Kunnanvaltuuston istuntosali Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Transkriptio

1 PORNAISTEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 2/2007 Kunnanvaltuusto KOKOUSAIKA Maanantai klo KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Liite Sivu Kunnanvaltuuston istuntosali Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen - 32 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n vesiosuuden vuokrasopimus Porvoon kaupungin kanssa Keski-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Takauksen myöntäminen Vesiosuuskunta Suonelle 19 * 40 Talousarvion toteutuminen ajalla Keskustan valtuustoryhmän jättämä valtuustoaloite Kunnassa vireillä olevien osayleiskaavojen mitoitusperiaatteet Keskustan valtuustoryhmän osayleiskaavojen tehokkuutta koskeva valtuustoaloite Hallintosäännön muuttaminen/ oppilaan ottaminen tai siirtäminen erityisopetukseen Kamreerin oikeus varmentaa asiakirjoja Muut asiat Ilmoitusasiat Valitusosoitus

2 PORNAISTEN KUNTA Kunnanvaltuusto KOKOUSAIKA Maanantai klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kunnanvaltuuston istuntosali Franzen-Siivola Annica, poissa Haapakoski Asta Hyttinen Markku Janhunen Sari Jokinen Raimo, poissa Knuuttila Raimo Korpela Markku Kuisma Risto, poissa Leivoja Matti Liljemark Jyrki Liu Päivi Mattila Kaj Mäenpää Soili, poissa Niemikorpi Janne KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2/2007 Sivu 32 Niinikoski Terhi Nurmi Janne-Pekka Peltola Esko Peltoniemi Jouni Putus Jaana Rainio Ulla Rantala Markku Runolinna Pertti Rusi Tuula Ruskeepää Jukka Tanner Tuula Virkki Juha Yrtti Seppo Salento Erkki, varajäsen Honkanen Heikki, varajäsen MUUT SAAPUVILLA OL- LEET (ja läsnäolon peruste) Lempinen Tapani Nurmi Keijo Marttila Seija Kaikkonen Timo khall puheenjohtaja khall jäsen vt. kunnanjohtaja kamreeri, pöytäkirjanpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖS- VALTAISUUS Ks. 15 ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKAS- TUSTAPA (tarkastuspaikka ja aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) Pöytäkirja tarkastetaan Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Janne Niemikorpi ja Terhi Niinikoski. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIR- JOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Matti Leivoja Pöytäkirjanpitäjä Timo Kaikkonen PÖYTÄKIRJAN TARKAS- TUSTOIMITUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Pornainen Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Janne Niemikorpi Aika ja paikka Pornainen Virka-asema Kamreeri Terhi Niinikoski Timo Kaikkonen

3 Kunnanvaltuusto KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kvalt 15 Kunnanvaltuuston kokouskutsu on julkipantu kunnan ilmoitustaululla ja se on samana päivänä toimitettu postitse valtuutetuille ja kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanjohtajalle. Lisäksi on julkaistu lyhennetty kokousilmoitus Uusimaa- ja Viikkouutiset lehdissä. Valtuutettujen määrä selviää kokouksen alussa toimitettavassa nimenhuudossa. Kunnanvaltuuston päätös: Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tekninen lautakunta PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY:N VESIOSUUDEN VUOKRASOPIMUS PORVOON KAUPUNGIN KANSSA Tekla 6 Pornaisten kunta yhdessä Mäntsälän kunnan kanssa on päivätyllä kirjeellään tiedustellut mahdollisuutta Pääkaupunki Vesi Oy:n (PSV) osakkeiden myyntihalukuutta tai vastaavan vesiosuuden vuokraushalukkuutta. Myönteisesti tiedusteluun vastasivat Helsingin kaupunki, Kirkkonummen kunta sekä Porvoon kaupunki. Kaikkien näiden kanssa käytiin neuvottelut kevään 2005 aikana. Osakkeiden tai vastaavasti vesiosuuden hallinnointi on edellytyksenä sille, että Pornaisten ja Mäntsälän kunnilla on mahdollisuus ostaa vettä Tuusulan Seudun Vesilaitos kuntayhtymältä (TSV) talousvettä m 3 vuodessa nykyisen 440 m 3 sijaan. Nykyisillä ennusteilla vesimäärällä turvataan Pornaisten kunnan vedenjakelu noin 15 vuodeksi eteenpäin. Pornaisten ja Mäntsälä kunnat ovat käyneet jatkoneuvottelun Porvoon kaupungin kanssa viiden vesiosuuden vuokraamisesta. Perusteluina neuvotteluille Porvoon kaupungin kanssa on mahdollinen kuntien välinen vesiyhteistyö pitkällä tähtäimellä. Kunnat osallistuvat parhaillaan yhdessä TSV:n kanssa tulevaisuuden vedenhankintaa varten pohjavesitutkimuksiin Hausjärven Kurussa. Porvoon kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt hyväksyä laaditun sopimusluonnoksen ja esittänyt PSV:lle viiden osakkeen mukaisten vesiosuuksien antamista vuokralle Pornaisten ja Mäntsälän kunnille. PSV on hyväksynyt esityksen Sopimusluonnoksessa on esitetty viiden vesiosuuden vuokraamista väliselle ajalle. Osakkeen vuokra on 9 872,00 vuodessa osaketta kohden eli yhteensä ,00 / vuosi. Vuokran suuruuden määrittää PSV hyväksymiensä vuokrausehtojen mukaisesti. Vesiosuuden vuokrasopimuksen luonnos on liitteenä n:o 1. Rakennuspäällikön ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy osaltaan Porvoon kaupungin valmisteleman vesiosuuden vuokrasopimuksen ja esittää sitä kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi siten, että osakkeiden vuosittainen vuokra maksetaan Mäntsälän kunnan kanssa puoliksi, jolloin Pornaisten kunnan osuus on ,00 vuodessa. Talousarvioon esitetään varattavaksi määräraha vuokran maksua varten../..

