Kuuskeitaan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Honkajoki

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 234/2011/4 Dnro ESAVI/434/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Kuuskeitaan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Honkajoki Jussilan tila Oy Vatajantie HONKAJOKI HAKEMUS Jussilan tila Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kuuskeitaan 34,5 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Honkajoen kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Kuuskeidas on uusi alue, jolla ei ole aikaisempia lupia. Hakemussuunnitelman mukaan Jussilan Tila Oy:n hallussa on vuokrasopimuksilla Kuuskeitaan tuotantoalueella yhteensä 34,5 ha. Aluetta koskevat Satakunnan seutukaavan mukaiset maankäyttötavoitteet. Hakemuksen kohteena oleva alue osoitetaan seutukaavassa pääosin maankäyttömerkinnällä EO. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla seutukaavat ovat muuttuneet alkaen maakuntakaavoiksi (MRL:n mukaisin oikeusvaikutuksin). Maakuntavaltuusto on hyväksynyt seutukaavan korvaavan maakuntakaavan ja maakuntakaava on saatettu ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Kuuskeidas on uusi tuotantoalue, joka on osittain (reunaosiltaan) ojitettu alue. Suotyypiltään alue on pääasiassa rämettä. Hankealue rajoittuu idässä yksityiseen tilaan, joka puolestaan rajoittuu Kuuskeitaan soidensuojelualueeseen ja muualla osin kallioiseen moreenimaastoon. Kuuskeitaan turvetuotantoalueella ei ole tehty varsinaisia valmistelutöitä, osittaista puustonpoistoa lukuun ottamatta. Kuuskeitaalla tuotetaan jyrsinturvetta noin m 3 /ha vuodessa eli noin m 3 /a. Turve tullaan markkinoimaan pääasiassa kuivike- ja ympäristöturpeeksi ja myöhemmin lämpölaitoksille. Suon kokonaispinta-ala on 79 ha. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää loivasti länteen ja luoteeseen. Kuuskeitaan alueen maankäyttö on metsätalous. Puusto alueella on pinotavara-asteen männikköä ja paikoin seassa koivua. Suon länsireunasta on laskuojat Rynkäjokeen, joka johtaa vetensä Samminjokeen. Tuotantoajaksi on arvioitu 25 vuotta. Alue siivotaan koneista ja laitteista tuotantoajan päätyttyä, jonka jälkeen sen käytöstä ja hoidosta sekä mahdollisesta kuormituksesta vesistöön vastaa maanomistaja/-haltija. Hakija on esittänyt, että vesiensuojelutoimia jatketaan tarvittavan ajan myös tuotannon loputtua. Tuotantoalueen jälkikäytöksi on suunniteltu alueen uudelleen soistamista. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvedet johdetaan laskuojia pitkin Rynkäjokeen, joka laskee noin 15 km:n päässä Samminjokeen. Tuotantoalue muodostuu yhdestä tuotantolohkosta. Tuotantoalue sarkaojitetaan 20 m:n välein ja niiden päihin tulevat lietealtaat syvennetään ja perataan siten, että päisteputkien eteen tehdään sarkaoja-altaat eli lietetaskut. Lisäksi sarkaojat varustetaan ojapidättimillä. Myös laskeutusaltaat varustetaan virtausta pidättävin patorakentein. Kuivatusvedet johdetaan tuotantolohkolta kokoojaojien ja yhteensä neljän laskeutusaltaan kautta kahdelle pintavalutuskentälle. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojilla vesienkäsittelyjärjestelmien ohi ja eristysojiin rakennetaan 12 palovesi-/sakka-allasta, jotka toimivat sammutusvesialtaina. Pintavalutuskenttien koot ovat seuraavat: PVK1: 1,56 ha eli 5,9 % valumaalueestaan (26,0 ha) ja PVK2: 0,46 ha eli 5,4 % valuma-alueestaan (8,5 ha), suosituksen ollessa 3,8 %.

3 3 Seuraavassa taulukossa on tuotantoalueelta tuleva kokonaiskuormitus ilman vesienkäsittelyä: Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Ominaiskuormitus g (ha*d) Pinta-ala ha Vuosikuormitus kg/a Kok.P 0, ,8 Kok.N Kiintoaine Vuosikuormitus käytettäessä vesiensuojelumenetelmiä on arvioitu seuraavaksi: Vuosikuormitus kg/a Kok.P 3,4 Kok.N 150 Kiintoaine 450 Kuuskeitaan alueen sijainti on suhteellisen syrjäinen ja sitä ympäröi lähes joka puolella yhtenäinen metsätalousvyöhyke. Lähin talouskeskus sijaitsee 1,1 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta ja lähimmän asutuksen sekä tuotantoalueen välillä on tiheää puustoa. Tuotantotoiminnasta syntyvien meluhaittojen osalta tilanne on samankaltainen kuin pölyhaittojenkin. Turve kuljetetaan Honkajoki - Kankaanpää (Pohjanmaantie) kantatietä nro 44 Honkajoki - Siikainen maantietä ja metsäautoteitä pitkin. Turveaumojen peittämiseen käytetään aumamuovia noin 880 kg vuodessa. Traktorit käyttävät polttoaineena kevyttä polttoöljyä noin litraa. Polttoaine varastoidaan säiliöissä vain niille varatuille paikoille. Polttoainesäiliöt varustetaan reunallisella suoja-altaalla, jolla estetään vahinkotilanteessa polttoaineen pääsy maaperään. Suoja-altaasta poistetaan sinne kertynyt vesi säännöllisesti urakoitsijan toimesta. Jätteiden keräyspisteet sijaitsevat tukikohdan yhteydessä, josta ne toimitetaan korjaamohallin yhteydessä olevalle keräyspisteelle. Urakoitsija huolehtii jätteiden pois toimittamisesta työmaalta. Jätteitä varten on varattu merkittyjä keräysastioita tukikohta- alueelle. Astiat on varastoitu katetussa varastossa. Jäteöljyt ja muu öljyä sisältävä jäte tulee säilyttää turvallisesti jäteastioissa, ettei haitallisia aineita pääse maaperään eikä luontoon. Öljyjätteet, suodattimet, öljyiset astiat, akut ja renkaat varastoidaan keräysastioihin työmaan tukikohtaan, josta ne toimitetaan korjaamon yhteydessä olevalle koko tilan käsittävälle keruupisteelle. Sieltä jäteöljyt ym. kuljetetaan Honkajoen kunnan hyötykäyttöasemalle.

4 Kaivannaisjätedirektiivin mukainen jätehuoltosuunnitelma on suunnitelman liitteenä 44. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan käsityksen mukaan Kuuskeitaan turvetuotannon vesiensuojeluratkaisut edustavat parasta käyttökelpoista ja taloudellisesti kohtuullisin kustannuksin saatavilla olevaa tekniikkaa Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Kuuskeitaan yleisimmät suotyypit ovat rämeet, joita on 77 %. Avosuota on 11 %, korpia 3 % ja turvekankaita 9 %. Suon keskellä on keidasrämettä, jonka ympärillä on rahkarämettä. Lisaksi luonnontilaisella alueella on mm. lyhytkorsinevaa ja tupasvillarämettä. Reunaosien ojitusalueella on turvekankaiden ohella mm. tupasvillarämemuuttumaa ja rahkarämemuuttumaa. Puusto on suon keskellä kitukasvuista mäntyä. Reunaosissa on keskitiheää pinotavara-asteen männikköä, jossa on paikoin koivua seassa. Alueella on ollut hakkuita syksyllä Luontoselvityksen mukaan turvetuotantoalueen puusto on poistettu ja alue ojitettu. Alueella ei ole huomionarvoista kasvilajistoa ja linnusto on köyhä. Turvetuotantoalueen vaikutus Kuuskeitaan ja Rynkäjoen luontoarvoihin on vähäinen. Toiminta ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Kuuskeitaan Natura alueen luontoarvoja. Kuuskeitaan turvetuotantoalue sijaitsee Honkajoen kunnassa noin 13 km Honkajoen keskustasta lounaaseen. Hankealue kuuluu Karvianjoen Otamonjoen valuma-alueeseen (36.067, F=63,13 km 2 ). Suo rajoittuu idässä tilaan RNo 1:69, joka puolestaan rajoittuu Kuuskeitaan soidensuojelualueeseen ja muualla osin kallioiseen moreenimaastoon. Lähin vakituinen asumus sijaitsee noin 1,1 km päässä pohjoiseen. Suunnitelman mukaan melu- ja pölyvaikutukset jäänevät kokonaisuudessaan vähäisiksi. Myös lupaehdoissa yleisesti määritelty 400 metrin etäisyys esim. auma-alueesta ylittyy, joten toiminnalla ei todennäköisesti tule olemaan merkittäviä melu- tai pölyhaittoja. Hankealue on ollut metsätalouskäytössä. Alueen reunaosat ovat olleet keskitiheää pinotavara-asteen männikköä ja osassa paikoin koivua seassa. Alueella on ollut hakkuita 2009 ja puusto on käytetty hakkeena lämpölaitoksissa. Alueesta on tehty pellon käyttöilmoitus Honkajoen kunnan maataloustoimistoon syksyllä Alueelle on hakkuiden jälkeen kaivettu uusia ja perattu vanhoja ojia. Alueen keskiosassa on ojatonta aluetta. Laskuojia on metsänparannustyönä 4

5 kaivettu alueelle jo aiemmin. Alue on aikoinaan osittain ojitettu (molemmat reuna-alueet), keskialue on jäänyt vähemmälle ojitukselle. Vanhimmat ojat ovat osittain kasvaneet umpeen, mutta ojitus on havaittavissa. Alue oli alun perin tarkoitus raivata peltoviljelykäyttöön. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Suon itäpuolella on Kuuskeitaan soidensuojelualue. Tuotantoalueen vaikutukset eivät ulotu sinne. Lähin merkittävä suojelukohde on Kuuskeitaan lisäksi Haapakeitaan Natura verkostoon kuuluva Huidankeidas ja siihen sisältyvä Huidankeitaan soidensuojelualue. Huidankeidas on osa laajaa (5 779 ha) Haapakeitaan (FI ) Natura-aluetta. Haapakeitaan alueella esiintyy luontodirektiivin liitteessä mainittuja suojeltavia lintulajeja. Rynkäkeitaan alue, jonka koillisosan läpi tuotantoalueen purkuvesistö Rynkäjoki virtaa, kuuluu myös Haapakeitaan Natura-alueeseen. Kuuskeitaan lähin pohjavesialue on 2,2 km etäisyydellä sijaitseva Pieksunkankaan pohjavesialue ( ). Turvetuotannolla ei tule olemaan todennäköisiä vaikutuksia siihen. 5 Vesistö Kuuskeitaan turvetuotantoalue sijaitsee Karvianjoen vesistöalueen Otamonjoen valuma-alueella ja siinä tarkemmin Rynkäjoen osavalumaalueella (36.067). Rynkäjoen yläosasta käytetään nimeä Pieksuluoma. Kuuskeitaan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentiltä Rynkäjokeen Pieksuluoman alapuolelle. Rynkäjoki laskee noin 15 km:n päässä Samminjokeen. Pieksuluoman valuma-alueen (F) suuruus on 10,6 km 2 ja Rynkäjoen 63,13 km 2. Rynkäjoen virtaamat (m 3 /s) Kuuskeitaan tuotantoalueen purku-uomien alapuolella ja joen laskiessa Samminjokeen ovat seuraavat: (F=10,6 km 2 ) (F=63,1 km 2 ) Alivirtaama NQ 0,00 0,006 Keskialivirtaama MNQ 0,001 0,07 Keskivirtaama MQ 0,09 0,57 Keskiylivirtaama MHQ 1,12 4,6 Ylivirtaama HQ 2,92 8,1 Kuuskeitaan aiheuttamat vesistövaikutukset on arvioitu laskennallisesti vähäisiksi. Pieksuluoma sekä alempana Rynkäjoki ja Samminjoki ovat runsasravinteisia, mikä heikentää jokien ekologista tilaa. Pieksuluoman ekologinen luokitus on veden fosforipitoisuuden perusteella vain välttävä ja Samminjoen tyydyttävän ja välttävän rajoilla. Samminjoki laskee Hirvijärveen, jonka ekologinen tila on hyvä. Kaikki ravinnetason vähennystoimet ovat vesistössä tarpeen vesienhoidon tavoitteet huomioon ottaen. Alueella harjoitetaan lähinnä virkistyskalastusta. Rynkäjoessa esiintyy lähinnä särkeä, ahventa, haukea ja jonkin verran taimenta. Lisäksi Rynkäjoessa saattaa esiintyä pienimuotoisille jokivesille tyypillistä kivisimppua ja madetta. Kivisimpun mahdollinen esiintyminen rajoittuu voimakkaasti vir-

