SODANKYLÄ. Suunnittelualue. UNARIN JÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 SODANKYLÄ UNARIN JÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue Yleiskaava-alue sisältää Unarin järven ranta-alueineen sekä Uimaniemen ja Unarin kyläalueet. 1

2 Suunnittelun lähtökohdat Sodankylän vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa on todettu, että Unarin järven ranta-osayleiskaavan laadinta käynnistetään vuonna Kunnanhallitus päätti kokouksessaan käynnistää Unarin järven rantaosayleiskaavan laadinnan. Sodankylän kunta on aktiivisesti laatinut rantarakentamista ohjaavia osayleiskaavoja merkittäville vesistöalueille kuten Lokan tekojärvelle, Kitiselle, Jeesiöjoelle, Sattasjoelle, Kelujärvelle sekä Orajärvelle. Rantarakentamiseen oikeuttava kaava sujuvoittaa rantarakentamista. Ranta-alueet, joilla ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaista ranta-asemakaavaa tai osayleiskaavaa (jossa kaava antaa oikeuden rantarakentamiseen) on voimassa rakennuskielto uusien rakennuspaikkojen muodostamiseen. Rakennuskiellosta tulee aina kaavoittamattomilla ranta-alueilla saada myönteinen poikkeamispäätös ennen rakennusluvan myöntämistä. Unarin järvi on kunnan suurin luonnontilainen järvi. Unarin järven ranta-alueille haetaan lähes vuosittain poikkeamispäätöksiä. Unarin järvellä on vielä laajasti rakentamatonta ranta-aluetta. Rantaosayleiskaavalla on tarkoitus tutkia ja ratkaista Unarin järven ranta-alueille sijoittuvan loma-asumisen määrä ja sijoittuminen sekä Uimaniemelle ja Unarin kylälle sijoittuva vakituinen asuminen. Kaavan laadinta edellyttää laaja-alaisia selvityksiä luonnosta, maisemasta ja kulttuuriympäristöstä. Kaavoitusprosessin kesto arvioidaan olevan noin 2 vuotta. Suunnittelualueella on noin 300 tilaa ja tiloilla yhteensä noin 450 maanomistajaa. Unarin järven pinta-ala on noin 29 km 2 ja rakentamiseen soveltuvaa rantaviivaa (lukuun ottamatta Unarin ja Uimaniemen kyliä) on yhteensä noin 38 kilometriä. Ranta-alueille on rakennettu yhteensä noin 130 vapaa-ajan asuntoa. Osayleiskaavalla voidaan tavoitteellisesti osoittaa vähintään 150 kpl uutta lomarakennuspaikkaa. Edellä mainitut lähtökohdat ja tavoitteet voivat tarkentua ja niitä voi tulla lisää suunnittelun edetessä. 2

3 Kuka, miten ja milloin kaavan laatimiseen voi osallistua? Maanomistajien lisäksi kaikilla niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Osallisten toivotaan ottavan osaa kaavoitusprosessiin tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Oheinen luettelo esittää pääosan osallisista, mutta ei ole ketään poissulkeva. Luetteloa voidaan täydentää, ja suunnitteluun voivat osallistua myös muut itsensä osallisiksi kokevat tahot. Osallisia ovat Suunnittelualueen ja lähialueiden maanomistajat He, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, kuten - kunnan asukkaat - alueen elinkeinonharjoittajat - alueen yritykset, yrittäjät ja työntekijät Viranomaiset - kunnanhallitus - Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Lapin liitto - Museovirasto - Lapin maakuntamuseo - Metsähallitus - Rovaniemen kaupunki Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - asukkaita edustavat yhteisöt - Rovakaira Oy - Fingrid Oy - Syväjärven paliskunta - Uimaniemi-Murtomaan Vesi Oy - Unarin-Luusuan Vesihuolto Oy - Paliskuntain yhdistys - Osallistumismenettelyn tavoitteena on luoda hyvä tiedonkulku sekä toimiva vuoropuhelu osallisten ja kaavan laatimisesta vastaavien tahojen välille koko suunnitteluprosessin ajaksi. Suunnitteluprosessin kulku muodostaa rungon vuorovaikutuksen järjestämiselle. Osallistumisen tulisi palvella suunnittelun eri vaiheiden tiedonsaantia ja kussakin vaiheessa tehtäviä valintoja ja päätöksiä. Osallisille jaetaan tietoa suunnittelun vaiheista ja vaikuttamismahdollisuuksista. Osallisilta saatavat tiedot ja mielipiteet työstetään suunnitteluprosessia palvelevaan muotoon. Suunnitteluprosessi jaetaan selkeisiin vaiheisiin osallistumisen hallinnan helpottamiseksi. Kussakin vaiheessa tehdään selkeät välipäätökset ja annetaan palaute sitä pyytäneille osallisille. Kaavaehdotus viedään valtuuston hyväksyttäväksi sitten kun se valmistuu. 3

4 Suunnittelualueen kaavoitustilanne Maakuntakaava Osayleiskaava-alue kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaavan alueeseen. Lapin liitto on hyväksynyt maakuntakaavan ja se on saanut lainvoiman Maakuntakaavan osalta suunnittelualuetta koskee seuraavat maakuntakaavan määräykset ja merkinnät: 4

5 Koko maakuntakaavaa koskevat merkinnät SUUNNITTELUMÄÄRÄYKSET: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaat luonnonympäristöt, arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun. Maisemallisesti herkillä alueilla, kuten tunturialueilla, jokien ja järvien rannoilla sekä pääteiden, matkailukeskusten, retkeilyreittien ja taajamien läheisissä metsissä eri käsittelytoimenpiteet on suunniteltava huolellisesti ottaen huomioon maiseman ominaispiirteet ja pyrittävä välttämään suuria muutoksia. Ranta-alueilla taajamatoimintojen alueiden (A) ulkopuolella vapaan rantaviivan osuus tulee olla vähintään puolet muunnetusta rantaviivasta. Ranta-alueilla tulee turvata rannan suuntainen kulkuyhteys. Tulva-, sortuma- ja vyörymävaara- alueet on osoitettava yleis- ja asemakaavoissa joko alueina tai rakentamisrajoituksina. Rakennuspaikkoja ei saa suunnitella sijoitettavaksi alueille, joilla on tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet alueella on turvattava. Poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset on turvattava. Metsätaloutta, turvetuotantoa, matkailutoimintoja ja loma-asutusta suunniteltaessa on otettava huomioon porotaloudelle tärkeät alueet. Suunniteltaessa valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. Suojelu- (S), luonnonsuojelu- (SL) ja erämaa-alueiden (Se) hoitoja käyttösuunnitelmista on pyydettävä lausunto alueen kunnilta, Lapin liitolta, Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Saamelaiskäräjiltä saamelaisten kotiseutualueella ja kolttien kyläkokoukselta koltta-alueella, Paliskuntain yhdistykseltä, alueen paliskunnilta sekä muilta viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaan suunnitelma liittyy. Rakennuksia tai muita huomattavia rakenteita ei tule suunnitella sijoitettavaksi maisemallisesti aroille paikoille, kuten kapeisiin niemen kärkiin ja kannaksille sekä rantamaisemaa hallitsevien kumpareiden huipulle. Hyville, yhtenäisille tai maisemallisesti tärkeille pelloille ei tule suunnitella sijoitettavaksi muuta kuin maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista, ellei niitä ole yksityiskohtaisemmassa kaavassa rakentamiseen sopivaksi osoitettu. Rakentamisrajoitus: Maankäyttö- ja rakennus lain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus on voimassa virkistys- ja suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetuilla alueilla (V, LL, EN, EJ, S, SL, SM, SR, Se, sr, vt, kt, st, yt, tv sähkölinja). Rajoitus laajennetaan koskemaan puolustusvoimien alueita (EP), suojavyöhykkeitä (sv) sekä tärkeitä ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Suojelumääräykset: Suunniteltaessa sellaisen alueen käyttöä, jolla on kiinteä muinaisjäännös, on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Lupaa haetaan ympäristökeskukselta, jonka on kuultava asiassa Museovirastoa. Suunniteltaessa suojelualueen tai suojeluohjelmaan kuuluvan alueen käyttöä on neuvoteltava luonnonsuojelusta ja alueen hallinnasta vastaavien viranomaisten kanssa. Natura 2000 alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tarveharkinta ja tarvittaessa vaikutusten arviointi on tehtävä luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n mukaisesti. Maaseudun kehittämisen kohdealue (mk) 5

