SAMMATTI KIRKONKYLÄ KOULUN TIENOO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 SAMMATTI KIRKONKYLÄ KOULUN TIENOO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Vireille tulosta ilmoitettu KH:n päätöksellä Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa Pertti Hartikainen Kellosilta 10, Helsinki p , sähköp: phartikainen@kolumbus.fi

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue muodostuu kahdesta erillisestä alueesta, joista toinen sijaitsee koulun ja paloaseman tienoolla ja toinen Lönnrotintien ja Lohnassuontien välisellä risteysalueella. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Koulun tienoo. Kaavan tarkoitus Koulun tonttia on tarkoitus laajentaa siinä tarkoituksessa, että alueelle voidaan sijoittaa palloiluhalli. Koulun ja paloaseman tuntumaan on tarkoitus sijoittaa puupohjaiseen polttoaineeseen perustuva lämpökeskus, joka palvelisi ainakin koulua, paloasemaa ja uutta päiväkotia. Lämpökeskuksella korvataan kiinteistökohtaisia öljylämmitysratkaisuja. Lohnassuotien risteyksen AO- tontti muutetaan asuinliiketontiksi omistajan nykyisen pienimuotoisen käsityötyyppisen yritystoiminnan turvaamiseksi. Lisärakentamisen tarve koskee autotallia ja sen yhteyteen pientä verstastilaa. 1.3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Luonnonolot ja maisema Maaperä Pohjavesi Rakennettu ympäristö Väestö ja palvelut Rakennettu ympäristö Liikenne Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot

3 3.136 Tekninen huolto Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet Asemakaavan tavoitteet Tutkitut vaihtoehdot ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet KAAVAN VAIKUTUKSET Yhdyskuntarakenne Vesihuolto ja pohjavesi Sosiaaliset vaikutukset Liikenne Maisema ja kulttuuriympäristö Taloudelliset vaikutukset Lämpökeskuksen savukaasut TOETEUTTAMINEN TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus on käynnistetty Sammatin kunnan sekä korttelin 2 omistajan aloitteesta. Taajamaan tehdään yhtä aikaa useita pieniä asemakaavan muutoksia. Käsillä oleva hanke on osa niistä. Kunnanhallitus valitsi Karttaako Oy:n kaavan laatijaksi Kaavan käynnistysvaiheessa laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavoituksen valmisteluvaiheessa suoritettiin maanomistajien kuuleminen Kotokontupäivän yhteydessä ja kunnantoimistolla, joissa kaavan laatija oli tavattavissa. Kaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä Luonnosta koskeva viranomaistyöneuvottelu pidettiin Kaavaehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä

4 2.2 Asemakaava Koulutonttia (YO) on laajennettu l0-20 m:n etäisyydelle sorakuopan reunasta. Tontin koko on m 2. Rakennusoikeus on e=0,30, mikä merkitsee 3780 m 2 :n rakennusoikeutta. Pistekatkoviiva osoittaa sen rajan, jonka sisäpuolelle rakennukset tulee sijoittaa. Rakennusala on väljä ja sallii rakentamisen muilla aluilla kuin koulun edustalla. Palloiluhallia kuvaavan uuden rakennuksen sijainti on ohjeellinen. Sen voi sijoittaa muuallekin rakennusalan sisällä. Palloiluhallia ja myös muuta koulutontille ajoa varten on osoitettu katuyhteys paloaseman reunaa myöten. Katu palvelee myös lämpökeskukselle ajoa. Lämpökeskukselle on osoitettu ympäristölautakunnan kannanoton perusteella varaus (1650 m 2 ) paloaseman takaa. Alueelle on osoitettu katuyhteys paloaseman länsipuolelta. Paloaseman tontti on osoitettu toteutuneen tilanteen mukaisesti. Koulutontin ja asutuksen välille on osoitettu virkistysalue (VL), joka toimii viheryhteytenä sorakuoppien alueelle. Lohnassuontien risteyksen AO- tontti muutetaan asuin-liiketontiksi omistajan nykyisen pienimuotoisen käsityötyyppisen yritystoiminnan turvaamiseksi. Kokonaisrakennusoikeus on 350 kerrosala-m 2, mikä vastaa osapuilleen voimassa olevan kaavan rakennusoikeutta (e=0,20). Olemassa olevan asuinrakennuksen kohdalle on osoitettu nykytilanteen mukainen sitova rakennusala ja rakennusoikeus (250 kerrosala-m 2 ). Ratkaisu edistää rakennuksen säilyttämistä. Tontin peräosaan on osoitettu rakennusala, jonka rakennusoikeus on 100 kerrosala-m 2. Liiketilojen osuus rakennusoikeudesta on enintään 30 %. Ulkovarastointi on kielletty. 2.3 Toteuttaminen Palloiluhallin rakentamisesta ei ole päätöstä. Lämpökeskus on tarkoitus toteuttaa v

5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti taajaman keskustassa (kohta 1.1). Alueen sijainti yhdyskuntarakenteessa ja luonnonympäristössä hahmottuu viereisestä maasto-kartasta. Taajaman maisemakuvassa lämpökeskus sijoittuu piiloon Luonnonympäristö Luonnonolot ja maisema Alueen luonnonolot selvitettiin kesällä 2007 (biologi Mikko Siitonen/Karttaako Oy) Selvitysalueelta ei tavattu luonnonsuojelullisesti merkittäviä luontokohteita tai suojeluarvojen kannalta merkittävää lajistoa. Koulutontontin pohjoisosa on kanervatyypin (CT) varttunutta mäntymetsää. Puusto on melko harvaa ja paikoin vanhaa. Sekapuuna kasvaa hiukan koivua ja mäntyä. Kuusialikasvosta on vähän. Kuviolla kulkee runsaasti polkuja ja metsäteitä. Koulun ja paloaseman ympäristö on pääasiassa kanervatyypin (CT) kuivaa kangasta. Kuviolla kasvaa nuorta sekametsää, valtapuina mänty ja koivu. Kuusta ja raitaa esiintyy laikuittaisesti. Aiottua soranottoa varten on osa alueesta ehditty kuoria. Kuvio rajoittuu koulun pihaan ja taajamaan. Alueella kulkee hyväkuntoisia polkuja. Viereinen sorakuoppien alue, joka ei sisälly käsillä olevaan kaavaan on laajalti täysin puuton ja kasvipeitteetön. Länsiosassa ja eteläreunassa esiintyy paikoin nuorta mäntytaimikkoa. Kuvion keskivaiheilla on erikoinen, täysin kasviton dyynimäinen harjanne, jonka korkeus on jopa 15 metriä. Koko alue on maisemallisesti erikoinen ja huomiota herättävä. Keskeisiä maisemaelementtejä ovat korkeat kasvittomat hiekkarinteet, tasainen kasviton hiekkakenttä alueen pohjalla ja keskiosan dyyni. Paloaseman ja hiekkakuopan välialue. Koulun ja hiekkakuopan välialue. 4

6 3.122 Maaperä Koulun ympäristö on harjumaastoa Pohjavesi Koko kaava-alue on vedenhankinalle tärkeää pohjavesialuetta Rakennettu ympäristö Väestö ja palvelut Taajaman palvelut ovat alueella ja sen vieressä Rakennettu ympäristö Koulun julkisivu on edustava. Uudehko paloasema palvelee myös kokous- ja kerhotilana. Korttelin 2 asuinrakennus on taajamakuvan kannalta tärkeä. Korttelin 2 tontti on aidattu Lohnassuontien puolelta. Tien reunassa on varastona toimiva sauna Liikenne 5

7 Lönnrotintie on yhdystieluokan maantie. Korttelin 2 liittymä on Lohnassuontieltä. Lohilammentie on yleinen tie, joka liikenteellisen merkityksen perusteella kuuluu osoittaa asemakaavassa katuna Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Lönnrotintien meluvaikutus Lönnrotintien liikennemäärä (KVL) on tällä hetkellä noin 850 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen osuus on noin 8 %. Tien liikennemäärän oletetaan kehittyvät seuraavasti: KVL ajoneuvoa Raskaan liikenteen osuus v % v % Päivällä ( ) 55 dba:n melualue ulottuu vuonna 2020 noin 20 m:n etäisyydelle ajoradasta. Laskenta perustuu seuraaviin lähtökohtiin. v.2000 v Liikennemäärä (KVL) Päiväliikenne 90 % KVL:sta Nopeus 50 km/t 50 km/t Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Sammatin Kirkonkylän keskeinen alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuurihistoriallisessa ympäristössä (Ympäristöministeriö ja Museovirasto: Rakennettu kulttuuriympäristö, 1993). Julkaisussa aluetta kuvataan seuraavasti: Sammatin puinen, lounaissuomalaista tyyppiä oleva pitkäkirkko rakennettiin Erillinen kellotapuli on vuodelta Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa, jossa sijaitsee mm. Elias Lönnrotin muistomerkki vuodelta Kirkon kupeessa sijaitseva pitäjänmakasiini on vuodelta Kirkkomaisemaan liittyvät myös pappila ja Sammatin vanha kansakoulu vuodelta 1868, joka on nyt kirjastona. Kirkonkylän asutus sijaitsee nauhamaisesti vanhan maantien varrella. Sammatin kunnantalo on vuodelta Kirkonkylän kulttuurimaisemaan liittyvät myös Vanhatalon ja Uusitalon talouskeskukset, joiden rakennuskanta on osin1700-luvun jälkipuoliskolta. Rakennuksia ympäröivällä peltomaisemalla on huomattava merkitys. Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja Tekninen huolto Alue on vedenjakelu- ja viemäriverkon piirissä Maanomistus Kortteli 80 on kunnan omistuksessa. Kortteli 2 on yksityisessä omistuksessa. 6

8 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Maakuntakaavassa (viereinen kuva) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kaava on vahvistettu Alue on pohjavesialuetta (pv). Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä Yleiskaava Alueella ei ole laadittu oikeusvaikutteista yleiskaavaa Asemakaava Ote voimassa olevassa asemakaavasta on esitetty viereisessä kuvassa Rakennusjärjestys Kunnan uusittu rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakartta on täydennetty v Täydennys on hyväksytty Koordinaattijärjestelmä on vanha valtion järjestelmä ja korkeus-järjestelmäkin on vanha N43- järjestelmä. Pohjakartasta puuttuu uusi paloasema. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistetty kunnan sekä korttelin 2 omistajan aloitteesta. Taajamaan tehdään yhtä aikaa useita pieniä asemakaavan muutoksia. Käsillä oleva hanke on osa niistä. Kunnanhallitus valitsi Karttaako Oy:n kaavan laatijaksi