6 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu taaviin koskipaikkoihin. Satakunnan raputalousselvityksessä Rynkäjoki on merkitty hyvin tai kohtalaisesti ravulle sopivaksi alueeksi. Samminjoen kalasto lienee humuspitoisille virtavesille tyypillinen. Jokeen on mm. istutettu jokirapua. Purotaimenta ei selvitysten mukaan Samminjoessa esiinny. Turvetuotantoalueen vesien vaikutukset Rynkäjokeen ja Samminjokeen ovat vastaavanalaisia kuin metsäojista tulevilla vesillä. Lisäksi Rynkäjokeen laskee paljon pelloilta tulevia vesiä. Pieksuluomaan ja Rynkäjokeen laskee myös Vapo Oy:n turvetuotantoalueen (153 ha) vedet Huidankeitaalta. Metsäojista ja pelloilta tulevien vesien määrä on huomattavasta suurempi kuin Kuuskeitaan tuotantoalueelta. Laskuojan virtaamat vaihtelevat vuosittain sadannan mukaan. Mikäli suunnitelman mukaiset vesiensuojelutoimet toteutetaan, ei turvetuotannosta arvioida aiheutuvan kalataloudellista haittaa tai vahinkoa. Koska kyseessä on kuitenkin pinta-alaltaan pieni turvetuotantoalue ja sen alapuolisiin vesiin laskee paljon samanlaisista maaperistä tulevia vesiä, hankkeella ei ole kalataloudellisia merkityksiä myöskään Rynkäjoessa tai sen alapuolisilla vesialueilla. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmaan liittyvässä Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmissa turvetuotannon nykykäytännön mukaisia vesiensuojelutoimenpiteitä ovat mm. laskeutusaltaat, sarkaojarakenteet ja lietteenpidättimet sekä pintavalutuskentät ja virtaamansäätö. Kuuskeitaalle on esitetty nykykäytäntöä vastaavia vesiensuojelurakenteita. Rakenteita tulee soveltaa kohteeseen sopivalla tavalla. Toimenpideohjelmassa ei ole esitetty lisätoimenpiteitä turvetuotannolle. Toimenpideohjelmassa vesienhoidon tavoitteisiin kuuluu Karvianjoen vesistöalueella turvetuotannon vesiensuojelun tason tehostaminen sekä ojitettujen soiden ennallistaminen mahdollisuuksien mukaan. Kuuskeitaan turvetuotantoalue kuuluu "Turvetuotannon palontorjuntaohjeen" (Sisäasiainministeriön määräyskokoelma) mukaisesti luokkaan 4 (IV), joten sen kalusto ja palokaivojen määrä määräytyvät sen mukaisesti. Hakija on hakemuksessa maininnut pelastus- ja sammutussuunnitelman esitettäväksi Honkajoen kunnan palopäällikölle ja palontorjunnassa tulee muutenkin täyttää yleisten palosuojelumääräysten mukaiset vaatimukset. Eristysojiin kaivettavat lietealtaat (12 kpl) osaltaan muodostavat riittävän sammutusvesivaraston normaaliolosuhteissa. Palavia nesteitä on esitetty varastoitavaksi alueelle litraa (öljyä) kerrallaan suojarakentein varustetuissa tankissa. Käyttö-, päästö ja vaikutustarkkailu toteutetaan hakemuksen tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Alueelle tulee kaksi kuormitustarkkailupistettä ja kaksi vesistötarkkailupistettä. Vesinäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa: 6

