Biokaasutuksen ja muiden lannankäsittelytekniikoiden käyttö kotieläintiloilla EU-alueella parhaat käytännöt ja menestymisen edellytykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biokaasutuksen ja muiden lannankäsittelytekniikoiden käyttö kotieläintiloilla EU-alueella parhaat käytännöt ja menestymisen edellytykset"

Transkriptio

1 Biokaasutuksen ja muiden lannankäsittelytekniikoiden käyttö kotieläintiloilla EU-alueella parhaat käytännöt ja menestymisen edellytykset Seminaari Lannasta moneksi- ravinteita ja energiaa, Liedon kunnantalo, Suomi, 7 marraskuuta 2011 Henning Lyngsø Foged WP4 leader of BalticCOMPASS, Agro Business Park hlf@agropark.dk- Tel

2 BalticCOMPASS BalticCOMPASS-hankkeen tavoitteena on etsiäwin-win-ratkaisuja, jotka ovat sekä ympäristöystävällisiä että viljelijälle taloudellisesti kannattavia. Työpaketti 4:n (WP4) tavoitteena on lisätäinvestointeja innovatiiviseen maatalouden ympäristönsuojeluun liittyvään teknologiaan. Keinoina ovat Verkostoituminen Sektoritutkimus Teknologioiden ATLAS Tuki investointien valmisteluun ja toteuttamiseen

3

4 Hyvät yhteydet! Agro Business Park 3,000 m 2 innovatiivista ympäristöä Vieressä 100,000 m 2 & 560 ha tutkimukselle ja kehitykselle

5

6 Tausta Lannanlevitysalaa on yhävähemmän ja ostettavan tai vuokrattavan peltomaan hinta nousee, joten muista ratkaisuista on tulossa yhäkiinnostavampia. Eläinyksikkömäärän kasvaessa ympäristölupien ehdot kiristyvät -> tarvitaan keinoja vähentääravinteiden huuhtoutumista ja haihtumista. Myös EU:n nitraatti-ja vesipuitedirektiivit ovat ravinnekuorman vähennystarpeen taustalla. Nykytilanne ja taustaa

7 Tavoite Eläintuotannon keskittyminen Suomessa tietyille alueille aiheuttaa ongelmia. Näilläalueilla ei ole tarpeeksi lannanlevitysalaa, joten on tutkittava muita ratkaisuja. Myös biokaasulaitoksen läpikäyneen materiaalin prosessointia pitäisi miettiä. Nykytilane ja taustaa

8 Suomen tilanne - lannankäsittelyn nykytila Suomessa Sikojen, nautojen ja kanojen määrä EU-maissa Lähde: FAOSTAT Number of pigs, cattle and chicken in EU Member States in Source: FAOSTAT. Estimated amount of livestock manure produced from pigs, cattle and chickens in the EU Member States, divided on Arvioitu karjanlannan (sika, nauta, siipikarja) määrä EU-maissa lantatyypeittäin major livestock manure types, based on assumptions that appear from the above tables. All figures in 1,000 tonnes per year. EU Member State Source separated Pig Source separated pig manure Pig deep cattle manure slurry Solid Liquid litter Solid Liquid Cattle slurry Cattle deep litter Poultry slurry Poultry deep litter Denmark Finland TOTAL EU-27 Siat Naudat Kanat EU Member States Pigs Cattle Chickens (x 1000) Denmark 12,369,145 1,540,340 19,224 Finland Suomi 1,381, ,268 4,918 TOTAL EU ,226,384 88,493,237 1,284,963 (milj. kg/v.) Tanska Yhteensä Total Sian kuivalanta, virtsa ja sonta erillään Kiinteä Neste Sian liete Sian kuivikelanta Naudan kuivalanta, virtsa ja sonta erillään Kiinteä Neste Naudan liete Naudan kuivikelanta Siipikarjan liete Siipikarjan kuivikelanta Yhteensä Nykytilanne ja taustaa

9 Yksi musta piste = 1000 emakkoa Kuvaa One black dot = sikatiheyden 1000 sows vaihtelua Illustrates the variations in pig density Current Nykytilanne situation and ja taustaa background Lähde: Source: Eurostat, Eurostat

10 Sikatiheyskartta, FAOSTAT 2005 (mallinnettu) kpl sikoja/km 2 vesi sopimaton alue

11 Suomen tilanne - lannankäsittelyn nykytila Suomessa Lannan separointi: 31 laitosta (20 ruuvikuivainta, 10 seulaerotinta, 1 sedimentaatio) käsittelevät 61,000 tonnia lantaa ja muuta materiaalia Lisäaineet ja muut esikäsittelyt: 6 laitosta (5 lisäävät kemikaaleja, 1 kalkkia) käsittelevät 16,000 tonnia lantaa ja muuta materiaalia Biokaasuprosessi: 13 lantabiokaasulaitosta (10 tilakohtaista, 1 tilojen yhteinen, 2 alueellista/keskitettyä suurin osa mesofiilisiä) käsittelevät väh. 164,000 tonnia lantaa ja t muuta materiaalia Kuivajakeen käsittely: 20 laitosta (kompostointi) käsittelevät 40,000 tonnia lantaa ja muuta materiaalia Nestejakeen käsittely: 20 laitosta (ilmastus) käsittelevät 60,000 tonnia lantaa ja muuta materiaalia Suomessa käsitellään 2.5 % lannasta, Tanskassa 13.4 %, ja EU % (Lähde: MTT) Nykytilanne ja taustaa

12 Suomen tilanne esteet ja mahdollisuudet innovatiiviselle teknologialle BalticCOMPASSprojektissa olemme analysoineet esteitäja mahdollisuuksia innovatiivisten tekniikoiden laajempaan käyttöön Itämeren alueella suhteessa Politiikkaan Lainsäädäntöön Yleissopimuksiin Investointimahdollisuuksiin Innovatiiviseen ympäristöön Käytännön olosuhteisiin Maatalouden olosuhteisiin Teknologisiin olosuhteisiin Raportti sektoritutkimuksesta julkaistaan pian osoitteessa Nykytilanne ja taustaa

13 Suomen tilanne esteet ja mahdollisuudet innovatiiviselle teknologialle Indikaattori Teknologia BEL DEN EST FIN GER LAT LIT POL RUS SWE Viralliset lantastandardit olemassa Verohelpotuksia biokaasua käyttäville autoille Viljelijöiden positiivinen oma pääomaparantaa luottokelpoisuutta, helpompi saada lainaa kohtuullisin ehdoin Korkea eläintiheys (verrattuna BalticCOMPASS maiden keskiarvoon) Kaikki Biokaasu Kaikki Biokaasu, separointi Nykytilanne ja taustaa

14 Suomen tilanne esteet ja mahdollisuudet innovatiiviselle teknologialle Indikaattori Teknologia BEL DEN EST FIN GER LAT LIT POL RUS SWE Koulutusvaatimukset tilanomistajalle Yrittäjämyönteinen ilmapiiri, jossa innovatiiviset ratkaisut mahdollisia Kaikki Kaikki Nykytilanne ja taustaa Viljelijät ovat halukkaita ottamaan riskejäuusien tuotteiden ja ratkaisujen kokeilemiseksi Kaikki

15 Suomen tilanne esteet ja mahdollisuudet innovatiiviselle teknologialle Onko olemassa joitain muita Suomelle erityisiäesteitätai kannustimia innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoon? Nykytilanne ja taustaa

16 Suomen vesistöjen ekologinen tila Vesistöjen ekologista tilaa ja vesien fosforitilannetta voisi parantaa etenkin Lounais- Suomessa. Lähde: untries/fi/soertopic_view?topic=fre shwater Kokonais-P järvissä Nykytilanne ja taustaa Kartan värit: Sininen=erinomainen Vihreä=hyvä Keltainen= tyydyttävä Oranssi= välttävä Punainen=huono Harmaa=ei tietoa Musta piste= kemiallinen tila huonompi kuin hyvä

17 Suomen tilanne ympäristön tila Yli puolet typpi-ja fosforipäästöistävesistöihin tulee maataloudesta Ihmisten toiminnasta johtuva typpikuormitus lähteittäin v Maatalous Laskeuma Yhdyskunnat Metsätalous Teollisuus Haja-asutus Kalanviljely Turkistalous Turvetuotanto Hulevedet Fosforikuormitus Nykytilanne ja taustaa

18 Lantakuorman kustannukset Esimerkkejä: Hollantilaiset viljelijät maksavat /m 3 päästäkseen lietteestä eroon. Siankasvattajat Bornholminsaarella (Tanska) maksavat 1.5 euroa/m 3 saadakseen lietteen käsittelyyn paikalliseen Biokraft-biokaasulaitokseen-ja saadakseen sen taas takaisin käyttöönsä. Haasteena on jätteen/lannan muuttaminen arvokkaaksi materiaaliksi eli lannasta rahaa, ja tämäon oikeasti mahdollista! Nykytilanne ja taustaa

19

20 EU-politiikan tärkeitä periaatteita Läheisyysperiaate tarkoittaa, ettäpaikallisiin ongelmiin pitäisi etsiäpaikallisia ratkaisuja. Saastuttaja maksaa -periaate tarkoittaa, että teollisuuden on maksettava tuottamansa jätteen käsittely. Tulevaisuuden skenaariot