5 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Tekla 6./.. Teknisellä lautakunnalla on oikeus tehdä sopimukseen mahdollisesti tarvittavia tarkennuksia. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja rakennuspäällikkö Jukka Pietilä, puh. (019) tai Teknisen lautakunnan päätös: Hyväksyttiin. Khall 30, liite 8 Esityslistan liitteenä nro 8 on luonnos vesiosuuden vuokrasopimukseksi. Vesiosuuden vuosimaksu on /osake/vuosi tänä vuonna ja vuosina /osake/vuosi sekä perusmaksu 500 /osake/vuosi. Sopimus alkaa , joten tämän vuoden osalta määrärahan tarve on: vuosivuokra , vuosimaksu ja perusmaksu 1.250, yhteensä Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että vesiosuuden vuokrasopimus hyväksytään liitteen nro 8 mukaisena. Tekniselle lautakunnalle annetaan oikeus tehdä sopimukseen mahdollisesti tarvittavia tarkennuksia. Lisäksi kunnanhallitus esittää valtuustolle, että vuoden 2007 talousarvioon hyväksytään :n määräraha vuosivuokraa, vuosimaksua sekä perusmaksua varten ajalle Tästä päätöksestä antaa lisätietoja vs. kunnanjohtaja Seija Marttila, puh. (019) tai Kunnanhallituksen päätös: Kvalt 16, liite 4 Kunnanvaltuuston päätös:

6 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus KESKI-UUDENMAAN AMMATTIKOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Khall 41 Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän yhtymähallitus on pidetyssä kokouksessaan lähettänyt esityksen perussopimuksen muuttamisesta kuntayhtymän jäsenkuntien hyväksyttäväksi. yhtymähallitus esittää, että kuntayhtymän nimi muutetaan Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymäksi. Kuntalain 78 edellyttää, että nimessä tulee olla kuntayhtymä. Tämä edellyttää muutosta perussopimuksen nimeen ja :ään 1. Yhtymähallitus esittää myös, että kuntayhtymän ammattiopistojen nimet yhtenäistetään niin, että yhteiseksi nimeksi tulee Keski-Uudenmaan ammattiopisto ja nimen perään liitetään tulosalueen sijaintipaikkakunnan nimi. Markkinoinnissa käytetään nimilyhennettä KEUDA, johon liitetään paikkakunnan nimi. Tavoitteena on muodostaa näkyvä alueellinen ammattiopisto nykyisten paikallisten yksiköiden tilalle. Hallinnollisesti yksiköt jaetaan viiteen tulosalueeseen (oppilaitokseen) sijaintipaikkakunnan mukaisesti ja Järvenpäässä sijaitsevat yksiköt yhdistetään samaksi tulosalueeksi. Tältä osin tulee muuttaa perussopimuksen 2 :ää. Sopimuksen 2 :ään lisätään myös lause alueellisen elinkeinoelämän kehitystyön toteuttamisesta. Muutos perustuu opetusministeriön ammattiopistostrategiaan sekä KEUDAN opetusministeriöltä saamaan pysyvään työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään. Kuntalain 79 :n perusteella perussopimusta voidaan muuttaa jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Yhtymähallitus esittää, että jäsenkunnat käsittelisivät perussopimuksen muutoksen kuuluvan ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, jolloin jää riittävästi aikaa valmistella nimenmuutoksia. Perussopimuksen muutos esitetään tulevaksi voimaan Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että Pornaisten kunta hyväksyy Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän esityksen perussopimuksen muuttamisesta :ien 1 ja 2 osalta alkaen. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja vs. kunnanjohtaja Seija Marttila, puh. (019) tai /..

7 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 41./.. Kunnanhallituksen päätös: Kvalt 17 Kunnanvaltuuston päätös:

8 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN VESIOSUUSKUNTA SUONELLE Khall 48 Vesiosuuskunta Suoni on päivätyllä kirjeellään esittänyt, että Pornaisten kunta antaisi takauksen euron suuruiselle lainalle rakennushankkeille, jotka toteutuvat vuosien aikana. Vesiosuuskunta Suonelle on vuonna 1996 rakennettu vesijohtoverkko, johon oli vuoden 2006 lopussa liittyneenä 325 kiinteistöä. Osuuskunta toimii pääasiassa Pornaisten ja Mäntsälän kuntien alueella. Vesiosuuskunta on vuoden 2006 osuuskuntakokouksessaan päättänyt rakentaa vesijohdon rinnalle viemäriverkon ja näin mahdollistaa kokonaisvaltaisten vesihuoltopalveluiden tuottamisen asiakkailleen. Viemäriverkoston rakentaminen alueelle on tärkeää, koska alue on paikoin tiiviisti rakennettua ja nykyisellään puutteellisesti käsitellyt jätevedet aiheuttavat haittaa ympäristölle. Vesiosuuskunnan rakentamishankkeiden investoinnit ovat yhteensä noin (alv 0 %). Tulot koostuvat liittyjiltä perittävistä liittymismaksuista sekä kunnilta ja mahdollisesti Uudenmaan ympäristökeskukselta saatavista avustuksista. Loppurahoitus hoidetaan lainarahoituksella. Vuosien investointikustannukset Pornaisten kunnan alueella ovat seuraavat: - rakennusvaihe 1: Halkia rakennusvaihe 2: Jokelanseutu-Haarajoki (osa Mäntsälän kunnan puolella) rakennusvaihe 4: Metsäkylä rakennusvaihe 8: Parkkoja Yhteensä Vesiosuuskunta Suonen lainan tarve Pornaisten kunnan alueella on laskelman mukaan Mäntsälän kunnan alueen lainan tarve on vastaavasti Vesiosuuskunta pyytää Pornaisten kunnalta koko lainan takausta yhdellä kertaa. Laina tullaan kuitenkin nostamaan rakennusurakoittain, jolloin osuuskunta tekee kunkin noston yhteydessä selvityksen kunnalle lainan käyttötarkoituksesta. Lainanantajana toimii OKO Pankki Oyj, joka on valittu tarjouskilpailun perusteella. Tarjouksia pyydettiin kuudelta pankilta (OKO, Nordea, Aktia, Sampo, Myrskylän Säästöpankki ja Kuntien Eläkevakuutus). Pornaisten kunta on tehnyt periaatepäätöksen enintään 25 % avustuksen antamisesta osuuskunnan investointikustannuksille. Vesiosuuskunta on hakenut hankkeille avustuksia Uudenmaan ympäristökeskukselta, mutta vielä myönteistä avustuspäätöstä ei kaikille hankkeille ole saatu../..