7 huhti-toukokuussa, elo-syyskuussa ja lokakuussa. Vesistötarkkailun tulokset esitellään tarkkailuraportissa vuosittain. 7 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on täydentänyt hakemustaan. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Honkajoen kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kankaanpään Seutu - lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmältä, Honkajoen kunnalta ja Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (jäljempänä ELY-keskus) on katsonut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa, jos jäljempänä olevat kannanotot otetaan luvan ehdoissa huomioon. Laskeutusaltaat tulee varustaa kahdella virtaamaa säätelevällä patorakenteella, jotka sijoitetaan siten, että ensimmäinen sijaitsee laskeutusaltaan yläpäässä tulevien ja toinen altaan alapäässä lähtevien vesien virtaamien tasaamiseksi. Vesienkäsittelyjärjestelmien mitoituksissa ja järjestelyissä tulee ottaa huomioon mahdolliset tulvatilanteet. ELY-keskus on katsonut, että vaikka Kuuskeitaan turvetuotantoalueella ei ole todennäköisiä pohjavesivaikutuksia. Lupaharkinnassa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että tuotantoalueen kunnostuksen yhteydessä ojia tai altaita ei saa kaivaa pohjamaahan asti eikä turvekerroksen alla olevia vettä pidättäviä maakerroksia saa puhkaista sellaisilla alueilla, joilla saattaa aiheutua haitallista pohjavesien purkautumista. Kuuskeitaan luontoselvitys on asianmukaisesti laadittu ja riittävä. Turvetuotantoalueen ja siihen liittyvän kuivatuksen vaikutukset eivät ulotu Natura alueelle eivätkä suojelualueille. ELY-keskus on katsonut, että turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, että syntyvät pöly-, melu- ja liikennehaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Ympäröivään maastoon tulee jättää riittävästi tarkoitukseen sopivaa suoja-

