RAUTATIELÄHETYS. Sinivuokkoja Pappilanniemessä Lappeenrannassa RAUTATIELÄISTEN KRISTILLISEN YHDISTYKSEN LEHTI

Transkriptio

1 RAUTATIELÄHETYS Sinivuokkoja Pappilanniemessä Lappeenrannassa RAUTATIELÄISTEN KRISTILLISEN YHDISTYKSEN LEHTI N:o

2 Siipipyörä SIIPIPYÖRÄ Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Hinta 10 vuosikerta TOIMITUS Kymenraitti 4 as 4, Lappeenranta Puhelin Sähköposti arto.auranen@auranet.fi Toimituskunta Päätoimittaja Reino Tanjunen, toimitussihteeri Arto Auranen, Kirsti Hartikainen, Raimo Jäntti, Esa Lipasti, Onni Lysti, Kalervo Peltonen RKY:N TOIMISTO Liisankatu 27 G 17, Helsinki Puhelin (09) , Sähköposti: rky.irm@kolumbus.fi Päivystys tiistaisin klo RKY:n pankkitili FI RKY:n kesäkoti RAUTIALA, Vesilahti, puhelin (Pitopalvelu) Rautialan Ystävät ry:n pankkitili FI RKY:n kotisivut: RKY:n HALLITUKSEN PÄÄTÖKSIÄ: RKY:n TIEDOTUKSIA TIEDOTUKSIA Esa Lipasti kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi. Asia julkistetaan Juhannusjuhlilla Rautialassa Liisankadun vuokraa tarkistettiin Yhdistyksen vakuutukset kilpailutetaan ja laitetaan vastaamaan nykypäivän tilannetta. Rautialan peltojen vuokrasopimuksesta tarjouspyynnöt Talvipäivät Seinäjoella Valittiin järjestelytoimikunta Unkarissa Balatonszarszossa pidettävän konferenssimatkaan Kattoremonttia varten päätettiin ottaa pankkilainaa Rautialan kattoremontti Sinä voit osallistua Rautialan kattoremonttiin lahjoittamalla yhdistyksen tilille FI haluamasi summan. Kattoremontti on tehty kevään aikana. Saamme ihailla uutta kattoa juhannusjuhlilla. Tervetuloa!

3 Siipipyörä SIIPIPYÖRÄ RAUTATIELÄISTEN KRISTILLISEN YHDISTYKSEN LEHTI vuosikerta HELLUNTAIN IHME.. sinä, Jumala, annat runsaat sateet, nääntyneen maasi sinä saat jälleen kukoistamaan. Sinun väkesi elää siellä hyvyydessäsi sinä huolehdit köyhistä, Jumala. Ps. 68 Kevät. Pitkä ja kylmä talvi on takana. Kevään ensi kukkaset ovat puhjenneet loistoonsa. Muuttolinnut rakentelevat pesiään. Kesä on ovella. On Pyhän Hengen, helluntain juhlan aika. Kevät tarvitsee sateensa, jotta luonto voi valmistautua uuden kasvukauden ihmeeseen. Taivaallinen Isä lähetti omillensa Pyhän Hengen. Sen saivat Hänen opetuslapsensa odotuksen jälkeen. Sama Puolustaja on keskellämme myös tänään. Tämä lahja on lahja jokaiselle kristitylle. Lahja sekä opettaa että virvoittaa. Lahja myös hoitaa ja rohkaisee meitä elämämme arjessa ja kiusausten keskellä. Lahja saa meidät näkemään läheistemme puutteen ja hädän lähellä ja kaukana. Lahja myös armahtaa. On uudistavan kevät- ja kesäsateen aika. On Hengen aika. Taivaallinen Isämme kyllä tietää, mitä Hänen lapsensa tarvitsevat. Antakaamme Hengen sateen hoitaa meitä sekä läheisiämme, ystäviämme ja rakkaitamme. Iloitkaamme yhdessä uudesta keväästä ja kesästä. Antakaamme Hengen tuulien puhaltaa ja uudistaa meitä yhä rohkeammin julistamaan Vapahtajan pelastustyötä keskellämme ympäröivässä yhteiskunnassa ja koko luomakunnassa. Siunaavin ajatuksin Reino