9 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 48./.. Kunnanjohtajan päätösehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se antaisi omavelkaisen takauksen Vesiosuuskunta Suonelle euron lainalle 12 vuoden maksuajalle. Ehtoja lainan takaukselle ovat: - investointihankkeet toteutuvat vuosittain suunniteltuina ja kunnanhallituksen hyväksyminä kokonaisuuksina ja aikatauluina - kunnanhallitus hyväksyy velkakirjat ennen takauksen allekirjoittamista - kunta perii lainan takauksesta vuosittain 0,1 %:n takausprovision taatun lainan maksamattomasta pääomasta. Takauksen saajan on kunkin rakentamishankkeen valmistumisen jälkeen toimitettava kunnalle kirjallinen selvitys toteutuneista kustannuksista. Kunnalla on oikeus tarkastaa myös tositteet. Mikäli nyt myönnetty takaus osoittautuu loppuselvityksessä tehtyjä investointeja suuremmaksi huomioiden kunnalta ja valtiolta saadut avustukset sekä liittyjien maksamat liittymismaksut, vähennetään ylitys mahdollisesti myöhemmin myönnettävästä takauksesta. Vesiosuuskunta Suoni sitoutuu takauksen saatuaan huolehtimaan toimialueensa vesihuollosta. Kunta vahvistaa osuuskunnalle toimialueen sen jälkeen, kun osuuskunnan verkko on saatu toimimaan sekä puhtaan veden että jäteveden osalta. Kunnalla on oikeus asettaa osuuskunnan hallituksen kokouksiin edustajansa valvomaan osuuskunnan toimintaa sekä kunnan takaaman lainan ja myöntämän avustuksen käyttöä. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja vs. kunnanjohtaja Seija Marttila, puh. (019) tai Kunnanhallituksen päätös: Kvalt 18 Kunnanvaltuuston päätös:

10 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA Khall 57 Vuoden 2006 talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan raportit käyttösuunnitelmien toteutumisesta annetaan kunnanvaltuustolle ja kunnanhallitukselle tiedoksi neljännesvuosittain. Esityslistan mukana lähetetään tiedoksi kopio talousarvion toteutumisesta ajalta Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus merkitsee talousarvion toteutumisen ajalta tietoonsa saatetuksi ja saattaa toteutumisen tiedoksi myös valtuutetuille. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja vt. kunnanjohtaja Seija Marttila, puh. (019) tai Kunnanhallituksen päätös: Kvalt 19 Kunnanvaltuuston päätös:

11 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN JÄTTÄMÄ VALTUUSTOALOITE Khall 253 Keskustan valtuustoryhmä on jättänyt pidetyssä valtuuston kokouksessa seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen: 1. Selvitys kevyenliikenteen väylien rakentamisesta Pornaisten kunnan alueella, erityisesti koulujen läheisyydessä Koulujen alettua esille on noussut lasten turvallinen liikkuminen jalan ja polkupyörillä. Tarve turvallisiin kulkuväyliin on erityisen tärkeä koululaisten koulumatkareiteillä. Aloitteessa halutaan, että kunnan toimesta selvitetään kevyenliikenteenväylien rakentamisen tila. Kysymyksinä mm.: - kenen toimesta, minne ja missä aikataulussa väyliä on tulossa? - mitä eri vaihtoehtoja väylien aikaansaamiseen on olemassa ja mitä toimia tarvitaan? - millä tasolla olisivat kustannukset kunnan omana tuotantona? Selvitys halutaan esitettäväksi valtuustolle. 2. Selvitys liityntäliikenteen järjestämisestä Haarajoen rautatieaseman suuntaan Haarajoen rautatieaseman avauduttua ja junaliikenteen alettua on pohjoisosissa kuntaa herännyt tarvetta ja kiinnostusta junayhteyksien käyttöön. Tulevan vuoden aikatauluja suunniteltaessa ja liikennöintiä kehitettäessä tulee asema ottaa huomioon. Aloitteessa halutaan, että kunta selvittää liityntäliikenteen järjestämisen mahdollisuuksia tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Kysymyksinä mm.: - ketkä olisivat mahdollisia palvelun tarjoajia? - miten palvelu tulisi mahdolliseksi? - mitkä olisivat kustannukset eri tahojen osalta? Selvitys halutaan esitettäväksi valtuustolle. Allekirjoitukset

12 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus Khall 253./.. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää pyytää kohdan 1 osalta selvitystä Uudenmaan tiepiiriltä ja liikenne- ja viestintäministeriöltä mennessä. Kunnanhallitus painottaa erityisesti Halkiantien ja Hyötinmäen alueen kevyenliikenteen väylien pikaista rakentamista. Kohdan 2 osalta kunnanhallitus toteaa, että liikennöitsijöiden kanssa järjestetään neuvottelu vuoden 2006 loppuun mennessä. Saatujen selvitysten pohjalta laaditaan yhteenveto valtuustolle vuoden 2007 alkupuolella. Tämän päätöksen osalta antaa lisätietoja kunnanjohtaja Juhani Vähähyyppä, puh. (019) tai Kunnanhallituksen päätös: Khall 58 Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen on osoittanut Pornaisten kunnalle saapuneen seuraavan sisältöisen kirjeen: Olette liikenne- ja viestintäministeriölle lähettämässänne kirjeessä pyytäneet selvitystä kevyenliikenteen väylien rakentamisesta Pornaisten kunnan alueella, erityisesti koulujen läheisyydessä, missä tulisi turvata lasten turvallinen liikkuminen sekä jalkaisin että polkupyörällä. Erityisesti Halkiantien ja Hyötimäen alueen kevyenliikenteen väylät tulisi pikaisesti rakentaa, koska alueilla liikkuu paljon lapsia ja koululaisia. Kirjeessänne todetaan kunnanhallituksen päättäneen pyytää samaa selvitystä myös Uudenmaan tiepiiriltä. Liikenne- ja viestintäministeriö jakaa huolenne lasten ja koululasten turvallisuudesta ja ymmärtää kevyenliikenteen väylien suotuisan vaikutuksen liikenneturvallisuuden parantamisessa. Liikenne- ja viestintäministeriö ei kuitenkaan puutu yksittäisiin tiehallinnon päätettävissä oleviin hankkeisiin. Perustienpidon määrärahalla turvataan ensisijaisesti nykyisen maantieverkon kunto ja päivittäinen liikennöitävyys. Nykyisellä rahoitustasolla teiden perusparantamisiin on käytettävissä rahoitusta rajoitetusti. Tiehankkeet on asetettava kiireellisyysjärjestykseen, jossa etusijalla ovat liikenneturvallisuutta välittömästi edistävät toimenpiteet. Hankkeiden kiireellisyysjärjestystä arvioitaessa asianomaisella tiepiirillä on alueensa tienpidon vastuuviranomaisena tässä paras asiantuntemus../..

13 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 58./.. Liikennöitsijöiden (Linjaliike Koskinen & Pojat Oy, Lähilinjat ( Porvoon Liikenne Oy) ja Ventoniemi Oy edustajien kanssa on pidetty palaveri , jossa on keskusteltu liityntäliikenteen järjestämisestä Haarajoen rautatieaseman suuntaan. Halkian suunnasta pääsee Haarajoen asemalle seuraavilla Ventoniemen vuoroilla: Vuoro lähtee Mäntsälästä klo 6.00, on Halkiassa klo 6.20 ja Haarajoella klo Vuoro ajaa ympäri vuoden maanantaista perjantaihin ja kulkee tarvittaessa Haarajoen aseman kautta. Kouluvuoden aikana maanantaista perjantaihin kulkee Mäntsälästä klo 7.50 lähtevä vuoro, joka on Halkiassa klo 8.10 ja Haarajoella klo 8.20 tarvittaessa myös Haarajoen aseman kautta. Helsingistä klo lähtevä vuoro ajaa Hyrylän ja Järvenpään kautta ja on Haarajoen asemalla klo ja Halkiassa klo 16.25, vuoro ajaa ympäri vuoden maanantaista perjantaihin. Keskustaajamasta ei Haarajoen asemalle ole linja-autoyhteyttä, sen sijaan Järvenpään asemalle on koulupäivisin viisi vuoroa ja rautatieasemalta Pornaisiin kuusi vuoroa. Järvenpään asemalta on Helsinkiin kaksi junavuoroa tunnissa. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus merkitsee edellä esitetyt selvitykset tietoonsa saatetuksi sekä toimittaa ne edelleen valtuutetuille tiedoksi. Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että kevyenliikenteen väylien rakentamisasia tuodaan esille kaikissa Uudenmaan tiepiirin kanssa käytävissä neuvotteluissa ja tiepiirille annettavissa lausunnoissa. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja vt. kunnanjohtaja Seija Marttila, puh. (019) tai Kunnanhallituksen päätös: Kvalt 20 Kunnanvaltuuston päätös:

14 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus KUNNASSA VIREILLÄ OLEVIEN OSAYLEISKAAVOJEN MITOITUSPERIAATTEET Khall 62 Yleiskaavan laatimismenettelystä on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 8 luvussa. Kunnanhallitus ja -valtuusto eivät voi ennen kaavan hyväksymispäätöstä sitovasti päättää kaavan sisällöstä. Periaatepäätöksenä voi kuitenkin ilmoittaa tavoitellun sisällön ennen kaavan hyväksymistä. Vasta kaavaprosessin kautta saadaan varmuus lopullisesta sisällöstä. Kunnalla on tavoitteena hallita ja ohjata hajarakentamista; työvälineeksi on valittu kyläalueilla yleisesti käytetty yksityiskohtainen aluevarauskaava, joka ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Osayleiskaavaprosessiin liittyvän mitoituksen kautta määritellään sellainen uusien rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä ja näiden jakaantuminen alueelle, joista syntyvät palveluvelvoitteet kunta pystyy hoitamaan ja jotka sekä turvaavat alueen elinvoimaisuuden että säilyttävät alueen vetovoimatekijät. Mitoituksesta saadut lukumäärät mahdollistavat maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun lupakäsittelyjen kautta. Valtuustoseminaarissa on keskusteltu ja esitetty strategiaan muutosta: väestökasvusta ohjataan 2/3 kirkonkylän taajama- ja lähialueille ja 1/3 pohjoisiin ja eteläisiin kyliin. Alustavien selvitysten kautta on todettu, että tällainen väestönkasvu voidaan kirkonkylän alueelle osoittaa; asemakaavojen kautta näiden alueiden rakentaminen on hallittua ja taloudellista. Oikeusvaikutteinen vai oikeusvaikutukseton Osayleiskaavojen laadinta on alusta asti esitetty tehtävän oikeusvaikutteisena. Ympäristökeskuksen avustukset on myönnetty näille kaavoille sillä edellytyksellä, että kaavat laaditaan oikeusvaikutteisena. Oikeusvaikutteinen eli sitova kaava ohjaa sekä kunnan että ulkopuolisten viranomaisten toimintaa. Oikeusvaikutukseton eli ohjeellinen kaava kertoo kunnan tahdon, mutta ei sido ulkopuolisia eikä kunnan viranomaisia. Oikeusvaikutuksettoman kaavan määräyksissä ei voi käyttää oikeudellisesti velvoittavia sanamuotoja. Kaavasta on myös mahdollista laatia osin oikeusvaikutteinen ja osin oikeusvaikutukseton. Kaavakartta ja kaavakartan reunassa olevat kaavamerkinnät ja määräykset ovat aina sitovia (ellei toisin mainita), kaavaselostus liitekarttoineen ei ole sitova osa kaavaa../..

15 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 62,/.. Mitoitus eli uusien rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärät Vuoden 1993 osayleiskaavat ovat oikeusvaikutuksettomia eli ohjeellisia. Näissä ohjeellisissa Metsäkylä-Halkian ja Jokimäki-Laukkosken kaavoissa on osoitettu tiloittain uusien rakennuspaikkojen ohjeellinen lukumäärä symboleilla, mutta vain asumisen kannalta edullisen vyöhykkeen sisäpuolelle. Vuoden 1993 kaavaselostuksessa on mainittu, että peltoalueesta tulee ottaa laskentaan mukaan vain puolet; lisäksi on esitetty, että edullisen vyöhykkeen ulkopuolella tulee käyttää selkeästi tiukempaa mitoitusta. Kirkonkylän kaavassa ei ole mitoitusta tehty vuonna Vireillä olevissa pohjoisten ja eteläisten kylien osayleiskaavoissa on luonnosvaiheessa osoitettu tiloittain uusien rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä symboleilla koko kaava-alueelle siten, että asumisen kannalta edullisen vyöhykkeen sisäpuolella on sallivammat mitoitusperusteet kuin tämän vyöhykkeen ulkopuolella. Kertoimien avulla on otettu huomioon maisemarakenne: mitä arempi maisema, sitä pienempi kerroin (tiukempi mitoitus). Vuoden 1993 osayleiskaavojen käyttämättömät oikeudet on siirretty vireillä oleviin kaavoihin ja osoitettu erilaisella symbolilla. Nähtävillä olleessa luonnoksessa uusien rakentamismahdollisuuksien lukumäärä eteläisten kylien osalta on a. edullisen vyöhykkeen alueella 175 kpl ja b. edullisen vyöhykkeen ulkopuolisella alueella 118 kpl eli yhteensä 293 kpl ja pohjoisten kylien osalta vastaavat luvut a. 213 kpl ja b. 103 kpl eli yhteensä 316 kpl. Alustavissa luonnoksissa (hallituksen ja valtuuston keskustelutilaisuus ) eteläisten kylien alueelle oli osoitettu 317 kpl uutta rakentamismahdollisuutta ja pohjoisten kylien alueelle 377 kpl. Perusteluna rakentamismahdollisuuksien vähentämiseen alustavasta luonnoksesta luonnosvaiheeseen oli liian suuri hajautuva rakenne ja maiseman sietokyky. Kirkonkylän osayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä ja on odottanut eteläisten ja pohjoisten kylien mitoitusratkaisuja, joita tullaan soveltamaan kirkonkylän asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolisilla alueilla. Rakentamismahdollisuuksien osoittaminen kaava-asiakirjoissa Rakentamismahdollisuuksien osoittamiseen kaava-asiakirjoissa on vaihtoehtoisia tapoja. Kaavakartalla osoitetut asiat ovat sitovia, kaavaselostuksessa osoitetut asiat eivät ole sitovia. On myös mahdollista kirjata mitoitusperusteet sanallisesti kaavakartan merkinnät ja määräykset osaan sekä liitekartassa ja/tai taulukossa osoittaa laskutulos tilakohtaisesti symbolein/numeroin (käytössä mm. Mäntsälä, Tuusula, Nurmijärvi)../..

16 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 62./.. Rakennuspaikkakoko Rakennuspaikkakoon avulla pyritään ohjaamaan rakentaminen edullisille alueille ja vesiosuuskunnan verkoston piiriin. Osayleiskaavaluonnoksissa on esitetty rakennuspaikkakoot seuraavasti: 1. Osayleiskaavan kyläalueet (AT) (kaikki sisältyvät asumisen kannalta edulliselle vyöhykkeelle): m2 tai m2, mikäli vesihuolto järjestetään vesiosuuskunnan kautta 2. Osayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M, M-1 ja MT) lukuun ottamatta jokilaaksoa (MA): m2 tai m2, mikäli vesihuolto järjestetään vesiosuuskunnan kautta, kuitenkin jokilaaksossa m2 tai m2, mikäli tukeutuu metsän reunaan tai metsäsaarekkeeseen. Osayleiskaavojen ulkopuolisille alueille tulee rakennuspaikan vähimmäiskoosta tehdä erillinen päätös, joka vahvistuu vasta rakennusjärjestystä muuttamalla. Aiemmissa keskusteluissa on ollut esillä vähimmäiskoko m2; hyväksytyllä vesiosuuskunnan toiminta-alueella vähimmäiskoko voisi kuitenkin olla m2. Sitovasta osayleiskaavasta poikkeaminen Osayleiskaavoissa osoitettuja rakentamismahdollisuuksia ei voi siirtää poikkeamispäätösten avulla (kaavamääräyksen mukaan sijainti on kuitenkin tilan alueella ohjeellinen). Osayleiskaavoissa osoitetut rakentamismahdollisuudet ovat enimmäismääriä; kaavamääräyksen mukaan rakennuspaikkojen lukumäärä voi jäädä enimmäismäärää pienemmäksi MRL:n 16 :n (suunnittelutarvealue) tai :n (rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset) perusteella. Lainvoimaiset osayleiskaavat työvälineenä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan sellaisella kyläalueella tai muulla maaseutualueella, jolla rakentamispaine on vähäistä, voidaan rakennuslupa myöntää yleiskaavan perusteella. Rakennustarkastaja tulkitsee./..

17 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 62./.. suunnitteluratkaisutarpeen rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Eli yleiskaava ei automaattisesti poista suunnittelutarveratkaisujen tekemisen tarvetta (MRL 16 ). Osayleiskaava antaa kuitenkin selkeät periaatteet suunnittelutarveratkaisujen (ja poikkeamispäätösten) valmistelun ja päätösten pohjaksi. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että vireillä olevien osayleiskaavojen valmistelua jatketaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: Eteläisten ja pohjoisten kylien osayleiskaavat: - Säilytetään nähtävillä olleiden luonnosten mukainen mitoitus (mitoitusperusteet ja sitä kautta saadut rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärät). - Yhdyskuntarakenteen kannalta edullisen asumisen vyöhykkeen sisäpuolella rakentamismahdollisuuksien määrä osoitetaan kaavakartalla (symboli) sitovana, oikeusvaikutteisena (tilan alueella sijainti on ohjeellinen) ja yhdyskuntarakenteen kannalta edullisen asumisen vyöhykkeen ulkopuolella rakentamismahdollisuuksien määrä osoitetaan selostuksen liitekartalla/taulukossa (symboli/numero) ohjeellisena, oikeusvaikutuksettomana. - Laaditaan vastineet luonnoksista saatuihin lausuntoihin ja maanomistajien huomautuksiin sekä tehdään kaavakarttaan tarkistukset vastineiden pohjalta - Lisätään yhdyskuntarakenteen kannalta edullinen asumisen vyöhyke kaavamerkinnän kaavamääräykseksi lauseet: Edullisen asumisen vyöhykkeelle sallitaan yleiskaavan mitoituksesta poikkeaminen, mikäli uudisrakentaminen täydentää vanhaa kylärakennetta tai on muutoin yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kannalta tarkoituksenmukaista sekä sopii maastoon ja maisemaan. - Rakennuspaikkojen vähimmäiskoot säilytetään samoina kuin nähtävillä olleissa luonnoksissa../..

18 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 62./.. Kirkonkylän osayleiskaava: - Kirkonkylän osayleiskaavassa asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolisilla alueilla käytetään samoja mitoitusperiaatteita kuin pohjoisten ja eteläisten kylien osayleiskaavoissa Osayleiskaavojen ulkopuoliset alueet: - Osayleiskaavojen ulkopuolisille alueille esitetään rakennuspaikan vähimmäiskooksi m2 eli 1 ha; hyväksytyllä vesiosuuskunnan toiminta-alueella vähimmäiskoko olisi kuitenkin m2. Päätöksen voimaantulo edellyttää muutosta rakennusjärjestykseen. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja vt. kunnanjohtaja Seija Marttila, puh. (019) tai Kunnanhallituksen päätös: Markku Rantala esitti Sari Janhusen ja Keijo Nurmen kannattamana, että osayleiskaavojen mitoitusperiaatteena käytetään alustavissa luonnoksissa ( ) käytettyä mitoitusta ja että osayleiskaavat laaditaan oikeusvaikutuksettomina. Koska keskustelun kuluessa oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys, tuli asia ratkaista äänestämällä. Puheenjohtaja esitti, että suoritetaan kädennostoäänestys. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: - esittelijän ehdotus 3 ääntä (Tapani Lempinen, Juha Virkki ja Tuula Rusi) - Markku Rantalan esitys 4 ääntä (Sari Janhunen, Keijo Nurmi, Markku Rantala ja Tuula Tanner) Äänestyksen tuloksena äänin 4-3 kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että vireillä olevien osayleiskaavojen mitoitusperiaatteina käytetään alustavissa luonnoksissa ( ) käytettyä mitoitusta ja että osayleiskaavat laaditaan oikeusvaikutuksettomina../..

19 Kunnanvaltuusto Kvalt 21./.. Kunnanvaltuuston päätös: Keskustelun kuluessa Janne-Pekka Nurmi esitti SDP:n ja Vihreiden valtuustoryhmän edustajana ja Tuula Rusin kannattamana, että vireillä olevien osayleiskaavojen mitoitusperusteet hyväksyttäisiin kunnanhallituksen esittelijän :ssä 62 tekemän esityksen mukaisena. Keskustelun jatkuessa Esko Peltola esitti Juha Virkin kannattamana, että vireillä olevien osayleiskaavojen mitoitusperusteena käytettäisiin alustavissa luonnoksissa ( ) olevia rakennuspaikkamääriä, ja että osayleiskaavat laadittaisiin oikeusvaikutteisina. Koska keskustelun aikana oli tehty kaksi pohjaehdotuksesta poikkeavaa kannatettua esitystä, tuli asia ratkaista äänestämällä. Puheenjohtaja esitti, että ensin äänestetään Janne-Pekka Nurmen ja Esko Peltolan tekemistä esityksistä ja sen jälkeen äänestetään äänestyksessä voittaneen esityksen ja pohjaesityksen välillä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Ensimmäisessä äänestyksessä ne, jotka kannattavat Janne-Pekka Nurmen esitystä, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Esko Peltolan esitystä, äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: - Janne-Pekka Nurmen ehdotus JAA 9 ääntä - Esko Peltolan ehdotus EI 11 ääntä - tyhjää 5 - poissa 2 Seuraavaksi äänestettiin edellisessä äänestyksessä voittaneen Esko Peltolan ja kunnanhallituksen tekemän esityksen välillä. Puheenjohtaja esitti, että ne jotka kannattavat kunnanhallituksen esitystä, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Esko Peltolan esitystä, äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: - Kunnanhallituksen ehdotus JAA 15 ääntä - Esko Peltolan ehdotus EI 10 ääntä - poissa 2./..

20 Kunnanvaltuusto Kvalt 21./.. Suoritetun äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston päätökseksi tulleen kunnanhallituksen tekemän esityksen, jonka mukaan osayleiskaavojen mitoitusperusteena käytetään alustavissa luonnoksissa ( ) käytettyä mitoitusta ja että osayleiskaavat laaditaan oikeusvaikutuksettomina. Äänestysluettelot ovat pöytäkirjan liitteenä.