ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Hiidenmäen asemakaavan muutos.

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Hiidenmäen asemakaavan muutos. Asemakaavalla muodostuu Jämsän kaupungin 1. kaupunginosassa osa korttelista 34 sekä suojaviher- ja puistoaluetta. Kaavatunnus 216. Päiväys xx.x.2012 Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi

2 SELOSTUS 2 (17) Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Hiidenmäen asemakaavan muutos Kunnan kaavatunnus: 216. Kaavan päiväys: xx.x.2012 Kunta: Jämsä Kunnanosa: Seppola Kaavan laatija: Vireilletulo: Eino Ruhanen / Rainer Nyholm Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi / kaavoitus Seppolantie 10, Jämsä puh sähköp. etunimi.sukunimi@jamsa.fi Jämsän kaupungin kaavoituskatsaus 2012, kuulutettu Hyväksymispäivämäärät: Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

3 SELOSTUS 3 (17) Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Jämsässä, Seppolan keskustaajamassa. Kulku alueelle tapahtuu Hiidentien kautta, suunnittelualueen eteläpuolella kulkee valtatie 9. Kuva 1. Suunnittelualueen sijaintikartta, likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Hiidenmäen asemakaavan muutos. Kaavamuutoksella varmistetaan maanomistajien mahdollisuudet kehittää matkailuun liittyviä palveluita omistamallaan kiinteistöllä, ilman että vaarannetaan luonnonsuojelualueen sekä muiden muinaisjäännösalueiden säilyminen Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

4 SELOSTUS 4 (17) Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN NIMI JA TARKOITUS SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONYMPÄRISTÖ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET VIREILLETULO OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT VIRANOMAISYHTEISTYÖ ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA VALITTUJEN VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN, ARVIOINTI JA VERTAILU YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU SUUNNITTELUVAIHEIDEN KÄSITTELYT JA PÄÄTÖKSET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN HUOMIOON OTTAMINEN ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE MITOITUS YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET KORTTELIALUEET MUUT ALUEET KAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN SOSIAALISET VAIKUTUKSET Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

5 SELOSTUS 5 (17) YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA LIITTEET Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Asemakaavan seurantalomake. Liite 2. Ote maakuntakaavasta. Liite 3. Ote yleiskaavasta. Liite 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. Liite 5. Kartta rakennuksista ja niiden valmistusvuodesta. Liite 6. Ote ohikulku- ja sisätuloväylien liikenneympäristön ja maankäytön kehittäminen Jämsä selvityksestä (2005, Keski-Suomen tiepiiri) Liite 7. Muinaisjäännösinventointi (2011, Mikroliitti oy) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Hiidenmäen luonnonsuojelualueen rajaus (ladattu Oiva-palvelusta ) 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta on ilmoitettu vuoden 2012 kaavoituskatsauksessa, josta kuulutettu Tekninen lautakunta käsitteli asemakaavan muutosluonnosta xx ja päätti asettaa sen julkisesti nähtäville. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä xx.x xx.x Asemakaava Asemakaavassa on esitetty käyttötarkoituksiksi Matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM-1), Luonnonsuojelualuetta (SL) sekä Suojaviheraluetta (EV). Asemakaavassa on varattu ohjeellisia rakennusaloja RM-1 -alueella pien-, majoitus-, talous-, sauna- ja kotarakennuksille. Lisäksi on varattu yksi alue ohjeelliselle pysäköimispaikalle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

6 SELOSTUS 6 (17) Alue on kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Myös tarvittavat katuyhteydet ovat olemassa. Suunnittelualueella tapahtuva lisärakentaminen ei näin ollen vaadi lisäpanostuksia kunnallistekniikkaan. 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Jämsässä Seppolan taajamassa. Alueella toimii majoitus-, kokous ja virkistyspalveluja tuottava yritys (Villa Hiidenmäki). Suurin osa aluetta on metsää, ainoastaan rakennusten rajaamalla alueella on hoidettua pihapiiriä. Osa suunnittelualueesta on luonnonsuojelualutta (Hiidenmäen luonnonsuojelualue). Luonnonsuojelualueen maasto on kalliosta ja korkeuserot suurehkot Luonnonympäristö Rakennusten ympärillä hoidettua pihapiiriä, muuten alue metsävaltaista Rakennettu ympäristö Rakennuksia suunnittelualueella on tällä hetkellä yhteensä 5 kpl, yksi 1900-luvun taitteessa valmistunut hirsirakennus, jossa on kokous- ja majoitustilaa, yksi 2009 valmistunut majoitustilana toimiva rakennus sekä yksi 2008 valmistunut grillikota. Edellä mainittujen lisäksi alueella on kaksi huonokuntoisempaa talousrakennusta, joiden valmistusvuosista ei ole tarkkaa tietoa. Rakennusten sijainti suunnittelualueella osoitettu liitteessä Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

7 SELOSTUS 7 (17) Kuva 2. Valokuva suunnittelualueelta, vasemmalla näkyy vuonna 2009 valmistunut majoitusrakennus ja oikealla n valmistunut, sittemmin peruskorjattu hirsinen kokous- ja majoitustilana toimiva päärakennus. Liikenne alueelle tulee Hiidentien kautta, jolle suunnittelualueelta on nykyisellään liittymät kahdesta kohtaa. Alue on kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piirissä Maanomistus Suunnittelualue koostuu yksityisen omistamasta kiinteistöstä (Kalliola) sekä osasta kaupungin omistamista puistoalueista ( ). 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan ja se on tullut lainvoimaiseksi (Liite 2) Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

8 SELOSTUS 8 (17) Yleiskaava Jämsän taajamayleiskaavan on Jämsän kaupunginvaltuusto hyväksynyt Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton (Liite 3). Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava (liite 4). Rakennusjärjestys Jämsän kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on astunut voimaan Tehdyt selvitykset Muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti, 2011) Ohikulku- ja sisääntuloväylien liikenneympäristön ja maankäytön kehittäminen Jämsä (Keski-Suomen tiepiiri, 2005) 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueella toimiva majoitus- ja virkistyspalveluja tuottavalla yrityksellä on tarvetta laajentaa ja kehittää toimintaansa. Voimassa oleva kaava ei salli kovin laajamittaista rakentamista ja näin ollen voimassa olevaa kaavaa on syytä muuttaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen kaavamuutoksen laatimisesta on tehnyt yksityinen maanomistaja päivätyllä kirjeellä. Hankkeen vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa vuodelle Tekninen lautakunta hyväksyi kaavoituskatsauksen ja siitä kuulutettiin Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

9 SELOSTUS 9 (17) viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia ovat: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa Vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Vaikutusalueen yritykset, työntekijät, elinkeinoharjoittajat ja palveluiden käyttäjät Viranomaiset Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Pelastuslaitos Kaupungin hallintokunnat Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Etujärjestöt ja muut tahot Verkko- ja energiayhtiöt Vireilletulo Jämsän kaupungin tekninen lautakunta hyväksyi kaavoituskatsauksen vuodelle 2012 kokouksessaan , johon hanke sisältyi. Kaavoituskatsauksesta on kuulutettu Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan luonnos yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa on ollut nähtävillä xx.x. xx.x.2012 Jämsän kaupungin yhdyskuntatoimessa osoitteessa Seppolantie 10 sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa Nähtävilläolosta on kuulutettu paikallislehdessä (Jämsän seutu) xx.x.2012 sekä kaupungin verkkosivuilla ja virallisella ilmoitustaululla. Nähtävilläolosta ilmoitettiin kirjeitse suunnittelualueen naapurikiinteistöjen omistajille Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty xx.x Viranomaisneuvotteluun osallistuivat Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

10 SELOSTUS 10 (17) Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on turvata yrittäjän mahdollisuudet kehittää toimintaansa alueella turvaten samalla muinaisjäännösten säilyminen. Suunnittelualueen eteläreunaan varataan suojaviheralue, joka mahdollistaa meluaidan rakentamisen, jos tarve näin vaatii tulevaisuudessa. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Luonnoksia on työstetty vain yksi yhteistyössä alueen yrittäjän kanssa, jolla on selkeä visio siitä minkätyyppistä ja kuinka paljon rakentamista alueelle tulisi sallia. Kuva 3. Ote maanomistajan toimittamasta suunnitelmapiirroksesta, jossa näkyy suunniteltu lisärakentaminen, tämän pohjalta on kaavaluonnosta valmisteltu Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

11 SELOSTUS 11 (17) Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettiin arvioitavaksi alueen nykytilan mukainen vaihtoehto ja asemakaavan muutoksen mukainen vaihtoehto. Voimassa oleva asemakaava ei salli oikeastaan yhtään lisärakentamista, mikä hankaloittaa yritystoiminnan kehittämistä, tästä johtuen voidaan katsoa että asemakaavan muuttaminen on perusteltua Yleiskaavallinen tarkastelu Alueella on voimassa vuonna 1989 hyväksytty oikeusvaikutukseton Jämsän taajaman yleiskaava. MRL 54 :n mukaan on alueelle, jolle ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään: Asemakaava täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset seuraavin perustein: 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Alue sijaitsee taajama-alueella hyvien liikkeenyhteyksien ääressä. Tarvittava kunnallistekniikka on jo olemassa. Kaavassa on rakentamiselta rajattu pois alueet, jolla rakentamisella vaarannettaisiin olemassa olevia luonto- ja suojeluarvoja. 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Alue rajoittuu olemassa olevaan katuun. Alue on kunnallinen vesi- ja viemäriverkoston piirissä sekä myös sähköverkon piirissä. 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Asemakaavan ensisijainen tarkoitus ei ole varata alueita pysyvään asumiseen. Alueella toimiva yrittäjä varaa itselleen mahdollisuuden rakentaa omakotitalon itselleen sekä mahdolliselle henkilökunnalle. Tärkeimmät sekä yksityiset että julkiset palvelut löytyvät alueen läheisyydestä Seppolan taajaman keskustasta. 4. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Hiidentien varressa ei ole erillistä kevyen liikenteen väylää keskustaan suuntaan lähtiessä suunnittelualueelta, kevyen liikenteen väyläverkosto alkaa Lukkoilantieltä, jonne on matkaa n. 400 metriä Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

12 SELOSTUS 12 (17) Jämsän linja-autoasema sijaitsee n. kilometrin matkan päässä suunnittelualueelta ja rautatieasema n. 2,5 kilometrin päässä. Alue on kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piirissä. 5. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön. Kaavalla ei varata alueita asumiseen. Alueen pohjois- ja itäpuolella on jonkun verran pysyvää asutusta. Yritystoiminta ei ole sen laatuista että se aiheuttaa merkittävästi meluhäiriöitä lähistöllä asuville. Merkittävä osa suunnittelualueesta kasvaa varttunutta puustoa, joka vaimentaa tehokkaasti melua ja toimii myös näköesteenä. Alueen eteläpuolella kulkee valtatie 9, mutta sen ja kaavassa osoitetun RM-1 alueen välissä on suojaviher- ja luonnonsuojelualuetta puustoineen, jotka osaltaan vaimentavat liikenteen aiheuttavan melun. Suojaviheralue mahdollistaa meluesteen rakentamisen, jos tällainen tulee tarpeelliseksi tulevaisuudessa. 6. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kaavalla luodaan edellytykset majoitus- ja virkistyspalveluja tuottavalle yritykselle laajentaa toimintaansa. Toiminnan laajentuessa syntyy myös uusia työpaikkoja. 7. Ympäristöhaittojen vähentäminen Ei merkittäviä ympäristöhäiriötä. Suojaviheralueella on varauduttu siihen että voidaan rakentaa melueste, jos tulevaisuudessa tulee tarvetta. Lähinnä tämä tulee aiheelliseksi sitten, jos valtatie 9 liikennemäärät kasvavat merkittävästi. 8. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Alueella ei ole sellaisia rakennuksia, jotka pitäisi kaavassa suojelumerkinnällä varustaa. Keski-Suomen museolta pyydetään luonnosvaiheessa lausuntoa, jotka ottavat tarkemmin kantaa olemassa olevien rakennusten suojelutarpeeseen. Osalle aluetta on perustettu luonnonsuojelualue (Hiidenmäen luonnonsuojelualue), joten siltä osin on suojelutarpeet sillä alueella tutkittu. RM-1 alueella on kaksi aluetta varustettu sm-merkinnällä, varaukset tehty vuonna 2011 tehdyn muinaisjäännösinventoinnin perusteella. Luonnosvaiheessa pyydetään Keski-Suomen museolta lausuntoa, jotka ottavat kantaa siihen onko sm-alueet riittävät. 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaavassa osoitetut SL- ja EV-alueet ovat jonkun verran kunnan asukkaiden sekä alueella toimivan yrittäjän asiakkaiden virkistyskäytössä. Kyseiset alueet rajoittuvat myös joen rannassa isompaan yhtenäiseen puistoalueeseen Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

13 SELOSTUS 13 (17) Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Toimielin Päivämäärä Päätös Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hyväksyy kaavoituskatsauksen vuodelle 2012, johon hanke sisältyy Mielipiteet ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa pyydettiin Lausunnon antoivat 5. Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue koostuu yhdestä rakentamista sallivasta tontista (RM-1), luonnonsuojelualueesta (SL) sekä suojaviheralueesta (EV). RM-1 alueella on osoitettu erityyppisten rakennusten sijoituspaikat ohjeellisilla merkinnöillä. Lisäksi RM-1 alueella on rajattu alueet, joilla on löytynyt muinaisjäännöksiä tehdyn inventoinnin pohjalta Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 4,4 hehtaaria. Pinta-ala muodostuu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueesta (2,0 ha), luonnonsuojelualueesta (2,1 ha) sekä suojaviheralueesta (0,3 ha). Rakennusoikeutta muodostuu k-m 2 ja tehokkuuslukuna on RM-1 alueella käytetty 0, Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

14 SELOSTUS 14 (17) RM-1 Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue Muut alueet EV SL Suojaviheralue. Luonnonsuojelualue. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos mahdollistaa kohtalaisen paljon lisärakentamista alueella. Lisärakentaminen on sijoitettu ottaen huomioon suunnittelualueen sisällä olevat suojeluarvot vaarantamatta niitä. Alueella kaksi huonokuntoista talousrakennusta, maanomistajan on haettava purkulupaa näitten rakennusten hävittämiseksi, jos ne halutaan jossain vaiheessa uusia. Lupaprosessin aikana tutkitaan purkamisedellytykset Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavassa rakentaminen on osoitettu aika pienelle osalle suunnittelualuetta. Lisärakentamisen yhteydessä joudutaan puustoa kaatamaan ja maansiirtotöitä tekemään, mutta ne eivät heikennä alueen luontoarvoja Vaikutukset liikenteeseen Mahdollisen yritystoiminnan laajentumisen myötä liikennöinti Hiidentiellä tulee kasvamaan. Majoituskapasiteetti ja muu oheistoiminta ei kuitenkaan tule olemaan niin mittavaa että lisääntyvästä liikenteestä aiheutuisi häiriötä Hiidentien varressa oleville asukkaille. Vuonna 2005 valmistuneessa ohikulku- ja sisääntuloväylien liikenneympäristön ja maankäytön kehittäminen Jämsä selvityksessä on esitetty tavoitteeksi toteuttaa valtatie 9 nelikaistaisena (liite 6.). Kaavamuutos ei hankaloita nelikaistaisen tien rakentamista ja kaavassa on varauduttu mahdollisuuteen rakentaa melueste 9-tien varteen varaamalla aluetta suojaviheralueeksi Sosiaaliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset ovat myönteiset, kaava mahdollistaa yritystoiminnan laajentamisen ja voi näin ollen myös synnyttää uusia työpaikkoja. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella tapahtuva yritystoimintaa ei ole laadultaan ekä laajudeltaan sellaista että se aiheuttaisi merkittävää häiriötä ympäristölle. Valtatie 9 kulkee sen verran kaukana rakentamiseen varatuista alueista että sieltä kulkeutuva liikenteen aiheuttama melun taso ei ole häiritsevä ja lisäksi tiheä kasvillisuus vaimentaa melua tehokkaasti Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

15 SELOSTUS 15 (17) Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on tehty ympäristöministeriön ohjeiden mukaan Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

16 SELOSTUS 16 (17) Kuva 3. Asemakaavan merkinnät ja määräykset. 5.7 Nimistö Kaavalla ei nimetä uusia katuja eikä muita alueita Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

17 SELOSTUS 17 (17) Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteuttaminen ei vaadi lisäpanostuksia kunnallistekniikkaan. Yrittäjät voivat aloittaa alueella lisärakentamisen kun kaava on saanut lainvoiman ja muut tarpeelliset luvat on myönnetty. 6.2 Toteutuksen seuranta Alueen rakennuskannan osalta valvonta kuuluu Jämsän kaupungin rakennusvalvonnalle. Jämsässä xx Kaavoittaja: Eino Ruhanen maankäyttöpäällikkö 7. Liitteet Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

18 LIITE Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

19 LIITE Liite 2. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta sekä suunnittelualueelle kohdistuvasta käyttötarkoitusmerkinnästä ja sen selityksestä.. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

20 LIITE Liite 3. Ote Jämsän taajaman osayleiskaavasta sekä suunnittelualueelle kohdistuvasta käyttötarkoitusmerkinnöistä ja sen selityksistä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

21 LIITE Liite 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualueen rajaus punaisella Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

22 Suunittelualue Yhdystie Liite 5. Hiidenrinne Hiidentie Velhontie Saksalankatu Maahisentie Kotarakennus, valmistunut 2008 Huonokuntoinen talousrakennus Majoitustilana toimiva rakennus, valmistunut 2009 Huonokuntoinen talousrakennus Majoitus- ja kokoustilana toimiva n valmistunut hirsitalo, peruskorjattu viimeisten vuosien aikana Jyväskyläntie Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08 1:2 000

23 LIITE Liite 6. Ote on Keski-Suomen tiepiirin vuonna 2005 tekemästä selvityksestä ohikulku- ja sisätuloväylien liikenneympäristön ja maankäytön kehittämisestä. Kuva koskee tulevaisuuden tavoitetilannetta, jossa valtatie 9 olisi nelikaistainen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella rajauksella Jämsän kaupunki, Seppolantie 10, Jämsä, puhelinvaihde

24 1 JÄMSÄ Hiidenmäen alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 Timo Sepänmaa Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Jämsän kaupunki

25 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Alue A... 4 Alue B... 4 Alue C... 5 Kartat... 6 Kartta 1, yleiskartta, alueet, koekuopat... 6 Kartta 2, ilmakuva, koekuopat... 7 Kartta 3, alueet A ja C, havainnot... 8 Kartta 4, mäen eteläosa, muinaisj. rajaus... 9 Kartta 5, alue B, havainnot Kartta 6, koko alue, muinaisjäännösrajaus Kartta 7, kokoalue, ilmakuva, muinj. Rajaus Kartta 8, maastokarttaote, muinj. rajaus Kuvia Koekuoppaluettelo Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Kartat... 6 Kuvia Koekuoppaluettelo Kansikuva: Hiidenmäen kalmistoaluetta Perustiedot Alue: Jämsän Hiidenmäen alue. Tarkoitus: Muinaisjäännösalueen tarkentaminen luonnonsuojelualueen ulkopuolella. Työaika: Kenttätyöaika: , valmistelu ja alustava havainnointi Kustantaja: Jämsän kaupunki Tekijät: Maastotyö: Timo Sepänmaa, Tapani Rostedt, Hannu Poutiainen. Avustajana yksi opiskelija sekä paikallinen harrastaja. Valmistelu, karttojen ja raportin viimeistely T Jussila. Raporttiteksti pääosin T. Sepänmaa, myös H. Poutiainen. Kartoitus ja mittaus T. Rostedt. Tulokset: Koko Hiidenmäen alue oli merkitty muinaisjäännökseksi. Alueen lounaisosassa on tehty kaivauksia rautakautisella kalmistolla v (S. Vanhatalo) sekä koekuopitusta alueen kaakkoisosassa v V länsiosa mäestä sekä pieni kaista eteläosassa on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Sitä ei tutkittu kuin silmänvaraisesti. Alueella tehdyn koekuopituksen perusteella rautakautinen muinaisjäännösalue rajoittuu alueen eteläosaan ja se voi mahdollisesti luonnonsuojelualueella ulottua mäen keskiosaan mäen länsilaidalla. Alueen pohjoisosassa on pienialainen kivikautinen asuinpaikka, muutoin mäen pohjoisosassa ei ainakaan luonnonsuojelualueen ulkopuolella ole muinaisjäännöstä. Hiidenhovin piha-aluetta ei tutkittu tarkemmin (vain silmänvaraista havainnointia) ja siltä osin rajaus on epävarma.

26 3 Tutkimusalueen sijainti sinisellä neliöllä. Lähialueen muinaisjäännökset eri symbolein: punainen = kivikausi, sininen = rautakausi Raportin kaikki koordinaatit ovat ETRS-TM35FIN. Tutkimus Jämsän kaupunki suunnittelee alueen kaavoittamista ja siihen liittyen katsoi tarpeelliseksi Hiidenmäen laajan muinaisäännösalueen tarkemman rajaamisen - rajauksen selvittämisen ja tarkentamisen. Muinaisjäännösrajaus ulottui koko mäen alueelle, varsin laajalle, alkaen vt 9:stä ja siitä 350 m pohjoiseen alueen luoteispäähän. Jämsän kaupunki tilasi työn tarjouskilpailun jälkeen (tarjouksen jättivät Mikroliitti Oy ja Museovirasto) Mikroliitti Oy:ltä, joka pyysi tutkimuslupaa alueelle Erinäisten vaiheiden, kirjelmöinnin ja selvitysten jälkeen Mikroliitti Oy sai tutkimusluvan Museovirastolta (dnro 026/302/2011). Hiidenmäen alueella tehtiin arkeologista inventointia ja siihen liittyvää muinaisjäännösten rajaustyötä 3-4 henkilön voimin yhteensä runsaan viikon ajan ensiksi valmistelevaa työtä kesäkuussa 2011 ja varsinainen koekuopitus syyskuussa Kenttätyömenetelminä käytettiin koekuopitusta (seuloen kun mahdollista), maanäytekairausta ja metallinilmaisinetsintää sekä pintapoimintaa ja muuta silmänvaraista havainnointia. Eri menetelmiä käytettiin järjestelmällisesti ja soveltuvin osin samoilla alueilla, mutta kairauksia ja metallinilmaisinetsintää käytettiin laajemmalla alueella kuin koekuopitusta, varsinkin kallioisilla paikoilla, joilla kivennäis- tai humusmaata on vain vähän ja hajanaisesti siellä täällä kallionkoloissa. Mainituin kenttätyömenetelmin tutkitut kohdat valittiin korkeussuhteiden, maastonmuotojen, muinaisten vesistövaiheiden, maaperän, kallioisuuden sekä kasvillisuuden ja maaperän säilyneisyys / häiriintymis- / tuhoutumisasteen perusteella. Koekuoppia kaava-alueelle kaivettiin kaikkiaan 95 kappaletta. Inventointia ja rajaustyötä ei ulotettu luonnonsuojelualueelle, joka rajattiin pois varsinaisesta kenttätyöstä alueen tutkimukseen olisi tarvittu vielä erillinen lupa ELY-keskukselta ja ajateltiin,että työn perimmäisen tavoitteen kannalta ls-alueen tutkiminen on

27 4 epäoleellista. Hiidenmäen kalmisto käytiin kuitenkin tarkastamassa. Samoin Museoviraston v:n 2007 kaivausten yhteydessä tuolloin tunnetun kalmistoalueen lounaispuolelta löytyneiden kolmen metalliesineen löytöpaikat pyrittiin tarkentamaan (alue C). Alueelle kohdennettuja maastotöitä ja niissä tehtyjä havaintoja käsitellään tässä raportissa arkeologisen työn sekä muinaisjäännöslöytöjen kannalta - tarkoituksenmukaisuussyistä - kahtena erillisenä alueena, joille annettiin kirjaintunnukset A ja B (ks. kartta 3). Alue A sijaitsee kaava-alueen kaakkoisosassa valtatie 9:n ja Hiidentien tuntumassa. Alue B sijaitsee kaavaalueen pohjoisosassa Hiidentien eteläpuoleisella metsäalueella. Lisäksi vuoden 2007 löytöalueelle, joka sijaitsee luonnonsuojelualueen kaakkoisosassa, annettiin kirjaintunnus C. Alue A Kyseessä on valtatie 9:n, Hiidentien, omakotitalojen, luonnonsuojelualueen ja vesijättöalueen rajaama alue kaava-alueen kaakkoisosassa. Myöhäisen maankäytön takia (valtatien penkka, puretun omakotitalon rakennukset, tasattu pihamaa, maanmuokkaus, resentit kuopat ja maakasat, jätekasat) maaperä on vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta häiriintynyt ja tärveltynyt. Alueella on ollut omakotitalo pihamaineen vielä vuonna Sen jälkeen talo on purettu ja siinä yhteydessä maata käsitelty talon lähipiirissä. Alueelle kaivettiin 59 koekuoppaa, joista yhdeksästä tuli arkeologiselta kannalta merkittäviä löytöjä: rautakaudentyypin keramiikkaa ja/tai palanutta luuta sekä kuonaa. Rautakautista keramiikkaa ja/tai palanutta luuta tuli kahdesta pintalöytökohdasta nykyaikaisten kuoppien reunoilta (kuopat kaivettu vuoden 2007 jälkeen ilmavalokuvien perusteella pääteltynä). Alueen A lounaiskolkan löydöt ovat peräisin metsä- ja puutarhamaasta, joka on maanmuokkauksen tuloksena sekoittunutta. Keskialueen löydöt ovat peräisin kaivelluilta piha-alueen kohdilta, joissa näkyy paikoitellen nokimaata. Koilliskolkan löydöt ovat pihamaan kallioiselta kohdalta, jossa näyttää olevan jonkin verran säilynyttä kulttuurikerrosta jäljellä. Löydöt viittaavat lähinnä rautakautiseen asuinpaikkaan, mutta kallioisella koilliskolkalla kyse voi olla myös kalmistosta. Muinaisjäännös on myöhemmän maankäytön pahoin tärvelemä, joskin paikoin näyttää alkuperäistä kulttuurikerrosta hieman säilyneen. Maaperä vaihtelee hietamoreenista hiesuun ja ruokamultaan. Koekuoppien ja muiden havaintojen perusteella voitiin rajata alueen eteläosan muinaisjäännös siltä osin kun se on luonnonsuojelualueen ulkopuolella. Enemmän tai vähemmän ehjää aluetta on vain paikoitellen. Osa alueesta on osin tai mahdollisesti joiltain osin kokonaan tuhoutunutta. Suuri osa alueesta on kymmenkunta vuotta sitten puretun talon piha-aluetta. Piha-alue ja lähiympäristö on myllättyä. Talon purkamisen jälkeen piha-alueen luoteisosaan on tehty kaksi vajaan aarin kokoista kuoppaa. Paikalla olleen talon pihamaalla säilyneen muinaisjäännösalueen tarkka rajaus vaatii koekaivauksia. Kartta 3 Alue B Kyseessä on luonnonsuojelualueen, Hiidentien ja omakotitalojen ja rajaama kallioinen ja metsäinen alue kaava-alueen pohjoisosassa. Alueella on yksi purettu omakotitalo, ja todennäköisesti siihen liittyvänä maaperässä rakennuksenperustuksen ympäristössä on muokattua maaperä ja siinä resenttejä löytöjä jonkin verran. Alueella kaivettiin 36 koekuoppaa. Arkeologiselta kannalta merkittäviä löytöjä tuli neljästä koekuopasta: kvartsi-iskoksia ja/tai palanutta luuta. Löytöjen ja löytökorkeuden perusteella - Muinais-Päijänteen ylin rantataso - ky-

28 5 seessä on kivikautinen, suhteellisen pienialainen asuinpaikka. Se sijaitsee avokallioiden rajaamalla pienellä tasanteella. Maaperä on lähinnä hieta/hiesumoreenia ja hiesua, jossa luonnostaan ja maanmuokkauksen tuloksena on sekoittunut humusta. Löytöhavaintojen perusteella muokkauskerroksen alapuolella on voinut säilyä vähäisiä rippeitä kulttuurikerrosta. Karttaan merkitty muinaisjäännösalueen rajaus perustuu koekuopista tehtyjen havaintojen lisäksi paikan maaperään ja topografiaan. Löytöjen kvartsi-iskoksia (hyvälaatuisia) ja palanutta luuta perusteella kyseessä on pyyntikulttuuriasuinpaikka. Olettaen, että paikka on ollut rantasidonnainen ranta siis horisontaalisesti metrin pari löytöalueita (kulttuurikerroksia) alemmalla tasolla ja verikaalisesti korkeintaan parin kolmenkymmenen metrin päässä, ajoittuu kohde Muinais-Päijänteen korkeimman rannan vaiheille n ekr. tai sitten Itämeren Ancylusjärvivaiheen loppupuolelle. Alue on suurimmaksi osaksi kallioista, joten säilynyttä kulttuurikerrosta voi olla vain paikoitellen. Kuitenkin alueen läntisimpien kahden löydöllisen koekuopan kohdalla ja lähiympäristössä on useita kymmeniä senttimetrejä kivennäismaata. Näillä tienoilla on ehjää kulttuurikerrosta saattanut säilyä muutaman aarin alueella jopa joitakin kymmeniä senttimetrejä. Mainittakoon, että tällä alueella kivennäismaan pintakerros on kauttaaltaan cm:n syvyyteen ruskea ja humuksensekainen. Tämän aiheuttaja voi olla hyvinkin viimeaikainen maanmuokkaus (vierellä on ollut Museoviraston karttaan merkitty talo, joka on jo purettu), toisaalta lähinnä viime vuosisadoille ajoittuneet alueen kaskeamiset tai sitten alueen lehtomaisuus ja sen ruskomaannoksen kaltainen luontainen maannos. Kartta 5. Alue C Museoviraston vuoden 2007 tutkimusten yhteydessä kalmiston lounaispuoliselta rinteeltä löytyi metallinilmaisimella kolme rautakautista metalliesinettä (rautaiset poikkiteräinen ja kaksiteräinen nuolenkärki sekä pronssinen pyöreä puhkonainen solki). Nämä voivat osoittaa kalmiston ulottuvan selvästi lounaisempaan kuin mitä Museoviraston tasokaivausten ja koekuopitusten perusteella näyttäisi. Museoviraston tutkimuksissa näitä löytöpaikkoja ei kuitenkaan tarkemmin tutkittu. Koska v:n 2011 tutkimuksissa oli mukana jämsäläinen arkeologian harrastaja Paavo Ihlberg (joka oli ko. esineet vuonna 2007 löytänyt), pyrittiin myös nämä löytöpaikat tarkentamaan dgps-mittalaitteen avulla. Esineiden löytöpaikoista kaksi (pronssisolki ja poikkiteräinen nuolenkärki) saatiin Paavo Ihlbergin opastuksella paikannettua tarkasti. Tiheän aluskasvillisuuden takia kolmannen esineen löytöpaikka (joka oli joka tapauksessa parinkymmenen metrin säteellä edellisistä) jäi nyt paikantamatta. Mainitsemisen arvoista on, että nyt mitatuissa löytöpaikoissa on melko huomattava ero Museoviraston S. Vanhatalon karttaan (jossa löytöalue 2007 ). Vuoden 2011 löytöpaikat on mitattu dgps-laitteella jonka ilmoittama virheraja oli alle 1 m, joten näitä nyt tehtyjä paikannuksia voi pitää luotettavina. Hiidenmäen kalmisto: Tarkastettiin kalmisto, jonka todettiin olevan ennallaan. Kalmistoalueella oli myrskyn kaataman puun juurakko, jossa oli nähtävissä runsaasti palanutta luuta. Kartta 3 Porvoo Timo Jussila

29 6 Kartat Kartta 1, yleiskartta, alueet, koekuopat Kartta 1. Yleiskartta, Hiidenmäki. Karttapohja S. Vanhatalo Museovirasto 2007 (ote) Luonnonsuojelualueen raja = vihreä viiva. Vihreä pallo = löydötön koekuoppa. Punainen pallo = esihist. löytö koekuopasta tai paljaasta maasta tai kulttuurikerroshavainto. Sininen neliö = Vanhatalon koekuoppa v Kartan kaakkoiskulmassa, alueella A, on merkittynä sittemmin purettu talo ja sen ulkorakennus.

30 7 Kartta 2, ilmakuva, koekuopat Kartta 2, yleiskartta, ilmakuva, koekuopat. Ilmakuva mml v Karttaselitys kuten kartassa 1

31 8 Kartta 3, alueet A ja C, havainnot Kartta 3. Hiidenmäen eteläosa. Karttapohja S. Vanhatalo Museovirasto 2007 (ote) Luonnonsuojelualueen raja = vihreä viiva. Vihreä pallo = löydötön koekuoppa. Punainen pallo = esihsit. löytö koekuopasta tai kulttuurikerroshavainto, numero viittaa koekuoppaluetteloon. Sininen alue on vanha tasattu pihamaa (talot purettu). Keltainen on jätemaa alue, kaatopaikka. Ruskea-alue on v jälkeen tehty kaivanto resentti kuoppa. Alkup. kartalle merkitty löytöalue 2007 lienee väärässä paikassa silloiset löydöt idempää, missä sinipunaiset pallot.

32 9 Kartta 4, mäen eteläosa, muinaisj. rajaus Kartta 4. Hiidenmäen eteläosa. Karttapohja S. Vanhatalo Museovirasto 2007 (ote) Kartalle on piirretty punaisella muinaisjäännöksen rajaus, joka on arvio luonnonsuojelualueen sisällä, sekä sen länsi-itäpuolella, Hiidenhovin talon ja luonnonsuojelualueen välillä. Arvio perustuu maastoon ja topografiaan sekä satunnaiseen käsikairaukseen, mitään muita konkreettisia havaintoja ei sen perusteeksi ole. Arviota voi pitää suhteellisen luotettavana. Rajaus on tarkka ja konkreettisin havainnoin perusteltu luonnonsuojelualueen eteläpuolella. Silläkin alueella rajauksen sisällä voi olla paikoin tuhoutunutta muinaisjäännöstä vanhan talon ympäristössä. Kartalla 7 on yllä olevan rajauksen lisäksi ehdotettu yllä olevaa rajausta laajempi suoja-alue, jonka voi käsittää myös arvioitua rajausta varmistavaksi. Punaiset pallot = löytö tai kultt. kerros havainto. Musta-alue on alkup. Karttaan merkitty v kaivausalue.

33 10 Kartta 5, alue B, havainnot Kartta 5. Hiidenmäen pohjoisosa. Karttapohja S. Vanhatalo Museovirasto 2007 (ote) Kivikautisen asuinpaikan rajaus punaisella. Löytöhavainnot = punainen pallo, siniset neliöt = v koekuoppia. Vihreät pallot = löydötön koekuoppa.

34 11 Kartta 6, koko alue, muinaisjäännösrajaus Kartta 6, muinaisjäännösrajaus. Karttapohja S. Vanhatalo Museovirasto 2007 (ote) Muinaisjäännösalue punaisella eteläinen rautakautinen, pohjoinen kivikautinen. Topografian perusteella varmuusvaraus suoja-alue punaisella viivalla. Luonnonsuojelualue rajattu vihreällä.

35 12 Kartta 7, kokoalue, ilmakuva, muinj. Rajaus Kartta 7. Ilmakuva mml Selitys: katso kartta 6. Lisäksi kiinteistörajat tummanpunainen ohut viiva.

36 13 Kartta 8, maastokarttaote, muinj. rajaus Kuvia Aluetta A, itään.

37 14 Aluetta A vanhan pihamaan pohjoispuolella alla ja yllä Rautakautista löytöpaikkaa alueen A kaakkoisosassa

38 15 Resentti maankaivuukuoppa alueella A Kivikautista asuinpaikkaa alueella B, alla ja yllä

39 16 Palaneen luun löytökohta juurakossa Hiidenmäen kalmistoalueella Koekuoppaluettelo Löytö- ja havaintokoekuopat Kk N E z laji kpl paino, g kuvaus , ,6 92,4 saviastian paloja 1 0,2 keramiikkaa, rautakautista 1 palanutta luuta 6 0, , ,8 90,4 saviastian paloja 1 1,2 keramiikkaa, rautakautista 2 palanutta luuta 1 0,7 2 rautakuonaa 2 120, , ,1 88,4 saviastian paloja 1 1,7 keramiikkaa, rautakautista 3 palanutta luuta 2 1, , ,6 84,7 rautakuonaa , , ,9 95,8 kvartsi-iskoksia 2 0,8 20 CM TUMMA MAA ALLA VAAL RUSK HIESU , ,0 98,5 kvartsi-iskoksia 3 7,6 20 CM TUMMA MAA ALLA VAAL RUSK HIESU , ,6 99,3 kvartsi-iskoksia 1 0,5 löytynyt sek. maan alapuolelta, sek. kerros 15 cm 24 palanutta luuta 4 0, , ,2 93,6 palanutta luuta 1 0,1 kiven ja noen sekaisesta kerroksesta 15 cm syv , ,2 92,2 palanutta luuta 1 0, , ,8 88,3 saviastian paloja 1 10,1 keramiikkaa, rautakautista , ,4 90,0 rautakuonaa 8 46, cm ruskean humuksen sek. harmaa savi , ,4 91,2 rautakuonaa 1 45,3 TIILTA TAKONAULA HYLSY KUONAA , ,8 99,4 kvartsi-iskoksia 2 1,2 KVARTSIA JA PAL LUUTA SEKA LASIA 83 palanutta luuta 2 1, , ,6 93,0 rautakuonaa 2 n. 800 hiiltä P , ,5 90,7 RK KER LEIKKAUKSESTA P , ,1 93,9 RK KER LEIKKAUKSESTA

40 , ,8 98,1 10 CM TAYTEMAA ALLA 10 CM PALOMAA , ,2 94,8 MULTA 10 CM NOKIMAA10 CM ALLA KALLIO , ,6 94,2 KIVIA JA HIUKAN HIILTA 20 CM ALLA KALLIO , ,7 89,4 POIKKITER NUOLENKARKI , ,2 88,2 SOLKI 2007 havp , ,4 96,7 PAL LUUTA KANNOSSA OIK Kaikki koekuopat r N E z c P , ,5 90,7 RAUTAK. KER LEIKKAUKSESTA P , ,1 93,9 RAUTAK. KER LEIKKAUKSESTA KK , ,6 92,4 KK , ,8 90,4 KK , ,1 88,4 KK , ,6 84,7 KK , ,8 90,2 KK , ,6 92,5 KK , ,9 95,8 20CM TUMMA MAA ALLA VAAL RUSK HIESU KK , ,0 98,5 20CM TUMMA MAA ALLA VAAL RUSK HIESU KK , ,0 101,4 KK , ,0 97,6 KK , ,3 94,3 KK , ,2 100,2 KK , ,8 98,5 KK , ,2 99,4 KK , ,8 94,5 KK , ,0 89,4 KK , ,8 92,6 KK , ,4 91,3 KK , ,2 92,9 KK , ,6 92,3 KK , ,0 94,8 KK , ,7 94,6 KK , ,0 92,7 KK , ,6 99,3 15CM HARMAA SAVI ALLA VAAL RUSK HIESU KK , ,7 99,3 KK , ,6 96,9 KK , ,6 98,7 KK , ,9 91,6 KK , ,9 95,2 KK , ,3 96,0 KK , ,4 98,7

41 KK , ,6 88,6 KK , ,5 103,1 KK , ,9 95,0 KK , ,8 98,1 10 CM TAYTEMAA ALLA10 CM PALOMAA KK , ,2 98,0 KK , ,2 94,8 MULTA 10 CM NOKIMAA10 CM ALLA KALLIO KK , ,6 94,2 KIVIA JA HIUKAN HIILTA 20 CM ALLA KALLIO KK , ,1 97,3 KK , ,1 95,4 KK , ,2 93,6 KK , ,2 86,5 KK , ,4 87,9 KK , ,3 79,7 10 CM HIILTA KAATOPAIKKAA KK , ,2 92,2 LUUTA KK , ,8 88,3 KER KK , ,4 90,0 KUONAA KK , ,8 77,2 KK , ,5 92,5 KK , ,2 88,9 KK , ,9 91,7 KK , ,9 90,1 KK , ,9 88,2 KK , ,4 94,0 SEASSA TIILTA KK , ,3 95,6 KK , ,7 97,5 KK , ,2 92,8 KK , ,0 94,7 KK , ,5 89,9 KK , ,3 91,2 KK , ,1 91,4 TIILTA 1KPL KK , ,6 89,7 TIILTA JA LASIA KK , ,4 91,2 TIILTA TAKONAULA HYLSY KUONAA KK , ,3 89,7 KUORITTUA ALUETTA KK , ,5 88,9 TIILTA KK , ,8 88,1 POSLIINIA KK , ,4 91,8 KK , ,1 91,9 PURKUKERROS20CM KK , ,7 91,2 PURKUKERROS20CM KK , ,1 93,8 KK , ,3 96,4 PULLOLASIA KK , ,6 99,9 KK , ,7 98,7 KK , ,1 95,4 FAANSSIA JA PUNASAVIKERAMIIKKAA KK , ,8 94,0 KK , ,3 99,8 KK , ,3 99,9 18

42 19 KK , ,5 100,2 VOIVEITSI.JATETTY KUOPPAAN. KK , ,2 93,9 RAUTASARANA.JATETTY MAASTOON. KK , ,3 97,8 KK , ,9 98,7 KK , ,2 97,2 KK , ,8 99,4 KVARTSIA JA PAL LUUTA SEKA LASIA KK , ,6 100,2 RAUTAA TIILTA POSLIINIA KK , ,6 98,8 RAUTAA TIILTA POSLIINIA KK , ,0 99,4 KK , ,1 100,2 KK , ,1 99,4 KK , ,9 100,8 KK , ,6 98,7 KK , ,8 101,2 KK , ,6 93,0 HIILTA JA RAUTAKIMPALE KK , ,5 92,4 KK , ,2 84,4 KK , ,1 83,6 havp , ,4 96,7 PAL LUUTA KANNOSSA