9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet Kaavan käynnistysvaiheessa laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (liite 1). Kaavoituksen valmisteluvaiheessa suoritettiin maanomistajien kuuleminen Kotokontupäivän yhteydessä ja kunnantoimistolla, joissa kaavan laatija oli tavattavissa. Kaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä Yhtään huomautusta ei jätetty. Luonnosta koskeva viranomaistyöneuvottelu pidettiin Kaavaehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä ja siitä pyydettiin lausunnot (MR 28 ). Yhtään muistutusta ei jätetty. Lausunnoissa ei esitetty muuta huomautettavaa kuin museoviranomaisen nimi. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Koulun tonttia laajennetaan siinä tarkoituksessa, että alueelle voidaan sijoittaa palloiluhalli. Koulun ja paloaseman tuntumaan on tarkoitus sijoittaa puupohjaiseen polttoaineeseen perustuva lämpökeskus, joka palvelisi ainakin koulua, paloasemaa ja uutta päiväkotia. Lämpökeskuksella korvataan kiinteistökohtaisia öljylämmitysratkaisuja. Lohnassuotien risteyksen AO- tontti muutetaan asuin-liiketontiksi omistajan nykyisen pienimuotoisen käsityötyyppisen yritystoiminnan turvaamiseksi. Lisärakentamisen tarve koskee autotallia ja sen yhteyteen pientä verstastilaa. 4.4 Tutkitut vaihtoehdot Lämpökeskuksen sijoitusvaihtoehtona tutkittiin myös koulun pohjoispuolista aluetta, mutta siitä luovuttiin mm. seuraavien seikkojen perusteella: Vaikeampi liikenteellinen asema Syrjäisempi asema kulutuksen painopisteen kannalta Savukaasujen kannalta epäedullisempi sijainti maaston alavammalla alueella. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.11 Mitoitus Kaavalla ei suunnitella muutoksia olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 8

10 Kaava ei muuta taajaman ympäristökuvaa. Lämpökeskus jää taajamakuvan kannalta piiloon. Alueeseen ei liity erityisiä luontoarvoja. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet Koulun alue (YO) Koulutonttia on laajennettu l0-20 m:n etäisyydelle sorakuopan reunasta. Alue on varattu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Kaavamääräyksen mukaan koulurakennuksen julkisivua koskevista muutoksista on kuultava museovirastoa. Tontin koko on m 2. Rakennusoikeus on e=0,30, mikä merkitsee 3780 m 2 :n rakennusoikeutta. Pistekatkoviiva osoittaa sen rajan, jonka sisäpuolelle rakennukset tulee sijoittaa. Enimmäiskerrosluku on kaksi. Rakennusala on väljä ja sallii rakentamisen muilla aluilla kuin koulun edustalla. Palloiluhallia kuvaavan uuden rakennuksen sijainti on ohjeellinen. Sen voi sijoittaa muuallekin rakennusalan sisällä. Palloiluhallia ja myös muuta koulutontille ajoa varten on osoitettu katuyhteys paloaseman reunaa myöten. Katu palvelee myös lämpökeskukselle ajoa. Paloasema (YH) Paloaseman tontti on varattu hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi. Rakennusoikeus on voimassa olevan kaavan mukaisesti e=25 ja enimmäiskerrosluku on kaksi. Lämpökeskus (ET-1) Lämpökeskukselle on osoitettu ympäristölautakunnan kannanoton perusteella varaus (1650 m 2 ) paloaseman takaa. Alueelle on osoitettu katuyhteys paloaseman länsipuolelta. Kortteli 2 Lohnassuontien risteyksen AO- tontti muutetaan asuin-liiketontiksi (AL) omistajan nykyisen pienimuotoisen käsityötyyppisen yritystoiminnan turvaamiseksi. Kokonaisrakennusoikeus on 350 kerrosala-m 2, mikä vastaa osapuilleen voimassa olevan kaavan rakennusoikeutta (e=0,20). Olemassa olevan asuinrakennuksen kohdalle on osoitettu nykytilanteen mukainen sitova rakennusala ja rakennusoikeus (250 kerrosala-m 2 ). Ratkaisu edistää rakennuksen säilyttämistä. Tontin peräosaan on osoitettu rakennusala, jonka rakennusoikeus on 100 kerrosala-m 2. Liiketilojen osuus rakennusoikeudesta on enintään 30 %. Ulkovarastointi on kielletty. Asuinrakennuksen ehdottomasti käytettävä kerrosluku on kaksitasoratkaisu (Iu3/4). Kattokaltevuus on 1:1, Muut alueet Virkistysalueet Koulutontin ja asutuksen välille on osoitettu virkistysalue (VL), joka toimii viheryhteytenä sorakuoppien alueelle. 9

11 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Yhdyskuntarakenne Kaavalla ei suunnitella muutoksia olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. 6.2 Vesihuolto ja pohjavesi Alue on vedenjakelun ja viemäröinnin piirissä. Koko kaava-alue, samoin kuin koko Sammatin taajama, on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Aluetta koskee seuraava kaavamääräys: Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia laitoksia ja rakenteita, jotka aiheuttavat pohjaveden likaantumista ja muuttumista. Jätevesiä ei saa päästää pohjavesiin eikä vesistöön. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. 6.3 Sosiaaliset vaikutukset Kaavan muutokset olevaan tilanteeseen ovat niin vähäiset, että sillä ei ole nähtävissä erityisiä sosiaalisia vaikutuksia. 6.4 Liikenne Rakentaminen ei edellytä uusia liittymiä yleisille teille (Lönnrotin ja Lohilammentie). Kuluun on turvallinen kevyen liikenteen yhteys Lönrrotintien ja Lohilammentien vieressä olevaa kevyen liikenteen väylää myöten. 6.5 Maisema ja kulttuuriympäristö Korttelin 2 asuinrakennus muodostaa raitin (Lönnrotintie) maisemakuvassa tärkeän kiintopisteen. Kaavaratkaisu edistää rakennuksen säilymistä mm. tiukkaa rakennusalaa, sen nykytilanteen mukaista rakennusoikeutta sekä pakollista kerroslukua ja kattokaltevuutta koskevalla määräyksellä. Lämpökeskus sijoittuu maisemassa piiloon paloaseman taakse. Koulun edustalle ei ole osoitettu rakennusoikeutta, mikä korostaa edustavan koulurakennuksen asemaa maisemassa. 6.6 Taloudelliset vaikutukset Kaava on taloudellisesti edullinen, sillä rakentamin sijoittuu olemassa olevan kunnallistekniikan piiriin. 6.7 Lämpökeskuksen savukaasut Lähimmät asunnot sijaitsevat noin100 m:n etäisyydellä suunnitellusta lämpökeskuksesta, joka korvaa koulun oman öljylämmityskeskuksen. Lämpökeskus sijoittuu ympäröivään maastoon nähden korkeimmalla alueella, mikä edistää savukaasujen leviämistä siten, ettei se haittaa asumista. 10

12 Kaavamääräysten mukaan savukaasut tulee johtaa ja käsitellä siten, että niiden aiheuttama haitta ympäristölle voidaan minimoida. Poltettaessa puuta puhtaasti on savukaasujen koostumus varsin haitatonta. Suurin osa siitä on vesihöyryä, joka häviää näkyvistä nestemäisten höyrypisaroiden muuttuessa kaasumaiseen olotilaan. Puhdas poltto edellyttää, että laitoksen laitteet pidetään kunnossa ja niitä käytetään ohjeiden mukaisesti. Tämän pitäisi olla normaali käytäntö. 7 TOETEUTTAMINEN Palloiluhallin rakentamisesta ei ole päätöstä. Lämpökeskus on tarkoitus toteuttaa v Helsingissä KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Seurantalomake 11

13 SAMMATTI KESKUSTAN ASEMAKAAVAMUUTOKSET Liite 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Vireillä olevat hankkeet Sammatin keskustassa on vireillä useita asemakaavan muutoksia, jotka on käynnistetty maanomistajan tai kunnan aloitteesta. Esitettyjen muutosten johdosta suoritettiin maanomistajien kuuleminen Kotokontupäivän yhteydessä ja kunnantoimistolla (erillinen muistio). Hankkeet, joita esitetään vietäväksi eteenpäin, on rajattu ja numeroitu oheisessa kartassa. Kustakin alueesta on kuvattu maaomistajan esittämät tavoitteet ja alueista on esitetty kaavoitukseen liittyviä näkökohtia. Kaavahankkeet muodostuvat useasta erillisestä alueesta. Näitä käsitellään useana erillisenä kaavana, joita kuitenkin pyritään viemään eteenpäin samanaikaisesti. 2. Aluekohtaiset kuvaukset Alue 1 Alueella on päivittäistavarakauppa, varasto alueen länsilaidassa, erillinen pieni kahvila/baari sekä polttoaineen kylmäjakeluasema. Varastolle on purkulupa. Alueen omistaja Suur-Seudun Osuuskauppa SSO on ostanut nykyisen kaupan takaa osan rakentamattomasta rivitaloalueesta (AR). Tavoitteena on rakentaa alueelle uusi päivittäis-tavarakauppa, jonka kerrosala on 1050 m 2 ja laajennus-vara 260 kerrosala-m 2. Yritys on selvittänyt liikerakennuksen vaihtoehtoisia sijoitusmahdollisuuksia ja on päätynyt siihen, että ainoa 1

14 kysymykseen tuleva ratkaisu on sijoittaa rakennus olemassa oleva liikerakennuksen taakse siten, että se sijoittuu osin AL-alueelle ja osin AR-alueelle. Vanha kaupparakennus puretaan uuden ra- kennuksen valmistumisen jälkeen. Lönnrotintien ja uuden liikerakennuksen välinen alue varataan pysäköintialueeksi ja uudehko polttoaineen kylmäjakeluasema säilytetään. Länsilaidan varastora- kennus puretaan ja sille on jo purkulupa. Kaavamuutosalue sijaitsee keskeisellä ja näkyvällä paikalla Sammatin kirkonkylän valtakunnalli- sesti merkittävässä kulttuurihistoriallisessa ympäristössä. Kirkonkylän raitin (Lönnrotintie) raken- tällä nukset sijaitsevat perinteisen rakentamistavan mukaisesti lähelle tietä. Tämä on vaalittavan raitin ympäristökuvan keskeinen piirre. Suunniteltu rakentaminen poikkeaa tästä oleellisesti ja johtaa alueella ratkaisuun, jossa pysäköintialue hallitsee raitin maisemaa. Lönnrotintiehen rajautuvan va- rastorakennuksen purkaminen korostaa vielä tilannetta. Kaavoituksen yhteydessä on tarpeen selvittää maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden pohjalta kysymykseen tulevat vaihtoehdot. Näistä koskeva vaikutusten arvioinnin ja kuulemisten perusteella kunnanhallitus tekee päätöksen kehitettävästä vaihtoehdosta. Lönnrotintiehen rajoittuvaa varastora- kennusta ei pitäisi purkaa ennen kuin kaavallinen ratkaisu on selvinnyt, koska se voi vaikuttaa ko- konaisratkaisuun. Alue2 Jos osa rivitaloalueesta (AR) muutetaan liikerakentamisen alueeksi, jää AR-alue sillä tavalla epätar- koituksenmukaiseksi, että se ei enää täytä tarkoituksenmukaiselle rakennuspaikalle asettavia vaatimuksia. Kaava tulisi tältä osin kumota tai muuttaa esim. maa- ja metsätalousalueeksi. Alue 3 Heinon perikunnan osakas Päivi Lindstedt ilmoitti aikaisemmasta perikunnan toiveesta poiketen, että perikunnalla ei ole tarvetta uusiin tontteihin. Toiveena on, että voimassa olevan asemakaavan APtonttia, laajennetaan siinä tarkoituksessa, että alueelle voidaan rakentaa omakotitalo kauemmaksi Lönnrotintiestä. Muutos on tarkoituksenmukainen eikä aiheuta kunnallistekniikan investointitarvetta. Alue 4 Paloaseman tai koulun tuntumaan on tarkoitus sijoittaa pääosin puupohjaisella polttoaineella toimiva lämpökeskus. Kaavoituksen yhteydessä selvitetään sopiva paikka oheisessa kartassa likimääräisesti rajatulta alueelta. Samassa yhteydessä yleisille rakennuksille varattua aluetta on tarkoitus laajentaa ennalta arvaamattomia tarpeita varten. Samassa yhteydessä laaditaan rakentamatonta ympäristöaluetta koskeva kaavarunko, jotta voidaan 2

15 varmistaa lämpökeskuksen soveltuminen ympäristön tulevaan maankäyttöön. Alue 5 Ritva Saihila esittää, että AO- tontti muutetaan asuinliiketontiksi omistajan nykyisen pienimuotoisen käsityötyyppisen yritystoiminnan turvaamiseksi. Lisärakentamisen tarve koskee autotallia ja sen yhteyteen pientä verstastilaa, joiden tarkoituksenmukainen sijoituspaikka on tontin länsiosassa. Hanke vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta, koska liiketoiminta voidaan kaavamääräyksellä rajata yrittäjän todellista tarvetta vastaavaksi. Siitä ei ole nähtävissä haittaa ympäristölle. Alue 6 Matti ranta esittää, että tarpeeton ja kunnalle kustannuksia aiheuttava Korjaamotien katuvaraus poistetaan. Tarpeen tullen jokaiselle tontille voidaan tehdä oma liittymä Korjaamotielle. Voimassa oleva asemakaavan Korjaamotien katuvaraus on tehty sillä perusteella, että olemassa olevat suorat tonttiliittymät Paikkarintielle voidaan tarvittaessa poistaa. Esitetty muutos on taloudellisesti kunnan edun mukainen. Olemassa olevien Paikkarintien liittymien säilyttämisen edellytykset selviävät kaavan kuulemisten yhteydessä. Paikkarintien viereen on tarpeen varata tilaa kevyen liikenteen väylää varten. Alue 7 Voimassa olevassa asemakaavassa on teollisuusalueen tarvetta varten osoitettu palvelutontti (ALS) ja yleinen pysäköintialue (LP). ALS-alue on myyty ja rakennettu teollisuuskäyttöön poikkeamisluvalla. LP-alue on käyttämätön ja tarpeeton. Koko alue on tarkoituksenmukaista suunnitella teollisuusalueeksi ympäristöalueiden mukaisesti. 3

16 3. Suunnittelun lähtökohdat, selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 3.1 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa (viereinen kuva) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Alue on pohjavesialuetta (pv). Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Alue sisältyy kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen (turkoosi vaakaviivoitettu alue) Yleiskaava Alueelle ei ole laadittu oikeusvaikutteista yleiskaavaa Asemakaava Voimassa olevan asemakaavan sisältö on selvitetty kohdassa Alueen olosuhteet ja selvitykset Kaavoituksen yhteydessä selvitetään kunkin alueen luonnonolot, maisema, rakennuskanta ja asema kulttuuriympäristössä. Alue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Muinaismuistojen osalta nojaudutaan Museoviraston selvityksiin. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimi- alaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisia ovat ennen muuta: 1. Osalliset maaomistajat ja asukkaat Alueiden maanomistajat Taajaman asukkaat 2. Osalliset viranomaiset Uudenmaan liitto Uudenmaan ympäristökeskus Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Museoviraston esihistorian osasto Uudenmaan tiepiiri Kunnan hallintokunnat 6. Selvitettävät vaikutukset 4

17 Kaavan vaikutuksia arvioidaan ennen muuta seuraavien ominaisuuksien osalta. 1. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen Palveluiden saatavuus. Rakentamisen suhde rakennettuun ympäristöön. 2. Taloudelliset vaikutukset. Yhdyskuntatekniikka. Palveluiden järjestäminen. Maanomistajan toteuttamisvastuu. 3. Ympäristölliset vaikutukset Vaikutus maisemakuvaan. Vaikutus luontoarvoihin. Melu. Vaikutus pohjaveteen. 4. Kulttuurivaikutukset Vaikutus rakennettuun kulttuuriympäristöön 5. Liikenteelliset vaikutukset Liittymät. Tieverkon toimivuus. Kevyen liikenteen yhteydet. 6. Sosiaaliset vaikutukset Turvallisuus. Viihtyisyys. 7. Kaavan käsittelyvaiheet 7.1 Työn käynnistäminen ja asemakaavaluonnos Kunnanhallitus asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavaluonnoksen nähtävil- le 30 päivän ajaksi MRA 30 :n mukaisesti yhtä aikaa muiden vireillä olevien asemakaavamuutos- ten kanssa (3/2008). Pyydetään lausunto osallisilta viranomaisilta. Järjestetään MRL 66 :n ja MRA 26 :n tarkoittama viranomaisneuvottelu. Neuvottelu pyritään hoi- tamaan samalla kertaa muiden vireillä olevien asemakaavamuutosten osalta. Todennäköinen ajan- kohta 3/2008. Tiedottaminen Kuulus kunnan ilmoitustaululla ja niissä lehdissä, joissa kunnan kuulutukset ilmoitetaan. Lehdistötiedote. Kirje alueen maanomistajille. Nähtävänä kunnantoimistolla sekä kunnan internetsivuilla. Luonnosta koskeva yleinen esittelytilaisuus yhtä aikaa muiden vireillä olevien asemakaavamuu- tosten kanssa. Osallisella on mahdollisuus antaa kunnanhallitukselle osoitettu kirjallinen huomautus nähtävänä- oloaikana. Kaavan laatija valmistelee vastineen esitettyihin huomautuksiin. Kunnanhallitus päättää huomautus- ten huomioon ottamisesta. 7.2 Asemakaavaehdotus 5

18 Kunnanhallitus asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi (4/2008). Tiedottaminen Kuulus kunnan ilmoitustaululla ja niissä lehdissä, joissa kunnan kuulutukset ilmoitetaan. Tiedote ulkopaikkaikunnalla asuville alueen maanomistajille (MRA 27 3 mom.). Kaavaehdotus on nähtävänä kunnantoimistolla sekä kunnan internetsivuilla. Osallisilta viranomaisilta pyydetään lausunto (MRA 28 ). Osallisilla on mahdollisuus kirjallisen muistutuksen jättämiseen nähtävänäoloaikana. Kunnan perusteltu vastine muistutuksiin ja lausuntoihin. 7.3 Hyväksyminen Asemakaava on tarkoitus hyväksyä kunnanvaltuustossa arviolta kesäkuussa Osallisella ja kunnan jäsenellä on mahdollisuus valittaa hyväksymispäätöksestä Helsingin hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 8. Yhteystiedot Kaavan laatija Sammatin kunta KARTTAAKO OY, Pertti Hartikainen Kellosilta 10, Helsinki p tai , sähköposti:phartikainen@kolumbus.fi Kunnajohtaja Hanna-Maria Grandell p , , sähköposti: hanna-maria.grandell@sammatti.fi 9. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavissa Sammatin kunnantoimistosta. Osallistu- mis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautteen kunnanjohtajalle. 6

19 Liite 2 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 737 Sammatti Täyttämispvm Kaavan nimi Koulun tieno Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,0877 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,7130 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,3747 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,24 0, A yhteensä 0,1633 7, ,21-0, Y yhteensä 1, , ,29 0, V yhteensä 0,1151 5,5 0,1151 L yhteensä 0,1071 5,1 0,1071 E yhteensä 0,1654 7, ,10 0, Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,24 0, A yhteensä 0,1633 7, ,21-0, AO -0, AL 0, , ,21 Y yhteensä 1, , ,29 0, Y -0, YH 0, , ,25 0, YO 1, , ,30 0, V yhteensä 0,1151 5,5 0,1151 VL 0, ,0 0,1151 L yhteensä 0,1071 5,1 0,1071 Kadut 0, ,0 0,1071 E yhteensä 0,1654 7, ,10 0, ET 0, , ,10 0,