Honkinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Alajärvi

Transkriptio

1 1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 34/2012/1 Dnro LSSAVI/451/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Honkinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Alajärvi JR Turve Oy Soinintie Alajärvi HAKEMUS JR Turve Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Honkinevan 58,7 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Alajärven kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-alue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Honkinevan turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija on vuokrannut turvetuotantoon suunnitellut tilat Tukkikangas ( ) ja Rantakangas ( ) 25 vuoden mittaisilla sopimuksilla. Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Honkinevalla ei ole erityisiä aluevarauksia. Nevan itäpuolinen Niemikankaan alue on maakuntakaavassa merkitty maaaineksen ottoalueeksi ja noin 2 km Honkinevalta koilliseen on Moukariharjun pohjavesiesiintymä. Lisäksi Honkinevan vesistövaikutusalueeseen kuuluvaa Kuninkaanjokea koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys IV, jonka mukaisesti kyseisen vesistöalueen turvetuotantoalueiden suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Alueella ei ole yleis- eikä asemakaavaa.

2 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Honkinevan turvetuotantoon suunniteltu, eritysojien rajaama alue on 61 ha, josta tuotantopinta-alan osuus on 58,7 ha. Alue koostuu yhdestä tuotantolohkosta ja kahdesta auma-alueesta, pintavalutuskentästä, tie- ja tukialueista. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan. Tukikohta sijaitsee aumojen välittömässä läheisyydessä. Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Honkinevan kunnostusvaiheen arvioidaan kestävän 1-3 vuotta. Vuosittain tuotantopäiviä on ajoittuen normaalikesinä toukokuun lopusta elokuun alkupuolelle. Arvioitu tuotantoaika on 25 vuotta. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta, joka toimitetaan todennäköisimmin Pietarsaaressa sijaitsevalle Alholmens Kraftin voimalaitokselle. Turpeen korjuussa käytetään joko mekaanista kokoojavaunua tai Hakumenetelmää. Arvioitu jyrsinturpeen vuosituotanto on keskimäärin m³ vuodessa. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Honkinevan vuokrasopimuksissa edellytetään, että vuokra-alue tulee palauttaa vuokranantajalle kuivatukseltaan metsätalouden käyttöön soveltuvana. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojat lietetaskuineen, sarkaojapidättimet ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustettu laskeutusallas sekä pintavalutuskenttä. Pintavalutuskentän pinta-ala on 2,3 ha, mikä on 3,9 % tuotantopintaalasta. Kenttä on metsäojitettua suota, jonka turvepaksuus on koko pintavalutuskentän alueella yli 0,5 m. Pintavalutuskentällä olevat metsäojat tukitaan. Työt pyritään tekemään niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa alueen kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuudelle. Taulukossa 1 on esitetty arvio Honkinevan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen aiheuttamista vuosittaisista päästöistä alapuoliseen vesistöön. Laskelmassa on käytetty ominaispäästölukuina Vaskiluodon Voima Oy:n pintavalutuskentillä varustettujen soiden velvoitetarkkailutuloksia vuosilta

3 3 Melu ja liikenne Polttoaine ja jätteet Taulukko 1. Honkinevan turvetuotantoalueen päästöt vesistööön (brutto) Honkineva (brutto) Päästöt Ala Kiintoaine Kok.P Kok.N ha kg/a kg/a kg/a Kuntoonpanovaihe 58, Tuotantovaihe 58, Turvekuljetuksia ajetaan Honkinevalta vuosittain syksyn keskitalven aikana. Keskimääräinen kuljetusmäärä vaihtelee tällöin 4-10 rekkakuormaa päivässä. Kuljetusreitti kulkee paikallistiestön kautta Laukaa-Kyyjärvi maantielle ja edelleen Alajärven Hoiskon risteyksestä Vimpelin suuntaan. Arvioitu jyrsinturpeen vuosituotanto on keskimäärin m³ vastaten noin 320 rekan ajosuoritetta. Turvekuljetuksiin liittyvä rekkaliikenne saattaa aiheuttaa ajoittaista liikennemelua. Työmaakoneiden polttoaineena käytettävää kevyttä polttoöljyä säilytetään huoltoalueella noin 1500 litran farmarisäiliössä, joka sijoitetaan määräysten mukaisesti kovalle ja tasaiselle alustalle. Turvetuotantokoneet huolletaan tukikohta-alueella, jonne rakennetaan myös jätteiden keräys- ja säilytystilat. Huollossa syntyvä jäteöljy ja öljyiset jätteet kootaan tukikohta-alueelle, missä niitä säilytetään jäteöljysäiliöissä tai suojatuissa astioissa. Tuotantoalueella syntyvät muut jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Aumamuovia Honkinevalla käytetään noin 2000 kg vuodessa. Tästä syntyvä muovijäte kuljetetaan läheiselle Millespakan jätteenkäsittelyasemalle. Taulukossa 2 on arvio Honkinevalla vuosittain syntyvistä ongelmajätteistä. Taulukko 2. Ongelmajätekertymä Honkinevalla Jäte Määrä (kg/vuosi) Jäteöljyt 75 Öjyiset jätteet 40 Tynnyrit 1 (kpl) Akut ja paristot 30 Polttoöljyjäte (satunnaisesti) 14 Alueella syntyvistä ongelmajätteistä tehdään tarvittaessa sopimus ongelmajäteyrityksen kanssa.

