1980 LAKE PLACID- MOSKOVA

Transkriptio

1 LAKE PLACID- MOSKOVA TOIMITAKERTOMUS VUODELTA 1978 Suomen Olympiayhdist s r.y.

2 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO 1 II 111 IV V VI VII YLEISKATSAUS JÄSENISTÖ, TOIMIELIMET JA HALLINTO Jäsenistö Kunniajäsenet Valtuuskunta Puheenjohtajisto Hallitus Työvaliokunta Varainhoito ja tilintarkastus Kokoukset Virkailijat VALIOKUNNAT 1 Talousvaliokunta 2 Kansainvälinen valiokunta 3 Valmennusvaliokunta 4 Tiedotusvaliokunta KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 1 Kansainvälinen Olympiakomitea 2 Euroopan kansallisten olympiakomit~oiden liitto 3 Kansallisten olympiakomiteoiden maailmanliitto 4 Pohjoismaisten olympiakomiteoiden kokoukset 5 Muu kansainvälinen toiminta KUNNIANOSOITUKSET Pöytäviiri Ansiomitali HUIPPU-URHEILUN TYÖNJAKO KOLMIKANTA KOMISSION MUKAAN LIIKUNTATOIMINNAN RAHOITUS SUOMESSA Taulukko 1 Taulukko 2 Taulukko VIII JÄSENJÄRJESTÖjEN MÄÄRÄRAHAT Erikois1eirit 29 Valmentajien ulkomaiset koulutusstipendit 32 Ulkomaisten asiantuntijoiden kulut 32 Käännösapurahat 33 Erityisavustukset 33 Valmentajamäärärahat 3 ~ Valmennusmäärärahat 3 5 Yhteenveto 41 IX TILINPÄÄTÖS 1978 Tase Tuloslaskelma 42 43

3 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS YLEISKATSAUS Vuotta 1978 ovat leimanneet laajamittainen koulutustoiminta, kansainvälinen yhtcisty6 ia merkitthvät kotimaiset ja kansainvälisct urheilupoliittisct tapahtumat. Olympiakomitean toimeenpanemalla koulutus- ja valmennustoiminnalla on jo oma selkiintynyt, olosuhteisiimme sopeutuva linjansa, jota kuitenkin uusien tarpeiden mukaan koko ajan tarkistetaan ja kehitetään. Kun vuosi 1978 ei ollut esikisa- oeikä kisavuosi, on koulutustapahtumien runsaus ollut silmiinpistävä. Koulutuksessa ovat olleet olympiavalmentajat, urheilujohtajat, -lääkärit ja -toimittajat eli ne ryhmät, joiden tiedoin ja taidoin maamme olympiaurheilua johdetaan ja kehitetään. Olympiakomitean antama taloudellinen tuki olympialiitoille ja näiden olympiakomitean valmennus tukeen kuuluville urheilijoille on ollut merkittävä apu harjoiteltaessa vuoden 1978 kansainvälisiä arvo~ kilpailuja varten. Olympiakomitean kannalta tärkeintä on tietenkin se, että toimenpiteillämme on jatkuvuutta niihin hetkiin saakka, jolloin urheilijamme ottavat mittaa maailman parhaista Lake Placidissa ja Moskovassa Julkinen sana on kiitettävästi välittänyt tiedot olympiavalmennettavista urheilijoista ja valmennus tuen määristä eri ryhmissä. Vähemmän huomiota ovat saaneet osakseen erikoisleirit, tukemamme tutkimustoiminta sekä eräät muut suomalaisen huippu-urheilun kokonaisuutta palvelevat toimenpiteet. Olympiakisojen välinen aika kuvastuu myös vuoden kansainvälisessä kanssakäymisessä. Pohjoismaiden olympiakomiteat ovat olleet neuvonpidossa kahdesti, jonka lisäksi olemme edustajiemme välityksellä osallistuneet Euroopan olympiakomiteoiden liiton kokoukseen Sofiassa. Tulevissa kisakaupungeissa Lake Placidissa, Moskovassa ja Tallinnassa ovat delegaatiomme vierailleet. Vierailujen tarkoituksena on ollut tutustua kisajärjestel"yihin kuin -järjestäjiinkin, hoitaa monia yksityiskohtia kuten joukkueittemme matkat sekä esi- että olympiakisoihin ja toimintaolosuhteita näissä. Matkojen kokemukset on tarkoin kirjattu raporteissa, joten matkoista saatava hyöty palvelee varmuudella myös huomispäivää. Meneillään olevan olympiadin rahoitus perustuu sellaisiin entisiin rahoituslähteisiin kuin oma hankinta, opetusministeriöltä saatava valtionapu ja lahjoitukset. Huomattavin näistä on opetusministeriön antama määräraha, joka on ollut sovitun suuruinen eli vuonna mk.

4 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS U H'""p UOMF. K a 11 sai n v ä 1. i ne n 'u r hei 1 upo 1 i i t t i ne n t () i m eli a i suu s 0 n ollut merkille pantavaa vuonna Kansainvälisistä tapahtumista on tässä yhteydessä syytä mainita kolme: Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) päätös vuoden 1984 olympia- ja talvikisojen isäntäkaupungeista UNESCOn mielenkiinto huippu-urheilutapahtumiin eräät suurta julkisuutta saaneet mielenilmaisut edessä olevien olympiakisojen boikotoimiseksi. KOK päätti toukokuussa Ateenassa pitämässään kokouksessa myöntää vuoden 1984 olympiakisat niitä ainoana hakeneelle Los Angelesille. Päätös oli kuitenkin ehdollinen, sillä hakija ei ollut päätöshetkellä suostunut kaikkiin taloudellisiin ehtoihin, jotka KOK kisajärjestäjälie asettaa. Talvikisoja oli hakenut kolme kaupunkia: Jugoslavian Sarajevo, Japanin Sapporo ja Ruotsin Göteborg. Äänestyksessä voiton vei Sarajevo. Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn mielenkiinto kansainvälistä huippu-urheilua kohtaan on saanut konkreettisia muotoja. Järjestön 19. yleiskokouksen asettama väliaikainen hallitustenvälinen liikuntakasvatus- ja urheilukomitea on pitämiensä kahden kokouksen jälkeen jättänyt raporttinsa, jossa mm. esitetään pysyvän komitean perustamista käsittelemään huippu-urheiluun liittyviä ongelmia. UNESCOn toimenpiteet ovat herättäneet KOK:ssa epäilyksiä hallitusten ja niiden välisten järjestöjen aikeista puuttua urheiluasioihin tavalla, joka mahdollisesti loukkaa kansainvälisten ja kansallisten urheilujärjestöjen its~näisyyttä. Tästä epäluulosta on esimerkkinä kolmikantakomission (KOK:n, kansallisten olympiakomiteoiden ja kansainvälisten erikoisliittojen yhteiselin) antama lausunto, jossa voimakkaasti painotettiin urheilujärjestöjen itsemääräämisoikeutta. Väärinymmärryksen välttämiseksi ja yhteisen pohjan löytämiseksi KOK:n puheenjohtaja lordi Killanin ja UNESCOn pääjohtaja Amadou Mahtar M'Bow neuvottelivat, mikä johtikin toivottuun tulokseen eli UNESCOn ja urheilujärjestöjen välisen työnjaon tulevaan määrittelyyn yhteisymmärryksessä. Olympiakisoja hyvin ikävällä tavalla häirinnyt kansainvälinen politiikka on lu o nut varjoaan ~yij s Mos k o van k i s a j ä r j e s t ä j i e n yli e. Eri p u () 1 i 1 t a maa i ] m ii a!) 11 kantautunut poliittisiin syihin perustuneita v aati muksia olla osallistumatta Moskovassa järjestettäviin olympiakisoihin. Boikotointiuhkauksista ovat

5 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIHINTAKERTOMllS sanoutuneet irti mm. Ruotsi sekä Englannin olympiakomitea; samoin Suomen olympiakomitea on antanut julkilausuman, jossa vedotaan kaikkien maiden olympiakomiteoihin, että ne pidättäytyvät kaikista poliittisista, olympiakisoihin kohdistuvista painostuskeinoista. Toimenpide on saanut kiitosta mm. KOK:lta.

6 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMIMTAKERTOMUS II JÄSENISTö, TOIMIELIMET JA HALLINTO Jäsenistö Yhdistyksen jäsenliittoja on 32 ja ne ovat seuraavat: I I Finlands Sve 'a Centralidrottsförbund Suo.en Valtakunnan Urheiluliitto : Työvien Urheiluliitto Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto Suo.en Allpujainliitto Suollen Ampuaahiihtoliitto Suomen H i i h t'o li i t t 0 Suomen Jousia.pujain Liitto Suoaen Judeliitto Suomen Jälkiekkoliitto Suomen Kaneottiliitto Suomen Kelkkailuliitto Suomen Koripalloliitto Suomen KIsipalloliitto Suome. Klv.lyu~heiluliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Maahockeyliitto Suomen Miekkailu1iitto Suomen Nykyaikaisen 5-otte1un Liitto Suomen Nyrkkei ly li i t to Suomen Painiliitto Suomen Painonnostoliitto Suomen Palloliitto Suomen Purjehtijaliitto Suomen Pyörlilyliitto Suo.en aatsastajainliitto Suomen Soutuliitto Suomen T~itoluisteluliitto Suomen Ui.aliitto Suomen Urheiluliitto Suomen Voimisteluliitto Yhdistyksen kokouksessa on jäsenliittojen yhteinen älnimälrä 76 älntl. Kunniajlsenet Valtuuskunta Suomen Olympiayhdistyksen kunniajäseninä ovat J.W. lensell sekl Ak.eli Kaskela. Valtuuskunta oli kekoonpanoitaan yhdistyksen y1imllrliseen kokoukseen saakka seuraava: a. jlsen1iitoista alla mainitut henkilö~ ja heidän varamieheni.: Suomen Ampujainliitto Maunu Wirtanen Olavi Eronen, Ilkka Kiianlinna Risto Er,lola

7 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS Suomen Ampumahiihtoliitto E.J. Toivanen Pekka Kuvaja Suomen Hiihtoliitto Hannu Koskivuori Rolf Hohenthal Osmo Vil,iakainen Paavo M. Petäjä Eino Karttunen Alpo Heikkinen Pentti Taavitsainen Väinö Eskelinen Suomen Jousiampujain Liitto Esko Immonen Eero Tuomola Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Kanoottiliitto Suomen Keikkailuliitto Suomen Koripalloliitto. Suomen Käsipalloliitto Timo Harju Kaj Lindberg Markku Mäenpää Matti Suonperä Esko Paltanen Jorma Kajanto Pekka Paavola Erkki Turunen Erkki J Woivalin Thorvald Strömberg Erkki Kuusela Matti Koponen Pertti Paloheimo Martti Huhtamäki Ove Holvikari Lars-Erik Ahlgren Suomen Kävelyurheiluliitto Väinö Kangaspunta Kalevi Heinämaa Suomen Lentopalloliitto Seppo Hieta Rune Nylander Suomen LuistelulHtto Suomen Maahockey li i t to Aarno Pajunen Erkki Alho Keijo Tapiovaara Arvo Leppälä Kalevi Ruuttu Valto Mattila

8 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS Suomen Miekkailuliitto Erkki E Nurmi Kari Kärkkäinen Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun Liitto Jaakko Lassila Eero Lohi Tauno Sutela Olavi Mannonen Suomen Nyrkkeilyliitto Suomen Painiliitto Valle Resko Lauri Westerberg Reino Björklund Pekka Uotila Mauri Vierumäki Veikko Rauhala Niilo Lehto Seppo Nurminen Kauko Penttilä Kalevi Holma Suomen Painonnostoliitto Mauri ~auvanto Eino Mäkinen Sakari Puuras Tapio Sularanta Esa Lomma Aulis Piilonen Suomen Palloliitto Suomen Purjehtijaliitto Suomen Pyöräilyliitto Jouko Loikkanen Esko Piipponen Max Westerberg Antti Pohjonen Börje Nordberg Ilkka Tuominen Simo Klimscheffskij Raimo Vauhkonen Suomen Ratsastajainliitto Viktor Jansson Veikko Maunula Suomen Soutuliitto Seppo Alkunen Nils Bäckman Suomen Taitoluisteluliitto Marjatta Väänänen Jane Erkko Suomen Uimaliitto Kai Hagelberg Birger Kivelä Pertti Ojala Lasse Laippala

9 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS Suomen Urheiluliitto Nisse Hagman Pentti Karvonen Carl-Olaf Homen Olavi Lehtisalo Eila Mikola Veikko Marttinen Tuomo Metsäranta Kosti Rasinperä Aulis Potinkara P i r j 0 H ä g gm a n Suomen Voimisteluliitto Pekka Ojonen Tuomo Jalantie Leena Jääskeläinen Olli Laiho b. Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaiset jäsenet c. Valtuuskunnan erikoisjäsenet Paavo Honkajuuri Peter Tallberg Nils-Erik Nyman Folke Nyberg Magnus Ståhlberg Jukka Uunila Erkki Kivelä Kaarlo Hartiala Osmo Niemelä Mauri Oksanen Paavo Aitio Lasse Eskonen Pentti Heinonen Juhani Järvinen Elli Kahila Osmo Kaipainen Lennart Kivi Pekka Kiviaho Ensio Laine Väinö Pässilä Unto Siivonen Ossi Sjöman Olavi Vesterinen Oiva Eloranta Teemu Hiltunen Matti Malin Esko Niskanen Helge Nygren Pekka Paavola Väinö Soininen Jaakko Numminen Reijo Vartia.

10 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS Yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa tehtiin seuraavat muutokset valtuuskunnan kokoonpanoon: Suomen Nyrkkeilyliitto ' varalle Suomen Urheiluliitto varalle Lauri Westerbergin tilalle Tauno Salminen Reino Björklundin tilalle.touko Lindberg Kosti Rasinperän tilalle Rolf Haikkola valtuuskunnan erikoisjäsenet Pekka Kiviahon tilalle Markku Salonen Osmo Kaipaisen tilalle Matti Ahde Matti Malinin tilalle Salme Myyryläinen. Valtuuskunnan varsinaisten jäsent~n ollut toimintavuonna 80. lukumäärä on Puheenjohtajisto Yhdistyksen ja hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jukka Uunila ja varapuheenjohtajina Osmo Kaipainen asti ja sen jälkeen Matti Ahde sekä Hannu Koskivuori ja Pertti Paloheimo. Yhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Kaarlo Hartiala ja valtuuskunnan varapuheenjohtajana Lennart Kivi. Hallitus Hallituksen kokoonpano on ollut asti seuraava: puheenjohtaja varapuheenjohtajat jäsenet Jukka Uunila Osmo Kaipainen Hannu Koskivuori Pertti Paloheimo Paavo Honkajuuri Peter Tallberg Paavo Aitio Seppo Alkunen Lasse Eskonen Kai Hagelberg Teemu Hi l "tunen Carl-Olaf Homen Juhani Järvinen Simo Klimscheffskij Jouko Loikkanen Markku Mäenpää Helge Nygren Nils-lo:rik Nyman Hauri Rauvanto Ossi Sjöman' Väinö Soininen E.J. Toivanen

11 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS Mauri Vierumäki Erkki J Woivalin Marjatta VHlinHnen Valtuuskunnan kokouksessa muuttui hallituksen kokoonpano seuraa~asti: Osmo Kaipaisen tilalle Matti Ahde Työvaliokunta Työvaliokuntaan kuuluivat seuraavat: puheenjohtaja jäsenet hallituksen puheenjohtaja Jukka Uunila hallituksen varapuheenjohtajat Osmo Kaipainen asti Matti Ahde alkaen Hannu Koskivuori Pertti Paloheimo valtuuskunnan puheenjohtaja Kaarlo Hartiala valtuuskunnan varapuheenjohtaja Lennart Kivi Varainhoito ja tilintarkastus Yhdistyksen kirjanpitoa on toimintavuonna hoitanut Anja Anteroinen. Yhdistyksen tilintarkastajina ovat valtuuskunnan vuosikokouksessaan25.4.l978 Eric Nyholm, HTM ja Sakari Aarniala, HTM. Heidän varamiehikseen on valittu Ilmari Aro ja Timo Kaunismaa. Valvontatilintarkastajaksi valittiin Keijo Aaltonen, KHT. Kokoukset Suomen Olympiayhdistyksen ylimääräinen kokous pidettiin Valtuuskunta kokoontui kevätkokoukseen Ja syyskokoukseensa Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana seuraavasti: 30.1,2.3, 21.3, 25.4, 24.5, 29.6, 21.9, 7.10, ja Työvaliokunta kokoontui seuraavasti: 30.1, 9.2, 2.3, 21.3,25.4,24.5, 29.6, 21.9,7.10,21.11 ja Virkailijat Olympiakomitean pääsihteerinä on toiminut Kosti Rasinperä, valmennusphäl1ikkbnä Ka l e vi Tu omi nen, toimistonhoitajana Anr\(~l i Schwartz j a tfjirni';i. f) sihteerinä Anja Anteroin e n.

12 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS VALIOKUNNAT 1 Talousvaliokunta Talousvaliokunta on pitänyt kuluneen toimintavuoden aikana kahdeksan kokousta, joista on kirjoitettu yhteensä 70 pöytäkirjapykälää. Valiokunnan kokoonpano on ollut seuraava: puheenjohtaja jäsenet sihteeri Magnus Ståhlberg Seppo Hieta Väinö Soininen E.J. Toivanen Anja Anteroinen 2 Kansainvälinen valiokunta Valiokunnan kokouksissa on ollut läsnä myös olympiakomitean markkinointikonsultti Markku Mäenpää. Kun opetusministeriön vuodeksi 1978 lupaama valtionapu mk toteutui kokonaisuudessaan, jäi talousvaliokunnan yksinomaiseksi tehtäväksi huolehtia oman hankinnan osuudesta. Vuonna 1977 solmitut yhteistyösopimukset 10 suomalaisen yrityksen kanssa tuottivat oman hankinnan pääosan, jota täydensi TV-2:n "KUrVi"-ohjelman yhteydessä järjestetty, suurelle yleisölle tarkoitettu tietokilpailu, jossa vastauskorttina käytettiin olympiakomitean painattamaa "Poronmaito"-korttia. Omalta osaltaan on kassaa täyttänyt provisiona saatu osuus Suomes s a myydyistä Moskovan olympiaruplista. Vuoden aikana KOK on toistuvasti kiinnittänyt huomiota olymp~arenkaiden käyttöön ja pyrkinyt saattamaan niiden rekisteröinnin maassamme omiin nimiinsä. Suomen rekisteriviranomaiset eivät kuitenkaan ole maamme lainsäädäntöön ja rekisteröintikäytäntöön viitaten olleet taipuvaisia tätä hyväksymään. Tästä johtuen on olympiakomitea laatinut KOK:lle ehdotuksen, että tämä hyväksyy olympiakomiteamme huolehtimaan olympiarenkaiden käytöstä maassamme. Tämän KOK on hyväksynyt. Kansainvälinen valiokunta on kokoontunut viisi kertaa ja pöytäkirjaan on merkitty 23 pykälää. Valiokunnan kokoonpano on ollut seuraava: puheenjohtaja jäsenet sihteeri Kaarlo Hartiala Carl-Olaf Homen Osmo Kaipainen asti Matti Ahde alkaen Lennart Kivi Magnus St ~ hlh c r g K () s t i f{ a s j n p (! r ii

13 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS Valmennusvaliokunta Valiokunta on kokouksissaan käsitellyt mm. sekä Pohjoismaiden että Euroopan kansallisten olympiakomiteoiden yhteiskokousten yhteydessä esille tulleita asioita. Euroopan kansallisten olympiakomiteoiden liiton (ENOC) kokouksessa on Kaarlo Hartiala selostanut UNESCOssa toimineen hallitusten välisen väliaikaisen liikuntakasvatus- ja urheilukomitean työskentelyä ja työn tuloksia. Pohjoismaisessa kokouksessa Hartiala on alustanut keskustelun mahdollisesta yhteispohjoismaisesta doping-tutkimusasemasta. Peter Tallberg on selostanut Tallinnassa 1980 pidettävien olympiapurjehdusten valmisteluja. Valiokunnan esityksestä Rasinperä alusti urheilujohtajaseminaarissa keskustelun aiheesta "KOK:n solidaarisuusohjelma". Valiokunnan toimesta on valmisteltu vastaus UNESCOn laajaan tiedusteluun kansainväliseen huippu-urheiluun liittyvistä ongelmista. Hartiala on toiminut jäsenenä ENOCin asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on ollut pohtia olympialiikkeen tulevaisuubta. Valmennusvaliokunnan kokoonpano on toimintavuoden aikana ollut seuraava: puheenjohtaja jäsenet sihteeri Erkki J Woivalin Friedrich Blanz Risto Elovainio Seppo Haavisto Heikki Kantola Juha Kataja Martti Kempas Helmer Kvist Antti Lanamäki Seppo Liitsola Heikki Niininen Kauko Palvaiin Kalevi Tuominen Vuoden aikana on valiokunta pitänyt 11 kokousta, joista kertyi 118 pöytäkirjapykälää. Olympiakisojen lähestyminen on ollut selvästi havaittavissa valiokunnan käsiteltäväksi tulleiden asioiden sisällössä. Valmennustukeen tulevien urheilijoiden kehitysennusteet on varojen tehokkaan käyt5n takaamiseksi tutkittu erittäin huolellisesti, PiS(:IIliitot ovat jättäneet runsaasti erityistoimenpide-

14 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS ohjelmiaan ja niihin liittyneitä avustusanomuksia, samaten ovat valmentajien ulkomaiset koulutustapahtumat matka-avustusanomuksineen oll~ vahvasti esillä. Eri liittojen. esityksistä on käsitelty myös joukko huippu-urheiluun liittyviä tutkimussuunnitelmia. Koulutustoiminta on jatkunut laaja-alaisena. Luennoitsijoiksi on pyritty hankkimaan parhaita saatavilla olleita sekä koti- että ulkomailta. Osanoton runsau s tilaisuuksissa on edelleen jatkunut ja palaute on ollut rohkaisevaa. Toimintavuonna on järjestetty seuraavat seminaprit: urheilutoimittajaseminaari, Kuortane olympiavalmentajaseminaari, Vierumäki puolustusvoimien valmentajaseminaari, Pajulahti urheilujohtajaseminaari, Vierumäki olympiavalmentajaseminaari, Vierumäki urheilulääkäriseminaari, Vierumäki olympiavalmentajaseminaari, E11ivuori 4 Tiedotusvaliokunta Seminaareissa pidetyt alustukset keskusteluineen on laatinut muistioiksi Risto Koskinen. Valiokunnan tehtäväksi on tullut myös lausuntojen valmistelu. Tällaisia ovat ollet lausunto anab o listen steroidien väärinkäytön estämisestä ja siih~n liittyvästä valvonnasta sekä lausunto Pohjoismaiden Neuvoston Suomen valtuuskunnalle huippu-urheilussa esiintyvän lääkkeiden väärinkäytön tutkimiseksi ja poistamiseksi. Lisäksi valiokunta on toimittanut KOK:lle lausunnon eräissä urheilumuodoissa esiintyvien nk. beetasalpaajien käytön kieltämiseksi. Aikaisemman päätöksen mukaisesti valiokunnan toimesta on myös aloitettu valmistelut doping-tutkimusten käynnistämiseksi maassamme järjestettävissä huipputason kansallisissa kilpailuissa. Toteutus tapahtuu yhteistyössä olympialiittojen kanssa. Tiedotusvaliokunta on pitänyt vuonna 1978 kaikk i aan V11S1 kokousta kirjaten niissä 47 pöytäkirjan pykälää.

15 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS Valiokunnan kokoonpano on ollut seuraava: puheenjohtaja j ä s e ne t.. jäsen,sihteeri Helge Nygren Seppo Alkunen Lasse Eskonen Matti Salmenkylä Pertti Eteläpää Tiedotusvaliokunta valmisteli vuoden 1980 olympiakisojen tiedotuspäällikkökysymystä ja päätyi esittämään tähän tehtävään valittavaksi Pentti Vuoriota, joka on toiminut mm. yleisurheilun EM-kisojen tiedotuspäällikkönä Helsingissä 1971 sekä vastaavassa tehtävässä hiihdon MM-kilpailuissa Lahdessa Hallitus valitsi yksimielisesti Vuorion tehtävään. Sanomalehtien urheilutoimittajiin tiedotusvaliakunta on ollut kiinteässä yhteydessä. Urheilutoimittajien kuukausikokouksissa ovat käyneet olympiakomitean toimintaa selostamassa' Jukka Uunila, Pertti Paloheimo, Peter Tallberg, Helge Nygren, Kalevi Tuominen ja Kosti Rasinperä. Olympiakomitea on toimittanut olympiakisojen boikotointiuhkauksia pahoittelevan julkilausumansa Neuvostoliiton sekä Pohjoismaiden olympiakomiteoiden että myös KOK:n tietoon. Olympiakomitea antoi julkilausuman myös anabolisten steroidien käytön kieltoa, valvontaa ja asiaan liittyvää valistusta koskevasta asiasta ja se julkaistiin englannin kielisenä mm. Olympic Review'ssä. Syyskuussa osallistuivat Matti Salmenkylä ja Kalevi Tuominen Tukholmassa järjestettyyn Lake Placidin talvikisojen tiedotustoiminnan tiedotustilaisuuteen. Tulevan kisakaupungin edustajat antoivat paikallaolijoille suuren joukon lehdistötietoutta, joka erikoistiedotteena saatettiin maamme lehtiväen käyttöön. Lokakuussa vieraili maassamme professori August Kirsch Saksan Liittotasavallasta, joka on myös maansa olympiakomitean varapuheenjohtaja. Hän esitelmöi Urheilumuseossa järjestetyssä tilaisuudessa aiheesta "Liikuntatieteellinen tutkimustoiminta Saksan Liittotasavallassa". IV KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kansainvälinen toiminta on jatkunut jo perinteisesti. Olympiakomiteamme edustajat ovat osallistuneet pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä Euroopan kansallisten olympiakomiteoiden liiton kokouksiin. Edustajamme ov a t tutustuneet myös molempien tulevien ki s akaupunki c n, Lake Placidin ja Moskovan, kisajärje s t ä jiin.

16 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) KOK:n jäseninä ovat edilleen toimineet Paavo Honkajuuri ja Peter Tallberg. He osallistuivat Ateenassa järjestettyyn KOK:n 80. istuntoon. Tallberg on ollut jäsenenä kolmimiehisessä KOK:n kelpoisuusvaliokunnassa. Sen tehtävänä on ollut mm. laatia ehdotus KOK:n kelpoisuus säännön uudistamiseksi. KOK:n Ateenan istunnossa tehtiin muutamia merkittäviä sääntömuutoksia. Suomen olympiakomitean kannalta ehkä eniten mielenkiintoa on pykälään 54 tehdyllä muutoksella: Uuden säännön mukaan KOK voi jakaa olympiatai talvikisat samassa maassa sijaitsevien kaupunkien tai kisapaikkojen kesken. 2 Euroopan kansallisten olympiakomiteoiden liitto (ENOC) ENOCin IX yleiskokous pidettiin Sofiassa l7-b.6.l978. Suomea edustivat Jukka Uunila, Kaarlo Hartiala ja Kosti Rasinperä. KOK:n puheenjohtaja, lordi Killanin kunnioitti läsnäolollaan kokousta, josta puuttui vain kolmen maan edustus. Kokouksen monien asioiden joukossa oli mielenkiintoisimpia Hartialan alustus UNESCOn väliaikaisen liikuntakasvatus- ja urheilukomitean työskentelystä ja ehdotuksista. Keskustelun päätteeksi ehdotti Saksan Demokraattisen Tasavallan delegaatio kokoukselle julkilausumaa, mutta ajan niukkuuden vuoksi siihen päätettiin paneutua seuraavassa kokouksessa. ENOCin puheenjohtajana toimii ruotsalainen Bo Bengtson. 3 Kansallisten olympiakomiteoiden maailmanliitto (GANOC) GANOC ei ole pitänyt yleiskokoustaan vuoden 1978 aikana. 4 Pohjoismaisten olympiakomiteoiden kokoukset Toimintavuoden aikana on pidetty kaksi pohjoismaisten olympiakomiteoiden kokousta: Reykjavikissa ja Sofiassa ENOCin kokouksen yhteydessä Reykjavikin kokouksessa kä s iteltiin mm. Ateenass a pidettävän KOK:n istunnon e s ity s li s ta. Tässä yhteydessä Ruotsin edustajat selvittivät laajas ti niit ä valmisteluja, joita maassa oli tehty vuoden 1984 talvikisojen saamiseksi Göteborgille. Ruotsin hallitus ja valtiopäivät olivat päättäneet antaa täy d en

17 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS Muu kansainvälinen toiminta tukensa ja takeet tarvittavasta valtionavusta. Jos kisaisännyys olisi saatu, kisakaupunkeja olisivat olleet Göteborg, Falun, Hammarstrand ja Åre. Ruotsin edustajat vakuuttivat koko Ruotsin kansan olevan yksimielisenä hakemuksen takana. Raportin Suomen olympiakomitean ajankohtaisista asioista antoi Rasinperä. Hartiala esitti tutkittavaksi mahdollisuutta perustaa Suomeen yhteispohjoismainen doping-tutkimuskeskus. Tallberg selosti Tallinnan olympiapurjehdusten valmisteluja. Sofian pohjoismaisessa kokouksessa keskusteltiin ENOCin kokouksen esityslistalla olevista asioista ja pyrittiin löytämään yhteinen pohjoismainen linja tärkeimpiin esille tulleisiin asioihin. Erityisesti pohdittiin ENOCin työskentelyedellytyksiä ja resurssien lisäämismahdollisuuksia. Reykjavikin kokouksessa olivat Suomesta Hartiala, Tallberg ja Rasinperä, Sofian kokouksessa olivat Uunila, Hartiala ja Rasinperä. Olympiakomiteassamme ovat vierail l eet delegaatiot Japanista, Moskovan kisojen järjestely toimikunnasta sekä Tallinnasta. Hannu Koskivuori ja Kosti Rasinperä vierailivat USAssa Matkan aikana selostettiin Suomen viranomaisille sekä New Yorkissa että Washingtonissa olympiakomitean toimenpiteitä valmistauduttaessa Lake Placidin talvikisoihin. Pääkohteena oli tutus t uminen tulevan talvikisakaupungin majoitustiloihin ja kilpailupaikkoihin. Yhteisneuvotteluissa järjestelyt o imikunnan edustajien kanssa esitettiin hyödyllisiä,toivomuksia puolin ja toisin. Jukka Uunila ja Pertti Paloheimo tutustuivat Moskovan kisajärjestäjiin ja -paikkoihin matkansa aikana Moskovassa joukkoon liittyi sittemmin attasheaksi valittu majuri Matti Kopra. Kesk~elut koskivat esikisoina pidettäviä spartakiadeja 1979, varsinaisiin kisoihin järjestettäviä olympiamatkoja ja Suomen lippukiintiötä, o1ympiarahaa, -kylää sekä nuorisoleiriä. Isännät selostivat myös lehdistön toimintaan liittyviä järjestelyjä sekä solmittuja kaupallisia suhteita. Moskovan olympiakisojen Suomen joukkueen tuleva ylijohtaja Pertti Paloheimo sekä apulaisylijohtaja Kalevi Tuominen vierailivat Moskovassa Tämän matkan yhteydessä saattoivat edustajamme tarkemmin tutustua kisakylään, sen majoitus- j a hu o1 t o tiloihin, ku1jetussuunnitelmiin ja harjoitte1upaikkoihin.

18 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS Molempien Moskovaan suuntautuneiden matkojen aikana edustajamme tapasivat Neuvostoliiton olympiakomitean ja Moskovan olympiakisojen järjestelytoimikunnan ylintä johtoa. Rasinperä osallistui Englannissa Olympic Solidarity-ohjelman toimeenpanemalle olympialiikkeen hallintokurssille. Kurssin 31 osanottajan joukossa oli eurooppalaisia ainoastaan viide s tä maasta. Tallinnan o1ympiapurjehdusvalmiste1uihin käviv ä t tutustumassa Uunila, Tallberg ja Tuominen. 1: II r

19 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS V KUNNIANOSOITUKSET Pöytäviiri n:o 117 " 118 " 119 " 120 " 121 " 122 " 123 kauppaneuvos Erkki Kivelä 60 v toimittaja Pentti Salmi 50 v Suomen Hiihtoliitto 70 v maaherra Paavo Aitio 60 v pääjohtaja Esko Niskanen 50 v kansliapäällikkö Jaakko Numminen 50 v Suomen Urheilulehti 80 v Ansiomitali n:o 3 " 4 " 5 " 6 " 7 " 8 " 9 " 10 " 11 kauppaneuvos Erkki Kivelä 60 v professori Tahko Pihkala 90 v varatuomari J.W.Rangell sosiaalineuvos Akseli Kaskela sosiaalineuvos Unto Siivonen 70 v Suomen Hiihtoliitto 70 v olympiavoittaja Ville Ritolan patsaan paljastamistilaisuudessa Peräseinäjoen kunnalle, joka liittänyt mitalin Ritolan aiemmin kunnalle lahjoittamaan mitalikokoelmaan, kenttäpäällikkö Orvo Anttila 60 v Suomen Urheilumuseosäätiö 40 v

20 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS VI HUIPPU-URHEILUN TYÖNJAKO KOLMIKANTAKOMISSION MUKAAN, Kosti Rasinperä Kolmikantakomissio (Tripartite Commission) on KOK:n pysyvä komissio, jossa ovat edustettuina KOK, kansainväliset liitot, kansalliset olympiakomiteat sekä XI olympiakongressi. Komission kokoonpano on: i 1 I,i,,1,1 puheenjohtaja KOK lordi Killanin Juan Antonio Samaranch Sylvio de Magalhaes Padilha Mohamed Mzali Kansainväliset liitot Thomas Keller Charles Palmer Glinther Sabetzki Kansalliset olympiakomiteat Antonin Himl Raoul Mollet Philip 0 Krumm XI olympiakongressi willi Daume Maaliskuussa 1978 kokoontui KOK:ssa toimiva kolmikantakomissio keskustelemaan vapaaehtoisten urheilujärjestöjen ja valtiollisten urheilusta vastaavien elinten välisestä työnjaosta nyt ja tulevaisuudessa. Kokouksen päätyttyä antoi komissio julkilausuman, joka toimitettiin laajalti kaikkien niiden tietoon, joita asia kiinnostaa ja jotka tavalla tai toisella ovat tässä asiassa osallisina. Tässä yhteydessä ei esitellä koko laajaa julkilausumaa, vaan tuodaan esiin se, mitä komissio ajattelee kunkin järjestön asemapaikasta urheilun laajassa kentässä. Olympialiike Olympialiike edustaa ajassamme niitä ihanteita, jotka aikanaan syntyivät, loistivat ja kuolivat vanhassa Kreikassa. Liikkeellä on kaksi perustaa, joita varten se on olemassa: sillä on filosofiansa, joka perustuu paroni de Coubertinin uudistamaan olympiaideologiaan joka neljäs vuosi järjestettävät olympia- ja talvikisat. Uudistuneessa muodossaan nykyaikainen olympialiike on kehittänyt huippu-urheilun moraalista ja aineellista perustaa.

21 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) Kansainväliset liitot Olympialiikkeen ylintä valtaa käyttää paroni Pier~e de Coubertinin 1894 perustama KOK. Tunnettu tosiasia on, että KOK täydentää itse itseään ja sen jäsenet edustavat järjestöä omissa maissaan, ei päinvastoin. Poliittisista voimaryhmittymistä riippumattomana se on onnistunut toteuttamaan peruskirjaansa niin, että urheilijat eri puolilta maailmaa kokoontuvat joka neljäs vuosi urheilun suureen juhlaan, olympia- ja talvikisoihin. Huolimatta kahdesta maailmansodasta sekä poliittisista ja rodu11isista selkkauksista on olympialiike säilynyt kaikissa viidessä maanosassa kunnioitettuna ja arvostettuna. Maailmanlaajuisena se tänäkin päivänä auttaa sekä tukee maailman urhei1evaa nuorisoa ja kansakuntia nuorisoon kohdistuvassa kasvatustyössä. Joidenkin tämän hetken urheilumuotojen historia on peräisin hyvin kaukaisilta ajoilta. Niinpä jotkut nykyisten kilpaurheilumuotojen säännöt laadittiin jo uvun puolivälissä. Kun kansainvälinen kanssakäyminen yleistyi, tulivat kansainväliset liitot vä1ttämättömiksi. Näin tapahtui voimistelussa 1881 sekä soudussa ja luiste1ussa Urheilun suuri suosio ja kasvu ovat lisänneet kansainvälisten liittojen määrää ja niiden paino arvoa urheilun kehittämistyössä. Nyt niiden lukumäärä on yli kuudenkymmenen, joista 26 on edustettuna olympiaohjelmassa. Kansallisten liittojensa kautta ne vastaavat kukin oman urheilumuotonsa kehityksestä maailmassa. Kansainvälisten liittojen vastuulla on urheilumuodon kehittäminen, organisaatioiden parantaminen ja sääntöjen uudistaminen. Urheilun järjestö1liseen kehittämistyöhön kuuluvat sellaiset asiat kuin alueellisten, mantereiden ja maailmanmestaruuskilpailujen järjestäminen, kansainvälisten kilpailujen tarkkailu, tuomaritoiminnan kehittäminen ja jäsenten yhteistoiminnan koordinointi. Keskeinen tehtävä kaikille kansainvälisille liitoille on sääntöjen jatkuva uudistaminen niin, että ne kulloinkin vastaavat ajankohdan vaatimuksia. Sääntö;en tulee antaa määräyksiä varusteista, urheili j oiden luokituksesta iän, painon ja sukupuolen mukaan, lääketieteen alueelta urheilijan suojaamiseksi lääkeaineiden väärinkäyttöä vastaan. Sääntöjen tulee kaikin tavoin edistää urheilun eettisiä arvoja, rehti y ttä ja rehellisyyttä.

22 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS II I! Kansalliset olympiakomiteat KOK:n perustamisvuonna syntyivät myös ensimmäiset kansalliset olympiakomiteat. Kahdesta (Kreikka Ja Ranska) niiden lukumäärä on kasvanut l33:een. Komission käsityksen mukaan eivät kansallisten komiteoiden perustavoitteet ole muuttuneet, mutta niiden vastuualueet ja velvoitteet ovat vuosien kuluessa huomattavasti kasvaneet. Tehtäväluetteloon sisältyy seuraavia: toimia yhdyssiteenä KOK:n tunnustam~~n kansainvälisiin liittoihin kuuluvien kansallisten liittojen välillä jakaa tietoa olympia-aatteesta ja vaalia olympiaperinnettä pitää yll~ rakentavaa yhteistyötä maan hallituksen kanssa ja kehottaa sitä huolehtimaan kaikkien kansalaisten liikunnan ja urheilun harrastamismahdollisuuksista toimia kaikkea diskriminointia vastaan pitää oman toimintansa silmämääränä olympiaaatteen koulutukselliset, eettiset ja esteettiset arvot Lopuksi tulevat ne kaksi asiaa, jotka use~n kaikkein maanläheisimmiltä tuntuvat hankkia tarvittavat varat, jotka ovat välttämättömiä itsenäiselle työskentelylle varmistaa maan urheilijoiden osallistuminen olympiakisoihin. Komissio pitää täysin selvänä, että hedelmällisen ja tuloksiin johtavan toiminnan edellytyksenä on KOK:n, kansainvälisten liittojen, kansallisten olympiakomiteoiden ja kansallisten liittojen keskeinen luottamuksellinen ja kiinteä yhteistyö.. Julkinen valta Kolmikantakomissio toteaa, että julkinen valta on vasta aivan viime aikoina kiinnostunut niistä ilmiöistä, jotka esiintyvät urheilun maailmassa. Syynä myöhäiseen mukaantuloon komissio pitää sekä pyrkimyksen pysyä puolueettomana että hallitusten muut, tärkeämmät tehtävät. Hallitusten välinen järjestö UNESCO osoittaa kasvavaa mielenkiintoa erityisesti huippu-urheilua kohtaan. Tämän ovat sekä kansainväliset että kansalliset urheilujärjestöt panneet merkille. Julkisen vallan mukaantulemista on urheilujärjestöjen syytä tervehtiä ilolla mutta samalla komissio varoittaa tekijöistä, jotka urheilun tarkoitusperille vieraina voivat hallitusten asioihin puuttumisen myötä pähst~ urheilussa vallall e.

23 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS K~missio suosittaa julkiselle vallalle seuraa vi a tehtäviä:, luoda sellainen koulujärjestelmä, jossa fyysinen kasvatus saa sille kuuluvan arvon antaa koulujen lukusuunnitelmissa urheilulle nykyistä parempi asema luoda paremmat edellytykset urheilulääketieteellisille tutkimuksille, koordinoida kaikkea urheilu tutkimusta taata jatkuva ja korkeatasoinen liikunn~~ja urheilunopettajien koulutus vastata urheilun tarvitsemien liikuntapaikkojen rakentamisesta vaalia liikunnanharrastusta yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla kehottaa joukkotiedotusvälineiden kasvatustehtävään taistelussa väkivaltaa vastaan ja kansainvälisen yhteisymmärryksen lisäämisessä. Lopuksi komissio kehottaa julkisen vallan edustajia kunnioittamaan urheilujärjestöjen itsenäisyyttä sekä antamaan kaiken tukensa niille henkilöille, j otka vastaavat niiden toiminnasta. 1: II II [: I

24 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS VII LIIKUNTATOIMINNAN RAHOITUS SUOMESSA, Reijo Vartia 1. VALTIO 1.1 Valtion rahoitusjärjestelmä Arvioiden mukaan käytetään maassamme tällä hetkellä v u 0 s i t tai n n 0 i n m i 1;. m a r k k a ali i kun t a toi m i n n a n rahoittamiseen. Tämän lisäksi on otettava huomioon vapaaehtois~n työn suuri taloudellinen merkitys, jota on vaikea rahalla mitata. II Ii l', i II 1: Ii 1,' I' I! Valtio on tukenut säännöllisesti vuosittain liikuntatoimintaa vuodesta 1920 lähtien. Aluksi liikuntatoiminnan rahoittamiseen käytettiin valtion yleisiä varoja, mutta vuodesta 1941 lähtien veikkaustoiminnan alettua maassamme liikuntatoiminnan rahoittamiseen on käytetty veikkausvoittovaroja. Nämä varat ovat j atkuvasti kasvaneet, vaikkakin ns. veikkausasetuksen mukaan nykyisin vain 45% käytetään urheilun ja liikuntakasvatustyön sekä loput 55% tieteen, taiteen ja nuorisotyön tukemiseen. Varojen kasvuun on vaikuttanut ratkaisevasti lottopelin käyttöönotto 1970-luvulla. r Lähinnä koulun ulkopuolisen urheilun ja liikuntakasvatustoiminnan tukemiseen tarkoit~tut veikkausvoittovarat valtio saa Oy Veikkaus Ab:lfä, jonka osakkeet valtio osti urheilujärjestöiltä huhtikuussa Vedonlyönnistä urheilukilpailuissa annetun asetuksen (443/40) mukaan yhtiön koko nettotuq~to on tuloutettava valtiolle. Tämän määrän opetu~ministeriön on asetuksen mukaan jaettava urheilun~ r tieteen, taiteen ja nuorisotyön tukemiseen avustuksfna tai lainoina. Valtion tulo- ja menoarvioon otetaath vuosittain arviomääräraha (vuonna 1979 l ~0~ mk) urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen ja tämän maararahan eduskunta myös vuosittain hallituksen esityksestä päättää. Valtion urheiluneuvostosta annetun valtioneuvoston päätöksen (77/75) mukaan opetusministeriön on pyydettävä urheiluneuvoston lausunto mm. tulo- ja rmenoarvioehdotukseen urheilutoiminnan tukemiseksi otettavasta määrärahasta. Hyväksyessään tulo- ja menoarvion eduskunta samalla vahvistaa näiden varojen käyttösuunnitelman, josta ilmenee pääkohdittain rahojen jakaantuminen eri tarkoituksiin. Suurimmat menokohteet ovat vuosittain urheilulaitosten rakentaminen ja urheilujärjestöjen toimi nta.

25 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS Valtionavustustoimintaa koskevat säännökset Suomessa liikuntatoimintaa varten myonnettävält~ tuelta puuttuu toistaiseksi lainsäädännön suoma turva. On olemassa ainoastaan yksi laki; laki urheiluopistojen va~tionavusta (946/78), jonka perusteella kymmenen urheiluopiston toiminta on taattu. Niiden tarvitsemat avustukset lohkaisevat veikkausvoittovaroista vuonna 1979 noin 20 milj. markkaa ja lopun 94 milj. markan urheilubudjetin jakamista säätelevät monet erilaiset säännökset, joista osa koskee päätöksenteossa ja asioiden valmistelussa noudatettavia menettelytapoja, osa organisaatiota ja osa valtionavustusten ja -lainojen myöntämisen perusteita. Pääperiaatteena ja omaksuttuna käytäntönä on julkisessa liikuntahallinnossa ollut se, että valtio avustaa valtakunnallisten urheilujärjest6ien ja niiden piirijärjestöjen toimintaa sekä kunnat alueensa urheiluseuroja. Tämän lisäksi valtio myöntää lainoja ja avustuksia urheilulaitosten rakentajille, tukee liikuntatieteellistä suunnittelu- ja tutkimustoimintaa, olympiavalmennusta, kansainvälistä nuorisourheilutoimintaa, urheilun ja liikunnan ohjaajien sekä tutkijain ja valmentajien ulkomaisia opintomatkoja Jne. Veikkausasetuksen muutoksella tehtiin vuonna 1972 mahdolliseksi myöntää näistä varoista myös halpakorkoisia lainoja urheilulaitosten rakentajille. 1.3 Valtionavustukset ja niiden saajat Vuonna 1978 myönnettiin veikkausvoittovaroista valtionavustuksia yhteensä lähes 115 milj. markkaa urhålun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen. Tästä summasta n. 50% käytettiin urheilulaitosten rakennusavustuksiin ja -lainoihin eli noin 60 milj. markkaa. Urheilu- ja liikuntakasvatusjärjestöjen toimintaavustuksiin käytettiin seuraavaksi eniten varoia eli n. 36 milj. markkaa, joka on 31% kaikista liikuntatoiminnan edistämiseen käytetyistä varoista. Urheiluopistojen ja liikunnan kurssikeskusten (yhteensä 18) toiminta-avustuksiin käytettiin n. 10 milj. markkaa ja liikuntatieteellistä tutkimusta tuettiin n. 2,5 milj. markalla. Valtionavustusten jakaantuminen eri tarkoituksiin selviää tarkemmin taulukosta 1. II Valtionavustuksia saavia valtakunnallisia urheilujärjestöjä on Suomessa tällä hetkellä 40, johon eivät sisälly ns. keskusurheilujärjestöjen alaiset erikoisliitot eivätkä piirijärjestöt. Ne saavat toimintaavustuksensa valtiolta keskusjärjestöjensä kautta.

26 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS Valtionavustuksia saavia liikuntatieteellisiä laitoksia tai yhdistyksiä on maassamme tällä hetkellä seitsemän, jotka sijaitsevat Helsingin lisäksi Jyväskylässä, Turussa ja Oulussa. Näiden toimintaa tuettiin vuonna 1978 n. 2 milj. markalla. Muista avustuskohteista voitaneen mainita olympiavalmennuksen tukeminen, jota varten Suomen Olympiayhdistykselle (olympiakomitealie) myönnettiin 2,75 milj. markkaa. Vuodesta 1973 on tuettu myös urheilijoiden ammattiin kouluttamista Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön kautta. Vuoden 1977 tammikuussa jätti opetusministeriölle mietintönsä liikuntalakikomitea, joka esitti edellä kuvatun valtionavustusjärsestelmän lakisääteistämistä lähes sellaisenaan sekä lisäksi uusina menokohteina kuntien valtionavustukset ja -osuudet liikuntatoimen viranhaltijoiden palkkaukseen ja liikuntalautakunnan toiminnasta aiheutuviin kuljetus- ;a matkakustannuksiin ja urheiluseurojen toimintaan kunnille myönnettävät valtionavustukset. Komitean ehdotukset aiheuttaisivat valtiolle lisäkustannuksia vuosittain noin 48 milj. markkaa. Aikaisimpana lain voimaantuloajankohtana on pidetty vuotta Valtionavustusten kehitys vuosina 1970-l97R selviää taulukosta 2. 2 KUNNAT Vuonna 1977 kunnat käyttivät varsinaisen liikuntahallinnon menoihin läänien urheilulautakuntien keräämien tietojen mukaan kaikkiaan n. 400 milj. markkaa eli n. 86 markkaa asukasta kohden. Keskiarvolaskelmat viittaavat selvästi myös alueellisiin eroihin, jotka pääosiltaan noudattavat kuntien kantokykyluokkien linjaa. Yksityisten kuntien osalta vaihtelut ovat vuosittain erittäin suuria. Eräissä kunnissa urheilumuodot ovat olleet alle markan asukasta' kohden, kun taas jotkut kunnat voivat satunnaisesti ylittää 500 markankin rajan varsinkin suurten investointien vuoksi. Kuntien keskinäisessä vertailussa yhden vuoden menot eivät kuitenkaan anna oikeaa kuvaa, mutta käytettävissä ei ole tilastoja, jotka osoittaisivat esim. kymmenen vuoden ajalta liikunnan edistämiseen käytettyjä varoja. Eniten kunnat käyttivät varoja urheilulaitosten rakennus- ja perusparannustöihin sekä muihin urheilulaitoskustannuksiin (vuonna 1977 n. 250 milj. markkaa). Urheilulautakuntien omat menot olivat vuonna 1977 lähes 117 milj. markkaa ja avustukset seurojen ja muiden yhteisöjen tukemiseen n. 27,5 milj. markkaa. Taulukosta 3 selviää kunnalliset urheilumäärärahat lääneittäin Suomessa vuosina

27 SU OHE. u LaPIAYH DISTY S ry TOIMINTAKERtOMUS TAULUKKO 1 VEIKKAUSVOITTOVAROISTA URHEILUN JA LIIKUNTAKASVATUSTYöN EDISTÄl~ISEKSI MYöN- NETTYJEN VALTIONAVUSTUSTEN JAKAANTU~lINEN ERI TARKOITUKSIIN VV Vuosi Urheilujärjestöjen Avustukset/lainat Urheiluopistojen Liikuntatie- Muut Yhteensä toiminta-avustukset urheilulaitosten toirninta-avus- teelliset rakentamiseen tukset avustukset (37%) (42%) ' (10%) (4 %) (7%) (100%) (41%) (39%) (8%) (3%) (9%) (100%) (289-) (40% ) (5%) (2%) (6%) (19%) x (100%) (28%) (35%) (6%) (2%) (6%) (23%) x (100%) (27%) (37% ) (7%) (2%) (6%) (21%) x (100%) (33%) (27%) (8%) (2%) (8%) (22%) x (100%) (31%) (30%) (9% ) (2%) (8%) (20%) x (100%) (34%) (29%) (10%) (3%) (7%) (17%) x (100%) (31 %) (28%) (9%) : (2% (,%) (23%) x (100%1 x = lainoja

28 SU OMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOI MI NTA KER TOHrs TAU LUKK O 2 VEIKKAUSVOITTOVAROISTA URHEILUN J A LIIKUNTAKASVATUSTYÖN EDIS TÄMISEKSI MYöNNETTYJEN VALTIONAVUSTUSTEN KEHITYS VV Vuosi. Käytetty yhteensä mk " x Nousua edelliseen Nousua edelliseen vuoteen mk vuoteen % , , , , , , , , ,6 x = tähän summaan sisältyy raha-arpajatst en voittovaroja mk

29 SUOMEN OLYMPIAYH LISTYS ry TOIMINT AKER TOMUS TAULllKC(O 3 KUNNALLISET.URHEmLuMÄÄRXRAHAT SUOMESSA VV ~ 1971~1978 Vuosi Käytetty yhteensä mk Käytetty yhteensä mk/asukas Nousua edelliseen. vuoteen mk/% 197]L , / 9, , /27, , /32, , /35, , /38, , /22, ,68 66, /20,1 s. _0_.

30 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS ERIKOISLEIRIT Amatöörinyrkkeilyliitto Ampumahiihtoliitto Leiri Belgradin MM-kilpailuihin valmistautuvia nyrkkeilijöitä varten Pajulahden Urheiluopistolla valmennettavaa 2 valmentajaa mk 1 Leiri Itävallan Ramsaussa va1mennettavaa 1 hieroja 1 valmentaja ,- II Leiri Itävallan Ramsaussa valmennettavaa 1 hieroja Patruunat+taulut , , mk Hiihtoliitto Hiihto Leiri Norjassa ' valmennettavaa 1 hieroja 1 valmentaja Leiri Itävallassa valmennettavaa 1 lääkäri 1 hieroja 1 valmentaja Yhdiste tty Mäki Leiri Itävallassa valmennettavaa 1 hieroja 1 valmentaja Leiri Itävalta-Saksa valmennettavaa 2 valmentajaa Leiri Tsekkoslovakia valmennettavaa 1 valmentaja

31 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS Mäki Leiri Va1 Sena1es, Italia vafmennettavaa 1 hieroja 2 valmentajaa mk Jousiampujain Liitto Kyösti Laasosen leiri Los Pacosissa mk Jääkiekkoliitto 3 leiriä kesällä 1978 Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä 32 va1mennettavaa 2 lääkäriä 1 huo1taja 1 hieroja 2 valmentajaa mk Kanootti1iitto Leiri Sabaudiassa, Italiassa va1mennettavaa mk Nykyaikaisen 5-otte1un Liitto Ratsastus- ja miekkai1u1eiri Tallinnassa va1mennettavaa 4.496,- Patruunat 3.004, mk Paini1iitto Leiri Lapin Urheiluopistolla va1mennettavaa, 1 va1mentaj a Leiri Font-Romeussa, Ranskassa va1mennettavaa 1 hieroja 1 valmentaja mk Painonnostoliitto Leiri Varnassa, Bulgariassa va1mennettavaa 2 valmentajaa Leiri Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä va1mennettavaa 1 lääkäri 4 valmentaj aa 18.0nn mk

32 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS Soutuliitto Leiri Sabaudiassa, Italiassa Pertti Karppinen Leiri Ratzeburgissa, Länsi Saksassa Pertti Karppinen Leiri Sabaudiassa, Italiassa Pertti Karppinen Juh an i Ju lku Leiri Uuden Seelannin Auklandissa Pertti Karppinen Juhani Julku mk Taitoluisteluliitto Leiri Denverissä, USA:ssa Susan Broman Kristiina Wegelius Leiri Denverissä lokakuu 1978 Kristiina Wegelius mk Työväen Urheiluliitto/luistelujaosto Leiri Inzellissä, Länsi-Saksassa Olavi Köppä mk Urheiluliitto Leirit talven ja kevään 1978 aikana Espanjassa, Keniassa, Italiassa ja Mexicossa 23 valmennettavaa 11 valmentajaa mk Pyöräilyliitto Harry Hannuksen leiri Vierumäellä, harjoitteluun liittyvä kilpailumatka Ruotsissa ja kaksi harjoitteluun liittyvää kilpailumatkaa Suomessa kesän 1978 aikana mk mk

33 I SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS VALMENTAJIEN ULKOMAISET KOULUTUSSTIPENDIT Hiihtoliitto Uimaliitto Kari Salmirinne 01ympic Solidarityn alppihiihdon koulutuskurssi Rooma Hannu Vaahtoranta 01ympic Solidarityn kurssi uintivalmentajille Moskova mk 900 mk Voimisteluliitto Markku Karttunen 01ympic Solidarityn kurssi voimisteluvalmentajille Moskova mk mk ======== ULKOMAISTEN ASIANTUNTIJOIDEN KULUT Miekkailu1iitto Painonnostoliitto Puolalainen miekkai1unopettaja Marek Szafirowski Bulgarialainen asiantuntija Asen Stoev mk mk Purjehtijaliitto Ruotsin Purjehtijaliiton paavalmentaja Anders Larsson mk Urh e iluliitto Italialainen pikajuoksuvalmentaja Carlo Vittori mk mk

34 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS KÄÄNNÖSAPURAHAT Ampujainliitto Judoliitto Painiliitto Soutuliitto USA:n ammunnan päävalmentaja Bill Pullumin kirja kivääriampumavalmennuksesta, pääkohdat. Japanilainen judokirja, joka antaa tietoa lajin analyysistä. Neuvostoliittolainen valmennuskirja, joka käsittelee painijoiden teknisiä ja taktisia valmennusongelmia mk mk mk Osia saksankielisestä kirjasta Rudertraining mk Uimaliitto James E. Counsilmanin kirja "Competitive Swimming Manual for Coaches and Swimmers" Voimisteluliitto Leipzigin Liikuntakasvatuskorkeakoulun professori Glinther Borrmanin taitovoimistelun valmennusta käsittelevä kirja mk mk mk ========= ERITYISAVUSTUKSET Ampuj ainliitto Jääkiekkoliitto Taitoluisteluliitto Patruunamääräraha Matka-avustus/ Seppo Liitsolan opintomatka Prahaan Tsekkoslovakian Jääkiekkoliiton kutsusta mk mk Matka-avustus/ Anna-Maija Kivimäelle taitoluistelun MM-kilpailujen seuraamiseen Ottawassa Kanadassa mk Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto l'rheiluliitto Matka-avustus/ Sauli Heinosen matka Varsovaan tutustumaan puolalaisten painivalmentajien koulutukseen mk ~!atka-avustus/ Risto Koskisen ~~ tkn knnsainvijjis~rn ', ttf.:l'j] ~j j,,!, Y"::i:r'o;",j ju ~";Jj I,;..:j j 1, ll-ly.l.1y18. L L 'J h III k mk =========

35 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIHINTAKERTOMUS VALMENTAJAMÄÄRÄRAHAT Kokopäivätoimiset Ampumahiihtoliitto Jorma Lehtosalo 12 x 6.100, mk Hiihtoliitto Immo Kuutsa 12 x 6.100, mk Jääkiekkoliitto Seppo Liitsola 12 x 6.100, mk Painonnostoliitto Taisto Kuoppala 12 x 6.100, mk Urheiluliitto Jussi Saarela 12 x 6.100, mk Oto-valmentajat Jousiampujain Liitto Rabbe Friman 9 x 3.800, ,- Raimo Poikolainen 3 x 3.800, , mk TUL/nyrkkeilyjaosto Matti Hietanen 12 x 3.800, mk mk ==========

36 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS VALMENNUSMÄÄRÄRAHAT/III JAKO TALVILIITTOJEN OLYMPIAVALMENNETTAVAT 1978 Ampumahiihto A B c A B c mk mk mk Heikki Ikola Erkki Antila viestijoukkue Tapio P.iipponen Tapani Köykkä Simo Halonen Raimo Seppänen Kari Saarela Mauri Lahtela yh t mk Hiihto, miehet Hiihto, naiset A B c A B c Matti Pitkänen Juha Mieto viestijoukkue Pertti Teurajärvi Esko Lähtevänoja Heikki Torvi Juhani Repo Asko Autio Risto Kiiskinen Markku Koskela Teemu Pitkänen Arto Koivisto Helena Takala Hilkka Riihivuori Taina Impiö viestijoukkue Marja-Liisa Hämäläinen Marja Auroma Elina Huopana Kaija Härkin

37 SUOMEN OLYMP IAYH DISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1978 '36 Hiihto, mäenlasku A Tapio Räisänen Kari Ylianttila Pentti Kokkonen Jouko Törmänen B Jari Puikkonen c Keijo Korhonen Ari Oulasvuori Erkki Nykänen Pekka Hyvärinen Hiihto,yhdistetty A Rauno Miettinen Jouko Karjalainen B Jorma Etelälahti c Ilpo Toikkanen Jukka Kuvaja Kari Helppikangas yht mk Jääkiekko joukkue yht mk Luistelu c Olavi Köppä yht mk Taitoluistelu B Kristiina Wegelius c Susan Broman yht mk YHT mk ============= = = A B C A 13 valmennettavaa 10 valmennettavaa 21 valmennettavaa 3 viestijoukkuetta yht. 44 v alme n n.