YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 29/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 123

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 29/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 123 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Oikaisuvaatimus, joka koskee Lounais Suomen ympäristökeskuksen antamaa Turun kaupunkiseudun merialueen tarkkailuohjelman hyväksymispäätöstä Turun kaupunki PL TURKU OIKAISUVAATIMUKSEN PERUSTE JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 46 OIKAISTAVAKSI VAADITTU PÄÄTÖS Oikaisuvaatimuksen kohteena on Lounais Suomen ympäristökeskuksen päätös nro 20 YLO (dnro LOS 2006 Y ) Turun kaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailusuunnitelman hyväksymisestä. Päätöksellä on hyväksytty Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n päivätty Turun kaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelma päätöksen mukaisin muutoksin ja tarkennuksin. OIKAISUVAATIMUS Vaatimus Turun kaupunki on Länsi Suomen ympäristölupavirastolle toimittamassaan oikaisuvaatimuksessa esittänyt yhteistarkkailuohjelman hyväksymistä ilman laajan pohjaeläintutkimuksen tarkkailupaikkoja. Seuraavan kerran laaja pohjaeläintutkimus tehdään vuonna Tätä ennen tarkkailuohjelma uudistetaan Turkuun rakennettavan Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon käyttöönoton yhteydessä. Tällöin harkitaan myös laajan pohjaeläintutkimuksen tarkkailupaikat. Perustelut Turun kaupungin näkemyksen mukaan tarkkailun pohjaeläintutkimusta koskeva osa on merialueen suurimman kuormittajan ja tarkkailukustannusten suurimman maksajan kannalta kohtuuton. Ohjel

2 2 man laatimisen yhteydessä käydyissä neuvotteluissa poistettavaksi sovittuja tarkkailupaikkoja on palautettu ohjelmaan väärin perustein. Ympäristökeskuksen palauttama tarkkailupaikka T 53 Airiston eteläosassa ei ole alueen pienen koon ja lähellä sijaitsevien kalankasvatuslaitosten vuoksi edustava. Sen korvaava tarkkailupaikka A perustettiin pohjoisemmaksi laakealle, noin 40 m syvälle alueelle. Lisäksi veden laadun tarkkailupaikasta 225 tehtiin myös pohjaeläimet käsittävän biologisen tarkkailun intensiiviasema. Palautetut tarkkailupaikat R 1 (päätöksessä ilmeisesti erehdyksessä R 2) ja R 3 Airiston pohjoisosassa perustettiin alun perin läjityksen vaikutusten tarkkailemiseksi. Sekä käytöstä poistetun Kuuvan läjitysalueen että nykyisen Rajakarin läjitysalueen massojen on todettu liikkuvan, millä on ilmeisesti jätevesiä suurempi vaikutus pohjaan. Veden laadun tarkkailupaikasta 220 tehtiin myös pohjaeläimet käsittävän biologisen tarkkailun intensiiviasema. Naantalinaukolla on suhteellisen paljon pohjaeläinten tarkkailupaikkoja. Alueelle tulee suoranaista jätevesikuormitusta vain ohijuoksutusten seurauksena, mutta vastaavanlaisia ohijuoksutuspaikkoja tarkkailualueella on muitakin. Raision suunnalta tulevien jätevesien vaikutusaluetta tulisi selvittää vesitutkimuksin, joilla pystytään pohjaeläintutkimusta tarkemmin erottamaan jätevesien vaikutus. Ympäristökeskuksen päätöksen mukainen pohjaeläinten tarkkailupaikkojen lukumäärä on 50, tarkkailuohjelmaluonnoksen mukainen 42 ja vanhan tarkkailuohjelman mukainen 51. OIKAISUVAATIMUKSEN KÄSITTELY Kuuleminen Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Lounais Suomen ympäristökeskukselta. Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunto Lausunto oikaisuvaatimuksesta Lounais Suomen ympäristökeskus on esittänyt, ettei ole riittäviä perusteita muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymää ohjelmaa laajan pohjaeläintutkimuksen osalta. Ei myöskään ole perusteltua jättää ohjelman yhtä osiota hyväksymättä odottamaan ohjelman seuraavia tarkistuskertoja. Turun edustan yhteistarkkailuohjelman uudistamisesta nykyhetken tilannetta vastaavaksi sovittiin kuormittajien ja Lounais Suomen ympäristökeskuksen neuvottelussa Ohjelman sisällöstä käytiin useita neuvotteluja valmistelutyön aikana. Arvioidessaan laajan pohjaeläintutkimuksen tarkkailupaikkojen määrää ja tarpeellisuutta Lounais Suomen ympäristökeskus on tehnyt

