PÖYTYÄ, PUISTOKARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y L E H M US T I E 27 A T U R K U PÖYTYÄ, YLÄNE PUISTOKARTANON RANTA- ASEMAKAAVA, LUONNOS SELOSTUS A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A TURKU PÖYTYÄ, PUISTOKARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT PÖYTYÄ, YLÄNE PUISTOKARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Kaavatunnus xxx luonnos Ranta-asemakaava koskee: Pöytyän kunnan Yläneen kylän tilaa Puistokartano Rn:o 1:183 Ranta-asemakaavalla muodostuu: Pöytyän kunnan Yläneen kylän kortteli 1 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy Lehmustie 27 A, Turku , fax Vireilletulo xxx Kunnanvaltuuston kaavoituspäätös xxx Kunnanhallitus hyväksyi xxx päivätyn luonnoksen xxx Kaavaluonnos julkisesti nähtävänä xxx - xxx. Kunnanhallitus hyväksyi xxx ehdotuksen xxx Kaavaehdotus julkisesti nähtävänä xxx - xxx Kunnanhallitus hyväksyi xxx päivätyn asemakaavan xxx Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan xxx 1

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue Ranta-asemakaava laaditaan kartassa osoitetulle alueelle. Kaava-alue sijaitsee Elijärven etelärannalla. Alueen koko on n. 12,0 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Puistokartanon ranta-asemakaava. Kaavan tarkoituksena on sijoittaa alueelle tontteja loma-asunnoille maasto ja maisema huomioiden. 2

4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Kaavan taustaselvitykset 4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan toteuttaminen 4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 9 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Tavoitteet Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet 16 3

5 5.4 Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liitteet: Tilastokaavake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Asemakaavakartta 2. Havainnekuva 1.6 Kaavan taustaselvitykset 2 TIIVISTELMÄ Aluetta koskevat mm. seuraavat selvitykset: -Kantatilatarkastelu, Varsinais-Suomen maanmittauslaitos 8/2013 -Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5/ Kaavaprosessin vaiheet Kunnanvaltuuston kaavoituspäätös xxx Kunnanhallitus hyväksyi xxx päivätyn luonnoksen xxx Kaavaluonnos julkisesti nähtävänä xxx Kunnanhallitus hyväksyi xxx päivätyn ehdotuksen xxx Kaavaehdotus julkisesti nähtävänä xxx Kunnanhallitus hyväksyi xxx päivätyn asemakaavan xxx Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan xxx 2.2 Ranta-asemakaava Rantakaava-alueen muutoksen pinta-ala on n. 12,0 ha. Alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 645 k-m². Kaavalla muodostuu kolme rakennuspaikkaa. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavan toteuttaminen alkaa kaavamuutoksen vahvistuttua. 4

6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Näkymä rannasta etelään päin Näkymä alueen korkeimmalle kohdalle alueen keskiosassa 5

7 Näkymiä rantaan päin 6

8 Luonnonolot Kasvillisuus Luonnonsuojelu Maaperä Näkymä rannasta metsään päin Alueen maasto laskeutuu varsin tasaisesti Elijärveen päin. Alueella on pari on kallioista mäkeä, joista toisen korkein kohta kohoaa 14 metrin korkeuteen järven pinnasta. Alueelle tehdään luontoselvitys. Puulajeina ovat pääosin mänty, lisäksi alueella kasvaa kuusia ja koivuja. Alueen etelä osa on aukko hakattu, mutta uusi puusto on hyvässä kasvuvaiheessa. Alueella ei esiinny luonnonsuojelukohteita. Suurin osa alueen maaperästä on hiekkaa. Alueen on useita laajahkoja kalliopaljastumia Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella 7

9 Alueella ei ole tällä hetkellä asutusta. Yhdyskuntarakenne Alue sijaitsee haja-asutusalueella. Asuminen Alueella ei ole tällä hetkellä asutusta. Palvelut Lähimmät palvelut löytyvät Yläneen keskustasta, Työpaikat Alue on maa- ja metsätalouskäytössä. Liikenne Rakennuskanta Tekninen huolto Alueen halki pitkittäissuunnassa kulkee soratie, Järveläntie Alueella ei ole rakennuksia. Alue ei ole kunnallisen vesi- ja viemäriverkon piirissä. Alueen sähkönjakelusta vastaa Fortum Sähkönjakelu Oy Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole suojelukohteita eikä ympäristöhäiriöitä Maanomistus Rantakaava-alue on yksityisessä omistuksessa. 8

10 3.2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ote Maakuntakaavasta Varsinais-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M); MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE: Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää myös jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueita voidaan käyttää harkitusti myös haja-asutusluonteiseen pysyvään tai loma-asutukseen. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. Alueen läpi kulkee ympyröin merkitty OHJEELLINEN ULKOILUREITTI SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Tarkemmassa maankäytön suunnittelussa tulee osoittaa reitin lopullinen sijainti. Koko maakuntakaava-alueella on yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden oltava vesiensuojelutavoitteita edistäviä. Mitoitus 9

11 Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskielto Pohjakartta Suunnittelun kohteena olevan alueen rannan pituus mitataan ns. karttarantaviivana 1: maastokartasta 50 m:n (0,25 cm) murtoviivana. Suunnittelualueen rantaviivan pituus on noin 489 m. Rakennusoikeuden määrään vaikuttaa rannan kokonaismäärä ja lomaasuntojen määrää rantaviivakilometriä kohden (lay/km) kuvaavan mitoitusluvun tulkinta kyseisellä suunnittelualueella. Noudatettava mitoitustaso kussakin tapauksessa on neuvottelun tulos, missä lähtökohtana on rannan rakennettavuuden arviointi mitoitusvyöhykkeen keskimääräiseen rannan laatuun verrattuna. Joissain tapauksissa suunnittelun kohteena olevan rannan laadusta johtuvaa rakennusoikeutta joudutaan vertaamaan muiden mitoitusvyöhykkeiden keskimääräiseen rantaan. Tavoitteena on, että rakennettavuudeltaan, saavutettavuudeltaan ja muiden tekijöiden suhteen samanlaisten rantojen rakennusoikeuden määrä on sama koko Varsinais- Suomen alueella. Alue kuuluu mitoitusluokkaan 2, eli 5-7 lay/km, vapaata rantaa 40%. Suunnittelualueen rannan pituus antaa näin kokonaismääräksi keskimäärin 3 loma-asuntoa. Rakentamiseen käytettävän rannan pituus saa olla enintään 293 m ja näin ollen vapaata rantaa 196 m. Kaava-alueeseen kuulumattomalla, kaava-alueen lounaispuolella sijaitsevalla, kantatilasta erotetun kiinteistöllä mitoitusluokan 2 mukaan loma-asuntojen määrä olisi yksi. Alueella ei ole voimassa osayleiskaavaa. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Pöytyän kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Pohjakarttana on käytetty rantakaavan pohjakarttaa 1:2000, jonka Maanmittauslaitos on hyväksynyt Alueella ei tämän jälkeen ole tapahtunut muutoksia. 10

12 Kaava-aluetta koskevat muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kantatilaselvitys Kantatilatarkastelun liitekartta Alueelle on tehty kantatilaselvitys (Maanmittauslaitos 8/2013) Kantatilasta on mitoitusvuoden 1959 jälkeen muodostettu kaksi yksi rantakiinteistöä, nyt ranta-alueeltaan kaavoittava ja sen lounaispuolella välittömästi sijaitseva rakentamaton ja rantaasemakaavoittamaton Alueelle tullaan laatimaan luontoselvitys. Kuhankuonon ulkoilureitistöön kuuluva reitti on suunniteltu kulkemaan alueen läpi Järveläntietä pitkin. Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportin Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa mukaan rakentamisen minimikorkeus Elijärvellä on 56,15 m. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen kaavan laatimisesta on tehnyt kaava-alueen omistaja. Alueen kaavoitus käynnistyi 1995, mutta keskeytyi konsulttiyrityksen konkurssin myötä. Uudeksi kaavoittajaksi valittiin Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy

13 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset on lueteltu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Viranomaisyhteistyö 4.4 Tavoitteet Kaavaluonnoksesta pidettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta viranomaisneuvottelu xx.xx Kaavan tavoitteena on sijoittaa alueelle loma-asumista. 4.5 Asemakaavan vaikutukset ja niiden vaikutukset Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Alueelle on laadittu ranta-asemakaavaluonnos, jossa alueelle sijoittuu kolme loma-asuntoa apurakennuksineen. Vaihtoehtona on vertailtu alueen jättämistä kaavoittamatta. VE 0, nykytilanne Aluetta ei kaavoiteta. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen Ei vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Vaikutus rakennettuun ympäristöön Ei vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Vaikutus luontoon Ei muutosta nykytilanteeseen. Alue säilyy maa- ja metsätalouskäytössä. Vaikutus Ei todennäköisiä vaikutuksia maisemaan. Pohjoisosan puusto on mahdollista hakata. Vaikutus liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Ei muutosta nykytilanteeseen. 12

14 Vaikutus talouteen Ei vaikutusta talouteen. VE 1, ranta-asemakaavaluonnos , jossa alueelle sijoittuu kolme loma-asuntoa Ranta-asemakaavaluonnos Ranta-asemakaavaluonnos havainnekuva 13

15 Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen Ei suurta vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Uusi rakentaminen täydentää nykyistä loma-asutusta. Vaikutus rakennettuun ympäristöön Alueen koillispuolella sijaitsevan vanhan loma-asutuksen ja uuden lomaasutuksen väliin jää suojavyöhykkeeksi kallioinen mäki maa- ja metsätalousalueella. Uudella rakentamisella ei ole vaikutuksia olevaan rakennettuun ympäristöön. Vaikutus luontoon Rakentaminen on ohjattu rakennusaloin maastollisesti luontoa säästäen suotuisiin paikkoihin ja ei siten aiheuta suuria vaikutuksia luonnolle. Uusi rakentaminen lisää jonkun verran polkujen muodostumista ja mahdollisia kulumisvaurioita rakentamatta jäävällä metsäalueella. Vaikutus maisemaan Ranta-alueelle rakennettavat rakennukset näkyvät järveltä päin katsottaessa suojapuuston vuoksi vain hiukan. Rantamaisemakuva ei juurikaan muutu. Vaikutus liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Liikenteen määrä kasvaa hieman uuden rakentamisen myötä. Liikenne tulee kasvamaan lähinnä kesä- ja loma-aikoina ja viikonloppuina, jolloin mökkielämä on vilkkaimmillaan. Alueelle ei sähköverkkoa lukuun ottamatta tulla rakentamaan teknistä verkostoa. Vaikutus talouteen Alueella tapahtuva loma-asuntorakentaminen vahvistaa paikallistaloutta. 14

16 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kunnanhallitus hyväksyi Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy:n kaavoittajaksi xx.xx.xxxx. xx.xx.xxxx päivätyn luonnoksen xx.xx.xxxx. Kaavaluonnos yleisesti nähtävillä xx.xx.xxxx. Kaavaluonnoksesta jätettyjä mielipiteitä ja kaavoittajan vastineita niihin käsiteltiin kunnanhallituksessa xx.xx.xxxx. Kaavaehdotus julkisesti nähtävänä xx.xx.xxxx. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Alueelle on sijoitettu kolme loma-asuntoa lisärakennuksineen. Alueen koillisreunassa on suojavyöhykkeenä kallioinen mäki maa- ja metsätalousalueella vanhan loma-asutusta vastaan. Loma-asunnoilla talousrakennuksineen ja saunoilla on omat rakennusalat maastollisesti ja maisemallisesti suotuisissa paikoissa. Kaava-alueen yhteenlaskettu pinta-ala on 12,06 ha. Alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 645 k-m², josta saunarakennuksia 75 k-m² ja talousrakennuksia 120 k-m². Loma-asuntojen korttelialuetta RA-1on yhteensä 2,82 ha. Loppuosa alueesta, 9,24 ha, on maa- ja metsätalousaluetta M. Kaava-alueelle on osoitettu kolme loma-asuntorakennuspaikkaa. Rannan pituudesta (489 m:stä) on rakennettua 292 m. Vapaa osuus on 197 m, eli 40,3 % rantaviivan pituudesta. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet LOMA- JA MATKAILUALUEET RA-1 Loma-asuntojen korttelialue Rakennusalalle saa rakentaa yhden loma-asunnon talousrakennuksineen Alueella on kolme loma-asuntotonttia. Rakennusoikeutta alueella on 150 k- m²/rakennuspaikka. Lisäksi rakennusalalle saa rakentaa talousrakennuksia 40 k-m²/rakennuspaikka sekä erilliset saunat, joiden kerrosala saa olla enintään 25 k-m². 15

17 5.3.2 Muut alueet Rakennusalojen sijaintikorkeudet ylittävät Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportin Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa mukaisen rakentamisen minimikorkeuden. Erinäisinä määräyksinä on: Rakennuspaikan keinotekoinen pengertäminen on kielletty. Korttelialue pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnonmukaisena. Rakentaminen ja ympäristönhoito on alueella sallittua niin, että luonnonympäristön ominaispiirteet säilyvät. Avohakkuut ovat kiellettyjä. Rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Rakennuspaikan edustan vesialue tulee säilyttää luonnonmukaisena. Jätevesien käsittely: Loma-asunnon rakennuspaikalle (RA-1) tulee rakentaa kompostoiva käymälä tai kiinteällä säiliöllä varustettu kuivakäymälä. Pesuvedet käsitellään maahanimeytyksellä tai maasuodattimella. Imetysalueen vähimmäisetäisyys ylimmästä vedenkorkeudesta tulee olla 30 m. Saunan pesuvedet saa imeyttää 15 m päähän vesistön ylävesirajan korkeudesta. Mikäli rakennuspaikalle rakennetaan vesikäymälä, tulee sen jätevedet johdattaa tiiviiseen umpisäiliöön. MAA- JA METSÄTALOUSALUEET M Maa- ja metsätalousalue. Pääosa alueesta, keskiosan rantaa lukuun ottamatta, on M-aluetta. 5.4 Kaavan vaikutukset Katso kohta Ympäristön häiriötekijät Alueella ei esiinny häiriötekijöitä. 16

18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Ranta-asemakaavan toteutus alkaa kaavan vahvistuttua. Turku Tarmo Mustonen Arkkitehti SAFA YKS 189 Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy 17

19 sivu 1 (6) PÖYTYÄ, YLÄNE PUISTOKARTANON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Aloitteen ranta-asemakaavasta on tehnyt maanomistaja. Suunnittelualue Suunnittelualue Ranta-asemakaava laaditaan kartassa osoitetulle alueelle. Kaava-alue sijaitsee Elijärven etelärannalle. Alueen koko on n. 12,0 ha.

20 sivu 2 (6) Ilmakuva Alueen läpi kulkevan Järveläntien kaakkoispuoli ja alueen pohjoisosa on mäntyvaltaista kangasmetsää. Pohjoisosan rannalla on kallioita. Alueen luoteisosa tien ja järven välillä on avohakattu, mutta ranta-alueelle on kapea puustovyöhyke. Näkymä alueen pohjoisosan rannalta

21 sivu 3 (6) Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ote Maakuntakaavasta Varsinais-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M); MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää myös jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueita voidaan käyttää harkitusti myös haja-asutusluonteiseen pysyvään tai loma-asutukseen. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. Alueen läpi kulkee ympyröin merkitty OHJEELLINEN ULKOILUREITTI SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Tarkemmassa maankäytön suunnittelussa tulee osoittaa reitin lopullinen sijainti. Koko maakuntakaava-alueella on yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden oltava vesiensuojelutavoitteita edistäviä. Mitoitus Suunnittelun kohteena olevan alueen rannan pituus mitataan ns. karttarantaviivana 1: maastokartasta 50 m:n (0,25 cm) murtoviivana. Suunnittelualueen rantaviivan pituus on noin 489 m.

22 sivu 4 (6) Rakennusoikeuden määrään vaikuttaa rannan kokonaismäärä ja loma-asuntojen määrää rantaviivakilometriä kohden (lay/km) kuvaavan mitoitusluvun tulkinta kyseisellä suunnittelualueella. Noudatettava mitoitustaso kussakin tapauksessa on neuvottelun tulos, missä lähtökohtana on rannan rakennettavuuden arviointi mitoitusvyöhykkeen keskimääräiseen rannan laatuun verrattuna. Joissain tapauksissa suunnittelun kohteena olevan rannan laadusta johtuvaa rakennusoikeutta joudutaan vertaamaan muiden mitoitusvyöhykkeiden keskimääräiseen rantaan. Tavoitteena on, että rakennettavuudeltaan, saavutettavuudeltaan ja muiden tekijöiden suhteen samanlaisten rantojen rakennusoikeuden määrä on sama koko Varsinais-Suomen alueella Alue kuuluu Mitoitusluokkaan 2, eli 5-7 lay/km, vapaata rantaa 40%. Suunnittelualueen rannan pituus antaa näin kokonaismääräksi keskimäärin 3 loma-asuntoa. Rakentamiseen käytettävän rannan pituus saa olla enintään 293 m ja näin ollen vapaata rantaa 196 m. Osayleiskaava Alueella ei ole voimassa osayleiskaavaa. Asemakaava Alue on kaavoittamaton. Aluetta koskevat selvitykset Alueelle tullaan laatimaan luontoselvitys. Alueelle on laadittu kantatilaselvitys (Maanmittauslaitos 8/2013). Kantatilasta on lohkottu vuoden 1959 jälkeen yksi rakentamaton rantakiinteistö joka sijaitsee välittömästi alueen lounaispuolella. Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5/2006, Mirkja kkoskinen. Elijärvellä minimikorkeus on 56,15 m, mikä ei vaikeuta alueen rakentamista. Maanomistus Alueen on yksityisessä omistuksessa. Kaavatyön tavoitteet Tavoitteena on sijoittaa alueelle loma-asumista. Kaavatyön vaikutusten arviointi Kaavatyön vaikutusten arvioinnissa vertailukohtana voidaan pitää sitä, että alueella ei tapahdu muutoksia eli ns. 0 -vaihtoehtoa. Tällöin pääosa alueesta säilyy kaavoittamattomana. Ranta-asemakaavaa valmisteltaessa arvioidaan muutoksesta aiheutuvia vaikutuksia: -vaikutukset rakennettuun ympäristöön (mm. taajamakuvaan ja liikenteen järjestämiseen) -vaikutukset maisemakuvaan -vaikutukset luonnonympäristöön (luonnonoloihin) -vaikutukset ympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen (alueen ja sen ympäristön asukkaille ja käyttäjille)

23 sivu 5 (6) Osalliset Osallisia ovat kaavoitettavan maa-alueen maanomistaja, rajanaapurit, kunnan asukkaat sekä muut alueella toimivat yhdistykset ja järjestöt sekä viranomaiset. Viranomaiset ja lausunnonantajat: Kunnan eri hallintokunnat, Fortum Sähkönjakelu Oy, Varsinais- Suomen liitto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus osallistuvat kaavatyöhön omien toimialojensa osalta. Kaavantyön vaiheet ja osallistumisen järjestäminen 1. Kaavan laatija selvittää lähtökohdat ja perustiedot sekä valmistelee osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ranta-asemakaavaluonnoksen, jotka kunnanhallitus hyväksyy. Ranta-asemakaavan muutoksen vireilletulosta kuulutetaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ranta-asemakaavaluonnos ovat nähtävillä Pöytyän kunnan Kyrön toimipisteessä, osoite Kehityksentie 6, Kyrö ja Yläneen toimipisteessä, osoite Kuntolantie 4, Yläne ja kunnan virallisilla www-sivuilla Järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu Kuntalaiset ja osalliset voivat esittää mielipiteen suullisesti tai mielellään kirjallisesti, yhteystiedot ovat tekstin lopussa Luonnosjakeluun kuuluvat päättäjien ja johtavien virkamiesten lisäksi Varsinais-Suomen ELYkeskus, Varsinais-Suomen liitto, Turun Museokeskus ja Fortum Sähkönjakelu Oy Luonnoksesta pyydetään lausunto Pöytyän kunnan lautakunnilta 2. Mielipiteet ja kaavoittajan vastineet niihin käsitellään kunnanhallituksessa 3. Kaavan laatija valmistelee ehdotuksen hyväksytyn luonnoksen pohjalta Saatujen mielipiteitten jälkeen valmistellaan ranta-asemakaavaehdotus, joka viedään kunnanhallitukseen Ehdotuksesta pyydetään lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Varsinais-Suomen liitolta, Fortum Sähkönjakelu Oy:ltä ja kunnan lautakunnilta 4. Lausuntojen ja mielipiteiden vuoksi tehdään mahdolliset muutokset ehdotukseen Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu 5. Kunnanhallitus hyväksyy ehdotuksen 6. Ranta-asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävillepanosta kuulutetaan. Kuulutus julkaistaan kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Auranmaan viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä Materiaali on esillä Pöytyän kunnan Kyrön toimipisteessä, osoite Kehityksentie 6, Kyrö ja Yläneen toimipisteessä, osoite Kuntolantie 4, Yläne Nähtävilläoloaikana kuntalaiset ja osalliset voivat jättää kirjallisen muistutuksen kunnanvirastoon 7. Mahdollisiin muistutuksiin valmistellaan perustellut vastineet ja tehdään mahdollisia muutoksia ehdotukseen. Kunnanhallitus käsittelee muistutukset. Perusteltu kannanotto mielipiteeseen lähetetään niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat kaavan

24 sivu 6 (6) nähtävilläoloaikana ilmoittaneet osoitteensa 8. Kunnanvaltuusto hyväksyy ranta-asemakaavan Kaavan hyväksymisestä koskevasta päätöksestä lähetetään tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ilmoittaneet osoitteensa. Kunta lähettää voimaan tulleen asemakaavan MRA 95.2 :ssä mainituille tahoille. Kunta lähettää Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ilmoituksen kaavan voimaantulosta. 9. Kaava saa lainvoiman Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Auranmaan viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täsmentää ja täydennetään tarpeen mukaan kaavan valmistelun kuluessa. OAS:n viimeisin versio on luettavissa Pöytyän kunnan Kyrön ja Yläneen toimipisteissä sekä kunnan internet-sivuilla YHTEYSTIEDOT Valmisteluaineistoon ja suunnitelmaan voi tutustua Pöytyän kunnan Kyrön toimipisteessä, osoite Kehityksentie 6, Kyrö ja Yläneen toimipisteessä, osoite Kuntolantie 4, Yläne KAAVOITUKSEN YHTEYSHENKILÖINÄ TOIMIVAT: Aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu Yläneentie 11 b, Riihikoski KAAVAN LAATIJANA TOIMII: Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy Tarmo Mustonen, arkkitehti SAFA, puh Lehmustie 27 A Turku