Lahden Rudolf Steiner koulun. perusopetuksen opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Lahden Rudolf Steiner koulun perusopetuksen opetussuunnitelma Hyväksytty opettajainkokouksessa Hyväksytty koulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksessa

2 1 Sisällys 1. OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman lähtökohdat Opetussuunnitelman sisältö Opetussuunnitelman tehtävä 3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuksen rakenne Oppilaaksi ottaminen Koulun hallinto Koulun toiminnan arviointi ja kehittäminen 6 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Opetusmenetelmät ja työtavat 8 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Taideterapia Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustavan perusopetuksen toiminta huolto ja turvallisuuden edistäminen huolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 29

3 2 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Vieraat kielet 52 Englanti A-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto 73 Biologia 73 Maantieto Fysiikka ja kemia 81 Fysiikka 81 Kemia Terveystieto Uskonto 89 Evankelisluterilainen uskonto 89 Kristiyhteisön uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö 117 Käsityö, tekninen työ 118 Käsityö, tekstiilityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet 129 Saksa, valinnainen A-kieli Oppilaanohjaus 134 TET-jakso Tietojenkäsittely Steinerpedagogiset oppiaineet 136 Eurytmia 136 Muotopiirustus ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset Muutoksenhaku LÄHDEKIRJALLISUUS 147

4 3 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman lähtökohdat Lahden Rudolf Steiner -koulu on 12-vuotinen steinerpedagogiikkaa toteuttava, yleissivistävä yhtenäiskoulu, johon kuuluvat esiluokka, perusopetuksen luokat ja lukio. Perusopetuksen luokat 1-9 toimivat perusopetuslain ja lukioluokat lukiolain alaisena. Steinerkoulun perusopetusta ohjaavat päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 opetuksen järjestäjän, Lahden Rudolf Steiner -koulun Kannatusyhdistys ry:n, hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opetuksen perustana ovat lisäksi steinerkoulujen yleiset lähtökohdat ja kansainvälinen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelman laadinnasta vastaa opettajakunta. Opetussuunnitelman hyväksyy opettajakunnan esityksestä Lahden Rudolf Steiner -koulun Kannatusyhdistyksen johtokunta. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Opetussuunnitelma sisältää Opetushallituksen määräämät perusopetuslain 14 :n mukaiset perusopetukseen perusteissa määräämät sisällöt. 1.2 Opetussuunnitelman tehtävä Steinerpedagoginen opetussuunnitelma on kokonaisuus, johon sisältyy esiopetus, perusopetus ja lukio. Koulun erityistehtävän mukaisesti opetussuunnitelma on steinerpedagogisen opetuksen toteuttamisen ja kehittämisen suunnitelma. Opetussuunnitelman menetelmällisenä lähtökohtana on oppimis- ja kasvuvirikkeiden tarjoaminen kehitykseen nähden oikeaan aikaan. Opetussuunnitelman menetelmällinen luonne ja opettajalle kasvattajana jätetty vapaus edellyttävät, että opettajat mieltävät oppiaineksen myös kasvuvirikkeeksi, ymmärtävät oppilaan kokonaistilanteen ja etsivät eri tilanteissa kehityksen kannalta oikeita opetuksen ja kasvun virikkeitä. Kasvatustieto muuttuu menetelmätietona kasvatustaiteeksi, oppimis- ja kasvuvirikkeiden luomiseksi. Luokanopettajavaiheessa luokilla 1-8 opetusta antavat pääosin luokanopettajat. Kaikilla luokkaasteilla on myös aineopettajia. Yhdeksännellä luokalla on luokanvalvoja ja opetuksesta vastaavat aineopettajat.

5 4 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti opetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetuksen tulee edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri huomioiden kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kulttuurin monipuolistuminen. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurien välistä ymmärtämystä edistetään. Lisäksi Lahden Rudolf Steiner -koulun arvopohjassa painottuu yksilöllisyys ja yhteisöllisyys. Yksilöllisyyden kunnioittamiseen sisältyy erilaisuuden ymmärtäminen, ihmisoikeudet ja tasa-arvo, yhteisöllisyyteen demokratia ja vastuullisuus. Eettiset, ekologisen ja kestävän kehityksen arvot liittyvät luonnon ja ympäristön säilyttämiseen ja kehittämiseen. Opetussuunnitelman perustana ovat klassiset arvot totuus, kauneus ja hyvyys: pyrkimys tiedossa totuuteen, tunteessa kauneuteen ja teoissa hyvyyteen. Opetuksessa kiinnitetään huomiota selkeän ja kriittisen ajattelun, tasapainoisen tunne-elämän sekä yksilön aloitteellisuuden ja toiminnallisuuden kehittämiseen. Taustalla on ajatus, että ihmisen moraali, luovuus ja viisaus eivät kehity ulkoisten määritelmien ohjaamina, vaan sisäisistä lähteistä. Arvopohja sisältää myös aatteet vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta Rudolf Steinerin yhteiskunnallisten ajatusten pohjalta. Opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Steinerkoulu ei ole elämänkatsomuksellinen koulu, vaan sillä on koulun erityistehtävän mukaisesti tehtävänään steinerpedagogisen opetuksen toteuttaminen ja kehittäminen. Filosofisesti steinerpedagogiikan taustalla vaikuttavat Rudolf Steinerin tutkimukset ja antroposofinen hengentiede. Näitä ei oppilaille koulussa opeteta. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuunkykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksella on kasvatuksellinen ja opetuksellinen tehtävä. Yksilön persoonallisuuden kehitys tapahtuu vaiheittain ja opetus antaa mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja sekä saada valmiudet jatko-opintoihin. Opetus tukee oppilaiden kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Opetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja.

6 5 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Yhteisesti pyritään siihen, että kouluyhteisö olisi turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava ja ystävällinen. Koulupäivä pyritään suunnittelemaan niin, että se tarjoaa mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Perusopetuksessa edistetään kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Yhteisöllisyyteen pyrkivä koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. 2.4 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelmassa. Oppiainekohtaisesti määritellään mitä oppilas alaluokkien aikana keskimäärin osaa ja päättöarviointiin on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus. Tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Steinerkoulun opetussuunnitelma poikkeaa joiltakin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Poikkeamat on merkitty symboleilla. Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa huomioidaan varhaiskasvatuksen antamat valmiudet. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8-9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen. 9. luokan suoritettuaan oppilas saa perusopetuksen päättötodistuksen. Arviointikriteerit ovat perusopetusvaiheen jälkeen samat kuin peruskoulun 9. luokan päättötodistuksessa. Kun steinerkoulun 9. luokan oppilas on suorittanut perusopetuksen oppimäärän ja hänellä on valmiudet sekä motivaatio jatkaa steinerkoulun lukiossa, hän voi jatkaa opintojaan ilman erillistä hakua.

7 6 2.5 Oppilaaksi ottaminen Ensimmäiselle luokalle ilmoitetaan kouluun täyttämällä ilmoittautumislomake ja palauttamalla se kansliaan. Ennen ensimmäisen kouluvuoden alkamista oppilaspaikka vahvistetaan ja koulutulokas kutsutaan vanhempineen haastatteluun. Haastattelun tarkoituksena on tutustuminen sekä oppilaan opiskelusta, oppimisesta ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista keskusteleminen. Haastattelun jälkeen opettajakunta päättää oppilaaksi ottamisesta. Oppilaaksi ottamisesta ohjeistetaan koulun johtosäännössä. Muille luokille Ennen oppilaaksi ottamista on haastattelu, johon kutsutaan oppilas vanhempineen. Haastattelun tarkoituksena on tutustuminen sekä oppilaan opiskelusta, oppimisesta ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista keskusteleminen. Saatuaan oppilaan huoltajalta luvan, luokanopettaja tai -valvoja on yhteydessä oppilaan edelliseen kouluun. Haastattelun jälkeen opettajakunta päättää oppilaaksi ottamisesta. 2.6 Lahden Rudolf Steiner -koulun hallinto Lahden Rudolf Steiner -koulu on valtionapua saava yksityinen koulu, jota Lahden Rudolf Steiner - koulun Kannatusyhdistys ry. ylläpitää ja tukee. Koulutuksen järjestäjänä toimiva Lahden Rudolf Steiner -koulun Kannatusyhdistys ry. vastaa sille opetuksenjärjestämisluvassa ja koululainsäädännössä annettujen tehtävien hoidosta. Koulun hallinnosta huolehtivat opettajakunta ja johtokunta. Johtokunta päättää talous- ja henkilöstöhallintoa koskevat asiat ja opettajakunta kasvatukseen ja opetukseen liittyvät asiat. Toiminnassa noudatetaan lainsäädäntöä ja johtosäännössä määriteltyjä periaatteita. Johtosääntö on luettavissa koulun kotisivuilta Hallinnollinen vastuu jakautuu asiantuntemusta ja lähidemokratian periaatetta noudattaen. Opettajakunta ja johtokunta toimivat yhteistyössä. Koulun johtokunta muodostuu Kannatusyhdistyksen hallituksesta, opettajakunnan edustajista sekä Lahden kaupungin edustajista. Opettajakunta muodostuu koulun vakituisista opettajista. Valtionavun lisäksi vanhempien taloudellinen tuki on suositeltavaa. Vanhemmat keräävät varoja järjestämällä erilaisia varainhankintaprojekteja ja keräyksiä. 2.7 Koulun toiminnan arviointi ja kehittäminen Koulun arviointi on jatkuva prosessi. Opettajakunnalle kuuluu opetukseen ja kasvatukseen liittyvien töiden arviointi, johtokunnalle henkilöstöhallinnon ja taloudenhoidon arviointi. Tärkeää on myös koulun eri toimijoiden yhteistyön sekä verkostoyhteistyön arvioiminen. Arvioinnin tavoitteena on löytää rakentavia ja kehittäviä työtapoja. Arviointi- ja kehittämistyö edellyttää kiinnostusta, rohkeutta antaa palautetta ja ottaa sitä vastaan sekä kykyä uudistua. Oppilaat arvioivat koulua ja opetusta osana koulutyötään ikäkaudelleen ominaisilla tavoilla. Oppilaiden oppimista arvioidaan ainekohtaisesti, koulukohtaisesti ja mm. oph:n tutkimushankkeiden kautta. Vanhemmat antavat palautetta ja arvioivat kouluyhteisön toimintaa yksilöllisten tai/ja yhteisöllisten yhteistyömuotojen kautta. Sisäisen arvioinnin lisäksi koulu voi olla mukana muissakin arvioinneissa. Tarpeen mukaan voidaan käyttää myös ulkopuolisia arvioitsijoita.

8 7 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Perusopetuksen perusteiden mukaan oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan, vertaisryhmän tai muun ryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen tulee kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Steinerkoulun opetussuunnitelma pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka keskeisenä perustana on ihmisyys ja inhimillinen kasvu. Kasvun tavoitteena on ajattelevaksi, tuntevaksi, toimivaksi ja sosiaaliseksi ihmiseksi kasvaminen muuttuvissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Koulukasvatuksen tavoitteita, muotoa ja sisältöä pohdittaessa nojaudutaan steinerpedagogiikan kuvaan ihmisestä ja hänen kehityksensä lainalaisuuksista. Tämä ihmiskuva antaa kasvattajalle ja pedagogiikalle kokonaisvaltaisen lähtökohdan, joka liittää tavoitteet kasvatustekoihin. Opetus vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden yksilöllisyyden kehittymiseen kasvatustavoitteiden suunnissa. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöön kuuluvat oppimiseen liittyvä fyysisen ympäristö sekä psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuus, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Koulun oppimisympäristö pyrkii edistämään oppimista, henkilökohtaista hyvinvointia ja sosiaalista kasvua. Oppilaat opetetaan jakamaan vastuuta oman ympäristönsä muokkaamisesta ja hoitamisesta kulloistenkin taitojen ja mahdollisuuksien mukaan. Lahden Rudolf Steiner -koulu toimii Lahdessa, Jalkarannan kaupunginosassa arkkitehti Pauli Lindströmin suunnittelemassa koulurakennuksessa. Rakennus on suunniteltu aisteja hoitavaksi ja virittäväksi. Myös sisätiloihin on tuotu luontoa ja esteettisyyttä väreillä, kalusteilla, tekstiileillä ja kasveilla. Piha-alueella on puustoa ja mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin. Läheinen metsä, Tapanilan ulkoilumaastot ja Jalkarannan kenttä tarjoavat monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Yhtenäiskoulumuoto, jossa oppilaat ovat samassa luokkayhteisössä koko kouluajan ja jossa opettajat tuntevat kaikki koulun oppilaat, vahvistaa turvallisuudentunnetta ja ehkäisee osaltaan koulukiusaamista. Jokaisella luokalla on oma kotiluokkansa. Tämä edistää luokan yhteishengen muodostumista. Jokaisen luokan tehtävänä on huolehtia luokkansa toimivuudesta, viihtyisyydestä ja yleisestä siisteydestä. Omien jälkien siivoaminen ja kalusteista huolehtiminen ovat osa tapakasvatusta. Luokkahuoneiden väritys, muoto ja tunnelma tukevat opetusta. Aineluokat on varusteltu työturvallisuutta ja käyttötarkoitusta ajatellen.

9 8 Psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön turvallisuuden ja terveyden vaatimukset koskevat fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja opiskeluun sekä oppimiseen liittyvää ympäristöä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu kaikille. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toiminta ja sen käytännöt rakennetaan tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot. Siihen kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen toiminta kuten juhlat, teemapäivät ja erilaiset tapahtumat. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin, vuorovaikutteinen ja yhteistyötä tukeva niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaat osallistuvat toimintakulttuurin luomiseen ja kehittämiseen. Vuodenaikajuhlien viettäminen juhlistaa kouluvuotta, tuo jatkuvuuden tunteen ja rakentaa yhteisöllisyyden tunnetta. Vuoden juhlia vietetään yhteisesti ja/tai luokittain. Myös vanhemmat voivat mahdollisuuksien mukaan osallistua juhliin ja kouluyhteisön elämään. Fyysisen toimintakulttuurin edellytyksenä ovat koulutilojen terveellisyys ja puhtaus, tarpeelliset opetusvälineet ja opetuksen edellyttämät kalusteet. Järjestyssäännöt on luotu, jotta jokaisen oikeus turvalliseen ja viihtyisään kouluympäristöön toteutuisi. Yhteisiä pelisääntöjä noudattamalla kunnioitetaan muiden työskentelyä ja lisätään työrauhaa. Koulun toimintaa ohjaa vuosittain tehtävä työsuunnitelma. Se sisältää tuntikehyksen, opettajien opetustunnit, vuosikalenterin, työvuoden suunnitelmia ym. Koulun kriisi- ja turvakansiossa esitetään toimintatavat, jotka ohjaavat ennaltaehkäisevää, ylläpitävää ja kriisi- ja ongelmatilanteita korjaavaa ja hoitavaa toimintaa. Yhteisellä koulukiusaamiseen puuttumisen toimintamallilla pyritään ennaltaehkäisemään, ratkaisemaan ja lopettamaan kiusaamistilanteet. Johtosäännössä selvennetään opettajakunnan ja johtokunnan tehtäviä. Kannatusyhdistyksen säännöissä määritetään kannatusyhdistyksen hallituksen tehtävät. kunta-, tukioppilas- ja kummioppilastoiminta ovat oppilaiden yhteisöllisyyttä vahvistavia toimintamuotoja. Vanhemmat osallistuvat itselleen sopivalla tavalla kouluyhteisön toimintaan, esim. luokkatoiminnan, vanhempainneuvoston, steinerpedagogisen työpiirin tai Kannatusyhdistyksen toiminnan kautta. Kouluyhteisössä pyritään yhteistyöhön, johon osallistuvat oppilaat, opettajat, koulun tuki- ja palveluhenkilöstö, oppilashuollon henkilöt sekä oppilaiden huoltajat, koulun johtokunta ja mahdolliset muut tahot. Kaikki kouluyhteisön jäsenet kasvavat ja oppivat sekä yksilöinä että yhteisön jäseninä. Yhteistyötä edistetään tiedostamalla kunkin kykyjä ja taitoja, jotta jokainen voisi löytää oman tehtävänsä yhteisössä ja tuoda siinä esille parastaan. Toimintaa pyritään kehittämään mahdollisimman läpinäkyväksi. 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja

10 9 työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun työskentelyn ja vuorovaikutuksen itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Menetelmät ja työtavat antavat mahdollisuuksia eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja opetetaan 8. luokalla. Opetus tapahtuu pääasiallisesti opettajan, ei oppikirjojen välityksellä. Tärkeä työskentelymenetelmä on vihkotyö. Alaluokilla ei käytetä oppikirjoja, vaan oppilaat työstävät itse opiskeltavaa asiaa työvihkoonsa. Työvihoissa on samat perusasiat, mutta jokainen oppilas tekee työvihkoaan omalla yksilöllisellä tavallaan omien vahvuuksien mukaisesti. Alkuopetus vetoaa erityisesti mielikuvitukseen ja opettaja virittää oppilaiden työskentelyä toiminnallisin työtavoin. Oppimisessa painottuu vielä eläytymisen, jäljittelyn ja tekemisen kautta oppiminen. Monet asiat opitaan liikkeen ja leikin avulla. Työtapana on runsaasti kerrontaa ja jälleenkerrontaa. Alkuopetuksen jälkeen kiinnitetään enenevästi huomiota aistihavaintojen tarkkuuteen. Kädentaitoja harjoitellaan monipuolisesti. Tärkeää on oman toiminnan ohjaaminen, työnteon oppiminen ja harjoittelu. Keskeistä on kiinnostuksen herääminen maailmaa kohtaan. Jokaista oppilasta kannustetaan yrittämään parhaansa. 12. ikävuoden jälkeen oppilailta edellytetään jo hankittujen taitojen ja kykyjen käyttöä. Vaatimusten ja oppilaan edellytysten tulee olla sopusoinnussa opiskelu- ja oppimismotivaation säilymiseksi ja kasvamiseksi. Opetusmenetelmänä on havaitsemisen kautta johtopäätöksien tekeminen. Ajattelu kytketään tarvittaessa vielä vahvasti konkreettiseen, havainnolliseen ja käytännölliseen. Ajattelua harjoitetaan mm. syy-seuraus -suhteiden avulla. Erityisesti matematiikka, luonnontieteet ja historia tarjoavat tähän sisältöjä. Oppilaita rohkaistaan tarkastelemaan omaa oppimistaan ja omia työtapojaan. Perusopetuksen viimeisellä luokalla oppilaat siirtyvät luokanopettajan ohjauksesta aineopettajien opetukseen. Tämä on haasteellinen vuosi. Oppilaita kannustetaan itsenäiseen työhön, jotta motivaatio jatko-opintoihin nousisi oppilaasta itsestään, ryhmä- ja muista paineista vapaana. Perusopetuksen viimeisen vuoden aikana oppilaalle on tarkoitus syntyä kokonaiskuva kaikesta tähän saakka opetetusta. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista.

11 10 kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Erityttämien voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia säätelemällä tilankäyttöä ja ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. ta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta.

12 11 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tuen järjestämisen periaatteet Oppilaalle annettavan tuen ja erityisopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä, lisätä tuen suunnitelmallisuutta ja tehostaa moniammatillista yhteistyötä. Jokaisen oppilaan oikeus on saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat opetusryhmä sekä yksittäisen oppilaan vahvuudet ja kehitysvaiheet. Tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Tuen tarvetta arvioidaan jatkuvasti. Tukitoimissa painotetaan ennaltaehkäisyä ja oikea-aikaisuutta. Tuessa pyritään joustavuuteen ja pitkäjänteiseen suunnitteluun. Tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kodin ja koulun välisen yhteistyön yksi tavoite on löytää kullekin tukea tarvitsevalle oppilaalle sopivia, joustavia ja monipuolisia oppimisen tukikeinoja. 4.1 Yleinen tuki Koulutyö pyritään järjestämään siten, että lapsen hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisössä kiinnitetään huomiota turvallisuuteen ja kouluyhteisön jäsenien väliseen kunnioittavaan sekä ystävälliseen vuorovaikutukseen. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisessa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin kuuluu oppilaiden tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Perustana on koko opetusryhmän voimavarojen ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen hyödyntäminen. Käytössä olevia tuen muotoja koulussamme ovat oppilaanohjaus, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, eriyttäminen ja koulunkäyntiavustajan tai kouluavustajan antama tuki. Yleinen tuki on oppimistaitojen opettamista, opiskelun ohjausta, eriyttämistä, kodin ja koulun yhteistyötä, tukiopetusta, oppilashuoltoa, kerhotoimintaa, aamu- ja iltapäivätoimintaa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaalle, jolla on oppimisessaan tai koulunkäynnissään vaikeuksia. Tuki annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti liittyen oppilaan yleiseen, tehostettuun tai erityiseen tukeen. 4.2 Tehostettu tuki Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki on yleistä tukea vahvempaa, yksilöllisempää ja pitkäjänteisempää tukemista. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tuki järjestetään laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja tarpeiden mukaisesti. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

13 12 Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagoginen arvio Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Pedagogisessa arviossa kuvataan: oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukiratkaisuilla oppilasta voitaisiin auttaa. Oppilaan luokanopettaja, -valvoja tai aineopettaja, jos kyse on yhden oppiaineen pedagogisesta arviosta, vastaa pedagogisen arvion laatimisesta. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagoginen arvio edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tuen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuusuunnitelmaa. Oppimissuunnitelma Oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan, joka on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Se perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppilaan luokanopettaja, -valvoja tai aineopettaja vastaa oppimissuunnitelman laatimisesta yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimissuunnitelma voi olla osa yleistä tukea, mutta se on pakollinen tehostetun tuen aikana. 4.3 Erityinen tuki Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Sen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjaa opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Kaikki perusopetuksen tukimuodot ovat silloin käytettävissä. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä, tai muussa soveltuvassa paikassa. Tärkeää on oppilaan mahdollisuus palata joustavasti erityisen tuen piiristä takaisin tehostetun tai yleisen tuen piiriin. Erityisen tuen päätös Rehtori tekee hallinnollisen päätöksen erityisen tuen antamisesta. Se tarkistetaan ainakin 2. vuosiluokan jälkeen sekä ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä. Päätöksestä on valitusoikeus. Erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä määrätään mm. oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen.

14 13 Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä rehtorin on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai muuta laillista edustajaa sekä hankittava oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten luokanopettaja tai -valvoja hankkii: oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Selvitysten perusteella oppilashuoltoryhmässä tehdään arvio erityisen tuen tarpeesta. Edellä mainittujen kahden selvityksen ja em. arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan. oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän. Erityistä tukea saavalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS erityistä tukea koskevan päätöksen tukemiseksi. Oppilaan luokanopettaja, - valvoja tai aineopettaja vastaa HOJKSin laatimisesta yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. HOJKS tarkistetaan tarvittaessa, vähintään kerran lukuvuodessa. Erityisen tuen antaminen voi sisältää mm. opetushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikä tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. 4.4 Taideterapia Taideterapia pyrkii taiteellisen työskentelyn kautta tukemaan ja vahvistamaan oppilasta. Taideterapiajakson aikana oppilaalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma. Oppilaat tulevat terapiaan vanhempien tai opettajien toivomuksesta. Taideterapiaa antaa koulutettu taideterapeutti.

15 Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Tehostettuun tukeen liittyvä oppimissuunnitelman sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin ne ovat tarpeen oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestämiseksi: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa sekä huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin suunnitelman laatimiseen osallistuneet. Oppimissuunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Se perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittaessa myös muut asiantuntijat voivat osallistua laadintaan. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa ylemmille luokille siirryttäessä. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää osana yleistä tukea, mutta se on aina pakollinen tehostetun tuen aikana Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Oppilaan luokanopettaja, -valvoja tai aineopettaja vastaa HOJKSin laatimisesta ja tarkistamisesta yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittaessa suunnitelma voidaan valmistella moniammatillisena yhteistyönä. HOJKSin tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKSin laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä. HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. HOJKSia muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. HOJKSiin voidaan kirjata kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumisen arvioinnissa. Suunnitelman tulee sisältää mm. seuraavat tiedot sen mukaan kuin ne ovat tarpeen oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestämiseksi: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

16 15 oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi. 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus pyritään aloittamaan heti vaikeuksien ilmetessä ja sillä pyritään ennaltaehkäisyyn. Tukiopetusta järjestetään tarvittavassa laajuudessa. Sitä annetaan oppituntien aikana tai ulkopuolella samanaikaisopetuksena, pienryhmässä, yksilöllisesti. Jokaisella oppilaalla on tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksessa käytetään monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Luokanopettaja, - valvoja tai aineopettaja on tukiopetuksesta yhteydessä oppilaan huoltajaan ja antaa tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä. Luokanopettaja, -valvoja tai aineopettaja arvioi tukiopetuksen riittävyyttä yhdessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa sekä muiden opettajien kanssa. Tukiopetusta voivat antaa kaikki opettajat ja koulunkäyntiavustajat. Tukiopetus yleisen tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista. Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilashuoltoryhmässä, rehtorin johdolla, yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Tukiopetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan oppilashuoltoryhmässä rehtorin johdolla tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet

17 16 ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppimisedellytyksiä ja ehkäistä ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena ja sen tavoitteet sekä sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista oppilaat ja huoltajat saavat tietoa erityisopettajalta. Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osaaikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa. Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Luokanopettaja, -valvoja, aineopettaja tai erityisopettaja arvioi oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä ja oppilas saa tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilashuoltoryhmässä rehtorin johdolla oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta tuesta. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja.

18 17 Erityisopetus järjestetään muun opetuksen yhteydessä tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Oppilaan opiskelua voidaan tukea esimerkiksi keskittymällä vain oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Luokanopettaja tai -valvoja vastaa, että ainekohtaiset HOJKSit on tehty ja ne tarkistetaan. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 :ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.

19 Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista ja lapselle tehdään myös päätös erityisestä tuesta. 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää kodin ja koulun vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Koulun kasvatustyön tavoitteita suunnitellaan ja arvioidaan yhteistyössä opettajien, huoltajien ja oppilaiden kanssa. Huoltaja tukee osaltaan lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Yhteisötason yhteistyömuotoja ovat: Kannatusyhdistys ry., steinerpedagoginen työpiiri, vanhempainneuvosto, luottamustehtävät ja muut tehtävät. Yksilötason yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat, ns. kehityskeskustelut, erilaiset tapaamiset ja keskustelut, retket, leirit ja muut tehtävät. Kodin ja koulun yhteistyö edellyttää aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä huomioidaan perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Tietoa annetaan eri tilaisuuksissa ja kirjallisesti koulun kotisivuilla ja erilaisten tiedotteiden kautta. Yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista opettaja ilmoittaa oppilaan huoltajalle. Koulun antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa mm. koulun kotisivujen kautta ja vanhempainilloissa. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa käydään läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa.

20 19 Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja kehitetään koko perusopetuksen ajan. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Kaikki opettajat vastaavat mielellään vanhempien kysymyksiin oman aineensa osalta. Perusopetusvaiheen aikana vanhempien tärkein yhdyshenkilö kodin ja koulun välillä on luokanopettaja tai -valvoja. Jos vanhemmille on huolta tai kysymyksiä koulunkäyntiin liittyen, hän voi ottaa yhteyttä ensisijaisesti luokanopettajaan tai -valvojaan. huollollisissa asioissa voi ottaa yhteyttä myös rehtoriin, terveydenhoitajaa tai erityisopettajaan. Terveydenhoitajan kautta varataan aika koululääkärille. Jos vanhemmalla on opettajaan liittyviä huolia tai kysymyksiä, hänen tulee ottaa yhteyttä rehtoriin. Talouskysymyksissä otetaan yhteyttä talouspäällikköön. Rehtori tai talouspäällikkö vie asioita tarvittaessa johtokunnan käsittelyyn Ohjauksen järjestäminen Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta koko perusopetuksen ajan. Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä, tavoitteet ja keskeiset sisällöt täsmennetään luvussa Ohjaus osana yleistä tukea Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen. Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle.