Pohjois-Karjalan rakennerahastohankkeiden. Vaikuttavuustietoja vuosilta

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan rakennerahastohankkeiden vaikuttavuus Vaikuttavuustietoja vuosilta

2 MYR Sisällys I Rakennerahastohankkeiden vaikuttavuus Pohjois-Karjalassa Johdanto Vaikuttavuusseurannan välineet Foorumitoiminta ja voimaverkosto Lissabonin strategia... 3 II Seurantaindikaattorit EAKR ESR Yritysten osallistuminen rakennerahastohankkeisiin... 6 III Itä-Suomen EAKR-ohjelma vuosina Rahoitustilanne TOIMINTALINJA 1: Yritystoiminnan kehittäminen TOIMINTALINJAT 2 ja Kehittämishankkeiden klusteripohjainen tarkastelu Klusterit IV Itä-Suomen ESR-ohjelma vuosina Rahoitustilanne Rahoitettua toimintaa Toimintalinjalla 1 kehitetään yritysten osaamista ja yrittäjyyttä Toimintalinjan 2 hankkeissa tuetaan työllistymisvalmiuksien kehittämistä Toimintalinja 3 Osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen edistää työmarkkinoiden toimintaa Toimintalinja 4 edistää työperusteista maahanmuuttoa ja kansainvälistä yhteistyötä hyvien käytäntöjen levittämisessä V Hankekokonaisuudet ja suurhankkeet Hankekokonaisuudet Suurhankkeet VI Yhteenveto Seurantaindikaattorit EAKR ESR Suuret kokonaisuudet VII LIITTEET... 43

3 MYR I Rakennerahastohankkeiden vaikuttavuus Pohjois- Karjalassa Johdanto EU:n rakennerahastojen tavoitteena koko Euroopan unionin alueella on vahvistaa Euroopan ja sen eri alueiden kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Näitä tavoitteita toteutetaan unionin eri alueilla rakennerahastotukien ja -hankkeiden välityksellä. Vaikuttavuuden seurannalla arvioidaan, miten rakennerahasto-ohjelmien tavoitteet ovat toteutuneet. Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi kokouksessaan hankkeiden vaikuttavuuden seurantamenetelmän, jossa raportoidaan hankkeiden vaikuttavuudesta seurantaraporttien perusteella. Seurannan tavoitteena on vuosittain koota maakunnassa ESR- ja EAKR-varoin rahoitetut hankkeet rahoittajittain, toimijoittain ja mahdollisuuksien mukaan klustereittain sekä tuoda esille hankkeiden yhteisvaikutusta. Hankkeiden vaikuttavuudesta on aikaisemmin raportoitu maakunnan yhteistyöryhmälle , , ja Tähän yhteenvetoon on koottu seuranta- ja vaikuttavuustietoja tietojärjestelmistä sekä kuvauksia Pohjois- Karjalassa rahoitetuista hankkeista. Ohjelmavarojen käyttöä koskevia tietoja on saatu Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tiedot koskevat pääosin vuosia , mutta osittain myös alkuvuotta Yhteenveto keskittyy Pohjois-Karjalassa rahoitettuihin hankkeisiin, mutta vertailua on tehty tarvittavin osin myös Itä-Suomen tasolla. Arvioinnissa tarkastellaan rakennerahasto-ohjelmien ja hankkeiden onnistumista suhteessa Itä-Suomen rakennerahasto-ohjelmien tavoitteisiin sekä Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman POKAT 2014 tavoitteisiin. Vaikuttavuuden arvioinnin lisäksi yhteenvedon tavoitteena on antaa kuva rakennerahastohankkeiden laajuudesta ja jakautumisesta Pohjois-Karjalassa Vaikuttavuusseurannan välineet Vaikuttavuuden arvioinnilla pyritään kuvaamaan ohjelmien ja hankkeiden vaikutusta yhteiskunnalliseen muutokseen, parantamaan tuloksellisuutta sekä suuntaamaan tulevia toimenpiteitä. Vaikuttavuutta mitataan uusien työpaikkojen ja yritysten sekä hankkeisiin osallistuvien organisaatioiden määrällä. Laadullista vaikuttavuutta ovat esimerkiksi rakenteiden muutos, osaamisen kehittyminen, uudet toimintamallit, uusiutumiskyky, verkostoituminen, kumppanuus ja yhteistyö. Kaikki viimeksi mainitut ovat tiedostettuja asioita, mutta edelleen niiden tunnistaminen ja mittaaminen on haasteellista. Hankkeita arvioidaan valintavaiheesta lähtien EU-ohjelmien, kansallisten päätösten, maakuntaohjelman POKAT 2014 sekä maakuntahallituksen linjausten mukaisesti. Hankkeiden sanallinen arviointi valintaprosessissa tapahtuu sähköisesti EURA2007 tietojärjestelmässä, jonne hankkeet myös toimittavat seuranta- ja väliraportit sekä maksatushakemukset. Projektin seurantaa, raportointia ja valvontaa varten hankkeessa on kerättävä ja säilytettävä riittävät tiedot. Tuensaaja toimittaa rahoittajaviranomaiselle projektin seurantatiedot kaksi kertaa vuodessa EURA2007 tietojärjestelmän kautta. Projektin etenemistä kuvaava väliraportti toimitetaan ainakin kerran vuodessa seurantatietojen yhteydessä.

4 MYR Loppuraportti on toimitettava projektin toteutusajan päätyttyä, viimeistään projektin viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä. Loppuraportissa toteuttaja itse arvioi hankkeen toteutumista ja tuloksia sekä projektista saatuja kokemuksia. Kaikkiin hankkeisiin on asetettava ohjausryhmä, jossa on edustajat projektisuunnitelmassa esitetyistä tahoista. Myös rahoittaja nimeää edustajan ohjausryhmään asiantuntijaksi. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata, ohjata ja valvoa projektin toimintaa ja rahoituksen käyttöä. Hankkeiden toiminta-aikana järjestetään myös muun muassa foorumi- ja voimaverkostotoimintaa Foorumitoiminta ja voimaverkosto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on järjestänyt vuosien aikana eri rahoitusvälineistä tuetuille projekteille foorumitoimintaa, jonka tavoitteena on muun muassa hallinnon ajankohtaisasioiden esille tuominen ja strategiatyön edistäminen. Teemafoorumeita on järjestetty myös yhteistyössä muiden rahoittajien ja toimijoiden kanssa. Teemafoorumien aiheina ovat olleet muun muassa hankkeiden tavoitteet ja eteneminen sekä itsearviointi ja ohjausryhmän työskentely osana arviointia. Teemafoorumit edesauttavat hankkeita verkostoitumaan ja keskustelemaan yhteistyömahdollisuuksista. Tarkoituksena on myös lisätä projektien maakunnallista vaikuttavuutta, levittää hyviä käytäntöjä ja tiedottaa ajankohtaisista asioista. Voimaverkosto on pohjoiskarjalaisten yrityskehittäjien ja muiden yritysten osaamisen kehittämisen kanssa työtä tekevien toimijoiden verkosto. Verkoston koollekutsujana toimii Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen EUrakennerahastoyksikkö. Voimaverkostoon kuuluvat Pohjois-Karjalassa toimivat eri toimijat, jotka työskentelevät yritysten osaamisen kehittämisen parissa, kuten seudulliset kehittämisyhtiöt, kauppakamari, Tiedepuisto, alueen oppilaitokset, ELY-keskus ja TE-toimistot. Voimaverkosto on aloittanut toimintansa vuonna 2011 ja toimintaan mukaan ovat tervetulleita kaikki yritysten osaamisen kehittämisen kanssa työtä tekevät. Voimaverkoston tavoitteena on kehittää yhteistyössä yhteinen palvelumalli yrityksen parhaaksi. Jotta tämä onnistuu, verkoston jäsenten on tunnettava toistensa vahvuudet ja osaaminen. Tuntemista lisää yhdessä tekeminen, esimerkiksi yhteiset yrityskäynnit. Olemassa olevat palvelut paremmin tuntemalla pystytään tehokkaammin hyödyntämään kaikki käytössä olevat resurssit maakunnan yritystoiminnan parhaaksi. Voimaverkoston kehittämistyön lähtökohta on asiakasnäkökulma. Verkoston päämäärä on, että pohjoiskarjalainen yritys saa nopeasti avun haasteisiinsa. Verkosto toimii myös tiedonvälityskanavana ja kehittämisimpulssien antajana sekä tehdyn työn seuraajana ja arvioijana Lissabonin strategia Euroopan unionin tarkoituksena on suunnata rakennerahastotoimia Lissabonin strategian tavoitteiden toteuttamiseen eli kestävän talouskasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseen ja ottaa nämä painotukset huomioon toimenpideohjelmien laadinnassa ja toteutuksessa. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman selkeä painopiste on yritystoiminnan, osaamisen sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tukemisessa. Ohjelman toimenpiteistä vähintään 75% on Lissabonin strategian mukaisesti kasvua ja työllisyyttä edistäviä. Toimenpideohjelma tukee Lissabonin strategian Suomen kansallisen toimenpideohjelman suuntaviivoja erityisesti niiltä osin, että vähintään 75% toimenpideohjelman EAKR rahoituksesta tulee kohdistua yleisasetuksen 9 artiklan kohdassa 3 kuvattuihin menoluokkiin. Menoluokkien tarkastelu mahdollistaa ohjelmien sisällöllisen vertailun kaikissa jäsenmaissa. (Menoluokkataulukko EAKR liite 1).

