Ympäristölupapäätöksen nro 53/02/2, muuttaminen rikastushiekkaa koskevien määräysten osalta ja toiminnan aloittamislupa, Lappeenranta

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 110/09/2 Dnro ISY-2009-Y-111 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristölupapäätöksen nro 53/02/2, muuttaminen rikastushiekkaa koskevien määräysten osalta ja toiminnan aloittamislupa, Lappeenranta LUVAN HAKIJA Nordkalk Oyj Abp Lappeenranta

2 ASIAN VIREILLETULO JA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE 2 Ympäristölupapäätöksen nro 53/02/2, muuttamista rikastushiekkaa koskevien määräysten osalta ja toiminnan aloittamislupaa koskeva hakemus on saapunut ympäristölupavirastoon Kaivostoiminta sekä malmin ja mineraalin rikastamotoiminta ovat ympäristöluvanvaraisia toimintoja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 7 a ja b mukaan. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohtien 5 a ja b nojalla toimivaltainen lupaviranomainen kaivosta ja rikastamoa koskevassa asiassa. HAKEMUS Toimintaa koskevat luvat ja kaavoitustilanne Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antanut päätöksen nro 53/02/2 Lappeenrannan kaivoksen sekä kalsiitti- ja wollastoniittirikastamojen ympäristölupahakemuksesta. Päätöksessä on seuraava jätteitä, niiden käsittelyä ja hyödyntämistä koskeva määräys nro 5. "Sivukivi, maanpoistomassat ja rikastushiekka on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään. Hyödynnettävissä olevat maa- ja kiviainekset on pidettävä erillään toisistaan ja lajiteltava. Kun rikastushiekkaa käytetään maanrakentamisessa, on noudatettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen antaman ympäristölupapäätöksen A1092 lupamääräyksiä. Rikastushiekan läjitysalueelle saa läjittää rikastamojen nykyisessä toiminnassa syntyvää rikastushiekkaa (asetus 1129/01: jäteluokka ). Rikastustoiminnassa ja rikastuskemikaalien käytössä tapahtuvista rikastushiekan koostumukseen olennaisesti vaikuttavia muutoksista on ennalta ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muutosten vaikutus rikastushiekan koostumukseen ja jäteluokitukseen on tällaisen muutoksen tapahtuessa selvitettävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Maanpoistomassojen läjitysalueelle saa sijoittaa vaaratonta pysyvää maa- ja kiviainesta kuten maanpoistomassoja ja sivukiveä (jäteluokka ) sekä toiminnassa syntyviä muita kiviainesjätteitä ( , ja ).

