YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 53/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 317. Pohjaveden ottaminen Lieskankaan pohjavesialueelta tilalta Pohjavesi RN:o 46:23, Töysä

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 53/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 317 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Pohjaveden ottaminen Lieskankaan pohjavesialueelta tilalta Pohjavesi RN:o 46:23, Töysä LUVAN HAKIJA Töysän kunta HAKEMUS Töysän kunta on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa ottaa olemassa olevalta Lieskankaan ottamoltaan pohjavettä 550 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Pohjavedenottamo sijaitsee Töysän kunnan Töysän kylässä kunnan omistamalla tilalla Pohjavesi RN:o 46:23. SUUNNITELMA Pohjavesialue Lieskankaan I luokan pohjavesialue ( ) sijaitsee Töysän kunnan kaakkoisosassa Ähtärin Peränteeltä Alajärven Kurejoelle ulottuvassa pitkittäisharjussa Vähän Vuorijärven ja Ison Liesjärven välisellä alueella. Lieskangas muodostuu noin 1,7 km pitkästä ja keskimäärin 0,8 km leveästä kangasalueesta. Pohjavesialueen vettä johtavat maakerrokset ovat harjun keskiosassa vahvuudeltaan m ja reunaosissa 7 12 m. Pohjavedet sijoittuvat pääosiltaan keskusalueelle noin 1,4 km pitkään ja 0,5 km leveään ydinosaan. Luonnontilassa pohjavedet virtaavat etelästä pohjoiseen melko pienin korkeuseroin. Pohjavesialueen kokonaispinta ala on 2,03 km 2 ja muodostumisalueen pinta ala 1,13 km 2. Lieskankaan pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu 750 m 3 /d. Pohjavesialueen pohjoispuolella sijaitsevat Vuorijärven pohjavesialueet A ja B, ( , II luokka) ja eteläpuolella Liesjärven pohjavesialue ( , II luokka). Pohjavesialueen itäosassa virtaa Vuoripuro Isosta Liesjärvestä Vähän Vuorijärven ja Ison Vuorijärven kautta Hakojärveen, josta Hakojoki laskee Töysänjokeen ja edelleen Lapuanjokeen.

2 2 Pohjavesialueelta on otettu jonkin verran maa aineksia (noin 8 % alueen pinta alasta). Ottamon lähellä, noin 100 m:n päässä on 0,8 ha:n laajuinen pohjavesilammikko. Ottamon lähiympäristö on entistä maa ainesten ottoaluetta ja metsää. Pohjavesialue on pääasiassa maa ja metsätalousaluetta. Pohjavesialueen läpi kulkee tie nro Ähtärin Vääräkoskelta Tuuriin ja tie nro Lieskankaalta Hakojärvelle. Veden hankinta ja nykyiset ottoluvat Vedenhankinnasta ja jakelusta Töysässä vastaa pääasiassa Töysän kunnan vesilaitos, jonka toiminta alue kattaa lähes koko kunnan alueen. Verkoston pituus on noin 150 km. Kunnan vesilaitokseen on liittynyt noin asukasta, mikä vastaa noin 86 %:n liittymisastetta. Järjestetyn vedenjakelun ulkopuolella olevissa kiinteistöissä asuu Töysässä noin 500 asukasta. Vesi hankitaan Kuivakankaan (vedenottolupa 700 m 3 /d), Ukkokankaan (vedenottolupa 500 m 3 /d) ja Lieskankaan vedenottamoilta. Lieskankaan vedenottamolla ei ole lupaa, koska vedenotto on aikaisemmin ollut alle 250 m 3 /d. Viime aikoina on sieltä jouduttu ottamaan vettä keskimäärin noin 300 m 3 /d. Kuivakankaan ja Ukkokankaan vedenkäsittelylaitokset ovat kalkkikivialkalointilaitoksia, Lieskankaan vedenkäsittelylaitos on tarkoitus muuttaa lipeäkäsittelystä kalkkikivialkalointilaitokseksi vuonna Ottamoista on vuonna 2006 pumpattu kulutukseen keskimäärin noin 875 m 3 /d seuraavasti: Ottamo Vedenotto Kuivakangas (m 3 /d) 353 Ukkokangas (m 3 /d) 217 Lieskangas (m 3 /d) 305 Yhteensä (m 3 /d) 875 Veden tarve Vesilaitos toimittaa vähäisessä määrin vettä myös naapurikunnille. Vuonna 2006 Kuortaneen Löyänkylälle ja Virtalaan, Ähtärin Luosankylälle ja Lieskylälle sekä Alavudelle, lähinnä Kätkänjoelle ja Rantatöysään, toimitettiin vettä yhteensä keskimäärin 133 m 3 /d. Lieskankaan ottamolta vesi johdetaan Töysän eteläosaan, Hakojärvelle, Tuurin taajamaan sekä Alavudelle ja Ähtäriin. Vuonna 2002 laaditun Vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan (SCC Viatek Oy) sekä asukasluvun että ominaiskulutuksen arvioidaan kasvavan Töysässä. Asukasmäärän arvioidaan kasvavan seuraavasti:

3 3 Osa alue v v v Kuivakangas Lieskangas Ukkokangas Yhteensä Ominaiskulutus Töysässä on ollut vuonna 2006 keskimäärin 265 l/asukas vuorokaudessa. Sen oletetaan hieman kasvavan ja olevan vuonna 2030 noin 270 l/asukas, Lieskankaan alueella jopa 300 l/asukas. Vedenkulutus kasvaa erityisesti Tuurin taajaman alueella, jossa sijaitsee Veljekset Keskinen Oy:n kauppakeskus ja karavaanialue. Lisäksi väkiluvun arvioidaan kasvavan vesilaitoksen toimintaalueella. Veden keskikulutuksen (m 3 /d) ennustetaan kasvavan seuraavasti: Alueen nimi Kuivakangas Lieskangas Ukkokangas Yhteensä Kuortaneelle Alavudelle Ähtäriin Kokonaistarve Tavoitteena on, että vuonna 2030 lähes kaikki kunnan asukkaat ovat liittyneet vesilaitokseen. Vedenkulutusennusteessa on otettu huomioon, että Lieskankaalta johdetaan vettä oman alueen lisäksi Alavudelle ja Ähtäriin. Vedentarpeen Lieskankaan ottamosta arvioidaan olevan vuonna 2030 normaalioloissa noin 500 m 3 /d. Lieskankaalta on kehittämissuunnitelmassa esitetty rakennettavaksi yhdysvesijohto Ähtärin Peränteelle. Johdon kautta on tarkoitus mahdollistaa häiriötilanteissa vedensaanti sekä Ähtärissä että Töysässä. Lieskankaan ottamolle haetaan tästä syystä vedenottolupaa määrälle 550 m 3 /d. Vedenhankintamahdollisuudet Töysän kunnan alueella sijaitsevat kartoitetut pohjavesialueet ovat seuraavat:

4 4 Alueen numero Alueen nimi Luokka Antoisuus m 3 /d Ottolupa m 3 /d Nykyinen otto m 3 /d Ukkokangas I Kuivakangas I Lieskangas I B Valkealampi B I A Vuorijärvi A II B Vuorijärvi B II Hakojärvi II Liesjärvi II Länsiranta II 150 Yhteensä I lk II lk Vedenottamo Valkealampi B:n pohjavesialue sijaitsee pääosin Lehtimäen kunnan alueella, Liesjärven pohjavesialue osaksi Ähtärin kaupungin alueella ja Länsirannan pohjavesialue osaksi Alavuden kaupungin alueella. Töysän kunnan Töysän kylässä tilalla Pohjavesi (kiinteistötunnus ) sijaitseva Lieskankaan vedenottamo käsittää kaksi siiviläputkikaivoa. Vedenoton edelleen lisääntyessä on vedenottoa todennäköisesti hajautettava ja rakennettava paikalle uusia kaivoja, jotta veden laatu pysyy hyvänä. Alueella sijaitsee myös vedenkäsittelylaitos. Vedenottamolta voidaan johtaa vettä nykyisten johtoyhteyksien kautta kolmeen suuntaan, Tuuriin sekä Hakojärven ja Ähtärin suuntaan. Koepumppaus ja esiintymän antoisuus Lieskankaalla tehtiin koepumppaus nykyisen ottamon välittömässä läheisyydessä. Pumppaus kesti 25 vuorokauden katkos huomioon ottaen 94 vuorokautta. Pumpattu vesimäärä oli keskimäärin m 3 /d eli selvästi yli alueen antoisuuden. Pumppauksen vaikutus oli havaittavissa koko muodostumisalueella. Pumppauspaikalla vedenpinta aleni 2,6 m ja kauempana, alueen kummassakin päässä 0,6 0,7 m. Koska vettä pumpattiin huomattavasti enemmän kuin alueen antoisuus olisi edellyttänyt, pumppauksen jälkeinen pohjaveden nousu oli normaalia hitaampaa eikä lähtötasoa saavutettu vielä lokakuun loppuun mennessä. Pumppaus ei kuitenkaan vaikuttanut heikentävästi alueen pohjoispään lähdepurkaukseen. Koepumppaus vaikutti vain yhteen alueen eteläpäässä sijaitsevaan kaivoon (kaivo nro 151). Tilalla Hietala RN:o 63:32 sijaitsevaa kaivoa jouduttiin syventämään 0,5 m. Se on nykyisin varalla kiinteistön liityttyä vuonna 2006 kunnan vesijohtoverkostoon.

5 5 Vedenoton ympäristövaikutukset Tarkkailu Lupahakemuksen mukainen vedenottomäärä 550 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna on pienempi kuin koepumppauksen perusteella arvioitu alueen antoisuus 750 m 3 /d. Vedenhankinta ei suunnitelman mukaan aiheuta maanomistajille korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Mahdollisista kaivojen kuivumishaitoista sovitaan erikseen kaivojen omistajien kanssa joko syventämällä kaivoja tai muulla tavoin. Lieskankaan pohjavesialue sijaitsee suurimmaksi osaksi Vuoripuron valuma alueella, jonka pinta ala Ison Liesjärven ja Ison Vuorijärven välisellä alueella on noin 2,5 km 2. Osa pohjavesialueesta (noin 0,6 km 2 ) kuuluu Isoon Liesjärveen laskevien purojen valuma alueisiin. Vedenoton ei ole arvioitu vaikuttavan merkittävästi virtaamiin. Näin ollen pohjavedenoton vaikutukset pintavesien tilaan ja niiden käyttöön ovat vähäiset. Alueella ei sijaitse Natura 2000 verkostoon kuuluvia kohteita. Vedenoton vaikutuksia on tarkkailtu jatkuvasti laaditun tarkkailuohjelman mukaan ja tarkkailua tullaan jatkamaan niin, että mahdolliset vahingot voidaan todeta. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Töysän kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen. Lisäksi kuulutuksesta on erikseen annettu tieto asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että vedentarpeen kasvu vuosina Lieskankaan osa alueella on arvioitu olevan noin 80 m 3, jolloin kokonaiskulutus Lieskankaan alueella on noin 320 m 3 /d. Alueen antoisuutta ei ole riittävästi selvitetty ja vedenlaatutiedot puuttuvat hakemuksesta kokonaan. Pohjaveden tarkkailutulosten perusteella näyttää siltä, että pohjavedenpinta on laskenut vedenoton aikana 0,1 1,2 m (mittaus ). Hakemuksessa olevien tietojen perusteella on vaikea arvioida lisääntyvän vedenoton vaikutuksia Lieskankaan pohjavesialueella. Vedenoton vaikutuksia ympäristössä tulee tarkkailla ja tehdä selvitys vedenoton vaikutusalueesta. Hakijan tulee seurata myös vedenoton vaikutusalueella olevia lähteitä ja puroja. Pohjavesi purkautuu alueen itäpuolella olevaan puroon sekä pohjoisessa Vuorijärven vesijä

