Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 Liikuntalautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 Kokousaika 16:00-17:19 Kokouspaikka Paavo Nurmen kuja 1 C, 5.kerros Läsnä Jäsenet Välimäki, Heta puheenjohtaja Karu, Heikki varapuheenjohtaja Hiidenuhma-Valtonen, Paula Lampela, Seppo saapui 16:29, poissa: 105, 106, 107, 108, 109, 110, 111, 112 Marno, Juuso Virkkunen, Heikki poissa: 114 Välikangas, Arto saapui 16:19, poissa: 105, 106, 107, 108, 109 Muut Fröberg, Stefan Huurre, Petteri Rauramo, Anssi Saarinen, Turo Aapro, Simo Knus, Ulla Leinonen, Markku Salaterä, Antti Korhonen, Timo Tapani Haverinen, Hannele osastopäällikkö osastopäällikkö poissa: 114 liikuntajohtaja osastopäällikkö talouspäällikkö yhteyspäällikkö tietotekniikkapäällikkö suunnittelupäällikkö vs. osastopäällikkö vs. osastopäällikkö

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 Asia 105 LJ/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 106 LJ/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 107 LJ/3 Ilmoitusasiat 108 LJ/4 Lausunto kaupunginhallitukselle Lilli Autin talousarvioaloitteesta penkkien lisäämiseksi eri puolille kaupunkia 109 LJ/5 Lausunto kaupunginhallitukselle Pekka Saarnion ym. talousarvioaloitteesta liikuntaseurojen tuen lisäämisestä 110 LJ/6 Lausunto kaupunginhallitukselle Harry Bogomoloffin talousarvioaloitteesta jääclearingtoiminnan tuen lisäämisestä 111 LJ/7 Lausunto kaupunginhallitukselle Antti Valppaan ym. talousarvioaloitteesta nuorten purjehdusharrastuksen tukemisesta 112 LJ/8 Lausunto kaupunginhallitukselle Tea Vikstedtin talousarvioaloitteesta Malmin Talttatien urheiluhallin määrärahasta 113 LJ/9 Lausunto kaupunginhallitukselle Sanna Vesikansan talousarvioaloitteesta Pirkkolan ulkoilupuiston viihtyvyyden parantamisesta 114 LJ/10 Liikuntatoimen laitos- ja säätiöavustukset vuodeksi hakemukset toiminta-avustuksen myöntämiseksi ja kaupunginhallitukselle hakemuksista annettavat lausunnot 115 LJ/11 Liikuntatoimen talousarvioehdotus vuodeksi 2013 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosiksi LJ/12 Liikuntaviraston kiinteistöjen ja ulkoilualueiden rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvien rakennustöiden tilaaminen sopimuskaudelle LJ/13 Liikuntaviraston kiinteistöjen ja ulkoilualueiden rakentamiseen sekä kunnossapitoon liittyvien työkoneiden tilaaminen sopimuskaudella LJ/14 Liikuntaviraston kiinteistöjen ja ulkoilualueiden rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvien putkitöiden tilaaminen sopimuskaudella LJ/15 Liikuntaviraston kiinteistöjen ja ulkoilualueiden rakentamiseen sekä kunnossapitoon liittyvien sähkötöiden tilaaminen sopimuskaudella

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ LIOS/1 Seija Muurisen ym. valtuustoaloite hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän perustamisesta 121 Pj/1 Liikuntavirastossa tehtyjen päätösten ottaminen lautakunnan käsiteltäväksi 122 LJ/16 Viraston tiedotuksia

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/1 105 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Juuso Marnon ja Paula Hiidenuhma-Valtosen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Juuso Marnon (varalla Seppo Lampela) ja Paula Hiidenuhma-Valtosen (varalla Heikki Virkkunen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. liikuntajohtaja Anssi Rauramo

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/2 106 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Päätösehdotus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. liikuntajohtaja Anssi Rauramo

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/3 107 Ilmoitusasiat Päätös Lautakunta päätti merkitä kaupunginvaltuuston päätökset ja niihin liittyvät päätösten täytäntöönpanopäätökset sekä kaupunginvaltuuston kokouksen , numero asian 6 sekä kokouksen , numero asioiden 6, 8 ja 9 kohdalla tehdyt päätökset tiedoksi. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Päätösehdotus Lautakunta päättänee merkitä kaupunginvaltuuston päätökset ja niihin liittyvät päätösten täytäntöönpanopäätökset sekä kaupunginvaltuuston kokouksen , numero asian 6 sekä kokouksen , numero asioiden 6, 8 ja 9 kohdalla tehdyt päätökset tiedoksi. Liikuntalautakunnalle on lähetetty kaupunginvaltuuston päätöksiä ja niihin liittyviä täytäntöönpanopäätöksiä tiedoksi seuraavasti: 3.1 KVSTO /8-2012, 92, asia 6 Kaupunginhallitus , 538 : päätösten täytäntöönpano. KAUPUNGINHALLITUKSEN VARAJÄSENEN SEKÄ KAUPUNGINHALLITUKSEN KONSERNIJAOSTON JÄSENEN VALINTA. HEL T Kaupunginvaltuusto päätti 1. myöntää Sanna Hellströmille vapautuksen kaupunginhallituksen varajäsenen sekä kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenenluottamustoimista alkaen 2. valita Mari Holopaisen Elina Moision uudeksi

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/3 henkilökohtaiseksi varajäseneksi kaupunginhallitukseen alkaen vuoden 2012 lopussa päättyväksi toimikaudeksi 3. valita Annika Anderssonin uudeksi jäseneksi kaupunginhallituksen konsernijaostoon alkaen vuoden 2012 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Kaupunginvaltuusto päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti. 3.2 KVSTO /9-2012, 105, asia 3 Kaupunginhallitus , 587 : päätösten täytäntöönpano. LAINAN MYÖNTÄMINEN TAPANILAN URHEILUTALOSÄÄTIÖLLE. HEL T Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti myöntää Tapanilan Urheilutalosäätiölle euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Tapanilan Urheilukeskuksen liikunta- ja pysäköintitilojen rakentamisen rahoittamiseen seuraavin ehdoin: Laina-aika: Lainan korko: Lainan vakuus: Laina on maksettava takaisin 15 vuoden kuluessa kuitenkin siten, että ensimmäinen vuosi on lyhennyksistä vapaa. Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen. Lainansaaja panttaa lainan vakuudeksi omistamaansa kiinteistöön kiinnitettyjä panttikirjoja tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden. Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/3 3.3 KVSTO /9-2012, 110, asia 8 Kaupunginhallitus , 587 : päätösten täytäntöönpano. HAAGAN KORTTELEIDEN , TONTTIEN 29009/1-4, KORTTELEIDEN YM. ALUEIDEN (ISONNEVAN ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11938). HEL T Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) kortteleiden nro , korttelin nro tonttien nro 1 4, kortteleiden nro , korttelin nro tontin nro 7, korttelin nro tonttien nro 1 ja 4 9, kortteleiden nro 29076, 29077, 29079, ja , korttelin nro tonttien nro 1 ja 2 sekä virkistys-, urheilu-, katu- ja liikennealueiden sekä yleisen pysäköintialueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston päivätyn ja ja muutetun piirustuksen nro mukaisena. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää, miten kaava-alueelle rakennettavat liikuntapaikat voidaan toteuttaa kiireellisesti. (Arto Bryggare) 3.4 KVSTO /9-2012, 111, asia 9 Kaupunginhallitus , 587 : päätösten täytäntöönpano. VARTIOKYLÄN, MELLUNKYLÄN JA VUOSAAREN KAUPUNGINOSIEN ERÄIDEN ALUEIDEN (TANKOVAINION - BROÄNDAN ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 12008). HEL T Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) virkistys-, liikenne- ja erityisalueiden, 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Mellunmäki) korttelin nro tontin nro 5, kortteleiden nro ja sekä virkistys-, liikenne-, katu- ja erityisalueiden ja 54. kaupunginosan (Vuosaari, Keski-Vuosaari) katu- ja puistoalueiden sekä