6 Merkinnällä osoitetaan maaseutua koskevan kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Alueella tulee säilyttää ja kehittää monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä. Rantojen suojeluohjelman mukainen alue (rs) Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (ma) Suojelualue (S) Suojelualueen yleismerkintää käytetään silloin, kun ei ole kyse selvästi tietyn erityislainsäädännön mukaisesta suojelutarpeesta (kuten luonnonsuojelulain, muinaismuistolain ja rakennussuojelulain) tai jos on kyse kokonaisuudesta joka voidaan toteuttaa useamman lainsäädännön perusteella tai voidaan toteuttaa MRL:lla ja sen mukaisilla määräyksillä. Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Moottorikelkkailureitti Seututie (st) Erityisalue (E) Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla on tietty erityiskäyttötarkoitus ja joilla liikkuminen on yleensä rajoitettua. Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) Merkinnällä osoitetaan pääasiassa metsätalouteen ja porohoitoon tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. Yleiskaava Alueella ei ole voimassa yleiskaavoja. Asemakaavat Hamaramaan alueella on voimassaoleva Unarin järven rantakaava (nyk. rantaasemakaava), joka on vahvistettu Ranta-asemakaava käsittää pääasiassa loma-asuntojen korttelialueet 3-12 sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Suunnittelun muut tavoitteet Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtioneuvoston päättämät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet tulivat voimaan vuonna 2000 ja tavoitteiden tarkistus tuli voimaan Alla on esitetty yhteenveto niistä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka tulevat sovellettavaksi kaavan laadinnassa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Erityistavoitteet Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aika- 6

7 välillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä lomaasumisen viihtyisyys. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimin- 7

8 tojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset (MRL 9 ja MRA 1 ), mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä siltä alueelta, jolle kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan apuna käytetään alueelle laadittavia maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksiä laskennallinen tulvakorkeus huomioidaan suunnittelussa Vaikutukset luonnonympäristöön vaikutuksia peilataan nykytilanteeseen, joka on esitetty luontoselvityksessä Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset lähtökohtana ovat osallisten esille tuomat näkemykset mahdollisista vaikutuksista Arvioinnissa käytetään apuna kirjallisia lähteitä sekä tarvittaessa muita selvityksiä ja tutkimuksia. Vaikutuksia koskevaa tietoa kerätään myös annetusta palautteesta, tehdyistä selvityksistä sekä kunnan tulevaisuutta koskevista tutkimuksista ja selvityksistä. Vaikutusten arvioinnin tekijänä on kaavoittaja, mutta menetelminä käytetään myös osallisten, virkamiesten, viranomaisten ja luottamushenkilöiden kanssa käytyjä keskusteluja. 8

9 Osayleiskaavatyön eteneminen Käynnistys ja selvitykset 7-12/2017 Suunnittelu käynnistyy lähtötietojen ja selvitysten keräämisellä. Tässä vaiheessa käynnistetään luontoselvitys ja kulttuuriympäristöselvitykset (muinaismuistot, rakennettu ympäristö ja maisema). Tutkitaan mitoituksen lähtökohdat. Alustavat tavoitteet Alustavat tavoitteet kirjataan ja laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. osallistumismahdollisuus yleisötilaisuus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. Vuorovaikutus Järjestetään yleisötilaisuus lähtökohdista ja tavoitteista. Osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Tässä vaiheessa pidetään ensimmäinen viranomaisneuvottelu, jossa käsitellään lähtötilannetta, OAS:aa, tavoitteita, mitoitusta jne. Perusselvitykset Perusselvitysvaihe käynnistetään mahdollisimman pian, todennäköisesti viimeistään viranomaisneuvottelun jälkeen on tiedossa kaikki täsmennystarpeet selvityksiin. Selvityksistä tehdään vähintäänkin luonto- (luontotyypit, kasvi- ja eläinlajisto), maisema-, muinaismuistot- ja rakennettu kulttuuriympäristöselvitys. Tavoitteet Tavoitteet täsmennetään selvitysten, viranomaisten kannanottojen ja mahdollisten OAS:an saatujen mielipiteiden perusteella. Alustava mitoitus Alustavaa emätilamitoitusta selvitellään. Mitoitus vaikuttaa mahdollisesti tavoitteiden tarkistamiseen. Valmisteluvaihe 1-6/2018 Mitoitus Mitoitus tarkistetaan vastaamaan tavoitteita ja perusselvitysten tuomia rajoituksia ja mahdollisuuksia. Tehdään päätös siitä, minkä mitoituksen pohjalta ryhdytään valmistelemaan kaavaluonnosta Kaavaluonnos Laaditaan emätilamitoituksen ja saatujen perusselvitysten ja niiden vaikutusten arvioinnin perusteella kaavaluonnos. Vaikutusten arviointi Arvioidaan kaavaluonnoksen mukaisen maankäytön vaikutukset tarkentamalla vaikutusten arviointia. 9

10 6-8/2018 osallistumismahdollisuus, mielipide. yleisötilaisuus Valmisteluvaiheen nähtävilläolo Luonnos, selostus, perusselvitykset ja muut tähän vaiheeseen mennessä valmistuneet raportit asetetaan nähtäville. Osallisilla on mahdollisuus jättää mielipiteensä valmisteluaineistosta. Viranomaisilta ja muilta vastaavilta tahoilta pyydetään lausunnot. Valmisteluaineisto on nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin järjestetään myös yleisötilaisuus. Valmisteluvaiheen jälkeen pidetään tarvittaessa kaavaneuvottelu. Palauteanalyysi Nähtävilläolon jälkeen pidetään palauteanalyysi, jossa tutkitaan saatu palaute ja tehdään siitä johtopäätökset. Tarvittaessa palataan prosessissa taaksepäin lähinnä tavoitteiden, mitoituksen ja rakenteen osalta. Ehdotusvaihe 9/2018-3/2019 Ehdotusvaiheen suunnittelu Analyysivaiheen jälkeen tehdään tarvittavat muutokset, korjaukset ja lisäykset kaavaasiakirjoihin ja valmistellaan kaava virallista nähtävillä oloa varten. Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutusten arviointi päivitetään. osallistumismahdollisuus, muistutus. Ehdotusvaiheen nähtävilläolo Kaava-asiakirjat asetetaan virallisesti nähtäville. Osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus kaavaehdotuksesta. Viranomaisilta ja muilta vastaavilta tahoilta pyydetään lausunnot. Ehdotus on nähtävillä 30 päivän ajan. Kaavan hyväksyminen Ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen pidetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. 4-6/2019 Hyväksymisvaihe Virallisen nähtävilläolon jälkeen saatu palaute analysoidaan ja tehdään niistä johtopäätökset. Kaavan hyväksyy Sodankylän kunnanvaltuusto. Mahdollisuudet palautteen antamiseen: Osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus antaa palautetta ja siten osallistua suunnitteluun. Vuorovaikutuksesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (MRA). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallisilla on mahdollisuus jättää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Yleisötilaisuudet Kaavanhankkeen aikana pidetään kaksi yleisötilaisuutta, joissa kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitään ja ajatuksiaan hankkeesta. Yleisötilaisuuksien ajankohdat on esitetty edellä kohdassa Yleiskaavatyön eteneminen. Tilaisuuksista tiedotetaan kunnan ilmoituskäytäntöjen mukaisesti. 10

11 Nähtävillä olo Osallisilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä valmisteluvaiheen kuulemisen (luonnosvaihe) aikana. Mielipide tulee tehdä mielellään kirjallisena ja osoittaa se Sodankylän kunnanhallitukselle. Osallisilla ja kuntalaisilla on myös mahdollisuus esittää kantansa kaavahankkeesta ehdotusvaiheessa. Muistutus osayleiskaavasta tulee jättää kirjallisena ja osoittaa se Sodankylän kunnanhallitukselle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallisia kehotetaan tutustumaan tähän osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja antamaan siitä palautteensa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Palaute pyydetään antamaan kirjeellä tai sähköpostilla kaavan valmistelusta vastaavalle henkilölle: Sodankylän kunta / tekninen osasto / Ari Pesonen. Osallistumisen ja yhteistyön tavat ja laajuus ovat kunnan, osallisten ja Lapin ELYkeskuksen sovittavissa. Mikäli ilmenee tarvetta OAS:n tarkistamiseen kaavaprosessin kuluessa, voidaan sitä muuttaa tai täydentää. Mahdollisista OAS:n muutoksista tiedotetaan alkuperäisen suunnitelman tiedotuksen tapaan, muutoksen laajuus huomioiden. Tiedottamismenettely Tiedossa oleville maanomistajille ja maanhaltijoille sekä yhteisöille tiedotetaan kaavan kuulemisvaiheista kirjeitse. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Lisäksi ilmoitukset julkaistaan Sompio paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan internetsivuilla: Kaava-aineisto ja kaavan vaiheet päivitetään kunnan internetsivuille: Yhteyshenkilö ja postitusosoite palautteelle Sodankylän kunta Ari Pesonen Sodankylän kunta PL 60, Sodankylä puh sposti. ari.pesonen@sodankyla.fi tai kunnan kirjaamo: kirjaamo@sodankyla.fi 11