4 Siipipyörä JEESUS KRISTUS ON SYNTISTEN YSTÄVÄ Kristuksessa rakkaat RKY-ystävät, sisaret ja veljet! Kun tätä kirjoitan, on ensimmäisen pääsiäispäivän aamu. Pitkäperjantaina, Kristuksen kuolinhetken rukouspalveluksessa olen kotikirkossani saanut kuulla Vapahtajamme, Jeesuksen Kristuksen maallisen elämän viimeisistä tuokioista. Olen saanut laulaa koskettavaa virttä Oi rakkain Jeesukseni, piinattu verinen yhdessä toisten kotiseurakuntani jäsenten kanssa. Eniten minua puhuttelivat virressä lauletut sanat: Nyt kiitos haavoistasi, syntisten ystävä. On sinun kuolemasi minulle elämä. Todellakaan maan päällä ei ole ketään niin suurta syntistä, etteikö Kristus olisi ristinkuolemallaan hänenkin syntejänsä sovittanut. Jokaisella meistä vajavaisista syntisistä on ainakin yksi ystävä. Hän on Jeesus Kristus, Elävän Jumalan Poika. Profeetta Jesaja rohkaisee meitä uskossamme Vanhan testamentin sivuilta voimme lukea, kuinka profeetta Jesaja ennalta kuvaa Vapahtajamme suurta lunastustyötä ja sitä armoa, jonka me saamme Hänen verensä kautta omistaa: Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan? Hän kasvoi Herran edessä niin kuin vesa, niin kuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet. Jes. 53: 1-2; Profeetta Jesaja jatkaa edelleen: Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, hänen haavainsa kautta me olemme paratut. Jes. 53: 4-5 ; Toivotan jokaiselle SIIPIPYÖRÄ-lehden lukijalle Jumalan suurta siunausta. Unto Martikainen, Joensuu

5 Siipipyörä OULUN RAUTATIEN RAKENTAMISESTA Oulun radan rakentajien muistomerkki, (Lahtinen, Matti); Heiskanen, Pentti (s. 1933), Graniitti, hakattu. 180 x 840 x 105 cm, Rata-aukio, Vaara, keskusta. Muistomerkin taustalla museoveturi, joka nykyään on poistettu. Suomalainen rautatiekeskustelu alkoi 1840-luvulla. Vuosien ajan kilpailtiin kanavien ja rautateiden välillä: Rautateiden luonnoton nopeus on aivan tarpeeton meidän maassamme, missä ei ole totuttu hätiköimään. Näin kirjoitettiin Saimaan kanavan valmistuttua Rautatiekeskusteluun osallistui myös entisenä oululaisena pidettävä J.V. Snellman, joka jo ilmeisesti ensimmäisenä esitti v Oulun liittämistä eteläiseen Suomeen Savon (lähinnä Kuopion kautta) rautatien avulla. Snellman oli vankkumaton rautatien kannattaja. Hän kirjoitti Helsingfors Tidningariin v. 1857: Nykyisen ajan historia todistaa, ettei rautateitä ja sivistystä voida erottaa toisistaan Rautatie on välttämättömyys. Rata Pohjanmaalle nousi esille jo vuosien valtiopäivillä. Ratalinjatutkimuksia suoritti insinööri Knut Pipping linjalla Lapualta Pohjanmaan kautta Ouluun v V.1872 tammikuun 17. paivä pidettiin Oulun kaupungin äänivaltaisten asukkaiden kokous, jossa heitä evästettiin rautatieasioissa. Tässä kokouksessa oululainen eläinlääkäri Nylander pohjusti rau-

6 Siipipyörä tatieasiaa. Niinpä lokakuussa 1876 mm. Oulun edustajat matkasivat herrojen Helsinkiin. Heitä olivat herrat kuvernööri Otto Nyberg, kauppias A.O. Snellman ja maisteri J.G. Pentzin. Pohjanmaan lähetystö teki keisarille osoitetussa anomuksessa tiettäväksi, kuinka radan rakentaminen oli välttämätön ja esitti, että keisari tekisi tuleville valtiopäiville esityksen radan rakentamisesta Tampereelta Pohjanmaan kautta Ouluun. Anomuksen tueksi esitettiin mm. seuraavanlaisia perusteluja: teollisuus ja elinkeinot tulevat Pohjanmaan yhdistettyä muun maailman kanssa kohoamaan arvaamattomasti ja siis luulemme, että Suomi tulevaisuudessa on runsaasti takaisin saava niitä kustannuksia, joita rautatien rakentaminen vaatii. Rautatievaliokunta radan rakentamiseksi perustettiin v ja valmistui mietintö, jossa Oulua ei kannatettu. Seitsemän vihaista valtiopäivämiestä esitti vastalauseensa tämän johdosta. Heitä olivat mm. A.O. Snellman ja Ylivieskan lukkari Pietari Päivärinta, valiokunnan puheenjohtaja professori O. Donner sekä Limingan kappalainen Henrik Schroderus ja Kokkolan edustaja G.A. Ingman. Säädyt kävivät kovaa taistoa ratalinjasta ja lopulta Oulu voitti säädyissä äänin 22 / 10 ja talonpojissa Oulu voitti äänin 31 / 23. Helsingin edustaja Robert Castren puolusti vahvasti Oulua ja Pohjanmaata: Pohjanmaan kansa oli kykenevä korkeampaan kehitykseen kuin kenties useampien muiden alueiden väestö. Valtion velvollisuus oli hänen mielestään valloittaa takaisin tämä menetetty yhteisen isänmaamme osa ja rakentaa rata Nurmosta Ouluun. Säätyjen päätös päivättiin ja keisari vahvisti valtiopäivien päätöksen. Kun oululaiset saivat tietää päätöksestä , ilotulitusraketit ja soihdut roihusivat ja kanuunat paukkuivat. Armollinen keisarin käskykirje radan rakentamisen käski ja määräsi Oulun radan rakennuskomitean. Radan rakentaminen tapahtui nopeasti ja ammattitaidolla, lokakuussa 1886 rata valmistui. Liikenne Oulun radalla alkoi Oulujoen sillan yli Toppilan satamaan juna kulki ensimmäisen kerran Jo lokakuun alussa rautatierakennuskomitean jäsenet tulivat von Alftanin johdolla junalla Ouluun. Syystä saattoi keisari kirjoittaa kenraalikuvernööri von Heidenin radan valmistumisesta kertovaan esittelynoottiin: Kaikki tämä on erittäin ilahduttavaa ja tekee kunniaan rakennusmiehille. Oulun radan valmistujaisjuhlat ovat jääneet oululaiseen kulttuurihistoriaan. Olihan ky-

7 Siipipyörä seessä silloisen maailman pohjoisimman radan valmistuminen. Juhlaillallisten hinnalla 45 markkaa henkilöltä saattoi Oulun torilta ostaa voita tai suolalohta noin 30 kiloa. Juhlaillallista vietettiin susiteetissa, nykyisellä kaupungintalolla, joka oli runsaasti koristeltu ulkoa ja sisältä. Juhliin oli syytäkin: Koska Oulun rautatien liikkeen alkuunpano on sangen iso ja pätevä kohtaus tälle Oulun kaupungille on kaupungin velvollisuus juhlavieraitten tultua junalla Helsingistä ja muista paikkakunnista esiintyä arvollisesti. Valtuustolla ei ollut tähän mitään sanomista. Juhlarahat lainattiin kaupungin mutauskassasta (katujen kunnostusta varten varattu rahasto). Juhlajuna lähti Ouluun Helsingistä ja saapui Ouluun kello 8.30 ip. Junassa oli 200 henkeä, kaksi veturia ja 18 vaunua. Lähde: KERTOMUS Oulun rautatien rakentamisesta (29. lokakuuta 1986 julkaistu näköispainoksena Oulun radan 100- vuotisjuhlallisuuksiin) Oulun asema rakennettiin v pohjoisen rataosan ainoaksi II luokan asemarakennukseksi. Sen paikalla sijaitsi aikaisemmin ns. Paana, köydenpunontaverstas, jonka oli rakentanut köydenpunojamestari Johan Högstén. Osittain aseman käyttöön tuli myös pahamaineinen Paanan taksusta Asemarakennusta on laajennettu v (Kuva Rautatiemuseo) Arkkitehti Julius Basilierin johdolla Oulun kaupunkia koristeltiin rautatien avaamisen kunniaksi. Asemaa vastapäätä nykyisen Asemakadun päähän oli pystytetty yksi kolmesta juhlaportista. (Kuva: Rautatiemuseo) Ylös kirjasi Reino Tanjunen

