UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI

Transkriptio

1 UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI VEXALAN RANTAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 3 RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS TARKISTETTU

2 UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI VEXALAN RANTAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ranta-asemakaavan muutos koskee korttelin 3 tontteja 4 ja 5 sekä vesialuetta Vexalan rantakaavassa nro 30. Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelin 3 tontit 4 ja 5 sekä niihin liittyvä vesialue. Asemakaavaselostus koskee asemakaavakarttaa, jonka Uudenkaarlepyyn kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kaava-alueen sijainti ja nimi 5,46 hehtaarin kokoinen ranta-asemakaava-alue, josta 3,08 hehtaaria on maa-aluetta, sijaitsee Vexalassa, noin 12 kilometriä lounaaseen Uudenkaarlepyyn keskustasta. Rantaasemakaava-alueen rajaus käy ilmi kannen kuvasta, jossa se on osoitettu punaisella viivalla. Ranta-asemakaavan nimi on Vexalan rantakaavan muutos, kortteli 3. Kaavan laatija Kaavan laatija on Arkkitehti Oy Rajaniemi, jossa laadintatyöstä vastaa TkT, arkkitehti SAFA Juho Rajaniemi. Rakennusinsinööri AnneMo Kaitfors toimii suunnittelijana. Uudenkaarlepyyn kaupungin kaavoittajana toimii kaavoituspäällikkö Tom Johansson. 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavoitusprosessin vaiheet 1.2 Ranta-asemakaava 1.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Tekniset verkostot Maanomistus Alueen rakennushistoria 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Aiemmat asemakaavat 3. SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja päätös 3.3. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Ilmoitus vireilletulosta Osallistuminen ja vuorovaikutus Viranomaisneuvottelu 3.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Yleiset tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4. RANTA-ASEMAKAAVALUONNOKSEN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 4.3 Kaavan vaikutukset 4.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus LIITTEET Liite 1. Asemakaavan seurantalomake (ei luonnosvaiheessa) Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Luontoselvitys 2016 Liite 4. Viranomaisneuvottelun neuvottelumuistio Liite 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat lausunnot ja niiden vastineet 3

4 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavoitusprosessin vaiheet Kiinteistön (aiemmin ) maanomistaja otti yhteyttä kaavan laatijaan syksyllä Suunnittelu aloitettiin lokakuussa pidettiin viranomaisneuvottelu Uudenkaarlepyyn kaupungintalolla. Viranomaisneuvottelun jälkeen päätti kiinteistön maanomistaja osallistua ranta-asemakaavan muutokseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Ranta-asemakaava Voimassa olevassa rantakaavassa tontti 4 on osoitettu loma-asuntojen alueeksi, RA. Tontti 5, jossa Glasbruket Resort toimii, on osoitettu turismia ja leiritoimintaa palvelevaksi alueeksi, RM. Ranta-asemakaavan muutoksella tontti 4 (kiinteistö ) osoitetaan RM-alueeksi. Tontin 5 (osa kiinteistöä ) rakennusalaa on tarkastettu olemassa olevan tilanteen sekä tulevaisuuden tarpeiden mukaiseksi. Samalla alueen rakennusoikeutta on hieman nostettu. Ranta-asemakaavan muutosta varten on Esari Oy tehnyt uuden pohjakartan, jonka koordinaattijärjestelmä on ETRS GK22 ja korkeusjärjestelmä N60. Kaavoituspäällikkö Tom Johansson on hyväksynyt pohjakartan Ranta-asemakaavan toteuttaminen Alueen yksityiset maanomistajat huolehtivat ranta-asemakaavan toteuttamisesta. 4

5 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue muodostuu kiinteistöstä ja osasta kiinteistöä Rantaasemakaavalla muodostuvat korttelin 3 tontit 4 ja 5 sekä niihin liittyvä vesialue. Kaava-alue sijaitsee meren läheisyydessä Monässundetissa, noin kolme kilometriä etelään Vexalan keskustasta. Suurin osa tontista 4 on metsäaluetta. Tontilla on vanha ränsistynyt kesämökki ja siihen kuuluva venevaja. Tontilla 5 on kolme majoitusrakennusta sekä pieni huoltorakennus. Alue on kohtalaisen mäkistä, ja korkeuserot ovat 0-8 m. Voimassa olevassa rantakaavassa tontti 4 on osoitettu loma-asuntojen alueeksi, RA. Tontti 5, jossa Glasbruket Resort toimii, on osoitettu turismia ja leiritoimintaa palvelevaksi alueeksi, RM. Kuva 1. Tontin 4 ranta-alue pohjoisesta. Kuva 2. Tontin 4 metsää. Kuva 3. Tontin 5 ranta-alue pohjoisesta. Kuva 4. Tontin 5, Glasbruket, puustoa Luonnonympäristö Tontille 4 on tehty luontoselvitys, joka käsittää kasvien ja liito-oravan inventoinnin sekä alueen eri luontotyyppien inventoinnin. Luontoselvityksen laati FM biologi Mattias Kanckos Essnaturesta (liite 3). Inventointiaika ei ollut optimaalinen kasveille ja luontotyypeille, mutta biologin mukaan luontotyypit ja vallitseva kasvillisuus oli helppo määrittää. 5

6 Tontin 4 metsäalue muodostuu yli 100-vuotiaasta kuusivaltaisesta havusekametsästä, jossa on runsaasti mäntyjä (kuva 2). Metsä ei ole täysin luonnontilassa, vaan metsää on paikkahakattu ja karsittu jossain vaiheessa. Metsätyyppi on tuore kangasmetsä. Ranta-alue on erittäin kapea ja nousee jyrkästi kohti idänpuolella olevaa tietä. Alueella on erittäin vähäinen merkitys linnustolle. Tontille 5 on rakennettu kolme rakennusta, osa mäntymetsästä on säilytetty tontilla ja yksittäisiä koivuja on jäänyt jäljelle (kuva 4). Kevään 2017 aikana on tontin 4 ranta-alueen puusto kaadettu (kuva 1). Tontille 5 ei ole tehty luontoselvitystä, sillä tontti on otettu mukaan kaava-alueeseen luontoinventoinnin laatimisen jälkeen. Tontti 5 on joka tapauksessa rakennettu ja sen luonto ei ole enää alkuperäisessä tilassaan. Osia mäntymetsästä sekä joitakin koivuja on jäänyt jäljelle. Liito-oravainventointi on tehty kaava-aluetta suuremmalle alueelle Monässundetin rannan läheisyydessä, jotta voitaisiin paremmin määritellä kaavamuutoksen vaikutuksia liito-oravalle. Tämä alue sisältää myös tontin 5. Inventoidulta alueelta löydettiin liito-oravan jätöksiä usean kuusen juurelta (kuva 5). Tontilta 4 ei kuitenkaan löydetty levähdys- tai lisääntymispaikkoja. Liito-oravia esiintyy suurella alueella ja rannan läheisyydestä löytyy suuria alueita niin Glasbruketin pohjois- kuin eteläpuolellakin, joilla on liito-oravalle sopivia biotooppeja. Inventoinnissa löydettiin kaksi mahdollista liitooravan pesäpaikkaa. Toinen on oksapesä keskisuuressa kuusessa pari sataa metriä etelään Glasbruketista. Toinen mahdollinen pesäpaikka on linnunpönttö Glasbruketin omalla tontilla. Näiden mahdollisten pesäpaikkojen lisäksi Glasbruketin eteläpuolella olevien kesämökkien ympärillä on monia linnunpönttöjä, jotka voisivat olla mahdollisia pesäpaikkoja. Voidaan todeta, että liito-oravia esiintyy alueella yleisesti ja että niitä liikkuu alueella luultavasti useita yksilöitä. Alueella on noin 15 hehtaaria liito-oravalle sopivaa metsäaluetta Glasbruketintien ja Monässundetin ranta-alueen välillä. Nyt laadittavana olevalla kaava-alueella on ainoastaan pieni osa tästä metsäalueesta ja voidaan todeta, että kaava-alueella ei ole ratkaisevaa merkitystä alueen liito-oraville. Tutkimusten mukaan liito-orava tarvitsee noin neljän hehtaarin kokoisen sopivan metsän. Vexalan ranta-alueella on tällaista metsää merkittävästi enemmän. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan on kiellettyä häiritä tai heikentää liito-oraan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Biologi Mattias Kanckoksen mukaan kaavassa tulee ottaa liito-orava huomioon siten, että ainakin joidenkin yksittäisten myrskyä kestävien puiden muodostama puustokäytävä säilytetään. Se mahdollistaa liito-oravan liikkumisen puiden kautta etelä-pohjoissuunnassa. Jos mahdollista, voisi kiinteistöllä säilyttää yksittäisiä suuria kuusia isossa ryhmässä. Tällainen puustokäytävä on jo nyt Glasbruketin tontilla, ja liito-orava on todistetusti käyttänyt puita liikkumiseen, sillä jätöksiä löytyi useamman puun alta. Myös linnunpönttö Glasbruketin kiinteistöllä näyttää olevan liito-oravan käytössä. Mikäli liito-oravaa halutaan ottaa enemmänkin huomioon, voidaan sijoittaa joitakin erikoisvalmisteisia pönttöjä kiinteistölle tai läheisiin metsiin. Nämä suositukset huomioon ottaen voidaan kaavamuutos toteuttaa ilman että se aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia liito-oravalle tai muille alueen luontoarvoille. Inventoidulla alueella ei ole luontotyyppejä, jotka on suojeltu luonnonsuojelulain, vesilain tai metsälain nojalla. 6

7 Liito-oravan jätöksiä Inventoitu alue Mahdollinen pesä Kuva 5. Löydetyt liito-oravan jätökset ja pesäpaikat Rakennettu ympäristö Alueella ei ole rekisteröityjä muinaismuistoja. Kaava-alueella on kolme rakennusta ja pieni huoltorakennus (8 m 2 ) tontilla 5 (Glasbruket) sekä yksi ränsistynyt kesämökki ja siihen liittyvä venevaja tontilla 4. Rakennuksilla ei ole suojeluarvoja. Kuva 6. Rakennus 1 tontilla 5. Kuva 7. Rakennus 2 tontilla 5. 7

8 Kuva 8. Rakennus 3 tontilla 5. Kuva 9. Ränsistynyt kesämökki tontilla 4. Kuva 10. Venevaja tontilla 4. Kuva 11. Lasitehtaan raunioita Tekniset verkostot Alueella on vesi- ja sähköjohtoja. Kunnallista viemäriä ei ole. Jätevesien käsittely hoidetaan kiinteistöittäin. Nykytilanteessa jätevettä varten on suljettu säiliö ja harmaita vesiä varten suodatuspeti tontin 5 koillisosassa. Jätevesi ja harmaa vesi pumpataan kaikista tontin 5 rakennuksista suljettuun säiliöön ja suodatinpetiin. Uudisrakentamisen yhteydessä tarkistetaan jätevedenpuhdistusrakennuksen tarve Maanomistus Kaava-alueen omistaa yksityinen yritys Yacht Service Imperial Ltd Ab (tontti 4, RNr ) sekä Fastighets Ab Glasbruket (tontti 5, RNr ) Alueen rakennushistoria Alueella toimi vuosina lasitehdas, joka valmisti talouslasia, ikkunalasia ja pulloja. Tontilla 5, heti rakennuksen 3 koillispuolella, on lasitehtaan raunioita (kuva 11). Toisen maailmansodan jälkeen oli tarve löytää paikka, jossa kaupunkien vähäosaiset koululaiset voisivat viettää viikon tai kaksi terveellisessä ympäristössä. Vuosien 1951 ja 2001 välisenä aikana Glasbruketin tontilla toimi Vaasan kaupungin lomasiirtola. Vuonna 2001 järjestettiin alueella viimeinen kesäleiri. 8

9 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (24 ) valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Erityisiksi valtakunnallisiksi alueidenkäytön tavoitteiksi mainitaan muun muassa: Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjanmaan maakuntakaava 2030:ssä (kuva 12) aluetta koskee merkintä mk, jolla osoitetaan sellaisia maaseutuasutuksen alueita jokilaaksoissa, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Jokilaaksoissa tulee kehittää kuntien yhteistyötä ja yhteisiä suunnitteluperiaatteita. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee myös ottaa huomioon kulttuurimaisema-arvot. Maaseutua kehitettäessä tulee sovittaa yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet. Lisäksi aluetta koskee merkintä mk-3, Lapuanjokilaakso. Valuma-alueella tapahtuvan toiminnan tulee edistää vesien suojelua ja vesistön eri käyttömuotoja, erityisesti virkistyskäyttöä. Maakuntakaavassa kaava-alueelle ei ole osoitettu muinaismuistoja. 9

10 Kuva 12. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä Yleiskaava Alueelle on laadittu osayleiskaava (kuva 13) (hyväksytty KV ). Osayleiskaavassa alue on osoitettu vapaa-ajan asuntojen alueeksi. Osayleiskaavalla ei ole suunnittelualueella oikeusvaikutuksia. Kuva 13. Ote osayleiskaavasta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä. 10

11 2.2.4 Aiemmat asemakaavat Kaava-alueella on voimassa Vexalan rantakaava nro 30 (kuva 14), joka on vahvistettu Rantakaavassa tontti 4 on osoitettu vapaa-ajan asuntojen alueeksi, RA, ja tontti 5 turismin ja leiritoiminnan alueeksi, RM. Rantakaavan mukaan RA osoittaa: Yksikerroksinen makuuparvella varustettujen loma-asuntojen alue. Rakennuspaikalla saadaan rakentaa yhden huoneiston päärakennuksen, jonka kerrostasoala on enintään 70 m² sekä saunarakennuksen jonka kerrostasoala on enintään 15 m² ja enintään 20 m² vierastuvan. Kun saunarakennuksen ja vierastuvan rakennetaan yhtenä rakennuksena, suurin sallittu kerrostasoala on 30 m². Muiden kylmien talousrakennusten yhteenlaskettu ala saa olla enintään 25 m². Em rajoitukset eivät koske ennestään olevan rakennuksen peruskorjausta. RM osoittaa: Turismi ja leirintätoimintojen alue. Rakennuspaikalla saa rakentaa yhden kaksikerroksinen päärakennuksen sekä muita yksikerroksisia rakennuksia. e=0,05 (kerrosalan ja rakennuspaikan pinta-alan suhde). Kuva 14. Ote rantakaavasta nro 30. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä. 11

12 3. SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Tarve rantakaavan muutokselle on muodostunut maanomistajien tarpeesta muuttaa korttelin 3 tontin 4 käyttötarkoitusta. Tontin 4 maanomistaja haluaa, että tontti osoitetaan turismia palvelevaksi korttelialueeksi, RM, jotta tontille voisi rakentaa vuokrattavia lomarakennuksia ja samalla kehittää tontilla 5 jo nyt olevaa toimintaa. Tontin 5 maanomistaja haluaa tarkistaa Glasbruketin tontin rakennusoikeutta nykytilannetta ja tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja päätös Suunnittelutyö käynnistyi lokakuussa 2016 sen jälkeen, kun kiinteistön (aiemmin ) omistaja ja kaavan laatija olivat yhteydessä Uudenkaarlepyyn kaupungin kaavoituspäällikköön Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset MRL 62 :n mukaisesti osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, kaavoituksen vaikutuksien arvioimiseen sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Osallisia ovat kaikki, jotka tuntevat itsensä osallisiksi, muun muassa maanomistajat, naapurit sekä alueella toimivat yritykset ja yhteisöt. Viranomaisia ovat Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan museo, Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston terveysvalvonta ja Pohjanmaan pelastuslaitos Vireilletulo Ranta-asemakaavan laatimisesta on kuulutettu ja ilmoitettu sanomalehdissä ja kaupungin kotisivulla, sekä kaupungin virallisella ilmoitustaululla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä Asemakaavaluonnoksen valmistuttua se asetetaan nähtäville laadintavaiheen kuulemista varten, jolloin siitä voi jättää kirjallisia mielipiteitä ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdissä, kaupungin kotisivulla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Asemakaavaehdotuksen valmistuttua se asetetaan MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus jättää siitä kirjallinen muistutus ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Samalla pyydetään asiaan kuuluvat viranomaislausunnot. Nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdissä, kaupungin kotisivulla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Asemakaava annetaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kaupunginhallituksen esityksestä. Hyväksymisestä ilmoitetaan MRA:n mukaisesti sanomalehdissä ja virallisella ilmoitustaululla. Hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. 12

13 Lisäksi osallisilla on MRL 64 :n mukaisesti mahdollisuus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle Viranomaisneuvottelu Viranomaisneuvottelu järjestettiin Uudenkaarlepyyn kaupungintalolla. Neuvottelumuistio on liitteenä Ranta-asemakaavan tavoitteet Yleiset tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on muuttaa korttelin 3 tontin 4 käyttötarkoitus turismia palvelevien rakennusten korttelialueeksi, RM, sekä nostaa tontin rakennusoikeutta muiden Vexalan rantakaava RM-alueiden mukaiseksi. Tontin 5 rakennusalaa tarkistetaan vastaamaan nykytilannetta ja tulevaisuuden tarpeita. Samalla tarkistetaan tontin rakennusoikeuden määrää. Lisäksi tavoitellaan viihtyisää aluetta sekä turisteille että alueen loma-asukkaille Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnallisina alueidenkäytön tavoitteina on muun muassa suunnata maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Lisäksi valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa ohjataan ottamaan huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulva-vaara-alueet ja ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Pohjanmaan maakuntakaava 2030:n mukaisesti tulee kehittää erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Jokilaaksoissa tulee kehittää kuntien yhteistyötä ja yhteisiä suunnitteluperiaatteita. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee myös ottaa huomioon kulttuurimaisema-arvot. Maaseutua kehitettäessä tulee sovittaa yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet. Ranta-asemakaavan laadinnassa tulee ottaa huomioon liito-oravan esiintyminen. Luontoinventoinnin mukaan kaavamuutos voidaan toteuttaa ilman kielteisiä vaikutuksia liito-oravalle tai muille alueen luontoarvoille, jos liito-oravan liikkuminen otetaan huomioon puustokäytävällä. Se voi muodostua ainakin joistakin yksittäisistä myrskynkestävistä puista, jotka mahdollistavat liito-oravan liikkumisen pohjois-eteläsuunnassa. 13

14 4. RANTA-ASEMAKAAVALUONNOKSEN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Korttelin 3 tontit 4 ja 5 osoitetaan turismia palvelevien rakennusten korttelialueeksi, RM. Korttelinraja vesialueen kanssa vedetään tämän hetkistä rantaviivaa pitkin. Ne osat kiinteistöistä, jotka sijaitsevat rantaviivan veden puolella osoitetaan vesialueeksi, W. Tonttien rakennusalat sovitetaan siten, että metsäalueen osia säilyy. Tontilla 5 sovitetaan rakennusala olemassa olevien rakennusten mukaisesti siten, että yksi rakennus voidaan rakentaa pohjoisemmaksi, kuitenkin vähintään 10 metriä tontinrajasta. Lisäksi osoitetaan rakennusala idemmäksi ja kauemmaksi rannasta alueelle, joka on nyt ruohokenttä. Rakennusalojen välissä sekä Glasbruketintien varrella olevat kaksi puustoaluetta jätetään liito-oravien puustokäytäviksi. Tontin 4 rakennusala osoitetaan siten, että rakennuksia ei voi rakentaa 18 metriä lähemmäksi eteläpuolella olevan tontin rajaa. Tontin koillisosa jätetään rakentamattomaksi. Liito-oravan elin- ja liikkumismahdollisuuksia varten suojeltava metsäalue osoitetaan merkinnällä sp-1: alueen osa, jonka puusto säilytetään liito-oravan elinympäristön suojelemiseksi. Rakennusalojen viereiselle ranta-alueelle osoitetaan merkintä ip: alueen osa, jolle on istutettava vähintään 1 puu 300 m 2 kohden. Rakennusoikeudet osoitetaan tehokkuusluvulla e=0,06, joka sisältää pienen rakennusoikeuden korotuksen. Nykyisen rantakaavan mukaisesti tontin 5 tehokkuusluku on 0,05 ja tontin ala m 2, mikä johtaa 1315 m 2 :n kerrosalaan. Tässä ranta-asemakaavassa on tontin alaa pienennetty m 2 :iin rantaviivan paikan tarkistuksen johdosta. Tontin 5 rakennusoikeudeksi tulee siten 1447 m 2 eli 132 m 2 :n lisäys. Tontin 4 rakennusoikeudeksi tulee 398 m 2, koska tontin koko on m 2. Ranta-asemakaavassa on 3,0579 hehtaaria RM-aluetta sekä 2,3807 hehtaaria W-aluetta. Kokonaisrakennusoikeus on 1845 m 2. Tontilla 5 sallitaan kaksikerroksisten rakennusten rakentaminen Glasbruketintien lähellä sijaitsevalle rakennusalalle, noin 65 metriä rantaviivasta. Tontilla 4 on rakennusala jaettu siten, että yksikerroksiset rakennukset on sallittu noin 23 metriä rantaviivasta ja kaksikerroksiset rakennukset noin 38 metriä rantaviivasta. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Yleisten tavoitteiden mukaisesti tontin 4 käyttötarkoitusta on muutettu turismia palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Tontin 5 rakennusalaa on tarkistettu vastaamaan nykytilannetta ja tulevaisuuden tarpeita. Tontin 5 rakennusoikeutta on hieman lisätty, mutta tehokkuusluku on alueella edelleen aika alhainen. Tontin 4 rakennusoikeutta on nostettu tontin 5 tasolle. Säilyttämällä osa metsästä tiealueen ja eteläisen korttelirajan vieressä pysyy alue edelleen viihtyisänä sekä turisteille että alueen loma-asukkaille. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden ja Pohjanmaan maakuntakaavan mukaisesti tukee rakentaminen sekä turismia että muita vapaa-ajan toimintoja, maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Tulvariskialueet on otettu ranta-asemakaavassa huomioon sijoittamalla rakennusalat tarpeeksi kauaksi vedestä. Lisäksi erityiset määräykset säätävät, että rakennusten alin lattiapinta tulee olla vähintään 2,0 metriä keskivedenpintaa korkeammalla. Luontoinventoinnin vaatimusten mukaisesti on ranta-asemakaavassa säilytetty liito-oravan liikkumiskäytäviä. Ranta-asemakaavassa suojellaan sp-1-merkinnällä metriä leveä metsä- 14

15 alue tontin 4 koillisella ja 18 metriä leveä metsäalue kaakkoisella tontinrajalla. Tontilla 5 säilytetään merkinnällä sp-1 ne puustokäytävät, joita liito-oravat käyttävät nykyisin eteläpohjoissuunnassa. Lisäksi molemmille ranta-asemakaavan tonteille on jo nykyisessä rantakaavassa esitetty rakennuspaikkoja. 4.3 Kaavan vaikutukset Kaava lisää rakennusoikeutta ja muuttaa käyttötarkoitusta korttelin 3 tontilla 4. Vaikutukset ovat kuitenkin pieniä, sillä rakennusala tontilla 4 osoitetaan siten, että rakennusten tulee sijaita vähintään 18 metriä yksityisen huvilatontin rajasta. Metsä rakennusalan ympärillä suojellaan merkinnällä, joka jättää puuston näkö- ja melusuojaksi RM- ja RA-alueiden väliin. Vaikutukset yksityistontille tontin 5 pohjoispuolella ovat pieniä, sillä tontti on jo aiemmin osittain rakennettu ja rakennusalan etäisyys ei muutu verrattuna vuonna 1997 vahvistettuun rantakaavaan. Alueella ei ole suojeltavia rakennuksia. Tontilla 5 on lasitehtaan raunioita. Yhden lasitehtaan aikana käytetyn rakennuksen perustus on jäljellä. Raunioiden alue on ranta-asemakaavan rakennusalan ulkopuolella alueella, joka on osoitettu merkinnällä sp-1, alueen osa, jonka puusto on säilytettävä liito-oravan elinympäristön suojelemiseksi. 4.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkintöinä on käytetty ympäristöministeriön kaavamerkintäasetuksen mukaisia merkintöjä sekä Uudenkaarlepyyn kaupungin jo käytössä olevia merkintöjä. RM-merkintä muutetaan ympäristöministeriön asetuksen mukaiseksi RM, turismia palvelevien rakennusten korttelialue. Ne määräykset, jotka sisältyivät aiempaan RM-määräykseen, on osoitettu erikseen tehokkuusluvulla ja kerrosluvulla. Lisäksi ranta-asemakaavassa käytetään kahta uutta määräystä, sp-1 ja ip. Merkintä sp-1:n sisältö on: alueen osa, jonka puusto säilytetään liito-oravan elinympäristön suojelemiseksi ja merkinnän ip sisältö on: alueen osa, jolle on istutettava vähintään 1 puu 300 m 2 kohden. 15

16 5. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja aikataulu Alueen yksityiset maanomistajat huolehtivat ranta-asemakaavan toteuttamisesta. Pietarsaaressa, Juho Rajaniemi TkT, arkkitehti SAFA Kaavan laatija 16