21 Politiikan trendit tulevaisuudessa? Lanta on EU:n lainsäädännön mukaan jätettä, kategoria 2 Teollisuuden päästödirektiivi. Lantaa voi kuitenkin levittääprosessoimattomana, kun viranomainen katsoo, ettei siitäaiheudu vakavien tarttuvien tautien leviämisen riskiä. Trendinä yhteiskunnassa ja politiikassa on, että raa an/prosessoimattoman lannan levittäminen ei ole bioturvallista. Tulevaisuuden skenaariot

22 Miksi on tärkeäälöytääratkaisuja ravinteiden kierrätykseen ja energian säästöön? Fosfori on uusiutumaton luonnonvara, jonka tuotantohuippu saavutettaneen vuoden 2035 tienoilla Myös öljy on uusiutumaton luonnonvara, jonka tuotantohuippu oli luultavasti jo vuonna 2006 Kun öljyä poltetaan, se on lopullisesti poissa Kun käytetään fosforia, sitäsiirretään paikasta toiseen ja luodaan ongelmia uusiin paikkoihin Tulevaisuuden skenaariot Karl-Johan Lehtinen, Brussels, 15 June 2011

23 Hinnat tulevaisuudessa Energian kulutus ja ruoan tuotanto ovat erottamattomasti yhteydessätoisiinsa Jotta lisääntyvään ruoan tarpeeseen pystytään vastaamaan, on rikkaiden maiden väestön säästettäväenergiaa ja käytettävä lannoitteita harkitusti Tulevaisuuden skenaariot Karl-Johan Lehtinen, Brussels, 15 June 2011

24 PROJEKTA SEMINĀRĀ, LLU MPS Vecauce, 2009.gada 9.decembrī 24

25 Menestyksen edellytykset Nro 1 Vanha kiinalainen sananlasku: Kun muutoksen tuuli puhaltaa, toiset rakentavat tuulensuojia ja toiset tuulimyllyjä. Lannankäsittelyn yhteydessätämätarkoittaa, ettätulisi seurata (EU-) politiikan trendejä ja lainsäädäntöä- tätä tuetaan ja silläsaa hyvän imagon, kun taas lainsäädännön rikkomisesta seuraa sakkoja, imagohaittaa ja se vaikeuttaa elämää. Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

26 Menestyksen edellytykset Nro 2 Mieluummin tuotetaan lannasta energiaa kuin käytetään energiaa sen prosessointiin. On olemassa erilaista lannan prosessointitekniikkaa; nettoenergiantuottajia ovat Anaerobinen mädätys/biokaasu (meso-tai termofillinen) Poltto Terminen kaasutus Pyrolyysi Kaikki muut prosessointitekniikat ovat energian nettokuluttajia. Erityisesti lantapellettien valmistus vaatii paljon energiaa. Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

27 27

28 Menestyksen edellytykset Nro 3 Panosta ennemmin ravinteiden kierrätykseen kuin niiden poistoon. Poistoteknologiat ovat: Poltto Kompostointi Terminen kaasutus Nitrifikaatio-denitrifikaatio Aerobinen mädätys (ilmastus) Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

29 Menestyksen edellytykset Nro 4 Varmista, ettäinvestointisi suunnittelun perustana on asiakas (pitkäaikainen sopimus) loppu-ja sivutuotteiden osalta ja paras ja luotettavin asiakas olet sinäitse! Teoreettisesti lannan prosessoinnin loppu-ja sivutuotteilla on niiden ravinnesisällöstäjohtuen suuri arvo. Markkinat kärsivät kuitenkin puutteellisesta infrastruktuurista, epäluottamuksesta tuotteiden laatuun sekäläpinäkyvän ja tunnustetun säätelyn puutteesta. On usein tarpeen maksaa siitä, ettäpääsee eroon loppu-tai sivutuotteista kuten Kiintoaineesta Kompostoidusta materiaalista Lantapelleteistä Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

30 30

31 Menestyksen edellytykset Nro 5 Vältäteknologioita, joilla on negatiivisia sivuvaikutuksia: Ei ole hyväksyttävääratkaista ongelmaa luomalla uusia tilalle. Tässämielessäseuraavat teknologiat ovat kyseenalaisia: Kaikki teknologiat, joihin sisältyy hapettamista, tuottavat myös dityppioksidian 2 O (ilokaasu), joka on 320 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi CO 2 -nitrifikaatiodenitrifikaatio, ilmastus, kaasutus, kompostointi Polymeerien avulla tapahtuva saostaminen, jonka lopputuote levitetään pellolle: hajoaa pellolla monomeereiksi, mitkäovat karsinogeenisia Polttoprosessit tuottavat tietyn määrän typen oksideja NOx poltto, kaasutus Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

32 32

33 Menestyksen edellytykset Nro 6 Vältäyksivuotisten kasvien käyttöäbiokaasutuotannossa, esim. maissikokorehu: Viljelymaata, jota voitaisiin käyttääruoantuotantoon, käytetään energiantuotantoon Julkinen keskustelu -etenkin kun ruoan hinta nousee Nostaa viljelymaan ja rehun hintaa - ongelma maitotiloille Vaikutus maisema-arvoihin Riski ravinnehuuhtoutumista (N ja P) kasvaa Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

34 Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset Yhteenveto Yhteenvetona edellä mainituista menestyksen edellytyksistä kiinnostus kohdistuu seuraaviin teknologioihin Biokaasutuotanto (anaerobinen mädätys) lannasta, koska sen avulla tuotetaan uusiutuvaa energiaa ja vähennetään CO 2 - päästöjä, luodaan lisätuloja, lisätään lannan typen lannoitusarvoa, vähennetään hajuhaittoja, puhdistetaan lietettä, tehdään lietteestä homogeenisempääja parannetaan kotieläintuotannon imagoa. Mekaaniset separointiteknologiat, koska niissäerotellaan N ja P, mikämahdollistaa tasapainoisen lannoituksen. Lietteen happamoittaminen, koska se vähentäätypen haihtumista huomattavasti. Pyrolyysi, koska se tuottaa energiaa ja arvokkaita lopputuotteita mukaan lukien hiiltä, jossa ravinteet säilyvät. Tulevaisuudessa biokaasutuotanto on keskeinen lannankäsittelyteknologia Euroopassa!! Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

35 Analyysien taustaa Loppupäätelmät perustuvat tutkimuksiin, jotka löytyvät seuraavista raporteista: Foged, H. L Best available technologies for manure treatment for intensive rearing of pigsin BalticSearegionEU memberstates. BalticSea2020 and AgroBusiness Park. January2010. Saatavilla osoitteessa Report on Best available technologies for pig manure biogas plants in the Baltic Sea Region. Kirjoittaja ThorkildQvist Frandsen, AgroTech T. Julkaistu 2011 osoitteessa Tehty yhteisprojektissa, jossa mukana AgroBusiness Park, MTT, AgroTechand JTI. 5 teknistä raporttia, jotka on tehty DG ENV:n rahoittamassa projektissa: Manure processingactivitiesin Europe julkaistaan pian osoitteessa Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

36 LannankäsittelyEuroopassa johtopäätöksiä 7.8 % lannasta prosessoidaan (Suomi 2.5 %, Tanska 13.4 %) Yleisimmin käytetyt teknologiat ovat anaerobinen mädätys, noin 5,300 laitosta käsittelee 88 miljoonaa tonnia lantaa ja muuta materiaalia, ja noin 11,000 separointilaitosta käsittelee 49 miljoonaa tonnia lantaa ja muuta materiaalia Lannan prosessointilaitosten taloudellisessa kannattavuudessa ja ympäristöystävällisyydessäon suurta vaihtelua ja yksittäinen viljelijätai yksittäinen laitos valitsee parhaiten saatavilla olevan ja halvimman teknologian lannan käsittelyyn riippuen typen ylijäämästäalueella. Myös alueelliset olosuhteet ja muut seikat vaikuttavat päätöksentekoon. Biokaasubuumi on alkamassa! Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

37 Nettokulut ilmat tukia vaihtelevat välillä /m 3 käsiteltyä materiaalia Investointikulut vaihtelevat välillä /m 3 käsiteltyä materiaalia kg CO 2e /m 3 käsiteltyä materiaalia kg kokonaisn/m 3 käsiteltyä materiaalia kwh tuotettua nettoenergiaa/m 3 käsiteltyä materiaalia 10,000 m 3-375,000 m 3 käsiteltyä materiaalia

38 Näkökulmia parhaisiin teknologioihin -biokaasu Mittakaava (pieni vai suuri laitos) riippuu paljolti alueen eläintiheydestä! 500,000 tonnia biomassaa/vuosi, josta 450,000 tonnia lantaa 150 tilalta Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset 9,650 tonnia sianlietettä vuodessa yhdeltä tilalta

39 Näkökulmia parhaisiin teknologioihin Käytäseparoinnin kuivajaetta parantamaan biokaasun tuottoa ja lisäämään kuivaaineprosenttia; se on paljon halvempaa kuin esim. maissikokorehu ja silläon suuri biokaasupotentiaali! -biokaasu kuitufraktio kuitufraktio rejekti käsittelemätön Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

40 Näkökulmia parhaisiin teknologioihin Metaanin tuotto lietteen eri osista (lähde: Maibritt Hjorth, Ass. Professor, Aarhus University) Separoidun kuiva-jakeen sekoittaminen raakalietteeseen lisää selvästi biokaasun tuotantoa!! -biokaasu Metaanin tuotto Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset Raakaliete Nestefaasi Kiintoaines 17/02/2011

41 Näkökulmia parhaisiin teknologioihin Morsønbiokaasulaitoksessa hyödynnetään separoinnin kuivajaetta. Tuotannon perustana on 375,000 tonnia sianlietettä, mutta vain tonnia tuodaan paikalle lietteenäloppu kuivajakeena. -biokaasu Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset 17/02/2011

42 Näkökulmia parhaisiin teknologioihin Picture A.2: Anaerobic digester (reactor, 7,000 m 3 ). -biokaasu Picture A.3: Gas storage. Picture A.4: Storage facility for solid fraction. Picture A.5: CPH unit. Picture A.6: Valve pit. Picture A.7: Central for slurry inflow. Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset Kuva 2: Anaerobinen mädättämö, 3: Kaasuvarasto, 4: Kiintoaineksen varasto, 5: Sähkön ja lämmön tuotantoyksikkö, 5: Venttiilistö, 6: Lietteen vastaanotto

43 Morsøn biokaasulaitoksen lietteen separaattori ja mädättämö

44 Näkökulmia parhaisiin teknologioihin - biokaasu Bio-Extruder on kyse hajoamisesta Erityisesti Nawaro-biokaasulaitoksissa sekä jätteitä hyödyntävissä biokaasulaitoksissa pyritään optimoimaan käyttöpotentiaali ja biokaasun tuotto. Raaka-aineiden biohajoavuutta pyritään kasvattamaan rikkomalla soluja patentoidun Bio-extruder-tekniikanja hydrotermisen käsittelyn avulla. Käytetty mekaaninen energia (kitka, vääntö, murskaus) sekäpaineen vaihtelu johtavat rajapintamekanismien ja hajoamisen kautta positiiviseen lopputulokseen ja tehokkaampaan hajoamiseen. Lähde: mraader/klima-og-energi/oekologi-ogklima/bio-extruderen.aspx Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

45 Näkökulmia parhaisiin teknologioihin - biokaasu Hajotus mahdollistaa lyhyemmät viipymisajat ja tuloksena on yhtäläinen tai parempi lähtöaineen mädästysasteja sen vuoksi korkeampi läpikulkevan aineen määrä(korkempi mädättämön kuormitus). Lähtöaineen selluloosa ja hemiselluloosa muuttuvat käyttökelpoisiksi metanogeenisille bakteereille. Tämä mahdollistaa oljen, nurmen, maisemanhoidossa kerättyjen materiaalien, ulosteen ja muiden tuotteiden käyttämisen biokaasutuotannossa. Lähde: ader/klima-og-energi/oekologi-ogklima/bio-extruderen.aspx Vasen, käsitelty, ja oikea, käsittelemätön apila-heinäsäilörehu Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

46 Näkökulmia parhaisiin teknologioihin - biokaasu Hyötyjäsekäviljelijälle ettäyhteiskunnalle. 1 tonnin CO 2 - päästövähennys biokaasun avulla maksaa tanskalaisten tutkijoiden mukaan vain noin 5, kun CO 2 arvo päästökauppamarkkinoilla on noin /tonni. Voidaan tulkita niin, että jo pelkkä päästövähennys voisi maksaa biokaasulaitosten toiminnan -mutta viljelijät eivät voi saada korvausta CO 2 arvosta!! Esimerkki: Biokaasulaitos, jonka kapasiteetti on 38,000 tonnia biomassaa vuodessa, vähentää vuosittain CO 2 -päästöjä5,800 tonnia, jolla 12.5 /tonni markkinahintaa käyttäen olisi 73,000 rahallinen arvo/vuosi. Tällävoitaisiin maksaa noin 25 % laitoksen vuosittaisista kokonaiskuluista mukaan lukien arvonvähennys ja toiminnalliset kulut. Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

47 Näkökulmia parhaisiin teknologioihin - biokaasu Tärkeä menestyksen edellytys: Biokaasuteknologian tulee olla kyseiseen tilanteeseen sopivaa. Mädätteenturvallinen varastointi. Mädätteenkäyttöesim. Lannoiterajoitusten mukaan - typen ja fosforin annostelu kasvin tarpeiden mukaan. Levitys pellolle injektoimalla tai letkulevittimellä(tai hapattaminen) vain keväisin, kun kasvit tarvitsevat ravinteita. Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

48 48

49 Tehokas sekoitus reaktorin sisällä Entsyymien ja mikroravinteiden lisäys Biomassan esikäsittely Optimoi substraattien yhdistelmä (synergia) Näkökulmiaparhaisiinteknologioihinbiokaasu Kaksiosainen reaktori Orgaanisen aineen lisääntynyt hajotus Pidempi retentioaika Tehokas syöttösysteemi Parempi seuranta ja valvonta Korkeampi prosessin lämpötila Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset Strategioita biokaasusaannon lisäämiseksi. Lähde: Thorkild Qvist Frandsen, Agrotech.

50 Näkökulmiaparhaisiinteknologioihinlietteenseparointi On olemassanoin10 erilaistaseparointimenetelmää: Koagulaatio-flokkulaatio Sähkökoagulaatio Verkkoerotus Ruuvipuristin Seulaerottimet Suotonauha Linko Ilmaflotaatio Rumpusuodatin Luonnollinen laskeutuminen(sedimentaatio) Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

51 Näkökulmiaparhaisiinteknologioihinlietteenseparointi Investoinnnin kustannus, kapasiteetti, juoksevat kustannuksetjaseparoinnintehokkuusvaihtelevat. Teknologiatulisivalitatilanteenmukaan. Nyrkkisääntönä on, että kuivajae painaa 10 % syötetystä massastasekäsisältää20 % typestä(orgaaninenosuus) ja80 % fosforista. Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

52 Esimerkki: Börger separaattorillaon vaihtelevateho, parhaimmillaan 65 m 3 /tunnissa. Se imee lietteen suoraan eläinsuojasta ilman etukäteistä homogenointia. (Lähdehttp:// Näkökulmiaparhaisiinteknologioihinlietteenseparointi Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

53 Näkökulmiaparhaisiinteknologioihin happamoittamineneläinsuojassa ph lasketaan5.5 lisäämällä rikkihappoa lietteeseen, joka uudeelleen kierrätetään eläinsuojan lantakouruissa. Valtava vaikutus ammoniakin haihtumiseen eläinsuojassa sekä varastoinninaikana. Bonuksena typen parempi saatavuus kasveille levitysvaiheessa+ rikkilisälietteessä. Ei enää tarvetta kattaalietevarastoa. Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

54 Näkökulmiaparhaisiinteknologioihin happamoittaminenlevityksenaikana ph lasketaan5.5 lisäämällä rikkihappoa lietteeseen levityksen aikana. Rautaoksidien lisääminen vähentää hajuhaittojaentisestään. Valtava vaikutus ammoniakkipäästöihin ja bonuksenatypen parempi saatavuus kasveille + rikkilisä lietteessa+ hajuhaitan vähentyminen. Halvempaa kuin happamoittaminen eläinsuojassa ja yleensä toimii koneringin periaatteella. Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset

55 Näkökulmiaparhaisiinteknologioihin Pyrolyysituotteita, joita on saatu käsittelemällä kanalantaa Karjalan alueella Mielenkiintoisia mahdollisuuksiaolemme vasta alussa. pyrolyysi Parhaat käytännöt ja menestyksen edellytykset Kuva: Karl-Johan Lehtinen, NEFCO.

56 56

57 Yhteenveto Tilanne: Biokaasutuotannon edistämiseksi suomalaiset poliitikot voisivat antaa verohelpotuksia biokaasukäyttöisille kulkuneuvoille. Suomalaiset lantastandardit olisivat hyödyllisiä (kaikille). Suomessa keskimäärin alhainen kotieläintiheys, mutta korkea lounaisessa Suomessa. Itämeren ekologinen tila ei ole tarpeeksi hyvä.

58 Yhteenveto -jatkuu Tulevaisuuden näkymät: Väkiluku kasvaa, jolloin myös ruuan (karja) kysyntäkasvaa ja samanaikaisesti on tarve vähentäämaatalouden ympäristökuormitusta. Yhteiskunta haluaa välttää karjanlannan bioturvallisuusriskit. Yhteiskunta haluaa lisätä uusituvan energian tuotantoa ja vähentää CO 2 päästöjä. Korkeammat energian ja lannoitteiden hinnat.

59 Yhteenveto -jatkuu Menestymisen edellytykset: EU politiikan toimeenpanon auttaminen Valitaan teknologioita, joilla saavutetaan positiivinen uusiutuvan energian nettotuotanto ilman haitallisia sivuvaikutuksia, jotka tukevat ravinteiden kierrätystä, joiden talous ei riipu loppu-tai sivutuotteiden myyntituloista, ja jotka eivät tarvitse yksivuotisia energiakasveja toimiakseen Biokaasu vaikuttaa keskeiseltäteknologialta, jolla on korkea poliittinen varmuus, ja samoin myös separointi, pyrolyysija happamoittaminen Yhteiskunnan pitäisi maksaa CO 2 päästöjen vähenemisestä biokaasua käytettäessä Kiintoaineen separointi voi lisätä huomattavasti lietteestä syntyvän biokaasun määrää

60 Kiitos mielenkiinnosta! Henning Lyngsø Foged BalticCOMPASS WP4 Leader Project Manager, Agro Business Park Niels Pedersens Allé 2 DK-8830 Tjele Denmark Puhelin Sähköposti hlf@agropark.dk

Seminar on Multiple purposes of manure nutrients and energy, Lieto town hall, Finland, 7 November 2011

Seminar on Multiple purposes of manure nutrients and energy, Lieto town hall, Finland, 7 November 2011 EU-farmers use of biogas and other manure processing technologies for improvement of their business - best practices and suitable conditions for success Seminar on Multiple purposes of manure nutrients

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille

Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille Elina Tampio BioRaEE-hankkeen seminaari 28.11.18 Sisällys 1. Opas 2. Selvitys orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämisestä

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan

Lisätiedot

Ravinteiden talteenotto mädättämöiden rejektivedestä Markkinapotentiaali Suomessa

Ravinteiden talteenotto mädättämöiden rejektivedestä Markkinapotentiaali Suomessa Ravinteiden talteenotto mädättämöiden rejektivedestä Markkinapotentiaali Suomessa Vesihuoltopäivät 2017 Ingrid Nobre, Surendra Pradhan ja Anna Mikola Haaste fosforin ja typen talteenottoon Fosforivarannot

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä AgriFuture-seminaari Iisalmessa 29.11.2017 Ville Pyykkönen, tutkija (FM), Luke Luke Maaninka farm-scale biogas plant

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Siipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset. Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari

Siipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset. Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari Siipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari 11.12.2018 Tampere Siipikarjantuotanto missä tuotannon vaiheissa ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN

Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN Yritys pähkinän kuoressa Raaka-aine navetoista, sikaloista, teurastamoista ja muista

Lisätiedot

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen 27/03/2017 Footertext 2 TAUSTAA ; KAASUYHTIÖ GASUM OSTI BIOVAKAN JA BIOTEHTAAN 2016 Vuoden 2015 aikana kaasuyhtiö

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus

Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus 28.11.2018 Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset Kierrätyslannoitteilla

Lisätiedot

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a RAVIEVIIO elvitys irkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä maa- ja metsätaloudessa sekä viherrakentamisessa Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

KEHÄ. Tutkimusongelmia ja pilotteja. Harri Mattila,

KEHÄ. Tutkimusongelmia ja pilotteja. Harri Mattila, KEHÄ Tutkimusongelmia ja pilotteja Harri Mattila, 3.5.2017 Energia, ravinteet, digitaalisuus, tulevaisuus Energian tuotanto ja kulutus on sidoksissa ilmastonmuutokseen Fosfori on ehtyvä ja strategisesti

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki REKITEC OY/Tero Savela 14.07.2016 Kalajoki Naudan liete sisältää n. 11 litraa polttoöljyä metaanina Lannassa on nestettä 96-88% Lanta sisältää typpeä n. 3,5 kg/m3 Lanta sisältää fosforia noin 0,6 kg/m3

Lisätiedot

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi Juha Helenius Helsingin yliopisto Kiitokset: Linnea Nordling HELMET Areena tapahtuma, Pilvenmäki, Forssa 2.3.2017 Maataloustieteiden

Lisätiedot

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos Biokaasun tuotanto Missä tuotetaan? Suomessa on lietemädättämöitä jäteveden-puhdistamoiden yhteydessä yhteensä 18 kpl 16:ssa eri

Lisätiedot

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä 14.12.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Luomun tavoitteet ja keinot ravinnekierrätyksessä

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Laukaa 24.11.2017 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 28.11.20 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 28.11.2017

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100

Lisätiedot

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa 3.10.2017 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Biokaasun raaka-aineita 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 2 Energiasisältö Materiaali

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Erikoistutkija, ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 5.10.2016 1 Luke Gg CO2e Perusskenaario - tulokset Päästövähennysvelvoite -39 % on kova Maataloussektorin päästöt nousivat

Lisätiedot

Siipikarjanlannasta biokaasua

Siipikarjanlannasta biokaasua Siipikarjanlannasta biokaasua Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. sari.luostarinen@luke.fi Biokaasuprosessi Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat HYDROLYYSI Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus

Lisätiedot

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen Ammoniakkipäästöt Yli 50 % maatalouden 6 % aiheuttamista ammoniakkipäästöistä aiheutuu lannankäsittelystä Ammoniakin haihtuminen: happamoittaa ja rehevöittää

Lisätiedot

Typenja fosforintalteenotto

Typenja fosforintalteenotto Typenja fosforintalteenotto jätevesistä - rejekti Surendra Pradhan Riku Vahala Anna Mikola Juho Kaljunen 29.03.2017 Sisällys Typen talteenoton tarpeellisuus NPHarvest-projekti lyhyesti Laboratoriotestien

Lisätiedot

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan

Lisätiedot

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA Teija Rantala ja Sanna Antikainen, Savonia-ammattikorkeakoulu VÄHÄHIILINEN MAATILA -SEMINAARI 12.12.2018 Tutkimuksen taustaa Tutkimus

Lisätiedot

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Pullonkauloja kierrätyslannoitteiden markkinoilla viljelijä- ja laitoskyselyjen tulokset

Pullonkauloja kierrätyslannoitteiden markkinoilla viljelijä- ja laitoskyselyjen tulokset Pullonkauloja kierrätyslannoitteiden markkinoilla viljelijä- ja laitoskyselyjen tulokset 28.11.2018 Viikki Ari-Matti Seppänen Tutkija Luonnonvarakeskus, Jokioinen ari-matti.seppanen@luke.fi Webropol kyselyt

Lisätiedot

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa? Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa? RAVINNEKIERROISTA VOIMAA ETELÄ-KARJALAAN 04.04.2019 Mervi Matilainen Apila Group Oy Ab @Apilagroup #materialswisdom Lähtökohdat Kolmekymmentä vuotta sitten

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön

Lisätiedot

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina 30.1.2019 Juha Luostarinen Yritys Perustettu v. 2001, työntekijöitä 9 Alana biokaasulaitosten

Lisätiedot

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Energiaa ja lannoitteita markkinoille Energiaa ja lannoitteita markkinoille JALOJÄTE päätösseminaari 2.12.2010 Mika Horttanainen Jouni Havukainen Mika Luoranen ENERGIA- malli Keskitetty käsittely: Mikkeli 175 000 t/v Pieksämäki 155 000 t/v

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11. Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.2013, Jokioinen Biokaasuprosessi sulkee kierron Lähtökohtana lopputuotteiden

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

MÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki

MÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki MÄDÄTEPÄIVÄ PORI 28.11.2018 Biokaasulaitokset Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki 2 1.Laitoksen rakenne meillä ja muualla, onko eroa 2.Laitostyypit 3.Laitoksen vaikutus lopputuotteeseen 4.Viranomaistahot,

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN 1 2. 2. 2 0 1 8 VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA 7.2.2018, ANTTI-PEKKA PARTONEN 1 V A L I O N V A S T U U L L I S U U S O H J E L M A 12.2.2018 MIKSI

Lisätiedot

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1. KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.2013 MTT ja ruokajärjestelmä 5.2.2013 2 Biotalouden kestävä ainekierto

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Pyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI)

Pyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI) Pyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI) 1.10.2018 30.11.2020 Mari Räty, Marleena Hagner, Kimmo Rasa, Sari Peltonen, Johanna Nikama, Minna Sarvi ja Riikka Keskinen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä

Lisätiedot

Biobisnestä Pirkanmaalle

Biobisnestä Pirkanmaalle Biobisnestä Pirkanmaalle Lempäälä 23.2.2017 9.3.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Historia 1998 Biokaasuntuotanto alkoi Kalmarin maatilalla. Biokaasua on tuotettu lannasta, nurmesta ja elintarviketeollisuuden

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ Teija Rantala, Jani Paukkonen, Sanna Antikainen, Miisa Tavaststjerna Ravinnerenki-hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu Maataloustieteenpäivät

Lisätiedot

AGERAGAS INNOVATION OY. Material Week Kannus

AGERAGAS INNOVATION OY. Material Week Kannus AGERAGAS INNOVATION OY Material Week Kannus 31.10.2016 MIKÄ ON AGERAGAS INNOVATION? Ageragas Innovation syntyi Agribisnes 1. jälkimainingeissa Syyskuussa 2016 perustettu Oy 8 osakasta, joista 5 maidontuottajaa,

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi Tapio Salo ja Maarit Hellstedt Luonnonvarakeskus Biomaakunta-seminaari 30.10.2017, Kälviä Kotieläintuotannon sijoittuminen Kotieläintuotanto on voimakasta Pohjanmaalla

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot