AKAAN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AKAAN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS"

Transkriptio

1 AKAAN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS Valtuuston hyväksymä voimassa lukien

2 AKAAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.1 Soveltamisala 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen 1.3 Rakentamistapaohjeet 1.4 Rakennusjärjestyksen määräyksistä poikkeaminen 1.5 Voimaantulo MÄÄRÄYKSET TÄSTÄ ETEENPÄIN ESITETÄÄN SITEN, ETTÄ ENTISTEN TIJALAN JA VIIALAN ALUEITA KSKEVAT MÄÄRÄYKSET VAT MINA SINAAN SISÄLLÖLTÄÄN SAMANLAISINA KUIN ENNEN VIMASSA LLEIDEN RAKENNUSJÄRJESTYSTEN MÄÄRYKSET. LISÄSELVENNYKSENÄ JKAISEN KHDAN TSIKSSA N KIRJAINTUNNUS, T=TIJALA, V=VIIALA. ENTISTÄ TIJALAN KAUPUNGIN ALUETTA KSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA HJEET T 2. LUPAJÄRJESTELMÄT T 2.1 Talousrakennuksen luvan- / ilmoituksenvaraisuus T 2.2 Toimenpiteiden luvan- / ilmoituksenvaraisuus T 3. RAKENTAMISEN SIJITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUMIN TTAMINEN T3.1 Rakennuksen soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan T Maisemaan ja luonnonympäristöön T lemassa olevaan rakennuskantaan T Rakentamistapa T Rakennuksen purkaminen T 3.2 Ympäristön hoito ja valvonta T Ympäristön hoito T Ympäristön valvonta T 3.3 Aitaaminen T 3.4 Rakennuspaikka ja pihamaa T Rakennuspaikan kuivanapito T Rakennuspaikan korkeusasema ja muotoileminen T Liikennejärjestelyt T Maanalaiset johdot ja rakenteet T Muinaisjäännökset T Rakennuspaikalla tehtävät selvitykset T 3.5 Tontin rajan ylittäminen T 3.6 soitemerkintä T 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKPULELLA T 4.1 Rakennuspaikka 2

3 T 4.2 Sijoittuminen T 4.3 Etäisyydet rakennuspaikan rajoista, teistä ja muista rakennuksista T 4.3 Rakentamisen määrä T Rakentamisen määrä T Rakentaminen kellariin ja ullakolle T 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE T 5.1 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeutuminen ympäristöön ranta-alueella T 5.2 Rakentamisen määrä ranta-alueella T 6. SUUNNITTELUTARVEALUEET T 6.1 Suunnittelutarvealueet T 7. VESIHULLN JÄRJESTÄMINEN JA JÄTEHULT T 7.1 Vesihuolto T Talousvesi T Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella T Jätehuolto T 8. ASEMAKAAVJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET T 8.1 Rakennuksen sijoittuminen T 8.2 Rakentamisen määrä asemakaava-alueella T 9. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT T 9.1 Suojaukset ENTISTÄ VIIALAN KUNNAN ALUETTA KSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA HJEET V 2 LUPAJÄRJESTELMÄ V 2.1 TALUSRAKENNUKSEN LUVAN-/ILMITUKSENVARAISUUS V Asemakaava-alueen ulkopuoli V Asemakaava-alue V 2.2 TIMENPIDELUVAN- / ILMITUKSENVARAISUUS V 3 RAKENTAMISEN SIJITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUMIN TTAMINEN V 3.1 SIJITTUMINEN V Etäisyydet asemakaava-alueella V Etäisyydet asemakaava-alueen ulkopuolella V Palovaarallinen rakennus V Rakennuksen etäisyydet maantiestä V 3.2 RAKENNUSTEN SVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN V Maisemaan ja luonnonympäristöön V lemassa oleva rakennuskantaan V Rakentamistapa V Rakennuksen purkaminen V 3.3 YMPÄRISTÖN HIT JA VALVNTA V Ympäristön hoito 3

4 V Ympäristön valvonta V 3.4 AITAAMINEN V 3.5 RAKENNUSPAIKKA JA PIHAMAA V Rakennuspaikan kuivanapito V Kiinteät muinaisjäännökset ( Liitekartta 3 ) V 3.6 SITEMERKINTÄ V 3.7 TNTIN RAJAN YLITTÄMINEN V 3.8 ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYN RAKENNUSALAN RAJAN YLITTÄMINEN V Rakennusalan rajan ylittäminen V Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet V 4 RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKPULELLA V 4.1 RAKENNUSPAIKAN KK V 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ V 4.3 RAKENTAMINEN KELLARIIN JA ULLAKLLE V 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE V 5.1 RAKENTAMISEN SIJITTUMINEN JA SPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA V 5.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA V 6. SUUNNITTELUTARVEALUE (Liitekartta 1) V 7. VESI - JA JÄTEHULT V 7.1 VESIHULLN JÄRJESTÄMINEN JA PHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN V 7.2 JÄTEVESIEN KÄSITTELY V 7.3 ERITYISMÄÄRÄYKSIÄ TÄRKEILLE PHJAVESIALUEILLE V 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA V 9. RAKENNUSTYÖNAIKAISET JÄRJESTELYT V 10. KUNNAN ERI SA-ALUEIDEN MINAISPIIRTEIDEN SÄILYTTÄMINEN JA TUKEMINEN V 11. JÄTEHULT V 12. RAKENTAMINEN ALUEILLA, JILLA N ERITYISIÄ MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN RAJITUKSIA V 13. MÄÄRÄYSTEN VALVNTA, NUDATTAMINEN, PIKKEAMINEN V 13.1 MÄÄRÄYKSISTÄ PIKKEAMINEN V 13.2 KAAVA-ALUEITA KSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ 4

5 AKAAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.1 Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Akaan kaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom). 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen Akaan kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on teknisen lautakunnan jaosto, jonka alaisena toimii rakennusvalvonta. Teknisen lautakunnan rakennuslupajaoston tehtävistä määrätään Akaan kaupungin hallintosäännössä. 1.3 Rakentamistapaohjeet Akaan kaupunki voi antaa alueellisia, yksittäisiä kaavoja tai koko kaupunkia koskevia rakentamistapaohjeita. hjeet edistävät alueen ominaispiirteitä ja paikallisiin erityisoloihin sopivaa yksilöllistä ja kestävää rakentamista. 1.4 Rakennusjärjestyksen määräyksistä poikkeaminen Rakennusvalvontaviranomainen voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. 1.5 Voimaantulo Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Toijalan kaupungin kesäkuun 1. päivänä 2002 voimaantullut rakennusjärjestys ja Viialan kunnan kesäkuun 1. päivänä 2003 voimaantullut rakennusjärjestys. 5

6 MÄÄRÄYKSET TÄSTÄ ETEENPÄIN ESITETÄÄN SITEN, ETTÄ ENTISTEN TIJALAN JA VIIALAN ALUEITA KSKEVAT MÄÄRÄYKSET VAT MINA SINAAN SISÄLLÖLTÄÄN SAMANLAISINA KUIN ENNEN VIMASSA LLEIDEN RAKENNUSJÄRJESTYSTEN MÄÄRYKSET. LISÄSELVENNYKSENÄ JKAISEN KHDAN TSIKSSA N KIRJAINTUNNUS, T=TIJALA, V=VIIALA. ENTISTÄ TIJALAN KAUPUNGIN ALUETTA KSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA HJEET T 2. LUPAJÄRJESTELMÄT T 2.1 Talousrakennuksen luvan- / ilmoituksenvaraisuus Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, asemakaavassa osoitetun, pienehkön, enintään 12 m2:n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Asemakaava-alueen ulkopuolella ilmoitusmenettelyä sovelletaan, jos edellämainitun talousrakennuksen pinta-ala on enintään 60 m2. T 2.2 Toimenpiteiden luvan- / ilmoituksenvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta asemakaava- ja haja-asutusalueella seuraavasti: TIMENPIDELUPA HAETTAVA ILMITUS TEHTÄVÄ TIMENPIDE Asemakaavaalue Haja-asutusalue Menettely lupa ilmoitus lupa ilmoitus 1. RAKENNELMA - katos (enintään12 m2) - katos (enintään60 m2) - katos (yli 60 m2) - kioski - käymälä - esiintymislava - muu vastaava rakennelma 2. YLEISÖRAKENNELMA 6

7 - urheilupaikka - kokoontumispaikka - asuntovaunualue - katsomo - yleisöteltta tai vastaava 3. LIIKUTELTAVA LAITE - asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan käytössä, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn 4. ERILLISLAITE - masto - varastointisäiliö (esim. liete- tai polttoainesäiliö) - suurehko antenni - tuulivoimala - suurehko valaisinpylväs tai vastaava 5. VESIRAJALAITE - suurehko laituri - vesirajaa muuttava tai siihen vaikuttava rakennelma 6. SÄILYTYS- TAI VARASTINTIALUE - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue tai näihin verrattava alue 7. JULKISIVUTIMENPIDE - rakennuksen julkisivun muuttaminen - kattomuodon muuttaminen - katteen tai ulkoverhousmateriaalin muuttaminen - rakennuksen värityksen muuttaminen - ikkunajaotuksen muuttaminen - markiisien asentaminen 8.MAINSTIMENPIDE 7

8 - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin, kuvan tai mainoksen asettaminen ulkosalle kaupallisessa tarkoituksessa - ikkunan peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen 9. AITAAMINEN - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri 10. KAUPUNKIKUVAJÄRJESTELY - muut kaupunkikuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun, kuten esimerkiksi jos kyseessä on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa omaava kohde, tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. T 3. RAKENTAMISEN SIJITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUMIN TTAMINEN T3.1 Rakennuksen soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan T Maisemaan ja luonnonympäristöön Rakennuksen sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. 8

9 Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakennuspaikan valinnassa on maiseman lisäksi painotettava alueen kulttuurihistoriallisten arvojen huomioonottamista. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä arvokkaat kasvillisuuden reunavyöhykkeet, luonnon merkittävät kauneusarvot ja erikoiset luonnonesiintymät kuten siirtolohkareet, kauniit yksittäispuut, jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. T lemassa olevaan rakennuskantaan T Rakentamistapa Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Rakennuksen vaikutukseen maisemakuvaan tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevaan ympäristöön ja asemakaava-alueella myös katukorkeuteen. Asemakaavaalueella asemapiirrokset tulee esittää 1:200 mittakaavassa. Rakennusvalvontaviranomainen voi lupahakemuksen arvioimiseksi edellyttää korkeusasemien merkitsemistä tontille. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. T Rakennuksen purkaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 127 :n mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava-alueella. Lupaharkintaa varten rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta sekä rakennusteknisen kuntoarvion. Selvitysten osalta kuullaan myös museoviranomaisia. 9

10 T 3.2 Ympäristön hoito ja valvonta T Ympäristön hoito Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL mom). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Asemakaava-alueella sijaitsevaa asuinrakennuksen tonttia ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan varastointiin tai autojen, koneiden, laitteiden tai muiden vastaavien tavaroiden ulkosäilytykseen. Kaupunki- tai maisemakuvaan vaikuttaville toimenpiteille tulee hakea maisematyölupa (MRL 128 ), ei kuitenkaan vähäisille toimenpiteille. Toimenpiteiden merkittävyyden arvioimiseksi tulee ottaa yhteyttä kaupungin rakennusvalvonta- tai ympäristönsuojeluviranomaiseen. lemassa olevaa ympäristöä, rakennuksia, puustoa ja maisemaa tulee vaalia erityisesti seuraavilla alueilla: Keskusta, Pätsiniemi, Kurvolantien varren vanha puutaloalue, Pennolantien alue ja Pennolanmäki. Töherrykset rakennuksen julkisivusta tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista. T Ympäristön valvonta Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoille rakennusvalvontaviranomaisen päättämällä tavalla. T 3.3 Aitaaminen 10 Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä tai istutettu aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle tai kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle. Aita on sijoitettava kokonaan omalle tontille, elleivät naapurit sovi aidan sijoittamisesta rajalle. Istutettava aita on sijoitettava tontille siten, että sen oksisto ja juuristo täysikasvuisenakin pysyy omalla tontilla.

11 Aidan, joka ei ole naapuritontin tai rakennuspaikan rajalla, tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli he eivät pääse asiasta sopimukseen, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. T 3.4 Rakennuspaikka ja pihamaa T Rakennuspaikan kuivanapito Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. T Rakennuspaikan korkeusasema ja muotoileminen Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön olemassa oleviin ja suunniteltuihin korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Jos pihamaata on tarpeen tasata, on se ensisijaisesti tehtävä pengertämällä ja toissijaisesti tukimuureilla. Pengertäminen on toteutettava kokonaan omalla tontilla enintään 1:3 kaltevuudessa siten, etteivät pinta- ja sadevedet valu naapuritontin puolelle tai katualueelle. Tukimuurin sijoittaminen naapurin rajalle vaatii naapuritontin haltijan suostumuksen. T Liikennejärjestelyt Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Pientalon ajoneuvoliittymän leveys saa asemakaava-alueella olla enintään 5 metriä. T Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on rakennuttajan selvitettävä suunnittelun yhteydessä. T Muinaisjäännökset Jos rakennuspaikalla tai sen läheisyydessä sijaitsee muinaisjäännösalue, lupahakemuksesta pyydetään maakuntamuseon lausunto. Kartta muinaisjäännöksistä on rakennusjärjestyksen liitteenä. 11

12 T Rakennuspaikalla tehtävät selvitykset Rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia, että lupahakemukseen liitetään rakennuspaikan rakentamisedellytyksiä koskevia selvityksiä, kuten esimerkiksi pilaantunutta maaperää ja sen puhdistamista, rakennuspaikan melutasoa tms. koskevia selvityksiä. T 3.5 Tontin rajan ylittäminen T 3.6 soitemerkintä Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) Rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,2 metriä ja maanpinnasta yli 1,5 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet 1 metriä. 2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1 metrin verran, julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua perustellusta syystä katualueelle hieman enemmän. Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle, kunnossa- ja puhtaanapidolle eikä johtoverkostolle. Rakennukseen on asennettava kadulta tai muulta liikenneväylältä näkyvä osoitenumero. Jos rakennus ei ulotu katuun tai muun liikenneväylän läheisyyteen, osoitenumero on sijoitettava kiinteistölle johtavan väylän alkupäähän. Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. soitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. T 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKPULELLA T 4.1 Rakennuspaikka Rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, muodoltaan, maasto-olosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseen sopiva sekä pinta-alaltaan rakentamiseen riittävä. Asemakaava-alueen ulkopuolella asuinkäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m2. 12

13 Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. T 4.2 Sijoittuminen T 4.3 Etäisyydet rakennuspaikan rajoista, teistä ja muista rakennuksista Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä. Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon yleisistä teistä annetun lain (1954/243) määräämät etäisyydet yleisessä käytössä olevan maantien tai paikallistien ajoradan keskiviivasta (20 metriä / 12 metriä). T 4.3 Rakentamisen määrä T Rakentamisen määrä Asuinrakennusten rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pintaalasta, kuitenkin enintään 500 m2. Asuinkäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, johon saa sijoittaa kaksi asuntoa tai kaksi enintään kaksikerroksista asuinrakennusta, joissa kummassakin saa olla yksi asunto. Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa asumiseen liittyviä yksikerroksisia talousrakennuksia. T Rakentaminen kellariin ja ullakolle Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus tai sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. T 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE T 5.1 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeutuminen ympäristöön ranta-alueella 13

14 Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman ja rantaviivan luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään (NN+). Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 20 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. T 5.2 Rakentamisen määrä ranta-alueella Rakennettaessa lähemmäksi kuin 200 metriä keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa, saa rakennuspaikalle rakentaa yhden enintään yksiasuntoisen vapaa-ajan asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 80 m2 sekä siihen liittyviä talousrakennuksia kerrosalaltaan yhteensä 60 m2. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa kuitenkin olla enintään 10% rakennuspaikan pinta-alasta (alle 1400 m2:n rakennuspaikat). T 6. SUUNNITTELUTARVEALUEET T 6.1 Suunnittelutarvealueet Suunnittelutarvealuetta Toijalan kaupungissa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitettujen alueiden (=alueet, joiden käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin) sekä 2 momentissa tarkoitetun rakentamisen (=rakentamisen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa) lisäksi seuraavat liitekartassa 1 esitetyt alueet: 1. Konhon alue Valkeakosken rajalla 2. Maanteihin rajoittuvat alueet 100 metrin etäisyydelle molemmin puolin tien keskilinjaa 3. Moottoritiehen rajoittuvat alueet 300 metrin etäisyydelle molemmin puolin tien keskilinjaa, lisäksi otetaan huomioon v tehty moottoritien meluselvitys 14

15 4. Tampere-Helsinki rataan rajoittuvat alueet 300 metrin etäisyydelle ja Toijala-Turku rataan rajoittuvat alueet 200 metrin etäisyydelle molemmin puolin radan keskilinjaa 5. Turun radan suunniteltu oikaisulinja ja siihen rajoittuvat alueet 200 metrin etäisyydelle molemmin puolin radan keskilinjaa Suunnittelutarvealuemääräys on voimassa saakka. T 7. VESIHULLN JÄRJESTÄMINEN JA JÄTEHULT T 7.1 Vesihuolto T Talousvesi Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella on rakennuttajan selvitettävä puhtaan veden saantimahdollisuus. Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. T Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella Jätevesien käsittelyä varten tulee rakennuslupahakemukseen liittää suunnitelma jätevesien käsittelyjärjestelmästä tarvittavine mitoitus- ja maaperätutkimustietoineen. A. Jätevesien tehostetun käsittelyn vyöhykkeet: Tärkeällä pohjavesialueella ( I luokka) (liitekartta 2) jätevedet tulee johtaa umpikaivoon tai johtaa tiiviissä viemärissä käsiteltäväksi alueen ulkopuolella. Maasuodattimen rakentaminen edellyttää tiivistä pohjarakennetta. Myös käsitelty jätevesi tulee johtaa tiiviissä viemärissä alueen ulkopuolelle. Vanajaveden ranta-alueilla (liitekartta 2) tulee WC-vedet johtaa umpikaivoon. Muut jätevedet tulee johtaa maapuhdistamoon tai vastaavaan 2-osastoisen saostuskaivon kautta lukuun ottamatta sauna- tai muita vähäisiä pesuvesiä, jotka voidaan imeyttää imeytyskuopan tai -kaivon kautta maaperään. Jätevesien imeytys- tai purkupaikan tulee olla vähintään 15 metriä rantaviivasta ja naapurin vesikaivosta riittävällä etäisyydellä. Suositeltavin käymäläratkaisu on ensisijaisesti kuivakäymälä. B. Jätevesien normaalin käsittelyn vyöhyke (Lontilanjoen ranta-alueet, savikot, louhikot ja kalliot): Jätevedet on johdettava 3-osastoisen saostuskaivon kautta maapuhdistamoon, pienpuhdistamoon tai vastaavaan. 15

16 T Jätehuolto Jätevesien imeytys- tai purkupaikan etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä ja naapurin vesikaivosta riittävällä etäisyydellä. Sauna- tai muut vähäiset pesuvedet, voidaan imeyttää imeytyskuopan tai -kaivon kautta maaperään. C. Jätevesien peruskäsittelyn vyöhyke (muihin vyöhykkeisiin kuulumattomat alueet): Jätevedet voidaan alueella käsitellä kiinteistökohtaisesti maapuhdistamossa tai pienpuhdistamossa. Jätevesien esikäsittelynä tulee olla 3-osastoinen saostuskaivo. Imeytysalueen etäisyys naapurin vesikaivosta tulee olla riittävä. Saostus- ja umpikaivot on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. Käsittelysysteemi on rakennettava siten, että puhdistamossa käsitellystä vedestä on tarvittaessa mahdollisuus ottaa näyte. Lisäksi jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa ympäristönsuojelulain 18 ja 103 :ä, lain 18.n nojalla annettavaa asetusta sekä kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa rakennuksen kokoon ja käyttötarkoitukseen suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Tilojen varauksessa on otettava huomion jätteiden lajittelun ja kuljetuksen edellyttämät vaatimukset (Toijalan kaupungin jätehuoltomääräykset 2001). Muuta kuin puutarhajätteen kompostia ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi talousvesikaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta 4 metriä lähemmäksi tontin rajaa. Jätehuolto on järjestettävä siten kuin Toijalan kaupungin jätehuoltomääräyksissä edellytetään. T 8. ASEMAKAAVJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET T 8.1 Rakennuksen sijoittuminen 16 Asemakaava-alueilla rakennuksen sijoittuminen tontilla ja etäisyys tontin rajoista määrätään pääsääntöisesti asemakaavamääräyksillä. Jos asemakaavassa ei ole määrätty rakennuksen sijoittumista tontilla tai etäisyyttä tontin rajasta, tulee rakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta olla vähintään yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä. Talousrakennuksen osalta etäisyys on vähintään 4 metriä. T 8.2 Rakentamisen määrä asemakaava-alueella

17 Asemakaava-alueilla tontin käyttötarkoitus ja rakentamisen määrä määrätään pääsääntöisesti asemakaavamääräyksillä. Mikäli asemakaavassa ei ole määrätty tontin käyttötarkoitusta tai rakentamisen määrää, noudatetaan rakentamisessa seuraavia määräyksiä: Yksi-, kaksi- tai kolmikerroksisen rakennuksen tontille saadaan rakentaa asuin-, liike- ja toimistorakennuksia sekä näiden käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Tontin pinta-alasta saadaan käyttää rakentamiseen enintään 1/4 rakennuksen kerrosta kohden. Yksikerroksisen asuinrakennuksen ullakolle saa sijoittaa asuinkerroksen asuinhuoneistoihin kuuluvia asuinhuoneita, jotka lasketaan kerrosalaan. makotirakennuksen tontille saa rakentaa yhden yksikerroksisen, enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävän asuinrakennuksen ja sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 1/4 rakennuksen ker-rosta kohden. Rakennuksen ullakon pohjapinta-alasta saa rakentaa enintään puolet asuinkerroksen asuinhuoneistoihin kuuluviksi asuinhuoneiksi, jotka lasketaan kerrosalaan. Yleisen rakennuksen tontille saa rakentaa julkista tai yleishyödyllistä tarkoitusta palvelevia rakennuksia sekä näihin tarpeellisia asuinhuoneistoja sellaista henkilökuntaa varten, jonka asuminen on rakennuksen tai siinä tapahtuvan toiminnan kannalta välttämätöntä. Tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 1/4 rakennuksen kerrosta kohden. Rakennuksen korkeus saa olla enintään 12 metriä ja kerrosluku enintään kolme. Teollisuustontille saa rakentaa teollisuustoiminnan harjoittamiseen liittyviä rakennuksia, tarpeellisia toimisto- ja sosiaalitiloja sekä näihin tarpeellisia asuinhuoneistoja sellaista henkilökuntaa varten, jonka asuminen on rakennuksen käytön kannalta välttämätöntä. Tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään puolet. T 9. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT T 9.1 Suojaukset Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittaessa suojaussuunnitelman. Tarvittaessa rakennus- tai purkutyömaa on aidattava. 17

18 ENTISTÄ VIIALAN KUNNAN ALUETTA KSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA HJEET V 2 LUPAJÄRJESTELMÄ V 2.1 TALUSRAKENNUKSEN LUVAN-/ILMITUKSENVARAISUUS V Asemakaava-alueen ulkopuoli Lupamenettelyn asemasta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön enintään 12 m²:n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Kaikki muut kokonaisalaltaan 12 m² suuremmat rakennukset kuuluvat luvanvaraisuuden piiriin. V Asemakaava-alue Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen asemakaavassa osoitetun, pienehkön enintään 12 m²:n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Kaikki muut kokonaisalaltaan 12 m² suuremmat rakennukset kuuluvat asemakaavaalueella luvanvaraisuuden piiriin. Rakennuslupa on kuitenkin aina haettava myös pienehköille talousrakennuksille, jotka on varustettu tulisijalla tai savuhormilla tai jotka eivät ole kevytrakenteisia (esim. tiili tai betoni). V 2.2 TIMENPIDELUVAN- / ILMITUKSENVARAISUUS Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta kunnan alueilla seuraavasti: Toimenpidelupa haettava Ilmoitus tehtävä 18 TIMENPIDE Asemakaava -alue Haja- asutusalue Lupa Ilmoitus Lupa Ilmoitus 1 RAKENNELMA ( Rakentaminen ) - katos <12 m² - jätekatos