4 Hakemussuunnitelman liitteenä olevassa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen ja muun puuaineksen, kivien, mineraalimaiden, pintamaiden sekä laskeutusaltaiden lietteen määriä, käyttöä ja ympäristövaikutuksia. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan arvion mukaan sarkaoja-altaat, laskeutusaltaat ja pintavalutus edustavat ympäristönsuojelulliset ja teknis-taloudelliset näkökohdat huomioiden parasta mahdollista käyttökelpoista tekniikkaa Honkinevalla. Hakija pitää esitettyjä vesiensuojelurakenteita myös ympäristön kannalta parhaana käytäntönä. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Honkineva sijaitsee Alajärven Kortekylässä, noin 16 km Alajärven keskustasta itään. Honkinevan kokonaispinta-ala on 178 ha ja neva on lähes kokonaan ojitettu. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja alue rajoittuu moreenimaastoon. Honkineva on ojitusten takia luonnontilansa menettänyt suoalue, joka nykyisin muodostuu tiheäpuustoisista rämemuuttumista ja tavallisista kangasmetsätyypeistä. Honkinevan turpeista on 31 % rahkavaltaisia ja 69 % saravaltaisia. Koko turvekerroksen keskimaatuneisuus on 5,9. Suurin havaittu turvepaksuus on 3,1 m. Suon pohja on paikoin epätasainen. Pohjamaa on moreenia. Turvetuotantoon suunniteltu, eristysojien rajaama aluekokonaisuus on 61 ha, josta tuotantopinta-alan osuus on 58,7 ha. Alue on kokonaisuudessaan ojitettu, eikä sillä ole erityisiä luontoarvoja. Honkinevan hankealue on syrjäisellä metsä/suoalueella. Lähimmät asuinkiinteistöt ovat luoteessa 2,2 km:n etäisyydellä turvetuotantoalueesta ja lähimpiin kyliin on matkaa 2,7 3,3 km. Lähin tie on 2,7 km hankealueen länsipuolella kulkeva Lehdonperälle ja Marjoperälle johtava kylätie. Alle 2 km:n etäisyydellä hankealueesta ei ole viljelyssä olevia peltoalueita. Tuotantoalueen syrjäisestä sijainnista johtuen tuotannosta ei aiheudu pölytai meluhaittoja. Lähin turvetuotantoalue on 1,7 km Honkinevalta lounaaseen sijaitseva Taatinneva. Lisäksi Honkinevan itä-kaakkoispuolella on yli 1000 ha:n laajuinen, Saarijärven reitin vesistöalueella sijaitseva turvetuotantoalueiden keskittymä lähimmillään noin 3 km:n etäisyydellä. 4

5 5 Luontoarvot ja pohjavesialueet Vesistö Kesällä 2010 tehtiin kasvillisuuselvitys Honkinevan 61 hehtaarin suuruisella turvetuotantoon suunnitellulla alueella. Honkinevalta löytyi kahta eri suotyyppiä, jotka ovat kangasrämemuuttuma ja isovarpurämemuuttuma. Lisäksi Honkinevalla esiintyi puolukkatyypin kuivahkoa ja mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää eli tavallisimpia metsätyyppejä. Sammalista vallitsevina ovat seinäsammal ja rämerahkasammal. Pintavalutuskenttä on ojitettua isovarpurämemuuttumaa, jossa kasvaa noin 2-5 m korkeaa mäntypuustoa. Selvitysalueelta ei löytynyt alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. Alueen linnusto koostuu pääasiassa karujen metsien peruslajeista ja varsinaisille suolajeille Honkinevan soveltuvuus on huono. Nisäkkäistä todennäköisimpiä alueella esiintyviä lajeja ovat metsäjänis, kettu, orava ja hirvi. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurantaan ei ole vuosina ilmoitettu havaintoja Honkinevan ympäristöstä. Honkineva ei hakemuksen mukaan myöskään sovellu suolintujen pesimäympäristöksi eikä sillä ole erityistä merkitystä muuttolintujen levähdys- tai ruokailualueena. Honkinevan alueella ei ole luonnonsuojelulain, vesilain tai metsälain perusteella suojeltavia luontotyyppejä. Honkinevan suot ovat ojituksen johdosta jo luonnontilansa menettäneet, eikä niillä ole merkittäviä luontoarvoja lukuun ottamatta mahdollista arvoa retkeily- ja metsästysmaastona ja marjamaina. Honkineva ei sisälly suojeluohjelmiin eikä hankealueen läheisyydessä ole suojelukohteita eikä myöskään pohjavesialueita. Nevan pohjoispuolella on kaakko- luodesuunnassa kulkeva Moukariharjun pohjavesiesiintymä, joka ulottuu lähimmillään noin 2 km:n etäisyydelle hankealueesta. Vesistö ja vedenlaatu Honkinevan hankealue sijaitsee Ähtävänjoen vesistön Kuninkaanjoen valuma-alueella sijaitsevalla Hämeenjoen valuma-alueella (47.056). Hankealueen kuivatusvedet johdetaan laskuojan (0,2 km) kautta Niskapuroon (3,0 km) ja edelleen Hämeenjokeen (4,3 km), joka laskee Kuninkaanjokeen. Kuninkaanjoki laskee Alajärveen.

6 Niskapuro on noin 4 km:n mittainen puro, joka saa alkunsa Honkinevan pohjoisosasta. Puron valuma-alue on 6,3 km² ja se koostuu metsä- ja suoalueista. Puron valuma-alueella ei ole nykyisin turvetuotantoa. Honkinevan hankealueen osuus Niskapuron valuma-alueesta on 9,7 %. Hämeenjoki saa alkunsa Hangasnevan lounaisosasta. Joki on 14,2 km:n pituinen laskien Kuninkaanjokeen. Hämeenjoen valuma-alue on laajuudeltaan 44,43 km² ja se koostuu pääosin metsistä ja pelloista. Valuma-alueella on kaksi yksityistä turvetuotantoaluetta yhteispintaalaltaan noin 28 ha. Honkinevan hankealueen osuus Hämeenjoen valumaalueesta on 1,4 %. Kuninkaanjoki on 37 km pitkä ja laskee Alajärveen Levijoen kylän luoteispuolella. Kuninkaanjoen valuma-alue on yläosaltaan metsä- ja suovaltainen, joen alaosaa reunustavat laajahkot peltoalueet. Valumaalueella on viisi turvetuotantoaluetta kokonaistuotantopinta-alaltaan noin 338 ha. Honkinevan vesistövaikutusalueeseen sisältyy ainoastaan Hämeenjoen liittymän alapuolinen Kuninkaanjoen alaosa (47.051), jonka valuma-alue on 268,41 km². Honkinevan hankealueen osuus Kuninkaanjoen alaosan valuma-alueesta on 0,2 %. Honkinevan alapuolisista vesistöistä ainoastaan Kuninkaanjoesta on saatavissa vedenlaatutietoja. Pääosa näytteistä on otettu joen yläosalta. Alajuoksun veden laatua on seurattu vain vuonna 2005 Hoisko Soini maantiesillalta läheltä jokisuuta. Kuninkaanjoki on 2000-luvun vedenlaatutietojen perusteella hyvin tummavetinen ja ravinteikas. Veden vuodenaikaisvaihtelut ovat huomattavan suuria. Esimerkiksi kokonaisfosforipitoisuuden perusteella arvioituna joen rehevyysluokitus vaihtelee rehevästä ylirehevään. Yläjuoksulla veden happipitoisuus on ajoittain ollut virtavesistölle epätyypillisen alhainen. Kuninkaanjoki on luokiteltu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa ekologisesti ja kemiallisesti hyvään tilaan. Alajärvi on vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu ekologisesti huonoon ja kemiallisesti hyvään tilaan ja tavoitteena on hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Kalastus ja kalasto Kuninkaanjoessa on luonnonvarainen purotaimenkanta. Syksyllä 2010 tehdyissä sähkökoekalastuksissa taimenia löytyi kaikilta kolmelta joen yläja keskiosissa sijainneelta kalastuskohteelta. Koskikohtaiset taimentiheydet vaihtelivat 2,2 9,9 yksilöä/100 m². Taimenen esiintymisestä tasaisten peltoalueiden halki virtaavalta joen alajuoksulta ei ole havaintoja. Kuninkaanjoen vuoden 2010 sähkökoekalastukset olivat osa Ähtävän-, Purmon- ja Kruunupyynjoen kalataloudellista yhteistarkkailua. Lähimmän 6