3 3 ratkaisunsa sen valmistelun aikana vallinneen tilanteen nojalla. Kuten tarkkailusuunnitelmassa ja hyväksymispäätöksen perusteluissa todetaan, biologisen näytteenoton merkitys vesistötarkkailuissa on kasvanut aiemmasta, koska EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämä ekologinen luokittelu rannikkovesissä perustuu pääasiassa pohjaeläimistön, kasviplanktonin ja rakkolevän esiintymisen antamaan informaatioon. Näin ollen pohjaeläimistön osuutta tarkkailuohjelmissa tulisi pikemminkin lisätä kuin vähentää. Toiminnanharjoittajan on ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Tämä edellyttää mm. riittävää vaikutusten seurantaa purkuvesistössä. Sellaisissa rannikkovesissä, joihin kohdistuu pistekuormitusta ja joiden ekologinen tila on hyvää huonompi, tämä on samalla merkittävä osa vesipuitedirektiivin tarkoittamaa toiminnallista seurantaa. Turun kaupunkiseudun merialueella, joka on juuri tällainen alue, vesipuitedirektiivin edellyttämä tieto pohjaeläimistön tilasta saadaan yhteistarkkailuohjelmaan sisältyvältä 12 intensiiviasemalta, joista näytteet otetaan direktiivin toiminnallisen seurannan edellyttämällä frekvenssillä joka kolmas vuosi, sekä kerran vesienhoitosuunnitelmakauden (6 vuotta) aikana tehtävän laajan pohjaeläintarkkailun perusteella. Laajan pohjaeläintutkimuksen tarkkailupaikkoja harkitessaan Lounais Suomen ympäristökeskus on joutunut ottamaan huomioon sekä vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimukset toiminnan vaikutusten seurannalle että erityisesti kuormittajien lupapäätösten asettamat vaatimukset tarkkailun riittävyydelle ja kattavuudelle. Kuormituksen vaikutusten arviointi vesistössä edellyttää riittävää määrää pohjaeläimistön tarkkailupaikkoja vesistön eri osissa ja eri syvyysvyöhykkeillä. Pitkäaikaisessa seurannassa olleita tarkkailupaikkoja tulee olla riittävästi, koska vain pitkien aikasarjojen avulla on mahdollista arvioida tarkkailualueen eri osissa tapahtuvia hitaasti eteneviä pitkäaikaismuutoksia. Pitkäaikainen tarkkailupaikka T 53 edustaa hyvin eteläisen Airiston matalia pohjia. Alue on koko seurannan ajan luokiteltu terveeksi. Todennäköisesti Turun kaupungin puhdistettujen jätevesien vaikutuksia ei voida yksiselitteisesti erottaa kyseisellä alueella ja sitä onkin pidettävä velvoitetarkkailuohjelmaan oleellisesti kuuluvana vertailukohteena, johon muutoksia lähempänä jätevesien purkupaikkoja sijaitsevilla tarkkailupaikoilla voidaan verrata. Syvemmälle pohjalle sijoitettu tarkkailupaikka A ei korvaa tarkkailupaikkaa T 53, koska alueen 40 metrin syvyysvyöhykkeen pohjasedimentissä näkyy jo Airiston rehevöitymisen aiheuttamien happiongelmien vaikutus. Tarkkailusuunnitelmassa oli esitetty poistettavaksi kaikki vanhat, kauan seurannassa olleet pohjaeläimistön tarkkailupaikat Keski ja Etelä Airistolta, joten tarkkailupaikkojen T 53 ja T 37 palauttaminen ohjelmaan on jo alueen tilan pitkäaikaisseurannankin takia välttämätöntä. Airiston pohjoisosan syvien pohjien tilan arvioimiseksi ja pitkäaikaisten muutosten seuraamiseksi tarkkailupaikkojen R 1 ja R 2 (R 1 on ympäristökeskuksen päätöksessä virheellisesti nimetty R 3:ksi) säi

4 4 lyttäminen ohjelmassa on välttämätöntä. Se, että Airiston pohjalla liikkuu aiemmista läjityksistä peräisin olevia massoja, ei ole peruste vuodesta 1975 asti käytetyistä tarkkailupaikoista luopumiselle, koska ruoppauksista peräisin olevia sedimenttejä liikkuu todennäköisesti monien muidenkin Airiston syvännealueilla sijaitsevien pohjaeläimistön tarkkailupaikkojen kohdalla. Rajakarin läjitysalueen lähistölle perustettu intensiiviasema 220, jonka alueella myös liikkuu ruoppauksista peräisin olevia sedimenttejä, ei korvaa lähempänä jätevesien purkualueita sijaitsevia tarkkailupaikkoja R 1 ja R 2. Naantalinaukolle tarkkailusuunnitelmassa esitetyt tarkkailupaikat sijaitsevat alueen syvimmillä pohjilla. Tarkkailupaikat 22 ja 30 otettiin mukaan, jotta saataisiin tietoa myös matalan vyöhykkeen pohjaeläimistön tilasta. Naantalin kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Marjut Taipaleenmäki korosti asiasta käydyissä keskusteluissa nimenomaan näiden matalilla alueilla sijaitsevien pohjaeläimistön tarkkailupaikkojen säilyttämisen tärkeyttä mm. jätevesipumppaamoiden ylivuotovesien takia. Naantalinaukon kaikki pohjaeläimistön tarkkailupaikat on vuoden 2005 tutkimuksessa luokiteltu likaantuneiksi. Tilanne on heikentynyt aiemmasta. Ympäristökeskus on pitänyt perusteettomana oikaisuvaatimuksessa esitettyä väitettä, jonka mukaan pohjaeläintutkimusta koskeva osa on Turun kaupungin osalta kohtuuton. Pohjaeläinseurannan kokonaiskustannukset eivät ole aiemmasta seurantaohjelmasta kasvaneet vaan selvästi pienentyneet. Vuonna 1985 hyväksytyn vanhan ohjelman mukaan näytteitä tuli ottaa joka neljäs vuosi. Näytteenottopaikkoja on ollut vuodesta 1983 alkaen 51. Laskettuna 12 vuoden jaksolle näytteitä kertyy yhteensä 153. Lounais Suomen ympäristökeskuksen tekemän päätöksen mukaisessa uudessa tarkkailuohjelmassa näytteenottopaikkoja on yhteensä 50 kpl. Näiltä otetaan näytteitä nyt kuuden vuoden välein eli 12 vuodessa yhteensä 100. Lisäksi 12 intensiiviasemalta otetaan kahdet ylimääräiset näytteet eli yhteensä 24 näytettä. Näin uuden ohjelman mukaan pohjaeläinnäytteitä otetaan 12 vuodessa yhteensä 124 eli lähes 20 % vähemmän kuin aiemmin. Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n laboratorio ja tutkimuspalveluhinnaston mukaan pohjaeläinnäytteen laskenta (3 nostoa) maksaa 120 euroa. Jos arvioidaan, että näytteenottokustannukset ovat noin 50 euroa/näyte, olisivat Turun kaupungin oikaisuvaatimuksessaan poistettaviksi esittämien asemien (5 kpl) kustannukset noin 850 euroa joka kuudes vuosi eli noin 142 euroa/vuosi. Tarkkailusuunnitelman mukaan ohjelma päivitetään viimeistään vuoden kuluessa Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon toiminnan alkamisesta. Nyt käsiteltävänä olevan Turun merialueen tarkkailuohjelman uudistamisen yhtenä lähtökohtana oli myös Kakolanmäen puhdistamolta johdettavien jätevesien vaikutusten arviointi, mikä on mainittu tarkkailusuunnitelmassakin. Ympäristökeskus ei voi tässä vaiheessa ottaa kantaa siihen, miten ohjelmaa puhdistamon käyttöönoton jälkeen muutetaan. Kuitenkin on selvää, että pohjaeläimistön ti

5 5 laa on seurattava nykyisen tarkkailuohjelman mukaisilla tarkkailupaikoilla myös Kakolanmäen puhdistamon käyttöönoton jälkeen ainakin vuonna 2011 mahdollisten muutosten toteamiseksi. Vasta tämän jälkeen voidaan harkita mahdollisia muutoksia. Turun seudun puhdistamo Oy:n on jätettävä mennessä Länsi Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen nro 47/2003/ edellyttämä suunnitelma merialueen tilaan ja veden laatuun kohdistuvien jäteveden vaikutusten tarkkailusta. Lounais Suomen ympäristökeskus ottaa tämän suunnitelman käsittelyn yhteydessä kantaa siihen, edellyttääkö uuden jätevedenpuhdistamon käyttöönotto ehkä vielä lisäseurantaa nykyisen ohjelman lisäksi. Ympäristökeskuksen päätöksen kirjoitusvirheen korjaaminen Ympäristökeskus on esittänyt, että päätöksessä ollut kirjoitusvirhe sivulla 3 viimeisen kappaleen viidennellä rivillä korjattaisiin (R 3 pitää olla R 1). Hakijan vastine Hakija on todennut Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta antamassaan, päivätyssä vastineessa, että lupaan perustuvan tarkkailuvelvollisuuden tulee koskea vain luvan mukaisten toimenpiteiden vaikutusten ja toimenpiteistä johtuvan vesistön tilan kehityssuuntien havaitsemiseksi tarpeellista tarkkailua, ei vaikeasti kohdennettavan kuormituksen vaikutusten tarkkailua eikä yleistä veden laadun seurantaa. Ympäristökeskus on todennut tarkkailua koskevassa päätöksessään jätevesikuormituksen ja purkupisteiden määrän pienentyneen ja hajakuormituksen merkityksen kasvaneen. Ympäristökeskuksen lausunnossa on vedottu EU:n vesipuitedirektiivin asettamiin vaatimuksiin vesistötarkkailussa ja pohjaeläinnäytteenotossa. Vesipuitedirektiivi asettaa jäsenvaltioille vaatimukset seurantajärjestelmän sisällölle. Tarkkailumääräysten tarkoituksena puolestaan on luvan noudattamisen varmistaminen. Tarkkailupaikat R 1 ja R 3 eivät sovellu tarkkailuvelvollisten jätevesipäästöjen vaikutusten seurantaan ruoppausmassojen vaikutuksen ja korvaavien tarkkailupaikkojen vuoksi. Naantalin kaupungin viemäriverkoston ohijuoksutukset ovat vähäiset ja satunnaiset, joten niiden vaikutusten toteaminen on kyseenalaista. Tarkkailupaikka T 53 samoin kuin Naantalinlahden lukuisat muut tarkkailupaikat liittyvät ympäristökeskuksen esittämien perusteluidenkin mukaan enemmän veden laadun yleiseen seurantaan kuin kuormituksen vaikutusten tarkkailuun. Tälläkään hetkellä ei vielä ole käytettävissä ohjeita ekologisen tilan luokittelun mukaisen pohjaeläintutkimuksen toteuttamistavasta. Seuraava pohjaeläintutkimus (vuonna 2011) pitää voida tehdä niin, että tuloksista on jatkossa hyötyä ekologisen tilan luokittelussa.

6 6 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto hylkää oikaisuvaatimuksen. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristökeskuksen lausunnossa esitettyjen syiden nojalla pohjaeläimistön tarkkailupaikkaverkostoa ei ole syytä supistaa ympäristökeskuksen puheena olevan tarkkailuohjelman hyväksymispäätöksen mukaisesta. Verkostoon ei sisälly asianomaisten lupapäätösten mukaisen toiminnan merkityksen ja vaikutusten selvittämiseksi tarpeettomiksi tai kelvottomiksi katsottavia tarkkailupaikkoja. Hakijan vastineessa tarkoitetut, EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon edellyttämät tarkistukset voidaan joka tapauksessa tehdä myöhemmin. Ympäristökeskuksen päätöksessä sivulla 3 viimeisen kappaleen viidennellä rivillä oleva virhe (R 3 pitää olla R 1) on ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyn perusteella sellainen hallintolain 51 :n mukainen kirjoitusvirhe, jonka ympäristökeskus korjaa tarvittaessa itse. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 46 ja 96 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän oikaisuvaatimuksen käsittelymaksu on 90 euroa. Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 105 :ään ja ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) 2 :ään.

7 7 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus. Mika Seppälä Markku Mäkelä Hannu Kokko Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvos Mika Seppälä (puheenjohtaja) sekä ympäristöneuvokset Markku Mäkelä ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt ympäristöneuvos Markku Mäkelä. MM/sn

8 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen hallinto oikeudelle Vaasan hallinto oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Vaasan hallinto oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, VAASA postiosoite: PL 204, VAASA puhelin: (vaihde) telekopio: sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.