19 - vaja < 12 m² - huvimaja < 12 m² - kioski - käymälä - esiintymislava - muu vastaava rakennelma 2 YLEISÖRAKENNELMA ( perustaminen tai rakentaminen ) - urheilupaikka - kokoontumispaikka - asuntovaunualue tai vastaava - katsomo - yleisöteltta tai vastaava 3 LIIKUTELTAVA LAITE - asuntovaunun tai - laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn Toimenpide Asemakaava-alue Haja-asutusalue Lupa Ilmoitus Lupa Ilmoitus 4 ERILLISLAITE - masto > 10 m - piippu ( piippuosa > 10 m ) - varastointisäiliö ( > 20 m³ ) - hiihtohissi - muistomerkki - suurehko antenni ( h > 10 m tai d > 5 m ) - tuulivoimala - suurehko valaisinpylväs tai vastaava >15 m 5 VESIRAJALAITE (rakentaminen) - laituri ( A <15 m², pit < 10 m ) - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava 6 SÄILYTYS- TAI VARASTINTIALUE - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue>1000 m² 7 JULKISIVUTIMENPIDE - rakennuksen julkisivun olennainen muuttaminen - katon kattamisaineen muuttaminen - kattomuodon muuttaminen - ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen 19

20 - katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen - ikkunajaon olennainen muuttaminen Toimenpide Asemakaava-alue Haja-asutusalue Lupa Ilmoitus Lupa Ilmoitus 8 MAINSTIMENPIDE - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen 9 AITAAMINEN ( rakentaminen ) - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri< 1.5 m 10 KAUPUNKIKUVAJÄRJESTELY - muut kunta - tai ympäristökuvaa merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset 1-10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun 3 vuoden kuluessa. 20

21 V 3 RAKENTAMISEN SIJITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUMIN TTAMINEN V 3.1 SIJITTUMINEN V Etäisyydet asemakaava-alueella Mikäli asemakaavassa ei ole toisin määrätty, rakennusta ei saa ilman asianomaisen suostumusta rakentaa 4 metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä 8 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla. V Etäisyydet asemakaava-alueen ulkopuolella Rakennuksen etäisyydet rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä. Rakennuksen sijoittaminen edellä mainittuja etäisyyksiä lähemmäksi edellyttää naapurin kirjallista suostumusta. V Palovaarallinen rakennus Palovaarallinen rakennus (esim. savusauna) on sijoitettava vähintään 15 metrin etäisyydelle naapurin omistamasta tai hallitsemasta maasta, eikä rakennusta saa rakentaa 20 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla (koskee myös asemakaava-aluetta). V Rakennuksen etäisyydet maantiestä Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon yleisistä teistä annetun lain ( 1954/243) määräämät etäisyydet. Rakennuksen etäisyyden yleisessä käytössä olevan maantien ajoradan keskiviivasta on oltava vähintään 20 metriä sekä paikallis- ja yksityistien keskiviivasta vähintään12 metriä. Rakennettaessa liikennemelualueelle tulee rakennusten etäisyydellä, rakenteilla ja sijoittelulla huolehtia siitä, että rakennuksessa ja ulko-oleskelualueilla meluarvot eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja. Edellä todetut etäisyydet mitataan rakennusten tai rakennelmien seinä-, pilari- tai muusta vastaavasta linjasta. 21

22 V 3.2 RAKENNUSTEN SVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN V Maisemaan ja luonnonympäristöön Rakennusten sijainnin rakennuspaikalle tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoaukeilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusaseman, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. V lemassa oleva rakennuskantaan V Rakentamistapa Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyyliltään alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. V Rakennuksen purkaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 127 :n mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava -alueella. Lupaharkintaa varten rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta sekä rakennusteknisen kuntoarvion. Selvityksen osalta kuullaan myös museoviranomaisia. 22

23 V 3.3 YMPÄRISTÖN HIT JA VALVNTA V Ympäristön hoito Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL mom). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja ja tai rakennettava aita. Töhryt rakennusten julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista. Asemakaava-alueella asuinrakennusten tonttia ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan autojen, koneiden tai muiden vastaavien tavaroiden ulkosäilytykseen. Kunta- tai maisemakuvaan vaikuttaville toimenpiteille tulee hakea maisematyölupa ( MRL 128 ). Toimenpiteiden merkittävyyden arvioimiseksi tulee ottaa yhteyttä kunnan rakennusvalvontaviranomaiseen. V Ympäristön valvonta V 3.4 AITAAMINEN Viialan kunnan tekninen lautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdasta ja alueista ilmoitetaan kiinteistön omistajille ja haltijoille teknisen lautakunnan päättämällä tavalla. Rakennusten, rakennelmien ja piha-alueiden kuntoon ja ulkonäköön liittyvien, ympäristökuvaan vaikuttavien puutteiden johdosta tekninen lautakunta voi antaa huomautuksia ja ryhtyä muihin lain tai asetuksen mukaisiin toimenpiteisiin. Tekninen lautakunta voi antaa ympäristöä koskevan katselmuksen pitämisen valitsemiensa katselmuksenpitäjien tai viranhaltijan tehtäväksi. Pientalotonttien väliselle rajalle rakennettava enintään 1.5 m korkea kiinteä aita tai istutettava aita eivät edellytä lupaa ja kun naapuritontin haltija hyväksyy niiden sijoittamisen. Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aidasta ei saa aiheutua haittaa naapurille, liikenteelle eikä kadun kunnossa - ja puhtaanapidolle. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksen mukainen ja huollettavissa. 23

24 ksiston ja juuriston on pysyttävä täysikasvuisenakin omalla tontilla. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoliksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Rakennusvalvontaviranomaisella on oikeus velvoittaa rakennuspaikan omistaja tai haltija tekemään tai poistamaan aita. V 3.5 RAKENNUSPAIKKA JA PIHAMAA V Rakennuspaikan kuivanapito Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Pihamaan korkeusasema tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle eikä katualueelle. Piha-alueiden rakentamisessa on huomioitava liikuntarajoitteisten henkilöiden kulkuyhteydet. Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Pientalon ajoneuvoliittymän leveys saa olla enintään 5 metriä. Ajoneuvoliittymän rakentaminen sekä kunnossa -ja puhtaanapito kuuluu tontin tai rakennuspaikan omistajalle tai haltijalle. Tontin tai rakennuspaikan omistajalle tai haltijalle kuuluu liittymän rummun uusiminen, mikäli vanha rumpu ei ole tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. V Kiinteät muinaisjäännökset ( Liitekartta 3 ) Liitekartassa 3 on osoitettu Viialan alueella tiedossa olevat kiinteät muinaisjäännökset. Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja. Rakennettaessa niiden läheisyyteen tulee noudattaa Muinaismuistolaissa ( 295/1963 ) annettuja määräyksiä. Jos rakennuspaikalla tai sen läheisyydessä sijaitsee muinaisjäännösalue, lupahakemuksesta pyydetään maakuntamuseon lausunto. 24

25 V 3.6 SITEMERKINTÄ Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen, taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. soitenumerointi on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. V 3.7 TNTIN RAJAN YLITTÄMINEN Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1. Rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 1.5 metrin syvyyteen saakka 0.2 metriä ja maanpinnasta 1.5 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet 1 metri. 2. Erkkerit katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1 metrin verran, julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle enemmän. 3. Tekniset laitteet ja muu vastaava 0.5 metriä, portaat 1 metri ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan. Ylityksestä ei saa aiheutua kadun käytölle, kunnossa- ja puhtaanapidolle eikä johtoverkostolle haittaa. Kadunpinnan ja rakennusosan alapinnan välillä on oltava jalkakäytävän kohdalla vähintään 3.2 metriä vapaata tilaa ja ajoradan kohdalla vähintään 4.6 metriä vapaata tilaa. V 3.8 ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYN RAKENNUSALAN RAJAN YLITTÄMINEN V Rakennusalan rajan ylittäminen Rakennus saa erityisestä syystä ulottua asemakaavassa määrätyn tontin sisäisen rajan yli seuraavasti: 1. Rakennuksen perusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella tarpeen mukaan. 2. Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat, ovipielet, syöksytorvet, tekniset laitteet ja muut vastaavat rakennusosat rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan. Ylityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa ympäristölle tai naapurille. 25

26 V Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet Myynti-, tiedotus-, mainos- ja muuta sellaista laitetta sekä ikkuna- tai ovimarkiisia, terassin aurinko- tai sadesuojaa tai muuta vastaavaa laitetta tontille sijoitettaessa on noudatettava seuraavaa: 1. Rakennukseen kiinnitettävä laite saa ulottua enintään yhden metrin tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle siten, että vapaata tilaa on oltava maanpinnan ja laitteen alapinnan välillä jalkakäytävän kohdalla vähintään 3.2 metriä ja ajoradan kohdalla vähintään 4.6 metriä. 2. Laite on kiinnitettävä tukevasti eikä se saa haitata kadun tai yleisen alueen käyttöä eikä olla häiritsevä. 3. Laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava rakennukseen ja ympäristöön. 4. Laite on pidettävä kunnossa ja rikkoutunut laite on korjattava tai poistettava välittömästi. V 4 RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKPULELLA V 4.1 RAKENNUSPAIKAN KK Rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, muodoltaan, maasto-olosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseen sopiva sekä pinta-alaltaan rakentamiseen riittävä. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuspaikan koko tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m². Milloin rakentamisella ei vaikeuteta vastaista kaavoitusta ja rakennus liitetään viemäriverkkoon, rakennuspaikan pinta-ala voi olla pienempi, ei kuitenkaan alle 2000 m²:ä. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään neljäkymmentä (40) metriä. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. 26

27 V 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 m² Asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, johon saa sijoittaa kaksi asuntoa tai kaksi enintään kaksikerroksista asuinrakennusta, joissa kummassakin saa olla yksi asunto. Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa asumiseen liittyviä yksikerroksisia talousrakennuksia. Yli 5 ha:n suuruiselle maatalouskäytössä olevalle maatilalle saa rakentaa talouskeskuksen yhteyteen tarpeellisia tuotanto- ja talousrakennuksia sen estämättä mitä tässä pykälässä määrätään rakennusoikeudesta. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopivia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Muulle, kuin asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä rakennuksia. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Siltä osin kuin rakennusjärjestyksen säädökset sallivat rakennusten tai asuntojen lukumäärästä ja kerrosalasta poikkeamisen samalle rakennuspaikalle on määräysten soveltamisessa otettava huomioon, ettei määräys sivuuta maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelutarveratkaisua ja rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella. V 4.3 RAKENTAMINEN KELLARIIN JA ULLAKLLE Asemakaava- alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 27

28 V 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE V 5.1 RAKENTAMISEN SIJITTUMINEN JA SPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 30 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1.5 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 30 m² ja kerrosala enintään 20 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla kuitenkin olla 20 metriä. Alle 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa huvimajoja, grillikatoksia tai muita sellaisia rakennelmia, jotka muuttavat häiritsevästi rantamaisemaa. Loma-asunnon rakennuspaikalle rakennettavan käymälän tulee olla tiivispohjainen ja sen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 20 metriä ja etäisyys rakennuspaikan rajasta vähintään 10 metriä. V 5.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA Ranta-alueella rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kerrosalaltaan enintään 100 m²: suuruisen lomarakennuksen sekä erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 20 m² ja siinä saa olla 10 m²: kuisti Lisäksi voidaan rakentaa yksi talousrakennus jonka kerrosala saa olla enintään 30 m². Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on suurempi kuin 5000 m², rakennuspaikalle saa rakentaa lisäksi tulisijattoman vierasmajan, jonka kerrosala saa olla enintään 20 m². 28

29 V 6. SUUNNITTELUTARVEALUE (Liitekartta 1) Suunnittelutarvealueita Viialan kunnassa on maankäyttö ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitettujen alueiden(= alueet joiden käyttöön liittyvientarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin) sekä 2 momentissa tarkoitetun rakentamisen ( = rakentamisen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa) lisäksi seuraavat liitekartassa 1 esitetyt alueet: Tampere - Helsinki rataan rajoittuvat alueet 300 metrin etäisyydelle molemmin puolin radan keskilinjaa kaava-alueen ulkopuolella V 7. VESI - JA JÄTEHULT V 7.1 VESIHULLN JÄRJESTÄMINEN JA PHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Vedenjakeluverkoston ulkopuolisilla alueilla on rakennuttajan selvitettävä puhtaan veden saantimahdollisuus. V 7.2 JÄTEVESIEN KÄSITTELY Vesilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Jätevesien käsittelyä varten tulee rakennuslupahakemukseen liittää suunnitelma jätevesien käsittelyjärjestelmästä tarvittavine mitoitus- ja maaperätutkimustietoineen. Liitekartan nro 2 mukaisille vyöhykkeille on laadittu puhdistustehotavoitteiden mukainen vyöhykejako, minkä perusteella ympäristöviranomainen määrittelee vaatimukset kiinteistökohtaiselle jätevesien käsittelylle. Vyöhyke 1 : Tärkeät pohjavesialueet Vyöhyke 2 : Ranta-alueet Nämä vesihuoltoa koskevat määräykset ovat voimassa toistaiseksi ja niin kauan, kun kuntaan laaditaan uuden vesihuoltolain mukainen kunnan vesihuoltosuunnitelma, jonka jätevesien käsittelyä ja johtamista koskeva vyöhykesuunnitelma liitetään myöhemmin osaksi rakennusjärjestystä. 29

30 V 7.3 ERITYISMÄÄRÄYKSIÄ TÄRKEILLE PHJAVESIALUEILLE Tärkeillä pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle, varustaa suoja-altaalla ja katteella. Tärkeillä pohjavesialueilla piha- ja paikoitusalueisen pintavedet ja salaojavedet johdettava vyöhykkeen ulkopuolelle. Tätä varten tulee olla soveltuvat laitteistot ja mahdollisesti tarvittavat luvat. Viemäreiden tulee olla tiiviit ja tarkastettavissa. Polttoainesten täyttöalueet tulee päällystää. Pohjavesialueilla ei saa suorittaa kallion louhintaa neuvottelematta hankkeesta rakennustarkastajan kanssa. V 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA Rakennusten korjaamisessa otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. V 9. RAKENNUSTYÖNAIKAISET JÄRJESTELYT Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelmaa V 10. KUNNAN ERI SA-ALUEIDEN MINAISPIIRTEIDEN SÄILYTTÄMINEN JA TUKEMINEN Eri alueiden ominaispiirteet sekä rakennusten ja ympäristön suojelutarpeet on huomioitu aluekohtaisesti asemakaavoissa. Asemakaava-alueen ulkopuolella ei ole alueita, joiden ominaispiirteet täytyisi erityisesti huomioida. V 11. JÄTEHULT Koko kunta kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin ja jätteen haltijan on liityttävä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa tontille rakennettavien rakennusten käyttötarkoitukseen suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Jätehuoltoon ja esimerkiksi kompostointiin liittyvät tarkemmat määräykset ovat erillisessä Viialan kunnan jätehuoltomääräyksissä. 30

REISJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET

REISJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1 REISJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten

Lisätiedot

Kaustisen kunta Rakennusjärjestys

Kaustisen kunta Rakennusjärjestys Kaustisen kunta Rakennusjärjestys 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS 1 1.6.2001 alkaen Kaupunginvaltuusto 9.4.2001/19

NAANTALIN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS 1 1.6.2001 alkaen Kaupunginvaltuusto 9.4.2001/19 NAANTALIN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS 1 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

SIIKAISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS SIIKAISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

TOHOLAMMIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS TOHOLAMMIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET...3 1.1 SOVELTAMISALA...3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN...3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT...3 2.1

Lisätiedot

SALLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

SALLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS SALLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA...3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN...3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS...3

Lisätiedot

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2. luku LUPAJÄRJESTELMÄT 4 3 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus 4 4 Toimenpiteiden

Lisätiedot

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on tekninen lautakunta. Sen alaisena toimii rakennustarkastaja.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on tekninen lautakunta. Sen alaisena toimii rakennustarkastaja. RANUAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

1-9 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan.

1-9 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. 1 SAUVON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS

HAUSJÄRVEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 1 HAUSJÄRVEN KUNA RAKENNUSJÄRJESYS 1. SOVELAMISALA JA VIRANOMAISE 1.1 SOVELAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

PELLON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS. Valtuuston 29.4.2002 hyväksymä

PELLON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS. Valtuuston 29.4.2002 hyväksymä PELLON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Valtuuston 29.4.2002 hyväksymä Voimaantulo 1.6.2002 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2 1.1. Soveltamisala 2 1.2. Rakennusvalvontaviranomainen 2 2. LUPAJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

JUANKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS JUANKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 2 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. Soveltamisala Maankäyttö ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS

RAKENNUSJÄRJESTYS YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS RAKENNUSJÄRJESTYS YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 27.10.1999 KUNNANHALLITUS 29.11.1999 KUNNANVALTUUSTO 22.12.1999 SISÄLLYSLUETTELO RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN

Lisätiedot

Ulvilassa lisäksi voimassa paikallisena ohjeistona ja määräyksenä entisen Kullaan alueella. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä.

Ulvilassa lisäksi voimassa paikallisena ohjeistona ja määräyksenä entisen Kullaan alueella. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä. KULLAAN KUNTA 1 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 19.12.2001 45 RAKENNUSJÄRJESTYS Ulvilassa lisäksi voimassa paikallisena ohjeistona ja määräyksenä entisen Kullaan alueella 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS HAAPAVEDEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS HAAPAVEDEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä

Lisätiedot

KORPPOON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KORPPOON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS KORPPOON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Kunnanvaltuuston hyväksymä 25 päivä kesäkuuta 2002. 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1 HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 5 YMPÄRISTÖTOIMI HARJAVALLAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 2002 Hyväksytty kaupunginvaltuusto 26.11.2001/101 Voimaantulo 1.1.2002 1. Soveltamisala ja viranomaiset

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

KAUHAVAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 29.3.2010 14 Voimaantulo: 4.5.2010 KAUHAVAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien

Lisätiedot

KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Tekninen lautakunta 17.02.2005 Kunnanhallitus 21.02. 2005 Kunnanvaltuusto 09.03.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1 1.1 SOVELTAMISALA 1 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

LUUMÄEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS LUUMÄEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Valtuusto 18 / 06 2001 45 Voimaantulo: 1. 7 2001 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA 1.2. RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 2. LUPAJÄRJESTELMÄT Maankäyttö-

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty KV 14.12.2009 77 Voimaantulo 01.01.2010

RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty KV 14.12.2009 77 Voimaantulo 01.01.2010 KOKEMÄEN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty KV 14.12.2009 77 Voimaantulo 01.01.2010 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

ULVILAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS ULVILAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty 30.1.2002 Voimaantulo 1.2.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 3 1.1 SOVELTAMISALA... 3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT...

Lisätiedot

SIMON KUNNANVALTUUSTON 18.2.2002 8 HYVÄKSYMÄ SIMON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA

SIMON KUNNANVALTUUSTON 18.2.2002 8 HYVÄKSYMÄ SIMON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA SIMON KUNNANVALTUUSTON 18.2.2002 8 HYVÄKSYMÄ 1 SIMON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys,

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS

PAIMION KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS PAIMION KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan MRL:n 202 :n mukaisesti kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen, kun se on saanut lainvoiman. PAIMION KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS I LUKU: YLEISTÄ 1 Tavoite 2 Tehtävä Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita, joilla ohjataan maankäyttöä ja rakentamista

Lisätiedot

TAIPALSAAREN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

TAIPALSAAREN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS TAIPALSAAREN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten

Lisätiedot

KRUUNUPYYN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KRUUNUPYYN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS KRUUNUPYYN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Kunnanvaltuuston hyväksymä 25.2.2010. 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä

Lisätiedot

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

Ehdotus 4.12.2006 Liite nro 4 uuden Äänekosken kaupunginvaltuusto 11.12.2006

Ehdotus 4.12.2006 Liite nro 4 uuden Äänekosken kaupunginvaltuusto 11.12.2006 Ehdotus 4.12.2006 Liite nro 4 uuden Äänekosken kaupunginvaltuusto 11.12.2006 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt..200_ 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.LUKU YLEISTÄ 1 SOVELTAMISALA 2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 3 KATSELMUKSET

Lisätiedot

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2001 Suomenniemi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2. luku LUPAJÄRJESTELMÄT 4 3 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

PUNKALAITUMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 PUNKALAITUMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien

Lisätiedot

KUHMOISTEN KUNTA Rakennusjärjestys

KUHMOISTEN KUNTA Rakennusjärjestys KUHMOISTEN KUNTA Rakennusjärjestys KUHMOISTEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 1 (12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 3 1.1 SOVELTAMISALA... 3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT...

Lisätiedot

KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Kosken Tl KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Kunnanvaltuusto hyväksynyt 27.2. 2001 Tullut voimaan 4.3.2002 Ehdotus / Päivitetty 10.10.2001 Kunnanhallitus 14.1.2002 Kosken Tl KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS LUKU I: SOVELTAMISALA

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

UUDENKAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 UUDENKAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan luvat. Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus / Hallintojohtaja Harri Lehtinen / Turun kristillinen opisto 5.9.

Rakennusvalvonnan luvat. Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus / Hallintojohtaja Harri Lehtinen / Turun kristillinen opisto 5.9. Rakennusvalvonnan luvat Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus / Hallintojohtaja Harri Lehtinen / Turun kristillinen opisto 5.9.2017 Rakentamisen luvat ja ilmoitukset Rakennuslupa Toimenpidelupa

Lisätiedot

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on valvontalautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on valvontalautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu. YLIKIIMINGIN KUNTA 1 RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 14.11.2001 69 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan rakennusjärjestys alkaen. (Alajärvi, Soini, Vimpeli)

Järvi-Pohjanmaan rakennusjärjestys alkaen. (Alajärvi, Soini, Vimpeli) Järvi-Pohjanmaan rakennusjärjestys 1.6.2011 alkaen (Alajärvi, Soini, Vimpeli) 2 RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien

Lisätiedot

SAMMATIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS,

SAMMATIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS, 1 SAMMATIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS, 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO. 1 Soveltamisala. 2 Rakennusvalvontaviranomainen. 3 Talousrakennuksen ilmoituksenvaraisuus

SEINÄJOEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO. 1 Soveltamisala. 2 Rakennusvalvontaviranomainen. 3 Talousrakennuksen ilmoituksenvaraisuus SEINÄJOEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 2 Rakennusvalvontaviranomainen 3 Talousrakennuksen ilmoituksenvaraisuus 4 Suunnittelutarvealue 5 Toimenpiteiden luvan-/ilmoituksenvaraisuus

Lisätiedot

Urjalan kunnan rakennusjärjestys

Urjalan kunnan rakennusjärjestys Urjalan kunnan rakennusjärjestys 1. Soveltamisala ja viranomaiset Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista kokevien säädösten ja

Lisätiedot

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 3 1 Soveltamisala 3 2 Rakennusvalvontaviranomainen 3

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 3 1 Soveltamisala 3 2 Rakennusvalvontaviranomainen 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 3 1 Soveltamisala 3 2 Rakennusvalvontaviranomainen 3 2. luku LUPAJÄRJESTELMÄT 4 3 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus 4 4 Toimenpiteiden

Lisätiedot

KUSTAVIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KUSTAVIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Tämä rakennusjärjestys kumoaa Kustavin kunnan 12.11.2001hyväksytyn rakennusjärjestyksen. JOHDANTO KUSTAVIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Tällä rakennusjärjestyksellä annetaan ohjeita rakentamisesta Kustavin

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

IKAALISTEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 IKAALISTEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Ikaalisten kaupunginvaltuusto 18.6.2002 (37 ) Voimaantulo: 15.8.2002 alkaen 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

MERIJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS MERIJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Sisällys 1. Soveltamisala ja viranomaiset 1.1 Soveltamisala..1 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen..1 2. Lupajärjestelmät 2.1 Rakentamisen ja muiden toimenpiteiden luvanvaraisuus

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS

PYHTÄÄN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS PYHTÄÄN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET ------------------------------------- 1 1.1 SOVELTAMISALA --------------------------------------------------------- 1 1.2

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA RAKENNUSJÄRJESTYS

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA RAKENNUSJÄRJESTYS KUNNALLINEN SÄÄDÖSKKELMA RAKENNUSJÄRJESTYS Nakkilan kunta Voimaantulo 1.8.2011 SISÄLLYSLUETTEL MÄÄRÄYKSET 1. SVELTAMISALA JA VIRANMAISET 1.1 SVELTAMISALA... 3 1.2 RAKENNUSVALVNTAVIRANMAINEN... 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

Karvian kunta RAKENNUSJÄRJESTYS

Karvian kunta RAKENNUSJÄRJESTYS Karvian kunta RAKENNUSJÄRJESYS KARVAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESYS Kunnanvaltuusto hyväksynyt 29/1/2003 10 Voimaantulo Päätöksen lainvoimaisuudesta 1. SOVELAMSALA JA VRANOMASE 1.1 Soveltamisala Maankäyttö-

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

AKAAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 AKAAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Rakennusjärjestyksen valmistelutyöryhmä LUONNOS 17.8.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu A. YLEISTÄ 1 Tavoite 3 2 Tehtävä 3 3 Rakentamista koskevat ohjeet 3 4 Rakennusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

Viittaus: MRL 113, 117 ja 118 ja MRA 51, Muinaismuistolaki 295/1963

Viittaus: MRL 113, 117 ja 118 ja MRA 51, Muinaismuistolaki 295/1963 RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 9 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä,

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA Harjukuja 6, Parikkala puh , fax RAKENNUSJÄRJESTYS

PARIKKALAN KUNTA Harjukuja 6, Parikkala puh , fax RAKENNUSJÄRJESTYS PARIKKALAN KUNTA Harjukuja 6, 59100 Parikkala puh. 0400 851 951, fax 05-430 136 e-mail: kunta@parikkala.fi www.parikkala.fi RAKENNUSJÄRJESTYS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 3 1.1.

Lisätiedot

Äetsän kunnan rakennusjärjestys

Äetsän kunnan rakennusjärjestys 1 Äetsän kunnan rakennusjärjestys Hyväksytty: Valtuusto 13.11.2001 87 Voimaantulo: 1.1.2002 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Nro 2 KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 14. toukokuuta 2001. 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA 1.2

Lisätiedot

1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET

1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET RAKENNUSJÄRJESTYS 1 Voimaantulo 1.1.2002 Valtuusto hyväksynyt 7.11.2001 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2

SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2 RAKENNUSJÄRJESTYS 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2 1.1 SOVELTAMISALA 2 1.2 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN TEHTÄVÄ 2 1.3 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 2 2 LUPAJÄRJESTELMÄT 2 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN

Lisätiedot

Ikaalisten kaupunki. Rakennusjärjestys

Ikaalisten kaupunki. Rakennusjärjestys Ikaalisten kaupunki Rakennusjärjestys Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 7.4.2014 Voimaantulo: 1.6.2014 1 IKAALISTEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 7.4.2014, 17 Voimaantulo: 1.6.2014

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty Kvalt 17.12.2001 94, muutos KV 23.6.2008 36

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty Kvalt 17.12.2001 94, muutos KV 23.6.2008 36 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty Kvalt 17.12.2001 94, muutos KV 23.6.2008 36 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT... 3 2.1 ILMOITUSMENETTELY...

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS HUMPPILAN KUNTA 2002

RAKENNUSJÄRJESTYS HUMPPILAN KUNTA 2002 RAKENNUSJÄRJESTYS HUMPPILAN KUNTA 2002 HUMPPILAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 Soveltamisala 1.2 Viranomaiset 1.3 Päätösvallan siirto 2. LUPAJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

Mynämäen kunta. Rakennusjärjestys. Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 17.12.2007 Voimaantulo: 22.1.2008

Mynämäen kunta. Rakennusjärjestys. Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 17.12.2007 Voimaantulo: 22.1.2008 Mynämäen kunta Rakennusjärjestys Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 17.12.2007 Voimaantulo: 22.1.2008 2 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty Kvalt 17.12.2001 94, muutos KV 23.6.2008 36

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty Kvalt 17.12.2001 94, muutos KV 23.6.2008 36 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty Kvalt 17.12.2001 94, muutos KV 23.6.2008 36 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 3 2.1 ILMOITUSMENETTELY 4 2.2 TOIMENPIDELUPA

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS

AKAAN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS AKAAN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS Rakennusjärjestyksen valmistelutyöryhmän ehdotus 28.10.2010 Kaupunginhallitus muuttanut 21.12.2010 Kaupunginhallitus hyväksynyt 15.3.2011 Valtuusto hyväksynyt 23.3.2011

Lisätiedot

Rakennusjärjestys 1. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii rakennustarkastaja ja muu palveluhenkilöstö.

Rakennusjärjestys 1. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii rakennustarkastaja ja muu palveluhenkilöstö. Rakennusjärjestys 1 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten

Lisätiedot

LIEDON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

LIEDON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS LIEDON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Voimaantulo 01.01.2016 Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Liedon kunnanvaltuuston kesäkuun 1. päivänä 2007 hyväksymä ja Tarvasjoen kunnanvaltuuston joulukuun 20.päivänä

Lisätiedot

SALON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

SALON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS SALON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.4.2010 37 Voimaantulo 1.6.2010 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2 1.1 SOVELTAMISALA 2 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN

Lisätiedot

Mäntyharjun kunnan rakennusjärjestys

Mäntyharjun kunnan rakennusjärjestys Sivu 1 / 10 Mäntyharjun kunnan rakennusjärjestys 1. SOVELAMISALA JA VIRANOMAISE 1.1 SOVELAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien

Lisätiedot

Kurikan kaupungin rakennusjärjestys

Kurikan kaupungin rakennusjärjestys 1 (12) Kurikan kaupungin rakennusjärjestys Sisällysluettelo 1. Soveltamisala ja viranomaiset 2. Lupajärjestelmät 1.1 Soveltamisala 1.2.Rakennusvalvontaviranomainen 2.1 Talousrakennuksen luvan-/ ilmoituksenvaraisuus

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS. 1 Lite kv SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA

RAKENNUSJÄRJESTYS. 1 Lite kv SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA RAKENNUSJÄRJESTYS 1 Lite kv 22 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.1.2007 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. luku SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1 1 Soveltamisala 1 2 Rakennusvalvontaviranomainen 1 2. luku LUPAJÄRJESTELMÄT 1 3 Talousrakennuksen

Lisätiedot

Kv liite nro 2 /28.1.2002, 9 RAKENNUSJÄRJESTYS KORPILAHDEN KUNTA

Kv liite nro 2 /28.1.2002, 9 RAKENNUSJÄRJESTYS KORPILAHDEN KUNTA Kv liite nro 2 /28.1.2002, 9 RAKENNUSJÄRJESTYS KORPILAHDEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 2 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA... 3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

MIEHIKKÄLÄN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 152/11/1120/2006 MIEHIKKÄLÄN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Rakennuslautakunta 28.2.2007, 16 ja 3.5.2007 28 Kunnanhallitus 11.06.2007, 126 Kunnanvaltuusto 18.06.2007, 26 RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO MIEHIKKÄLÄN

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA 22.4.2010 HP RAKENNUSJÄRJESTYS

HAUKIPUTAAN KUNTA 22.4.2010 HP RAKENNUSJÄRJESTYS HAUKIPUTAAN KUNTA 22.4.2010 HP RAKENNUSJÄRJESTYS Tekstin muotoilu - alleviivatut, lisätty - yliviivattu, poistettu 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 3 1.1. SOVELTAMISALA... 3 1.2. RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN...

Lisätiedot

RISTIJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2. LUPAJÄRJESTELMÄT. 1 Soveltamisala

RISTIJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2. LUPAJÄRJESTELMÄT. 1 Soveltamisala 1 RISTIJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1 Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

MUONION KUNTA SÄÄNTÖ 1 (15) Kunnanvaltuusto RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty 9.5.2005

MUONION KUNTA SÄÄNTÖ 1 (15) Kunnanvaltuusto RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty 9.5.2005 MUONION KUNTA SÄÄNTÖ 1 (15) Kunnanvaltuusto RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty 9.5.2005 Voimaantulo 15.7.2005 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala ja viranomaiset 4 1.1 Soveltamisala 4 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

Kangasniemen kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS

Kangasniemen kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS 1 Kangasniemen kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty 8.11.2010 Voimaantulo 22.12.2010 2 Kangasniemen kunnan rakennusjärjestys 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa

Lisätiedot

UTSJOEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

UTSJOEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS UTSJEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 24.5.2010 2 1. MÄÄRÄYKSET 3 1.1 TAVITE 3 2. SVELTAMISALA JA VIRANMAISET 3 2.1 SVELTAMISALA 3 2.2 RAKENNUSVALVNTAVIRANMAINEN 3 3. LUPAJÄRJESTELMÄT 3 3.1 TALUSRAKENNUKSEN

Lisätiedot

R A K E N N U S J Ä R J E S T Y S

R A K E N N U S J Ä R J E S T Y S R A K E N N U S J Ä R J E S T Y S Karstulan kunta Kunnanhallitus SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA... 1 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN... 1 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.5.2010

HIRVENSALMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.5.2010 1. HRVENSALMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.5.2010 2. Hirvensalmen kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS sivu Sisällysluettelo 1. 1. Soveltamisala ja viranomaiset 2. 1.1 Soveltamisala 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

SAVONLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS SAVONLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2010 93. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2011. Päätös kuulutettu 21.12.2010. 1. luku SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1

Lisätiedot

URJALAN KUNTA Rakennusjärjestys 1 URJALAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS... 2

URJALAN KUNTA Rakennusjärjestys 1 URJALAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS... 2 1 SISÄLLYSLUETTEL URJALAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS... 2 1. SVELTAMISALA JA VIRANMAISET... 2 1.1 Soveltamisala... 2 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen... 2 2. LUPAJÄRJESTELMÄT... 2 2.1 Talousrakennuksen luvan-

Lisätiedot

Forssan kaupunki Rakennusjärjestys Voimaantulo:

Forssan kaupunki Rakennusjärjestys Voimaantulo: 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAVOITE, SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 TAVOITE. 1.2 SOVELTAMISALA.. 1.3 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 1.4 RAKENTAMISTAPAOHJEET.. 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALONRAKENNUKSEN LUVAN-

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

PELKOSENNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 0 PELKOSENNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 PELKOSENNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Sisällysluettelo 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1 2. LUVANVARAISUUS 1 2.1 Talousrakennuksen luvanvaraisuus 2 2.2 Toimenpiteiden

Lisätiedot

Liite 17 valtuuston 6.10.2003 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 72 JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA

Liite 17 valtuuston 6.10.2003 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 72 JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA Liite 17 valtuuston 6.10.2003 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 72 JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA 2 SISÄLLYS Sivu 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 3 1.1 Soveltamisala 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen 2 LUVANVARAISUUS

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto hyväksynyt 11.11.2002 25 UURAISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

Kunnanvaltuusto hyväksynyt 11.11.2002 25 UURAISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Kunnanvaltuusto hyväksynyt 11.11.2002 25 UURAISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Astunut voimaan 10.12.2002 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. YLEISTÄ 3 1.1. Rakennusjärjestyksen tehtävä 3 1.2. Rakennusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Hyvinkään kaupunki, ympäristölautakunta PL 21 05801 Hyvinkää Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestysluonnoksesta HEL 2016-005241

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty. Voimaantulo

KOKEMÄEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty. Voimaantulo KOKEMÄEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty Voimaantulo Kokemäen kaupungin rakennusjärjestysluonnos 22.9.2015 1 Sisällys I LUKU... 2 YLEISTÄ... 2 1 SOVELTAMISALA... 2 2 TAVOITE... 2 3 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN...

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 16.10.2006

SOMERON KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 16.10.2006 SOMERON KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 6.0.006 TULLUT VOIMAAN..007 . SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET. Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien, sekä muiden

Lisätiedot

JOKIOISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS. Valtuusto 7.6.2012 29

JOKIOISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS. Valtuusto 7.6.2012 29 1 JKIISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Valtuusto 7.6.2012 29 2 SISÄLLYSLUETTEL 1. TAVITE, SVELTAMISALA JA VIRANMAISET 1.1 TAVITE 1.2 SVELTAMISALA. 1.3 RAKENNUSVALVNTAVIRANMAINEN.. 1.4 RAKENTAMISTAPAHJEET..

Lisätiedot

MASKUN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS

MASKUN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS MASKUN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS Maskun kunnanvaltuuston hyväksymä 13.11.2006 30 Voimaantulo 1.1.2007 1 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET...2 1.1 Soveltamisala...2 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen...2 2 LUPAJÄRJESTELMÄT...2

Lisätiedot

Rakennusjärjestys 2003

Rakennusjärjestys 2003 VIRTAIN KAUPUNKI Rakennusjärjestys 2003 Kaupunginvaltuusto 8.9.2003 (16.9.2003) Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET...1 1.1 SOVELTAMISALA...1

Lisätiedot

Rautalammin kunnan. rakennusjärjestys. Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.2016. Voimaantulo XX.XX.2016.

Rautalammin kunnan. rakennusjärjestys. Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.2016. Voimaantulo XX.XX.2016. Rautalammin kunnan rakennusjärjestys Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.2016. Voimaantulo XX.XX.2016. Sisällysluettelo Tavoite....................................................... 4 Tavoite.........................................................

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

HUITTISTEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Voimaantulo 01.04.2010 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 2 1.1 Soveltamisala 1.2 Tavoite 1.3 Rakennusvalvontaviranomainen 2. LUKU LUPAJÄJESTELMÄT... 2 2.1 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS KÄRSÄMÄEN KUNTA

RAKENNUSJÄRJESTYS KÄRSÄMÄEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 2004 KÄRSÄMÄEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO RAKENNUSJÄRJESTYS... SISÄLLYSLUETTELO... I LUKU: YLEISTÄ... 1 1 Tavoite... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Rakentamistapaohjeet... 1 II LUKU: LUPAJÄRJESTELMÄT...

Lisätiedot

Hartolan kunta RAKENNUSJÄRJESTYS HARTOLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

Hartolan kunta RAKENNUSJÄRJESTYS HARTOLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 Hartolan kunta RAKENNUSJÄRJESTYS Ympäristölautakunta 2.5.2007 Kunnanhallitus 28.5.2007 Valtuusto 27.6.2007 Voimaantulo 5.9.2007 HARTOLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 2 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

SAVONLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS LUONNOS 29.1.2013, muutokset/täydennykset punaisella. SAVONLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto hyväksynyt xx.xx.2013 xx. Rakennusjärjestys on tullut voimaan xx.xx.2013. Päätös kuulutettu

Lisätiedot

MOUHIJÄRVEN RAKENNUSJÄRJESTYS

MOUHIJÄRVEN RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 2 Rakennusvalvontaviranomainen 2 3 Rakentamistapaohjeet 2 2. LUKU RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE 4 Suunnittelutarvealueet 3 5 Rakennuspaikka

Lisätiedot

luonnos Mynämäen kunta

luonnos Mynämäen kunta luonnos Mynämäen kunta Rakennusjärjestys Hyväksytty: Kunnanvaltuusto X.X.201X Voimaantulo: X.X.201X punainen = poistetaan sininen = muutos vihreä = uusi 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 Soveltamisala

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

KOLARIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 25.06.2002 39

KOLARIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 25.06.2002 39 1 KOLARIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 25.06.2002 39 Voimassa: 08.08.2002 alkaen 2 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 3 1.1 SOVELTAMISALA... 3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN...

Lisätiedot

KIHNIÖ N KUNNAN RAKENNUSJA RJESTYS

KIHNIÖ N KUNNAN RAKENNUSJA RJESTYS KIHNIÖ N KUNNAN RAKENNUSJA RJESTYS 1 JOHDANTO 3 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1.1 Soveltamisala 3 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen 3 1.3 Rakentamistapaohjeet 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 3 2.1 Ilmoitusmenettelyn menettelytapamääräyksiä

Lisätiedot