3 Toiminnassa syntyvät muut jätteet on kerättävä, välivarastoitava asianmukaisesti ja toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on säilytettävä lukittavassa, katetussa tiivispohjaisessa paikassa. Kemikaalijätteet, jäteöljyt ja muut ongelmajätteet on merkittävä asianmukaisesti. Erilaisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Laskeutusaltaista poistettavat lietteet ja muut toiminnassa muodostuvat lietteet on käsiteltävä ja sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vesien pilaantumista." 3 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on antanut päätöksen nro A1092 kalkkikiven rikastusprosessissa syntyvän rikastushiekan käytöstä maanrakentamisessa ja maanparannuksessa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen toimialueella. Päätöksessä on seuraavat määräykset: "1. Rikastushiekkaa voidaan käyttää Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen toimialueella maarakentamiseen alueilla, jotka eivät sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella taikka luonnonsuojelualueella. 2. Jokaiselle käyttökohteelle on haettava erillisellä ilmoituksella ympäristöviranomaisen hyväksyntä vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aiottua aloitusajankohtaa. Tässä yhteydessä voidaan rikastushiekan käytölle antaa ehtoja taikka vaatia haettavaksi erillistä ympäristölupaa. Mikäli rikastushiekan käyttömäärä sijoituskohteessa on yli tonnia, tulee ilmoitus toimittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen. Muussa tapauksessa ilmoitus tulee toimittaa käyttökohteen sijaintikunnan ympäristöviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä ainakin seuraavat tiedot: - tiedot kiinteistöistä, joiden alueella sijoituskohde sijaitsee (sijainti, omistaja/haltija) - kuvaus alueen maankäytöstä (alueen kaavoitustilanne, etäisyys lähimmille asuinkiinteistöille tai muihin häiriintyviin kohteisiin) - mahdolliset pohjavesitiedot ja talousvesikaivojen sijainti - kuvaus alueen maaperästä - yleiskuvaus toiminnan ympäristökuormituksesta (melu- ja pölyhaitat sekä toiminnasta aiheutuva liikenne) - suunniteltu rakentamisaikataulu - kuvaus käytettävästä rakenteesta (rikastushiekan käyttömäärä, kerrospaksuus, päällystemateriaali ja sen paksuus) - tiedot mahdollisesta välivarastoinnista 3. Rikastushiekan kuljetus yleisessä käytössä olevien teiden ja alueiden kautta on järjestettävä siten, että ajoneuvojen kuormatilat ovat umpinaiset tai muuten järjestetty siten, ettei hiekkaa tai siitä suotautuneita nesteitä tai pölyä voi päästä ulos ajoviiman, tien epätasaisuuden tai muiden vastaavien syiden vuoksi. 4. Rikastushiekan maarakentamisessa ja välivarastoinnissa tulee huolehtia siitä, ettei näistä aiheudu terveydelle tai ympäristölle haitallista pölyämistä. Tämän estämiseksi tulee rikastushiekka tarvittaessa sijoittaa rakenteeseen kostutettuna. Varastokasat on tarvittaessa peitettävä tai kasteltava taikka muutoin estettävä haitallinen pölyäminen. Asuinalueella taikka tämän välittömässä läheisyydessä sijaitsevat varastokasat on pidettävä peitettynä.

4 5. Rikastushiekasta tulee analysoida vuosittain ainakin arseeni- (As), kadmium- (Cd), kromi- (Cr), kupari- (Cu), nikkeli- (Ni), lyijy- (Pb) ja sinkkipitoisuudet (Zn) sekä niiden liukoisuus. Mikäli raskasmetallien pitoisuudet ja liukoisuudet ovat peräkkäisten analyysien perusteella riittävän vakiot, voidaan analysointiväliä muuttaa ympäristökeskuksen erillisellä hyväksynnällä. Analyysitulokset tulee toimittaa Kaakkois- Suomen ympäristökeskukseen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristöviranomaiselle viimeistään laitoksen vuosiraportoinnin yhteydessä. Mikäli käyttöön otetaan uusia prosessikemikaaleja, tulee niiden ympäristövaikutuksista toimittaa selvitys em. viranomaisille. 6. Pohjaveden laatua tulee seurata kertaluonteisesti yhden riittävän edustavan kohteen läheisyyteen asennettavasta pohjavesiputkesta otettavilla vesinäytteillä. Vesinäytteiden analyysitulokset tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristöviranomaiselle." 4 Hakemuksen sisältö Hakemuksessa haetaan Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupapäätöksessä nro 53/02/2 kohdassa "Jätteen, niiden käsittely ja hyödyntäminen" asetetun rikastushiekan jäteluokituksen poistamista siltä osin kuin rikastushiekkaa hyötykäytetään muun muassa maarakentamisessa. Hakemuksessa on tällä tarkoitettu, että rikastushiekkaa ei ole pidettävä jätteenä siltä osin kuin sitä hyötykäytetään. Perustelut Rikastushiekan tuotteistaminen Rikastushiekkaa muodostuu kalsiitin rikastuksessa vuosittain noin t. Rikastusprosessissa jauhetusta kalkkikivestä vaahdotetaan silikaatit pois amiineilla. Rikastushiekkaliete pumpataan selkeytysaltaille. Ennen varsinaista purkua lietteestä erotetaan hienoin aines erityisellä jakolaatikolla. Selkeytysaltaalla liete sedimentoituu ja selkeytynyt vesi pumpataan takaisin prosessivesikiertoon. Selkeytysaltaat on jaettu osiin siten, että osa altaista on aina kuivumassa. Kuivauksen jälkeen karkeampi kiintoainefraktio siirretään altaista tuotekasoille, joista se toimitetaan asiakkaille. Hiekalle tehdään rakeisuusmääritykset laadunvalvontana noin t:n välein. Tuotteet voidaan toimittaa myös suoraan rikastushiekka-altaalta.

5 5 Rikastushiekan kemialliset ominaisuudet Rikastushiekka koostuu pääasiassa kalsiitista (36,4 %), wollastoniitista (19,9 %) ja diopsidista (14,8 %). Lisäksi se sisältää mm. plagioklaasia, kalimaasälpää, kvartsia ja sarvivälkettä. Rikastushiekassa esiintyy myös vähäisiä määriä matalan lämpötilan hydrotermisiä mineraaleja (apofylliitti, pektoliitti, prehniitti). Plagioklaasi on koostumukseltaan pääasiassa albiittia, mutta rikastushiekassa esiintyy myös oligoklaasia ja andesiinia. Rikastushiekka sisältää hyvin vähän sulfidimineraaleja, jotka koostuvat pääosin magneettikiisusta. Lisaksi on hiukan pyriittiä ja kuparikiisua. Sulfidimineraaleissa on havaittavissa vain satunnaista rapautumista rakeiden reunoilla. Koska rikastushiekka koostuu suurimmaksi osaksi kalsiitista, se sisältää huomattavan määrän kalsiumia (26 %) ja erityisesti karbonaattihiiltä (4,6 %). Sen lisäksi se sisältää suhteellisen runsaasti piitä, magnesiumia ja rautaa. Rikastushiekan rikkipitoisuus on hyvin alhainen (0,03 %) johtuen sulfidimineraalien vähyydestä. Rikastushiekka sisältää myös hyvin vähän raskasmetalleja. Niiden pitoisuudet ovat selvästi pienempiä kuin pilaantuneiden maiden arviointiin tarkoitetut kynnysarvot: Analysoituja pitoisuuksia Kynnysarvo As (mg/kg) <10 0,16 <10 <2 5 Cd (mg/kg) <0,5 0,069 - < * 1 Co (mg/kg) 5 0,094 2 < * 20 Cr (mg/kg) <5 2,0 8 3, Cu (mg/kg) 12 9,3 5 6, Pb (mg/kg) <5 28 <5 4,28 60 Ni (mg/kg) 4 0,9 3 3,35 50 V (mg/kg) 8 <0,33 7,8 7, Zn (mg/kg) 5 8,8 13 7, * = alle määritysrajan Rikastushiekka ei ole happamia valumavesiä tuottavaa, vaikka se sisältääkin hiukan sulfidimineraaleja. Tämä johtuu siitä, että rikastushiekka sisältää huomattavan paljon happoa neutraloivaa kalsiittia suhteessa sulfidimineraalien haponmuodostuskykyyn. Rikastushiekan neutraloimispotentiaalisuhdetta kuvaava NPR-arvo on hyvin korkea. Arvo on vaihdellut arviointimenetelmästä riippuen

6 6 Suurin osa prosessissa käytetyistä kemikaaleista on vaahdotuksen jälkeen kiinnittyneinä mineraalirakenteisiin. Läjitysalueelle menevien kemikaalien määrä on alle 0,5 % hiekan määrästä. Käytetyistä kemikaaleista amiini hajoaa biologisesti pitkällä aikavälillä kokonaan ja alkoholi yli 80 %:sti. Rikkihappo reagoi kalsiitin kanssa muodostaen kipsiä. Rikastushiekan hyödyntäminen Rikastushiekkaa on luvulla hyödynnetty alueen maarakentamisessa keskimäärin noin t/a. Maarakentamistarkoitukseen käytettävän rikastushiekan tuotenimi on Nordkalk FS suodatinhiekka ja maanparannuksessa Nordkalk Kalsiitti LV, Nordkalk Kalsiitti 2 LV ja Nordkalk Dolomiitti LV, jonka nykyinen tuotenimi on Nordkalk Mg- 5 LV. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakija on liittänyt hakemusasiakirjoihin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ( ), Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ( ) ja Tiehallinnon ( ) lausunnon rikastushiekan tuottamisesta ja sen soveltuvuudesta maarakentamiseen. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ovat ilmoittaneet, että niillä ei ole lausuntoihinsa lisättävää. Hankkeen vireilläolosta ei ole ilmoitettu, koska se on ilmeisen tarpeetonta hakemuksen ollessa yksittäisen lupamääräyksen teknisluonteista muuttamista koskeva asia, jolla ei ole vaikutusta toiminnan päästöjen tai ympäristövaikutusten määrään tai laatuun. Lausunnot 1. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että suodatinhiekkaa voitaisiin sen ympäristöteknisten ominaisuuksien puolesta käyttää tuotteena maarakennuksessa

7 ilman, että sen ominaisuuksista asianmukaisessa käytössä aiheutuisi sanottavaa ympäristöhaittaa tai -vaaraa. 7 Rikastushiekkaa käyttämällä on mahdollista säästää huomattavia määriä luonnon neitseellisiä hiekkavarantoja ja maisemaa. Rikastushiekkaa onkin käytetty maarakentamisessa keskimäärin tonnia vuosittain. Elintarvikevirasto Evira on hyväksynyt pääosin Nordkalk FS suodatinhiekasta seostetut kalsiitti- ja dolomiittituotteet luomuviljelyyn soveltuvaksi maanparannusaineeksi. Rikastamoiden sivutuotteena syntyvän rikastushiekan materiaaliominaisuuksia ja ympäristökelpoisuutta on selvitetty ja 2000-luvulla useilla eri tutkimuksilla. Selvitysten perusteella Nordkalk FS suodatinhiekka (rikastushiekka) soveltuu sellaisenaan teknisten ominaisuuksiensa puolesta korvaamaan luonnonmateriaaleja. Tutkimusten mukaan suodatinhiekan hyödyntämisestä ei ole myöskään aiheutunut haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Suodatinhiekkaa voitaisiin sen ympäristöteknisten ominaisuuksien puolesta käyttää tuotteena maarakennuksessa ilman, että sen ominaisuuksista asianmukaisessa käytössä aiheutuisi sanottavaa ympäristöhaittaa tai -vaaraa. Jätelain (1072/1993) 3 :ssä jätteeksi luokitellaan aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Olennaista Nordkalk FS suodatinhiekan jätetulkinnassa onkin, onko suodatinhiekka poistettu käytöstä vai varastoitu odottamaan sen hyödyntämistä. Tähän vaikuttaa puolestaan se, onko suodatinhiekalla taloudellista arvoa ja onko sillä riittävästi kysyntää. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tulkintalinjauksissa erottuu sivu- / jäännöstuotteiden osalta kaksi pääkriteeriä: hyödyntämisen todennäköisyys ja sen riskittömyys ympäristön ja terveyden kannalta. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen käsityksen mukaan molemmat em. kriteerit täyttyvät myös Nordkalk FS suodatinhiekan osalta, joten suodatinhiekkaa voitaisiin em. perusteella pitää maanrakennukseen soveltuvana tuotteena. Rikastushiekan mahdollisesta tuotestatuksesta päättää toimivaltainen ympäristölupaviranomainen ympäristölupapäätöksen yhteydessä. Mahdollinen myönteinen ratkaisu on voimassa toistaiseksi, mutta sitä voidaan muuttaa, jos myönteisen ratkaisun perusteena