8 puustoa tai muuta kasvipeitteistöä estämään turvepölyn leviämistä avonaisimmilla alueilla. Tarvittaessa tulee suojapuustoa istuttaa kriittisemmille kohdille tai tuottajan on ryhdyttävä muihin tuotantoteknisiin toimenpiteisiin pölyhaittojen minimoimiseksi. Paloturvallisuuden osalta ELY-keskus on muistuttanut, että ainakin yhden tuotantoalueen vedenottopaikoista tulisi olla nk. ehtymätön vesilähde. Palavat nesteet on varastoitava niistä annettujen viranomaismääräysten sekä voimassaolevan paloturvallisuus- ja pelastussuunnitelman mukaisesti. Palontorjuntasuunnitelma tulee aina erikseen hyväksyttää alueellisella paloja pelastusviranomaisella. ELY-keskus on pitänyt esitettyä tarkkailusuunnitelmaa pääpiirteissään asianmukaisena, mutta edellyttänyt, että tuotantoalueen kuntoonpanovaiheen tarkkailua ja siihen liittyvää päästötarkkailua tulee tehdä ympäristönsuojeluohjeessa esitetyllä tavalla. Käyttötarkkailun ja kuormitustarkkailun tulee olla vuosittain toistuvaa ja jatkua koko turvetuotantoalueen tuotantokauden ja tarvittaessa vielä toiminnan päättymisen jälkeen. Kuormitustarkkailu tulee aloittaa ennen tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden kuntoonpanovaihetta, jotta kuntoonpanovaiheen aikaiset kuormitukset ja vesimäärät saadaan selvitettyä. Molempien pintavalutuskenttien kenttien tehoa tulee seurata. Kaikki ELYkeskukseen toimitettavat kuormitustiedot tulee toimittaa koko vuoden koostetietona (365 vrk). Kuuskeitaan tuotantoalueen vesistövaikutuksia tulee tarkkailla Rynkäjoessa kuivatusvesien laskuojan ylä- ja alapuolella. Vapo Oy:llä on Huidankeitaan alapuolinen vesistötarkkailupiste Pieksuluomassa, joka soveltuu myös Kuuskeitaan yläpuoliseksi havaintopaikaksi. Näytteet tulee ottaa samaan aikaan molemmista pisteistä. Kuuskeitaan tarkkailut ja raportointi olisi näin ollen suotavaa toteuttaa yhteistarkkailuna Vapo Oy:n tarkkailujen kanssa. Vapo Oy:llä on lisäksi alempana Samminjoessa Leppisoiden vesistötarkkailupisteet. Vesistövaikutustarkkailut tulee toteuttaa jokivesissä kolme kertaa vuodessa huhti-toukokuussa, elokuussa ja syys-lokakuussa. Vesistötarkkailunäytteet saa ottaa vain asianmukainen, laatujärjestelmässä oleva näytteenottolaitos, ja tulokset tulee toimittaa ympäristöhallinnon vedenlaaturekisteriin. Melu- ja pölytarkkailu voidaan toteuttaa osana käyttötarkkailua. Tarkkailupäiväkirjoissa tulee siten olla kaikki melu- ja pölytilanteisiin liittyvä oleellinen tieto, kuten koneiden työajat, tuulen suunnat ja -voimakkuudet, kuormaus- ja kuljetusliikenteen toiminta-ajat jne., sekä mahdolliset erityistilanteet esimerkiksi erityisen voimakkaiden tuulten aiheuttamat mahdolliset pölykulkeumat. Mikäli jatkossa alkaa ilmetä varsinaisesti turvetuotannosta aiheutuvia meluja pöly- ja pohjavesihaittoja tai muita haittoja, tulee niiden osalta erikseen harkittavasti laatia erilliset tarkkailuohjelmat. 8

9 9 Siikaisten kunnassa ollaan laatimassa kalataloudellista tarkkailuohjelmaa mm. Hirvijärven, Samminjoen ja Rynkäjoen alueille. Samminjoen ja Rynkäjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu kattaa mm. Otamonjoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden ympäristölupien sisältämät kalataloudelliset tarkkailuvelvoitteet. Kalataloustarkkailuohjelma tulee tarkistuttaa ja hyväksyttää Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksiköllä. Mahdollista jälkihoitovaiheen tarkkailua tulee tehdä kunnan ympäristöviranomaisen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla ja määräämän ajan. Kuuskeitaan turvetuotantoalueesta tulee myöhemmin laatia erillinen, koko tuotantoaluetta koskeva jälkihoitosuunnitelma, josta käy ilmi tuotannon loppuminen ja alueella tehtävät jälkitoimet. Siinä on kuvattava vesienkäsittelyn jatkaminen, sekä päästö-, kuormitus- ja vesistötarkkailun hoitaminen myös tuotannon loputtua. Kyseinen suunnitelma tulee lähettää Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen tuotannon lopettamista ko. alueella. 2) Honkajoen kunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa Jussilan Tila Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Kunta on esittänyt lupaehdoksi velvoitetta laatia yleissuunnitelma, jossa kiinnitetään erityistä huomiota alueen vaiheittaiseen maisemointiin ja alueen jälkikäyttöön sekä aineksenoton sopeuttamiseen edellä mainittuihin toimenpiteisiin. 3) Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitos kuntayhtymä terveysvalvonta on lausunnossaan vaatinut, että turvetuotantoalueelta johdettavat vedet tulee puhdistaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyväksikäyttäen. Turvetuotannon pöly- ja meluhaittojen minimoimiseksi tulee myös tuotantomenetelmille ja kalustolle asettaa vaatimus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että näiltä alueilta leviäisi mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Alueen kuntoonpano ja turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta meluhaittaa. Tuotantoalueen ojia ja laskeuma-altaita ei saa kaivaa niin syviksi, että pohjaveden purkautuminen voisi tapahtua näiden kautta. Tuotantoalueen tukikohtaan sijoitetut polttoainesäiliöt tulee sijoittaa katettuun suoja-altaaseen ja muutkin kemikaalit ja ongelmajätteet tulee varastoida siten, ettei päästöjä maaperään pääse tapahtumaan. Jätehuolto tulee muutoin hoitaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hakijan vastine Hakija on ilmoittanut, että se tulee noudattamaan terveysvalvonnan johtajan sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen esittämiä vaatimuksia. Vesien tarkkailussa ollaan yhteistyössä Vapo Oy:n kanssa. Honkajoen kunnan esittämät näkemykset otetaan myös huomioon.

10 10 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto myöntää Jussilan tila Oy:lle ympäristöluvan Kuuskeitaan turvetuotantoon Honkajoen kunnassa Karvianjoen vesistön Rynkäjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 35 ha. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 2 olevan piirustuksen mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Rynkäjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olevien piirustusten mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kahden pintavalutuskentän sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

11 11 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

12 12 Tarkkailut 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman tarkkailuohjelman mukaisesti täydennettynä yläpuolisella havaintopaikalla. Kalataloustarkkailu on toteutettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna alueen muiden kuormittajien kanssa. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen kuntoonpanon aloittamista. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 12. Luvan saajan on pidettävä laskuojat kunnossa. 13. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 280 euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.

13 Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 13 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

14 14 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osilta. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kuuskeitaan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta suuri osa on ojitettu. Tuotantoalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä lähialueiden Natura alueiden luontoarvoja. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Kuuskeitaan olosuhteissa. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Kuuskeitaan suon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Hankkeen kuivatusvesien johtamisesta aiheutuvat päästöt ja niiden vaikutukset vesistössä eivät vaaranna Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen tavoitteiden toteutumista. Kyseisessä toimenpideohjelmassa turvetuotannon nykykäytännön mukaisia vesiensuojelutoimenpiteitä ovat mm. laskeutusaltaat, sarkaojarakenteet

15 Lupamääräysten perustelut ja lietteenpidättimet sekä pintavalutuskentät ja virtaamansäätö, jotka vesiensuojelurakenteet otetaan käyttöön Kuuskeitaan alueella. Toimenpideohjelmassa ei ole esitetty lisätoimenpiteitä turvetuotannolle. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksessä 5. Määräykset 6 ja 7 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 10 ja 11 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi pintavalutuskenttien alapuolisista laskuojista. Lupamääräys 13 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 15

16 16 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 1. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, 2. Honkajoen kunnan ja 3. Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitos kuntayhtymä terveysvalvonnan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jussilan tila Oy Jäljennös päätöksestä Honkajoen kunta Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Honkajoen kunnan terveydensuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

17 17 Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Honkajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Kankaanpään Seutu -nimisessä sanomalehdessä.

18 18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Heikki Penttinen Juha Helin Kristiina Toivila Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (puheenjohtaja), Juha Helin ja Kristiina Toivila. Asian on esitellyt Kristiina Toivila. KT/sl

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

20 Kartta 1 ja 2 pintavalutuskentät Liite 2 Kuuskeitaan turvetuotantoalue

21 KUUSKEITAAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuulitiedot - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan laskuojista ennen pintavalutuskenttiä ja niiden jälkeen seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä ) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/2 vk 1 kerta/vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph.

22 Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojiin johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttiä ja niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.