6 6 tölle. Lisäksi pohjaveden virtaussuunta ja mahdolliset riskit pohjaveden laadulle tulee selvittää. Hakijan tulee myös selvittää alueella olevien lähteiden nykytila ja arvioida, mitä vaikutuksia lisääntyvällä vedenotolla olisi niille. Vedenotolla ei saa olla vaikutusta luonnontilaisen kaltaiseen Vuoripuroon tai lähteisiin. Koko vedenottamon arvioitu lähisuojavyöhyke tulee jälkihoitaa pohjaveden laadun turvaamiseksi ja ainakin vieressä olevan pohjavesilammikon matalat osat tulee täyttää. Jälkihoitotöiden yhteydessä tulee huomioida alueella oleva muinaismuistolain alainen tervahauta. Vedenottomäärää 550 m 3 /d ei tule ylittää. 2) AA ja BB (Mäntylä, RN:o 64:38) ovat todenneet, että heidän kiinteistönsä kaivon vedenpinta on laskenut vuosien mittaan pohjavedenoton seurauksena. Kaivoa on jouduttu syventämään v. 1995, jolloin kaivon viereen rakennettiin erillinen pumppukaivo. Kaivon syventäminen ei ole enää mahdollista. Koska kaivo ei enää ole käyttökelpoinen, kunnan on rakennettava kiinteistölle vesiliittymä ilman erillistä vesiliittymämaksua. 3) CC ja DD (Hietala RN:o 64:32) ovat todenneet, että vedenoton seurauksena pohjaveden pinta Lieskankaan alueella on ollut jatkuvasti laskusuunnassa. Tämä on aiheuttanut käyttöhäiriöitä maatilan vedenkäytölle. Kaivoa on mm. jouduttu syventämään. Vuonna 2006 jouduttiin liittymään kunnalliseen vesijohtoon maatilan häiriöttömän vedensaannin turvaamiseksi. Koska ongelma on selvästi johtunut kasvaneesta pumppausmäärästä, tulee Töysän kunnan palauttaa vesiliittymämaksu. HAKIJAN SELITYS Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija katsoo, että pitkäaikainen koepumppaus voidaan tehdä tarvittaessa toimivasta vedenottamosta. Se ei kuitenkaan liene tarpeen, koska vedenotto jää joka tapauksessa selvästi alle arvioidun antoisuuden. Vedenlaatutiedoilla ei ole merkitystä vaikutusten kannalta. Jatkuva tarkkailu antaa tietoja ja tarvittaessa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jos haittoja ilmenee. Selvitys vaikutusalueesta voidaan tehdä noin kahden vuoden tarkkailujakson jälkeen. Kokonaisottomäärän pitäisi olla 550 m 3 /d vuosikeskiarvona, ei vuorokausimaksimina, koska kulutus vaihtelee ja erityistilanteissa voidaan joutua johtamaan vettä enemmän esimerkiksi yksittäisen muun ottamon tilapäisen sulkemisen vuoksi.

7 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Korvaukset Lupamääräykset 7 Muilta osin hakijalla ei ole ollut huomautettavaa annetuista muistutuksista ja vaatimuksista. Ympäristölupavirasto myöntää Töysän kunnalle luvan pohjaveden ottoon Lieskankaan pohjavesialueelta Töysän kunnan Töysän kylässä kunnan omistamalla tilalla Pohjavesi RN:o 46:23 sijaitsevalta ottamolta ensisijaisesti Töysän kunnassa käytettäväksi. Lieskankaan pohjavedenottamon vaikutuksesta tilojen Mäntylä RN:o 64:38 ja Hietala RN:o 64:32 vedensaanti on jo vaikeutunut ja vaikeutuu edelleen, mikä on otettu huomioon lupamääräyksessä 5). Muilta osin ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Pohjavettä saa ottaa enintään 450 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamoa on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. Veden tuhlausta on vältettävä. 2) Vedenottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Otetuista vuorokausittaisista (m 3 /d) vesimääristä on pidettävä kirjaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 3) Vedenottamoalue on aidattava eikä sillä saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon kiinteästi liittyvää toimintaa. 4) Luvan saajan on tarkkailtava vedenoton vaikutuksia alueen pohjaja pintavesioloihin Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmaan on sisällytettävä pohjavesialueella sijaitsevien lähteiden tilan ja virtaamien sekä Vuoripuron virtaaman tarkkailu. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailutulokset ja tiedot otetuista vesimääristä on vuosittain toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä annettava pyydettäessä tiedoksi niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen.

8 8 5) Luvan saajan on kustannuksellaan rakennettava viimeistään mennessä vesijohto tilan Mäntylä RN:o 64:38 kaivolle tai muuhun sovittavaan paikkaan ja ylläpidettävä se. Luvan saaja saa periä, mikäli ei toisin sovita, nykyistä tarvetta vastaavasta vesimäärästä (120 m 3 /vuosi) hinnan, joka vastaa annettavan veden osuutta ottamon käyttökustannuksista. Luvan saajan on maksettava tilan Hietala RN:o 64:32 omistajille vedensaannin vaikeutumisesta yhteensä euron korvaus. Korvaus on maksettava 30 vuorokauden kuluttua päätöksen tultua lainvoimaiseksi ja sille on maksettava 6 %:n vuotuista korkoa alkaen eräpäivään saakka. Eräpäivästä lukien korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Luvan saaja saa periä tilalle Hietala RN:o 64:32 toimittamastaan vedestä hinnan, joka vastaa annettavan veden osuutta ottamon käyttökustannuksista. Tämän määräyksen mukainen rajoitus tilalle toimitettavan veden hinnassa koskee enintään vesimäärää 820 m 3 /vuosi. Veden hinnoittelua on noudatettava 30 vuorokauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvan saaja on muutoinkin velvollinen korvaamaan veden ottamisesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan tai edunmenetyksen. Mikäli vedenotosta on seurauksena, että joltakin alueelta vedensaanti estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan, jos asianomainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään vesilain 11 luvun 12 :n mukaisiin toimenpiteisiin alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi. Perustelut Lieskankaan pohjavedenottamo on ollut jo usean vuoden ajan käytössä. Otetun pohjaveden määrä on vuodesta 2005 lähtien ylittänyt vesilain 9 luvun 7 :ssä määrätyn vedenottamon ehdottoman luvanhakukynnyksen 250 m 3 /d. Vedenoton lisääminen pohjavedenottamolta on tarpeen Töysän kunnan ja naapurikuntien vedenhankinnan turvaamiseksi ja vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseksi häiriö ja poikkeustilanteissa. Pohjavesialueen antoisuutta nykytilanteessa, pohjavedenoton vaikutuksia lähteisiin ja pintavesioloihin, muun muassa Vuoripuron virtaamiin, ei ole selvitetty riittävän tarkasti. Jo noin 250 m 3 :n suuruisen vuorokautisen vedenoton seurauksena lähikiinteistöjen kaivot ovat kuivuneet. Vuoripurolla on tärkeä merkitys alapuolisen Ison Vuorijärven veden laadulle. Näiden asiaan liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi ja vedenoton haitallisten vaikutusten vähentämiseksi lupa on myönnetty 100 m 3 /d haettua pienempänä ja kuukausikeskiarvona laskettuna vuosikeskiarvon sijasta.

9 Lainkohdat 9 Haetulle ottomäärälle, 550 m 3 /d, ei liioin ole osoitettu välitöntä tarvetta. Vastaisuudessa tarkkailutulosten perusteella on mahdollista, että ottomäärää voidaan arvioida uudelleen. Pinta ja pohjavesien tarkkailu on tarpeen vedenotosta mahdollisesti aiheutuvien haitallisten vaikutusten selvittämiseksi. Pohjavedenottamon toiminnan aikana tilojen Mäntylä RN:o 64:38 ja Hietala RN:o 64:32 vedensaanti on heikentynyt tai estynyt. Vedenoton lisääntyessä veden saanti heikkenee edelleen. Tilan Hietala RN:o 64:32 omistajille on katsottava aiheutuneen ennen luvan myöntämistä vedensaannin vaikeutumista jo sellaisesta vedenotosta, joka on ollut yli 250 m 3 /d. Tämän vuoksi kiinteistö on liitetty vesijohtoverkkoon vuonna Aiheutuneen vahingon määrä on katsottava vastaavan suuruiseksi kuin suoritettu liittymismaksu. Korvaukselle on maksettava vuotuista korkoa ennen luvan myöntämistä lupaa edellyttäneen toiminnan johdosta siitä lukien, kun kyseisen tilan omistajat ovat sopineet liittymisestä. Vedenoton lisääntymisestä on katsottava aiheutuvan molemmille tiloille vastaavanlaista vahinkoa. Tämän vuoksi vahingonkorvauksena on vesilain 11 luvun 12 :n perusteella määrätty toimittamaan molemmille tiloille vettä tilojen omistajien veden tarvetta vastaavan määrän perusteella sellaiseen hintaan, joka kattaa vedenoton käyttökustannukset. Korvausvelvoite on tältä osin määrätty tulemaan voimaan kummankin tilan osalta yhdenvertaisesti ympäristölupaviraston päätöksen antamisen jälkeen. Tilan Hietala RN:o 64:32 osalta velvoite tulee voimaan samasta päivästä lukien kuin korvaus aiemmasta vahingosta, koska liittyminen vesijohtoon on jo tehty. Määräys tilan Hietala RN:o 64:32 osalta on korvausvelvoite, joka on voimassa liittymissopimuksesta huolimatta. Veden määrän ylittäessä määräyksen mukaisen velvoitteen on noudatettava muutoin, mitä liittymissopimuksessa on sovittu. Tilan Mäntylä RN.o 64:38 osalta velvoitteen voimaantulossa on otettu huomioon vesijohdon rakentamiseen tarvittavien toimenpiteiden vaatima kohtuullinen aika. Pohjavedenottamon rakentamisesta ja vedenotosta ei lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu asutus tai elinkeino oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista eikä muuta vesilain 2 luvun 5 :ssä tai 9 luvun 8 :ssä tarkoitettua seurausta. Vedenottamon rakentamisesta ja vedenotosta saatava hyöty alueen veden saannin turvaamiseksi on hankkeesta johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Vesilain (264/1961) 2 luvun 14 a, 9 luvun 6, 7, 8 ja 15 sekä 11 luvun 12, 14, 14 a Korkolain (633/1982) 3, 4 ja 12

10 10 MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN VASTAAMINEN Ympäristölupavirasto on ottanut Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 1) ja 4). Jos vedenotto aiheuttaa melkoista haittaa, jota nyt ei ole ennakoitu, voidaan vesilain 9 luvun 15 :n 2 momentin mukaisesti lupamääräyksiä tarvittaessa muuttaa tai peruuttaa lupa. Mikäli pintavesitarkkailu osoittaa vedenotolla olevan merkittävä vaikutus Vuoripuron virtaamiin tai alueen lähteisiin, ympäristökeskus voi laittaa vireille hakemuksen luvan muuttamiseksi tai peruuttamiseksi. Talousveden laadusta sekä laitoksen hyväksymismenettelystä siltä osin säädetään terveydensuojelulaissa (TSL 17 ja 18 ). AA ja BB:n sekä CC ja DD:n muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 5). KÄSITTELYMAKSU Tämän luvan käsittelymaksu on Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kysymyksessä on pohjavettä koskeva asia, muu vedenotto, jolloin maksu on taulukon mukaan euroa.

11 11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Mika Seppälä Pekka Häkkinen Juha Helin Hanna Pesonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Pekka Häkkinen ja Juha Helin (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Hanna Pesonen. HIP/sl

12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.