8 8 olevat tosiasiat muuttuvat; esim. rikastusprosessin lisäaineet muuttuisivat haitallisiksi. Siten tuotteistamispäätökseen tulee liittyä valvontavelvoitteita, joilla seurataan rikastushiekan laadun pysyvyyttä hyötykäyttökelpoisena. Tuotteistamispäätöksen tueksi tarvittaisiin vielä lisänäyttöä suodatinhiekan taloudellisesta arvosta maarakennustuotteena. 2. Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut, että se on myöntänyt alueellaan muutamia ympäristölupia tai tehnyt päätöksiä koetoimintailmoituksista, joissa on hyödynnetty rikastushiekkaa maarakennuskohteissa. Saatujen kokemusten perusteella rikastushiekan käytöstä ei ole aiheutunut haittaa ympäristölleen. Saatujen kokemusten ja lausuntopyynnön mukana annetun selvityksen perusteella Lappeenrannan seudun ympäristötoimi puoltaa Nordkalk FS suodatinhiekan tuotteistamista käytettäväksi tie-, katu- ja kenttärakenteissa. Kyseisen materiaalin kohdalla ympäristölupamenettely on turha ja haittaa tuotteen hyötykäyttömahdollisuuksia. Suodatinhiekan käyttäminen maarakentamisessa säästää neitseellisiä luonnonvaroja. Mikäli tuotantoprosessissa käytettävät vaahdotuskemikaalit ja niiden määrä muuttuvat oleellisesti, tulee toiminnanharjoittajan esittää riittävät tutkimustulokset tuotteen vaarattomuudesta. 3. Tiehallinto rikastushiekan mahdollisena käyttäjänä on todennut, että yksi este sivutuotteiden hyödyntämiselle osana tavanomaista rakentamista on ollut osapuolien kannalta pitkä ja hankala ympäristölupaprosessi seurantajaksoineen. Sivutuotteiden tuotteistaminen parantaa mahdollisuuksia käyttää sivuotteita niillä kohteilla, millä se tierakenteiden toimivuuden, hankkeen talouden sekä ympäristön kannalta on järkevää. Tierakenteissa hyödynnettävien sivuttuotteiden tulee täyttää laatuvaatimukset paitsi ympäristön, myös materiaalien ja rakenteille asetettujen teknisten laatuvaatimusten osalta. Nordkalkin rikastushiekkaa voidaan käyttää tierakenteissa hankekohtaisesti sovitettuna mm. suodatinkerroksessa ja meluvallirakenteissa. Hiekan sisältämän fluoridin liukoisuus on 12 mg/kg ja se ylittää Tiehallinnon ohjeessa peitetylle rakenteelle esitetyn raja-arvon (10 mg/kg), mutta täyttää päällystetylle raken-

9 teelle esitetyn raja-arvon (30 mg/kg). Tehdyissä koekohteissa rikastushiekan käyttö ei ole aiheuttanut fluoridipitoisuuden nousua vesi- tai maanäytteissä. 9 Normaalisti rikastushiekkaa voi siis käyttää päällystetyn tierakenteen suodatinkerroksena, mutta peitetyn tierakenteen osalta on varmistettava, että rikastushiekan käyttö ei aiheuta juomaveden fluoridipitoisuuden nousua yli laatuvaatimuksen 1,5 mg/l. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen ympäristölupavirasto muuttaa antamansa päätöksen nro 53/02/2 jätteitä, niiden käsittelyä ja hyödyntämistä koskevan määräyksen nro 5. ensimmäistä kappaletta poistamalla kolmannen virkkeen ja lisää muutettavaan määräykseen uuden kolmannen, neljännen, viidennen ja kuudennen kappaleen, jolloin muutettavan määräyksen kappaleet 3, 4 ja 5 muuttuvat kappaleiksi 7, 8 ja 9. Selvyyden vuoksi määräys muutettuna on esitetty jäljempänä kokonaisuudessaan siten, että tekstin poistaminen on osoitettu yliviivatulla tekstillä ja lisätyt tekstit ovat kursiivilla. Sivukivi, maanpoistomassat ja rikastushiekka on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään. Hyödynnettävissä olevat maa- ja kiviainekset on pidettävä erillään toisistaan ja lajiteltava. Kun rikastushiekkaa käytetään maanrakentamisessa, on noudatettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen antaman ympäristölupapäätöksen A1092 lupamääräyksiä. Rikastushiekan läjitysalueelle saa läjittää rikastamojen nykyisessä toiminnassa syntyvää rikastushiekkaa (asetus 1129/01: jäteluokka ). Rikastustoiminnassa ja rikastuskemikaalien käytössä tapahtuvista rikastushiekan koostumukseen olennaisesti vaikuttavista muutoksista on ennalta ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muutosten vaikutus rikastushiekan koostumukseen ja jäteluokitukseen on tällaisen muutoksen tapahtuessa selvitettävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Rikastushiekasta tulee analysoida vuosittain ainakin rikki- (S), arseeni- (As), kadmium- (Cd), kromi- (Cr), kupari- (Cu), nikkeli- (Ni), lyijy- (Pb) ja sinkkipitoisuudet (Zn) sekä niiden liukoisuus. Mikäli raskasmetallien pitoisuudet ja liukoisuudet ovat peräk-

10 10 käisten analyysien perusteella riittävän vakiot, voidaan analysointiväliä muuttaa ympäristökeskuksen erillisellä hyväksynnällä. Analyysitulokset tulee toimittaa Kaakkois- Suomen ympäristökeskukseen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään laitoksen vuosiraportoinnin yhteydessä. Nordkalk Kalsiitti LV tai Nordkalk Mg-5 LV tuotenimikkeillä käytettävät maanparannusaineet, jotka valmistetaan rikastushiekasta lisäämällä siihen dolomiittikalkkikiveä, PCC -kalkin saostusjäämää tai muuta vastaavaa kemikaalia ja jotka täyttävät lannoitevalmisteista annetun asetuksen mukaiset vaatimukset, ovat tuotteita. Nordkalk Kalsiitti 2 LV, joka täyttää lannoitevalmisteista annetun asetuksen mukaiset vaatimukset ja jota käytetään maanparannusaineena, on sivutuote. Suodatinhiekka Nordkalk FS, jonka rikkipitoisuus alittaa pitoisuuden 0,1 %, tai rikkipitoisuuden ollessa yli 0,1 % mutta alle 1,0 % ja materiaali ei omaa haponmuodostuspotentiaalia eli NP/AP -suhde on yli 4 ja jossa PIMA -asetuksessa mainittujen yhdisteiden pitoisuus alittaa asetuksessa annetun kynnysarvon ja jota käytetään maarakentamisessa, on sivutuote. Edellä kuvatut ominaisuudet täyttävää rikastushiekkaa voidaan käyttää maarakentamisessa alueilla, jotka eivät sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Maanpoistomassojen läjitysalueelle saa sijoittaa vaaratonta pysyvää maa- ja kiviainesta kuten maanpoistomassoja ja sivukiveä (jäteluokka ) sekä toiminnassa syntyviä muita kiviainesjätteitä ( , ja ). Toiminnassa syntyvät muut jätteet on kerättävä, välivarastoitava asianmukaisesti ja toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on säilytettävä lukittavassa, katetussa tiivispohjaisessa paikassa. Kemikaalijätteet, jäteöljyt ja muut ongelmajätteet on merkittävä asianmukaisesti. Erilaisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Laskeutusaltaista poistettavat lietteet ja muut toiminnassa muodostuvat lietteet on käsiteltävä ja sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vesien pilaantumista.

11 11 RATKAISUN PERUSTELUT Rikastushiekka, joka muodostuu kalkkikivestä kalsiitin rikastuksessa, koostuu pääasiassa kalsiitista (36,4 %), wollastoniitista (19,9 %) ja diopsidista (14,8 %). Koska kalsiittituotteen valmistajan tarkoituksena ei ole tuottaa rikastushiekkaa ja koska rikastushiekkaa muodostuu huomattavasti enemmän kuin sitä voidaan ainakaan tällä hetkellä hyödyntää maarakentamisessa, on rikastushiekkaa pidettävä ensin jätteenä. Vain sitä osaa, joka todella hyödynnetään, voidaan pitää tuotteena tai jäännöstuotteena, jotka eivät ole jätettä. Se osa rikastushiekasta, joka sijoitetaan rikastushiekka-alueelle, on edelleen jätettä, tarkemmin ottaen kaivannaisjätettä, vaikkakin se on hiukkaskoon perusteella lajitettua. Rikastushiekka-alue on kaivannaisjätteen jätealue. Karkea rikastushiekkajae, joka on tarkoituksellisesti hiukkaskoon perusteella lajitettua ja josta valmistetaan esimerkiksi dolomiittikalkilla tai PCC-kalkin saostusjäämällä tuotenimikkeillä Nordkalk Kalsiitti LV tai Nordkalk Mg-5 LV käytettäviä maanparannusaineita, jotka täyttävät lannoitevalmisteista annetun asetuksen mukaiset vaatimukset, eivät ole tuotteeksi valmistamisen jälkeen enää jätettä. Tuotteet, jotka rikastushiekasta valmistetaan, täyttävät edellä kuvatun mukaisesti lannoitevalmisteista annetun asetuksen mukaiset vaatimukset ja ovat siten rinnastettavissa tavanomaisiin kaupallisiin lannoitevalmisteisiin. Rikastushiekasta valmistettuihin tuotteisiin sovelletaan lisäksi laadunvarmistus- ja -seurantamenettelyjä. Se osa rikastushiekkaa, joka markkinoidaan ja käytetään kauppanimikkeillä Nordkalk Kalsiitti 2 LV ja Nordkalk FS on pidettävä jäännöstuotteina, jotka eivät ole jätettä. Tämä on perusteltua, koska näiden jakeiden jatkokäyttö on varmaa eikä vain mahdollista, jatkokäyttö tapahtuu ilman ennen uudelleen käyttöä tapahtuvaa jatkojalostusta ja ne muodostuvat osana jatkuvaa tuotantoprosessia. Hyödynnettävät jakeet rikastushiekasta, Nordkalk Kalsiitti 2 LV ja Nordkalk FS, sisältävät liiketaloudellista, ympäristötaloudellista ja ympäristönsuojelullista arvoa. Nordkalk Kalsiitti 2 LV korvaa kaupallisia maanparannustuotteita, joiden valmistamiseen käytetään maaperästä saatavia raaka-aineita ja energiaa. Nordkalk FS korvaa puolestaan maaperästä saatavaa hiekkaa. Kummankaan tuotteen käyttöön ei liity sellaisia haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka poikkeaisivat normaalien kaupallisten tuotteiden käyttämisestä. Hyödynnettäväksi tar-