5 MYR Tavoitteen mukaisesti myös Pohjois-Karjalassa pääosa varoista on suunnattu tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen, innovointiin ja yrittäjyyteen (menoluokat 01-09). Näiden sisällä investoinnit yrityksiin nousee yksittäisenä menoluokkana esille (Menoluokkataulukko EAKR liite 1). Ohjelma-asiakirjan arvio menoluokkien toteutumisesta on Itä-Suomen osalta koko ohjelmakaudelle 85,7% (Taulukko 1). Vuoden 2012 lopussa sidotusta EAKR+valtio rahoituksesta 81,7 % sijoittuu Lissabonin strategiaa toteuttaviin menoluokkiin. Taulukko 1. Lissabonin strategian EAKR-toteuma EAKR-toimenpideohjelmat Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi EAKR yhteensä Ohjelma-asiakirjan tavoitetaso 80,5% 81,1% 85,7% 76,2% 81,2% Toteuma ,6% 77,3% 79,1% 68,7% 74,5% Toteuma ,5% 78,0% 79,9% 68,0% 75,0% Toteuma ,1% 81,4% 81,7% 71,6% 77,4% Toteuma ,1% 82,0% 82,1% 75,0% 78,9% Toteuma ,0% 81,2% 81,7% 73,8% 78,0% ESR-ohjelmalla tuetaan Lissabonin strategian mukaisia, kilpailukykyä ja työllisyyttä edistäviä tavoitteita. Hankkeiden sisältöjä ja Lissabonin strategian tavoitteiden toteumista seurataan menoluokkien avulla. Manner-Suomen ESR -ohjelma-asiakirjan arvion mukaan Suomessa suurin osa rahoituksesta sijoittuisi ESR:n menoluokkiin 71, 66, 62 ja 67. Kuvassa 1 Pohjois-Karjalassa rahoitettujen ESR-hankkeiden menoluokat ovat jakautuneet teemoittain eri toimintalinjoille. Vaikka toimintalinjojen välillä on selkeitä eroja, huomattavaa on kuitenkin myös se, että kaikilla toimintalinjoilla on useamman teeman mukaisia hankkeita. Tämä tuo hyvin esille rahoitettujen hankkeiden kirjoa ja näkökulmaeroja, mitä samankin toimintalinjan sisällä hankkeissa voi olla. Kaikki ESR-menoluokat löytyvät liitteessä Inhimillisen pääoman kehittäminen Heikommassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden parantaminen Työelämään pääsyn ja kestävyyden parantaminen Työntekijöiden sekä yritysten ja yrittäjien sopeutumiskyvyn parantaminen 0 TL 1 - Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TL 2 - Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen TL 3 - Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen TL 4 - Työperusteinen maahanmuutto ja kansainvälinen yhteistyö Kuva 1. Sidotun ESR-rahoituksen kohdistuminen Pohjois-Karjalassa menoluokittain.

6 MYR II Seurantaindikaattorit Hankkeiden seurantaa ja raportointia varten hanketoimijoiden on kerättävä ja ilmoitettava projektiensa seurantatiedot kaksi kertaa vuodessa. Seurantatietoihin merkitään tieto hankkeeseen osallistuneista organisaatioista ja yrityksistä sekä hankkeen aikaansaamat työllisyysvaikutukset. Lisäksi ESR-hankkeilla lukuisia seurantaindikaattoreita, joilla kuvataan esimerkiksi koulutus- ja työllisyyshankkeisiin osallistuneiden koulutus ja työmarkkinatilannetta EAKR Ohjelmakauden arvioidut* määrälliset EAKR työllisyystavoitteet ja -toteuma Pohjois-Karjalassa toimintalinjoittain on kuvattu taulukossa 2. Taulukko 2. Ohjelmakauden työllisyystavoitteet Pohjois-Karjalassa. (*Arvio perustuu Pohjois- Karjalan laskennalliseen osuuteen Itä-Suomen EAKR-ohjelman määrällisistä tavoitteista). Taulukko ei sisällä Finnveran tietoja. Toimintalinja 1 Tavoite Toteuma Uudet työpaikat (htv) yhteensä miehet naiset Uudet yritykset (kpl) yhteensä miesyritykset naisyritykset Toimintalinja 2 Tavoite Toteuma Uudet työpaikat (htv) yhteensä miehet naiset Uudet yritykset (kpl) yhteensä miesyritykset naisyritykset Toimintalinja 3 Tavoite Toteuma Uudet työpaikat (htv) yhteensä 5 55 miehet 2,5 18 naiset 2,5 37 Uudet yritykset (kpl) yhteensä miesyritykset naisyritykset ,5 10 2,5 5 Taulukosta nähdään, että toimintalinjalla 1 toteumaluvut ovat jäämässä jälkeen tavoitteista ottaen huomioon, että rahoituskautta on jäljellä enää vuosi Sen sijaan toimintalinjalla 2 ja 3 tavoitteet ovat ylittyneet, mikä kuitenkin indikoi ennemmin sitä, että tavoitteet on alun perin asetettu hyvin maltillisesti. Tarkasteltaessa työllisyyttä koskevia ydinindikaattoreita, tulee ottaa huomioon tiettyjä seikkoja. Erona edellisen ohjelmakauden seurantatietojen ilmoittamiseen, projektien täytyy yksilöidä uusi työpaikka tai yritys ilmoittamalla organisaation tai yrityksen y-tunnus seurantaraporttiin. Tämä ei poista edelleenkään sitä mahdollisuutta, että toteumatietoja saatetaan ilmoittaa kahteen kertaan. Esimerkiksi toimintalinjalla

7 MYR toteutetussa yrityshankkeessa syntynyt työpaikka saatetaan ilmoittaa myös toimintalinja 2:n kasvuohjelmahankkeessa, johon yritys on osallistunut. Luonnollisesti toteumatietojen ilmoittaminen on myös tulkintaa siitä, mikä on syntynyt projektin vaikutuksesta. Talouden taantuma on vaikuttanut työllisyystilanteeseen ja erityisesti uusien yritysten perustamiseen. Lisäksi on huomioitava, että työllisyysvaikutukset voivat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua hankkeen päättymisestä. Ympäristöpositiiviset hankkeet ovat toimintalinjoissa 1 ja 2 merkinneet lähinnä uusien, ympäristöystävällisempien tuotteiden tai tuotantotapojen kehittämistä ja käyttöönottamista. Ympäristöpositiiviset, yrityksille, niiden ammattitaitoisille työntekijöille sekä asiakkaille houkuttelevaa toimintaympäristöä kehittävät hankkeet ovat keskittyneet toimintalinjaan 3. Näistä rahallisesti suurin on Karjalan radan eritasoliittymien poistaminen 13,9 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi on kehitetty luontomatkailukohteita ja palveluita, kunnostettu kulttuurinähtävyyksiä sekä parannettu yritysten vesihuoltoa. Taulukko 3. Horisontaalisten ympäristötavoitteiden toteutuminen Pohjois-Karjalassa vuosina Kokonaisrahoitus Ympäristöpositiiviset/ Ympäristöpositiiviset % Ohjelman tavoite Itä-Suomen alueelle % TL % 20 TL % 15 TL % 35 Yhteensä % ESR Maakunnan ESR-hankkeet ovat pääsääntöisesti toteutuneet hyvin. Vuoden 2012 loppuun mennessä Pohjois-Karjalassa ESR-hankkeiden toimenpiteissä oli ollut mukana lähes henkilöä ja yli yritystä. Taulukko 4. ESR-indikaattoritietoja Pohjois-Karjalassa vuosina Pohjois-Karjalan ESR-hankkeiden indikaattoritietoja vuosilta , lähde EURA 2007 järjestelmän seurantaraportit ja hankesuunnitelmat Indikaattori Toteuma Aloittaneita henkilöitä, joista naisia Lyhytkestoisissa toimenpiteissä aloittaneet Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet Koulutus- ja henkilötyöpäivät Mukana olevat yritykset Mukana olevat muut organisaatiot Uusien työpaikkojen määrä, 622 joista naisten työpaikkoja 200 Uusien yritysten määrä, 77 joista naisten yrityksiä 28 Kaikki ESR-indikaattoritiedot löytyvät liitteestä Yritysten osallistuminen rakennerahastohankkeisiin Osana hankkeiden seurantatietoja tuensaajien on ilmoitettava, mitkä organisaatiot ja yritykset ovat osallistuneet hankkeen toimenpiteisiin. Osallistuneista yrityksistä on ilmoitettava yrityksen Y-tunnus sekä yrityksen koko osallistumishetkellä.

8 MYR EAKR toimintalinjoilla 2-3 ja ESR toimintalinjoilla 1-4 osallistuneilla ja mukaan tulleilla yrityksellä tarkoitetaan sellaisia yrityksiä, jotka osallistuvat konkreettisella tavalla projektin toimintaan. Yrityksen henkilöstö voi esimerkiksi osallistua projektissa järjestettävään koulutukseen, tai yritys on mukana projektissa kehitettävän menetelmän, palvelun tai tuotteen kehitystyössä. Yritystä ei lasketa mukaan tulleeksi, mikäli se ainoastaan myy palveluja tai tuotteita projektille, eikä ole muulla tavalla projektissa toimivana osapuolena. Yritystä ei myöskään lasketa mukaan silloin, jos se toimii pelkästään rahoittajana tai on vain osatoteuttajana hallinnoimassa projektia. EAKR toimintalinjalla 1 yritykset ovat tuensaajia. Vuosina pohjoiskarjalaisten rakennerahastohankkeiden toimenpiteisiin on osallistunut 3635 yritystä, jotka ovat osallistuneet eri hankkeisiin kaikkiaan 7386 kertaa. Jokainen yritys on siis osallistunut keskimäärin kahteen eri hankkeeseen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Pohjois-Karjalassa oli 8577 yritystä. Yritysten osallistuminen toimintalinjoittain Yrityskoon mukaan ESR 2 8 % ESR 4 1 % ESR 3 10 % EAKR 1 6 % EAKR 2 29 % 2 % 4 % 4 % 10 % 4 % 49 % alle 5 henkeä työllistävä yritys % ESR 1 40 % EAKR 3 6 % 14 % tai yli Kuva 2.Yritysten osallistuminen hankkeisiin toimintalinjoittain sekä Yritysten osallistuminen hankkeisiin yrityskoon mukaan. Suurin osa yritysten osallistumiskerroista on kohdistunut EAKR toimintalinja 2:n ja ESR toimintalinja 1:n hankkeisiin. Tämä johtuu toimintalinjojen luonteesta: toimintalinjat sisältävät paljon yritysten toimintaympäristöjen, osaamisen ja verkostoitumisen kehittämiseen tähtääviä hankkeita, joihin osallistuu useita yrityksiä. Esimerkiksi EAKR toimintalinjalla 1 sen sijaan kukin hanke liittyy yhden yrityksen kehittämistai investointitoimenpiteisiin. Yritysten kokoja tarkasteltaessa nähdään, että painopiste on ollut pienissä yrityksissä. Puolet hankkeisiin osallistuneista yrityksistä on ollut alle 5 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Hankkeet, joissa on ollut eniten yrityksiä osallisina, on kuvattu taulukoissa 5 ja 6. Taulukko EAKR-Hanketta, joissa on ollut lukumääräisesti eniten osallistuneita yrityksiä Hankkeen nimi Osallistuneet yritykset PK-yritysten kehitysklinikka 275 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelma 195 Carelian Business Booster -kasvuohjelman emohanke CBB-EMO 170 Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-ohjelma 160 Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelma Arppen jäljillä - uutta yritystoimintaa Keski-Karjalaan 151 ProKaivos 100

9 MYR Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke 81 HYRRÄ - Pohjois-Karjalan hyvinvointialan yrittäjyyden kasvuohjelma 80 Invest in Joensuu Region 74 Taulukko ESR-hanketta, joissa on ollut lukumääräisesti eniten osallistuneita yrityksiä Hankkeen nimi Osallistuneet yritykset Pienyritysten koulutustuki - Protek 822 Yritysten kehittämisen ja avainhenkilöiden koulutus- ja konsultointiohjelmat 442 Hallittuja yrittäjäpolvenvaihdoksia Pohjois-Karjalassa 240 Sähköisen liiketoiminnan kehittämisohjelma 229 Pienyritysten koulutustuki - Protek; työvoimapoliittisen koulutuksen hankinta hakemukseen 202 Hyvinvoinnissa maaseudun voima 189 Carelian Business Booster -kasvuohjelman koulutuspalvelut (KOUPA) 132 Akseli 128 Yrityskohtaiset asiantuntijaneuvontapalvelut 94 Itäsuomalaisten pk-yritysten markkinointiosaamisen kehittäminen 92 Aluekehitysrahaston (EAKR) toimintalinja 1:n hankkeet poikkeavat muista kehittämishankkeista siinä, että sen kehittämistuet osoitetaan suoraan yrityksille. Taulukossa 7 tarkastellaan ainoastaan kehittämishankkeisiin eli EAKR toimintalinjoihin 2-3 sekä ESR toimintalinjoihin 1-4 osallistuneita yrityksiä. Taulukko 7. Yritysten aktiivisuus hankkeisiin osallistumisessa (ei sisällä EAKR toimintalinja 1:n tietoja) Moneenko hankkeeseen osallistui 1 kpl 2 kpl 3 kpl 4-5 kpl 6-9 kpl Yhteensä kpl kpl Eri yritystä %-osuus kaikista 65,0 % 16,3 % 6,8 % 6,3 % 3,7 % 1,4 % 0,5 % osallistumiskerrat %-osuus kaikista 33,2 % 16,7 % 10,4 % 14,1 % 13,3 % 9,5 % 2,9 % Eri kehittämishankkeisiin (EAKR 2-3, ESR 1-4) osallistui yhteensä 3559 yritystä, joiden osallistumiskerroista muodostui yhteensä 6974 osallistumista. Taulukossa 7 on kuvattu, kuinka moneen hankkeeseen yritykset ovat osallistuneet. Ylemmällä rivillä on yksittäisten yritysten osallistumiskerrat, alemmalla yritysten yhteenlasketut kaikki osallistumiskerrat. Taulukosta nähdään, että yrityksistä 65 % on osallistunut yhteen hankkeeseen. Sen sijaan kaikista aktiivisimmat 19 yritystä ovat jokainen osallistuneet vähintään 14 eri hankkeeseen. Taulukosta nähdään, että reilut 80 % yrityksistä on osallistunut 1-2 hankkeeseen. Tämä kattaa puolet kaikista hanke-osallistumisista. Sen sijaan 200 aktiivisinta yritystä ovat osallistuneet yhteensä noin 1800 kertaa eri hankkeisiin, mikä vastaa noin neljäsosaa kaikista hankeosallistumisista. Taulukossa 8 on kuvattu kaikkiin rakennerahastohankkeisiin (myös EAKR TL 1) osallistuneista yrityksistä 20 aktiivisinta. Taulukkoa tarkasteltaessa on hyvä muistaa EAKR TL 1:n ero verrattuna muihin toimintalinjoihin: EAKR TL 1 hankkeissa yritykset saavat suoraa tukea investointi- ja kehittämishankkeisiin, joihin yritykset ovat vuosina osoittaneet keskimäärin 71% yksityistä rahoitusta. Sen sijaan muiden toimintalinjojen hankkeissa yritykset ovat osallisina kehittämistoimenpiteissä. Toimintalinja 2 pitää sisällään useita eri hankkeita, jotka keskittyvät yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen, kuten esimerkiksi verkostoitumisen tai vientiosaamisen kehittämiseen. Toimintalinjan 3 hankkeisiin osallistuneet yritykset ovat monesti osallistuneet matkailuhankkeisiin sekä ympäristö- vesihuollon kehittämiseen liittyviin hankkeisiin. Näiden hankkeiden tuloksena syntyvät mahdolliset yritysten investoinnit eivät näy hankkeen yritysrahoitusosuutena. Tällaisia ovat esimerkiksi vesihuollon investoinnit, joiden yhteydessä yritykset tekevät omia investointejaan. ESR:n eri toimintalinjoilla yritykset ovat mukana erilaisissa koulutuksissa sekä esimerkiksi tarjoamalla harjoittelu- ja työpaikkoja ESR:n toimintalinjan 2 työllisyyshankkeiden osallistujille.

10 MYR Taulukko aktiivisinta hankkeisiin osallistunutta yritystä EAKR ESR tl 1 tl2 tl3 tl 1 tl 2 tl 3 tl4 yhteensä Arcusys Oy Pohjois-Karjalan Osuuskauppa Nanocomp Oy Outokummun metalli Oy Joptek Composites Oy Kesla Oyj Kit-Sell Oy Tulikivi Oyj Abloy Oy Firotec Oy Hoitokoti Erika Karelia Expert Oy Linnunmaa Oy MFG Components Oy John Deere Oy Kit Hydro Oy Mzymes Oy Okun koneistuspalvelu Oy Tuuliharjun Hoiva Oy BioKymppi Oy Yhteensä %Osuus kaikista 5,1 % 5,9 % 2,4 % 3,2 % 3,7 % 8,9 % 11,9 % 4,8 %

11 MYR III Itä-Suomen EAKR-ohjelma vuosina Rahoitustilanne Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavan Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tavoitteena on alueen kilpailukykyä vahvistavien toimien tukeminen. Ohjelma keskittyy sekä yritystoiminnan että innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämiseen, osaamisrakenteiden vahvistamiseen sekä saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen. Ohjelmaa koordinoi alueella Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Muita rahoittajaviranomaisia ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Finnvera Oyj sekä Liikennevirasto. Merkittävä osa EAKR- ja valtiontuesta Pohjois-Karjalassa ohjattiin ELY-keskuksen ja Finnvera Oyj:n kautta yritystoiminnan kehittämiseen (kuva 3). Lisäksi on rahoitettu muun muassa yritysten toimintaympäristöjen ja edellytysten vahvistamista, osaamiskeskittymien luomista, maakunnan markkinointia, saavutettavuutta ja palvelurakenteen kehittämistä. Merkittävimpiä hanketoteuttajia ohjelmakauden alkuvuosina ovat olleet Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, seudulliset kehittämisyhtiöt, Joensuun Tiedepuisto ja Liikennevirasto. Myös järjestöt ja yhdistykset ovat kulttuurin, liikunnan ja urheilun aloilla toteuttaneet onnistuneita hankkeita Tekes Maakuntaliitto Liikennevirasto ELY-keskus TL 1 TL 2 TL 3 Kuva 3. EAKR: Varattu EU ja valtion tuki toimintalinjoittain ja viranomaisittain Pohjois-Karjalassa tilanne Ei sisällä teknistä tukea eikä Finnveran tietoja. Hankerahoituksesta päätetään EU-ohjelmien, kansallisten päätösten, seurantakomitean hyväksymien valintakriteerien, maakuntaohjelman POKAT 2014 sekä maakuntahallituksen linjausten mukaisesti. Hankevalinnoissa varmistetaan ohjelman edellyttämien teemojen kattavuus. EAKR-ohjelman ydinindikaattorit muodostuvat työpaikkatavoitteista ja yritystoiminnan kasvun tavoitteesta. Lisäksi seurataan Lissabonin strategian toteutumista menoluokittain toteutuneen rahoituksen mukaisesti sekä tasa-arvo- ja ympäristöpositiivisten hankkeiden rahoitusosuutta kaikista hankkeista. Lissabonin strategian mukaan vähintään 75% toimenpideohjelman EAKR-rahoituksesta tulee kohdistua yleisasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa kuvattuihin menoluokkiin (Menoluokkataulukko liite 1).

12 MYR Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa vuosien myöntövaltuuksien sidonta-aste oli huhtikuussa % ja maksatusaste puolestaan 54,5 %. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton valtuutta oli sidottu 79,2% ja maksettu 59,4%. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen valtuutta oli sidottu 85,3% ja maksettu 45,1%. Ohjelmakausi on loppusuoralla ja siksi varojen kiertoon ja maksatusten vauhdittamiseen on kiinnitetty huomiota koko valtakunnan tasolla. Taulukko 9. EAKR: Itä-Suomen edistymistilanne viranomaisittain Ei sisällä Finnveran tietoja. Viranomainen Valtuus EAKR+valtio (milj. ) Sidottu Sidottu (%) Maksettu Maksettu (%) Sitomatta valtuudesta Etelä-Savon liitto 40,112 34,032 84,8 % 19,972 49,8 % 6,080 Kainuun liitto 24,872 20,495 82,4 % 18,035 72,5 % 4,376 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 30,499 25,841 84,7 % 20,848 68,4 % 4,658 Pohjois-Savon liitto 58,797 45,617 77,6 % 29,694 50,5 % 13,180 Etelä-Savon ELY-keskus 85,907 65,086 75,8 % 41,744 48,6 % 20,821 Kainuun ELY-keskus 45,846 36,149 78,9 % 24,035 52,4 % 9,696 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 95,669 72,882 76,2 % 46,419 48,5 % 22,788 Pohjois-Savon ELY-keskus 119,068 85,503 71,8 % 53,974 45,3 % 33,566 Yhteensä 500, ,604 79,0 % 254,721 54,5 % 115,165 Valtuus: Rahoittajalle osoitettu rahoituskehys (euro) Varattu: Hankkeella varattu kokonaisrahoituskehys (euro) Sidottu: Hankkeelle päätöksillä sidottu rahoitus (euro) Maksettu: Hankkeelle toteutunut maksatus (euro) 3.2. TOIMINTALINJA 1: Yritystoiminnan kehittäminen Toimintalinja 1 keskittyy yritystoiminnan kehittämiseen, johon EAKR ja valtiontukea on Pohjois-Karjalassa osoitettu noin 54,7 miljoonaan euroa ohjelmakauden aikana. Toimintalinjan tavoitteita ovat muun muassa elinkeinopohjan vahvistaminen ja monipuolistaminen, innovatiivisten ja kasvukykyisten yritysten syntyminen, yritysten kilpailukyvyn lisääminen, uusien tuotteiden ja palvelujen aikaansaaminen sekä vientikaupan kehittäminen. Finnvera Oyj:llä on keskeinen rooli uusien yritysten perustamisessa ja alkavien yritysten käynnistysvaiheen tukemisessa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja sen edeltäjä Pohjois-Karjalan TE-keskus ovat vuosina myöntäneet Itä-Suomen EAKR-ohjelman toimintalinja 1:n rahoitusta 452 yrityksen kehittämishankkeeseen yhteensä noin 54,7 miljoonaa euroa. Myönnetyn rahoituksen ns. vipuvaikutus on ollut merkittävä: hankkeiden kokonaisrahoituksesta noin 71 % on ollut yksityistä rahaa. Ohjelman alkuvuosina on lisäksi osoitettu Finnvera Oyj:n käyttöön noin 3,4 miljoonaa euroa käytettäväksi lainojen korkotukena. Yritysten kehittämishankkeisiin myönnetyllä rahoituksella on arvioitu vaikutetun 1819 uuden työpaikan ja 79 uuden yrityksen syntymiseen (taulukko 10). Syntyneistä työpaikoista on naistyöpaikkoja 514 ja syntyneistä uusista yrityksistä naisyrityksiä 54 kappaletta. Ohjelman viitenä ensimmäisenä vuotena tehdyistä 455 yrityksen kehittämisavustuspäätöksestä 161 on kohdistunut ympäristöpositiivisiin hankkeisiin. Ympäristöpositiivisten yrityshankkeiden saama tukisumma, noin 18 miljoonaa euroa, on 31 % toimintalinja 1 hankkeiden tukemiseen tuona ajanjaksona myönnetyistä varoista. Myöntöperusteen mukaan eniten avustusta myönnettiin uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon, noin 24,9 miljoonaa euroa. Alueen yritystoiminnan monipuolistamiseen tai vahvistamiseen osoitettiin 15,8 miljoonaa euroa sekä uuden yritystoiminnan syntymiseen 8,3 miljoonaa.

13 MYR Taulukko 10. Ohjelmakauden aikana yritysten kehittämishankkeisiin myönnetty rahoitus sekä syntyneet työpaikat ja uudet yritykset Hankkeen perustiedot Myöntöperuste Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelm. kehittäminen ja käyttöönotto Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen Hanke Avustus Yksityinen Hyväks. rahoitus kust. kpl euro euro euro Uudet työpaikat yhteensä Uudet Yritykset Uuden yritystoiminnan syntyminen Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto Tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta Pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoiminta Yritysten ja oppi- ja tutk.laitosten/muiden julk. yhteisöjen yhteistoiminta Kaikki yhteensä Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi toimintalinja 1:n mukaista rahoitusta vuonna 2012 maakunnan yrityksille noin 9,1 miljoonaa euroa 57 yritysten kehittämishankkeeseen (taulukko 11). Myönnetyllä rahoituksella on myötävaikutettu 237 uuden työpaikan syntymiseen sekä 4 uuden yrityksen käynnistymiseen. Sekä kappale- että euromääräisesti enemmistö rahoitetuista hankkeista oli sellaisia, joissa pääpaino oli kehittämisessä tai kehittämisosio oli hankkeessa mukana. kpl kpl Taulukko 11. Vuoden 2012 aikana yritysten kehittämishankkeisiin myönnetty rahoitus sekä syntyneet työpaikat ja uudet yritykset Hankkeen perustiedot Uudet työpaikat yhteensä Uudet Yritykset Projektityyppi Hanke Avustus Hyväks. kust. kpl kpl kpl euro euro Investointiprojekti Sekä investointi- että kehittämisprojekti Kehittämisprojekti Kaikki yhteensä Toimialoista vuoden 2012 myöntöpäätöksistä nousevat esiin metalli- ja elintarvitetuotteiden valmistus. Näiden kahden toimialan yhteenlaskettu osuus ELY-keskuksen tekemistä toimintalinja 1:n myöntöpäätöksistä oli noin 54 %. Kolmanneksi eniten avustusta myönnettiin muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen, noin 10 % kokonaispotista kohdistui tälle toimialalle. Vuonna 2012 Kaikki rahoituspäätökset kohdistuivat pk-yrityksiin, joissa mikro- ja pienyritysten saama osuus oli 75 %. Vuoden 2012 suurin yksittäinen avustuspäätös kohdistui Suomen Levyprofiilille (n. 0,8 milj. ). Yli 0,3 miljoonan euron avustuspäätöksen saivat lisäksi Joensuun CNC-machining Oy (n. 0,69 milj. ), Okun Koneistuspalvelu Oy (n. 0,46 milj. ), Karelian Lihajaloste Oy (n. 0,36 milj. ) ja Kesmac Oy (n. 0,36 milj. ) Vuosien välillä 63 % myönnetystä rahoituksesta on kohdistunut teollisuusyrityksille noin 36,8 miljoonaa euroa 240:lle eri hankkeelle. Kaivostoimintaan ja louhintaan on kohdistunut noin 8 % ja rahoitusja vakuutustoimintaan on kohdistunut noin 6 % rahoituksesta. Muiden toimialojen osuus jäänyt alle 5 % myönnetystä rahoituksesta, kuten kuvasta 4 näkyy.

14 MYR Kaivostoiminta ja louhinta 8 % Teollisuus 63 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta 6 % Tukku- ja vähittäiskauppa 4 % Informaatio ja viestintä 4 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 4 % Rakentaminen 4 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 1 % Vesi-, ja jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 1 % Taiteet, viihde ja virkistys Muu 1 % 2 % Kiinteistöalan toiminta 1 % Maatalous, metsätalous ja kalatalous 1 % Kuljetus ja varastointi 0 % Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Kunta/kunnan 0 omistama % kiinteistöyhtiö Muu palvelutoiminta 0 % 0 % Julkinen hallinto ja maanpuolustus Koulutus 0 % 0 % Kuva 4. Myönnetty rahoitus toimialoittain Teollisuuden toimialoista nousee esiin metallituotteiden valmistus, johon kohdistui 30 % ja 11,1 miljoonaa euroa teollisuusyrityksiin kohdistuneesta myönnetystä rahoituksesta. Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (8,6 milj. ) ja Sahatavaran sekä puu ja korkkituotteiden valmistus (4,2 milj. ). 30 Muiden kulkuneuvojen 31 Huonekalujen valmistus valmistus 2 % 0 % 29 Moottoriajoneuvojen ja perävaunujen valmistus 0 % 32 Muu valmistus 2 % 10 Elintarvikkeiden valmistus 10 % 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 0 % 11 Juomien valmistus 0 % 13 Tekstiilien valmistus 3 % 14 Vaatteiden valmistus 0 % 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 0 % 27 Sähkölaitteiden valmistus 4 % 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 23 % 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus 12 % 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 1 % 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 0 % 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 5 % 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 2 % 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 30 % 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 4 % 24 Metallien jalostus 1 % Kuva 5. Myönnetty rahoitus teollisuustoimialoittain

15 MYR TOIMINTALINJAT 2 ja 3 Euroopan aluekehitysrahaston toimintalinjat 2 ja 3 poikkeavat toimintalinjasta 1:stä siinä, että kehittäminen tapahtuu suorien tukien sijaan kehittämishankkeiden kautta. Kehittämishankkeilla ja investoinneilla edistetään Innovaatiotoimintaa ja verkostoitumista sekä vahvistetaan ja kehitetään alueiden osaamisrakenteita, saavutettavuutta ja toimintaympäristöjä. Toimintalinjan 2 tavoitteita tällä ohjelmakaudella ovat muun muassa kansainvälisesti kilpailukykyisten ja vetovoimaisten innovaatioympäristöjen ja osaamiskeskittymien luominen ja kehittäminen, liiketoimintaverkostojen vahvistaminen, tutkimus- ja oppilaitosten t&k-toiminnan lisääminen sekä yritystoiminnan toimintaedellytysten lisääminen. Toimintalinjan 3 tavoitteena on Itä-Suomen saavutettavuuden parantaminen liikenneyhteyksien ja logististen järjestelmien toimivuutta parantamalla, viestintäpalvelujen tasa-arvoinen saatavuuden edistäminen, palvelurakenteen kehittäminen harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien ja ikääntyvän väestön tarpeet huomioiden sekä alueen vetovoiman lisääminen huolehtimalla hyvästä ympäristöstä Kehittämishankkeiden klusteripohjainen tarkastelu Osiossa tarkastellaan Maakuntaliiton, ELY-keskuksen ja Tekesin rahoittamia toimintalinjojen 2 ja 3 kehittämishankkeita klusteripohjaisen tarkastelun kautta. Klusterijaottelu perustuu Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman POKAT 2014 painopistealoihin. Useat hankkeet toimivat kuitenkin käytännössä eri klustereiden rajapinnoilla, jolloin niiden rajaaminen tiettyihin klustereihin ei aina ole ongelmatonta. Klusterijako ei perustu hanketoimijoiden ilmoittamiin tietoihin, vaan se on laadittu erikseen tätä arviointia varten. Kuvioissa ja taulukoissa esiintyvät rahoitustiedot perustuvat hankkeille varattuun EU ja valtion tukeen (lähde: Eura2007) ja mukana on niin päättyneiden kuin käynnissä olevien hankkeiden tiedot. Hankkeisiin varattu kokonaisrahoitus (EU ja valtio + muu julkinen ja yksityinen rahoitus) on kuitenkin tätä suurempi Kuva 6. Toimintalinjojen jakautuminen klustereittain. TL 2 TL 3

16 MYR Kuva 7. Viranomaisjako klustereittain ELY-keskus Maakuntaliitto Tekes ELY-keskus Maakuntaliitto Tekes Kuva 8. Hankemäärät viranomaisittain ja klustereittain.

17 MYR Elinkeinoyhtiö Koulutus- ja tutkimusorganisaatio Kunta Maakuntaliitto Muu viranom. Yhdistys/säätiö Yritys Kuva 9. Hankemäärät toimijoittain OKM STM TEM Kuva 10. Hankemäärät ministeriöittäin

18 MYR Projektiin mukaan tulleiden yritysten lukumäärä Projektiin mukaan tulleiden muiden organisaatioiden lukumäärä Kuva 11. Hankkeisiin osallistuneiden yritysten ja organisaatioiden lukumäärä Taulukko 12. Rahoituskaudella käynnissä olevat ja päättyneet hankkeet klustereittain. Klusteri Käynnissä Päättynyt Yhteensä EU ja valtion tuki yhteensä Yritysten toimintaympäristön kehittäminen Teknologiateollisuus Materiaaliteknologia ja optiikka Metsäbiotalous ICT ja tietoyhteiskunta Kivi ja kaivannais Muu koulutus ja osaaminen Vetovoima Kulttuuri Matkailu Hyvinvointi Ympäristöalan hankkeet Kaikki yhteensä

19 MYR Klusterit Alle on koottu mennessä päättyneiden hankkeiden tietoja klustereittain. Hankkeiden toimenpiteet ovat kohdistuneet muun muassa elinkeinojen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristöjen parantamiseen, kivi- ja kaivannaisalan kehittämiseen, hyvinvointipalvelujen kehittämiseen, bioenergian käyttöönoton edistämiseen sekä matkailu- ja kulttuuripalvelujen monipuolistamiseen ja vahvistamiseen. Maakuntaliiton ja ELY-keskuksen rahoittamien hankkeiden summat perustuvat toteutuneeseen rahoitukseen ja Tekesin hankkeiden osalta myönnettyyn rahoitukseen. YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN Elinkeinojen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristöjen parantamiseen kohdistuvat hankkeet ja kasvuohjelmat. Taulukko 13. Päättyneet yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen kohdistuneet hankkeet. Projektin nimi Viranomainen TL Toteuttajan nimi EU- ja valtion tuki Taitotuote Maakuntaliitto 2 Taito Pohjois-Karjala ry PK-yritysten kehitysklinikka Maakuntaliitto 2 Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-ohjelma Maakuntaliitto 2 Elinkeinoyhtiöiden yhteishanke Arppen jäljillä - uutta yritystoimintaa Keski-Karjalaan Maakuntaliitto 2 Keski-Karjalan Kehitysyhtiö KETI Oy Yritysten tuotannollisten kehittämistoimintojen Maakuntaliitto 2 Joensuun Tiedepuisto Oy aktivointihanke TUKEA Carelian Business Booster -kasvuohjelman emohanke CBB- Maakuntaliitto 2 Elinkeinoyhtiöiden yhteishanke EMO Teollisuusyritysten hautomoverkostot Maakuntaliitto 2 Elinkeinoyhtiöiden yhteishanke HYRRÄ - Pohjois-Karjalan hyvinvointialan yrittäjyyden Maakuntaliitto 2 Joensuun Seudun kasvuohjelma Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Joensuun Tiedepuiston 4. rakennusvaihe, laajennushanke ELY-keskus 2 Joensuun Tiedepuisto Oy Hoivapalveluyritysten toiminnan kehittäminen ELY-keskus 2 Joensuun Tiedepuisto Oy informaatiotekniikan avulla. Sähköisen liiketoimintaympäristön kehittäminen ELY-keskus 2 Karelia Expert Oy Toimintasuunnitelman ja kehittämislinjausten laatiminen ELY-keskus 2 Karelia Expert Oy Ilomantsin kunnan alueella. Teollisuushallin rakentaminen voimakkaassa kasvussa ELY-keskus 2 Lipertek Oy olevalle mikroyritykselle Matkailutoimen strateginen kehittäminen ELY-keskus 2 Outokummun kaupunki Yritysyhteistyön käynnistäminen ELY-keskus 2 Pielisen matkailuyrittäjät ry Tavoitteena luoda seutukuntaan PLM-palvelukonsepti, joka tukee tuotannollisten pk-yritysten koko tuotteiden elinkaaren hallintaa. Toimintaedellytysten parantaminen ja verkostoitumisen vahvistaminen Hankkeiden vaikuttavuus: ELY-keskus 2 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu ELY-keskus 2 Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry Pääosaa elinkeinojen kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa ovat näytelleet maakunnan elinkeinoyhtiöt. Monet hankkeista ovat olleet seudullisten elinkeinoyhtiöiden yhdessä toteuttamia. Hankkeilla on tuettu merkittävästi yritysten toimintaympäristöjä ja yrityksille suunnattuja palveluja sekä kehitetty yrityshautomotoimintaa. Venäjälle suuntautuvasta liiketoiminnasta kiinnostuneiden yritysten verkostoitumista edistettiin, Venäjätoimintoja koottiin yhteen ja luotiin keskusteleva foorumi toimijoille. Toiminnat on pyritty vakiinnuttamaan organisaation varsinaiseen toimintaan uusien toimintamallien myötä

20 MYR Hyrrä-hankkeesse avattiin hoivayrittäjyyden markkinoita Pohjois-Karjalassa (mm. palveluseteli ja valtakunnalliset messut) sekä edistettiin palvelurakennemuutokseen valmistautumista kuntien ja hoivayritysten kanssa yhteistyössä. Pääosassa ELY-keskuksen rahoittamia hankkeita on kehitetty maakunnan yritysten toimintaympäristöä ja/tai rakennettu tiloja pk-yritysten käyttöön. Suurin yksittäinen tukipäätös, 1,6 miljoonaa euroa, on myönnetty Joensuun Tiedepuisto Oy:lle tiedepuiston 4. vaiheen rakentamiseen. Muita tuensaajia ovat olleet Karelia Expert matkailupalvelu Oy, Lipertek Oy, Outokummun kaupunki, Pielisen Matkailuyrittäjät ry, Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu sekä Taito Pohjois-Karjala ry. TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teknologiateollisuus-klusteriin on koottu hankkeita, joiden kehittämistoimenpiteet edistävät maakunnan muovi- ja metalliteollisuuden osaamisen ja yritystoiminnan kehittämistä. Taulukko 14. Päättyneet teknologiateollisuuden hankkeet Projektin nimi Viranomainen TL Toteuttajan nimi EU- ja valtion tuki Tuloksia alihankintamessuilta (Alma) Maakuntaliitto 2 Joensuun Tiedepuisto Oy Keski-Karjalan Innopaja, hitsaamon Maakuntaliitto 2 Pohjois-Karjalan investointihanke koulutuskuntayhtymä Keski-Karjalan Innopaja, koneistamon ELY-keskus 2 Pohjois-Karjalan investointihanke koulutuskuntayhtymä Hankkeiden vaikuttavuus: Hankkeilla vahvistettiin maakunnan metalliosaamista sekä luotiin yrityskuvaa Pohjois-Karjalasta monipuolisena, vetovoimaisena ja merkittävänä teollisena toimintaympäristönä. Keski-Karjalaan on luotu vahva kone- ja metalliosaamisen koulutusympäristö, joka toimii samalla metallialan osaamista tukevana testaus- ja kehitysyksikkönä. Innopajassa testataan ja kokeillaan uusia markkinalähtöisiä liiketoimintakonsepteja, tuotteita ja palveluja sekä kehitetään niiden tuotantomenetelmiä yhteistyössä alan yritysten, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Muovi- metallialan yritysten kehittämiseen tähtääviä hankkeita on paljon myös osana muita klustereita. Esimerkiksi yritysten toimintaympäristöjen kehittäminen klusterissa on lukuisia hankkeita, joiden toimenpiteet kohdistuvat laajalti kaikkiin maakunnan teollisuusyrityksiin, joista suuri osa on muovi- ja metallialan yrityksiä. Myös metsäbiotalouteen sekä materiaaliteknologiaan ja optiikkaan on lukuisia rajapintoja. Vuonna 2012 päättyneet hankkeet: Keski-Karjalan Innopaja, hitsaamon investointihankkeessa ja Keski-Karjalan Innopaja, koneistamon investointihankkeessa kehitettiin maakunnallisen kone- ja metallialan koulutusta kokonaisuutena oppilaitosten erikoistumiseen, seutukuntakohtaiseen tarpeeseen ja työnjakoon perustuen. Nykyaikaistetut oppimisympäristöt (hitsaamo sekä koneistamo, hydrauliikka ja pneumatiikka) palvelevat jatkossa sekä seutukunnan yritysten tuotantojen kehitys- ja testausympäristönä että työntekijöiden koulutusympäristöinä. Koulutuksella varmistetaan seutukuntakohtainen työvoimatarve. MATERIAALITEKNOLOGIA JA OPTIIKKA

21 MYR Materiaaliteknologian ja optiikan korkean osaamisen ja teknologian kehittämiseen kohdistuneet hankkeet. Taulukko 15. Materiaaliteknologian ja optiikan päättyneet hankkeet. Projektin nimi Viranomainen TL Toteuttajan nimi EU- ja valtion tuki InFotonics Center Joensuu - palvelutoiminnan Maakuntaliitto 2 Itä-Suomen yliopisto kehittäminen UPU - Ultra Precision Unit - Nanotyöstökeskus Maakuntaliitto 2 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Kemian huippututkimuksen toimintaympäristön Maakuntaliitto 2 Itä-Suomen yliopisto kehittämishanke 3D mikro- ja nanorakenteet Tekes 2 Joensuun Yliopisto Hiloihin perustuvat integroidut Tekes 2 Joensuun Yliopisto polarisaatiokomponentit Biomeettiset nanopinnoitteet ja nanokomponentit Tekes 2 Joensuun Yliopisto D mikro- ja nanorakenteet Tekes 2 Joensuun Yliopisto Uudet hiilirakenteet kylmäkatodeina Tekes 2 Joensuun Yliopisto Materials Innovatonbs Tekes 2 Joensuun Yliopisto Haudatut elektroniikan ja mikro-optiikan rakenteet Tekes 2 Joensuun Yliopisto D mikro- ja nanorakenteet Tekes 2 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Muovi-vuolukivikomposiitin kehittäminen Tekes 2 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Haudatut elektroniikan ja mikro-optiikan rakenteet Tekes 2 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Ledtrix - Ledteknologian osaamispankki Tekes 2 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 3D mikro- ja nanorakenteet Tekes 2 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Infrapuna- ja spektrikuvaus lääketieteellisissä Tekes 2 Joensuun Yliopisto sovelluksissa Atomikerroskasvatuslaitteiston ja höyrystimen hankinta, ALD-EVA Maakuntaliitto 2 Itä-Suomen yliopisto Hankkeiden vaikuttavuus: Hankkeet ovat olleet kriittinen osatekijä pohjoiskarjalaisen huippuosaamisen luomiseksi materiaaliteknologiassa. Huippututkimuksen kontribuutio on alueen yritystoiminnalle tärkeä, ei ehkä määrällisesti mutta osaamispohjan vahvistamisen ja pitkäjänteisen kehittämisen näkökulmasta. Investointihankkeiden mahdollistama on muodostettu Itä-Suomen Yliopistoon Sib-labs vuonna 2011, kun BioMater-keskus, Infotonics Center ja SMARC yhdistyivät. Materiaaliteknologiassa ja optiikassa on poikkeuksellisen paljon rajapintoja myös muihin klustereihin sekä yrityksiin. Hankkeiden mahdollistamia laite- ja osaamiskeskuksia voidaan yhtälailla hyödyntää metsäbiotalouden, lääketieteen ja teollisuuden puolella. Tärkeänä osana hankkeita on myös ollut huomion kiinnittäminen tutkimuksen soveltamiseksi patenteiksi, tuotanto-osaamiseksi sekä uusiksi yrityksiksi. Hankkeilla on rakennettu Joensuusta materiaaliteknologian ja -osaamisen kärkialuetta niin kansallisesti kuin jopa maailmanlaajuisesti. Tästä hyvänä esimerkkinä on japanilaisen Olympoksen päätös Joensuuhun mahdollisesti sijoittuvasta tutkimuskeskuksesta. Esimerkkinä mainittakoon myös kontiolahtelaisen, yliopiston fysiikanlaitokselta lähtöisin olevan Nanocomp Oy:n kansainvälinen läpimurto, jonka mahdollistamisessa hankkeilla tehdyillä hankinnoilla on ollut suuri merkitys. Vuonna 2012 päättyneet hankkeet: Vuonna 2012 päättyi kaksi TEKES rahoittamaa hanketta: Infrapuna- ja spektrikuvaus lääketieteellisissä sovelluksissa sekä Atomikerroskasvatuslaitteiston ja höyrystimen hankinta, ALD-EVA hanke, jossa toteutettiin ALD- ja höyrystinlaitehankinnat. Jatkossa laitteet ovat osa Itä-Suomen yliopiston Fysiikan ja matematiikan laitoksen

22 MYR puhdastilalaboratorion laitekantaa ja niitä tullaan hyödyntämään laitoksen fotoniikan tutkimustoiminnassa ja tuotekehitysprojekteissa. KIVI- JA KAIVANNAISALA Kivi- ja kaivannaisalaan kehittämiseen kohdistuneet hankkeet. Taulukko 16. Kivi- ja kaivannaisteollisuuden kehittämiseen kohdistuneet päättyneet hankkeet. Projektin nimi Viranomainen T L Toteuttajan nimi EU- ja valtion tuki Kaivannaisteollisuuden osaamispalvelut - Maakuntaliitto 2 Pohjois-Karjalan investointihanke koulutuskuntayhtymä POHJOIS-KARJALAN KOVANKIVEN TEOLLISUUDEN Maakuntaliitto 2 Geologian tutkimuskeskus, Itä KEHITTÄMISHANKE, KOVAKIVI Suomen yksikkö Pohjois-Karjalan maakunnan kiviohjelma, MAKI Maakuntaliitto 2 Stone Pole Oy ProKaivos Maakuntaliitto 2 Pielisen Karjalan kehittämiskeskus PIKES Oy VUKE / VUOLUKIVILAJIEN OMINAISUUDET JA Tekes 2 Geologian tutkimuskeskus LUOKITUSMENETELMÄT, VUOLU Vuolukiven materiaaliominaisuudet Tekes 2 Oulun yliopisto Hankkeiden vaikuttavuus Kivi- ja kaivannaisteollisuuden hankkeissa on luotu laaja, myös maakunnan rajojen ulkopuolelle ulottuva alan toimijoiden verkosto, josta hyötyvät myös välilliset kohderyhmät palveluntuottajina. Hankkeiden avulla on maakunnan aluekehityksen nousevien toimialojen toimintaan saatu monia kansainvälisiä toimijoita. Hankkeissa syntyi myös ainutlaatuisia toimintamalleja (Kovakivi ja ProKaivos), joita kopioidaan muualle maahan. Nousevien toimialojen kuten kaivannaisalan ja bioenergia-alan tukeminen ollut mahdollista ohjelmatyössä, vaikka niillä ei ole valmiita kansallisia rahoitusmekanismeja. Hanke toi valoa tunnelin päähän syrjäisille alueille ja nosti niiden elinvoimaisuutta. Erilaisilla selvityksillä ja alan strategialla on luotu pohjaa uudelle yritystoiminnalle. Paikallisesti luonnonvaroihin ja niiden käyttöön sidoksissa olevat hankkeet ovat olleet erityisen tärkeitä. Vuonna 2012 päättyneet hankkeet: Vuonna 2012 päättyi kaksi TEKESin rahoittamaa hanketta: VUKE / Vuolukivilajien ominaisuudet ja luokitusmenetelmät VUOLU sekä Vuolukiven materiaaliominaisuudet. METSÄBIOTALOUS Metsäbiotaloushankkeissa edistetään metsä-, energia-, kemian-, teknologia- ja puurakennusalan osaamisen ja teollisuuden kehittymistä. Taulukko 17. Metsäbiotalouteen liittyneet päättyneet hankkeet Projektin nimi Viranomainen TL Toteuttajan nimi EU- ja valtion tuki Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Maakuntaliitto 2 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Luonnonvarojen kestävän käytön tehostaminen ja Maakuntaliitto 2 Itä-Suomen yliopisto innovaatiot Mekrijärven bioenergian tutkimus- ja kehitysympäristö Maakuntaliitto 2 Itä-Suomen yliopisto Wenet itäsuomalaiseksi puuenergiaverkostoksi - toiminnan laajentaminen ja vakiinnuttaminen (Wenet 2) Maakuntaliitto 2 Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

23 MYR Prosessiteollisuuden koulutuskeskus, Prosessimo Maakuntaliitto 2 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Ylimaakunnallisella yhteistyöllä potkua kestävien Maakuntaliitto 2 Joensuun Seudun energiaratkaisuiden ja osaamisen vientiin ja kansainvälistymiseen - Wenet Centre Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Puunkorjuu ja logistiikka Venäjällä - painopisteenä tutkimus Tekes 2 Metsäntutkimuslaitos ja liiketoimintamahdollisuudet Puunkorjuu ja logistiikka Venäjällä- painopisteenä tutkimus Tekes 2 Helsingin yliopisto ja liiketoimintamahdollisuudet Laserkeilauksen ja ilmakuvien käyttö metsävarojen puu- ja Tekes 2 Joensuun Yliopisto puutavaralajeittaisessa inventoinnissa Metsänhoitotöiden koneellistaminen, investointihanke Maakuntaliitto 2 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke Maakuntaliitto 2 Puhas Oy Koivunmahlan keräysverkoston kehittämishanke Maakuntaliitto 2 Keski-Karjalan Kehitysyhtiö KETI Oy Hankkeiden vaikuttavuus: Klusterin kehittämishankkeet ovat kohdistuneet puun hyödyntämisen koko elinkaareen puuvarojen inventoinnista, korjuusta ja kuljetuksesta lähtien päätyen lopputuotteisiin niin bioenergian, puurakentamisen kuin komposiittimateriaalien osalta. Toteutettujen hankkeiden (ml. muiden ohjelmien ja rahoittajien) tuloksena on käynnistetty pysyvä kehittämisfoorumitoiminta ammattikorkeakoulun ja yritysten kesken. Maakunnallisena synnytettyä puuenergia-alan verkostoa on levitetty Itä-Suomen muihin maakuntiin. Kansallisesti ollaan rakentamassa verkostoa bioenergiahankkeiden koordinoimiseksi sekä kuluttajien energianeuvonnan järjestämiseksi. Sektorin pitkäjänteinen kehitystyö näkyy muun muassa siinä, että Fortum päätti vuonna 2012 sijoittaa uuden pyrolyysiöljylaitoksensa maakuntaan. Vuoden 2012 päättyneet hankkeet: Prosessiteollisuuden koulutuskeskus, Prosessimo projektissa rakennettiin uudet modifioidut oppimistilat Lieksaan. Oppimisympäristö palvelee myös laajemmin alan yritysten tuotantojen kehitys- ja testausympäristönä ja työntekijöiden koulutusympäristönä. Rakennetussa oppimisympäristössä voidaan kouluttaa moniosaajia prosessiteollisuuden tarpeisiin ja siten tukea työllisyyttä ja yritysten kasvua. Metsänhoitotöiden koneellistaminen investointihankkeessa kehitettiin maakunnan metsäalan osaamista investoimalla Valtimon ammattioppilaitokseen opiskelu- ja opetusympäristö, joka mahdollistaa ammattityövoiman, suunnittelijoiden ja työnjohdon kouluttamisen, työelämän ja opetuksen yhteistoiminnan lisäämisen sekä ajankohtaisen tutkimustiedon hankinnan uusista laitteista ja menetelmistä. Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa luotiin edellytyksiä liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun aloittamiseksi Pohjois-Karjalassa laatimalla teknilliset ja taloudelliset selvitykset kolmelle tuotantopaikalle ja neljälle tankkausasemalle maakunnan alueella. Liikennebiokaasuverkoston kehitystyö jatkuu Pro Agrian erillisessä hankkeessa. Koivunmahlan keräysverkoston kehittämishankkeessa luotiin ammattimainen koivumahlan keräysverkosto sekä kehitettiin uusi ja vaihtoehtoinen tulonmuodostusmalli maaseudulle, laadittiin koivumahlalle greidaus eli laatuluokituskriteeristö ja luotiin koivumahlan keräystä tukeva laatujärjestelmä. Hankkeen aikana testattiin erilaisia jatkojalostusmenetelmiä ja mahlapohjaisia tuotteita. Itä-Suomen yliopiston kanssa tehdyn tutkimusyhteistyön avulla luotiin hyvä yhteistyöpohja tulevien tutkimustarpeiden selvittämiseksi