Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus: Suomi, jonka haluamme Pääsihteeri, ympäristöneuvos YTT Sauli Rouhinen Tampere 2.6.

Transkriptio

1 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus: Suomi, jonka haluamme 2050 Pääsihteeri, ympäristöneuvos YTT Sauli Rouhinen Tampere

2 Osin globaalia kestävän kehityksen hallintaa, osin EU:n ja osin kansallista politiikkaa Syyskuussa 2015 kaikkia maita koskevat kestävän kehityksen tavoitteet ja post-2015 kestävän kehityksen ohjelma. Suomessa liikkeelle ennakoivasti. Kansainvälinen kestävän kehityksen arkkitehtuuri muutoksessa kehitysyhteistyö ja kestävä kehitys integroidaan 2 Sauli Rouhinen KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

3 Globaalisti kestämätön tilanne - koskeeko meitä? Tulevien sukupolvien eväät on pian syöty Miljoonat ihmiset elävät yhä puutteessa ja reilusti yhteiskunnallisten riskirajojen alapuolella. Ne toiset. Samaan aikaan koko ihmiskunta kuluttaa niin paljon, että useat maapallon riskirajat ovat jo ylittyneet. Tuleville sukupolville ei jätetä. Me olemme väärällä polulla tai polun haaralla ellemme toimi tänään Vaaditaan Suurta muutosta ja globaalia siirtymähallintaa, josta olemme vastuullinen osa Tarvitaan kulttuurillinen muutos monissa kulttuureissa - kohti kestävää yhteiskuntaa. Erilaiset polut kestävyyteen. Nyt menty one size fits all mallilla. KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

4 Kestävän kehityksen ulottuvuudet ja osapuolet Sosiaalinen kestävyys Ekologinen kestävyys Taloudellinen kestävyys Nyt Nyt Nyt Tulevaisuudessa Tulevaisuudessa Tulevaisuudessa Meillä Resurssipohjainen ja koettu hyvinvointi; toimintakyky Sosiaalinen pääoma; Sukupolvien välinen oikeudenmuk. Ekosysteemien tuottokyky Ekosysteemipalvelut; Luontopääoma, Biodiversiteetti, resilienssi Vauraus, tehokkuus, resurssiviisaus, innovaatiot Rakennettu pää-oma. Ei velkaa; Aidot säästöt Muualla Osallistava kehitysyhteistyö, Tasaarvoinen vaihto Globaali hyvinvointipolitiikka Globaali Keken hallinta* Ekologinen jalanjälki. Rajat ylittävät ymp.vaikutukset Biokapasiteetti, Luontopääoma, ekologinen velka Reilu kauppa, Kv-työnjako ja vaihtosuhteet arvoket-jussa Sitoumukset. Globaalit Sopimuk-set tai portfoliot *Kulttuurisesti sensitiivinen kestävän kehityksen metahallinta (metagovernance) KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

5 Suomella pitkä historia strategioissa: KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

6 Yhteiskuntasitoumus kohti kestävää Suomea Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi. Kuka? Yhteiskuntasitoumuksessa eri toimijat sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan. Esim. julkishallinto, yritykset, yhteisöt ja kansalaiset. Yhteinen ponnistus. Mitä? Yhteiskuntasitoumuksella viedään käytäntöön niitä periaatteita, jotka vievät meitä kohti kestävämpää Suomea. Mitattavia tekoja. Vaikutus? Sitoumuksen myös toivotaan kannustavan ja rohkaisevan eri toimijoita kansainvälisellä tasolla kehittämään omia kestävän kehityksen käytäntöjä. Suomen esimerkkiä seuraten. Kestävä tulevaisuus myös tuleville sukupolville! KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

7 Suomi, jonka haluamme 2050 Visio Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, joka luo perustan ja edellytykset kaikkien kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten kestävälle toiminnalle. Luonnon kantokykyä ei ylitetä ja luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla. Suomi edistää rauhaa, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä tarjoaa käytännöllisiä ja kestäviä ratkaisuja maailman ongelmiin." Sitoumuksen kahdeksan tavoitetta (tiivistys): KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