12 12 koitettu rikastushiekka on lisäksi tarkoituksellisesti hiukkaskoon perusteella lajitettua. Nämä maarakentamiseen tai maanparantamiseen käytettävät tuotteet nostetaan rikastushiekka-altaalta kuivumaan tai niitä toimitetaan kohteisiin suoraan rikastushiekkaaltaalta. Ympäristöhaittojen ennalta ehkäiseminen on varmistettu lähinnä valvonnallisesta syystä asetetulla lupamääräyksellä, jonka mukaisesti Nordkalk FS ei saa sisältää haponmuodostuspotentiaalia ja jossa PIMA -asetuksessa mainittujen yhdisteiden osalta on alitettava kynnysarvo. Mikäli edellä mainitut kriteerit hyödynnettävän materiaalin osalta ylittyvät, on tähän lupapäätökseen haettava muutosta, jos rikastushiekan hyödyntämistä aiotaan jatkaa. Lisäksi on todettava, että rikastushiekka on kemiallisilta ominaisuuksiltaan, joita ovat sulfidisen rikin pitoisuus, haponmuodostuspotentiaali ja ympäristölle haitallisten alkuaineiden pitoisuudet, luokiteltavissa valtioneuvoston kaivannaisjätteistä antaman asetuksen (379/2008), kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY) ja komission päätöksen (2009/359/EY) mukaisesti inertiksi kaivannaisjätteeksi. Tämän mukaisesti rikastushiekka ei pitkänkään ajan kuluessa aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Rikastushiekka vastaa ominaisuuksiltaan Kaakkois-Suomen kallioperän koostumusta, jolloin se sisältää rapakivialueelle tyypillistä fluoridia, jonka vuoksi on perusteltua kieltää Nordkalk FS -nimisen kiviainestuotteen käyttö tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminta saadaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Luvan saajan on ennen lupapäätöksen mukaisen toiminnan aloittamista asetettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle euron suuruinen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuus on asetettava omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Kaakkois-

13 Suomen ympäristökeskuksen hyväksi. Päätöksen saatua lainvoiman luvan saaja voi hakea erillisellä hakemuksella ympäristökeskukselta vakuutta palautettavaksi. 13 Perustelu Päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta koskevan määräyksen antamiseen olemassa olevan kaivos- ja rikastamotoiminnan jatkamiseksi on olemassa ympäristönsuojelulain tarkoittama perusteltu syy. Toiminnalla voidaan vähentää loppusijoitettavan kaivannaisjätteen määrää korvaamalla sillä muun muassa maarakentamisessa käytettäviä vastaavia neitseellisiä raaka-aineita. Muutetun lupamääräyksen mukaisesta toiminnasta aiheutuvilla päästöillä ei ole sellaisia vaikutuksia, etteikö oloja voitaisi olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli hakemus hylätään tai lupamääräystä muutetaan. Lupamääräyksen mukaisesta toiminnan jatkamisesta ei myöskään synny sellaisia ympäristönsuojelulain tarkoittamista päästöistä aiheutuvia peruuttamattomia haitallisia muutoksia ympäristössä tai muutoin merkityksellisiä haitallisia muutoksia ympäristössä, ettei aloittamislupaa voitaisi myöntää. Muutoksenhaku ei siten tule tarpeettomaksi ja kuormituksen aiheuttamat mahdolliset haitat voidaan poistaa tai ne päättyvät, jos lupapäätös kumotaan. Asetettu vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi ennalleen ympäristönsuojelulain soveltamisalaan kuuluvan pilaantumisen osalta. Vakuus ei koske ympäristön saattamista ennalleen niiltä osin kuin kyseessä on muulla perusteella kuin ympäristöluvan nojalla toteutettava toiminta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 45, 46, 58, momentti ja 103a Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008)

14 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 14 Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle, Kaakkois-Suomen TE-keskukselle, Lappeenrannan kaupunginhallitukselle, Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Lappeenrannan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Kyseessä on yksittäisen lupamääräyksen teknisluontoinen muuttaminen, maksun suuruus on 10 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Ympäristönsuojelulain mukaisten toimintojen käsittelymaksuna peritään alla mainittujen ympäristöministeriön päätösten taulukkojen mukainen yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % niiden maksuista. Toiminta Perusmaksu Perittävä osuus % Yhteensä Kaivostoiminta Malmin tai mineraalin rikastamo Yhteensä Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

15 MUUTOKSENHAKU 15 Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Sinikka Pärnänen Viljo Mikkonen Kari Janhunen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Sinikka Pärnänen, Viljo Mikkonen ja Kari Janhunen (asian esittelijä). KJ/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh

16 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 89 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.