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/3 kaupunginosan rajan (muodostuvat uudet korttelit nro ) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston päivätyn ja muutetun piirustuksen nro (osat 1 ja 2) mukaisena. liikuntajohtaja Anssi Rauramo

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/4 108 Lausunto kaupunginhallitukselle Lilli Autin talousarvioaloitteesta penkkien lisäämiseksi eri puolille kaupunkia HEL T Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Valtuutettu Autin ajatus penkkien lisäämisestä vanhusten ja kaikenikäisten liikuntarajoitteisten omatoimisen liikkumisen ja virkistäytymisen mahdollisuuksien lisäämiseksi on kannatettava. Liikuntatoimi on eri yhteyksissä asentanut penkkejä ja muita eri ikäisten liikkumismahdollisuuksia lisääviä laitteita hallitsemilleen alueille. Keskuspuistoon on suunniteltu omat kalustetyyppinsä ja niitä on asennettu eri puolille sen alueita sekä jossakin määrin muuallekin. Liikuntavirasto rakennuttaa vuosittain myös lähiliikuntapaikkoja, joihin sijoitetaan laadukkaita omatoimiseen kuntoiluun soveltuvia laitteita ja penkkejä. Näitä kohteita on eri puolilla kaupunkia ja vuosittain niitä toteutetaan määrärahojen sallimissa puitteissa lisää. Liikuntatoimen uimarannoille on myös sijoitettu penkkejä istumista ja levähtämistä varten. Ulkoliikunta-alueille on myös viime vuosina lisätty penkkejä, jotka ovat mahdollisimman kestäviä ja helposti siirrettäviä talvikunnossapitoa ajatellen. Rakennusvirasto vastaa suurimmasta osasta yleisiä alueita ja sen vastuulle kuuluu niiden kalustaminen. Liikuntavirasto toimii rakennusviraston kanssa yhteistyössä sille kuuluvia alueita ja liikuntapuistoja suunniteltaessa. Useilla alueilla hallintokunnat toimivat rinta rinnan, mikä edellyttää yhteistoimintaa myös kalusteiden suunnittelussa. Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Asko Rahikainen, hankesuunnittelija, puhelin: Päätösehdotus päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Valtuutettu Autin ajatus penkkien lisäämisestä vanhusten ja

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/4 kaikenikäisten liikuntarajoitteisten omatoimisen liikkumisen ja virkistäytymisen mahdollisuuksien lisäämiseksi on kannatettava. Liikuntatoimi on eri yhteyksissä asentanut penkkejä ja muita eri ikäisten liikkumismahdollisuuksia lisääviä laitteita hallitsemilleen alueille. Keskuspuistoon on suunniteltu omat kalustetyyppinsä ja niitä on asennettu eri puolille sen alueita sekä jossakin määrin muuallekin. Liikuntavirasto rakennuttaa vuosittain myös lähiliikuntapaikkoja, joihin sijoitetaan laadukkaita omatoimiseen kuntoiluun soveltuvia laitteita ja penkkejä. Näitä kohteita on eri puolilla kaupunkia ja vuosittain niitä toteutetaan määrärahojen sallimissa puitteissa lisää. Liikuntatoimen uimarannoille on myös sijoitettu penkkejä istumista ja levähtämistä varten. Ulkoliikunta-alueille on myös viime vuosina lisätty penkkejä, jotka ovat mahdollisimman kestäviä ja helposti siirrettäviä talvikunnossapitoa ajatellen. Rakennusvirasto vastaa suurimmasta osasta yleisiä alueita ja sen vastuulle kuuluu niiden kalustaminen. Liikuntavirasto toimii rakennusviraston kanssa yhteistyössä sille kuuluvia alueita ja liikuntapuistoja suunniteltaessa. Useilla alueilla hallintokunnat toimivat rinta rinnan, mikä edellyttää yhteistoimintaa myös kalusteiden suunnittelussa. Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Asko Rahikainen, hankesuunnittelija, puhelin: Päätöshistoria Yleisten töiden lautakunta HEL T Päätös Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Ajatuksena penkkien lisääminen vanhusten ja kaikenikäisten liikuntarajoitteisten omatoimisen liikkumisen ja virkistäytymisen mahdollisuuksien parantamiseksi on kannatettava. Rakennusviraston käyttötalousraami vuodelle 2013 on kuitenkin tiukka: ylläpitoon osoitetut määrärahat eivät lisäänny nykytasosta, eikä aloitteessa esitettyä 2013 talousarvioon varataan riittävät määrärahat, jotta eri puolille kaupunkia saadaan riittävästi penkkejä, voida toteuttaa

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/4 täysimääräisesti. Penkkien lisäämiseksi nykytasosta ei ole osoitettavissa riittävää lisärahoitusta käyttötalousraamin puitteissa. Rakennusvirasto jatkaa nykykäytäntöjä ja penkkien lisäämisessä nykytasoa. Penkkimalleina käytetään mahdollisimman kestäviä kaupunkikalustelinjauksessa suositeltuja materiaaleja ja malleja. Uusien kiintopenkkien sijoittelussa otetaan huomioon erityisesti ylläpidon vaatimukset talvihoito- ja puhtaanapitokaluston vaatima tila. Penkkien riittävyyttä ja sijaintia tarkastellaan verkostoina. Tarkastelussa huomioidaan alueiden väestörakenne. Vanhukset ja muut erityisryhmät otetaan huomioon mahdollisimman hyvin. Irtopenkkien sijoittelulla täydennetään tasapuolisesti kiintopenkeistä muodostunutta penkkiverkostoa, ja irtopenkkien sijoittelussa huomioidaan käyttäjiltä saatu palaute. Ylläpidossa keskitytään olevan penkkiverkoston (yli 7000 penkkiä tai muuta istumiseen tarkoitettua kalustetta) käyttökelpoisena pitämiseen ja kunnostamiseen määrärahojen puitteissa. Kaikkien käytöstä poistuvien penkkien tilalle ei välttämättä ole tarpeen asentaa uutta. Vastaavasti uusia yksittäisiä penkkejä voidaan asentaa, mikäli se saadun palautteen ja verkoston riittävyyden kannalta katsotaan erittäin tarpeelliseksi. Lisätiedot osastopäällikkö Osmo Torvinen Ritva Keko, laatuvastaava, puhelin: ritva.keko(a)hel.fi