8 Siipipyörä KUULUMISIA OULUSTA Apostoli Johannes muistuttaa meitä siitä, että Isän kodissa on monta asuinsijaa. Samalla saamme tietoisuuteemme muistutuksen, että olemme Kristuksen työtovereita ja matkalla kukin persoonallisella tavallamme kohti taivaallista isänmaata. Oulun Karjasillan kirkossa vietettiin RKY:n ja rautatieläisten kirkkopyhää. Liturgina toimi Liisa Karkulehto, Reino saarnasi sekä avusti ehtoollisen jaossa. Kirkkoon oli kokoontunut reilusti yli sata henkeä. Juhlassa avusti myös Karjasillan kirkkokuoro. Tekstin lukijoina olivat jumalanpalveluksen kirkkoväärtit. Sunnuntain aihe oli Jumalan kansan koti-ikävä. Päivän tekstit muistuttivat meitä siitä, kuinka seurakunta iloiten juhlii Herran ylösnousemusta ja voittoa kuolemasta. Kohota Jumalalle riemuhuuto, maa, riemuitkaa, maan asukkaat. Ps 66:1 Tämä riemuhuuto kuuluu myös aikamme kristityille. Keskellämme on toki ahdistusta, pelkoa, kipua ja monenlaista puutetta ja hätää. Meillä on kuitenkin toivo. Toivo paremmasta huomisesta. Jokahetkinen Jumalan armo ja sovitus, jonka Kristus Vapahtajamme ansaitsi ristillään meille ja koko maailmalle. Messun jälkeen siirryimme kirkkokahveille ja keskustelimme RKY:stä ja sen toiminnasta. Kahvivieraat saivat itselleen RKY:n esitteitä ja sitten lähdimme kukin tahoillemme iloitsemaan Jumalan armosta ja sen tuomasta lohdutuksesta ja voimasta arjessamme. Reino Tanjunen

9 Siipipyörä JUHANNUS Rautialassa "Hyvä on kiittää Herraa, laulaa ylistystä sinun nimellesi, Korkein. Hyvä on aamulla kertoa armostasi ja illalla uskollisuudestasi." (Ps.92:2) Perjantai Juhannusaatto Saapuminen ja majoittuminen Lipunnosto ja ruokailu Alkajaisseurat Syttyy juhannuskokko, jos sää ja viranomaiset sallivat Lauantai Juhannuspäivä Aamupala ja aamuhartaus Jumalanpalvelus Rautialassa Lounas Rautialassa Lepoa, luonnossa ihmettelyä ja kokemusten vaihtoa Päiväkahvit ja jutustelua kahvikupin ääressä Raamatun tutkistelua Päivällinen 19 - Iltaveisuut ja hoitava, hautova juhannussauna odottaa 21 - Lipunlasku ja iltavirsi Sunnuntai II Juhannuspäivä Lipunnosto, aamuvirsi ja aamupala Raamattuopetus Rautialassa Lounas Rautialassa Päätösjuhla ja lipunlasku Lähtökahvit Olisi suotavaa ilmoittautua , Päivystys tiistaisin klo Sähköposti: rky.irm@kolumbus.fi tai netissä Kutsukaa ystäviä mukaan päiville!

10 Siipipyörä RKY:N KESÄPÄIVÄT SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Rautialassa "Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden; pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.!" Ps 51:3 Perjantai Hallituksen retriitti ja kokous saapuminen ja kotoutuminen Illallinen Alkajaiset, tervehdyksiä, yhteislaulua, muisteluita Lauantai Lipunnosto, aamunsana ja aamupala RKY:n sääntömääräinen toinen vuosikokous Lounas Sulattelua, keskusteluja, uintia ja samoilua luonnossa Päivän kahvihetki Raamattutunti, sisäisestä uskon elämästä Päivällinen Saunat lämpiävät, iltapala iltavirren kera Lipunlasku Sunnuntai Lipunnosto ja aamupala Jumalanpalvelus Vesilahden kirkossa Lounas Jumalan sanan ja päivän teeman äärellä viipyminen Lipunlasku, lähtökahvit ja lähtörukous. Hyvä olisi ilmoittautua jo ajoissa kesäpäiville. Huomioi muuttunut aika!

11 Siipipyörä KADONNUT RUUSU Jeesus vei opetuslapset ulos kaupungista, lähelle Betaniaa ja siellä hän kohotti kätensä ja siunasi heidät. Siunatessaan hän erkani heistä ja hänet otettiin taivaaseen. ( Lk 24:50-51 ) Kristus oli otettu pois taivaaseen, Isän luokse. Näytelmässään Sijainen Rolf Hochhuth, sen alkujohdannossa, siteeraa Bernard Shawia kirjoittaen Varo niitä ihmisiä, joiden Jumala on taivaassa. Siis joiden mielestä Jumala on kaukana, tavoittamattomissa, ei kuulemassa ja näkemässä meidän puuhiamme.. Näytelmä kertoo paavin, Kristuksen sijaisen ja valtaa käyttävien silmien sokeudesta, mielistelystä ja menettelyistä juutalaisten vainoissa toisen maailmansodan aikana aikana.. Ruusu oli kadonnut, kauneus, ilo ja rohkeus on poissa. Kirjoituksen otsikko on otettu turkkilaisen kirjailijan Serdar Özkan saman nimisestä hienosta romaanista. Siinä hän kuvaa kauniisti, mutta silti järkyttävästi kahden sisaren ruusutarhan ympärille kiertyvien tarinoiden kautta ihmisen vaikeaa matkaa kohti ihmisyyttään, kohti todellista itseään. Tarinoissa paljastuu, että meidän länsimaisten ihmisten ongelma on se, että me olemme keskittyneet vain fysikaaliseen, näkyvään, mitattavaan maailmaan, emmekä onnistu näkemään sen taakse. Ruusu on kadonnut. Jumala ja hänen mahdollisuutensa ovat pilvien takana ja peitossa. Me älyllistämme kaiken, rakkauden, ilon ja rauhan ja samalla ehdollistamme ne. Siksi hyväsydämisyys, hyvyys, suvaitsevaisuus, sielullinen rikkaus ja inhimillinen vaatimattomuus, elämän ruusut ovat niin usein meiltä kadoksissa. Yksi tapa katsoa mitattavan, fysikaalisen todellisuuden taakse rajan yli on usko ja toivo. Kristitty on merkillinen vaeltaja. Hän kulkee tietänsä, uskoo ja toivoo, ilman vahvoja näyttöjä ja kovia dokumentteja. Toivo on luottamista siihen, että kaikki ei ole siinä, mitä me ymmärrämme, näemme ja pystymme todentamaan. Se on tarttumista siihen, mitä Jumala on luvannut. Martti Lutherin rakas puoliso Katharina von Bora sanoi terävästi uskoaan pilkkaaville: Takerrun Kristukseen kuin takiainen päällystakkiin! Opetuslapsillakin oli ollut vaikea matka, hitaasti ja vähän kerrassaan oli opittu tuntemaan Jumalaa ja Jeesusta. Mutta Helatorstain tekstin loppuosa kuvaa kauniisti, sitä kuinka ruusu oli löydetty: He kumartuivat maahan asti ja osoittivat hänelle kunnioitustaan, ja sitten riemua täynnä palasivat Jerusalemiin. Aurinkoista ja riemullista ja kukkien täyttämää kesää teille toivottaen. Esa Lipasti

12 Nettisivuilla ja syksyn Siipipyörissä julkaistaan tarkempia tietoja Kansainvälisestä konferenssista ja lomaviikosta mm. ilmoittautumisesta, hinnoista ja matkajärjestelyistä, kunhan ne ovat tiedossa. Lähdetään joukolla edustamaan RKY:tä Unkariin! JÄSENMAKSUN 10 JA SIIPIPYÖRÄ-LEHDEN 10 MAKSAMISTA VARTEN ON PANKKISIIRTO SISÄÄNPISTONA MUKANA RKY:N TILILLE FI