7 sähkökoekalastuskohteen etäisyys Hämeenjoen liittymästä mitattuna oli vesistöä pitkin 10,5 km. Hämeenjoen liittymän alapuolinen jakso Kuninkaanjoesta virtaa pääasiassa peltoalueiden läpi. Se poikkeaa selvästi keski- ja yläosan koskimaisista osuuksista, siksi hakemuksen mukaan sähkökoekalastuksen tuloksista ei voi tehdä päätelmiä joen alaosan kalastosta. Taimenten lisäksi koskialueilta on tavattu mateita, kivennuoliaisia, kivisimppuja ja pikkunahkiaisia. Kuninkaanjoessa on myös ahvenia ja särkiä. Rapuja joessa ei tiettävästi ole. Vuotta 2006 koskevan kalastustiedustelun mukaan Kuninkaanjoen alaosalla kalasti yhteensä 40 ruokakuntaa. Vuosisaalis oli 20 kg ahventa, 27 kg haukea ja 67 kg särkeä. Hakija on täydentänyt hakemustaan toimittamalla aluehallintovirastoon tulokset Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy:n toimesta Hämeenjoessa ja Niskapurossa tehdyistä sähkökoekalastuksista. Hämeenjoessa kalastettu kohde oli noin 35 m pitkä ja 3,5 m leveä koskijakso, jossa veden kokonaissyvyys oli 0,1-0,3 m ja näkösyvyys 0,2 m. Pohja-aines oli pääosin soraa ja kiviä, rantaviivan tuntumassa myös hiekkaa. Niskapurossa kalastettu kohde oli kivikkoinen noin 30 m pitkä ja 1,5 m leveä purojakso, jossa veden kokonaissyvyys oli 0,1-0,3 m ja näkösyvyys 0,2 m. Pohja-aines oli pääosin soraa ja kiviä, pienissä suvannoissa myös hiekkaa. Kummassakaan kohteessa, Niskapurossa tai Hämeenjoessa, ei saatu saalista eikä tehty havaintoja kaloista, ravuista tai pikkunahkiaisista Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Honkinevan alueen valumia ei ole tutkittu, mutta vanhoilla ojitetuilla soilla keskivalumat vaihtelevat yleensä 6-10 l/s km². Kunnostusvaiheen ojitusten arvioidaan kasvattavan 61 ha:n laajuisen, jo aiemmin ojitetun alueen keskivaluman noin 10 l/s km² suuruiseksi. Turvetuotantoalueen alapuolisen Niskapuron suuosassa virtaamien laskennallinen lisäys on tällöin noin 7 % ja vedenkorkeuden teoreettinen nousu enimmillään alle 10 cm. Hämeenjoen ja Kuninkaanjoen virtaamiin ja vedenkorkeuksiin turvetuotantoalueen ojituksilla ei ole vaikutusta. Tuotantovaiheen aikana Niskapuron valumat, virtaamat ja vedenkorkeudet palautuvat vähitellen kohti nykyistä tilannetta. Honkinevan alapuolisissa vesistöissä ei ole virtaama- tai vedenkorkeusasemia. Vertailuvesistönä käytetyn Ylistaron Kainastonluoman vuosien tuloksista arvioituna vesistökohtaiset virtaamien ääri- ja keskiarvot (l/s) ovat seuraavia: 7

8 8 Niskapuro (F=6,3 km²) Hämeenjoki (F=44,4 km²) Kuninkaanjoki (F= 268,4 km²) HQ MQ NQ 0,1 0,4 2,7 Turvetuotantohankkeen vesistövaikutusten arvioinnin luotettavuutta heikentää virtaama- sekä vedenlaatutietojen puuttuminen Niskapurosta ja Hämeenjoesta. Vertailuvesistön virtaamatietojen ja Vaskiluodon Voima Oy:n kuormitustarkkailuaineiston perusteella tehdyn arvion (taulukko 3) mukaan Honkinevan kunnostus saattaa kohottaa huomattavasti Niskapuron ravinne- ja kiintoainepitoisuuksia. Hämeenjoessa kiintoainepitoisuuden laskennallinen kasvu on noin 1 mg/l, mutta Kuninkaanjoen alaosalla ennakoidut pitoisuusmuutokset ovat joko hyvin pieniä tai niitä ei ole odotettavissa lainkaan. Tuotantovaiheessa pitoisuusmuutosten arvioidaan jäävän fosforin ja kiintoaineen osalta pieniksi, mutta typpipitoisuudet saattavat edelleen kasvaa Niskapurossa yli 300 µg/l ja Hämeenjoessa 50 µg/l. Taulukko 3. Arvio Honkinevan turvetuotantoalueen aiheuttamista ravinneja kiintoainepitoisuuksien muutoksista alapuolisessa vesistössä (laskettu bruttopäästöistä) Vesistö P (kok) N(kok) Kiintoaine (µg/l) (µg/l) (mg/l) Kunnostusvaihe Niskapuro Hämeenjoki ,4 Kuninkaanjoen alaosa 0 4 0,2 Tuotantovaihe Niskapuro ,9 Hämeenjoki ,1 Kuninkaanjoen alaosa Vaikutus kalatalouteen Honkinevan turvetuotannon vesistövaikutukset kohdistuvat selvimmin Niskapuroon sekä vähäisempinä myös Hämeenjoen alaosalle. Kalaston kannalta haitallisin kuormitustekijä on kiintoaine, jonka pitoisuus saattaa Niskapurossa kasvaa ajoittain kalojen kannalta haitalliseksi. Hämeenjoessa pelkästään turvetuotantoalueelta kulkeutuva kiintoaine ei aiheuta kalastohaittoja, mutta sillä voi olla merkitystä lisäkuormituksena, mikäli joen nykyiset kiintoainepitoisuudet ovat lähellä kaloille haitallisia arvoja. Kalataloudellisesti merkittävimmän Kuninkaanjoen osalta turvetuotantohankkeen vaikutusten arvioidaan jäävän pieniksi, sillä kaloille haitallisia veden laatumuutoksia ei Kuninkaanjoessa ole odotettavissa. Honkinevan kuivatusvesiä kulkeutuu ainoastaan Kuninkaanjoen alaosalle,

9 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu joten keski- ja yläjuoksun taimenhabitaatit jäävät vaikutusalueen ulkopuolelle. Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Hankkeella ei ole vaikutuksia pohjaveteen tai sen käyttöön. Turvetuotantoon liittyvä merkittävin onnettomuusriski on tulipalon vaara. Honkinevan turvetyömaalla sovelletaan vuonna 2006 päivitettyä sisäasiainministeriön ohjetta turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Honkinevalle rakennetaan yhdeksän paloallasta. Myös laskeutusaltaassa olevaa vettä voidaan tarvittaessa käyttää sammutusvetenä. Poikkeuksellisen runsaiden sateiden tai suurtulvien aiheuttamat hätätilanteet eivät Honkinevalla ole mahdollisia, koska alueella ei ole suurtulville herkkiä vesistöjä. Hakija esittää Honkinevan vesistö- ja kalataloustarkkailun toteuttamista osana Ähtävän-, Purmon- ja Kruunupyynjoen yhteistarkkailua siten, että Kuninkaanjoen alaosalle lisätään yksi tarkkailupaikka. Hakija on tehnyt esityksen käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaksi, johon sisältyy pintavalutuskentän tehon tarkkailu. 9 Korvaukset Honkinevan toiminnoista ei aiheudu korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on täydentänyt hakemustaan tarkentamalla tietoja vesienkäsittelyrakenteista, kalastosta, vesistön tarkkailusta sekä täydentänyt asianosaislistaa. Hakija on täydentänyt hakemustaan toimittamalla aluehallintovirastoon Niskapuron ja Hämeenjoen sähkökoekalastustiedot. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Alajärven kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Järviseutu-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta

10 lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta, Alajärven kaupungilta sekä Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksen täydennyksen johdosta on pyydetty lausuntoa mennessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta (kalatalousryhmä). 10 Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue katsoo esitettyjen vesienkäsittelymenetelmien yhdessä täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön mukaisen vesienkäsittelyn vaatimukset, kun pintavalutuskenttä rakennetaan toimimaan ympärivuotisesti. Toiminnanharjoittajan on rakennettava ensin pintavalutuskenttä ja laskeutusaltaat vettä padottavine rakenteineen. Sen jälkeen siirrytään itse tuotantokentän ojitukseen ja muokkaukseen. Mikäli ympäristölupa myönnetään on lupamääräyksillä pyrittävä takaamaan vesiensuojelurakenteiden toiminta turvaamaan alapuolisen vesistön kunto, kunnossapidon tiivis omavalvonta, kuormituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ELY-keskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Tuotannon päätyttyä tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden kautta kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. Hakijan tulee toimittaa ELY-keskukselle sähköisesti TYVI-palvelun kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Hankkeelle ei tule myöntää toiminnan aloituslupaa. Kunnostustöiden aloittaminen muuttaa suon olosuhteet lopullisesti, jolloin sen palauttaminen entiselleen ei onnistu ja tällöin muutoksenhaku tulisi hyödyttömäksi. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalousryhmä toteaa, että Kuninkaanjoen kalataloudellinen arvo on poikkeuksellisen suuri alkuperäisen purotaimenkantansa vuoksi. Taimenkanta on, joen suhteellisen heikosta vedenlaadusta huolimatta, säilynyt varsin elinvoimaisena. Kuninkaanjoen vedenlaatua ei kuitenkaan voida pitää

11 purotaimenvesistölle soveltuvana ja taimenkannan turvaamiseksi pitäisi vedenlaatua parantaa. Lupahakemuksessa ei ole esitetty selvityksiin perustuvaa tietoa toiminnan vaikutusalueella olevan Niskapuron, Hämeenjoen ja Kuninkaanjoen alaosan kalakannoista. Honkinevan ja Alajärven välisen korkeuseron perusteella voidaan kuitenkin vaikutusalueen vesistöissä arvioida olevan purotaimenille soveltuvia virtapaikkoja. Koekalastustuloksien puuttuessa on etenkin Niskapuron ja Hämeenjoen mutta myös Kuninkaanjoen alaosan kalataloudellista arvoa pidettävä vähintään yhtä suurena kuin Kuninkaanjoen keski- ja yläosan uomilla. Turvetuotanto vaikuttaa äärevöittävästi alapuolisten uomien virtaamiin, jolloin kalakannoille haitalliset alivirtaamatilanteet yleistyvät, mikä heikentää varsinkin Niskapuron ja Hämeenjoen kalataloudellisia edellytyksiä. Hakemuksessa esitetyn vaikutusalueen vesistöjen hyvin niukan vedenlaatuaineiston perusteella ei voida luotettavalla tavalla arvioida, onko vaarana, että tuotantotoiminnasta aiheutuva kuormituksen lisäys voi pitkään jatkuvan tuotannon aikana aiheuttaa arvokkaan kalakannan tuhoutumisen ja vesistön pilaantumisen. Vedenlaatu on todennäköisesti jo nykyisellään lähellä purotaimenen sietokyvyn rajaa. Epävarmuuden vallitessa on arvioitava, että uudesta turvetuotannosta aiheutuu vesistön merkittävää pilaantumista, jolloin hakemus on hylättävä. 3) Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunta esittää, että Alajärvi on luokiteltu ekologisesti huonoon tilaan ja Alajärven kunnostus hanke pyrkii parantamaan Alajärveä. Tämän takia kaikkiin Alajärven vesistöä kuormittaviin hankkeisiin tulee suhtautua kriittisesti. Uusilla turvetuotantoalueilla tulee olla vesienhoidon kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka. Peruskäsittelyn lisäksi tulee vaatia pintavalutus- tai kasvillisuuskentät, jotka toimivat myös ylivirtaama-aikana. 11 Muistutukset 4) Järviseudun ja Ähtärinreitin kalastusalueet eivät vastusta ympäristöluvan myöntämistä yhteisessä muistutuksessaan, mutta edellyttävät seuraavien asioiden huomioonottamista ympäristöluvasta ja sen ehdoista päätettäessä: - Kaloille ja ravuille sekä kalastukselle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi on tuotantoalueella käytettävä parasta käyttökelpoista puhdistustekniikkaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuivatusvesien humuspitoisuuden alentamiseen ja humuksen pääsyn estämiseen tuotantoalueen alapuolisiin vesistöihin. Vesiensuojelutoimenpiteiden tulee olla kunnossa jo ennen kuin varsinainen tuotanto alueella voidaan aloittaa. - Luvansaajalle on määrättävä tarkkailuvelvoite, jonka mukaan tuotantoalueelta lähtevien vesien laatua on seurattava näytteenotoin vähintään kuusi kertaa vuodessa. Näytteenottojen tulee painottua

12 kevät-kesäaikaisiin tulvahuippuihin tuotantokauden ajalle. Tarkkailun tuloksista on vuosittain raportoitava myös Järviseudun ja Ähtärinreitin kalastusalueille. - Purotaimenen mahdollinen esiintyminen Hämeenjoessa on selvitettävä sähkökoekalastuksin ennen ympäristöluvan myöntämistä. - Mikäli Hämeenjoessa esiintyy purotaimenta, luvansaajalle on annettava kalataloudellinen tarkkailuvelvoite, jonka mukaan Hämeenjoessa on suoritettava vuosittain sähkökoekalastus purotaimenkannan tilan seuraamiseksi. Muussa tapauksessa tarkkailun on keskityttävä Kuninkaanjokeen. Tarkkailun tuloksista on vuosittain raportoitava myös Järviseudun ja Ähtärinreitin kalastusalueille. - Luvansaajalle on määrättävä tuotantoalueen koko ja kuormittavuus huomioiden riittävän suuri vuosittainen kalatalousmaksu - Ympäristöluvan ehdot tulee tarkistaa vähintään kahdeksan vuoden välein, jonka yhteydessä luvansaaja on velvoitettava selvittämään tuotannosta mahdollisesti aiheutuneet haitat purkuvesistön kalastukselle sekä kala- ja rapukannalle sekä korvaamaan ne. Suunnitellun Honkinevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien laskureittinä toimiva Kuninkaanjoki on kalataloudellisesti erittäin arvokas siinä esiintyvän luontaisen purotaimenkannan vuoksi. Tästä syystä vesiensuojelutoimenpiteisiin ja niiden toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Koska pienten jokien sivuhaaratkin voivat purotaimenen menestymisen ja lisääntymisen kannalta olla merkittäviä, tulee varmistua myös Hämeenjoen kalastosta ennen kuin kalataloustarkkailun sisällöstä päätetään. Lisäksi tulee huomioida, että alkuperäisen purotaimenkannan lisääntymiselle mahdollisesti aiheutuvaa haittaa on käytännössä mahdoton korvata tuki-istutuksin, koska alkuperäistä kantaa ei ole viljelyssä. Näin ollen on toimittava siten, että haittaa ei saa päästää edes syntymään. Muussa tapauksessa ympäristölupaa ei tule myöntää. Vesiensuojelutoimilta tulee vaatia paljon jo senkin vuoksi, että Honkinevan mahdollisen turvetuotantoalueen kuivatusvesien ensimmäinen alapuolinen järvi, Alajärvi, on jo entuudestaan voimakkaan valuma-alueelta tulevan ulkopuolisen kuormituksen kuormittama ja ekologisen luokituksen mukaan heikossa tilassa. Tästä syystä järveen kohdistuvan kuormituksen lisäämistä tulisi ehdottomasti välttää. Kuormitus turvetuotantoalueilta voi tulla tunnetusti yllättävinä kuormituspiikkeinä esimerkiksi rankkasateiden yhteydessä. Tämän vuoksi on oleellista, että kuivatusvesistä otettavien näytteenottokertojen lukumäärä on edes jotenkin riittävällä tasolla, jotta todennäköisyys havaita näitä kuormituspiikkejä kasvaisi. Lisäksi näytteenottojen täytyy tapahtua silloin, 12

13 kun virtaamatkin ovat paikalliset olosuhteet huomioiden vähintään keskimääräisiä. Toiminnasta aiheutuvien haittojen määrää ja laatua tulee tarkemmin tarkastella luvanhakijan toimesta ympäristölupaa uusittaessa. Mikäli osoittautuu, että haittoja on ilmennyt oletettua enemmän, tulee se tällöin huomioida kalatalousmaksun määrässä. Hakijan vastine Aluehallintovirasto pyysi toimittamaan vastineen yhteydessä vielä selvityksen Niskapuron, Hämeenjoen ja Kuninkaanjoen alaosan kalastosta ja kalataloudellisesta merkityksestä. Hakemuksen täydennys Kuninkaanjoen alaosan kalaston ja kalastuksen osalta hakija viittaa lupahakemuksessa esitettyihin kalastustiedustelun tuloksiin. Hakija esittää, että Hämeenjoen ja Niskapuron kalataloudellinen tila selvitetään loppukesään ajoittuvilla sähkökoekalastuksilla, jotka tehdään ennen turvetuotannon aloittamista, mikäli ympäristölupa hankkeelle myönnetään. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen lausuntoon hakijalla ei ole huomauttamista. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän vaatimukseen lupahakemuksen hylkäämisestä kalastohaittojen vuoksi hakija esittää, että lupahakemuksen mukainen turvetuotanto ei aiheuta alapuolisissa vesistöissä niin merkittäviä muutoksia, että niistä olisi haittaa kalastolle. Kalastoselvityksen täydentämisen osalta hakija viittaa vastineensa alussa esittämäänsä. Turvetuotannosta aiheutuva kokonaiskuormitus on todennäköisesti pienenemässä lähivuosina, sillä nykyisin tuotannossa olevan ja vain perustason vesiensuojelurakenteilla varustetun Taatinnevan alue on vähitellen jäämässä pois tuotannosta. 3) Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunnan lausuntoon hakijalla ei ole huomauttamista. 4) Järviseudun ja Ähtärinreitin kalastusalueiden yhteiseen muistutukseen hakija ilmoittaa, että kuormitustarkkailun sisältö määrätään nykyisin ympäristölupakäsittelyn yhteydessä. Honkinevan vesistö- ja kalataloustarkkailut on mielekästä toteuttaa osana Ähtävänjoen vesistöjen yhteistarkkailuja ja kyseisissä yhteistarkkailuohjelmissa esitetyllä tavalla. Hämeenjoki voidaan tarvittaessa lisätä kalataloudellisen yhteistarkkailun seurantavesistöihin. Ympäristöluvan ehdot tulisi tarkistaa kymmenen vuoden välein, kuten turvetuotantohankkeissa yleensä on tapana. Hakija on täydentänyt hakemustaan toimittamalla aluehallintovirastoon sähkökoekalastustiedot Hämeenjoessa ja 13

14 Niskapurossa tehdyistä sähkökalastuksista, joissa ei saatu saalista eikä havaintoja kaloista, ravuista tai pikkunahkiaisista. Hakemuksen täydennyksen johdosta pyydetyt lausunnot ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on ilmoittanut, ettei katso tarpeelliseksi antaa lausuntoa hakemuksen täydennyksen johdosta. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä ei ole antanut täydennyksestä lausuntoa. Aluehallintovirasto myöntää JR Turve Oy:lle ympäristöluvan Honkinevan turvetuotantoon Alajärven kaupungissa Ähtävänjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala on auma-alueineen noin 58,7 ha. Hankealueen pinta-ala on 61 ha. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Niskapuroon ja edelleen Hämeenjokeen- Kuninkaanjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen täydennyksen liitteenä 3 olevan tuotantosuunnitelmakartan, mittakaava 1:5 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava. Pumppausta varten on tehtävä erillinen pumppausallas. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomi ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. 14

15 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohi eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Alajärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 15

16 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponesto. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Vesistö- ja kalataloustarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti siten, että vesistötarkkailua on tehtävä myös Niskapurossa ja Hämeenjoessa. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten hyväksymillä tavoilla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Järviseudun ja Ähtärinreitin kalastusalueille. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet 16

17 epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 13. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 600 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. 17

18 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 18 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Honkinevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on kokonaisuudessaan ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta eikä toiminta sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

19 19 Lupamääräysten perustelut Vuokrasopimusten mukainen pinta-ala ei vastaa hankealuetta. Hakijalla ei tämän luvan perusteella ole oikeutta käyttää aluetta, johon yhtiöllä ei ole hallintaoikeutta. Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Kuninkaanjoki on hyvässä tilassa. Turvetuotannon ravinnekuormitusta on vähennettävä, mutta se voidaan tehdä nykykäytännön mukaisin rakentein ja toimenpitein. Honkinevan turvetuotantoalueen vesiensuojelumenetelmät ovat siten vesienhoitosuunnitelman mukaiset. Kun otetaan huomioon Honkinevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Laskeutusaltaan toiminnan varmistamiseksi vesiä ei saa pumpata laskeutusaltaasta pintavalutuskentälle, vaan alueelle on tehtävä erillinen pumppausallas. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5. Määräykset 6 ja 7 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 10 ja 11 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi.

20 VASTAUS LAUSUNTOIHIN Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Vaikutusten selvittämiseksi on tarpeen lisätä vesistön tarkkailupiste myös Niskapuroon ja Hämeenjokeen. Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 13 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen vesiensuojelurakenteita koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä 2-4, tuotantotoiminnan, tarkkailutulosten ja poikkeustilanteiden raportointia koskevat vaatimukset lupamääräyksistä 9 ja 11, tarkkailua koskevat vaatimukset lupamääräyksestä 10 ja toiminnan lopettamista koskevat vaatimukset lupamääräyksestä 14 ilmenevällä tavalla. Hakija ei ole hakenut toiminnan aloittamislupaa. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän vesiensuojelurakenteita koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksestä 2 ilmenevällä tavalla. Hakija on lisäksi täydentänyt hakemustaan kuuluttamisen jälkeen toimittamalla sähkökoekalastuksiin perustuvaa kalastotietoa Niskapurosta ja Hämeenjoesta, minkä perusteella vaatimus luvan epäämisestä on hylätty perusteluissa mainituin perustein. Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunnan vesienkäsittelyrakenteita koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksestä 2 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto arvioi perusteluihin viitaten, että tuotanto ei heikennä Alajärven tilaa. Järviseudun ja Ähtärinreitin kalastusalueiden vaatimukseen purotaimenen esiintymisen selvittämisestä sähkökoekalastuksin ennen ympäristöluvan myöntämistä aluehallintovirasto viittaa Niskapuron ja Hämeenjoen sähkökoekalastukseen. Vaatimukset vesiensuojelurakenteista, tarkkailuvelvoitteesta sekä kalatalousmaksusta on otettu huomioon lupamääräyksistä 2, 10, 11 ja 13 ilmenevillä tavoilla. Aluehallintovirasto arvioi, että tuotannosta tulevasta humuksesta ei aiheudu 20

21 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO vesistön pilaantumista. Humusaineiden määrää tarkkaillaan päästö- ja vaikutustarkkailussa kemiallista hapenkulutusta ja veden väriä mittaamalla. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin turvetuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. 21 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Alajärven kunta Alajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto.

22 22 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Alajärven kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Järviseutulehdessä.

23 23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Tuotantoalueen kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Raija Aaltonen Reko Vuotila Riitta Lähdemäki Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Raija Aaltonen ja Reko Vuotila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Riitta Lähdemäki

24 24 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.