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/5 109 Lausunto kaupunginhallitukselle Pekka Saarnion ym. talousarvioaloitteesta liikuntaseurojen tuen lisäämisestä HEL T Päätös Lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Liikuntavirasto tukee helsinkiläisten liikuntaseurojen toimintaa vuosittain 6,5 miljoonan euron määrärahan ja liikuntaviraston liikuntatilojen maksuttoman käytön muodossa. Liikuntatilojen tuetussa käytössä liikuntavirasto maksaa seuroille lajikohtaisen tuntikorvauksen. Tuki määräytyy tilan käyttötarkoituksen mukaan. Tuen ja varsinaisen tuntihinnan erotuksen maksaa tilaa käyttävä seura. Liikuntavirasto ei voi päättää näiden tilojen käytöstä tai maksusta, vaan niistä päättää tilan omistaja. Kaupungin liikuntatoimelle talousarviossa osoitettu määräraha liikunnan järjestötoiminnan tukemiseen on pysynyt samalla tasolla, kun taas vastaavasti tuetun käytön tilat ovat lisääntyneet ja kallistuneet. Valtuutettu Saarnio toteaa aivan oikeutetusti, ettei tuki ole tasapuolinen. Liikuntaviraston uuden strategian yksi keskeisempiä tavoitteita on liikuntaseurojen avustusjärjestelmän uudistaminen. Yksi keskeisimmistä kehittämistarpeista on nykyisten määrärahojen tasapuolisempi kohdentuminen eri käyttäjäryhmille lajista ja sen kustannuksista riippumatta. Helsingin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan osoittanut 10 miljoonan erillismäärärahan nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimiin. Määräraha kohdistettiin muun muassa siihen, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori ohjattaisiin koulutus- tai jatkopaikkaan ja että ammatillista koulutusta lisätään. Liikuntatoimen budjettiin ei ole osoitettu lisämäärärahaa, millä nuorten harrastamisen olosuhdekustannuksia voitaisiin tasata. Liikuntavirasto ei myöskään voi vaikuttaa seurojen osallistumismaksuihin. Kaupunginvaltuusto on ohjannut erillismäärärahaa muille virastoille syrjäytymisen ehkäisemiseksi, jota liikuntavirasto toivoo ohjattavan myös liikuntatoimintaan. liikuntajohtaja Anssi Rauramo

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/5 Lisätiedot Ritva Oljakka, yhteyssihteeri, puhelin: Ulla Knus, yhteyspäällikkö, puhelin: Päätösehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Liikuntavirasto tukee helsinkiläisten liikuntaseurojen toimintaa vuosittain 6,5 miljoonan euron määrärahan ja liikuntaviraston liikuntatilojen maksuttoman käytön muodossa. Liikuntatilojen tuetussa käytössä liikuntavirasto maksaa seuroille lajikohtaisen tuntikorvauksen. Tuki määräytyy tilan käyttötarkoituksen mukaan. Tuen ja varsinaisen tuntihinnan erotuksen maksaa tilaa käyttävä seura. Liikuntavirasto ei voi päättää näiden tilojen käytöstä tai maksusta, vaan niistä päättää tilan omistaja. Kaupungin liikuntatoimelle talousarviossa osoitettu määräraha liikunnan järjestötoiminnan tukemiseen on pysynyt samalla tasolla, kun taas vastaavasti tuetun käytön tilat ovat lisääntyneet ja kallistuneet. Valtuutettu Saarnio toteaa aivan oikeutetusti, ettei tuki ole tasapuolinen. Liikuntaviraston uuden strategian yksi keskeisempiä tavoitteita on liikuntaseurojen avustusjärjestelmän uudistaminen. Yksi keskeisimmistä kehittämistarpeista on nykyisten määrärahojen tasapuolisempi kohdentuminen eri käyttäjäryhmille lajista ja sen kustannuksista riippumatta. Helsingin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan osoittanut 10 miljoonan erillismäärärahan nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimiin. Määräraha kohdistettiin muun muassa siihen, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori ohjattaisiin koulutus- tai jatkopaikkaan ja että ammatillista koulutusta lisätään. Liikuntatoimen budjettiin ei ole osoitettu lisämäärärahaa, millä nuorten harrastamisen olosuhdekustannuksia voitaisiin tasata. Liikuntavirasto ei myöskään voi vaikuttaa seurojen osallistumismaksuihin. Kaupunginvaltuusto on ohjannut erillismäärärahaa muille virastoille syrjäytymisen ehkäisemiseksi, jota liikuntavirasto toivoo ohjattavan myös liikuntatoimintaan. Tiivistelmä Liikuntavirastoon on saapunut mm. valtuutettu Pekka Saarnion allekirjoittama talousarvioaloite liikuntaseurojen määrärahojen lisäämisestä. Kirje liitteenä.

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/5 esittää että kaupunginhallitukselle annettaisiin ehdotuksen mukainen lausunto. Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Ritva Oljakka, yhteyssihteeri, puhelin: Ulla Knus, yhteyspäällikkö, puhelin:

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/6 110 Lausunto kaupunginhallitukselle Harry Bogomoloffin talousarvioaloitteesta jääclearingtoiminnan tuen lisäämisestä HEL T Päätös Käsittely Lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle asiasta seuraavan lausunnon: Liikuntatoimi tukee helsinkiläisten liikuntaseurojen toimintaa vuosittain järjestöavustuksen määrärahan ja liikuntaviraston liikuntatilojen maksuttoman käytön muodossa. Liikuntatilojen tuetussa käytössä liikuntavirasto maksaa seuroille lajikohtaisen tuntikorvauksen. Tuki määräytyy tilan käyttötarkoituksen mukaan. Tuen ja varsinaisen tuntihinnan erotuksen maksaa tilan käyttävä seura. Liikuntavirasto ei voi päättää näiden tilojen käytöstä tai maksuista, vaan niistä päättää tilan omistaja. Kaupungin liikuntatoimelle talousarviossa osoitettu määräraha liikunnan järjestötoiminnan tukemiseen on vuosittain laskenut, kun taas vastaavasti tuetun käytön tilat jääurheilulle ovat lisääntyneet. Kuten valtuutettu Bogomoloff toteaa, vuonna 2009 jääurheilun clearingmaksut olivat noin euroa. Vuonna 2010 clearingmaksut nousivat Salmisaaren jäähallin myötä n euroon ja Vuosaaren jäähallin myötä ovat clearingmaksut nousseet noin 70 euroon/käyttötunti. Liikuntaviraston tuki nuorten jääurheilulle on kuitenkin pysynyt ennallaan. Valtuutettu Bogomoloffin ehdotus liikuntatilojen tuetun käytön määrärahan korotuksesta on hyvä ja oikeansuuntainen, mutta sen on oltava lajineutraali. Uuden avustusjärjestelmän yksi keskeisimmistä kehittämistarpeista on nykyisten määrärahojen tasapuolisempi kohdentuminen eri käyttäjäryhmille lajista ja sen kustannuksista riippumatta. Liikuntatoimi ei ole varautunut talousarviota laatiessa siihen, että liikuntajärjestöjen avustusmäärärahaa kasvatettaisiin, koska liikuntatoimelle ei ole osoitettu lisämäärärahaa liikuntajärjestöjen tukemiseen. Välikangas saapui tämän asian käsittelyn aikana klo

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/6 Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Ulla Knus, yhteyspäällikkö, puhelin: Liitteet 1 HEL Bogomoloff Harry talousarvioaloite asia 14 Päätösehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle asiasta seuraavan lausunnon: Liikuntatoimi tukee helsinkiläisten liikuntaseurojen toimintaa vuosittain järjestöavustuksen määrärahan ja liikuntaviraston liikuntatilojen maksuttoman käytön muodossa. Liikuntatilojen tuetussa käytössä liikuntavirasto maksaa seuroille lajikohtaisen tuntikorvauksen. Tuki määräytyy tilan käyttötarkoituksen mukaan. Tuen ja varsinaisen tuntihinnan erotuksen maksaa tilan käyttävä seura. Liikuntavirasto ei voi päättää näiden tilojen käytöstä tai maksuista, vaan niistä päättää tilan omistaja. Kaupungin liikuntatoimelle talousarviossa osoitettu määräraha liikunnan järjestötoiminnan tukemiseen on vuosittain laskenut, kun taas vastaavasti tuetun käytön tilat jääurheilulle ovat lisääntyneet. Kuten valtuutettu Bogomoloff toteaa, vuonna 2009 jääurheilun clearingmaksut olivat noin euroa. Vuonna 2010 clearingmaksut nousivat Salmisaaren jäähallin myötä n euroon ja Vuosaaren jäähallin myötä ovat clearingmaksut nousseet noin 70 euroon/käyttötunti. Liikuntaviraston tuki nuorten jääurheilulle on kuitenkin pysynyt ennallaan. Valtuutettu Bogomoloffin ehdotus liikuntatilojen tuetun käytön määrärahan korotuksesta on hyvä ja oikeansuuntainen, mutta sen on oltava lajineutraali. Uuden avustusjärjestelmän yksi keskeisimmistä kehittämistarpeista on nykyisten määrärahojen tasapuolisempi kohdentuminen eri käyttäjäryhmille lajista ja sen kustannuksista riippumatta. Liikuntatoimi ei ole varautunut talousarviota laatiessa siihen, että liikuntajärjestöjen avustusmäärärahaa kasvatettaisiin, koska liikuntatoimelle ei ole osoitettu lisämäärärahaa liikuntajärjestöjen tukemiseen.

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/6 Tiivistelmä Liikuntavirastoon on saapunut valtuutettu Bogomoloffin talousarvioaloite tuetun käytön määrärahojen korottamisesta niin, että jääclearing-tuntien hintaa voidaan laskea 40 euron tasolle. Kirje liitteenä. esittää, että kaupunginhallitukselle annettaisiin ehdotuksen mukainen lausunto. Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Ulla Knus, yhteyspäällikkö, puhelin: Liitteet 1 HEL Bogomoloff Harry talousarvioaloite asia 14 Tiedoksi Kaupunginhallitus Hallintokeskus

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/7 111 Lausunto kaupunginhallitukselle Antti Valppaan ym. talousarvioaloitteesta nuorten purjehdusharrastuksen tukemisesta HEL T Päätös Lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Liikuntatoimi tukee helsinkiläisten liikuntaseurojen toimintaa vuosittain noin 6,5 miljoonalla eurolla. Tuki jakautuu toiminta- ja vuokraavustuksiin sekä tuetun käytön toimintaan. Lisäksi liikuntaviraston omissa tiloissa seurojen toiminta on maksutonta. Vuosittain liikuntatoimen avustuksen piirissä on noin 400 järjestöä, joissa toimii yhteensä n aktiivista harrastajaa ja noin puolet heistä on junioreita. Vuonna 2011 avustettavuuden piirissä oli 13 veneilyseuraa. Näissä seuroissa toimi yhteensä 2292 helsinkiläistä aktiiviharrastajaa joista 416 oli junioreita. Toiminta-avustusta nämä seurat saivat yhteensä euroa. Liikuntaviraston liikunnanohjausosasto on vuosia järjestänyt kesäisin yhteistyössä Merenkävijät ry:n kanssa purjehduskursseja vuotiaille lapsille ja nuorille. Liikuntavirasto korvaa purjehdusseuralle ohjaajakulut, jotta kurssien hinta voidaan pitää alhaisena ja mahdollisimman moni helsinkiläinen lapsi voi osallistua kursseille. Viikon purjehduskurssin hinta on tänä kesänä (v. 2012) 23 euroa. Tulevan liikuntastrategian yksi keskeisimmistä tavoitteista on uudistaa avustusjärjestelmää. Uudistuksen keskeinen tavoite on tasapuolistaa järjestöjen ja eri lajien tuet. Helsingin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan osoittanut 10 miljoonan erillismäärärahan nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimiin. Määräraha kohdistettiin muun muassa siihen, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori ohjattaisiin koulutus- tai jatkopaikkaan ja että ammatillista koulutusta lisätään. Liikuntatoimen budjettiin ei ole ohjattu ylimääräistä määrärahaa, millä nuorten purjehdustoimintaa voisi tukea ja tällainen yhden lajin tukijärjestelmä ei myöskään ole tasapuolinen lajien kesken. liikuntajohtaja Anssi Rauramo

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/7 Lisätiedot Ulla Knus, yhteyspäällikkö, puhelin: Ritva Oljakka, yhteyssihteeri, puhelin: Päätösehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Liikuntatoimi tukee helsinkiläisten liikuntaseurojen toimintaa vuosittain noin 6,5 miljoonalla eurolla. Tuki jakautuu toiminta- ja vuokraavustuksiin sekä tuetun käytön toimintaan. Lisäksi liikuntaviraston omissa tiloissa seurojen toiminta on maksutonta. Vuosittain liikuntatoimen avustuksen piirissä on noin 400 järjestöä, joissa toimii yhteensä n aktiivista harrastajaa ja noin puolet heistä on junioreita. Vuonna 2011 avustettavuuden piirissä oli 13 veneilyseuraa. Näissä seuroissa toimi yhteensä 2292 helsinkiläistä aktiiviharrastajaa joista 416 oli junioreita. Toiminta-avustusta nämä seurat saivat yhteensä euroa. Liikuntaviraston liikunnanohjausosasto on vuosia järjestänyt kesäisin yhteistyössä Merenkävijät ry:n kanssa purjehduskursseja vuotiaille lapsille ja nuorille. Liikuntavirasto korvaa purjehdusseuralle ohjaajakulut, jotta kurssien hinta voidaan pitää alhaisena ja mahdollisimman moni helsinkiläinen lapsi voi osallistua kursseille. Viikon purjehduskurssin hinta on tänä kesänä (v. 2012) 23 euroa. Tulevan liikuntastrategian yksi keskeisimmistä tavoitteista on uudistaa avustusjärjestelmää. Uudistuksen keskeinen tavoite on tasapuolistaa järjestöjen ja eri lajien tuet. Helsingin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan osoittanut 10 miljoonan erillismäärärahan nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimiin. Määräraha kohdistettiin muun muassa siihen, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori ohjattaisiin koulutus- tai jatkopaikkaan ja että ammatillista koulutusta lisätään. Liikuntatoimen budjettiin ei ole ohjattu ylimääräistä määrärahaa, millä nuorten purjehdustoimintaa voisi tukea ja tällainen yhden lajin tukijärjestelmä ei myöskään ole tasapuolinen lajien kesken. Tiivistelmä Liikuntavirastoon on saapunut valtuutettu Antti Valppaan allekirjoittama talousarvioaloite nuorten purjehdusharrastuksen tukemiseen. Kirje liitteenä.

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/7 esittää että kaupunginhallitukselle annettaisiin ehdotuksen mukainen lausunto. Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Ulla Knus, yhteyspäällikkö, puhelin: Ritva Oljakka, yhteyssihteeri, puhelin: Oheismateriaali 1 HEL Valpas Antti talousarvioaloite

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/8 112 Lausunto kaupunginhallitukselle Tea Vikstedtin talousarvioaloitteesta Malmin Talttatien urheiluhallin määrärahasta HEL T Päätös Lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Malmin Talttatiellä on yksi liikuntapaikkarakentamiseen kaavoitettu rakentamatta oleva tontti. Sille voi rakentaa enintään kerrosneliömetrin suuruisen liikuntaa ja sitä palvelevia tiloja sisältävän rakennuksen. Liikuntatoimella ei ole ollut omia suunnitelmia tontin hyödyntämiseksi. Velodrome & Sports Arena Finland - niminen sisähallihanke on käynnistynyt vuonna Hankkeen taustalla ovat Suomen Pyöräilyunioni, Suomen Käsipalloliitto ja Suomen Salibandyliitto. Tavoitteena on toteuttaa sisäliikuntahalli, joka pitäisi sisällään kansainväliset mitat täyttävän pyöräilyn sisävelodromin ja sisäpalloilutilat (käsipallo ja salibandy). Lisäksi halliin on suunniteltu tiloja mm. kori-, lento- ja sulkapallolle sekä kunto- ja painisali tarvittavine oheistiloineen. Hallissa on 900 hengen kiinteä katsomo, joka on laajennettavissa irtokatsomoilla katsojalle. Tämä noin kerrosneliömetrin halli on suunniteltu toteutettavaksi Talttatien tontille. Olympiakomitea on listannut Malmin sisävelodromin vuonna 2009 huippu-urheilun kannalta 4. merkittävimmäksi valtakunnalliseksi rakennushankkeeksi vuosina Hallin vuosittaiseksi kävijämääräksi on arvioitu lähes käyttäjää. Sisähallin rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin euroa. Esitetty hallin rahoitussuunnitelma pohjautuu suurelta osin rahoitusavustusten varaan (Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki). Hallin käyttötalous on hanke-esittelyssä kuvattu aika yleisellä tasolla. Liikuntatoimen vuoden 2013 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuosille ei ole varauduttu tukemaan hallin rakentamista tai sen toimintaa. liikuntajohtaja Anssi Rauramo

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/8 Lisätiedot Mia Savolainen, hallintosihteeri, puhelin: Petteri Huurre, osastopäällikkö, puhelin: Liitteet 1 HEL Vikstedt Tea talousarvioaloite Kvsto asia 27 Otteet Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet Päätösehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Malmin Talttatiellä on yksi liikuntapaikkarakentamiseen kaavoitettu rakentamatta oleva tontti. Sille voi rakentaa enintään kerrosneliömetrin suuruisen liikuntaa ja sitä palvelevia tiloja sisältävän rakennuksen. Liikuntatoimella ei ole ollut omia suunnitelmia tontin hyödyntämiseksi. Velodrome & Sports Arena Finland - niminen sisähallihanke on käynnistynyt vuonna Hankkeen taustalla ovat Suomen Pyöräilyunioni, Suomen Käsipalloliitto ja Suomen Salibandyliitto. Tavoitteena on toteuttaa sisäliikuntahalli, joka pitäisi sisällään kansainväliset mitat täyttävän pyöräilyn sisävelodromin ja sisäpalloilutilat (käsipallo ja salibandy). Lisäksi halliin on suunniteltu tiloja mm. kori-, lento- ja sulkapallolle sekä kunto- ja painisali tarvittavine oheistiloineen. Hallissa on 900 hengen kiinteä katsomo, joka on laajennettavissa irtokatsomoilla katsojalle. Tämä noin kerrosneliömetrin halli on suunniteltu toteutettavaksi Talttatien tontille. Olympiakomitea on listannut Malmin sisävelodromin vuonna 2009 huippu-urheilun kannalta 4. merkittävimmäksi valtakunnalliseksi rakennushankkeeksi vuosina Hallin vuosittaiseksi kävijämääräksi on arvioitu lähes käyttäjää. Sisähallin rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin euroa. Esitetty hallin rahoitussuunnitelma pohjautuu suurelta osin rahoitusavustusten varaan (Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki). Hallin käyttötalous on hanke-esittelyssä kuvattu aika yleisellä tasolla.

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/8 Liikuntatoimen vuoden 2013 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuosille ei ole varauduttu tukemaan hallin rakentamista tai sen toimintaa. esittää, että lautakunta päättäisi antaa kaupunginhallitukselle oheisen ehdotuksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Mia Savolainen, hallintosihteeri, puhelin: Petteri Huurre, osastopäällikkö, puhelin: Liitteet 1 HEL Vikstedt Tea talousarvioaloite Kvsto asia 27 Otteet Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/9 113 Lausunto kaupunginhallitukselle Sanna Vesikansan talousarvioaloitteesta Pirkkolan ulkoilupuiston viihtyvyyden parantamisesta HEL T Päätös Käsittely Lautakunta päätti antaa kaupunginhallituksen seuraavan lausunnon: Pirkkolan liikuntapuisto on olennainen osa Helsingin Keskuspuistoa, jonne sijoittuvat liikuntapuiston rakennukset palloilu- ja urheilukenttineen ja ulkoilureitteineen. Metsämaastoisen liikuntapuiston pinta-ala on 66 hehtaaria. Funktionalismia edustava vuonna 1968 valmistunut Pirkkolan uima- ja palloiluhalli oli lähtölaukaus liikuntapuistojen kehittämisessä, joka oli 1960-luvulta lähtien keskeisestä Helsingin liikuntapaikkarakentamisessa. Pirkkolan liikuntapuisto on toteutettu arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Sirenin ehdotuksen pohjalta. Liikuntapuistossa käy noin kävijää vuosittain. Uimaplotin kävijämäärä on noin / vuosi. Plotin kunnostamisesta ja uudistamisesta on laadittu suunnitelma, joka on valmistunut kesäkuussa Liikuntatoimen vuoden 2012 talousarvioarviossa on varattu euroa lähiliikuntapaikkojen kunnostamiseen. Tästä summasta on osa varattu Plotin kunnostamiseen uimakauden 2012 jälkeen. Näillä rahoilla on suunnitelman mukaisesti tarkoitus kunnostaa leikkivälineitä, valaisimia sekä parantaa yleistä viihtyvyyttä. Tätä työtä on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Plotin kioski on vuokrattu yksityiselle yrittäjälle. Sopimuksen mukaisesti yrittäjä saa itse päättää kioskin aukioloajoista. Nykyisen yrittäjän vuokrasopimus päättyy Tulevassa sopimuksessa on aukioloaikoihin kiinnitetty huomiota aikaisempaa enemmän jo tarjouskilpailun tarjouspyyntöä tehtäessä. Alueen metsiä hoitaa rakennusvirasto. Lampela saapui tämän asian käsittelyn aikana klo

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/9 liikuntajohtaja Anssi Rauramo Lisätiedot Mia Savolainen, hallintosihteeri, puhelin: Liitteet 1 HEL Vesikansa Sanna talousarvioaloite Kvsto asia 24 Otteet Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet Päätösehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallituksen seuraavan lausunnon: Pirkkolan liikuntapuisto on olennainen osa Helsingin Keskuspuistoa, jonne sijoittuvat liikuntapuiston rakennukset palloilu- ja urheilukenttineen ja ulkoilureitteineen. Metsämaastoisen liikuntapuiston pinta-ala on 66 hehtaaria. Funktionalismia edustava vuonna 1968 valmistunut Pirkkolan uima- ja palloiluhalli oli lähtölaukaus liikuntapuistojen kehittämisessä, joka oli 1960-luvulta lähtien keskeisestä Helsingin liikuntapaikkarakentamisessa. Pirkkolan liikuntapuisto on toteutettu arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Sirenin ehdotuksen pohjalta. Liikuntapuistossa käy noin kävijää vuosittain. Uimaplotin kävijämäärä on noin / vuosi. Plotin kunnostamisesta ja uudistamisesta on laadittu suunnitelma, joka on valmistunut kesäkuussa Liikuntatoimen vuoden 2012 talousarvioarviossa on varattu euroa lähiliikuntapaikkojen kunnostamiseen. Tästä summasta on osa varattu Plotin kunnostamiseen uimakauden 2012 jälkeen. Näillä rahoilla on suunnitelman mukaisesti tarkoitus kunnostaa leikkivälineitä, valaisimia sekä parantaa yleistä viihtyvyyttä. Tätä työtä on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Plotin kioski on vuokrattu yksityiselle yrittäjälle. Sopimuksen mukaisesti yrittäjä saa itse päättää kioskin aukioloajoista. Nykyisen yrittäjän vuokrasopimus päättyy Tulevassa sopimuksessa on aukioloaikoihin kiinnitetty huomiota aikaisempaa enemmän jo tarjouskilpailun tarjouspyyntöä tehtäessä.

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/9 Alueen metsiä hoitaa rakennusvirasto. esittää, että lautakunta antaisi kaupunginhallitukselle oheisen ehdotuksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Mia Savolainen, hallintosihteeri, puhelin: Liitteet 1 HEL Vesikansa Sanna talousarvioaloite Kvsto asia 24 Otteet Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet Päätöshistoria Yleisten töiden lautakunta HEL T Päätös Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Pirkkolan liikuntapuisto on liikuntaviraston hallinnoimaa aluetta palveluineen. Rakennusvirasto vastaa Pirkkolan liikuntapuiston luonnonhoidosta. Rakennusvirastossa laaditaan Keskuspuiston hoito- ja kehittämissuunnitelmaa, joka valmistuu vuonna Talousarvioaloitteessa esitetty melu- ja näkösuojan tarve Pirkkolan liikuntapuistosta Kehä I:lle otetaan huomioon hoito- ja kehittämissuunnitelmassa. Siinä myös selviää, miten suojaus toteutetaan kasvillisuuden avulla sekä tämän työn kustannukset. Yleisten töiden lautakunta puoltaa talousarvioaloitteen hyväksymistä. kaupunginarkkitehti Jukka Kauto

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/9 Lisätiedot Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: petri.arponen(a)hel.fi Tiina Saukkonen, suunnitteluvastaava, puhelin: tiina.saukkonen(a)hel.fi

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/ Liikuntatoimen laitos- ja säätiöavustukset vuodeksi hakemukset toiminta-avustuksen myöntämiseksi ja kaupunginhallitukselle hakemuksista annettavat lausunnot HEL T Päätös Käsittely Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se myöntäisi avustusta vuodeksi Stadion-säätiölle euroa, josta tilitysvuokra-avustusta on euroa ja avustusta lainojen korkoihin ja lyhennyksiin euroa - Jääkenttäsäätiölle euroa, josta tilitysvuokra-avustusta on euroa ja avustusta lainojen hoitoon euroa - Helsinki Halli Oy:lle tontin vuokraan euroa - Helsinki Stadion Oy:lle euroa - Urheiluhallit Oy:lle euroa - Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy:lle euroa - Vuosaaren Urheilutalo Oy:lle euroa Esteelliset: Petteri Huurre, Heikki Virkkunen Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Simo Aapro, talouspäällikkö, puhelin: Päätösehdotus Lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että se myöntäisi avustusta vuodeksi Stadion-säätiölle euroa, josta tilitysvuokra-avustusta on euroa ja avustusta lainojen korkoihin ja lyhennyksiin euroa - Jääkenttäsäätiölle euroa, josta tilitysvuokra-avustusta on euroa ja avustusta lainojen hoitoon euroa

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/10 Stadion-säätiö - Helsinki Halli Oy:lle tontin vuokraan euroa - Helsinki Stadion Oy:lle euroa - Urheiluhallit Oy:lle euroa - Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy:lle euroa - Vuosaaren Urheilutalo Oy:lle euroa Kaupungin kirjaamoon on saapunut Stadion-säätiön lähettämä päivätty hakemus euron suuruisen avustuksen myöntämiseksi säätiön toiminnan tukemiseen vuonna Avustusta haetaan: Euroa Tilitysvuokraan Kiinteistön perusparannuslainojen korkoihin ja lyhennyksiin Yhteensä Toimintatietoja Stadion-säätiön toimintavuonna 2011 jatkettiin Olympiastadionin peruskorjausta. Stadionin torni peruskorjattiin ja samassa yhteydessä tornissa oleva selostamo sekä aulatilat. Lisäksi käynnistyi yleisöpalvelutilojen perusparannus E-katsomon taustatiloissa. Olympiastadionin tarveselvitystä valmisteltiin vuonna 2011 ja se valmistui tammikuussa Merkittävä asia asian osalta oli hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan Olympiastadionin peruskorjauksen luonne kansallisena hankkeena huomioidaan sen rahoituksessa tulevina vuosina. Uudistamisen kustannusarvio on 197 milj. euroa (alv 0 %) ja uudistamista on esitetty toteutettavaksi valtion ja Helsingin kaupungin tuella, periaatteella 50 % - 50 %. Valtio on tehnyt tämän mukaisen myönteisen päätöksen omalta osaltaan tänä keväänä. Vuoden 2011 toiminta muodostui kolmesta kokonaisuudesta: ulkokenttäkauden toiminta, sisäliikuntatilojen vuokraus ja toimistotilojen vuokraus. Kaikki toimistotilat on vuokrattu ja sisäliikuntatilat ovat käytössä pääasiassa kello Ulkokenttäkauden aloitti jääkiekon Jokerit HIFK Talviklassikko, joka oli loppuunmyyty. Samalla toteutettiin runsaasti yleisöä houkutellut

