1. Aloite Aloite asemakaavan laatimiseen on tullut alueen kiinteistöt omistavilta yhtiöiltä.

Transkriptio

1 1 LIITE 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Sulkolan asemakaavan muutos, Kanavanvarsi Kaava numero 7014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Aloite Aloite asemakaavan laatimiseen on tullut alueen kiinteistöt omistavilta yhtiöiltä. 2. Suunnittelualue Suunnittelualue on rakentamaton. Se sijaitsee Lempäälän keskustassa Lempäälän kanavan eteläpuolella rautatien ja Turuntien välisellä alueella. Kaava-alue muodostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta, joiden pinta-alat ovat noin 0,45 ha ja 0,31 ha. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus 3. Maanomistus Kevyen liikenteen kadun alueen omistaa Lempäälän kunta. Muuten suunnittelualue on kahden eri yhtiön omistuksessa.

2 2 LIITE 1 4. Tavoitteet ja tausta Rautatien varressa sijaitsevaa kerrostalotonttia ei voida rakentaa olemassa olevan asemakaavan mukaisesti, koska radan itäpuolelle on suunnitteilla kaksi lisäraidetta, jotka edellyttävät rautatiealueen leventämistä noin 18 metrillä. Tavoitteena on kompensoida tontin pienentymistä tehostamalla rakentamista kahdella radan ja Turuntien välissä sijaitsevalla tontilla. 5. Lähtötiedot Kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja valtioneuvosto on vahvistanut sen Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmä sisältää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan, Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) ja Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja logistiikka). Maakuntakaavayhdistelmän mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Kanavan ympäristö on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (akm078, vihreä viiva). Rautatie on osoitettu merkittävästi parannettavaksi rataosuudeksi. Turuntie on seututie. Kaava-alueen koillispuolella on voimalinja (ohut musta viiva). Lempäälän kanava on veneilyväylä/laivaväylä. Maakuntakaavan 2040 luonnos on ollut nähtävillä Ote Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmästä Osayleiskaava Suunnittelualue sisältyy Lempäälän keskustan osayleiskaavaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt ja joka on tullut voimaan Osayleiskaavan mukaan radan varressa sijaitseva tontti on kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Muutoin suunnittelualue on tiivistä pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-1). Suurten liikenneväylien varressa on meluntorjunnan tarve (aaltoviiva). Kevyen liikenteen reitit on osoitettu mustalla palloviivalla.

3 3 LIITE 1 Ote Lempäälän keskustan osayleiskaavasta Asemakaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnittelualueen asemakaavan Asemakaavan mukaan radan varressa sijaitseva tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-18). Kerrosluku on viisi ja rakennusoikeus 4800 m². Turuntien varressa sijaitseva tontti on asuinpientalojen korttelialuetta (AP-19). Kerrosluku on kaksi ja rakennusoikeus on 1400 m². Ote asemakaavayhdistelmästä. Asemakaavan muutosalue on rajattu karttaan sinisellä viivalla.

4 4 LIITE 1 Muut aluetta koskevat suunnitelmat Pääradalle on suunnitteilla kolmannen raiteen rakentaminen. Lisäraiteen on tarkoitus sijoittua Lempäälän keskustan kohdalla radan itäpuolelle. 6. Olemassa olevat ja laadittavat selvitykset Suunnittelualuetta koskevat seuraavat selvitykset: Keskustan osayleiskaavan selvityksiä Lempäälän keskustan kehittäminen kaupunkikuvallinen ehdotus Lempäälän keskustan muinaisjäännösselvitys 2009, Mikroliitti Oy Lempäälän kunnan viherympäristöselvitys 2007, viheralueiden inventointi ja hoidon tavoitteet Tampereen seudun lisäraiteiden tilantarveselvitys, Tampereen kaupunkiseutu ja ratahallintokeskus, Sito Oy Tampere 2008 Lempäälän keskustan meluselvitys, Trafix Keskusta ja Sääksjärvi kaupallisten vaikutusten arviointi, Finnish Consulting Group, 2009 Muinaisjäännösselvityksen täydennys 2010, Mikroliitti Oy Lempäälän keskustan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitys 2010, Kari Laamanen ja Marita Palokoski Lempäälän keskusta-alueen lepakkoselvitys 2010, Pekka Rintamäki Lempäälän keskusta-alueen liito-oravaselvitys 2010, Kari Laamanen Lempäälän keskustan liikennesuunnitelma 2010, Trafix Lempäälän keskusta-alueen hulevesiselvitys 2010, Lempäälän tekninen toimi Marita Palokoski Lempäälän keskustan hulevesiselvityksen jatkoselvitys 2011, FCG Lempäälän keskustan visiotyö ja yleissuunnitteluvaiheen selvityksiä ja suunnitelmia Silta tulevaisuuteen visiotyön raportti Lempäälän keskustan viherverkkosuunnitelma (MA-arkkitehdit 2013) Lempäälän keskustan yleissuunnitelman liikennesuunnitelma Lempäälän keskustan yleissuunnitteluaineistoa (Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy, AIHIO-arkkitehdit) Erikseen laadittavat selvitykset Kiinteistöjen omistajien on voitava osoittaa, että liikenteen aiheuttama melu voidaan riittävässä määrin torjua sisätiloissa sekä leikkiin ja oleskeluun käytettävillä pihaalueilla. Suunnittelualueella tehdään arkeologinen tarkkuusinventointi.

5 5 LIITE 1 7. Arvioitavat vaikutukset Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvat vaikutukset rakennettuun ja luonnonympäristöön. Vaikutusten arviointi esitetään kaavaselostuksessa. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan mm. seuraavat asemakaavan vaikutukset: vaikutukset taajamakuvaan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen vaikutukset asumiseen vaikutukset virkistykseen vaikutukset palveluihin vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun sosiaaliset vaikutukset taloudelliset vaikutukset vaikutukset kulttuuriympäristöön 8. Osalliset Suunnittelutyön osallisiin kuuluvat mm: suunnittelualueen lähivaikutusalueen kiinteistönomistajat ja -haltijat, asukkaat, yrittäjät ja työntekijät kunnan hallintokunnat Pirkanmaan aluepelastuslaitos Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Liikennevirasto Lempäälän Lämpö Oy Lempäälän Vesi Elenia Oy Elisa Oyj Telia-Sonera Finland Oyj Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa. Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelu koskee (MRL 62 ). 9. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoituksen vaiheista tiedottaminen Asemakaavan vireilletulosta ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläolosta ilmoitetaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan Internet-sivuilla ja Lempäälän kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla. Lisäksi kaava-alueen maanomistajille sekä Pirkanmaan ELY-keskukselle tiedotetaan vireilletulosta. Asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville asettamisesta tiedotetaan kirjeitse niille

6 6 LIITE 1 asemakaavoitettavan alueen kunnan tiedossa oleville maanomistajille ja maan haltijoille, joiden kotikunta on toisella paikkakunnalla. Nähtävilläolojen järjestäminen Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kunnan palvelupisteessä ja kunnan Internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä koko kaavan valmisteluvaiheen ajan, ja siihen tehdään työn kuluessa tarvittavia muutoksia ja täydennyksiä. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä päivän ajan. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan. Jos kaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdään olennaisia muutoksia, asetetaan se korjattuna uudelleen nähtäville. Mielipiteiden ja muistutusten esittäminen Osalliset voivat jättää huomautuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Huomautus tulee tehdä ennen asemakaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Kaavaluonnoksesta voi esittää mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaehdotuksesta voi esittää kirjallisen muistutuksen sen nähtävilläoloaikana. Mielipiteisiin ja muistutuksiin annetaan perustellut vastaukset. Muistutuksen esittäjällä on oikeus saada muistutukseen kirjallinen vastine, jos hän antaa muistutuksen yhteydessä osoitetietonsa. Mielipiteet voi esittää suullisesti tai lähettää sähköpostitse tai kirjeitse suoraan suunnittelijalle. Muistutukset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen tekninentoimi@lempaala.fi, postittaa osoitteeseen: Lempäälän kunta Tekninen toimi PL Lempäälä tai toimittaa kunnan palvelupisteeseen, osoite Tampereentie 8. Valitusoikeus Asianosaisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus jättää Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valitus kaavan hyväksymispäätöksestä. Valitus on tehtävä 30 vuorokautta kaavan hyväksymispäätöksen julkaisemisesta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja tieto kaavoituksen vireilletulosta lähetetään Pirkanmaan ELY-keskukselle. Asemakaavaluonnoksista pyydetään osallisviranomaisilta alustavat lausunnot ja asemakaavaehdotuksesta virallinen lausunto. Viranomaisten kesken järjestetään tarvittaessa työneuvotteluja.

7 7 LIITE Kaavoitusta koskevat päätökset ja sopimukset Kanavanrannan asemakaavan muutos on mukana B-ryhmässä Lempäälän kunnan taloussuunnitelmassa , jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Asemakaavan laatimiseen liittyy maankäyttösopimuksia. 11. Alustava aikataulu Alla on esitetty kaavoituksen arvioitu aikataulu. Asemakaavaluonnos voidaan tarvittaessa asettaa uudelleen nähtäville. Myös asemakaavaehdotus voidaan palauttaa valmisteluun nähtävilläolon jälkeen, jos ilmenee tarvetta tehdä siihen merkittäviä muutoksia. Ajankohta Syksy 2015 Loppuvuosi 2015 Alkuvuosi 2016 Kevättalvi 2016 Kevät 2016 Kesä 2016 Syksy 2016 Kaavoituksen vaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja nähtäville asettaminen Kaavaluonnoksen laatiminen Kaavaluonnoksen nähtävilläolo Vastineiden antaminen kaavaluonnoksesta esitettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin, kaavaluonnoksen tarkentaminen kaavaehdotukseksi Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Vastineiden antaminen kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin, mahdolliset vähäiset tarkistukset kaavakarttaan Kaavan hyväksymiskäsittely 12. Asemakaavan suunnittelija Lempäälän kunta, tekninen toimi Kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Tampereentie 8 PL 36, Lempäälä puh sähköposti: soili.lampinen@lempaala.fi Päiväys ja allekirjoitus Lempäälässä._ Ilari Rasimus kaavoituspäällikkö

8 Kuvasovitteita kanavanvarren tornitalosta LIITE 2

9 LIITE Sulkolan asemakaavan muutos, Kanavanvarsi Asemakaavaluonnoksesta saadut lausunnot Kanavanvarren asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä Luonnoksesta saatiin kuusi lausuntoa. Sisällys 1. Ympäristöjaosto Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Liikennevirasto Lempäälän Vesi Elisa Oyj Ympäristöjaosto Lausunto Ympäristöjaosto toteaa lausuntonaan seuraavaa. Melumallinnuksen (Ramboll ) tulokset ja sen mukaiset suositukset julkisivujen ääneneristävyydelle ja melusuojaukselle tulee huomioida kaavamääräyksissä kokonaisuudessaan toisin kuin kaavaluonnoksessa nyt on esitetty. Radan suuntaisen melusuojauksen on oltava riittävä, vähintään korkeudeltaan 3,5 m ja melusuojarakenteiden tulee täyttää standardin SFS-EN mukainen luokan B2 eristävyys (DLR vähintään 15 db). Turuntien varren As Oy Kanavan Helmen leikkialueelle tulee esittää kaavassa melusuojaus, sillä mallinnuksen mukaan päiväajan ohjearvot alitetaan vähintään 2,7 m korkealla meluesteellä. Mikäli suunnitelmat tai olosuhteet oleellisesti muuttuvat Ramboll Oy:n tekemän selvityksen aikaisista olosuhteista tulee selvitys päivittää. Mahdollinen raideliikenteestä aiheutuva tärinä ja runkomelu suunnitelluille radan viereisille tai läheisille rakennuksille tulee selvittää ja mahdollinen tärinävaikutus tulee huomioida kaavassa tärinäeristysmääräyksinä. Kaavaselostuksessa tulee paremmin tuoda esille alueen hulevesivaikutukset ja selostaa miten hulevesien johtaminen järjestetään. Tässä tulee huomioida osayleiskaavaa varten tehdyt hulevesiselvitykset (Lempäälän keskusta-alueen hulevesiselvitys 2010, Lempäälän tekninen toimi Marita Palokoski ja FCG Lempäälän keskustan hulevesiselvityksen jatkoselvitys 2011, FCG). Kaavamääräyksiin tulee sisällyttää määräykset hulevesien käsittelystä suunnittelualueella. Määräyksiin tulee kirjata miten suunnittelualueen hulevedet käsitellään ja mihin ne johdetaan sekä miten ympäristöhaitat minimoidaan. Tavoitteena on löytää ekologisia, esteettisiä ja luonnon monimuotoisuutta tukevia hulevesiratkaisuja, jotka lisäävät alueen viihtyisyyttä ja virkistysarvoa. Hulevesiratkaisuissa tulee huomioida yhä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Kaavan ympäristö- ja luontovaikutukset tulee tuoda esiin kaavaselostuksessa. Osayleiskaavaa varten tehdyt liito-orava-, maisema- ja luonto- sekä lepakkoselvitykset tulee tuoda esille kaavaselostuksessa 1

10 2 LIITE 3 (Lempäälän keskustan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitys 2010, Kari Laamanen ja Marita Palokoski, Lempäälän keskusta-alueen lepakkoselvitys 2010, Pekka Rintamäki, Lempäälän keskustaalueen liito-oravaselvitys 2010, Kari Laamanen). Lisäksi, kaava-alueen sijaitessa maisemallisesti merkittävällä alueella, tulee arvioida kaavamuutoksen vaikutusta alueen virkistysmahdollisuuksiin ja maisemallisiin arvoihin. Kaavamääräyksillä tulee ohjata valitsemaan maisemaan soveltuvia julkisivumateriaaleja. Vastine Melusuojausta koskevia kaavamääräyksiä tarkistetaan meluselvityksen suositusten mukaisiksi. Raideliikenteen aiheuttamasta tärinästä ja runkomelusta on tehty selvitys: Hopeakanavanranta, ak 7014, Tärinä-ja runkomeluselvitys, Ramboll Selvityksen mukaan kummallakaan asemakaavamuutoksessa mukana olevista tonteista ei tarvita erityisiä toimia liikenteen aiheuttaman tärinän takia. Radan varressa sijaitsevalla korttelin 16 tontilla 1 runkomelun ohjearvo voi ajoittain ylittyä. Runkomelua voidaan kuitenkin torjua tehokkaasti eristämällä rakennuksen perustukset ympäröivästä maaperästä esimerkiksi levyeristyksellä. Kaavaselostusta täydennetään hulevesien osalta. Kaavakarttaan lisätään hulevesien käsittelyä koskeva määräys. Maininta osayleiskaavan luontoselvityksistä lisätään kaavaselostukseen. Kaava-alueen molemmat osat ovat pääosin joutomaana olevaa ryteikköä ja heinää kasvavaa entistä peltoa. Radan varressa olevan alueen koillisosaa on käytetty vuoden 2016 aikana läheisen kerrostalotyömaan läjitysalueena, rakennusmiesten autojen pysäköintialueena ja työmaakoppien sijoitusalueena. Käytännössä tämä osa tontista onkin työmaa-aluetta. Alueella ei ole täysikasvuista puustoa eikä yhteyksiä laajemmille metsäalueille, joten siellä ei ole edellytyksiä liito-oravien esiintymiselle. Rakennuksia tai muita lepakoiden lepopaikoiksi soveltuvia paikkoja ei myöskään ole. 2. Pirkanmaan ELY-keskus Lausunto ELY-keskus pitää tärkeänä, että asemakaavamuutoksessa luodaan edellytykset terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön toteutumiselle alueella, jolle lähellä olevat raide- ja katualueet aiheuttavat melua ja tärinää. Kaavaa varten laaditussa melumallinnuksessa on melun leviämistä tutkittu asianmukaisesti useilta eri korkeuksilta. Mallinnuksen perusteella korttelialueiden suojaus meluvallein on tarpeellista riittävän melusuojauksen aikaan saamiseksi. Kaava-aineistosta ei selviä onko alueelle tehty tärinäselvitystä tai miten raideliikenteen tärinä on otettu huomioon. Kaavaluonnoksessa on korttelin 16 länsireunaan merkitty melusuojarakenteiden korkeudeksi 2,5 metriä. Melumallinnuksen mukaan tarvittava melunsuojaus saavutetaan kun meluaidan ylin korkeustaso on + 90,5 ja ulkorakennuksen/autotallin korkeus 3,5 metriä. Pohjakartan mukaan korttelialueen nykytaso on 86,2, jolloin kaavassa esitetty suojarakenteen korkeus ei riittäne alentamaan piha-alueelle suuntautuvaa meluhaittaa melun ohjearvojen mukaisesti. Kaavassa on tarpeen harkita määräystä, jossa velvoitetaan toteuttamaan korttelin melusuojausrakenteet ennen asuinrakennuksen käyttöönottoa. Asumisviihtyvyyden kannalta kaikkiin asuntoihin tulisi olla mahdollisuus sijoittaa avautuvia ikkunoita tai parvekkeita meluttomalle ulko-alueelle. Meluselvityksen mukaan korttelissa 16 asuinrakennuksen seinäpinnoille vaikuttavat melutasot ovat niin korkeat, että kaavassa tulisi rajoittaa parvekkeiden sijoittamista niille julkisivuille, joissa päiväajan keskiäänitaso ylittää 60 db. Kortteleissa vallitsevan

11 3 LIITE 3 melutason vuoksi parvekkeiden lasittaminen tulisi määrätä pakolliseksi. Lisäksi korttelin 16 rakennusalan eteläsivulle tulee antaa rakennusalan sivua koskeva ääneneristävyyden määräys, joka meluselvityksen mukaan on 34 db. Pirkanmaan ELY-keskus pyytää lähettämään kaavaehdotuksen mahdollista lausuntoa varten. Vastine Melusuojausta koskevia kaavamääräyksiä tarkistetaan meluselvityksen suositusten mukaisiksi. Raideliikenteen aiheuttamasta tärinästä ja runkomelusta on tehty selvitys: Hopeakanavanranta, ak 7014, Tärinä-ja runkomeluselvitys, Ramboll Selvityksen mukaan kummallakaan asemakaavamuutoksessa mukana olevista tonteista ei tarvita erityisiä toimia liikenteen aiheuttaman tärinän takia. Radan varressa sijaitsevalla korttelin 16 tontilla 1 runkomelun ohjearvo voi ajoittain ylittyä. Runkomelua voidaan kuitenkin torjua tehokkaasti eristämällä rakennuksen perustukset ympäröivästä maaperästä esimerkiksi levyeristyksellä. Parvekkeiden lasittamista koskeva määräys lisätään kaavakarttaan. 3. Pirkanmaan maakuntamuseo Lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainituista asemakaavamuutosluonnoksista. Maakuntamuseo on aiemmassa lausunnossaan ( DIAR: 403/2015) todennut, että kaavaalueelta puuttuu asemakaavatason suunnitteluun riittävä arkeologinen selvitys. Alue on pääosin rakentamaton ja sijaitsee vanhan Hämeenlinna-Tampere-maantielinjan, Helsinki-Tampere-rautatien ja Lempäälän kanavan muodostamassa solmukohdassa. Myös tietoja rakennetusta ympäristöstä on edellytetty päivitettävän. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että MRL 9 :n mukainen arkeologinen selvitys puuttuu edelleen kaava-aineistosta. Osayleiskaavaan liittyen tehtyä keskustan muinaisjäännösinventointia (2009) ei voida pitää riittävänä ko. asemakaavamuutosten suunnitteluun. Tampere Helsinki-rautatie kuuluu Suomen vanhimpaan rataverkkoon, ja siihen liittyvät käytöstä pois jääneet rakenteet, kuten kipinäaidat, ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Mikäli kaava-alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä on säilynyt tällaisia kohteita, kaavamuutoksilla saattaa olla niihin vaikutusta, joka tulee arvioida riittävien tutkimustietojen perusteella. Lempäälän kautta on keväällä 1918 kulkenut sisällissodan rintamalinja. Maanteillä ja rautateillä sekä kanavilla on yleensä ollut suuri strateginen ja taktinen merkitys, ja niiden lähiympäristöstä voi siten löytyä sotahistoriallisia muinaisjäännöksiä. Vanhojen karttojen mukaan kaava-alueen historiallinen asutus on syntynyt viimeistään 1900-luvun alussa, joten alueelta saattaa löytyä myös siihen liittyviä, kaavassa huomioitavia rakenteita/jäännöksiä. Itäisintä kaavamuutosaluetta voidaan sen korkeusaseman ja topografian perusteella pitää potentiaalisena kivikautisten kohteiden löytymisen kannalta. Edellä olevan vuoksi maakuntamuseo toistaa, että kaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa otetaan huomioon sekä kiinteät muinaisjäännökset että muut arkeologiset kulttuuriperintökohteet. Inventoinnissa on otettava huomioon myös kaavaalueiden väliset ja lähiympäristön kohteet, joihin kaavahankkeella voi olla vaikutusta. Inventoinnissa on noudatettava Museoviraston inventointiohjeita ja päivitettyjä Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2016).

12 4 LIITE 3 Myöskään tietoja rakennetusta ympäristöstä ei ole täydennetty. Maisemaan ja maakunnallisesti arvokkaaseen kanava-alueeseen kohdistuvat vaikutukset ovat merkittäviä, mutta niitä ei ole tarkemmin arvioitu. Kaava-aineistoa tulee vielä täydentää em. selvitysten ja vaikutusten arvioinnin osalta. Vaikutusten arvioinnin lisäksi tulee määritellä miten haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää ja saada osoitettu uudisrakennus korttelissa 16 paremmin sopimaan ympäristöönsä. Kaavaehdotus selvitysaineistoineen pyydetään lähettämään maakuntamuseolle lausuntoa varten. Vastine Arkeologi Kirsi Luoto /Rakennuskulttuuripalvelut Heiskanen & Luoto Oy suoritti alkukesällä 2016 arkeologisen tarkkuusinventoinnin suunnittelualueella. Alueella ei havaittu merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä tai muista arkeologisista kohteista. Ehdotusvaiheen kaavamateriaaliin liitetään havainnekuvia kanavanvarsialueesta sinne suunniteltuine rakennuksineen. Maisemaan ja taajamakuvaan kohdistuvaa vaikutusten arviointia täydennetään. 4. Liikennevirasto Lausunto Liikennevirasto on tutustunut asemaakaavan muutosluonnokseen ja antaa lausuntonsa rautateiden näkökulmasta. Asemakaava-alue sijaitsee Lempäälän keskustassa Lempäälän kanavan läheisyydessä. Kaava-alue rajautuu lännessä Riihimäki-Tampere-rataosaan, pohjoisessa Lempäälän kanavaan ja idässä Turuntiehen. Kaavan tavoitteena on osoittaa rautatien varresta alue lisäraiteen rakentamista varten sekä tarkistaa kahden asuinrakentamiseen tarkoitetun tontin rakennustehokkuutta. Lisäraidevaraukset Asemakaava-alueen kohdalla tulee pitkällä aikavälillä varautua Riihimäki-Tampere - radan kahteen lisäraiteeseen nykyisten raiteiden itäpuolella. Liikennevirasto on tehnyt lisäraiteiden sijoittumisesta aluevaraussuunnitelman (Tampere-Toijala lisäraiteiden aluevaraussuunnitelma, 2012), jossa on karkeasti karttapohjatarkastelun kautta määritetty lisäraiteiden tilantarve. Aluevaraussuunnitelmassa lisäraiteiden tilantarpeeksi on arvioitu metriä nykyisen raiteen keskilinjasta. Asemakaavaluonnoksessa rautatiealueen laajuudeksi on osoitettu noin 30 metriä nykyisen raiteen keskilinjasta. Aluevaraussuunnitelman tarkkuustaso on karkea eikä se sellaisenaan täysin sovi yksityiskohtaisen suunnittelun pohjaksi. Liikennevirasto tulee teettämään kevään 2016 aikana tarkemman selvityksen raiteiden tilantarpeesta asemakaavamuutoksen kohdalta. Liikennevirasto esittää, että kaavatyössä odotetaan lisäselvityksen valmistumista ja osoitetaan tarvittava rautatiealueen laajuus sen pohjalta. Liikenneviraston yhteyshenkilö on Jouni Juuti ( , Jouni.Juuti@liikennevirasto.fi). Rautatien huoltotieyhteys Asemakaavaluonnoksessa osoitetun korttelin 16 tontin 1 eteläosan kautta on nykytilanteessa kulkuyhteys radan varteen huoltotielle. Pääsy radan varteen tulee olla mahdollista myös jatkossa. Kaavassa huoltotieyhteyttä varten on tontille tarpeen osoittaa ajorasite. Rautatieliikenteen melu, runkomelu ja tärinä Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on tapauskohtaisesti otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Kaavatyön yhteydessä on selvitetty rautatien meluhaittoja ja kaavaluonnoksessa on osoitettu

13 5 LIITE 3 selvitysten pohjalta tarvittavia melua koskevia kaavamääräyksiä. Asemakaavassa tulee myös selvittää ja kuvata rautatien mahdolliset tärinähaitat sekä osoittaa selvitysten perusteella tarvittavat tärinää koskevat kaavamääräykset haittojen torjumiseksi. Kaavoituksessa on huomioitava raideliikenteen tärinän aiheuttama rakennuksen vaurioitumisriski ja vaikutus asumismukavuuteen. Tärinälle herkällä maaperällä kuten savikolla tärinä voi ulottua jopa 200 metrin päähän radasta. Tärinälle herkimpiä ovat yleensä puolitoista- tai kaksikerroksiset puurakenteiset talot. Asuinkortteleiden kaavoituksessa tulee noudattaa VTT:n selvityksen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta (VTT:n tiedotteita 2278) mukaisia suosituksia tärinästä. Suosituksen mukaan uudella asuinalueella asuinrakennuksen tärinä ei saa ylittää arvoa 0.60 mm/s. Liikenteen tärinästä ja runkomelusta on lisäksi olemassa mm. seuraavat VTT:n julkaisut: Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa (VTTT working papers 50, Espoo 2006), Ohjeita liikennetärinän arviointiin (VTT tiedotteita 2569, Espoo 2011) ja Rakennuksen siirtyvän liikennetärinän arviointi (VTT tiedotteita 2425, Espoo 2008). Julkaisuissa on annettu tärinään liittyviä suosituksia. Julkaisuja on saatavissa sähköisenä internetisä osoitteessa Liikennevirasto muistuttaa, ettei se osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun- ja tärinäntorjunnan kustannuksiin. Muuta Asemakaavakartalla osoitettu rakennusoikeuden määrä ei vastaa kaavaselostuksessa kuvattua rakennusoikeuden määrää. Liikennevirastolla ei ole muuta huomautettavaa kaavahankkeesta Maanteiden osalta lausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus. Vastine Liikenneviraston teettämä selvitys lisäraiteen tilantarpeesta valmistui keväällä Selvityksen mukaan asemakaavaluonnoksessa esitetty rautatiealueen aluevaraus on riittävä. Tarvittava huoltoyhteys merkitään kaavakarttaan. Rakennusoikeuden määrä tarkistetaan kaavaselostukseen. Radan varrella sijaitsevan tontin alueelta on tehty tärinä- ja runkomeluselvitys (Hopeakanavanranta, ak 7014, Tärinä-ja runkomeluselvitys, Ramboll ). Selvityksen mukaan kummallakaan asemakaavamuutoksessa mukana olevista tonteista ei tarvita erityisiä toimia liikenteen aiheuttaman tärinän takia. Radan varressa sijaitsevalla korttelin 16 tontilla 1 runkomelun ohjearvo voi ajoittain ylittyä. Runkomelua voidaan kuitenkin torjua tehokkaasti eristämällä rakennuksen perustukset ympäröivästä maaperästä esimerkiksi levyeristyksellä. 5. Lempäälän Vesi Lausunto Alueen vesihuoltoverkosto on rakennettu jo aiemmin. Rakennettu vesihuoltoverkosto palvelee hyvin myös muutettua asemakaavaa.

14 6 LIITE 3 6. Elisa Oyj Lausunto Elisalla on alueella tele-kaapeleita, jotka on otettava huomioon ennen rakentamisen aloittamista. Mahdollisista johtosiirroista on oltava yhteydessä allekirjoittaneeseen, vähintään kaksi kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista. Siirrot ovat maksullisia (Maankäyttö- ja rakennuslaki 89 ). Kaapelikarttoja saa

15 7014 Sulkolan asemakaavan muutos, Kanavanvarsi Kaavaehdotuksesta saatu palaute ja vastineet Kanavanvarren asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin kolme lausuntoa ja seitsemän muistutusta. Pirkanmaan pelastuslaitos ja Pirkanmaan ELYkeskus ilmoittivat, ettei niillä ole tarvetta antaa lausuntoa kaavaehdotuksesta. Sisällys 7014 Sulkolan asemakaavan muutos, Kanavanvarsi... 1 Kaavaehdotuksesta saatu palaute ja vastineet Ympäristöjaosto Liikennevirasto Pirkanmaan maakuntamuseo As Oy Lempäälän Kanavanpirtit Teija ja Markku Haavisto Kydenin perikunta, Alli ja Timo Kyden Joanna Ojala Marja-Leena, Per-Olof, Jan-Henrik, Hans-Erik ja Carl-Johan Rydstedt, Ingela Magnusson Raija ja Jaakko Sainio Kari Suominen Ympäristöjaosto Lausunto Ympäristöjaosto toteaa lausuntonaan seuraavaa. Ympäristöjaosto pitää tärkeänä, että meluselvityksen (Ramboll ) tulokset, mm. tarvittavat tonttien melusuojaukset, julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ja parvekkeiden lasitukset on huomioitu ja lisätty määräyksinä asemakaavaehdotukseen. Raideliikenteen alueelle aiheuttaman tärinän ja runkomelun selvittämistä pidetään myös tärkeänä. Tärinää ja runkomelua on selvitetty luonnosvaiheen jälkeen (Tärinä- ja runkomeluselvitys, Ramboll ). Selvityksen mukaan korttelin 1 tontilla 9 ei tarvita erityisiä toimia liikenteen aiheuttaman tärinän tai runkomelun suhteen. Radan varressa sijaitsevan korttelin 16 tontille 1 on esitetty tontille sijoitettavan asuinrakennuksen perustusten eristämistä kauttaaltaan ympäröivästä maaperästä. Sillä voidaan katsoa olevan runkomelun suhteen huomattavia edullisia vaikutuksia ja sillä voidaan tehokkaasti varautua myös liikennetärinän mahdolliseen kasvuun tulevaisuudessa. Mahdollisen lisäraiteen rakentaminen tulevaisuudessa saattaa osaltaan lisätä kohteen tärinää ja runkomelua. Uusi raide tulee sijaitsemaan rakennukseen nähden hieman nykyistä lähempänä. Ympäristöjaosto katsoo,

16 että tärinän ja runkomelun torjunnasta tulee määrätä kaavamääräyksissä (rakennusten perustusten eristäminen maaperästä tontilla 1). Samoin merkittävänä pidetään asemakaavaehdotukseen lisättyä määräystä hulevesien hallinnasta. Myös ehdotukseen sisällytettyjä julkisivumääräyksiä pidetään tähdellisinä, erityisesti alueen maisemallisesti merkittävän sijainnin takia. Myös melusuojauksen julkisivuvaatimuksiin tulisi kiinnittää huomiota kaavamääräyksissä. Lepakoita ei kaavaselostuksen ja lepakkoselvityksen (2010) mukaan ole tavattu alueelta. Luonnosvaiheen ympäristöjaoston lausunnossa pyydettiin tarkempaa selvitystä myös liito-oravan osalta kaava-alueella. Kaavoituksen antaman vastineen mukaan alueella ei ole liito-oravalle elinalueeksi soveltuvaa täysi-ikäistä puustoa. Ympäristöjaoston luonnosvaiheen lausunnon lisäyksen (liikenteelliset vaikutukset) sisältöä ei ole riittävästi huomioitu kaavaselostuksessa. Täten kaavan vaikutusta Sulkolan alueen liikenteeseen tulee selventää vielä (mm. autopaikkojen riittävyys tulee tarkistaa). Kevyen liikenteen väylä on tarpeen Hopeakanavakadulla. Vastine Raideliikenteen aiheuttama tärinä ja runkomelu saattavat tulevaisuudessa lisääntyä. Asemakaavamääräyksiin lisätään määräys rakennuksen eristämisestä maaperästä. Julkisivujen ääneneristävyydestä on annettu määräys jo nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa. Voimassa olevan asemakaavan toteutumiseen verrattuna liikenteen määrä ei olennaisesti kasva asemakaavan muutoksen vuoksi. Kanavanvarren asemakaavassa on käytetty senioriasuntojen autopaikkanormina yksi autopaikka 150 asuinkerrosalaneliömetriä kohti. Muiden asuntojen osalta mitoitus on yksi autopaikka 100 asuinkerrosalaneliömetriä kohti, mikä on Lempäälän keskustan kerrostalotonteilla yleisesti käytetty normi. Hopeakanavankatua levennetään korttelin 16 kohdalta, jotta kadun varteen voitaisiin rakentaa erillinen kevyen liikenteen väylä. Asemakaavassa tehdään kuitenkin vain katualueiden aluevaraukset. Katujen yksityiskohtainen toteutus suunnitellaan erikseen. 2. Liikennevirasto Lausunto Liikennevirasto on tutustunut asemakaavan muutosehdotukseen ja antaa lausuntonsa rautateiden näkökulmasta. Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän keskustassa Lempäälän kanavan läheisyydessä. Alue rajautuu lännessä Riihimäki- Tampere -rataosaan, pohjoisessa Lempäälän kanavaan ja idässä Turuntiehen. Asemakaavan tavoitteena on osoittaa rautatien varresta alue lisäraiteen rakentamista varten sekä tarkistaa kahden asuinrakentamiseen tarkoitetun tontin rakennustehokkuutta. Liikennevirasto on antanut lausunnon kaavaluonnoksesta , joka on huomioitu kaavatyössä. Liikennevirastolla ei ole lisättävää luonnosvaiheessa annettuun lausuntoon. Maanteiden osalta lausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus. 2

17 3. Pirkanmaan maakuntamuseo Lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Lempäälän Kanavanvarren asemakaavan muutosehdotuksesta (kaava 7014). Maakuntamuseo on aiemmassa lausunnossaan huomauttanut puutteellisista selvityksistä ja maisemallisten vaikutusten arvioinnista. Kaavaa varten on sittemmin laadittu arkeologinen selvitys ja kaava-aineistoon on sanallisesti kuvattu rakentamisen vaikutuksia maakunnallisesti arvokkaaseen Kanavamaisemaan. Mukana aineistossa on myös havainnekuvia suunnitellusta tornitalosta. Havainnekuvat osoittavat, että merkittävästi ympäristöstään niin muotojensa kuin korkeutensa puolesta poikkeavan kerrostalon sijoittaminen kanavan rantaan on maisemallisesti erittäin merkittävä muutos ja myös asettaa erityisiä vaatimuksia sekä rakennuksen arkkitehtuurille että toteuttamisen laadulle. Esitetty kaavan mukainen uudisrakennus poikkeaa merkittävästi olemassa olevasta rakennuskannasta ja lopputulos näyttää havainnekuvien perusteella ristiriitaiselle ja tornitalo jää irralliseksi elementiksi kanavamaisemassa. Kanavan modernit tekniset rakenteet ja maiseman horisontaalius sekä kanavan varren viherympäristö muodostavat alueen kaupunkikuvallisen rungon. Myös aiemmin toteutetut kerrostalot tuovat poikkeavan lisän kanavamaisemaan, mutta rakennukset jäävät korkeudeltaan vielä puurajan tasolle. Tornitalo on mahdollinen, edellyttäen, että se sovitetaan sekä kanavan rakennettuun ympäristöön esitettyä paremmin ja että pyritään luomaan kokonaisuus viereisten tonttien rakennusten kanssa. Rakennussuunnitelmaa on syytä vielä tarkastella lupavaiheessa tästä näkökulmasta, kiinnittäen huomio rakennuksen sijaintiin, materiaaleihin ja väreihin sekä pihan järjestelyihin. Kanavanrantaan tulisi rajata yhtenäinen puurivi. Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Maakuntamuseolla ei niiltä osin ole huomautettavaa hankkeesta. Vastine Tornitalon viitesuunnitelmia on päivitetty. Uusissa suunnitelmissa tornitalon parvekkeille tuodaan ympäristön rakennusten värimaailmaa. Rakennuksen soveltuvuutta ympäristöön arvioidaan rakennuslupavaiheessa. Tontin 1 kadunpuoleiseen reunaan on osoitettu istutettava puurivi. Kanava-alueella tontin 1 ja kanavan välissä on jo nykyisellään runsaasti puustoa ja pensaikkoa. 4. As Oy Lempäälän Kanavanpirtit Muistutus Olemme huolestuneet uuden kaavan vaikutuksesta Sulkolantien liikenteen lisääntymiseen, etenkin Sulkolantien ja Latotien risteyksen liikenneturvallisuudesta. Risteys on mäenharjalla, joten näkyvyys molemmista suunnista on rajallinen. Suurin ongelma on Sulkolantiellä ( Sulkolan shikaani ) käytettävät suuret ajonopeudet, joka vaikeuttaa Latotieltä tulemista risteysalueelle. Risteyksen kaikilta suunnilta liikkuu paljon koululaisia, joille on sattunut läheltä-piti tilanteita lähes päivittäin johtuen risteyksen turvattomuudesta. Toivomme, että kaavan hyväksymisen yhteydessä huomioitaisiin nämä jo useamman kerran tekniselle lautakunnalle lähettämämme kirjeet asian korjaamiseksi. 3

18 Vastine Kanavanvarren asemakaavan muutoksen yhteydessä ei voida asemakaavoituksen keinoin vaikuttaa Latotien ja Sulkolantien liittymän liikenneturvallisuuteen. Palaute on kuitenkin toimitettu kunnossapitopäällikkö Antti Jokelalle liikenneturvallisuusasiana. 5. Teija ja Markku Haavisto Muistutus Vastustamme kaavaehdotuksessa esitettävää tilan varaamista 6- ja 12- kerroksisille kerrostaloille. Vastustuksessamme on kaksi pääkohtaa: 1. Liikenne Alueelle on jo nyt rakennettu useita kerrostaloja ilman että tielle olisi mitään tehty. Liikenne on jo todella vilkasta ja vaarallista. Asukkaiden turvallisuutta ei ole mitenkään huomioitu. Liikenne pitäisi ohjata niin että kerrostaloille ei olisi lainkaan kulkua Hopeakanavankadulta vaan katu olisi suljettu esim. betoniporsailla joten voisi pelastustienä edelleen toimia. Liittymä pitäisi tehdä taloilta suoraan Turkutielle. 2. Omakotialue Alue on alunperin suunniteltu omakotialueeksi. Kanavanranta on monille tuttu ulkoilupaikka ja toivomme että tälläisenä se myös pysyisi. 12- kerroksinen kerrostalo jo kokoluokassaan pilaa kulttuuri maiseman. Vastine Hopeakanavankatua levennetään korttelin 16 kohdalta, jotta kadun varteen voitaisiin rakentaa erillinen kevyen liikenteen väylä. Asemakaavassa tehdään kuitenkin vain katualueiden aluevaraukset. Katujen yksityiskohtainen toteutus suunnitellaan erikseen.. Turuntie on valtion ylläpitämä maantie, joka palvelee pitkämatkaista liikennettä. Uuden liittymän rakentaminen Turuntielle edellyttäisi erittäin hyviä perusteluja ja Pirkanmaan ELYkeskuksen suostumusta. Hopeakanavankadun kanava-alueeseen rajoittuvat tontit eivät ole koskaan olleet pientaloaluetta. Hopeakanavankadun ensimmäinen asemakaava on vuodelta Siinä nykyisten kerrostalokorttelien alue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2005 asemakaavan muutoksen, jolla Hopeakanavankadun kanava-alueeseen rajoittuvat tontit osoitettiin asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Nyt ehdotuksena nähtävillä ollutta kaavamuutosta alettiin laatia rautatien lisäraiteiden tilantarpeen huomioon ottamiseksi. Radanvarsitontin pienentyminen kompensoidaan kasvattamalla tonttitehokkuutta. Osayleiskaava toimii ohjeena asemakaavoja laadittaessa. Asuinkerrostalojen osoittaminen kanavan etelärannalle on vuonna 2013 voimaan tulleen Lempäälän keskustan osayleiskaavan mukaista. Kanavan rannan ulkoilureitti ja yhteys Hopeakanavankadulta rantaan säilyvät asemakaavan muutoksessa. Radanvarsialueen virkistyskäytön ongelmana on liikenteen aiheuttama melu. 4

19 6. Kydenin perikunta, Alli ja Timo Kyden Muistutus Vastustan kaavaehdotuksessa esitettävää tilan varaamista 6- ja 12-kerroksisille kerrostaloille. Perustan vastustukseni siihen että Sulkola on alunperin kaavoitettu omakotialueeksi ja nyt sinne on jo rakennettu huomattavan monta kerrostaloa. Liikenne Hopeakanavankadulla on lisääntynyt huomattavasti ilman mitään liikennejärjestelyjä. Aiemmista kaavamuutoksista johtuen tie on liian kapea, jotta siihen saataisiin tarvittava tila kävely ja kevyelle liikenteelle. Lisäksi ei ole perusteltua rakentaa näin tiheästi omakotialuetta. Vastine Hopeakanavankadun kanava-alueeseen rajoittuvat tontit eivät ole koskaan olleet pientaloaluetta. Hopeakanavankadun ensimmäinen asemakaava on vuodelta Siinä nykyisten kerrostalokorttelien alue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2005 asemakaavan muutoksen, jolla Hopeakanavankadun kanava-alueeseen rajoittuvat tontit osoitettiin asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Nyt ehdotuksena nähtävillä ollutta kaavamuutosta alettiin laatia rautatien lisäraiteiden tilantarpeen huomioon ottamiseksi. Radanvarsitontin pienentyminen kompensoidaan kasvattamalla tonttitehokkuutta. Osayleiskaava toimii ohjeena asemakaavoja laadittaessa. Asuinkerrostalojen osoittaminen kanavan etelärannalle on vuonna 2013 voimaan tulleen Lempäälän keskustan osayleiskaavan mukaista. Hopeakanavankatua levennetään korttelin 16 kohdalta, jotta kadun varteen voitaisiin rakentaa erillinen kevyen liikenteen väylä. Asemakaavassa tehdään kuitenkin vain katualueiden aluevaraukset. Katujen yksityiskohtainen toteutus suunnitellaan erikseen. 7. Joanna Ojala Muistutus Halusin lähestyä teitä asemakaava 7014 kanavanvartta koskien. Hopeakanavankatu on todella huonossa kunnossa. Nykyisten kerrostalojen myötä liikenne on lisääntynyt huomattavasti. Itselläni on 2 pientä lasta ja joka ikinen päivä saa pelätä ettei kumpikaan mene lähellekään tietä. Tiessä on paljon kuoppia, joita on täytetty monta kertaa täysin tuloksetta. Kaiken lisäksi ajonopeudet kasvavat tiellä yllättävänkin suuriksi. Mitä tälle asialle on suunniteltu tehtävän? Tämä tie ei meidän mielestämme pysty palvelemaan sitä ihmismäärää ja liikennettä mitä olette tänne vielä suunnitelleet. Olemme jo nyt kärsineet rakennusten aiheuttamista raskaasta liikenteestä ja loppua ei näy. On kohtuutonta ajatella että tämä tie kestää uudetkin rakentamiset. Tienpinta, pöly ja ajonopeudet on saatava kuriin mahdollisimman pian. Vastustamme uusia rakennuksia, koska alue ei ole turvallinen suuren liikenteen vuoksi. Hopeakanavankatu ei palvele niin suurta liikennettä. Vastine Hopeakanavankatua levennetään korttelin 16 kohdalta, jotta kadun varteen voitaisiin rakentaa erillinen kevyen liikenteen väylä. Asemakaavassa tehdään kuitenkin vain katualueiden aluevaraukset. Katujen yksityiskohtainen toteutus suunnitellaan erikseen. Palaute on toimitettu kunnossapitopäällikkö Antti Jokelalle liikenneturvallisuusasiana. 5

20 8. Marja-Leena, Per-Olof, Jan-Henrik, Hans-Erik ja Carl-Johan Rydstedt, Ingela Magnusson Muistutukset 1-4, Muistutus 1 Virheellinen informaatio lähimmille rajanaapureille tiedottamisen yhteydessä kaavaehdotusten nähtävillä pitäminen Lempäälän kunnan palvelupisteessä päivätyn kirjeen mukaan Lauantaina, sunnuntaina ja vappupäivänä sekä ainoastaan yhtenä arkipäivänä ja lisäksi kirjallisen muistutukset olisi esitettävä jo saman päivän aikaan eli tiistaina 2.5. Myöskin vuosi oli väärä 2016! Näin suurissa suunnitelmissa vaadittaisiin hieman tarkempaa informaatiota, jos lähinaapureiden mielipiteillä on ylipäätään minkäänlaista merkitystä. Torstaina kaavoitusarkkitehti Soili Lampiselle soittaessani sain selitykseksi, että LV-sanomissa oli ollut ilmoitus kaavaehdotuksen nähtävilläolosta jo lähtien. Valitettavasti kaikille ei tule paikallislehteä ja lähimpien naapureidemme tavoin luotimme mekin, että virallinen kotiin lähetetty tiedote sisältää myös oikeaa informaatiota, vaikka se meitä kummastuttukin. Nettitietoakaan ei ollut korjattu. Välittömästi perjantaina Lempäälän kunnan palvelupisteessä Sulkolan asemakaavan muutokseen tutustuessamme sekä tekniseltä toimelta kopion saatuamme varmistimme vielä yhdessä teknisen toimen kanssa netissä olevat päivämäärät - väärin oli sielläkin, eli !!! PS. Myös rajanaapureiden muistutus vedoten lisäaikaan! Muistutus 2 Muistutus/vastustus, että pyritään tehostamaan rakentamista asuinrakennusten tonteilla osoittamalla tontit 6- ja 12-kerroksisille kerrostaloille Sulkolan asemakaavaan (omakotialue). Lempäälän kunnan vetovoimaisuus perustuu ennennäkemättömän lumoavaan luontoon, vesistöön ja kanavaan sekä erilaisten asumismuotojen tarjoamiin vaihtoehtoihin. Pientalot ja rauhallisen omakotialueet ovat aina vedonneet tänne muuttaneisiin uudisasukkaisiin ja samalla kautta aikojen houkutelleet entisiä kuntalaisia palaamaan juurilleen. Juuri Sulkola, Halkola ja Haurala kuuluvat näihin mainostettaviin ja turvallisiin omakotialueisiin. Kyseisten alueiden luonne ja idyllisyys tulisi tyystin katoamaan, jos kunnan nykyisen rakennusbuumin lisäksi vielä nämä monikerroksiset pilvenpiirtäjät (12-kerroksinen kerrostalo lähimpänä rajanaapurina?!?) istutetaan tyypilliselle pientaloalueelle. Lääniä ja tontteja pitäisi riittää muuallakin ilman, että joka suuntaan kanavanrannalle ja varrelle nousee betonimuureja ja autotallirumiluksia sotkemaan tyypillisen omakotialueen luonnon ja luonnon rauhan. Myöskään kerrostalojen rakentamisesta aiheutuneita haittoja ja ongelmia ei mielestämme ole huomioitu: esim. viemäröinti (haitat alkavat näkyä juuri meidän Hopeakanavankadun alapään okt:ssa), tiet (jotka Hopeakanavankadulla jo nykyisten rakennusprojektien seurauksena ovat täysin ala-arvoisessa kunnossa jne). Kaavoitusarkkitehti Soili Lampisen mukaan kyseiset ongelmat olisi otettava esille muiden asianosaisten henkilöiden kanssa. Mielestämme kokonaisuuden olisi oltava valmiiksi mietittynä ennen kuin tontit uusille 6- ja 12- kerroksille taloille pystytään osoittamaan. Yhteistyö puuttuu ja uusia probleemoita tulee koko ajan. Jo nykyisellään Hopeakanavankadun ylivilkas liikenne ja pölyävä tie on hengenvaarallinen meille 6

21 kaikille, mutta erityisesti lapsillemme, lapsenlapsillemme ja lemmikeillemme. Yhtäkään emme halua menettää! Nykyinen tie suunniteltiin vain pientaloasukkaiden tarpeita ajatellen - jo nykyisten Kanavanrannan kerrostalojen liikenne oli alun perin suunniteltu johdettavan muuta kautta!! Nykyisellään tarvittaisiin suursatsaus kanavan varrelle ja sen luontoon, jos kanavan entinen lumo ja eksoottisuus tekisivät Lempäälästä vetovoimaisemman - ei suinkaan 12-kerroksisen betonihirviön suunnitteluun ja sen tuomiin ongelmiin. Kunnan asukkaiden hyvinvointia taajaan ja korkealle rakentamalle ei ainakaan edistetä. Nykyajan kiireiset ihmiset haluavat myös tilaa hengittää ja nauttia rauhallisesta luonnosta, koska se täällä Lempäälässä vielä toistaiseksi olisi mahdollista. Muistutus 3 Esitetyn asemakaavaehdotuksen energiakeskuksen sijaintipaikka olisi täysin järjenvastainen sijoitusvaihtoehto ja tiedostettu välitön lääketieteellinen terveysriski ympärillä olevien omakotitalojen asukkaille. (Liite 1) Mikä tarkoitus olisi sijoittaa energiakeskus keskelle omakotitalo-/pientaloaluetta ja pahimpana vaihtoehtona lähimmäksi juuri omaa tonttirajaani? Sähköistetty rataosuus toisella puolen ja energiakeskus toisella merkitsisi erittäin suurta terveydellistä vaaraa. Kaikkien lääketieteellisten tutkimusten perusteella elimistömme ei kestä kyseisessä elektromagneettisessa kentässä elämistä vaan sairastumisriski syöpään ja sähköallergiaan olisi mitä ilmeisin seuraus. Nykytutkimusten perusteella esim. päiväkotien suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä kyseinen suunnitelma ei koskaan menisi lävitse. Kuka vastaa ja kantaa vastuun meidän lapsiemme ja lastenlapsiemme hyvinvoinnista, sairastumisista ja kuolemista, koska kyseisiä suurriskitekijöitä ei nykyään edes kyseenalaisteta. Kukaan nykynuori ei uskaltaisi altistaa omia lapsiaan tällaisille varmoille terveydellisille vaaroille ja riskitekijöille!!! Ehkäpä tämä onkin keino saada pientaloasutus häviämään, jotta voidaan taas rakentaa entistä suurempia pilvenpiirtäjiä Muistutus 4 Koskien rautatien lisäraiteiden rakentamista varten, jonka jätimme jo huhtikuussa 2011 (liite 1) pätee kokonaisuudessaan edelleen ja toivomme muistuttamiemme asioiden huomioonottamista ja käsittelyn asianmukaisella tavalla Sulkolan (Kanavanvarsi) asemakaavan muutosehdotuksia käsiteltäessä. LIITE 1 (lyhennelmä) Liite 1 on Lempäälän keskustan osayleiskaavan muutosehdotuksen yleisötilaisuudessa Marja-Leena Marttila-Rydstedtin, Per-Olof Rydstedtin, Jan-Henrik Rydstedtin, Hans-Erik Rydstedint, Carl-Johan Rydstedtin ja Ingela Magnussonin nimissä jätetty muistutus. Allekirjoittajana on Marja- Leena Marttila-Rydstedt, jonka omistama kiinteistö Jukola 7:85 sijaitsee osoitteessa Hopeakanavankatu 5. Muistutuksessa on tuotu esille seuraavia asioita: Rautatien lisäraiteiden aluevarauksen tarpeellisuus on kyseenalainen, koska toteutuksesta ei ole tietoa, eikä VR:llä ole määrärahoja lisäraiteiden rakentamiseen. Lisäraiteista on puhuttu jo 60-luvulta lähtien (50 vuotta), eikä toteutuksesta ole vieläkään tietoa. Kahta lisäraidetta ei tulla rakentamaan ainakaan lähimpien vuosikymenien aikana. 7

22 Vastine Muistutus 1 Lisäraiteiden aluevarauksesta muodostuisi rasite kiinteistölle Jukola 7:85, samoin monille muille omakotitonteille, ja se laskisi kiinteistön arvoa ja motivaatiota pitää rakennuksia kunnossa. Mikä on kunnan ja VR:n vastuu ja korvausvelvollisuus? Miksi juuri Lempäälä haluaa virallistaa lisäraiteiden suunnitelmat kaavasuunnitelmiinsa? Jos suunnitelma on virallisella paperilla, se on todellisuutta, vaikka toteuttaminen olisikin utopiaa. Rautatieliikenteen melu muodostaa jo nykyisellään huomattavan haitan Lempäälän radanvarren omakotiasukkaille. Melusuositukset ylittyvät jo nyt ulkoalueilla suojaistutuksista huolimatta. Mitä melunvaimentamisen toimenpiteitä on suunniteltu nykytilanteessa, ja kenellä on vastuu? Mitkä meluntorjunnan keinot osoitetaan ja myös toteutetaan asemakaavoituksessa? Naapureille lähetetyssä tiedotuskirjeessä oli valitettavasti väärä nähtävilläolopäiväys. Kuulutuksessa ja nettisivuilla päivämäärät olivat oikein. Palvelusihteeri Merja Virtasen mukaan kaksi Kanavanrannan naapureiksi esittäytynyttä naishenkilöä kävi Lempäälän kunnan palvelupisteessä perjantaina aamupäivällä tutustumassa Kanavanrannan asemakaavaehdotuksen materiaaliin. Asiakirjoja oli tutkittu paperilta. Virtasen mukaan kaavan Internet-sivuja ei katsottu, eikä todettu siellä väärää päivämäärää. Suunnitteluavustaja Kimmo Viertolan mukaan päivämäärät ovat kaiken aikaa olleet nettisivulla oikein. Tiedotuskirjeessä olleen virheellisen päivämäärän vuoksi myös myöhässä tulleet muistutukset otetaan huomion. Muistutus 2 Suunnittelualue on pitkään ollut voimakkaasti ihmisen vaikutuksen alainen. Sen rakentamattomien osien ilme on pusikoitunut ja hoitamaton. Sillä ei ole luonnontilaista ympäristöä eikä erityisiä luonto- tai maisema-arvoja. Sulkolan halki kulkee kolme vilkasliikenteistä liikenneväylää, Viialantie, Turuntie ja rautatie. Aluetta ei voida ainakaan melutilanteensa puolesta pitää rauhallisena, sillä kanavanvarren asemakaavan muutoksen yhteydessä tehty meluselvitys osoittaa melun ohjearvojen ylittyvän huomattavasti monin paikoin rautatien ja Turuntien välisellä pientaloalueella. Kerrostalotonteilla pystytään rakennuksilla ja aidoilla rajaamaan riittävän hiljaisia ulkooleskelualueita. Lempäälän Vesi on kaavaluonnosvaiheessa antanut lausunnon, jonka mukaan olemassa oleva vesihuoltoverkosto palvelee hyvin asemakaavan muutoksen mukaista rakentamista. Viemäröinti ei siis ole ongelma. Hopeakanavankatua levennetään korttelin 16 kohdalta, jotta kadun varteen voitaisiin rakentaa erillinen kevyen liikenteen väylä. Asemakaavassa tehdään kuitenkin vain katualueiden aluevaraukset. Katujen yksityiskohtainen toteutus suunnitellaan erikseen. 8

23 Asemakaavan muutos ei olennaisesti lisää liikennettä voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Hopeakanavankadun kanava-alueeseen rajoittuvat tontit eivät ole koskaan olleet pientaloaluetta. Hopeakanavankadun ensimmäinen asemakaava on vuodelta Siinä nykyisten kerrostalokorttelien alue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2005 asemakaavan muutoksen, jolla Hopeakanavankadun kanava-alueeseen rajoittuvat tontit osoitettiin asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Nyt ehdotuksena nähtävillä ollutta kaavamuutosta alettiin laatia rautatien lisäraiteiden tilantarpeen huomioon ottamiseksi. Radanvarsitontin pienentyminen kompensoidaan kasvattamalla tonttitehokkuutta. Osayleiskaava toimii ohjeena asemakaavoja laadittaessa. Asuinkerrostalojen osoittaminen kanavan etelärannalle on vuonna 2013 voimaan tulleen Lempäälän keskustan osayleiskaavan mukaista. Muistutus 3 Asemakaavaehdotuksessa on varattu 56 m²:n suuruinen energiahuollon alue (EN) puistomuuntamoa varten. Aluevaraus on myös voimassa olevassa asemakaavassa. Alueen käyttötarkoitus käy ilmi kaavaselostuksesta. Muuntamot sijoitetaan lähelle sähkön kuluttajia. Rakennuksiin sijoitetut kiinteistömuuntamot voivat olla aivan asuntojen vieressä. Niiden magneettikentän vaikutusta ihmisten terveyteen on käsitelty mm. RY Rakennustieto -lehdessä 1/2006 ja Duodecim terveyskirjastossa. Molemmissa todetaan, että muuntamon aiheuttama magneettikenttä on varsin paikallinen. Se vaikuttaa muutamien metrien alueella (3-5 metriä). Muistutus 4 ja liite Lempäälän halki kulkeva rautatie on osa Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-pääradasta. Pääradan kehittäminen on valtakunnallinen hanke. Kaikkien radanvarsikuntien on maankäytön suunnittelussa varauduttava lisäraiteiden rakentamiseen. Valtio lunastaa lisäraiteiden rakentamiseksi tarvittavat alueet. Kiinteistö 7:85 tai muut pientalotontit eivät kuulu Kanavanvarren asemakaavan muutoksen suunnittelualueeseen. Kanavanvarren asemakaavoituksen yhteydessä otetaan kantaa raideliikenteen aiheuttama melun torjuntaan vain kaavamuutosalueen osalta. 9. Raija ja Jaakko Sainio Muistutus Vastustamme kaavaehdotuksessa esitettävää tilan varaamista 6- ja 12-kerroksisille kerrostaloille. Vastustuksemme perustuu kahteen pääkohtaan: 1. Liikennejärjestelyt Alue on alunperin kaavoitettu omakotialueeksi, jolle johtava tie ja liikennejärjestelyt ovat sen mukaiset. Nyt alueelle on jo rakennettu sekä 2-kerroksisia Luhti-taloja että 5-kerroksisia kerrostaloja, mutta tielle ei ole tehty mitään. Liikenne Hopeakanavankadulla on lisääntynyt huomattavasti, huomioimatta asukkaiden turvallisuutta. 9

24 2. Liian ahtaasti rakennettu kanava-alue Kanava-alue on ollut ulkoilu ja virkistysaluetta Sulkolassa asuville. Viimevuosina kanava-alueelle on rakennettu jo huomattavan paljon taloja, jotka ovat lisänneet liikennettä olemassa olevalla tiellä ja vähentäneet ulkoilualuetta/ autoista vapaata aluetta. Lopuksi haluamme erityisesti vastustaa 12-kerroksisen talon rakentamista alueelle, joka on suunniteltu omakotialueeksi. Vastine Hopeakanavankadun kanava-alueeseen rajoittuvat tontit eivät ole koskaan olleet pientaloaluetta. Hopeakanavankadun ensimmäinen asemakaava on vuodelta Siinä nykyisten kerrostalokorttelien alue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2005 asemakaavan muutoksen, jolla Hopeakanavankadun kanava-alueeseen rajoittuvat tontit osoitettiin asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Nyt ehdotuksena nähtävillä ollutta kaavamuutosta alettiin laatia rautatien lisäraiteiden tilantarpeen huomioon ottamiseksi. Radanvarsitontin pienentyminen kompensoidaan kasvattamalla tonttitehokkuutta. Asemakaavan muutos ei aiheuta olennaista liikenteen lisääntymistä voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Kanavan rannan ulkoilureitti ja yhteys Hopeakanavankadulta rantaan säilyvät asemakaavan muutoksessa. 10. Kari Suominen Muistutus Kiinteistöni (7:91) viereiselle tontille pohjoisen puolelle kortteliin 1 suunnitelmissa oleva ja toteutuessaan muutaman metrin päähän rajasta sijoittuva kerrostalo aiheuttaisi huomattavaa elinympäristöni laadun heikkenemistä. Yksityisyyden väheneminen aiheutuisi näkymän parvekkeilta ja ikkunoista ollessa suoraan takapihalleni, mikä lopettaisi lähes kaiken aktiviteetin takapihallani. Lisäksi Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co:n massoitteluluonnoksessa (liitteet, kaikki_ liitteet_ehdotus.pdf) tontille tarkoitettu rakennus on vielä piirretty sijoittumaan viistoon alueella jo olevaan korkeaan rakennuskantaan nähden niin, että etelänpuoleinen julkisivu osoittaa muusta rakennuskannasta poiketen paremminkin lounaaseen kuin etelään, mikä on omiaan vielä lisäämään näköyhteyttä pihalleni. Rakennuksen sijoittaminen julkisivu täysin etelään toisi osaltaan hieman helpotusta asiaan. Tulevan kerrostalon tontilla ohjeelliseksi leikki- ja oleskelualueeksi varatun osan kohdalla on luonnonvaraista täysikasvuista puustoa yhteisen rajan molemmin puolin. Tämän puuston säilyttäminen toisi luontaista, valmiiksi maisemoitua ja riittävän korkeaa näkösuojaa. Koska voin osaltani vaikuttaa vain omalla tontillani olevan puuston säilymiseen, tulisi kaavaa tarkentaa niin, että puusto säilytettäisiin koskemattomana myös naapuritontilla. Liitteet 1 jossa kaavakarttaan vihreällä rajattu oma tonttini 7:91. Punaisella merkitty säilytettäväksi halutun puuston sijainti. 10

25 Vastine Kerrostalotontin eteläpuolisella omakotitontin omalla alueella on melko runsas suojaava puusto. Asemakaava edellyttää, että kerrostalotontin reunalle istutetaan puurivi. 11