajan kiireisiltä ihmisiltä, ihmisiltä, joille sosiaalinen media on ehkä tärkeämpää kuin aito yhdessä tekeminen. Kuinka moni meistä uskaltaisi heittää itsensä likoon laulamalla, lausumalla tai näyttelemällä kyläläisten edessä eikä puuronkeittoonkaan aika riitä. Puuroa ei taida vielä saada valmiina äitien tekemänä. Mattilan kylällä on järjestetty joulujuhlia sekä Mattilan Nuorisoseuran että urheiluseura Mattilan Innostuksen toimesta. Maili Mustila muisteli, että jo 30-luvulla Mattilan Nuorisoseura järjesti Mailin lapsuuden kodissa Köykällä perinteisiä joulujuhlia. Ohjelmassa oli laulua, lausuntaa ja näytelmä. Ohjelmaa esittivät seuran jäsenet ja he myös itse ohjasivat näytelmän. Joskus apua ohjelmien tekemisessä saatiin kylässä asuneelta Hilma Kaukorannalta, joka oli eläkkeellä oleva opettaja. Näyttämönä oli verholla eristetty osa Köykän suuresta pirtistä. Keittiössä oli puffetti, jossa oli kahvi- ja puurotarjoilu. Tärkeä asia oli tietenkin juhlassa vieraillut joulupukki. Ennen sotia oli perustettu Voimistelu- ja Urheiluseura Mattilan Innostus. Seura järjesti kesäisin urheilukilpailuja ja talvella hiihtokilpailuja. Seura ylläpiti myös urheilukenttää, joka sijaitsi Pyhällössä, Pyhällön Heikkilän mailla. Kesäisin järjestettiin kesäjuhlat ja talvella ennen joulua joulujuhla. Matti Heikkilä muisteli, että tämä joulujuhla järjestettiin pääasiassa Pyhällön, Hyrkkälän ja Perälän kylien alueilla. Juhlien pitopaikkana oli jonkin talon pirtti. Kouluahan ei tuolloin vielä Mattilassa ollut. Ohjelma oli saman tyyppistä kuin Nuorisoseuran juhlissakin ja olennaisena osana oli näytelmä, jossa kylän lapset ja nuoret esiintyivät. Juhlassa vieraili joulupukki ja tarjolla oli puuroa ja kahvia. Tuure Mattila, Mattilan Innostuksen aktiivinen toimija juonsi tilaisuuden ja sanoi joka kerran aina lopuksi, että Iita (Iida Heikkilä) on keittänyt puuroa ja laittanut puuron yhden mantelin. Kun koulua ryhdyttiin käymään Salin huvilalla, järjesti koulu joulujuhlia. Tuulikki Hiipakka muistaa omista koulun joulujuhlista montakin tarinaa. Nolointa oli se, kun hänen isänsä, melkein 190 cm pitkä mies kaatoi juhlan kulissit. Kulissina toimi väärinpäin käännetty karttateline. Kerran kymmenen pientä tyttöä marssi lavalle esittämään laulun Kymmenen pientä kynttilää, kaikilla kynttilä kädessä. Ohjelmanumeron suoritettuaan kaikki kumarsivat somasti, salissa oli hiiren hiljaista ja silloin yhdeltä ohjelman suorittajalta pääsi pieru. Kun joulujuhlaan harjoiteltiin lauluja, sanoi opettaja Tuulikille, että sinä kyllä voit laulaa harjoituksissa, mutta älä laula sitten itse juhlassa, sinulla kun on niin 8

9 huono lauluääni Lauluääni voi kyllä kehittyä varsin nopeastikin. Tuulikki voitti myöhemmin Manttaalitalolla pidetyissä Henkisissä Kilpailuissa ensimmäisen palkinnon yksinlaulussa. Ruhalan Aila kertoi, että Mattilan Kyläyhdistys on järjestänyt myös monia joulujuhlia. Joskus 80-luvulla juhla pidettiin Vesilahden Harjulassa. Teemana oli naamiaiset. Hannu ja Soile Turkkinen, kylän koulun eläkkeellä oleva pariskunta oli pukeutunut turkkilaisiksi ja Helene Uotila ennusti tulevaisuutta kädestä. Ohjelmassa oli myös lasten ohjelmaa eikä näitäkään juhlia viety läpi ilman joulupuuroa ja joulupukkia. Viime vuosina koululla on järjestetty puurojuhlia yhteistyössä koulun kanssa. Seuraaviin kylän joulujuhliin luvataan täältä Perälästä edelleen joulupuuromaito. Toivottavasti Pirkko saa seuraajan puuron keittäjäksi. Rauhallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta kaikille Pilkkeen lukijoille. Päivi Nieminen JOULU ON AINA JOULU uudessa tai vanhassa kodissa Kaikkein yleisintä kai on, että joulut vietetään kotona niin kuin ennenkin. Muutoksia joulunviettoon synty, kun perheen lapset kasvavat ja perustavat uusia perheitä. Usein tytöt haluavat omassa uudessa perheessään viettää joulua samalla tavalla kuin ennen lapsena kotona. Tämä tietysti laimentaa ikävää, jos ei ole mahdollisuutta viettää joulua kuin ennen. Nykyisin kyllä on paljon paremmat mahdollisuudet rientää joulun viettoon lapsuuden kotiin, kuin 50 vuotta sitten vaikka matkaa olisi satoja kilometrejä. 50 vuotta sitten Kauan kauan sitten, vuonna 1959, vietin ensimmäisen joulun poissa kotoani, siis uudessa kodissamme Lahtisen yläkerrassa Peuraudessa. 9

10 Kotia oli yhdessä Eskon kanssa rakennettu koko kesä ja komia siitä tulikin! Oli keittiö ja kamari, kamarissa vähän isompi ikkuna kuin keittiössä. Neliöitä ei koskaan laskettu, mutta tilaa oli ihan tarpeeksi. Vesi kannettiin ämpärillä, mutta tiskipöydässä oli kaatoallas, josta tiski- ja pesuvedet menivät talon takana olevaan kivi- ja risuryteikköön. Joulua valmistelin vähän haikein mielin, mutta onnellisena. Anopin kanssa alakerrassa leivottiin joulupullat, leivät ja kakut sekä pipperit kuten Lahtisella sanottiin. Leivottiin muutenkin joka perjantai! Minulla oli aikaa joulusiivojen ja järjestelyjen tekemiseen, kun en ollut töissä. Jouluaattona meillä oli jouluinen liina tiskipöydälläkin, paperinen. Keittiön seinällä oli paperinen joulukuva. Näitä oli runsaasti saatavilla ja niistä kaikki tykkäs! Joulukuusi mahtui hyvin sohvan ja sängyn väliin ikkunan viereen ja eteen. Koristelin kuusen ja Esko laittoi tähden latvaan. Myöhemmin hän vaihtoi ainakin joka toisen koristeen paikkaa siitä en kiittänyt! (Muistan sen vieläkin, Esko ei.) Jouluaattona söimme alakerrassa yhteisen aterian ja sinne joulupukkikin tuli. Eskon pikkuveljet olivat Mattilan koulun alaluokkalaisia. Mikko hämmästyi ja jännitti niin kovin pukkia, että yritti kontata sängyn alle. Minunkin mielestäni pukki oli kovin todellinen. Joulukirkosta jalaksilla Jouluaamuna lähdimme kävellen joulukirkkoon. Tie oli auraamaton Inkilään asti, lkoska Toikalla ei asuttu talvella ja Lahtisten kulkusuunta oli Peurauden vuoren yli Mattilan rautatiepysäkille. (Postikin tuli osoitteella Mattila pys. Ja postilaatikko oli siinä, missä nyt on Kuninkaanmännynkujan postilaatikkorivi. ) Kirkko oli tupaten täynnä, oven suussa seisottiin. En muista, että haudoilla olisi ollut kynttilöitä. Kotiin tullessa pääsimme osan matkaa Koirasen Maurin reen jalaksilla. Tuli todeksi laulu Taavetti ja Tiina, nouskaa kannoille. Kotona vai mummulassa? Seuraavana jouluna -60 oli Lahtisen mummun joulupöydässä ensimmäinen lapsenlapsi eli nelikuinen Pirjo syömässä perunaa. Ainoa joulu, jonka vietimme Jurvan mamman ja sisarusteni luona /(isä oli kuollut jo -58), oli vuonna Matka linja-autoilla oli pitkä ja vaivalloinen pienen lapsen kanssa ja minulla oli matkustaessa migreeni. Sen jälkeen on kaikki joulut vietetty täällä kotikonnuilla ja vuodesta 1964 alkaen samassa mökissä kuin nytkin. Vain kahdesti ovat kaikki omat lapset olleet viettämässä joulua mamman ja papan kanssa Hulaudentiellä. Olen sitä mieltä, että pienet lapset nauttivat joulusta parhaiten omassa kodissaan, avaten omia pakettejaan. Nyt meidän lapset lapsineen ja lapsenlapsineen eivät millään mahtuisikaan kerralla sisään. On siis tultu siihen ikään, että onnellisina kaikista joulumuistoista vietetään joulua kaksistaan, kuin aikoinaan ensimmäisenä joulunamme Muutoksena ensimmäiseen jouluumme on, että käydään sytyttämässä kynttilät haudoille: Lahtisen mummun ja papan haudalle Lempäälään ja Eskon (alkuperäisen) isälle Vesilahden sankarihautausmaalle. Kyllä kynttilämeret ovat mahtava näky pimeässä aattoillassa. Oman isän ja äidin kynttilät sytytän omaan pihaan. Kaksistaan nautimme Joulun Rauhasta ja muistelemme ihania, onnellisia joulujen viettämisiä lasten silmien loistaessa kuin kynttilät. Joulurauhan toivotuksin jokaiselle Mattilassa Pirkko-mamma ja Esko 10

11 Sarjassamme Hyvä harrastus: LENNOKIT Kimmo Kaukoranta Lennokit ovat monipuolinen harrastus jota voi harrastaa monella tasolla sunnuntai lennättelystä aina kansainvälisiin kilpailuihin. Lajejakin löytyy joka lähtöön, vapaastilentävistä radio-ohjattaviin, liidokeista suihkareihin. Toisia kiinnostaa enemmän rakentelu, toisia lennättäminen. Pienestä pitäen Oma harrastus alkoi jo aika nuorena, kaikki lentävä on aina kiinnostanut. Muksuna viskottiin paperilennokkeja sisällä ja pieniä heittoliidokkeja kavereiden kanssa pihalla. Varsinaisesti homma lähti kuitenkin käyntiin kun Hervannassa, jossa silloin asuimme, alkoi lennokkikerho joskus 80-luvun puolivälissä. Siellä rakentelin ensin vapaastilentäviä liidokkeja ja kumimoottorilennokkeja. Noin 14-vuotiaana hankittiin ensimmäiset radio-ohjauslaitteet ja polttomoottorilennokki, joilla opittiin RClennätyksen alkeet. Sen jälkeen tuli lennäteltyä erilaisia pienehköjä kuutioisilla kaksitahtimoottoreilla varustettuja polttomoottorikäyttöisiä radio-ohjattavia lennokkeja. Kentälle mentiin monesti kavereiden kanssa polkupyörällä, tosin mieleen muistuu yksi kerta kun siipi jäi jo alkumatkasta pinnojen väliin. Takaisin kotiin korjaamaan ja uusi yritys. Kutsunnoissa -93 lennokkimies ohjattiin välittömästi ilmatorjuntaan ja Parolan Panssariprikaatiin. Siellä lennätin ilmatorjunnan Male 87 maalilennokkeja, joihin ammutaan 23mm ilmatorjuntykin ns apuaseella, eli se päälle asennetulla rynnäkkökiväärillä, sekä panssari-/miehistönkuljetusvaunujen ilmatorjuntakonekivääreillä. Varusmiespalveluksen jälkeen alkoi opiskelut eikä opiskelijalla ollut varaa kauheasti harrastaa eikä edes autoa jolla kulkea lennokkikentälle. Harrastukseen tulikin muutaman vuoden tauko, mutta aktivoitui taas kun valmistumisen jälkeen päästiin työn syrjään kiinni -98 tienoilla. Kilpaileminen alkoi Vuonna 2000 osallistuin ensimmäisiin F3A luokan taitolennokkikilpailuihin Hämeenkyrössä. Siellä suuren vaikutuksen tekivät suurten (silloin ainakin siltä tuntuivat) 2 metriset ja 5kg painoisten lennokkien taivaalle piirtämät täydellisen suorat kuviot. Erityisesti silloisen Suomenmestarin Tero Vallaksen lennätys YS nelitahtimoottorilla varustetulla Typhoon lennokilla oli vaikuttavaa. Sen jälkeen ei olekaan montaa taitolennokkien SM-osakilpailua väliin jäänyt. Neljänä viime vuonna kisoista on irronnut jo SM hopeaa, siis ikuinen kakkonen. Joka toinen vuosi järjestettäviin PM-kisoihin olen osallistunut 5 kertaa ja MM-kisoihin kerran 2005 Ranskassa. EM-kisoissa on käyty 2006 Sveitsissä ja viimeksi tänä syksynä Itävallassa. Sisätaitolennokeilla olen osallistunut avoimiin 11

12 Saksanmestaruuskilpailuihin 2007 ja Kansainvälisissä kisoissa ei ole ihan mitalisijoille asti ylletty, mutta hauskaa on ollut koko rahan edestä. Kun aloittelin harrastusta 80-luvulla, oli kylmän ja pimeän talven aikana lennätystoiminta aika vähäistä. Kesät lennäteltiin ja talvet keskityttiin enemmän rakentamiseen luvun alussa alkoivat kuitenkin radio-ohjatut sisälennokit tehdä tuloaan. Litium-akut mahdollistivat koneiden painon saamisen sellaisiin rajoihin, että lennätys koripallokentän kokoisessa ja ~10m korkeassa hallissa oli mahdollista. Pirkkalan liikuntatalolla alkoi 2001 Tampereen RC-lentäjien järjestämät sisälennätysvuorot. Sisälennätys on sen jälkeen kehittynyt huimasti ja nykyään lennetään jo täyttä taitolento-ohjelmaa samassa tilassa, jossa alkuaikoina saatiin aikaiseksi nippa nappa ympyrää ja kahdeksikkoa. Sisätaitolennossa on myös kilpailtu Suomessa vuodesta 2004, silloin ensimmäiset kisat järjestettiin Tampereella Pirkkahallissa. Allekirjoittanut ja F3A luokan radio-ohjattava taitolennokki Integral. Koneen kärkiväli 1.85m, pituus 2m paino noin 4950g. Moottori Japanilainen YS170DZ-CDI, ahdettu 30 kuutioinen nelitahtimoottori polttoaineen suoraruiskutuksella. Teho noin 5hp jolla 5kg lennokki poraa pystysuoraan ylöspäin niin pitkälle kuin silmä näkee. Polttoaine 30% nitrometaani, 60% metanoli, 10% synteettinen öljy. Kuva otettu RCtaitolennokkien EM-kisoissa Kapfenbergissä, Itävallassa tämän vuoden syyskuussa. 12

13 Lennokkeja Mattilassa Kevyehköjä sisälennokkeja on välillä tyynessä kelissä nähty lentävän myös meidän takapihalla ja Mattilan urheilukentällä. Sisätaitolennokkeja saattoi viimetalvena nähdä myös televisiossa, kun muutaman ystäväni muodostama Flying Circus - taitolentoryhmä osallistui Nelosen Suomen Talent ohjelmaan ja eteni aina finaaliin asti. Omien lasten kanssa lennokkeja on harrastettu mm. erilaisten vapaastilentävien liidokkien muodossa. Radio-ohjattavaakin ovat kaikki kolme kokeilleet, ns opetuskaapelin avulla. Erityisesti Valtterilla alkoi jo pysyä aika hyvin homma hanskassa. Pientä kärsivällisyyden puutetta oli kuitenkin vielä havaittavissa jokaisella, se varmasti korjaantuu iän myötä. Emma, Valtteri ja Enni-Sofia Pico-Stick RC-harjoituslennokin kanssa. Koneessa 10g painava harjaton sähkömoottori ja litium polymeeriakku. Kaikki kolme ovat lennokkia lennättäneet ns. opetuskaapelin avulla, jolla kytketään kaksi lähetintä yhteen niin että opettaja voi valita kumpi kulloinkin konetta ohjaa, oppilas vai opettaja. Tämän kokoista konetta voi vielä lennättää hyvin esim. Mattilan urheilukentällä, isommat vaativat enemmän tilaa. Teuvon kanssa on ollut puhetta lennokkikerhon/kurssin järjestämisestä Mattilan koululla tänä talvena. Tästä lisätietoja myöhemmin kunhan homma etenee. 13

14 Kootut kysymykset ja vastaukset Kuinka kauas niillä voi lentää / kuinka kauas radiot kantaa? Radiot kantaa ainakin 2km. Rajoittava tekijä on lennättäjän näkökyky. Ohjaus perustuu näköhavaintoon, kun kone on enää pieni piste ei kuski tiedä mihin suuntaan tikkuja vääntelisi. Isomman koneen näkee ajaa kauemmas kuin pienen, mutta yleensä pysytellään etäisyydellä josta koneen asennon hahmottaminen on vielä helppoa. Kuinka lujaa ne kulkee? Ulkona lennätettävä taitolennokki n.150km/h, nopeus ei ole niissä pääasia. Polttomoottori nopeuslennokkien maailmanennätys 343km/h, sähkölennokeilla 361km/h. Mitä ne maksaa? Vapaastilentävä alkeislennokki muutama kymppi. RC-alkeislennokki, puistolennokki, sisälennokki muutama satanen. Kilpailukykyinen taitolennokki muutama tonni. Oikealla suihkumoottorilla varustettu turbiinilennokki vajaa kymppitonni. Haarukka on aika iso, pienellä pääsee alkuun mutta nälkä kasvaa syödessä. Miten sitä ohjataan? -Lähettimessä on kaksi tikkua joista oikean puoleinen toimii kuin lentokoneen ohjaussauva, siinä on siis sivusuunnassa siivekkeet ja pystysuunnassa korkeusperäsin. Vasemmassa tikussa on pystysuunnassa kaasu ja sivusuunnassa sivuperäsin. Ne ovat pää-asialliset ohjaimet lennon aikana, näytön valikoista tehdään erilaisia asetuksia ja säätöjä koneen ollessa massa. Muihin nappuloihin saadaan erilaisia lisäominaisuuksia, sisäänvedettävät laskutelineet, laskulaipat yms. Talvella lennätetään sisähallissa. Kuvassa El Toro sisätaitolennokki Myntinsyrjän jalkapallohallissa. Konetta voi toki lennättää pienemmässäkin hallissa tai ulkona tyynellä. Lennokin siiven kärkiväli on 83cm ja se painaa noin 145g. Voimanlähteenä 18g painava harjaton sähkömoottori ja noin 20g painava 7.4V 450mAh litium polymeeriakku. Yhdellä akullisella lentää noin 8min. Koneella voi ajaa kaikki samat temput kuin ulkokoneillakin ja moottorista irtoaa vetoa yli 2x enemmän kuin koneella on painoa. 14

15 MATTILAN NUORISOSEURA Yhdessä kokemisen riemua riittää! Viime kesäkaudella Mattilan Nuorisoseuran lainaveneillä seilattiin pitkin ja poikin Hulausjärveä: äidit lapsineen keräilivät järvikasveja kasvistoihinsa, miehet soutivat ihan harrastuksiensa puitteissa ja vierailijat pääkaupunkiseudulta ja ulkomailta asti ihastelivat järviltä käsin näitä rauhallisia rantojamme. Hulauden venettä käytettiin apuna myös kylän laituritalkoissa. Maasaaren Korsun rannassa oleva vene on ollut vähemmällä käytöllä, mutta ensi kesänä voitte taas nostaa ankkurin ja suunnata seikkailemaan sieltäkin! Porukalla seikkailimme elokuussa kesäretkellä. Bussimatkamme Hämeenlinnan mahtaville Keskiaikamarkkinoille ja Riihimäen Lasi- ja Metsästysmuseoiden komeisiin näyttelyihin oli onnistunut. Makeisia, mukavia matkamuistoja ja leppoisaa matkaseuraa löytyi ihan kaikille korean päivän paisteessa. Ensi kesän kohteista voi esittää jo toiveita Ruhaloille, Lehdoille, Järvenpään Eevalle, Mustilan Mailille ja Karppilan Kirsille, jotka ovat seuran johtotiiminä. Suunnittelemme myös teatteriin menoa sekä Kaustisten kansanmusiikkijuhlille lähtöä. Siis kuulemisiin ja näkemisiin. Lasten luontoliikunta -kerhoissa touhuttiin 50 lapsen ja nuoren joukolla hyvässä sovussa pitkin vuotta. Iloinen leikin ja pelien tiimellys koulun pihassa, salissa ja kylän metsämailla houkutteli mukaan monta uuttakin lasta. Vanhempia saimme mukaan avuksi retkillemme naapurikylään, kun kävimme katsomassa strutseja, biisoneita, poroja, aasia, possuja, ankkoja, kanoja ja kaneja Viitasen tilalla. Reijo ja Aila ovat viritelleet monet nuotiot lasten kanssa eväsmakkaroiden paistoon, eikä kerhon pito loppunutkaan Ruhaloiden muutettua Kuokkalaan. Jatketaan keväällä! Nuorisoseuran väki kiittää onnistuneesta yhteistyöstä. Toivotamme Joulurauhaa ja reipashenkistä Uutta Vuotta kaikille! Aila Kuva, jota vuosi sitten ei saatu sivuille, on toissakesäiseltä NS-retkeltä Gardeniasta. 15

16 Pilkkeessä on pitkään esittäytyneet lapsiperheet otsikolla Pilkkeen pirpanat ja haastaneet toisen perheen kertomaan omista pikkuisista. Nyt vaihdetaan välillä aihetta: KYLÄN LEMMIKIT Hei, olen Massi-koira Hulaudesta, englanninbulldoggi, syntynyt Kangasalla. Rotu-ominaisuuksiini kuuluu olla: antaa vaikutelman päättäväisyydestä, voimasta ja tarmokkuudesta. Olla tarkkaavainen, peloton, uskollinen, luotettava ja rohkea. Tuimasta ulkonäöstään huolimatta lempeä. Kotiväkeni mielestä täytän nämä ominaisuudet. Ensimmäiset neljä kuukautta asuin Miemolassa. Silloin oli hyvin kylmä talvi. Keväällä kuitenkin sain juoksennella pihapiirissä, jossa oli paljon kissoja ja hevosia, ja elämä oli jo silloin ihanaa. Olin aika sporttinen tyyppi. Kesällä 2003 tuli muutto Hulauteen, jossa kuitenkin olin ollut jo toisinaan töissä. Paras kaverini Pikkukissa seurasi mukana, joka pitää minua pentunaan, onhan tuo minua vanhempi. Pikkukissa on saalistanut paljon hiiriä vuosien mittaan, mutta ne eivät ole minulle maistuneet. Nuorempana teimme kotiväkeni kanssa usein mukavia kävelyretkiä Hulaudesta Miemolaan, mutta nykyisin tykkään käydä lähimetsissä marjastamassa ja sienessä. Herään nykyään aamuisin klo 7:n aikoihin, kun lehti pitäisi hakea laatikosta. En aina ymmärrä miksi minun pitäisi herätä jo tuolloin ja saankin joskus nukkua pitempään. Päivisin katselen nojatuolista Hulaudentien liikennettä, mutta enimmäkseen loikoilen ja kuulemma kuorsaan reippaasti. Iltaisin minusta on kiva leikkiä omilla leluillani, minulla on pari lettiä ja luu. Ilta ilman siankorvaa olisi todella tylsä, joskus tästä joudun huomauttamaan isäntäväkeäni. Nyt jään odottamaan innolla Joulua ja lunta ja yllätyspakettia, jonka avaaminen on aina mielenkiintoista. Lopuksi laitan haasteen Tuulalle ja Maurille, jotta he kertoisivat näistä komeista koirista, joita saan ihailla ikkunasta! 16

17 Rauhallista Joulunaikaa toivottaa Massi Rauhalasta b Mattilan kyläyhdistys täyttää 30! Kyläyhdistys on ensi vuonna toiminut 30 vuoden ajan. Tarkoituksena onkin järjestää 30-vuotisjuhlat keski-ikäistyvälle kyläyhdistykselle. Nyt kaivataan puuhamiehiä ja naisia juhlien järjestelyihin! Hommia löytyy joka lähtöön. Pienikin apu on iso apu Toivottavasti mahdollisimman moni antaa panoksensa, jotta saadaan koko kylälle mahtavat juhlat! Mukaan voi lähteä ottamalla yhteyttä Anna Leskiseen: tai anna.leskinen@tut.fi Kyläyhdistyksen huvitoimikunta kaipaa lisää jäseniä! Huvitoimikunta on kutistunut pariin henkeen ja nyt tarvittaisiin lisää innokkaita mukaan toimintaan. Huvitoimikunta on perinteisesti järjestänyt muun muassa orjahuutokaupan, juhannustapahtuman, vapputapahtuman ja monia muitakin mukavia tapahtumia vuosien varrella. Yhteiset tapahtumat edesauttavat yhteisöllisyyden säilymisessä! Lähde mukaan kylän tapahtumien järjestämiseen! Lisätietoja saat samalta Anna Leskiseltä 17

18 URHEILUA URHEILUA URHEILUA URHEILUA Kolmiottelu Kylän kolmiottelu pidettiin elokuun 28.päivä kentällä. Ottelun lajeina olivat juoksu, pallonheitto/kuulan työntö sekä pituushyppy. Osallistujia oli mukavasti, yhteensä 19.Toimitsijoista ei ollut pulaa, kaikki ottelijat auttoivat innokkaasti mittamiehinä ja pallopoikina. Joakim ja Erkki olivat ajanottajia, iso kiitos heille. Tällä kertaa olivat äidit lapsineen kentällä, isät olivat kaikki jääneet kotiin. Sää oli pilvinen, pieni sade alkoi kun ottelu oli loppumassa, mutta se ei lapsia häirinnyt. Kaikki palkittiin mitalilla ja mehulla. Tulokset: 18

19 Ottelupäivän päätteeksi oli kyläläisten rantasauna Niemisillä. Kiitos lämmittäjille ja saunaseuralaisille rattoisasta illasta! URHEILUA URHEILUA URHEILUA URHEILUA URHEILUA Pilke on kattavammin seuraillut vain omia hiihtokilpailuja ja kolmiotteluita. Tässä kuitenkin vaihteeksi ja näytteeksi kyläläisten muista viimeaikaisia saavutuksia: Heidi Lindholm, Korpelan perheen esikoinen, on edennyt ratsastusharrastuksessaan: Syyskuussa tuli kehitysvammaisten kouluratsastuksen Suomen mestaruus raviluokassa ja pronssia käyntiluokassa. käyntiluokassa pronssia. Hevosen nimi on Folger. Vera Rautaneva Hulaudesta ajaa veljensä Eeron kanssa kartingia, mistä joskus on Pilkkeessä kerrottukin. Lokakuussa paikallislehti oli haastatteli Rautanevoja etenkin Veran savutuksista. Tänä vuonna hän tuli Raket Karnevaali -kisassa viidenneksi sadasta kilpailijasta, on voittanut Hämeen aluemestaruuden ja tuli toiseksi kaikkien Suomen aluemestareiden kisassa. Vaikka autossa istutan, ruumiillinen kunto on tärkeää. Siitä Vera ja Eero kertoivat huolehtivansa mm. pyöräilemällä kouluun. Marja Hovi on kilpaillut menestyksellä Lempäälän Kisan väreissä mm. nuorten kävelyn SM-otteluissa, mutta keskittyy nyt lukioon. Teemu Hartus pokkasi marraskuussa Hämeen aluemestaruuden rataajon mini 1000-sarjassa. Hän kuuluu Lempäälän urheiluautoilijoihin. Pentti Ilvonen on saavuttanut lajissaan Shotokan karate 2. Danin mustan vyön. Pena on Lempäälän Shotokanin päävalmentaja. Ja Kimmo Kaukorannan lennokkiurheilusta olikin jo juttu. ILOA MYÖS TALVIURHEILUUN! 19

20 MATTILALAISNUORIA MAAILMALLA Niina Nieminen: Viinitilalta Wieniin Tänä syksynä olen tarjoillut itävaltalaisen viinitilan ravintolassa ja opiskellut luonnonmukaista maataloutta Wienin maatalousyliopistossa. Olen kiivennyt vuorelle ja laulanut saksalaisia juomalauluja olutfestareilla. Olen oppinut paljon itsestäni ja maailmasta, vähän vähemmän tarjoilemisesta ja luonnonmukaisesta maataloudesta. Mukavuusrajojen ulkopuolella oppii eniten, kunhan uskaltaa heittäytyä. Tarjoilemassa Tonavan varrella Wienistä luoteeseen Tonavan varrella sijaitsee Itävallan viiniparatiisi Langenlois. Pientä kylää ympäröivät vuorenrinteille kiipeävät viiniköynnökset, joista valmistetaan koko Itävallan parhaat viinit. Pienessä kylässä sijaitsee myös Bründlmayerin viinitila ( jonka huhutaan valmistavan koko Itävallan parhaimmat valkoviinit ja Keski-Euroopan maukkaimmat kuohuviinit. Tilan viinejä voi nauttia Heurigenhof Bründlmayerissa ( jossa työskentelin tarjoilijana elo-syyskuussa. Heurigenhof tarkoittaa ravintolaa viinitilan yhteydessä. Niissä tarjoillaan usein kylmiä välipalatyyppisiä ruokia itävaltalaisittain Jause kuten leikkeleitä, juustoja ja leipiä mitä erilaisempien levitteiden kanssa. Heurigenhof Bründlmayerissa kuitenkin erinomaista viiniä halutaan arvostaa tarjoilemalla sen kanssa vain erinomaista ruokaa. Niinpä ruokalistalla on paikallisista laatutuotteista perinteitä noudattaen tehtyjä gourmet-herkkuja. 20

21 Ilman kehuttavaa kieli- ja ammattitaitoa oli jännittävää lähteä tarjoilemaan ravintolaan, jossa asiakkaat odottavat laatua myös palvelulta. Onnekseni sain huomata, että hymyilemällä ja suomalaisuuteen vetoamalla saattoi saada anteeksi kömmähdyksensä ja asiakkaat jopa puhumaan ymmärrettävää saksaa. Itävallan murteillahan ei ole mitään tekemistä koulusaksan kanssa. Harjoittelun edetessä oli ilahduttavaa huomata epävarmuuden haihtuvan ja työn sujuvan ilman jatkuvaa wie bitte? -kysymystä. Myös viinilistan kymmenet viinit tulivat tutuiksi, vaikka edelleenkään en osaa analysoida, mitä eroa on eri viinivuorilla kasvatetuilla saman rypälelajin viineillä ja miten maaperän rakenne vaikuttaa niiden makuvivahteisiin. Luomuopintoja Wienissä Lokakuusta lähtien olen perehtynyt luomuviljelyn saloihin Wienin maatalousyliopistossa eli Bokussa. (lyhenne sanasta Bodenkultur). Itävallassa opiskeleminen on jo pitkään ollut haaveeni, sillä täällä kestävien maataloussysteemien tutkimus ja opetus on askeleen edellä Suomea. Olenkin ollut tyytyväinen kurssitarjontaan ja kurssien sisällölliseen laatuun. Aina ei ole helppoa opiskella saksaksi. Välillä professorien murteista ei saa mitään tolkkua, puhe puuroutuu korvissa ja luennon sanoma jää haparoivien olettamusten varaan. Luentomateriaalien lukeminenkin kestää totuttua pidempään, kun pitää jatkuvasti tukeutua sanakirjaan. Onneksi oppiminen ei ole kuitenkaan rajoittunut luentosaleihin, vaan paljon voi oppia myös keskustelemalla, kuuntelemalla ja havainnoimalla uutta ympäristöään. Ajatus töistä tai opinnoista kaukana kotoa voi tuntua haastavalta, mutta kun uskaltaa heittäytyä tuntemattomaan, voi rohkeudestaan saada palkaksi kummallisia sattumuksia yllättävissä paikoissa ja ikimuistoisia iltoja uusien ystävien kanssa. Matkamuistona kotiin vietäväksi jää usein myös kehittynyt kieli- ja ammattitaito sekä vahvistunut varmuus omista kyvyistä ja vahvuuksista. PILKE ODOTTELEE HAVAINTOJA MYÖS KIINASTA JA MALESIASTA! 21

22 UUSIA AVAUKSIA Laura Ruhala, joka keväällä valmistui kampaajaksi, on avannut oman yrityksen, Salon Sakuran OP-Centerissä, ent. Parturi-kampaamo Mariannen tiloissa. Laura on erikoistunut japanilaisvaikutteisiin kampauksiin, mutta tekee myös ja enimmäkseen ihan normaaleja tukanleikkuita ja kampauksia, myös iltaisin. Ja vanha tuttu Aamulehden sunnuntailiite julkaisi syksyllä luetteloita Pirkanmaan suoramyyntitiloista. Mattilasta mainittiin Merja Jyrkisen maidonmyynti. Navetta sijaitse osoitteessa Pyhällöntie 403. Soita ensin puh PERHEUUTISIA Muistamme kunnioittaen Mattilan alueen vanhin asukas Jenny Valtonen kuoli 5. elokuuta 94 vuoden ikäisenä ja siunattiin Lempäälän kirkkomaahan 27. elokuuta laajan saattojoukon osallistuessa, lähimpinä Eino-veli ja Anja-käly. Jenny Valtonen oli syntynyt ja kasvanut Sakkolassa, mutta muiden karjalaisten mukana joutui muuttamaan lännemmäksi sodan päätyttyä. Hän asui yhteisessä kodissa Eino- ja Matti-veljien sekä Matin perheen kanssa ja työskenteli kotitilalla. Viime vuodet valoisaluotoinen Jenny asui Ehtookodossa. Suloisia vauvoja Niemelän perheeseen Hulaudentielle syntyi poikavauva, joka kastettiin nimellä Jami Veikka Ilmari. Isosisko Jenita on kaksivuotias. Vanhemmat Tuire ja Mika Niemelä ostivat Pirjo ja Matti Hakamalta perinteikkään Salin huvilan ja muuttivat sinne viime talvena. Hulaudentiellä tiedetään asuvan myös kaksivuotiaan Pyryn ja viime kesäkuussa syntyneen Jorin. Vanhemmat ovat Heidi ja Henri Kilpijoki. Hakalan Teija ja Haaviston Henri saivat toisen lapsensa 1.9. Tyttö sai nimekseen Tuuli Helmi Maria. Isoveli Lauri on 2,5 vuotias. Noora ja Jaakko Mantere Perälästä saivat esikoisensa Samalla tuli Päivi ja Markku Niemisestä isovanhempia. Pienellä tytöllä ei vielä ole virallista nimeä. Myös Riitta ja Ilkka Mäkinen Miemolasta ovat isovanhempia! Heinäkuun 24. päivä syntyi Rinnalle tytär, josta tuli Siiri, ja tasan kuukautta myöhemmin Sampsa sai pojan, josta tuli Topi. 22

23 Hääiloa Annukka Uljas ja Juho Rentola vihittiin Lempäälän kirkossa 14. elokuuta ja hääjuhlaa vietettiin Rauhayhdistyksen talossa Moisiossa. Koti on perustettu Kuopioon, missä Annukan biokemian opinnot ovat loppusuoralla. Kahden viikon päästä, siis 28. elokuuta vihittiin Maija-Liisa Eskola ja Jukka Plym niinikään Lempäälän kirkossa ja heidän hääjuhlansa jatkui Hukianhovissa Vesilahdessa. Yhteiseksi nimeksi otettiin Plym. Hulausjärven rannalla kasvanut Mari Lehmus ja Juha Ylirautia viettivät 20. marraskuuta häitä Kylmäkoskelta. Päivi Knudsen oli morsiamen kaasona. Nuoripari Ylirautia myös asuu Kylmäkoskella. Marin vanhemmat ovat tänä syksynä muuttaneet Hulauden vanhasta huvilasta vähätöisempään asumismuotoon. Päivänsankareita Esko Eskola täytti marraskuun alussa 75 vuotta, mitä tapausta suvun kaikkien muiden juhlien jälkeen vietti Pirkon kanssa kahden. Aulangolla nautittiin kylpylästä ja päälle syötiin. Vuosi 1960 oli monen kyläläisen syntymävuosi. Puolivuosisataisten joukkoon ovat edellisessä numerossa mainittujen Ailan ja Tellervon lisäksi ehtineet ainakin Olli ja Päivi Lehto sekä Eija Jyrkinen. Aila, Repa ja Antti Ruhala ovat muuten muuttaneet Sarapistoon Kyrönpalontielle ja Lassi Ruhala Petransa kanssa isännöi lapsuudenkotiaan. ONNITTELUT JA ONNEA JATKOONKIN KAIKILLE SANKAREILLE! SEURAKUNTAVAALEISSA KUUSI MATTILALAISTA Mattilasta näytettiin taas mallia aktiivisuudessa: kuusi ehdokasta kirkkovaltuustoon ja yksi entinen mattilalainen. Viimeksi mainittu, Timo Syväjärvi sai 39 ääntä ja paikan Lempäälän valtuustossa. Muut ehdokkaaksi lupautuneet olivat Päivi Jokinen, Jalo Kilpinen, Katja Korpela, Markku Nieminen, Anu Pisto ja Marko Tamminen, jotka jakautuivat viidelle eri ehdokaslistalle. Kunnallisvaalien jälkeen kunnan lautakuntapaikat jaetaan enimmäkseen niille, jotka ovat panneet itsensä likoon ehdokkaina. Seurakunnassa hiukan samaan tapaan toimii viisi Pajaa. Päättyneellä kaudella pajoihin osallistuivat Mattilasta ainakin Päivi Jokinen ja Tellervo Hovi. Toivottavasti jotkut myös alkavalla kaudella. 23

24 Vein joulukuusen metsään suojaisaan se sieltä loistaa meille valoaan On ympärillä jäljet jänöjen Ja oksillansa suoja lintujen Alla kuusen oksain vihreiden on helminauhajälki hiiren varpaiden Ja kun kissat uinuu takkavalkealla on Joulurauha meillä kaikkialla Tuntemattoman Tellervon runo on lainattu Positiivarit.fi -sivulta 24