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/10 Jääkenttäsäätiö ilmainen yleisöluistelumahdollisuus. Ulkokenttäkauden muita tapahtumia olivat mm. Helsinki City Run, Stafettkarnevalen, Your Move suurtapahtuma, Bon Jovin ja Iron Maidenin konsertit, Helsinki City Marathon, Suomi-Ruotsi yleisurheilumaaottelu, jalkapallon kolme EMkarsintaottelua, joissa Suomi kohtasi Moldovan, Hollannin ja Ruotsin. Olympiastadionin kymmenessä eri liikuntatilassa toimi urheiluseuroja ja liikunta-alan yrityksiä. Liikuntatiloissa käyttötunteja oli yhteensä ja liikkujia yhteensä Suomen retkeilymajajärjestölle vuokratuissa tiloissa toimi Stadion Hostel, jossa vieraili henkilöä 119 maasta. Stadion-säätiön vakituinen henkilökunta on 10 henkilöä, mutta suurtapahtumissa Olympiastadionilla ja sen ympäristössä saattaa työskennellä yli tuhat henkilöä. Stadion-säätiön lainat urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta ovat euroa ja niistä maksetaan vuonna 2013 ennusteen mukaan lyhennyksiä ja korkoja euroa. Uusien kaupungilta vuonna 2012 nostettavien lainojen arvioidut lainojenhoitokulut vuodelle 2013 ovat loput haetusta avustus summasta lainojen hoitoon (n euroa). Kaupunginavustus Stadion-säätiölle oli euroa vuonna 2011 ja euroa vuonna ehdottaa Stadion-säätiölle vuodeksi 2013 avustusta euroa, josta tilitysvuokra-avustusta on euroa ja avustusta lainojen korkoihin ja lyhennyksiin euroa. Liitteenä on yhteenveto yhteisöjen avustuksista sekä Stadion-säätiön avustushakemus ja tilinpäätös. Kaupungin kirjaamoon on saapunut Jääkenttäsäätiön lähettämä, päivätty hakemus euron suuruisen avustuksen myöntämiseksi säätiön toiminnan tukemiseen vuonna Avustusta haetaan: Euroa Tilitysvuokraan Lainojen hoitoon Yhteensä Toimintatietoja

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/10 Jääkenttäsäätiöllä oli v toimintaa Töölön jäähallissa, jossa on areenan lisäksi harjoitushalli. Lisäksi säätiön kokonaan omistama Helsingin Liikuntahallit Oy omistaa Paloheinän jäähallin sekä vuokraa Konalan, Hernesaaren ja Salmisaaren jäähallit. Säätiö omistaa kokonaan myös Helsingin Ice Sport Center Oy:n, jolla on jäähalli Malmilla. Samoin säätiö omistaa kokonaan Vuosaaren Liikuntakeskus Oy:n, jonka kaksiratainen halli avattiin marraskuussa Töölön jäähallissa toiminta oli vilkasta vuonna Jäähallia vuokrattiin jääkiekko-otteluihin, taitoluistelukilpailuihin ja näytöksiin sekä erilaisiin muihin yleisötapahtumiin. Muodostelmaluistelun MMkisat järjestettiin huhtikuussa. Toukokuussa oli Your Move nuorten liikuntatapahtuma ja elokuussa koripallon maaottelut. Lisäksi järjestettiin mm. cheerleadingin SM, koiranäyttely, nyrkkeilyilta, Skate SM ja uskonnollisia tilaisuuksia. Konsertteja ja kokoustapahtumia sekä näyttelyitä oli edellistä vuotta vähemmän. Konsertteja oli 7 kpl, kokousja näyttelypäiviä yhteensä 15. HIFK:n kanssa tehdään vuoden 2017 kesään saakka kestävä sopimus. Töölön jäähallin perusparannusohjelma toteutettiin kolmessa vaiheessa vuosina Kaupunginvaltuusto päätti ja myöntäessään säätiölle takauksen (yhteensä euroa) peruskorjauksen rahoittamiseksi tarvittuja lainoja varten, että lainojen hoitokustannukset otetaan huomioon vuosittain säätiön kaupunginavustusta määriteltäessä. Lisäksi säätiö saa tilitysvuokraa vastaavan avustuksen. Töölön jäähallien käyttöaste oli kausitasolla keskimäärin 90 (90) %, Jääherneen sekä Konalan hallien noin 70 (70) %, Paloheinän hallin noin 85 %, Malmin hallin noin 75 %, Salmisaaren hallin noin 75 % ja Vuosaaren hallin noin 75 %. Käyntikertoja kauden aikana kertyi Töölön jäähalleissa yleisö mukaan lukien ( ), josta ( ) oli jääkiekko-ottelujen yleisöä. Jääharjoittelijoita oli Töölön halleissa (99 640). Harjoitustunteja Töölön halleissa oli (4 982), Jääherneessä (4412), Konalassa (4 209), Paloheinässä (6 483), Malmilla (8 198), Salmisaaressa (3 564) ja Vuosaaressa 762. Kokopäiväistä henkilökuntaa Jääkenttäsäätiöllä oli v keskimäärin 23 henkeä, joista 3 hallintotehtävissä. Jääkenttäsäätiöllä ja sen omistamilla yhtiöillä on lainaa kaupungilta ja eri rahoituslaitoksilta ensi vuoden alussa ennusteen mukaan noin euroa. Jääkenttäsäätiön lyhennykset ja korot ovat vuonna 2013 ennusteen mukaan euroa. Helsingin Liikuntahallit Oy:n arvioidut lyhennykset ja korot ovat euroa, Helsingin Ice Sport Center Oy:n euroa sekä Vuosaaren liikuntakeskus Oy:n 192

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/10 Helsinki Halli Oy 000 euroa. Korkojen ja lyhennysten ennustettu määrä kokonaisuudessa on siten euroa. Kaupunginavustus Jääkenttäsäätiölle oli euroa vuonna 2011 ja euroa vuonna ehdottaa Jääkenttäsäätiölle vuodelle 2013 avustusta euroa, josta tilitysvuokra-avustusta on euroa ja avustusta lainojen hoitoon euroa. Ehdotettu avustus 28,89 euroa harjoitustuntia kohti, kun mukaan on laskettu myös säätiön hallinnoimien yhtiöiden hallit. Liitteenä on yhteenveto yhteisöjen avustuksista sekä Jääkenttäsäätiön avustushakemus ja tilinpäätös. Kaupungin sähköiseen avustusjärjestelmään on saapunut Helsinki Halli Oy:n lähettämä hakemus euron suuruisen avustuksen myöntämiseksi yhtiön toiminnan tukemiseen vuonna Avustusta haetaan Euroa Tontin vuokraan Toimintatietoja Helsinki Halli Oy:n Hartwall Areenan toimintakaudella toukokuu 2011 huhtikuu 2012 tapahtumien lukumäärä oli 106 ja katsojamäärä noin henkilöä. Urheilutapahtumien prosentuaalinen osuus oli noin 40 % tapahtumista ja noin 45 % kävijöistä. Kauden merkittävimmät tapahtumat olivat Jokereiden kotiottelut, Anaheim Ducks Buffalo Sabres NHL-ottelut, Karjala turnaus, Apassionata ja Disney on Ice. Muita tapahtumia olivat mm. Assembly, Elämä Lapselle konsertti ja Horse Show. Esiintyjiä ja esityksiä olivat mm. Eric Clapton, Idols, Prince, Placido Domingo, Britney Spears, Sade, Roxette ja Deep Purple. Areenan kahta jääkenttää vuokrattiin elokuusta huhtikuuhun. Vuoroja oli keskimäärin 50 viikossa. Tilikauden aikana yhtiön henkilöstö on ollut keskimäärin 11 (11) henkilöä. Tilikauden aikana järjestettiin 103 tapahtumaa ja kävijöitä tapahtumissa oli yhteensä noin Emoyhtiö Jokerit HC Oy sulautui Helsinki Halli Oy:hyn Helsinki Halli Oy:n tontti vuokrattiin yhtiölle 50 vuodeksi saakka. Hallihankkeen toteuttajien esityksen mukaisesti kaupunginvaltuusto päätti tukea hanketta kymmenen vuoden ajan

34 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/10 Helsinki Stadion Oy tontin vuokraa vastaavalla summalla, joka oli alussa euroa (1,5 milj.mk). Avustus alkoi vuonna 1996 ja kymmenen vuotta tuli täyteen vuonna Vuonna 2005 avustus oli euroa. Kaupungin johtajiston hyväksymässä raportissa Helsingin elinkeinopolitiikan kehittämisvalinnat 2011 todetaan, että Helsingin tavoitteena on olla paitsi toimiva, myös viihtyisä ja hauska kaupunki. Monipuolisilla kulttuuri- ja urheilutapahtumilla voidaan lisätä kaupungin tunnettavuutta ja vetovoimaa vierailijoiden keskuudessa. Kaupunkilaisten näkökulmasta tapahtumat lisäävät kaupungin viihtyisyyttä ja elävyyttä. Elinkeinopolitiikan eräänä tavoitteena on, että Helsingin vetovoimaisuutta vahvistetaan pyrkimällä olemaan houkutteleva matkailu- ja tapahtumakaupunki. Kansainvälisten suurtapahtumien edellyttämien puitteiden ja liikuntapaikkojen osalta voidaan todeta, että suurtapahtumien järjestämisen kannalta on ratkaisevaa se, että Helsingistä löytyy sopivia suorituspaikkoja ja keskeiset liikuntapaikat pidetään sellaisella laatutasolla, jotta urheilun ja kulttuurin suurtapahtumia voidaan hakea ja toteuttaa. toteaa myös, että kaupunginvaltuuston hyväksymän Helsingin kaupungin liikuntapoliittisen ohjelman eräänä päätavoitteena on yhteistyön tiivistäminen ja verkostoituminen sidosryhmien sekä muiden liikuntapalvelujen tuottajien kanssa. Näistä syistä johtuen kaupungin tukea Helsinki Hallille olisi esittelijän mielestä jatkettava. Kaupunginavustusta Helsinki Halli Oy sai kymmenen vuoden ajan saman summan kuin yhtiö maksaa vuokraa kaupungille tontistaan eli vuonna 2005 avustus oli euroa. Sen jälkeen avustus Helsinki Halli Oy:lle on ollut euroa. ehdottaa Helsinki Halli Oy:lle vuodeksi 2013 tontin vuokraan avustusta euroa. Liitteenä on yhteenveto yhteisöjen avustuksista sekä Helsinki Halli Oy:n avustushakemus ja tilinpäätös. Kaupungin kirjaamoon on saapunut Helsinki Stadion Oy:n lähettämä päivätty hakemus euron suuruisen avustuksen myöntämiseksi yhtiön toiminnan tukemiseen vuonna Avustusta haetaan Euroa Vaihtovelkakirjalainan korkoihin Jalkapallostadionin hoitomenoihin

35 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (73) LJ/10 Yhteensä Toimintatietoja Helsinki Stadion Oy (entinen Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy) on yhtiö, joka hallinnoi vuonna 2000 valmistunutta stadionrakennusta (Sonera Stadiumia). Helsingin kaupunki omistaa kaikki Helsinki Stadion Oy:n C-sarjan osakkeet eli noin 81 prosenttia yhtiön osakkeista. Helsingin kaupungin omistamat osakkeet tuottavat noin 97 prosentin äänivallan yhtiössä. Jalkapalloareenan rakentamisen kokonaiskustannukset olivat 18,5 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus oli urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston myöntämä 5,4 miljoonan euron laina. Opetusministeriö avusti hanketta 2,4 miljoonalla eurolla. Kaupungin laina, 5,4 miljoonaa euroa, on muutettu vaihtovelkakirjalainaksi, jonka kaupunki merkitsi kokonaan. Laina maksetaan takaisin 18 tasaerässä. Vaihtovelkakirjalaina oikeuttaa Helsingin kaupungin merkitsemään 18 kpl yhtiön C-osakkeita. Helsingin kaupunki on sitoutunut vaihtamaan lainaa vuosittain osakkeiksi välisenä aikana vuotuisen lyhennyksen määrän. Lyhennyserää varten ei siten tarvita kaupunginavustusta. Rahoitusjärjestelyjen yhteydessä kaupunki sitoutui (Kvsto , , ) myöntämään Helsinki Stadion Oy:lle vuosittain vaihtovelkakirjalainan koron, tontin vuokran, kiinteistöveron ja hallintokulujen suuruisen avustuksen. Helsinki Stadion Oy on vuokrannut jalkapalloareenan Helsinki Stadion Management Oy:lle (HSM), jonka omistaa HJK Oy. Rahoitusjärjestelyjen yhteydessä sovittiin, että HSM maksoi Helsinki Stadion Oy:lle vuokraennakkoa euroa vuosilta Helsinki Stadion Oy:n palveluksessa ei ole vakinaista henkilökuntaa. Yhtiö muutti nimensä Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:stä Helsinki Stadion Oy:ksi. Muutos rekisteröitiin elokuussa Vuoden 2011 aikana tehtiin kiinteistössä kunnostustöitä kuntokartoituksen korjaussuunnitelmaan perustuen ja keskeisiä investointeja oli mm. kylmävaraston muuttaminen lämpimäksi monitoimitilaksi stadionin pohjoispäädyssä. Helsinki Stadion Management Oy käytti option vuokrasopimuksen pidentämisestä viidellä vuodella vuoden 2015 loppuun saakka. Stadionin monikäyttöisyyden parantamisedellytyksiä on selvitelty yhdessä HSM Oy:n kanssa ja solmittu aiesopimus vuokrasopimuksesta myös alkavaksi kaudeksi.