Juhanalan tila ( ) sijaitsee Juvan kunnan Suurniemen kylässä osoitteessa Suurniementie 336.

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 30/2012/1 Dnro ISAVI/84/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristöluvan muuttaminen, Juva Matti Paunonen Suurniementie Paatela TOIMINTA JA SIJAINTI Juhanalan tila ( ) sijaitsee Juvan kunnan Suurniemen kylässä osoitteessa Suurniementie 336. Ympäröivä alue on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Tilakeskus sijaitsee 600 metrin etäisyydellä Tuusjärvestä ja lähimmät naapurit ovat noin 500 metrin etäisyydellä tuotantorakennuksesta. Lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita eikä luokiteltuja pohjavesialueita. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Ympäristölupahakemus on tullut vireille ja sitä on täydennetty Tilalla on 50 lypsylehmää, 25 hiehoa, 11 yksilöä nuorkarjaa < 6 kk, yhteensä 397 eläinyksikköä. Laajennuksen jälkeen tilalla on lypsylehmiä 90, hiehoja 60 ja vasikoita < 6 kk 25 kpl, yhteensä 747 eläinyksikköä. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinmäärän lisääminen 397 eläinyksiköstä 747 eläinyksikköön katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 5 :n 1 momentin kohdan 11 a) nojalla. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2(12) HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne Eläinsuojan toiminta Tilalla on voimassa Juvan kunnan ympäristönsuojelulautakunnan myöntämä ympäristölupa. Peltojen vuokrasopimuksia (7 kpl) on tehty 39,2 hehtaarille. Alueella ei ole asemakaavaa. Kontusen yleiskaavassa tilakeskus sijaitsee maisemallisesti arvokkaalla alueella. Muutoin ympäristö on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Yleiskaava on saanut lainvoiman Tilalla on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta. Laajennuksen jälkeen maitoa tuotetaan kg vuodessa ja lihaa kg. Pääosa eläimistä on lietelannalla. Nykyisten lietesäiliöiden tilavuus on yhteensä m 3 ja laajennuksen jälkeen m 3. Lietesäiliöt ovat betonirakenteisia ja niistä 35 % on katettu. Lietekuilut toimivat valutusperiaatteella ja ne eivät ole alta täytettäviä. Juottovasikat pidetään 80 m 2 :n suuruisella kuivikepohjalla, josta poistettu kuivike ( noin 240 m 3 /v) varastoidaan lietesäiliöön. Kaikkia eläimiä laidunnetaan alle 3 kk:n ikäisiä vasikoita lukuun ottamatta. Laidunala on 37 ha ja nautakarjaa pidetään laitumella 7 kk vuodessa. Lehmät ovat laidunkaudella öisin sisällä. Laitumella on neljä verkostovedellä toimivaa juottopistettä. Pysyviä tai kiertäviä ruokintapaikkoja ei ole. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläinsuojan yhteydessä on 0,6 ha:n suuruinen jaloittelutarha. Tarha on salaojitettu ja siihen vaihdetaan pintasora kerran vuodessa. Maitohuoneen jätevedet (85 m 3 /v) johdetaan lietesäiliöön, kuten myös eläinsuojan muut pesuvedet. Eläinsuojan wc-vesille on erillinen säiliö. Talousveden hankintaan tilalla on kaksi porakaivoa. Säilörehua varastoidaan esikuivattuna tonnia laakasiiloon, josta puristeneste johdetaan 35 m 3 :n suuruiseen umpikaivoon. Lisäksi säilörehua varastoidaan esikuivattuna 150 tonnia pyöröpaaleissa. Lietelanta käytetään lannoitteena omilla ja vuokrapelloilla, jota on käytettävissä 147,9 ha (omaa peltoa 108,7 ha ja vuokrapeltoa 39,2 ha). Hakemukseen on liitetty seitsemän maanvuokrasopimusta. Lietelanta levitetään suoraan peltoon kasvukaudella viikoilla Levitykseen käytettäviä peltoja ei ole luokitelluilla pohjavesialueilla, eivätkä ne rajoitu vesistöihin. Tilalla on kaksi alle neljä vuotta vanhaa polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on litraa. Säilöt on varustettu suoja-altaalla ja katoksella sekä lapon estolaitteella. Muut öljytuotteet, joita tilalla on enintään 200 litraa, säilytetään tynnyreissä.

3 3(12) Jätteet ja niiden käsittely Luokitus 1) Jätelaji Määrä Hyödyntäminen ja käsittely kuolleet eläimet 1 t/v nautojen keräily, Lauha Luoma Oy * metalliromu akut 2 t/v 0,1 t/v metallin keräys kunnan keräyspiste * loisteputket 50 kg/v kunnan keräyspiste 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus * luokitellaan ongelmajätteeksi ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Karjasuojassa on koneellinen ilmastointi. Rehun jaolla pyritään parantamaan rehun maittavuutta ja estämään sen liiallinen lämpeneminen, jolloin saadaan minimoitua sisäilman itiöpitoisuus. Lietteen levityksen hoitaa urakoitsija lietevaunulla, jossa on kiekkomultain. Kyseisellä menetelmällä saadaan lannan ravinteet hyödynnettyä parhaiten ja estettyä ravinnehaihtumat. Tilalla on generaattori sähkökatkoksien varalle. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Juvan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu ilmestyneessä Juvan Lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Juvan kunnanhallitukselta ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue: Hakemus on tullut vireille oikeassa viranomaisessa. Kasvatuspaikka sijaitsee perinteisellä maanviljely- ja karjankasvatusseudulla. Ympäristönsuojelun kannalta oleellisinta on tässä tapauksessa lantavarastojen hyvä kunto. Päätökseen on syytä ottaa maininta lantasäiliöiden vesitiiviydestä. Mikäli lantaa siirretään muualle, esimerkiksi biokaasutuotantoon, on lastaus- ja purkupaikkojen oltavat asianmukaisia sekä laitteiden sellaisia, että vuotoja eikä ylitäyttöjä pääse tapahtumaan. Levityspeltojen määrä ja lantavarastojen mitoitus on syytä tarkastaa ympäristöministeriön uusimman ohjeen mukaisesti. Tilalla ei ole aiemmin ollut valvomaamme ympäristölupaa.

4 4(12) Hakijan vastine Etelä-Savon ELY-keskuksen maaseutu- ja energia-yksikön kalatalousryhmä: Kalatalousryhmä tarkastelee asiaa ainoastaan yleisen kalatalousedun näkökulmasta. Maatalous on keskeinen kasviravinteiden tuottaja maakunnassa, joten ravinteiden pidättyminen viljelyksille on sekä viljelijän että vesiluonnon etu. Suurten karjatilojen lannan käsittely ja levitys ovat helposti ympäristöongelma. Maan pinnalle levitetty lanta aiheuttaa ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Hakemuksen mukaan lanta levitetään kasvukaudella ja peitetään, jolloin ravinteet sitoutuvat kasvillisuuteen. Huuhtoutumisriski on siten hakemuksessa otettu asiallisesti huomioon. Levityksen ajoitus on ympäristön kannalta hyvä, sillä kasvukaudella levitettävän lannan ravinteet ehtivät sitoutua kasvillisuuteen. Levitysalue on ongelmallinen, sillä alueen vesistöt ovat voimakkaasti humuskuormitteisia. Lisäksi kunnan asutusjätevedet kuormittavat alapuolista vesistöä. Karjasuoja ja oletettavasti myös laidunalueet, 35 ha, sijaitsevat korkealla mäellä, mistä huuhtoutuminen on voimakasta. Vaikka hakemuksen mukaan laitumet eivät rajoitu vesistöön, sadekuurot huuhtovat laidunalueen ravinteet korkealta mäeltä tehokkaasti ojien kautta alapuolisiin järviin. Laitumien valumat tulee suunnitella siten, etteivät valumavedet pääse suoran vesistöön. Yleisen kalatalousedun kannalta luvan myöntämiselle ei ole esteitä, kun tässä lausunnossa mainitut asiat otetaan lupaharkinnassa huomioon ja hankkeen ympäristöasiat hoidetaan parasta hallittavissa olevaa tekniikkaa ja huolellisuutta noudattaen. Hakijan mukaan lietesäiliöt ovat melko uusia ja hakemuksen mukaan rakennetaan uusi säiliö. Elementtivalmistajan mukaan niin varmistetaan säiliöitten tiiveys ja kestävyys. Nykyisissä lietelannan siirto- ja levitysvaunuissa on ylitäyttösuojat. Ympäristöluvan hakemuksen jättämisajankohdassa ympäristöministeriön lantavaraston mitoitus täyttyi jo vanhoilla lietesäiliöillä. Ensi kesänä on tarkoitus rakentaa uusi m 3 :n väli- ja vastaanottosäiliö. Peltopinta-ala on riittävä. Kalatalousryhmän huolena oli karjasuojan ja laitumien huuhtoumat lähiojien kautta vesistöihin. Peltolaitumilla on yleisesti 6 vuoden viljelykierto kuten luomuviljelyssä useimmiten on (3 vuotta vilja/valkuaiskasvi ja 3 vuotta säilörehu/laidun). Metsälaitumet ja perinnebiotoopit sijaitsee kuivalla maapohjalla eikä niitä ole ojitettu, kuten ei myöskään laitumien vierusmetsiä 500 m:n säteellä. Karjasuojan pintavalumat on minimoitu. Navetan kaikki lanta ja vedet ohjataan lietesäiliöihin ja eläinten vakiokulkureitien pintamateriaalit vaihdetaan joka vuosi.kyseinen reitti johtaa eläinten laitumille. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Matti Paunoselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Juhanalan tilalla ( ) Juvan kunnan Suurniemen kylässä. Lypsykarjatilan tuotantoeläinten eläinyksikkömäärä on enintään 747.

5 LUPAMÄÄRÄYKSET 5(12) Toiminnassa on noudatettava hakemusta, valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Karjarakennusten sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Edellä mainittujen rakennusten ja rakenteiden kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. Lannan lastaus- ja purkupaikkojen on oltava asianmukaisia sekä laitteiden sellaisia, ettei vuotoja eikä ylitäyttöjä pääse tapahtumaan. 2. Lannan varastointitilavuutta on oltava käytettävissä 12 kk:n varastointitarpeen mukaisesti. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän lannan varastointiin on oltava varastotilavuutta vähintään m 3. Lietesäiliö on tarvittaessa katettava esim. kelluvalla katteella tai käytettävä kemikaaleja hajuhaittojen vähentämiseksi. 3. Lantasäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. Laitteistot tulee huoltaa säännöllisesti. Levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon pyhät, juhlapyhät yms. niin, että naapureille koituva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. 4. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennuksen sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 5. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloisellekin eläinmäärälle. Peltopinta-alaa on oltava hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 88 ha. Peltoon levitettävä liete tulee mahdollisuuksien mukaan mullata välittömästi. Syksyllä levitetettävä liete on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto kynnettävä Luvansaajan on jätettävä hallinnassaan olevilla vesistöjen rantaan ulottuvilla lannan levityspelloilla sekä valtaojien varsille vähintään 25 metrin suojavyöhyke, jolle lantaa ei levitetä. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ympärille on jätettävä vähintään 150 metrin suojavyöhyke. Omasta toiminnasta syntyviä käymälävesiä ja sakokaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. Kiinteistön ulkopuolelta tuotavia asumajätevesien umpi- ja sakokaivojen tyhjennysjätteitä (jätevesiä ja -lietteitä) ei saa ottaa vastaan, käsitellä eikä hyödyntää.

6 6(12) Lietteen ja lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Jäljennökset uusista ja muutetuista sopimuksista on toimitettava viipymättä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet mukaan lukien paalimuovit, lanta ja pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 8. Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa. 9. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla lukittu ja varustettu laponestolla. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. 10. Luvansaajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 11. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys, lannan levityssuunnitelma, jätteet ja niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu, eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet.

7 7(12) Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 13. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14. Eläinsuojan laajennuksen valmistumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle (Etelä-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue) ennen laajennusosan käyttöönottoa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, hieholle kerrointa 2 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6. Eläinsuoja sijoittuu haja-asutusalueelle. Tilan ympäristössä on peltoa sekä metsää ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi.

8 8(12) Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Rannoilla ja ojienvarsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu merkittävästi ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Nitraattiasetus koskee kaikkea lannanlevitystä, myös viljelijöitä, jotka ottavat lantaa vastaan lannanluovutussopimuksella. Tilalla on käytettävissä lannan varastointiin säiliötilavuutta m 3. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa ja vuokrattua peltoa 148 hehtaaria, joka on riittävä hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen. Tilalla syntyviä WC-vesiä ja sakokaivolietteitä ei saa levittää peltoon käsittelemättöminä terveyshaittojen vuoksi. Niiden asianmukainen käsittely tapahtuu mädättämällä, kalkkistabiloimalla, kompostoimalla, termisellä kuivaamisella tai muulla sellaisella tavalla, jolla voidaan vähentää taudinaiheuttajien määrää, hajuhaittoja sekä terveys- ja ympäristöhaittoja. Hakijoiden eläinsuojasta kuolleet eläimet toimitetaan Lauha Luoma Oy:n eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavien eläinten säilytyksestä on annettu määräys. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asianmukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarvittaessa tarkkailun. Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, niin että siinä voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta, kattamattomiin säiliöihin kertyvät sadevedet, maitohuoneen pesuvedet ja muut jätevedet, joita lietesäiliöihin johdetaan.

9 9(12) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyyshaitta ja terveyshaitta. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten pinta- tai pohjaveden likaantumista, hajuhaittoja sekä lannan siirtojen ja kuljetusten yhteydessä syntyviä roskaantumiseen verrattavia haittoja, voidaan ehkäistä mm. tiiviillä rakenteilla ja huolellisilla työtavoilla. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 88 hehtaaria. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi nitraattiasetuksen mukainen suositus on, että lanta muokataan peltoon neljän tunnin sisällä lannan levityksestä. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Luvansaajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan

10 10(12) kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Etelä-Savon ELY-keskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä.

11 11(12) Korvattava päätös Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Juvan kunnan ympäristönsuojelulautakunnan myöntämän ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 870 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtionhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Juvan kunnanhallitus Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) - Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - Kalatalousviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

12 12(12) Ilmoitus päätöksestä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Päätöksestä kuulutetaan Juvan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Timo J. Lehtonen Ari Liimatainen Asian on ratkaissut johtaja Timo J. Lehtonen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Ari Liimatainen.

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viran-omaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkeli päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, MIKKELI Postiosoite: PL 50, Mikkeli Puhelin: (vaihde) Telekopio: (015) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.