8 Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin Hyvä terveys, koulutus ja työllistyminen kaikille yhteiskunnan jäsenille. Vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta Kaikilla kansalaisilla on tasa-arvoinen mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteisiin asioihin. Lisää avoimuutta myös hallintoon. Työtä kestävästi Korkea työllisyysaste kaikille yhteiskunta-ryhmille ja mahdollisuus hyvään työhön. Lisää vihreää taloutta. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt Entistä paremmat mahdollisuudet paikallisyhteisöjen hyvinvoinnin lisäämiselle. Lisää kohtaamispaikkoja. Hiilineutraali yhteiskunta Energiatehokkaiden, uusiutuvien ja monimuotoisten ratkaisujen myötä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Resurssiviisas talous Suomi yhteiskuntavastuullisen liiketoiminnan kärkimaaksi. Kestäviä ja kilpailukykyisiä ratkaisuja kansallisesti ja globaalisti. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat Luonnonvarojen kulutus ympäristön kannalta kestävälle tasolle. Lisää kestävästi tuotettuja tuotteita ja palveluita. Luontoa kunnioittava päätöksenteko Järkevällä päätöksenteolla loppu luonnon monimuotoisuuden köyhtymiselle. KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

9 Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin 1.1 Kaikille yhteiskunnan jäsenille taataan mahdollisuudet hyvään terveyteen, koulutukseen ja työllistymiseen. 1.2 Ylläpidämme korkeaa koulutustasoa ja yleissivistystä sekä edistämme sosiaalista liikkuvuutta. Kestävä kehitys otetaan osaksi yleissivistävää opetusta, kaikkien alojen koulutusta ja elinikäistä oppimista. 1.3 Vähennämme eriarvoisuutta turvaamalla riittävän toimeentulon ja perusturvan. 1.4 Kiinnitämme erityistä huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin. Varmistamme kaikille yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut. 1.5 Tuemme kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja vahvistamme kestävää kehitystä tukevia kulttuuriarvoja. 1.6 Tuemme alkuperäiskansa saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa omaa kulttuuriaan kestävän kehityksen mukaisesti ja siirtää kulttuuriaan sukupolvelta toiselle. 1.7 Vaikutamme osaltamme siihen, että äärimmäinen köyhyys saataisiin poistettua sekä eriarvoisuutta ja syrjintää vähennettyä maailmassa. Täytämme kehitysyhteistyösitoumuksemme. KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

10 Vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta 2.1 Vahvistamme demokratiaa ja kaikkien tasa-arvoisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteisiin asioihin. Erityisesti tuemme nuorten yhteiskunnallista osallistumista. 2.2 Vahvistamme hallinnon läpinäkyvyyttä: avoin ja julkinen tieto lisää kansalaisten luottamusta ja mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. 2.3 Edistämme kulttuurista aktiivisuutta, monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja suvaitsevaisuutta, jotta kaikki kansalaiset, myös eri vähemmistöt, voivat osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan kehittämiseen. 2.4 Osallistumme aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja turvallisuuden, ihmisoikeuksien sekä kestävän kehityksen edistämiseksi. KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

11 Työtä kestävästi 3.1 Muutos kohti kestävämpää taloutta toteutetaan muun muassa työpaikkoja lisäämällä ja työn tuottavuutta, tuloksellisuutta ja laatua parantamalla. Tavoitteenamme on korkea työllisyysaste. 3.2 Edistämme vihreän talouden työpaikkojen syntyä. 3.3 Kehitämme koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmiä muuttuvien osaamis-, työmarkkina- ja toimeentulotarpeiden mukaisesti. 3.4 Tuemme nuorten työllistymistä, valjastamme maahanmuuttajien osaamisen ja avaamme väyliä osatyökykyisten osallistumiseen työelämään. 3.5 Edistämme yrittäjyyttä ja innovaatioita sekä kehitämme palvelusektoria. 3.6 Edesautamme teollisuuden uusiutumista, jotta saamme lisää korkean jalostusarvon ja tuottavuuden työpaikkoja. 3.7 Parannamme työelämän laatua lisäämällä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä ja työympäristönsä kehittämiseen sekä luomalla mahdollisuuksia joustaviin työtapoihin ja työaikajärjestelyihin. KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

12 Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt 4.1 Luomme kestäviä ja turvallisia yhdyskuntia, joissa työpaikat, asuminen, monipuoliset palvelut, kestävät liikennejärjestelmät, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen sekä viheralueet tukevat taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ympäristön hyvinvointia. 4.2 Vahvistamme paikallisyhteisöjä tukemalla kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia, kehittämällä yhteisöllisen oppimisen ja muutoksen tekemisen mahdollistavia kohtaamispaikkoja, toimintamalleja ja paikallista päätöksentekoa, jotta asukkailla on mahdollisuudet luoda viihtyisiä ja terveellisiä elinympäristöjä. 4.3 Vähennämme liikennetarvetta, lisäämme etätyöjärjestelyjä sekä vahvistamme sähköisiä palveluita. 4.4 Varaudumme muuttuviin ilmasto- ja vesioloihin ja edistämme ilmastonmuutokseen sopeutumista paikallisesti. KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

13 Kuka sitoumusprosessia hoitaa? Kansallinen kestävän kehityksen toimikunta - 50-jäseninen toimikunta edistää kestävän kehityksen mukaisen yhteiskunnan rakentamista. - Asiantuntijapaneeli (isännöi Sitra) antaa toimikunnalle tieteellistä tukea ja haastaa sitä. - Linkitys YK:n vuoden 2015 jälkeiseen kestävän kehityksen agendaan (uusi integroitu politiikka ja universaalit tavoitteet) KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

14 Systeemiset muutokset kohti kestävää yhteiskuntaa Post kehitysagenda Uusi Normaali - Laadullinen muutos Proaktiivinen valtio Muutosagentit Rutinoituminen Valtavirta Mielipidejohtaja Toimintaohjelman Laatija/vastustaja Kokeilijat Klusterointia: ekosysteemit, älykkäät kaupungit Toimenpidesitoumuksia Yhteiskuntasitoumus; Visio, periaatteet ja tavoitteet aika Nyt Tarvitaan isoja siirtymiä KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

15 Tavara Trading Kierrätyskeskus Kiinteistö Oy Akavatalo 15 KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

16 - Hämeen ja Uudenmaan ELY:t kansanopistot.fi KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

17 Taimitarhan päiväkoti Oulun kaupungin sivistystoimi Rauman kasvatus ja opetustoimi Ylikiimingin koulu Kalliolan kansanopisto Valkeakoski opisto LUMA- keskus Oulun palvelualan opisto Metropolia amk Edupoli Hämeenkyrön varhaiskasvatus Aurinkorannikon suomalainen koulu Helsingin kuvataidelukio Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Hyria koulutus Kallaveden lukio Muuramen lukio Vaajakummun koulu Haapajärven yläaste Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Tampereen luontokoulu Korento Kainuun ammattiopisto Yrkeshögskolan Novia Varkauden kaupunki/soisalo opisto Jyväskylän kristillinen opisto Vakka-Suomen kansanopisto KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

18 Ekologinen etiikka; ehdottomat rajat? Vahva vai heikko kestävyys? Politiikan rakentaminen edellyttää arvopluralismia? KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

19 Riittävän vihreä kasvu turvallisella toimintavyöhykkeellä Korkean tulotason maat: riittävä absoluuttinen irtikytkentä Siirtymätaloudet: suhteellinen irtikytkentä Matalan tulotason maat: Vältä luonnonvaravankeudet Voidaanko se tehdä - Teknisesti? - Poliittisesti? - Sosiaalisesti? Lähde: Kate Raworth Sauli Rouhinen

20 Maa Failed States Index 2012 Kestävän yhteiskunn an indeksi, SSI 2012 Social Progres s Index 2014 Human Developm ent Index 2012 Country Brand Index Sustainable governance index/policy perform Boolearvo 1. Sveitsi Ruotsi Norja Uusi-Seelanti Suomi Tanska Saksa Alankomaat Australia Kanada Itävalta Islanti Iso-Britannia Irlanti Ranska Belgia Sauli Rouhinen KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

21 Sustainable Society Index 2014; sijoittuminen eri kestävän kehityksen ulottuvuuksilla Yleiskuva Maa Ihmisten hyvinvointi Ympäristön hyvinvointi Taloudellinen hyvinvointi Boole-arvo 2014 (sijojen summa) N= Sijaluku Itävalta Tanska Viro Suomi Saksa Islanti Irlanti Latvia Liettua Hollanti Norja Ruotsi Sveitsi UK Sauli Rouhinen KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS