Päätös. Nro 147 /2011/4 Dnro ESAVI/480/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 147 /2011/4 Dnro ESAVI/480/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Koepumppausten tekeminen Viiskivenharjun pohjavesialueella ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Myrskylä ja Orimattila HAKIJA Orimattilan Vesi Oy HAKEMUS Tausta ja luvan tarve Orimattilan Vesi Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt lupaa koepumppausten suorittamiselle Viiskivenharjun pohjavesialueella Myrskylän kunnassa ja Orimattilan kaupungissa sekä lupaa töiden aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Viiskivenharjun pohjavesialue on I luokan pohjavesialue ( ), jonka muodostumisalue sijaitsee pääosin Orimattilan puolella. Alueen pohjavesivarojen hyödyntäminen on otettu huomioon kaikissa Orimattilan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmissa. Mahdollinen vedenotto Viiskivenharjulla lisäisi vedentoimituksen varmuutta ja varmistaisi vedensaantia kulutuksen kasvaessa. Orimattilan Vesi Oy on Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle (nykyinen Etelä-Suomen aluehallintovirasto) toimittamallaan hakemuksella pyytänyt lupaa pohjavedenottamon rakentamiselle Viiskivenharjun pohjavesialueelle ja pohjaveden ottamiselle siitä Myrskylän kunnan Myrskylän kylässä (diaarinumero ESAVI/41/04.09/2010). Hakemusta varten on tehtävä koepumppaus pohjavesiesiintymän antoisuuden ja pohjaveden ottamisen vaikutusten arviointia varten. Koska kyseisen pohjavesimuodostuman pohjavesi käytetään Myrskylän Hautomo Oy:llä kalanviljelyyn ja kalanviljelylaitoksen vedensaanti vaikeutuisi koepumppauksen seurauksena, koepumppaukselle on vesilain 1 luvun 18 :n mukaan haettava lupa aluehallintovirastolta. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 75/2009/3 pidentänyt Länsi-Suomen vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 63/1985/1, jota korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 435/4/86 osin muuttanut, myönnettyä Myrskylän Hautomo Oy:n määräaikaista lupaa ottaa pohjavettä enintään m 3 /d yhtiön Myrskylän kunnan Myrskylän kylässä sijaitsevasta Palonpään kiin- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 teistöstä RN:o 2:46 vuokraamalla määräalalla sijaitsevasta Palonpään lähteestä käytettäväksi kalankasvatuslaitoksessa. Lupa on voimassa siihen saakka, kunnes aluehallintovirastossa vireillä olevasta Myrskylän Hautomo Oy:n hakemuksesta diaarinumero ESAVI/60/04.08/2010 annettava päätös saa lainvoiman. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellään nro 60/2010/4 myöntänyt Orimattilan Vesi Oy:lle luvan pohjavesitutkimuksen suorittamiselle Viiskivenharjun pohjavesialueella Myrskylän kunnan Palopään kylässä sijaitsevien kiinteistöjen Kulmala II RN:o 2:17, Palonpää RN:o 2:46 ja Kulmala RN:o 3:8 alueella hakemuksen mukaisesti. Suunnitelma Edellä mainitut ensimmäisen vaiheen pohjavesitutkimukset on suoritettu Viiskivenharjulla kesäkuussa Tutkimusten perusteella oli tarkoitus selvittää otollisin paikka koepumppauksille sekä edelleen vedenottokaivon sijoituspaikaksi. Tutkimuksiin kuului kairauksia, havaintoputkien asennuksia ja ominaisantoisuuspumppauksia. Lisäksi otettiin vesinäytteitä. Tutkimusten perusteella esitetään, että koepumppaukset suoritetaan Orimattilan puolella tutkimuspisteessä 1 ja Myrskylän puolella tutkimuspisteessä 8. Orimattilan puolella koepumppaukset kestävät arviolta neljä viikkoa pumppausmäärän ollessa m 3 /d. Myrskylän puolella koepumppaukset kestävät arviolta kuusi viikkoa pumppausmäärän ollessa noin m 3 /d. Myrskylässä Palonpään alueelta koepumpattu vesi johdetaan Myrskylän Hautomo Oy:n kalanviljelylaitoksen käyttöön. Suunnitelman mukaan pumppausta aloitettaessa kaikki vesi johdetaan laitoksen ohi Lähdeojaan ja tarkkaillaan pumppauksen vaikutusta Palonpään lähteen vedenkorkeuteen. Lähteen vedenpinnan alkaessa laskea, käännetään virtaus tai tarvittava osa virtauksesta lähdelampeen. Kalanviljelylaitos ottaa vetensä lähdelammen eteläpäässä kolmesta, vesipinnan alapuolella sijaitsevasta putkesta. Ennen virtauksen kääntämistä lähteeseen eristetään lähdelammen eteläpää vedenpitäväksi altaaksi pressua käyttäen. Altaaseen ja Lähdeojaan johdettavan veden määrää säätelemällä pidetään vedenpinta altaassa kalanviljelylaitokselle johtavien putkien yläpuolella ja varmistetaan näin laitoksen jatkuva vedensaanti koepumppauksen aikana. Altaan avulla estetään veden johtamisesta aiheutuva lähteen pohjan sekoittuminen ja laitokselle johdettavan veden samentuminen. Molempia poistolinjan haaroja pitkin johdettavia vesimääriä seurataan mittapatojen avulla. Suunnitelmaan on liitetty piirustus veden johtamisesta kalanviljelylaitokselle. Orimattilan puolella koepumpattu vesi johdetaan pohjavesialueen ulkopuoliseen pintavesiojaan. Koepumppausten aikainen ja jälkeinen seuranta toteutetaan mm. talousvesikaivojen sekä Palonpään lähteen osalta myöhemmin laadittavan ohjelman mukaisesti. Koepumppaus suoritetaan Orimattilan puolella AA:n omistamalla kiinteistöllä Kantolan sora-alue RN:o 3:49 (Pakaa, Orimattila) ja Myrskylän puolella BB:n omistamalla kiinteistöllä Lillgård I RN:o 2:37 (Palopää, Myrskylä).

3 3 Hankkeen vaikutukset Pakaan koepumppauksen vaikutuksia pohjaveden korkeuteen ja laatuun tarkkaillaan viidessä havaintoputkessa ja kahdessa kaivossa. Palonpään koepumppauksen vaikutuksia tarkkaillaan yhdeksässä havaintoputkessa ja viidessä kaivossa. Tutkimusalueilla liikutaan koepumppausten aikana mahdollisimman vähän ja käytetään mahdollisuuksien mukaan valmiita polkuja ja reittejä. Tutkimustyöstä aiheutunut vahinko korvataan asianosaisille. Tutkimustyöstä ei ennalta arvioiden aiheudu muuta haittaa kuin imusarjan asentaminen maastoon kesäkuussa 2010 asennetun putken yhteyteen. Havaintoputkien imusarja jää maastoon pysyvästi ja niihin jää pysyvä käyttö- ja tutkimusoikeus. Mikäli koepumppaukset eivät johda vedenottamon perustamiseen, korvataan maanomistajalle kertakorvauksena 400 /imusarja. Mikäli alueen puustolle aiheutuu haittaa, se korvataan maanomistajalle jälkikäteen. Mikäli ennalta arvaamattomia haittoja syntyy, niiden korvaamisesta sovitaan maanomistajan ja Orimattilan Vesi Oy:n kesken. Myrskylän Hautomo Oy:lle ei aiheudu haittaa, koska kalanviljelylaitoksen vedensaanti turvataan. Töiden aloittaminen Hakija on perustellut töiden aloittamista ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista koskevaa hakemusta sillä, että hanke on yleisen tarpeen vaatima. Viiskivenharjun pohjavesialue on Orimattilan vedentarpeen sekä vedenhankinnan turvaamisen kannalta merkittävä alue. Koepumppauksista ei aiheudu haittaa. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Myrskylän kunnassa sekä Orimattilan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (ely-keskus) on todennut, että Viiskivenharjun pohjavesialueen muodostumisalueen pinta-ala on noin 1,9 km 2 ja arvioitu antoisuus noin m 3 /d, josta valtaosa muodostuu eteläisellä tutkimusalueella. Eteläisen tutkimusalueen pohjavesi purkautuu Palonpään lähteestä, josta lähdevesi juoksutetaan putkijärjestelyin Myrskylän Hautomon käyttöön. Pääosa Palonpään lähteeseen purkautuvasta pohjavedestä virtaa alueelle pohjoisesta, mutta jonkun verran myös etelästä, missä Viiskivenharjun pohjavesialue rajautuu Tuhkauuninmäki A ( A) ja B ( B) pohjavesialueisiin. Tuhkauuninmäki B alueella sijaitsee Loviisan Seudun Vesi Oy:n Rauhalan pohjavedenottamo.

4 4 Myrskylän Hautomon suorittamien mittausten mukaan Palonpään lähteestä on purkautunut m 3 /d pohjavettä vuosina , laskennallisen keskivirtaaman ollessa m 3 /d. Runsasvetisimmät ajat osuvat vuosille 2007, 2008 ja 2009, jolloin lähteen virtaama on ollut jatkuvasti suurempi kuin m 3 /d. Vuoden 2010 kuivan kesän ja alkusyksyn seurauksena lähteen virtaama on jälleen laskenut keskimääräiselle tasolle ja lasku todennäköisesti jatkuu edelleen talven 2011 aikana, joten koko vuodesta 2011 muodostunee keskimääräistä kuivempi. Tulosten mukaan palautuminen poikkeuksellisen kuivista vuosista 2003 ja 2004 on ollut hidasta. Maastohavaintojen perusteella on mahdollista, että Pöyrysjärven ja Pöyryssuon vettä suotautuu harjuun. Suoalueen vesillä, vaikka ne ehkä lisäävät eteläisen osa-alueen antoisuutta, voi olla epäedullinen vaikutus alueen pohjaveden laatuun. Toistaiseksi eteläisen osa-alueen vesitaseeseen vaikuttavat tekijät, alueen todellinen antoisuus ja pohjaveden laatu laajemmin esiintymässä tunnetaan huonosti. Palonpään lähteen veden laatua on seurattu ottamalla vesinäytteitä lähdealtaasta vuosina Tulosten perusteella lähteen vesi on ollut käytännössä raudatonta ja mangaanista vapaata eikä talousvedelle asetettuja suositusarvoja ole ylitetty. Lähdeveden happipitoisuus on puolestaan ollut alhainen. Alustavien hakijan suorittamien pohjavesitutkimuksien aikana tutkimuspisteessä 8 on esiintynyt rautaa määrissä, jotka ylittävät talousvedelle asetetun laatusuosituksen. Tällaista vettä kalalaitos ei voi käyttää, sillä kalalaitokselle johdettavan veden rautapitoisuuden tulee olla alle 0,2 mg/l. Myös tutkimuspisteiden vesinäytteiden happipitoisuus on ollut huolestuttavan alhainen. Sen takia pumpatun veden ja lähteen veden laatua tulee seurata jatkuvana seurantana. Lähteen veden laatua tulee seurata niin kauan kuin lähde on käytössä. Tärkeätä on, että hakijalle määrätään velvollisuus toimittaa kalankasvatukseen kelvollista vettä siihen asti, kun lähteen vesitilanne on palautunut ennen koepumppauksen käynnistämistä vallinneeseen tilaan tai lähelle tätä. Koepumppauksia ei tulisi ajoittaa kevään tai alkukesän kuukausille. Mikäli pumppausta ei voi suorittaa talvella 2011 tulisi se siirtää kevään ja kevätkesän jälkeisille kesä- ja alkusyksyn kuukausille siten, että eri pumppaukset suoritettaisiin osin samanaikaisesti, jolloin olosuhteet väitetyllä vedenjakaja-alueella saattaisivat selkiintyä. Lähteen virtaamatietojen perusteella pisteessä 8 suoritettavan koepumppauksen enimmäisvesimäärä tulisi olla korkeintaan m 3 /d. Koepumppaustehoa tulisi nostaa 2 3 vaiheessa ja pidentää koepumppausaika 2 3 kuukauden mittaiseksi. Liiallinen vedenotto voi heikentää lähteestä purkautuvan veden laatua ja hidastaa olosuhteiden palautumista Palonpään lähteellä pumppauksen jälkeen. Hakemusta tulisi täydentää yksityiskohtaisemmalla koepumppaussuunnitelmalla. Töiden aloittamisluvan myöntämiselle ei ole estettä, jos kaikki edellä esitetyt näkökohdat huomioidaan luvassa. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (ely-keskus) on katsonut, että koepumppauk-

5 5 set ovat tarpeen alueen pohjavesivarojen ja mahdollisesti tulevan vedenoton vaikutusten selvittämäksi. Suunniteltu vedenottohanke on Orimattilan kaupungin vedensaannin turvaamisen kannalta tarpeellinen. Luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämiselle ei ole estettä. Koepumppaukset tulee toteuttaa siten, että niiden avulla saadaan luotettavasti määritettyä pohjavesiesiintymän vähimmäisantoisuus sekä jatkuvan vedenoton vaikutusten laajuus. Erityisesti siinä tapauksessa, että pumppauksia ei pystytä suorittamaan kuivana vuodenaikana, tulee varautua siihen, että pumppaukset toteutetaan suunniteltua pidempikestoisina. Pohjavedenpinnan mittaukset havaintoputkista ja kaivoista tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen pumppausten aloittamista. Pumppauksen päätyttyä tulee mittauksia jatkaa vähintään siihen asti, kunnes pohjavedenkorkeus on palautunut ennalleen. Pohjavedenkorkeutta tulee seurata Pöyryssuolla sijaitsevista seuranta-aseman havaintoputkista. Myös muualla tulee havaintopisteverkkoa tarvittaessa täydentää havaintoputkilla, jotka soveltuvat seurantaan kaivoja paremmin. Pumppausten aloittamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava ely-keskukselle. Tutkimuksen tulokset tulee toimittaa tiedoksi ely-keskukselle. 3) Loviisanseudun Vesi Oy on todennut, että sen Rauhalan vedenottamolta ei nykyisin oteta luvassa sallittua vesimäärää, joten koepumppauksen aikaiseen vedenpinnan seurantaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Äärimmäisissäkin olosuhteissa on Rauhalan vedenottamon luvan mukainen kapasiteetti turvattava. Koepumppaus tulisi tehdä kesällä tai muuten kuivahkona aikana. 4) Orimattilan kaupungin ympäristölautakunta on katsonut, että koepumppausten tekeminen suunnitelmissa esitetyllä tavalla ja laajuudessa ei ole ristiriidassa voimassaolevan ympäristölainsäädännön kanssa. 5) Myrskylän Hautomo Oy sekä CC ja DD (Palonpää RN:o 2:46, Palonpää, Myrskylä) ovat todenneet, että lähellä lähdettä tapahtuva pumppaus laskee välittömästi alueen pohjaveden pintaa, mistä seuraa lähteen virtauksen heikkeneminen ja suuremmilla pumppausmäärillä lähteen tyrehtyminen. Orimattilan kaupungin vedenkulutus on laskenut merkittävästi viime vuosina. Orimattilan Vesi Oy:n perustelut hankkeen toteuttamistarpeelle eivät siten ole ympäristönäkökohdista kestäviä. Palonpään lähteen tuottoisuus tunnetaan entuudestaan. Lähteen läheisyydessä suoritettavalla koepumppauksella aiheutetaan tarpeetonta haittaa alueella toimintaa harjoittaville yrityksille ja ihmisille. Lisäksi luonnon arvoiltaan ainutlaatuinen lähde tuhoutuu. On mahdollista, että ulkopuolelta johdettava vesi pilaa lähteen ja lähteen kuivuminen aiheuttaisi kasvillisuuden tuhoutumista, jolla olisi haitallinen vaikutus lähteen biologiaan. Mikäli lähteessä tapahtuu oleellisia muutoksia, tulisi selvittää, onko lähteen eliöissä uhanalaisia tai suojeltavia lajeja.

6 6 Pohjavedenpinnan muutos voi aiheuttaa pitkäaikaisen muutoksen lähteeseen purkautuvan pohjaveden rautapitoisuuteen. Lähteeseen suunniteltu pressuallas sotkee lähteeseen kertyneen humuksen virtaaman mukaan suoraan kalojen käyttämään veteen. Koepumppauksen aikaisiin häiriötilanteisiin, kuten veden laadun muutokset, sähkökatkokset, pumppurikot ja veden tulon väheneminen, ei ole varauduttu. Koko pohjavesiesiintymän antoisuuden mittaamiseen tähtäävät tutkimukset voidaan suorittaa muilla, Palonpään lähteestä kauempana olevilla alueilla. SELITYS JA TÄYDENNYS Selitys 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutukseen hakija on todennut, että muistutuksessa on todettu Viiskivenharjun pohjavesiesiintymän arvioidun kokonaisantoisuuden olevan noin m 3 /d, josta valtaosa muodostuu eteläisellä tutkimusalueella. Alustavasti arvioidut koepumppausten kokonaistuotot (1 700 m 3 /d ja 200 m 3 /d) vastaavat näin ollen esiintymän arvioitua kokonaisantoisuutta. Pumppauksilla ei ole tarkoitus ylittää esiintymän antoisuutta. Pohjaveden purkautumista voi tapahtua Palonpään lähteen lisäksi myös muualla pohjavesiesiintymän reunaosissa. Tämän vuoksi koepumppauksen tuoton rajoittaminen Palonpään lähteen virtaamamittaushavaintoihin vedoten ei ole perusteltua. Koepumppauksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää pohjavesiesiintymän jatkuva vedenantoisuus ja sen määrittäminen edellyttää pumppauksen suorittamista antoisuutta vastaavalla tuotolla. Koepumppauksen tarkoituksenmukainen tuotto tulee määräytymään pumppauksen aikaisten seurantamittausten tulosten ja pumppauksen ympäristövaikutusten perusteella. Koepumppauksen tuottoa voidaan nostaa vaiheittain ja kestoaikaa pidentää lausunnossa esitetyllä tavalla. Koepumppaukset on ehdotettu ajoitettavaksi touko kesäkuuhun, jolloin olosuhteiden voidaan olettaa olevan otolliset tutkimusten toteuttamisen ja tulosten tulkinnan kannalta. Palonpään koepumppauskohteeseen nähden Pöyrysjärvi sijaitsee yli 2 km:n etäisyydellä vedenottokohteen arvioidun valuma-alueen pohjoisreunalla. Valuma-alueen pohjoisreunalla pohjavedenpinnan korkeusasemassa ei pumppauksen seurauksena ole odotettavissa muutoksia. Koepumppaus ja jatkuva vedenotto eivät näin ollen tule aiheuttamaan muutoksia järven tai suon vesien imeytymisolosuhteisiin eivätkä vaikuttamaan Palonpään alueelta pumpattavan veden laatuominaisuuksiin. Kaivonpaikkatutkimusten yhteydessä tehtyjen vedenlaatuselvitysten perusteella pohjaveden rautapitoisuus Palonpään koepumppauskohteessa vaihtelee kerroksittain. Korkeimmat rautapitoisuudet todettiin vettä johtavien maakerrosten ylimmissä ja alimmissa osissa. Pumpattavan veden rautapitoisuuteen voidaan vaikuttaa asentamalla imuputket vettä johtavien maakerrosten keskiosaan, jossa rautapitoisuus tehtyjen vedenlaatumääritysten perusteella on alle talousveden laatusuositusten. Pumppauksen vaikutuk-

7 7 sia pumpattavan veden ja Palonpään lähteen veden laatuominaisuuksiin tullaan tarkkailemaan säännöllisten vedenlaatumääritysten avulla. Mikäli veden säännöllisessä tarkkailussa todetaan laatumuutoksia, jotka estävät pumpatun veden käytön kalanviljelylaitoksessa, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin pumpattavan veden käsittelemiseksi. Kalanviljelyn kannalta olennaista on veden sisältämän raudan hapetusaste. Kahdenarvoinen ferrorauta on kaloille haitallista. Vielä tärkeämpää kaloille on veden riittävä happipitoisuus. Ilmastamalla vesi lähelle happikylläisyyttä, hapettuu rauta nopeasti kaloille vaarattomaan muotoon. Kalankasvatuslaitoksen prosessikuvauksen mukaan kaikkia kasvatusaltaita hapetetaan ja ilmastetaan jo nykytilanteessa, joten laitoksen nykyinen prosessi todennäköisimmin mahdollistaa tarvittavat veden käsittelytoimenpiteet rauta- ja happipitoisuuksissa mahdollisesti tapahtuvien muutosten varalta. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksen johdosta hakija on todennut, että koepumppaukset on suunniteltu toteutettavaksi nimenomaan lausunnossa esitetyt tavoitteet (esiintymän antoisuuden ja jatkuvan vedenoton vaikutusten laajuuden selvittäminen) huomioiden. Orimattilan Vesi Oy on käynnistänyt syksyllä 2010 pohjavedenkorkeuden säännölliset mittaukset koepumppausten seurantaan sisällytettävissä tarkkailupisteissä. Mittauksia suoritetaan keskimäärin kuukauden välein. Pöyryssuolla sijaitsevalla seuranta-asemalla sijaitsevat edustavat havaintoputket on sisällytetty koepumppauksen aikaiseen seuranta-ohjelmaan. 3) Loviisanseudun Vesi Oy:n muistutuksesta hakija on todennut, että Rauhalan pohjavedenottamo ja Palonpään koepumppauskohde sijaitsevat eri valuma-alueilla, joita erottaa toisistaan pohjavedenjakaja. Rauhalan vedenottamoalueella vuonna 1997 suoritetun koepumppauksenseurantatulosten mukaan vedenoton vaikutusalue rajautui kaakossa valuma-alueiden väliseen pohjavedenjakajaan. Rauhalan koepumppauksella ei siis ollut vaikutusta Palonpään tutkittavan vedenottokohteen valuma-alueeseen. Välissä olevasta vedenjakajasta johtuen ei myöskään Palonpään alueella suoritettavalla koepumppauksella ole odotettavissa vaikutusta Rauhalan vedenottamon valuma-alueeseen eikä siten myös Rauhalan vedenottamon antoisuuteen. Koepumppauksen vaikutuksia pumppauspaikan eteläpuolisella Rauhalan vedenottamon valuma-alueeseen rajautuvalla pohjavesiesiintymän osalla tullaan seuraamaan alueella sijaitsevista pohjaveden havaintoputkista. Koepumppaukset on ehdotettu ajoitettavaksi alkukesään 2011, jolloin olosuhteiden on arvioitu olevan otollisimmat tutkimusten toteutuksen ja tulosten tulkinnan kannalta. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 4) Orimattilan kaupungin ympäristölautakunnan muistutukseen. 5) Myrskylän Hautomo Oy:n sekä CC ja DD:n muistutuksen johdosta halija on todennut, että Orimattilan kaupungin väkiluku ja vedentarve on voimakkaasti kasvava. Kaupungin vedenkulutusta ja tulevaa vedentarvetta sekä hankkeen perusteluita on tarkasteltu Viiskivenharjun vedenottamon lupahakemusasiakirjoissa.

8 8 Viiskivenharjun pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävästi, jotta voitaisiin luotettavasti etukäteen arvioida pumppauksen vaikutuksia Palonpään lähteen vedenpinnan korkeusasemaan ja lähteen ylivuotoon. Pumppauspaikalla pohjavesi on nykytilanteessa noin 0,6 m Palonpään lähteen vedenpintaa ylempänä. Pumppauspaikalla voidaan em. perusteella alentaa pohjavedenpintaa selvästi ennen kuin vedenotto alkaa vaikuttaa lähteen vedenpintaan alentavasti. Pohjaveden purkautumista voi tapahtua Palonpään lähteen lisäksi myös muualla pohjavesiesiintymän reunaosissa. Tutkittavalta koepumppauspaikalta jatkuvasti käyttöön saatavaa vesimäärää ei näin ollen voida päätellä yksinomaan Palonpään lähteen ylivuodon perusteella. Valuma-alueella muodostuvan pohjaveden mahdollisimman tehokas käyttöönotto edellyttää vedenottopaikan sijoittamista valuma-alueen alimpaan kohtaan, jossa yläpuolisen valuma-alueen ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on mahdollisimman suuri. Viiskivenharjun pohjavesiesiintymän eteläisellä valuma-alueella pohjavedenpinta on alimmillaan koepumppauskohteeksi valitulla alueella Palonpään lähteen läheisyydessä. Kyseiseltä alueelta on mahdollista saada käyttöön koko valuma-alueella muodostuva vesimäärä. Koepumppauksen sijoituspaikka on tarkkaan harkittu ja perustuu alueen pohjavesiolosuhteista käytettävissä olevaan tutkimus- ja seuranta-aineistoon. Uudenmaan ely-keskus on lausunnossaan todennut, että Palonpään lähde ei vaikuta ominaisuuksiltaan sellaiselta lähteeltä, joka on vesilain 1:15 a :n tarkoittaman pienvesiluontotyyppisuojelun piirissä. Koepumppaus saattaa aiheuttaa tutkimuksenaikaista pohjavedenpinnan alenemista lähdealueella. Pysyvää haittaa lähteen luonto-olosuhteille ei tutkimuksista ole odotettavissa. Palonpään lähteestä purkautuva pohjavesi muodostuu noin 1,6 km 2 laajuisella pohjaveden muodostumisalueella. Lähdealueen olosuhteissa tutkimuksen aikana mahdollisesti tapahtuvilla vähäisillä muutoksilla ei ole merkitystä koko valuma-alueella muodostuvan ja lähteestä purkautuvan veden laadulle. Lähteen eteläpäähän lammen vesipinnan mahdollisesti alentuessa asennettavan pressualtaan avulla estetään veden johtamisesta aiheutuva lähteen pohjan sekoittuminen ja pohjasta mahdollisesti irtoavan humuksen pääsy laitokselle johdettavaan veteen. Altaan vaikutus on siis päinvastainen kuin muistutuksessa on esitetty. Pumpattava ja lähteestä purkautuva pohjavesi muodostuvat samalla pohjaveden muodostumisalueella ja niiden voidaan olettaa vastaavan laatuominaisuuksiltaan toisiaan. Veden johtamisesta ei näin ollen ole odotettavissa muutoksia lähteen veden laatuun. Koepumppauksen aikaisiin häiriötilanteisiin on varauduttu täydennyksessä esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Täydennys Hakija on aluehallintoviraston pyynnöstä täydentänyt hakemuksensa koepumppausten tarkkailusuunnitelmalla, Uudenmaan ely-keskuksen lausunnossa tarkoitetulla koepumppaussuunnitelmalla sekä suunnitelmalla kalanviljelylaitokselle johdettavan veden hyvän laadun turvaamiseksi.

9 9 Tarkkailusuunnitelmasta käy ilmi miten vedenkorkeutta, veden laatua ja koepumppauksen vaikutuksia seurataan ennen koepumppausten alkua, niiden aikana sekä niiden jälkeen. Myrskylän Palonpään koepumppauksen osalta käy lisäksi ilmi, miten pumpattavan ja kalanviljelylaitoksen käyttöön johdettavaa vesimäärää sekä Palonpään lähteen ja siihen johdettava veden laatua seurataan. Suunnitelmaan on liitetty piirustukset tarkkailupisteiden sijainnista. Myös koepumppaussuunnitelma sisältää selvityksen koepumppausten valmistelusta, koepumppausten käynnistyksestä ja tuoton säätämisestä, koepumppausten lopettamisesta sekä varautumisesta häiriötilanteisiin. Myrskylän Palonpään koepumppauksen osalta selostetaan lisäksi järjestelyistä Palonpään lähdealueella. Suunnitelmaan on liitetty piirustus poistolinjan sijainnista ja vedenjohtamisjärjestelystä Palonpään tutkimusalueella. Kalanviljelylaitokselle johdettavan veden hyvän laadun turvaamista koskevassa suunnitelmassa todetaan muun muassa, että Palonpään lähteestä purkautuva pohjavesi ja itäpuolelta pumpattava pohjavesi edustavat saman pohjavesiesiintymän vettä. Pumppauspaikalla todettu alhainen happipitoisuus ja koholla ollut rautapitoisuus johtuvat todennäköisimmin harjumuodostuman reunalla vettäjohtavia maakerroksia peittävästä tiiviistä pintakerroksesta ja toisaalta näytteenottoa edeltäneen pumppauksen lyhytkestoisuudesta. Suurempituottoisen ja pitkäkestoisen koepumppauksen seurauksena on odotettavissa, että veden vaihtuvuus pohjavesiesiintymässä tehostuu ja veden laadussa todetut vaihtelut tasaantuvat. Lähdeveden ajoittain alhainen happipitoisuus edellyttää veden ilmastamista ja hapettamista ennen käyttöä. Kalanviljelylaitoksen prosessikuvauksen mukaan kaikkia kasvatusaltaita hapetetaan ja ilmastetaan jo nykytilanteessa, joten laitoksen nykyinen prosessi mahdollistaa tarvittavat veden käsittelytoimenpiteet rauta- ja happipitoisuuksissa mahdollisesti tapahtuvien muutosten varalta. Mikäli näytteissä havaitaan happipitoisuuden alenemista tai rautapitoisuuden kohoamista (>0,2 mg/l), siitä ilmoitetaan välittömästi Myrskylän Hautomo Oy:lle ja varmistaudutaan siitä, että vesi hapetetaan ja ilmastetaan ennen käyttöä. Jotta voidaan varmistua veden soveltuvuudesta laitoksen käyttöön, otetaan käsittelyprosessin jälkeisestä vedestä uusintanäytteet, joista analysoidaan happipitoisuus ja ferro-raudan pitoisuus. LAUSUNTO Uudenmaan ely-keskus on aluehallintoviraston pyynnöstä esittänyt lausunnon hakijan selityksestä ja täydennyksestä. Ely-keskus on aluksi täsmentänyt muistutustaan siten, ettei töiden aloittamisluvalla voida vielä käynnistää koepumppausta, vaan ainoastaan koepumppausta valmistelevat työt eli tarvittavien laitteiden, putkien ja rakenteiden asentamisen alueelle, jonka käytöstä on sovittu. Näin toimien olosuhteet on palautettavissa entiselleen alueella kenellekään haittaa ja vahinkoa aiheuttamatta, jos päätös mahdollisissa valituskäsittelyissä muuttuu tai lupaa ei myönnetä. Palonpään lähteen tuotto oli hieman alle m 3 /d. Paras koepumppausajankohta olisi joulu-helmikuu, jolloin pohjavedenpinta on toden-

10 10 näköisesti vuotuisessa minimissään ja kevään sulamisvedet täyttäisivät varastot nopeasti ja mahdollisuudet pidempiaikaisille haitoille jäisi vähäisemmäksi. Jos pumppaus tehdään suunnitelman mukaisena ajankohtana ja suurella teholla, voi tästä seurata, että olosuhteiden palautuminen ennalleen voi kestää seuraavaan kevääseen saakka. Mikäli halutaan toimia sulankauden aikana, on loppukesä ja alkusyksy parempi valinta kuin kevät tai alkukesä. Kuivakauteen ajoittuvalla koepumppauksella voidaan saada varsin luotettavia arvioita esiintymän antoisuudesta, vaikka pumppaus osuisi kevätkuukausille. Ely-keskus on pitänyt tärkeänä, että tutkimuksilla selvitetään pohjavesiesiintymän antoisuusominaisuudet, mutta aikanaan myönnettävän varsinaisen vedenottoluvan tulee perustua hakijan todelliseen lisävedentarpeeseen. Näin menetellen osa vedestä jäisi todennäköisesti edelleen kalankasvatukseen käytettäväksi. Hakijan esittämä koepumppauksen aloitusteho m 3 /d on hyväksyttävissä Palonpäänlähteen virtaama ollessa keskimääräisellä tai tätä korkeammalla tasolla. Jos lähdevirtaama jää pumppausta aloitettaessa keskimääräistä pienemmäksi, pumppauksen aloitustuotto saisi olla korkeintaan 75 % aloitusajankohdan lähdevirtaamasta. Kun tasapainotila, jossa vakiotuotolla pumpattaessa pohjavedenpinnan lasku pysähtyy, on löydetty, koepumppausta tulisi vielä jatkaa riittävän pitkä aika. Tarkkailusuunnitelmassa esitetty näytteiden oton ja analysoinnin tulisi olla huomattavasti taajemmin toistuvaa ja joidenkin veden ominaisuuksien osalta luonteeltaan jatkuvaa. Pumpatusta veden aloitus ja lopetusnäytteistä tulee tutkia myös raskasmetallit, VOC:t, torjunta-aineet ja SO 4. Tarkkailusuunnitelma kiinnittää myös aivan liian vähän huomiota lähdealtaan veden laadun seurantaan. Myös jälkitarkkailulla on merkitystä, koska koepumppauksen mahdollisesti aiheuttamat muutokset saattavat olla hitaasti palautuvia tai jopa pysyviä. Pöyrysjärven vedenpinta tulisi mitata asteikolla. Kaikista tarkkailtavista putkista tulee ottaa vesinäytteet ennen ja jälkeen koepumppauksen. Ei ole riittävää, jos putkista mitataan ainoastaan vedenpinnan korkeuksia. Pohjoisemman Orimattilan Pakaan koepumppauspaikan ympäristössä sijaitsee ympäristöhallinnon Orimattilan pohjavesiasema ja Myrskylän Palopään koepumppauspaikan eteläpuolella Tuhkauuninmäen pohjavesiasema. Jotta vaikutukset pohjavesiasemien havaintosarjoihin pystyttäisiin toteamaan, tulisi näiden pohjavesiasemien havaintoputkia seurata. Samalla saadaan tieto siitä, ettei koepumppaus vaikuta Loviisan Seudun Vesi Oy:n Rauhalan pohjavedenottamoon. Suhteellisen lähellä kalalaitosta sijaitsevan Rauhalan vajaatehoisessa käytössä olevan pohjavedenottamon hyvälaatuinen vesi saattaisi tarjota mahdollisuuden helpottaa tilannetta, jos koepumppauksen johdosta vesiä jouduttaisiin käsittelemään.

11 11 VASTASELITYS Myrskylän Hautomo Oy sekä CC ja DD ovat esittäneet vastaselityksen hakijan selityksestä ja täydennyksestä. Suunnitelmissa ei kerrota, mitä käytännössä tarkoittaa lähdelammen eteläpään eristäminen pressulla. Mikäli lähteen vesi tulee kokonaan pumppauksen kautta ja alueen senhetkinen luonnollinen antoisuus ylitetään, se tarkoittaa, että vesipinta maaperässä on laskenut ja lähteeseen ei tällöin suotaudu laitoksen tarvitsemaa virtaamaa. Vastaselityksen antajat ovat kysyneet, voiko vesi virrata takaisinpäin lähteestä maaperään siinä tilanteessa, että lähteeseen tulee pumpattua vettä enemmän kuin laitokselle virtaa. Suunnitelmissa ei ole kerrottu varavoimalaitteiston käynnistymisestä mitään. Kalalaitoksen oma varavoima lähtee noin 10 sekunnin aikana käyntiin. Laitoksen varavoima on mitoitettu omaan tarpeeseen. Kuormituksen ylittäessä kapasiteetin varavoima ei käynnisty lainkaan ja seurauksena on kalojen kuolema vahinkotilanteessa. Heikkilöiden oma kaivo on myös ylivirtaava lähde, josta on joka tilanteessa ylivuoto. Talousvesikäytön turvaaminen tämän kaivon mahdollisessa kuivumisessa tulisi ottaa huomioon. Suunnitelmassa tulee kertoa, kuka tekee laitokselle johdettavan veden laatumääritykset, millaisella aikataululla se tapahtuu ja kauanko kestää tuloksen saapuminen. Tarvitaan myös paikalla tehtäviä mittauksia. Laitoksen hapetusta ei ole mitoitettu hapetusmäärän eikä toimintavarmuuden osalta jatkuvan rautakuorman aiheuttamien haittojen ehkäisemiseen. SELITYS Hakija on esittänyt selityksen lausunnosta ja vastaselityksestä. Uudenmaan ely-keskukselle hakija on todennut, että sääolosuhteista riippuen voi pohjaveden muodostumista tapahtua kesällä huomattavassakin määrin. Tästä esimerkkinä ovat Palonpään lähteen seurantatulokset vuodelta 2004, jolloin lähteen virtaama kasvoi voimakkaasti runsassateisen kesän aikana ja oli korkeimmillaan syyskuun-joulukuun mittauksissa. Pumpun pysähtyminen talvella, kovilla pakkasilla voi johtaa purkuputkiston ja myös pumppauskaluston jäätymiseen ja johtaa koepumppauksen keskeytymiseen. Kalanviljelylaitoksen jatkuva vedentarve huomioiden pumppauskaluston jäätymisestä voi aiheutua vakavia seurauksia. Kun huomioidaan lisäksi lausunnossakin todetut talvikauden seurantamittauksiin liittyvät ongelmat (kaivojen talvisuojaukset, havaintoputkien jäätyminen ym.), ei koepumppausten suorittaminen lausunnossa parhaaksi todettuna aikana, joulu-helmikuussa ole suositeltavaa. Talvikausi ja lumien sulamiskausi (jouluhuhtikuu) poislukien koepumppaus on mahdollista suorittaa onnistuneesti koska tahansa ja sääolosuhteet tulosten tulkinnassa huomioimalla voidaan tällöin saada luotettava arvio pumpattavan esiintymän antoisuudesta. Koepumppauksen aloitustuotto voidaan lausunnossa esitetyn mukaisesti mitoittaa Palonpään lähteen aloitusajankohdan virtaaman perusteella. Mikäli pumpattavassa pohjavedessä todetaan rautapitoisuuden kohoamista ja kalanviljelylaitoksen nykyistä käsittelyprosessia ei ole mahdollista hyödyntää vedenkäsittelyssä, voidaan pumpattava vesi käsitellä ennen pres-

12 12 sualtaaseen johtamista. Raudanpoiston varajärjestelmäksi on esitetty avosuodatin, joka on tarvittaessa nopeasti rakennettavissa kohteeseen ja rakentaminen käynnistetään, mikäli se pumppauksen aikaisen seurannan perusteella osoittautuu tarpeelliseksi. Lausunnossa esitetystä poiketen tarkkailusuunnitelmaan sisältyy kalanviljelylaitoksen käyttöön johdettavasta pumppausvedestä suoritettava vesinäytteiden otto ja analysointi (happi- ja rautamääritykset) viikon välein. Nämä ovat riittävät veden laadussa mahdollisesti tapahtuvien muutosten havaitsemiseksi. Koska suoritettavalla koepumppauksella ei ole vaikutusta pohjaveden mahdollisesti sisältämien haitta-aineiden esiintymiseen, hakija on ehdottanut, että lausunnossa esitetyt erikoismääritykset tehdään ainoastaan pumppauksen lopetusnäytteestä. Palonpään lähteen veden laatua on tarkkailusuunnitelmassa esitetty seurattavaksi aloitus- ja lopetusnäytteiden lisäksi viikon välein suoritettavien happi- ja rautapitoisuusmääritysten avulla. Esitetyt toimenpiteet ovat riittävät lähteen veden laadussa pumppauksen seurauksena mahdollisesti tapahtuvien muutosten havaitsemiseksi. Mahdollisia jälkitarkkailutoimenpiteitä voidaan pitää perusteltuna siinä tapauksessa, että koepumppauksella todetaan haitallisia vaikutuksia lähteen veden laatuun. Hakija on vastustanut tarkkailua Pöyrysjärvellä sekä lausunnossa esitettyjä yksilöimättömiä laatutarkkailuja kaikista havaintoputkista, ainakin esitetyssä laajuudessa. Myös tarkkailua Tuhkauuninmäen pohjavedenottamolla on vastustettu. Koepumppauksen aikaiseen seurantaohjelmaan on sisällytetty pohjavesiaseman tarkkailuputki MV5, jota seuraamalla voidaan varmistua vaikutusalueen rajauksesta ja siitä ettei vedenotolla ole vaikutusta Tuhkauuninmäen pohjavesiaseman alueen olosuhteisiin. Selityksessään Myrskylän Hautomo Oy:lle sekä CC ja DD:lle hakija on todennut, että tiivispohjaisen pressualtaan rakentamisen avulla varmistetaan vedenpinnan pysyminen kalalaitokselle johtavien putkien päiden yläpuolella myös tilanteessa, jossa pohjavedenpinta on alentunut lähteen pohjatason alapuolelle. Pumpatun veden takaisinimeytyminen maaperään ei tällöin ole mahdollista. Ohivirtauksen avulla vesienjohtamista säädellään siten, että lähdealtaaseen johdetaan vain laitoksen tarvitsema vesimäärä. Pressualtaan toinen tärkeä tehtävä on estää pumpatun veden johtamisesta aiheutuva lähteen pohjan sekoittuminen ja pohjasta mahdollisesti irtoavan humuksen pääsy laitokselle johdettavaan veteen. Kuten koepumppaussuunnitelmassa on todettu, Orimattilan Vesi Oy järjestää Palonpään koepumppauskohteeseen riittävällä teholla varustetun varavoimageneraattorin kalanviljelylaitoksen vedensaannin turvaamiseksi mahdollisten sähkökatkosten varalle. Koepumppauspaikalle sijoitettava varavoimakone on varustettu automaattikäynnistyksellä ja se tulee varmistamaan pumppauksen häiriöttömän jatkumisen mahdollisten sähkökatkosten aikana. Koejärjestelyistä ei tule aiheutumaan laitoksen omaan varavoimalaitteistoon kohdistuvaa lisäkuormitusta.

13 13 Palonpään kaivo sisältyy yhtenä tarkkailupisteenä koepumppauksen tarkkailusuunnitelmaan ja pumppauksen vaikutuksia kaivon vedenpinnan korkeusasemaan tullaan seuraamaan säännöllisten mittausten avulla. Mikäli vedensaanti kaivosta estyy, hakija järjestää kiinteistölle väliaikaisen veden koepumppauksen ajaksi. Vesinäytteet analysoidaan FCG Finnish Consulting Group Oy:n ympäristölaboratoriossa Helsingissä. Kalanviljelylaitoksen toiminnan kannalta tärkeät happi- ja rautapitoisuusmääritysten tulokset valmistuvat noin kahden vuorokauden kuluessa näytteenotosta. Pohjaveden rautapitoisuus on mahdollista tarvittaessa määrittää myös paikan päällä ns. kenttäkomparaattorilla, jolloin tulos on käytettävissä välittömästi. Mikäli pumpattavassa ja kalanviljelylaitokselle johdettavassa vedessä todetaan rautapitoisuuden kohoamista, eikä kalanviljelylaitoksen nykyistä käsittelyprosessia ole mahdollista hyödyntää veden käsittelyssä, käynnistetään toimenpiteet raudanpoiston varajärjestelmän rakentamiseksi kohteeseen. Ennen pressualtaaseen johtamista vesi johdetaan rei itettyjen muoviletkujen avulla tasaisesti sorasuodattimen päälle. Sorasuodatin rakennetaan niin, että sorasta tehdään maahan noin 10 m²:n suuruinen ja 1 m korkea aumamuotoinen suodatuspatja. Tällöin suodatuksen pintakuormaksi tulee 8 10 m/h. Patjassa käytetään soraa, jonka raekoko on 2 3 mm. Vesi ilmastuu kevyesti, kun se valutetaan rei itettyjen letkujen kautta suodatuspatjalle. Hapettunut saostunut rautasakka poistetaan suodattamalla vesi sorapatjan läpi. Sorapatjan alle tehdään ojitus, jota pitkin johdetaan suodatettu vesi pressualtaaseen. Jos suodattimen havaitaan tukkeutuvan, poistetaan osa sorasta ja vaihdetaan tilalle uutta, puhdasta soraa. VASTASELITYS Myrskylän Hautomo Oy sekä CC ja DD ovat vastaselityksessään todenneet, että edelleenkään Orimattilan Vesi Oy ei ole esittänyt suunnitelmaa, joka olisi konkreettinen vaan pysytellään ideatasolla. Ainuttakaan kuvaa ei ole asiasta esitetty. Vastaselityksen antajat ovat vastustaneet koepumppausta. Koepumppaus aiheuttaisi suuren riskin kalanviljelylaitoksen kaloille, lähteen biologian tuhoutuminen on lähes varmaa jos lähde kuivuu ja koepumppaus aiheuttaisi ylimääräistä työtä kalalaitoksen henkilökunnalle. Laitoksella voi olla kalaa tonnia, jonka arvo on huomattava. Koepumppauksen suorittamiseen ennen mahdollisen luvan lainvoimaiseksi tuloa ei ole perusteita. Kalankasvattaja on lain mukaan vastuussa kalojen hyvinvoinnista, eikä voi missään tilanteessa olla välinpitämätön laitoksen asiain tilasta. Orimattilan Vesi Oy ei ole sisäistänyt, että laitoksella vakavampiin häiriöihin, jollaisten riski koepumppauksesta syntyy, reagoimiseen on yleensä aikaa puolesta tunnista tuntiin. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Orimattilan Vesi Oy:lle luvan koepumppausten tekemiselle Viiskivenharjun pohjavesialueella Myrskylän kunnan Palonpään kylässä ja Orimattilan kunnan Pakaan kylässä sijaitsevien kiinteistö-

14 14 jen Lillgård I RN:o 2:37 ja Kantolan sora-alue RN:o 3:49 alueilla sekä pohjaveden johtamiselle hakemuksen, sen täydennykseen liitetyn koepumppaussuunnitelman. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Koepumppausten suorittaminen Pumpatun veden johtaminen Tarkkailu ja raportointi 1. Koepumppaukset on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että pohjavesiesiintymän antoisuutta ei ylitetä, että Myrskylän Hautomo Oy:n kalanviljelylaitoksessa oleville kaloille ei aiheudu vältettävissä olevaa vaaraa tai haittaa ja että niiden perusteella on mahdollista arvioida pohjavesiesiintymän antoisuus luotettavasti. 2. Palonpään koepumppauksen alussa vedenottomäärä saa olla enintään 75 % Palonpään lähteen senhetkisestä virtaamasta mutta kuitenkin enintään m 3 /d. Vedenottomäärää tulee nostaa vaiheittain. Tasapainotilan löydyttyä pumppausta on jatkettava riittävän kauan pohjavesiesiintymän antoisuuden sekä koepumppauksen vaikutusten luotettavan arvioinnin mahdollistamiseksi. 3. Palonpään alueelta saa ottaa pohjavettä enintään m 3 /d ja Pakaan alueelta enintään 200 m 3 /d pohjavettä. Koepumppaukset on pyrittävä tekemään samanaikaisesti. 4. Koepumppaukset on tehtävä siten, että liikkuminen ja työskentely kiinteistöillä häiriintyvät mahdollisimman vähän. 5. Luvan saajan on johdettava riittävä määrä Palonpään koepumppauksessa pumpatusta vedestä Myrskylän Hautomo Oy:n kalanviljelylaitokselle käytettäväksi suunnitelman ja päivätyn piirustuksen 550 mukaisestii. Pakaan koepumppauksessa pumpattu vesi saadaan johtaa hakemuksen mukaisesti pohjavesialueen ulkopuoliseen pintavesiojaan. 6. Luvan saajan on tarkkailtava koepumppausten vaikutuksia vaikutusalueen pohjaveden, Palonpään lähteen ja Pöyrysjärven vedenkorkeuksiin sekä vaikutusalueen pohjaveden sekä Palonpään lähteen ja kalanviljelylaitokselle johdettavan veden laatuun päivätyn koepumppausten tarkkailusuunnitelman mukaisesti siten täydennettynä kuin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on päivätyssä lausunnossaan edellyttänyt. Lisäksi tarkkailusuunnitelmaa on muutettava siten, että siihen sisältyy kalanviljely-

15 15 Luvan saajan velvollisuudet laitokselle johdettavan veden esitettyä tiheämpi laatutarkkailu sekä paikan päällä tapahtuva veden happi- ja rautapitoisuuden määritys. Suunnitelmaa on täydennettävä myös tarkkailujen tulosten toimittamista koskevalla aikataululla. Tarkkailua on jatkettava siihen saakka, kun pohjavesiesiintymän pohjavedenkorkeus ja Palonpään lähteestä ylipurkautuvan veden laatu ovat palautuneet koepumppausta edeltävälle tasolle. Tarkistettu koepumppausten tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyvissä ajoin ennen koepumppausten aloittamista Uudenmaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille, jotka voivat edellyttää siihen tarkennuksia. Koepumppausta ei saa aloittaa ennen kuin luvan saaja ja edellä mainitut viranomaiset ovat päässeet yksimielisyyteen tarkkailusuunnitelman sisällöstä. Lopullinen tarkkailusuunnitelma on toimitettava Myrskylän Hautomo Oy:lle tiedoksi. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailusuunnitelmassa määrätyin ajoin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille, Myrskylän kunnan ja Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Myrskylän Hautomo Oy:lle ja pyynnöstä annettava nähtäväksi niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea. 7. Luvan saajan on varmistettava, että kalanviljelylaitokselle johdetaan riittävä määrä hyvälaatuista vettä. Luvan saajan on ennen koepumppauksen aloittamista rakennettava suunnitelman mukainen avosuodatin raudan poistamiseksi kalanviljelylaitokselle johdettavasta vedestä. Avosuodattimen valmistumisesta on ilmoitettava Myrskylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Mikäli rautapitoisuus nousee tai happipitoisuus laskee kaloille haitalliselle tasolle, siitä on välittömästi ilmoitettava Myrskylän Hautomo Oy:lle sekä Uudenmaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueille ja aloitettava raudan poistaminen. Tarvittaessa koepumppaus on keskeytettävä. 8. Luvan saaja on vastuussa siitä, että kalanviljelylaitokselle voidaan johtaa riittävä määrä hyvänlaatuista vettä siihen saakka, kun pohjavesiesiintymän pohjavedenkorkeus ja Palonpään lähteestä ylipurkautuvan veden laatu ovat palautuneet koepumppausta edeltävälle tasolle. 9. Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Mikäli koepumppauksista on seurauksena, että joltakin alueelta veden saanti estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja on velvollinen, jos asianomainen oikeudenomistaja sitä vaatii, rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, kuin vedenottamon omistajan velvollisuudesta alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi on vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetty.

16 Koepumppausten suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva muu vahinko, haitta tai edunmenetys on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle, ellei toisin sovita. 11. Luvan saajan on varauduttava sähkökatkoksiin koepumppaussuunnitelmassa esitetyllä tavalla siten, että niistä ei aiheudu haittaa kalanviljelylaitokselle. Ilmoitukset Voimassaolo 12. Koepumppausten aloittamisesta on etukäteen hyvissä ajoin ilmoitettava kiinteistöjen Kantolan sora-alue RN:o 3:49 (Pakaa, Orimattila) ja Lillgård I RN:o 2:37 (Palopää, Myrskylä) omistajalle, Uudenmaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueille sekä Myrskylän Hautomo Oy:lle. 13. Lupa on voimassa saakka. Perustelut Hankkeen hyödyt Hankkeen tarkoituksena on saada luotettava arvio Viiskivenharjun pohjavesiesiintymän antoisuudesta ja pohjavesialueen soveltuvuudesta jatkuvaan vedenottoon Orimattilan kaupungin vedensaannin turvaamiseksi. Koepumppausten avulla voidaan arvioida pohjavedenoton vaikutukset myöhemmin tehtävää lupahakemusta varten. Hankkeen haitat Myrskylän Hautomo Oy johtaa Viiskivenharjun pohjavesialueella sijaitsevasta Palonpään lähteestä ylipurkautuvan veden kalanviljelylaitokseensa käyttöön. Kalanviljely edellyttää riittävästi hyvälaatuista vettä. Koska koepumppauksessa Palonpään lähteen virtaama loppuu, on luvan saajaa määrätty johtamaan Palonpään koepumppauksessa pumpattua vettä kalanviljelylaitokselle ja varmistamaan, että veden laatu on riittävän hyvä. Koepumppausten loputtua, luvan saaja on vastuussa kalanviljelylaitoksen veden saannin turvaamisesta siihen saakka, kunnes pohjavesiesiintymän vedenkorkeus ja Palonpään lähteestä ylipurkautuvan veden laatu ovat palautuneet koepumppausta edeltävälle tasolle. Lisäksi luvan saajaa on määrätty varautumaan sähkökatkoksiin ja raudan poistoon. Lupamääräysten mukaisesti toteutettavasta koepumppauksesta ei ennalta arvioiden aiheudu Hautomo Oy:lle haittaa, vahinkoa tai muuta edunmenetystä. Alueella sijaitsevien kaivojen vedenkorkeutta tarkkaillaan osana koepumppausten vaikutustarkkailua. Mikäli vedensaanti joltain kaivolta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja on velvollinen järjestämään kaivon omistajalle vettä. Myös muiden ennakoimattomien haittojen ja vahinkojen varalta on määrätty lupamääräyksissä 9 ja 10. Intressivertailu Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Luvan mukaisista koepumppauksista ei aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella eikä muutakaan vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuun verrattavaa seurausta.

17 17 Lainkohta Vesilain 9 luvun 8 Töidenaloittamislupa Aluehallintovirasto myöntää Orimattilan Vesi Oy:lle luvan aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Mikäli työt aloitetaan ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä talletettava Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelle euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan määräysten muuttaminen voivat aiheuttaa. Perustelut Töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä tärkeänä pitkäaikaisen suunnitelman toteuttamiseksi. Töidenaloittamislupa ei oikeuta koepumppausten aloittamiseen. Töidenaloittamisluvassa tarkoitetut työt ovat siten sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, jos lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksen ja lausunnon sekä 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksen johdosta aluehallintovirasto toteaa, että koepumppauksia ei ole määrätty suoritettavaksi talvella kalanviljelylaitoksen veden saannille aiheutuvien riskien vuoksi. Muita osin muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksistä 1 3 ja 6 ja 7 ilmenevällä tavalla. 3) Loviisanseudun Vesi Oy:n muistutuksen johdosta aluehallintovirasto viittaa luparatkaisuun ja lupamääräykseen 6. 4) Orimattilan kaupungin ympäristölautakunnan muistutus on otettu huomioon ratkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto on ottanut 5) Myrskylän Hautomo Oy:n sekä CC ja DD:n muistutus ja vastaselitykset huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Uudenmaan ely-keskus on muistutuksessaan todennut, että Palonpään lähde ei ole vesilain 1 luvun 15 a :n tarkoittamaa lähdettä. KÄSITTELYMAKSU euroa Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.

18 18 Maksu on määrätty aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu muu pohjavettä koskeva asia. Maksu on 35 % taulukossa mainittua suurempi, koska asian käsittelyyn vaatima työaika on ollut taulukossa mainittua suurempi. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Orimattilan Vesi Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Myrskylän kunta Orimattilan kaupunki Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Myrskylän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen, Myrskylän kunnan ja Orimattilan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.

19 19 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Juha Helin Pamela Westerlund Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Pamela Westerlund. PW/sv

20 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.