KH:n kokoushuone, Asemakuja 2, 4. kerros, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 36 Kokoustiedot Aika torstai klo 18:20-20:15 Paikka KH:n kokoushuone, Asemakuja 2, 4. kerros, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Antti Aarnio, puheenjohtaja Pia Aarrekivi Anitra Ahtola Jyri Airinen Jussi Honkaheimo Raakel Inkeri Maila Lingman-Nukala Seppo Kallunki Teuvo Loman Ville Lappalainen Kari Pajunen Anders Wikholm Riina Nevamäki Pasi Hovi Muut saapuvilla olleet Jaana Jalonen kaupunginhallituksen edustaja, esteellisenä poissa 48 käsittelyn ajan Martti Merra liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja Merja Nordling nuorisopalvelupäällikkö, poistui klo käsittelyn jälkeen Markku Sistonen liikuntapäällikkö, poistui klo käsittelyn jälkeen Jetta Laajarinne markkinointipäällikkö, lautakunnan tiedotuksesta vastaava Tarja Kauppinen henkilökunnan edustaja Paula Pullinen sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 36 Allekirjoitukset Antti Aarnio puheenjohtaja Paula Pullinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Pia Aarrekivi Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8.krs, Espoon keskus

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 36 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 45 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 46 Pöytäkirjan tarkastajan valinta nuorisolautakunnan vuoden 2014 talousarvion 6 lokakuun kuukausiseuranta tilanteesta Lakkautetun säätiön varojen käyttö Hahmajärven leirikeskuksen ja Salitun ulkoilumajan myynti Nuorisopalvelut/ 3. Kohdeavustus Nuorison avustusperiaatteet Espoon liikuntapalveluiden avustusten jakoperusteet 25 vuodelle Lämmitettävän tekonurmen vakiovuorot, oikaisuvaatimus nuorisolautakunnan kokoukset vuonna Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 31

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. nuorisolautakunnan kokous on kutsuttu koolle liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Kokouskutsu on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 11, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätösehdotus Käsittely Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Riina Nevamäki. Nevamäen estyneenä ollessa puheenjohtaja ehdotti Pia Aarrekiveä. Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Pia Aarrekivi.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / nuorisolautakunnan vuoden 2014 talousarvion lokakuun kuukausiseuranta tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Liisa Paavola, puh Pirjo Mutanen, puh Nina Taipale, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra merkitsee tiedoksi liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikön lokakuun kuukausiseurannan tilanteesta Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 nuorisopalvelujen tulosyksikön seuranta tilanteesta nuorisopalveluiden tuloskortti nuorisopalveluiden strategian seuranta Valtuuston neuvottelutoimikunnan pöytäkirjamerkinnät 2014, Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Espoo-strategian ja tuottavuusohjelman toteutuminen Sivistystoimen toimialatasoisten tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutuminen

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 36 Resurssit ja johtaminen -näkökulman tulostavoitteet ovat toimintakatteen toteutuminen vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisesti sekä tuottavuuden paraneminen vähintään yhdellä prosentilla. Ennusteen mukaan toimintakate toteutuu säästötoimenpiteiden ansiosta vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisesti. Tuottavuustavoitteen arvioidaan toteutuvan tasapainotustoimenpiteiden vaikutuksesta. Asukkaat ja palvelut -näkökulman tulostavoitteet ovat koulutuspaikan, lisäopetuksen, muun koulutuksen tai työpajapaikan tarjoaminen kaikille peruskoulun päättäneille sekä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuuden paraneminen (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen). Ns. koulutustakuu toteutuu Espoon, Kirkkonummen, Kauniaisten ja Omnian yhteistyönä. Omnian vaikuttavuus on parantunut valmistuneiden opiskelijoiden entistä paremman työllistymisprosentin ansiosta. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulman tulostavoitteet ovat espoolaisten koululaisten oppimistulosten sijoittuminen valtakunnallisten vertailujen kärkisijoille sekä aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustaminen. Oppimistulokset saadaan loppuvuodesta, joten niihin liittyvän tulostavoitteen toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen ennakkotiedon yhteydessä. Aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustamisen ja perustamista varten tarvittavien päätösten valmistelu on edennyt siten että kaikki valmiudet siirtymiselle ovat olemassa. Sopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja talousarvion luvut on ilmoitettu Omnialle. Sivistystoimen omat resurssit ja johtaminen -näkökulman tavoitteet liittyvät mm. palveluliiketoimen kanssa tehtäviin sisäisiin sopimuksiin, tilojen käyttöasteeseen sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Henkilöstötavoitteet ovat toteutumassa, joidenkin osalta tiedot saadaan kuitenkin vasta v puolella. Asukkaat ja palvelut -näkökulman tavoitteet koskevat mm. lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoiminnan lisäämistä, maahanmuuttajien perusopetuksen järjestämistä sekä sähköisiin ylioppilaskirjoitusiin valmistautumista. Nämä tavoitteet ovat toteutumassa pääosin. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen etenee hyvin, pilottikoulut on varustettu ja lukiolaisille on järjestetty kokeita yoympäristössä. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulman tavoitteet liittyvät mm. Opinmäen palvelukonseptin, Matinkylän palvelutorin palvelukonseptin ja Espoonlahden alueen sivistystoimen palvelukokonaisuuden suunnitteluun. Sivistystoimen omien tavoitteiden edellyttämät toimenpiteet ovat käynnistyneet kaikkien tavoitteiden osalta. Lähes kaikkien tavoitteiden ennakoidaan toteutuvan. Yksittäisten tavoitteiden osalta on lähinnä aikatauluihin liittyviä haasteita. nuorisopalvelujen tulosyksikön tavoitteiden toteutuminen

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 36 nuorisopalveluiden tulosyksikkötasoiset tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutuminen nuorisopalveluiden keskeiset sekä pitkän aikavälin että vuositason kehittämistavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet on kirjattu tuloskorttiin. Strategiaprosessin mukaisesti kuluvan vuoden tavoitteiden toteutumista seurataan lautakuntatasoisesti neljä kertaa vuodessa. Resurssit ja johtaminen näkökulman pitkän aikavälin tavoitteena on, että on kehittää sekä talouden että tilojen tehokasta ja koordinoitua käyttöä. Lisäksi henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan hyvällä johtamiselle ja esimiestyöllä. Vuoden 2014 tavoitteiden osalta esimiestyöhön ja henkilöstöön liittyviä tuloksia saadaan parhaillaan käynnissä olevan Kunta 10 - henkilöstötutkimusten kautta. Nuorisopalveluissa on aloitettu johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojekti, jolla tähdätään erityisesti sairauspoissaolojen vähenemiseen. Käynnissä on myös selvitys johtamisen ja esimiestyön laadusta. Liikuntatilojen kunnossapidon vastuujako tilan omistajan ja vuokralaisen välillä sujuu käytännön tasolla, kiinteistökohtaisia sopimuksia ei ole tehty. Nuorisotilojen ja leirikeskusten osalta tilan omistajan ja vuokralaisen vastuujako on selvillä, olosuhteet - palvelualueen käytännön tason tuesta on suunnitelman teko aloitettu. nuorisopalveluissa on käytössään laajaa tietoa ja mittareita tiedolla johtamisen tueksi. Tulosyksikön ja palvelualueiden seurantamittaristosta ja tunnusluvuista on laadittu kuvaus sekä tulosyksikkötasoisesti että palvelualueittain. Joulukuussa tullaan arvioimaan mittareiden strategialähtöisyyttä ja priorisoimaan keskeisimmät seurattavat mittarit ja tunnusluvut. Avustusten ja vuorojen jakoperusteiden muutokset perustuvat Espoon ja sitä kautta Liikuntapalveluiden tarinaan. Muutoksen tarkoituksena on taata kaikille nuorille mahdollisuus maksuttomaan tai edulliseen harrastustoimintaan. Lisäksi estetään drop out -ilmiötä ja edistetään maahanmuuttajien kotoutumista liikunnan avulla. Muutosesityksen keskeiset periaatteet on esitelty lautakunnalle ja suurille seuroille seminaarissa Muutosesitystä käsitellään marraskuun lautakunnassa. nuorisopalveluiden talous- ja strategiaprosessi on kuvattu ja aikataulutettu. Talouden seurantaa tehdään systemaattisesti ja tilanteesta raportoidaan lautakunnalle suunnitellusti. Asukkaat ja palvelut näkökulman keskeisinä tavoitteina on lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoiminnan lisääminen, liikkumisen aktivoinnin lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Palveluita tuotetaan laadukkaasti ja kehitetään yhdessä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa sekä kumppanuuksia hyödyntäen.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 36 Lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksien ja sosiaalisia verkostoja rakentavan toiminnan lisäämiseksi on tehty liikunta- ja nuorisopalveluissa uusia avauksia sekä kehitetty olemassa olevaa toimintaa. Liikuntapalveluiden lasten ja nuorten maksuton säännöllinen liikuntatoiminta on kartoitettu. Eri toimijoiden maksuton liikuntatoiminnan (koulujen kerhot, seurakunnat, muut toimijat) kartoitus on kesken. Liikuntapalveluiden osittain koordinoimat Wau-kerhot (1-3 luokat) sekä Muuvi-kerhot (4-6 luokat) ovat maksuttomia ja niiden määrää on pystytty lisäämään hallitusti. Kerhojen tarjoamista 7-9-luokkalaisille suunnitellaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa, työ kesken. Kesän Muuvi-lajeina olivat jalkapallo ja pesäpallo. Kesän toimintaa on arvioitu syksyn aikana ja tarkempi arviointi on vielä kesken. Syksyn lajina salibandy jatkaa ja uusina lajeina on alkanut uinti ja koripallo. Nuorisopalveluissa matalan kynnyksen harrastetoimintaan on lisätty rahoitusta. Järjestöille on tarjottu mahdollisuuksia toiminnan järjestämiseen nuorisotiloilla. Toiminnan tarjoajia ei ole löytynyt yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Alueilla on kannustettu kohdennetun pienryhmätoiminnan lisäämiseen nuorisotiloilla. Marraskuussa nuorisopalveluissa käynnistetään yhteistyöprojekti HeSetan ja kumppaneiden kanssa Sateenkaarinuorten vapaa-ajantoiminnan vahvistamiseksi. Nuorisopalvelut osoittaa toiminnalle maksuttoman tilan sekä erikseen sovitusti yhden henkilön työaikaa. Liikkumisen aktivointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja harrastusmahdollisuuksia on lisätty. Ikäihmisten liikunnan osalta on tänä vuonna koulutettu Ulkoiluystäviä yhteensä 51 henkilöä. Ulkoiluryhmiä on lisätty senioreitten liikunta-aamujen muodossa osin oppilaitosyhteistyönä. Ulkoiluryhmätoimintaa on myös kehitetty vuodenaikojen mukaan. Kauppakeskuskävelyryhmä on perustettu Sellon kauppakeskukseen ja Iso Omenan vastaavan pilotointi tehdään marraskuussa. Erityislapsien harrastetoiminnan osalta liikunnanohjaus jatkaa erityislasten kouluyhteistyötä. KULPS- kulttuuri ja liikuntapolun osalta on tehty erityisliikunnan päivitys ja toimintaa lisätty. Nuorisopalveluissa on järjestetty liikuntakerhoja ja kohdennettuja pienryhmiä, joista saadaan lukumääriä syksyn aikana. Kohdennetun pienryhmätoiminnan prosessia on kehitetty raportoinnin osalta ja prosessin kriittiset pisteet on käsitelty. Uudet toimintaohjeet on esittely henkilöstölle syksyllä 2014 ja astuvat voimaan vuoden 2015 alusta. Rakenteilla olevista sekä perusparannettavista lähiliikuntapaikoista Leppävaaraan skeitti / lähiliikunta-alue valmistuu loppuvuonna, Metsämaan skeittialueen laajennus on tehty ja Aarnivalkean koulun kentän lähiliikunta-alue peruskorjataan syksyllä. Lisäksi Leppävaaran ja Matinkylän urheilupuistoissa on otettu käyttöön interaktiiviset jalkapalloseinät. Asukkaiden ja asiakkaiden kuulemiseen on panostettu. Seurayhteistyössä on jatkettu säännöllisiä tapaamisia, ja niiden sisältöä on pyritty

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 36 kehittämään seuratarpeita kuunnellen. Nuorten osallisuuden lisäämiseksi aloitetaan nuorten vertaisryhmätoimintaa. Tällä hetkellä vertaisryhmän testaus on edelleen käynnissä. Nuorten kuulemisen toimintatavat tullaan kartoittamaan ja kuvaamaan tänä syksynä. Helsingin nuorisoasiainkeskuksen toteuttaman nuorten kuulemisprosessin tuloksia hyödynnetään, sillä Espoolaisia vastaajia ollut yli 30%. Nuori Espoobrändin lanseerauksen yhteydessä nuorille järjestetään Voita oma ideasi -kilpailu, jossa nuorilta pyritään saamaan ideoita espoolaisen nuorisotyön kehittämiseen. Lisäksi brändilanseerauksen ohessa järjestetään nuorille ideakiertue (em. 16 tapahtumaa), jossa nuoret pääsevät kertomaan ajatuksiaan espoolaisen nuorisotyön kehittämisestä. Kumppanuus- ja yhteistyön laatuun kiinnitetään huomiota. Syksyn aikana on kartoitettu ja otettu haltuun liikunta- ja nuorisopalveluiden keskeisimpiä kumppanuuksia. Näin on löydettävissä puuttuvat, palveluita oleellisesti tukevat mahdollisesti uudet toimijat. Kumppanuuksien ja yhteistyön kehittämiseksi on meneillään Kouluyhteistyön kehittämisprojekti, johon on saatu jatkorahoitusta saakka ja pilotointi on alkanut tänä syksynä. Liikuntapalvelut sai vuonna 2013 lähes 900 palautetta uusitun sähköisen palautejärjestelmän kautta. Vuoden 2014 tavoitteena on lyhentää järjestelmän kautta tulleiden palautteiden vastaamisaikaa edellisvuodesta. Marraskuun alkuun mennessä palautteita liikunnasta on tullut yli 2200 kpl ja vastausaikoja ei ole onnistuttu lyhentämään. Sähköinen resurssivarausjärjestelmä otettiin käyttöön keväällä venepaikkojen jaossa ja syksyn alussa ohjatun liikunnan ilmoittautumisten yhteydessä. Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön myös tilojen hallinnan osalta tämän vuoden puolella. Järjestelmän käyttöönotossa on ollut ongelmia ja sitä kehitetään edelleen. Henkilöstöä on osallistunut kehittämistyöhön ja samalla kouluttautunut järjestelmän käyttöön. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys näkökulman keskeisinä pitkän aikaväli tavoitteina on tuottaa palveluita kestävän kehityksen periaatteita huomioiden sekä järjestää valtakunnallisesti ja paikallisesti kuntalaisille houkuttelevia kilpailuita, tapahtumia ja leirejä. Liikuntapaikat ja nuorisotilat ovat viihtyisiä vapaa-ajan viettopaikkoja sekä tarjoavat urheilulle ja liikunta elämyksille laadukkaat puitteet. Vuoden 2014 osalta painopisteenä on visuaalisen ilmeen kehittäminen. Liikuntapaikkojen ilmettä on kehitetty mm. uusimalla uimarantojen infotauluja ja saaristovenelaitureiden kylttejä kuntamarkkinoiden SMkisoissa hopeaa voittaneen Espoo Liikkuu brändin rinnalle on luotu Nuorisopalveluiden uusi ilme Nuori Espoo. Nuori Espoo lanseerattiin syyskuussa ulkomainontakampanjana ja 6.9. Espoo Live -tapahtumassa. Uusi ilme tulee näkymään markkinointi- ja viestintämateriaaleissa sekä erilaisissa nuorisotapahtumissa voimakkaasti. Nuori Espoo on vahvasti mukana sosiaalisessa mediassa kuten Facebook ja Instagram.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 36 nuorisopalveluiden tavoitteena on, että Espoossa järjestetään sekä valtakunnallisesti että kuntalaisille houkuttelevia tapahtumia, kilpailuita ja leirejä. Tapahtumien osalta on kiinnitetty huomiota kokonaissuunnitteluun ja otettu haltuun näkyvyyttä eri tapahtumissa. Liikunnallinen monilajileiri pidettiin kesäkuussa yhteistyössä kuuden seuran kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös sosiaalipalveluiden kanssa. Vuonna 2015 järjestetään Espoossa Leppävaarassa Stadium Sports Camp liikunnallinen monilajileiri, joka on suunnattu vuotiaille tytöille ja pojille. Leirin suunnittelu on alkanut. Lasten ja nuorten leiritoiminnan osalta nuorisopalveluissa kesän kurssi- ja leiritoiminta pystyttiin pitämään vuoden 2013 tasolla. Kansainvälisen toiminnan kehittämisen osalta on aloitettu yhteistyön koordinointi pohjoismaiden ystävyyskaupunkien kanssa. Tavoitteena on osallistaa nuoria mukaan kansainväliseen toimintaan. Toimintamenot ja -tulot sivistystoimessa Toimialan tulokertymä oli lokakuun lopussa 38,4 milj. euroa eli 82,5 prosenttia. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 34 milj. euroa eli 76,8 prosenttia. Suomenkielisen opetuksen tulojen arvioidaan ylittyvän noin 0,1 milj. eurolla, johtuen mm. OPH:lta saaduista avustuksista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulojen ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion noin 0,1 milj. euroa, johtuen asiakasmaksutulojen kertymästä ja indeksikorotusten vaikutuksesta. Svenska rum -lautakunnan tulojen ennustetaan jäävän noin 0,2 milj. alle tuloarvion, johtuen päivähoitolasten määrän vähennyksestä syyslukukaudella. nuorisopalvelujen tulojen arvioidaan ylittyvän 0,5 milj. euroa johtuen mm. Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut! -viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektille. Myös edellisenä vuonna päätetyt ja kuluvan vuoden aikana toteutuneet hinnankorotukset ovat tuoneet lisätuloja. Muun sivistystoimen tulojen ennustetaan jäävän noin 3,4 milj. euroa alle tuloarvion, johtuen sivistystoimen liian suuresta tuloarviosta. Tulosyksiköiden tuloarviot on käyttösuunnitelmassa arvioitu realistisiksi ja ylimääräinen tulo-odote on budjetoitu muuhun sivistystoimeen. Toimintatulot (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) jäävät noin 2,9 milj. euroa alle vuoden 2014 muutetun talousarvion. Alitus johtuu sivistystoimen liian suuresta tulo-odotuksesta.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 36 Toimintamenojen kertymä oli 556,6 milj. euroa eli 82,2 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä menokertymäkertymä on 536,9 milj. euroa, 82,2 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 269 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 82,2. Henkilöstömääräraha alittuu ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyvät. Ennusteessa ei ole huomioitu mahdollista lomapalkkajaksotuksen vaikutusta. Sivistystoimen käyttötalouden määrärahojen ilman nettobudjetoituja yksiköitä ennustetaan alittavan muutetun talousarvion noin 3,3 milj. eurolla. Talouden tuottavuus ja tasapainotusohjelman mukaisesti valtuusto vähensi sivistystoimen määrärahoja yhteensä 7,380 milj. euroa, josta 2,380 milj. euroa oli palkankorotuksen ja eläkeperusteisen eläkemaksun teknistä korjausta. Suomenkielisen opetuksen talousarvion ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisena. Muille kunnille maksettavien asiakasmaksujen, väistökuljetusten ja sisäisten palvelujen ostojen mm. aula- ja turvallisuuspalveluiden ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion. Sähköiseen ylioppilaskirjoitukseen sekä muuhun kehittämiseen budjetoitujen määrärahojen ennustetaan alittavan muutetun talousarvion. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarviossa on varauduttu järjestämään päivähoitopaikka lapselle. Syyskuussa oli päivähoidossa yhteensä lasta, mikä oli 21 lasta ennakoitua enemmän. Henkilöstömenojen arvioidaan alittavan muutetun talousarvion noin 5,5 milj. eurolla. Ulkoisten palvelujen ostojen arvioidaan ylittyvän noin 2 milj. eurolla työvoimanvuokrauskustannuksien osalta. Avustusten ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion noin 2,1 milj. eurolla. Ylitys katetaan tulosyksikön menoista. Svenska rum -lautakunnan talousarvion ennustetaan toteutuvan määrärahojen puitteissa. Henkilöstö- sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat - määrärahoja säästyy, koska oppilas- ja lapsimäärät kouluissa ja varhaiskasvatuksessa ovat olleet budjetoituja pienemmät. Sisäiset tietotekniikkakustannukset ylittävät muutetun talousarvion noin 0,7 milj. eurolla. Vaje katetaan lautakunnan määrärahoista. Kulttuurilautakunnan (pois lukien työväenopiston ja kulttuurin nettobudjetoidut) Toimintamenot toteutuvat muutetun talousarvion mukaisina. Nettobudjetoidun työväenopiston määrärahojen arvioidaan ylittyvän menojen osalta 1,3 milj. euroa ja tulojen osalta 1,5 milj. euroa.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 36 Nettobudjetoidun kulttuurin määrärahojen arvioidaan ylittyvän menojen ja tulojen osalta 0,8 milj. euroa. nuorisolautakunnan toimintamenojen ennustetaan alittavan muutetun budjetin noin 0,3 milj. eurolla johtuen sääolosuhteista ja säästötoimenpiteistä. Muun sivistystoimen osalta sisäiset toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 1,5 milj. eurolla johtuen avoinna olevien vakanssien täyttämättä jättämisestä, avustusten pienenemisestä sekä säästötoimista. Investoinnit Aineettomien hyödykkeiden osalta talousarvion ennustetaan ylittyvän noin eurolla johtuen kirjaston ja työväenopiston hankinnoista. Liikuntapaikkojen perusparantamisen ennustetaan toetutuvan talousarvion mukaisesti. Koneet ja kalusto -määrärahojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 0,7 milj. eurolla johtuen suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan viivästyneistä hankkeista sekä ensikertaisen kalustamisen että mm. kuiturakentamisen osalta. Investointituloina on saatu Suomen elokuvasäätiöltä Kannusalin ja Sellosalin elokuvalaitteiston digitalisointiin yhteensä noin euroa. nuorisopalvelujen tulosyksikön menokertymä on 80,7 prosenttia (vuonna ,5 prosenttia). Tulokertymä on 94,8 prosenttia ( ,7 prosenttia). Henkilöstömenojen käyttöprosentti on 84,3 ( ,2 prosenttia). Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) määräraha on muutetun talousarvion mukaisesti 11,3 milj. euroa, josta on käytetty 9,4 milj. euroa, 83,3, prosenttia. Vuonna 2013 määräraha oli 11,6 milj. euroa ja toteuma vastaavana aikana 9,4 milj. euroa, joka oli 80,7 prosenttia määrärahasta. Avustusten käyttöprosentti on 100,4 (vuonna ,8). Nuorisopalvelujen avustukset ylittyvät eurolla, jolla on tuettu Tyttöjen talo-projektia vuonna Käyttösuunnitelmassa määrärahat on huomioitu palvelujen ostojen puolella, sieltä säästyy vastaava määrä. Toimitiloja on veloitettu 82,4 prosentin edestä (vuonna ,5 prosenttia). Vuoden 2014 maanvuokrat on veloitettu kesäkuussa. Kaupungin liikelaitoksen sisäisiin veloituksiin annetut määrärahat eivät tule riittämään, vaan ylittyvät. Sitovia sopimuksia on maksettu 3,2 milj. euroa, 70,0 prosentin verran (vuonna ,1 prosenttia). Koulujen iltavalvontaa on ostettu henkilöstönvuokrausyritys Seurelta 0,5 milj. eurolla, 69,2 prosenttia (vuonna ,9 prosenttia). Kesäseteleitä on lokakuun lopussa lunastettu 513 kappaletta, joka on 57,0 prosenttia (vuonna 2013 seteleitä oli lunastettu vastaavana aikana 470

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 36 kappaletta eli 52,2 prosenttia). Palveluja on järjestetty 64,7 prosentin edestä (vuonna ,3 prosenttia). Palvelujen ostoista säästyy määrärahaa kattamaan sisäisten erien ylitykset. Palvelujen järjestämiseen varatuista määrärahoista talouden tuottavuus- ja tasapainotusohjelman mukaisesti on tarkoitus henkilöstömenojen ohella säästää vuoden 2014 menoissa. Keväällä vuoden 2014 alkuperäistä talousarviota tarkistettiin euron verran. Menoissa ennustetaan säästyvän noin euroa. Tulojen arvioidaan ylittyvän euroa johtuen Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut! -viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektille sekä liikuntapalvelujen tulosyksikön maksujen tarkistuksesta vuonna 2013, osa tarkistuksista tuli voimaan syyskaudella 2013, joten kauden kevätkesä 2014 vaikutukset näkyvät vasta nyt. Tajua mut! -projektiin saaduista tuista osa siirretään vuodelle 2015, koska vastaava meno kohdistuu vuodelle Siirrettävä summa varmistuu joulukuun lopulla. Liikuntapaikkojen perusparantamisen sekä liikunta- ja nuorisopalvelujen koneet ja kalusto määrärahojen ennustetaan kuluvan suunnitelmien mukaisesti.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / / / Lakkautetun säätiön varojen käyttö Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh Kirsti Askolin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra päättää käyttää Espoon Tekojääratasäätiön lakkauttamisesta jääneet varat siten, että ne siirretään Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle. Lakkautetun säätiön sääntöjen mukaisesti varat tulee käyttää edistämään liikunnan, erityisesti jääkiekkoilun ja muun luistelu-urheilun harrastusta Espoon kaupungissa. Käsittely Jaana Jalonen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi hallintolain 28 :n 5 kohdan perusteella. Pia Aarrekivi teki lisäysesityksen tarkentamaan varojen käyttöä: Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle mahdollistamaan matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Aarrekiven lisäysesitystä kannattivat Kari Pajunen ja puheenjohtaja Antti Aarnio. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Aarrekiven lisäysesitys hyväksyä. Koska lisäysesitystä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös : päätti käyttää Espoon Tekojääratasäätiön lakkauttamisesta jääneet varat siten, että ne siirretään Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle mahdollistamaan matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Lakkautetun säätiön sääntöjen mukaisesti varat tulee käyttää edistämään liikunnan, erityisesti jääkiekkoilun ja muun luistelu-urheilun harrastusta Espoon kaupungissa. Oheismateriaali Selostus - Ote säätiörekisteristä - Espoon Tekojääratasäätiön säännöt - Espoon Kiekkoilun Tuki ry: säännöt Espoon Tekojääratasäätiö on lakkautettu patentti- ja rekisterihallituksen (jälj. PRH) antamalla luvalla. PRH on rekisteröinyt säätiön lakanneeksi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 36 PRH:n hyväksymässä säätiön lopputilityksessä todetaan, että päätös varojen käytöstä viedään Espoon kaupungin liikunta- ja nuorisolautakunnan ratkaistavaksi niin, että varat käytetään säätiön säännöissä edellytetyllä tavalla. Tausta säätiön lakkauttamiselle Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto käsitteli kokouksessaan Espoon tekojääratasäätiön toimielinten jäsenten nimeämisasiaa ja edellytti samalla, että säätiön hallitus ryhtyy toimiin säätiön lakkauttamiseksi. Säätiö on perustettu vuonna Useampana vuonna ei säätiön toimielimiin ollut nimetty jäseniä. Säätiö ei ole ollut toiminnassa vuoden 1996 jälkeen. Säätiö ei siis ole vuosiin toteuttanut sille säätiön säännöissä määrättyä tehtävää. Esitys varojen siirrosta Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle Lakkautetun Espoon Tekojääratasäätiön sääntöjen 17 mukaan, jos säätiö lakkautetaan, siirretään säätiön varat Espoon kaupungille käytettäväksi säätiön päämääriä edistäviin tarkoituksiin. Sääntöjen 2 :n mukaan säätiön tarkoituksena on edistää liikunnan, erityisesti jääkiekkoilun ja muun luistelu-urheilun harrastusta Espoon kaupungissa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö 1) julistaa vuosittain haettavaksi ja myöntää suuruudeltaan kunakin vuonna erikseen päätettäviä apurahoja säätiön tarkoitusta tukevaan toimintaan; 2) rakentaa ja ylläpitää tekojääratoja ja muita liikuntatiloja ja luovuttaa niitä eri liikunnan harrastajien käyttöön. Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n tarkoituksena on yhdistyksen sääntöjen mukaan jääkiekkoilun harrastuksen ja kilpailutoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen toiminta-alueellaan. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys mm. koordinoi jäsenseurojen tapahtumia, omistaa ja ylläpitää jäähalleja sekä koordinoi jäsenyhdistystensä harjoitusajat sekä omissaan että Espoon kaupungin jäähalleissa. Toimintaansa varten yhdistys on vuokrannut tontit Espoon kaupungilta Espoonlahden, Laaksolahden, Leppävaaran ja Matinkylän urheilupuistoista ja rakennuttanut vaiheittain vuosina neljä (4) kappaletta harjoitusjäähalleja edellä mainittuihin urheilupuistoihin. Harjoitusjäähalleissa on yhteensä (6) kaukaloa jääurheilun harrastamista varten. Yhdistys tukee jäsenyhdistystensä toimintaa ja toimii jäsenseurojensa välisenä yhdyssiteenä. Kun Espoon Kiekkoilun Tuki ry aloitti oman toimintansa, Espoon Tekojääratasäätiön toiminta käytännössä loppui, koska toiminta vastasi sisällöltään samaa toimintaa kuin yhdistyksellä oli. Koska Espoon Kiekkoilun Tuki ry on osoittanut 20 -vuotisella toiminnallaan edistävänsä jääurheilun harrastusta ja koska se on rakentanut sekä ylläpitänyt tekojääratoja espoolaisille harrastajille, se täyttää erinomaisesti Espoon Tekojääratasäätiön alkuperäisen perustamistarkoituksen. Lakkautetun

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 36 säätiön varjojen saattamisella Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n käyttöön, kaupunki noudattaa lakkautettavan säätiön sääntöjä ja noudattaa perustamistarkoitusta. Lakkautetun säätiön varat Espoon Tekojääratasäätiön pankkitilit on irtisanottu ja varat yhteensä ,80 euroa on tuloutettu Espoon kaupungin pankkitilille. Tuotto on kirjattu sivistystoimen yhteisiin menoihin. Tiedoksi - Espoon kiekkoilun tuki ry

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / / / Hahmajärven leirikeskuksen ja Salitun ulkoilumajan myynti Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Taskinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra nuorisolautakunnalla ei ole huomautettavaa Tilakeskusliikelaitokselle sekä teknisen ja ympäristötoimen tonttiyksikölle Hahmajärven leirikeskuksen ja Salitun ulkoilumajan myynnistä. Käsittely Pia Aarrekivi teki lisäysesityksen: Lautakunta kuitenkin edellyttää, että nuorisopalvelujen jäljellä olevat leirikeskukset kunnostetaan mahdollisimman nopeasti käyttökuntoon. Aarrekiven lisäysesitystä kannattivat Kari Pajunen ja Anders Wikholm. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Aarrekiven lisäysesitys hyväksyä. Koska lisäysesitystä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös : 1. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2. Lautakunta kuitenkin edellyttää, että nuorisopalvelujen jäljellä olevat leirikeskukset kunnostetaan mahdollisimman nopeasti käyttökuntoon. Oheismateriaali - Liikuntalautakunnan lausunto Nuorisolautakunnan lausunto Selostus Espoon kaupunki omistaa Kuhmoisissa sijaitsevan Hahmajärven (Tapialan) leirikeskuksen ja Salossa sijaitsevan Salitun ulkoilumajan. Näiden myyntiä on käsitelty v kaupunginhallituksessa, mutta päätöksiä myynnistä ei ole tehty. Kaupunginhallituksen päätöksen perusteella pyydettiin lausunnot nuoriso- ja liikuntalautakunnilta. Nyt kohteiden myynti on taas noussut esille ja Tilakeskuksella on tarve päästä kohteista eroon, koska kaupungilla ei ole ollut käyttöä niille ja niiden ylläpidosta aiheutuu kustannuksia.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 36 Tiloja koskevat aikaisemmat käsittelyt: - Tilakeskuksen johtokunta on päättänyt kehottaa tilakeskusta yhdessä kiinteistöpalvelukeskuksen tonttiyksikön kanssa selvittämään Hahmajärven leirikeskuksen ja Salitun ulkoilumajan myyntimahdollisuudet. - Kaupunginhallitukselle esitetty kohteita myytäväksi > Kaupunginhallituksen päätös: Palautettiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että tehdään kokonaisselvitys leirikeskusten tarpeesta ja kunnosta, pyydetään lausunnot liikunta- ja nuorisolautakunnilta ja päätetään sen jälkeen asiasta. - Nuorisolautakunnan lausunto : Espoon kaupungin ei tule luopua Tapialan (Hahmajärven) leirikeskuksesta. Nuorisolautakunta ei ota kantaa Salossa sijaitsevaan, aikaisemmin liikuntatoimen käytössä olleeseen, Salitun ulkoilumajaan. - Liikuntalautakunnan lausunto : Liikuntalautakunta ei näe omasta puolesta estettä Salitun myynnille. Liikuntalautakunta ei ota kantaa nuorisopalveluiden hallinnassa oleviin leirikeskuksiin. - Lautakuntien lausuntojen jälkeen ei ole tehty päätöksiä kohteiden myynnistä. Nuorisopalvelut joutui luopumaan Tapialan leirikeskuksesta v säästösyistä. Nuorisoyhdistyksillä olisi ollut tarve käyttää leirikeskusta, mutta se ei tämän jälkeen onnistunut, koska nuorisopalveluilla ei ollut voimassa olevaa vuokrasopimusta. Nykyiset säästövelvoitteet eivät enää mahdollista tilan käyttöönottoa leirikeskustoimintaan. Liikuntapalvelut luopui Salitun ulkoilumajasta luvulla. Salitun ulkoilumaja ei enää vastannut puitteiltaan niitä vaatimuksia, joita lasten ja eläkeläisryhmien leiritoiminta vaatii, ja sille ei liikuntapalveluiden toimesta kyetty esittämään toiminnallista käyttöä. Tiedoksi - Tekninen ja ympäristötoimi - Tilakeskus-liikelaitos - Tonttiyksikkö

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 36 26/ / Nuorisopalvelut/ 3. Kohdeavustus Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Savilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra päättää myöntää kohdeavustusta seuraavasti 1 Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry:lle 300 syysleirin järjestämiskuluihin. 2 Mankkaan Eräsudet ry:lle 250 erävaelluksen SM-kisojen osallistumiskustannuksiin. 3 Mankkaan Eräsudet ry:lle vuotisjuhlaretken järjestämiskuluihin. 4 Merimetsot ry:lle 500 lippukunnan perinteisen jouluretken järjestämiskuluihin. 5 Olarinmäen Samoojat ry:lle 1200 leirivälineiden hankintakustannuksiin mahdollistamaan kaikkien halukkaiden osallistuminen retkille ja leireille. 6 Skärgårdens Vänner i Esbo rf:lle vuotiaille suunnatun lastenteatterin järjestämiskuluihin. 7 Susivuoren Vaeltajat ry:lle 2000 uuden lippukunnan toiminnan käynnistämiskuluihin (Perkkaa). 8 Södrik Stigfinnare rf:lle 350 kesällä järjestetyn Atlantis leirin kuljetuskustannuksiin.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 36 9 Sökö-Sommarö F.B.K. V.P.K. rf:lle 800 palokuntanuorten koulutusleirin osallistumiskuluihin. olla myöntämättä kohdeavustusta 1 Etelä-Suomen Rooli- & strategiapeli yhdistys ry:lle historialliseen Portugaliin suuntautuvan tutustumisretken kuluihin, koska matka ei ole välttämätön toiminnan ylläpitämisen kannalta, hakemuksen perusteella matka Portugaliin vaikuttaa lomamatkalta, eikä liikunta- ja nuorisopalvelut tue lomamatkojen järjestämistä. 2 Maahanmuuttajien työllistämis- ja integrointi ry:lle lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen järjestämiseen syyskaudella 2014 koska yhdistys ei ole nuorisoyhdistys ( 2/3 osaa jäsenistä ei ole alle 29-vuotiaita), omaa varainhankintaa ei ole ollenkaan eikä nuorisoavustus ole tarkoitettu pelkästään liikunnan tukemiseen. 3 Sjöscoutkåren Stormfågeln rf:lle kerhohuoneeseen asennetun ilmalämpöpumpun hankintakustannuksiin, koska avustusohjeen mukaan avustuksia ei myönnetä investointeihin, käyttöiältään yli 3v. kestävien koneiden, laitteiden ja välineiden hankintaan eikä ilmalämpöpumppu ole toiminnan kannalta välttämätön hankinta, kerhotila ei ole myöskään lippukunnan oma, vaan Espoon kaupungin vuokraama. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 2 3. Kohdeavustus, päätös 2014 Selostus Vuoden 2014 kohdeavustukset ovat haettavissa 15.1, 30.4 ja 30.9 mennessä. Kohdeavustus 3 /2014 määräaikaan mennessä hakemuksia tuli yhteensä 12 kpl. Nuorisolautakunnan avustusohjeen mukaan liikunta- ja myöntää kohdeavustusta espoolaisille nuorisoyhdistyksille, nuorisojärjestöille ja nuorten toimintaryhmille, poikkeuksena sopimuspohjaista avustusta saavat aluenuorisojärjestöt. Kohdeavustus on kertaluontoinen ja sitä myönnetään nuorisotoiminnallisen hankkeen, tapahtuman tai tilaisuuden toteuttamiseen, toiminnan käynnistämisestä aiheutuviin menoihin, normaalitoimintaan nähden suuriin tapahtumiin ( esim. juhlavuodet, teemakampanjat, leirit, kansainväliset tapahtumat).

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 36 Kohdeavustusta saaneen yhteisön on annettava liikunta- ja nuorisopalveluille selvitys myönnetyn avustuksen käytöstä kuukauden kuluessa suunnitellun käyttöajan päättymisestä. Mikäli avustuksen saaja ei anna hyväksyttävää selvitystä avustuksen käytöstä määräaikana, voidaan myönnetty avustus periä takaisin. nuorisopalvelut oikeutetaan tekemään korjauksia avustusmäärään vastaamaan todellisia menoja. nuorisolautakunnalta edellisenä vuonna tai toimintavuotena yleisavustusta saaneille yhdistyksille kohdeavustussumma maksetaan kokonaisuudessaan mahdollisimman pian myönteisen päätöksen jälkeen. Muille nuorisoyhteisöille avustus suoritetaan annettua selvitystä ja hyväksyttäviä tositteita vastaan. Tiedoksi - Hakijat - Espoo Talouspalvelut -liikelaitos

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / / / Nuorison avustusperiaatteet Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Savilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra hyväksyy liitteenä olevan liikunta- ja nuorisolautakunnan avustusohjeen alkaen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 3 nuorisolautakunnan avustusohje ( alkaen) - Nuorisolautakunnan avustusohje Nuorisolautakunnan avustusohje (Nula ) on osoittautunut puutteelliseksi vastaamaan yhteiskunnan tarpeisiin ja haasteisiin. Yhteiskunta muuttuu kaiken aikaa ja avustusohjeenkin on seurattava tätä päivää. Nuoret liikkuvat kuntien välillä entistä enemmän ja osallistuvat aktiivisemmin tarjolla olevaan yhdistystoimintaan. Monipuolisuus on valttia. Sähköisen hakujärjestelmän käyttö on koko ajan lisääntymässä espoolaisten keskuudessa ja siksi sitäkin kehitetään kaiken aikaa. nuorisopalveluissa on koko syksyn ajan tehty avustusohjeen kehittämiseen ja parantamiseen tähtäävää työtä yhdessä espoolaisten nuorisoyhdistysten ja -järjestöjen kanssa sekä Helsingin ja Vantaan kaupungin nuorisopalvelujen kanssa. Avustusohjeen kehittämisprosessi on pitänyt sisällään sekä liikunta- ja nuorisolautakunnan että espoolaisten yhdistysten kuulemista asiassa. Avustusohjeluonnos on ollut kommenttikierroksella kentällä. Näissä keskusteluissa ja palautteissa tulleet muutos- ja kehittämisehdotukset on otettu huomioon nyt päätettävänä olevassa avustusohjeessa. Muutokset koskevat mm. avustusmuotoja, kohdeavustuksen päätöstä sekä maksuperiaatteita. Tavoitteena on luoda asiakasystävällisempi hakumenettely, entistä tehokkaampi ja nopeampi avustusten

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 36 valmisteluprosessi sekä vaikuttaa siihen, että avustukset paremmin vastaisivat yhteiskunnan asettamiin haasteisiin ja jatkuvaan muutokseen. Osana prosessiin kuuluu myös sähköisen avustushakujärjestelmän sekä paperisten avustushakulomakkeiden ja siihen liittyvän ohjeistuksen uusiminen. Tiedoksi

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / / / Espoon liikuntapalveluiden avustusten jakoperusteet vuodelle 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Markku Sistonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra hyväksyy liikuntapalveluiden avustusten jakoperusteet seuraavin muutoksin: 1 Liikuntatoiminta-avustus: 1. Lasten ja nuorten (alle 20-vuotiaat) harrastajien määrä säännöllisessä (yli 3 kk) harjoitustoiminnassa sekä lisenssien määrä. 2. Lasten ja nuorten (alle 20-vuotiaat) liikuntatoiminnan harjoituskulut. 3. Lasten ja nuorten (alle 20-vuotiaat) valmentajien ja ohjaajien lukumäärä. 4. Seuran toiminnassa tapahtuvat muutokset. Lisäksi toimintasuunnitelmassa sekä toimintakertomuksessa on tultava ilmi: a. Miten seurat huomioivat maahanmuuttajien sekä vähävaraisten nuorten aktivoinnin liikunnan järjestämisessä. b. Miten seurat huomioivat toiminnassaan sen, että nuori, joka on tippumassa pois joukkueesta tai seuran toiminnasta, löytää harrastusmahdollisuuden seuran muussa joukkueessa tai toisessa seurassa. c. Kumppanuushankkeet kaupungin kanssa esim. matalan kynnyksen liikuntakerhot. Avustuksen myöntäminen edellyttää lisäksi, että seurassa/yhdistyksessä on vähintään 20 alle 20-vuotiasta säännöllisessä harjoitustoiminnassa olevaa. Pienin myönnettävä avustus on 200 euroa. Avustus voi olla korkeintaan 1/3 seuran liikuntatoimintaan käyttämistä menoista. Muut avustukset myönnetään vuoden 2014 jakoperusteiden mukaan. Käsittely Kari Pajunen ehdotti Seppo Kallungin kannattamana, että poistetaan sana maahanmuuttajat (kohta a). Puheenjohtaja vastusti muutosehdotusta.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 36 Ville Lappalainen ehdotti Pia Aarrekiven kannattamana lisättäväksi sanat syrjäytymisvaarassa olevien (kohtaan a), eli miten seurat huomioivat maahanmuuttajien, syrjäytymisvaarassa olevien sekä vähävaraisten nuorten aktivoinnin liikunnan järjestämisessä. Keskustelun päätettyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi esittelijän ehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta liittyen kohtaan a. Puheenjohtaja totesi, että Pajusen muutosehdotusta on sekä kannatettu että vastustettu, joten sen johdosta on äänestettävä. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (JAA) äänesti 10 jäsentä ja Pajusen ehdotuksen puolesta (EI) 2 jäsentä. Äänestyspöytäkirja on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi liikunta- ja nuorisolautakunnan 10 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Pajusen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lappalaisen lisäysehdotus hyväksyä. Koska lisäysehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös : hyväksyi liikuntapalveluiden avustusten jakoperusteet seuraavin muutoksin: 1 Liikuntatoiminta-avustus: 1. Lasten ja nuorten (alle 20-vuotiaat) harrastajien määrä säännöllisessä (yli 3 kk) harjoitustoiminnassa sekä lisenssien määrä. 2. Lasten ja nuorten (alle 20-vuotiaat) liikuntatoiminnan harjoituskulut. 3. Lasten ja nuorten (alle 20-vuotiaat) valmentajien ja ohjaajien lukumäärä. 4. Seuran toiminnassa tapahtuvat muutokset. Lisäksi toimintasuunnitelmassa sekä toimintakertomuksessa on tultava ilmi: a. Miten seurat huomioivat maahanmuuttajien, syrjäytymisvaarassa olevien sekä vähävaraisten nuorten aktivoinnin liikunnan järjestämisessä. b. Miten seurat huomioivat toiminnassaan sen, että nuori, joka on tippumassa pois joukkueesta tai seuran toiminnasta, löytää harrastusmahdollisuuden seuran muussa joukkueessa tai toisessa seurassa. c. Kumppanuushankkeet kaupungin kanssa esim. matalan kynnyksen liikuntakerhot. Avustuksen myöntäminen edellyttää lisäksi, että seurassa/yhdistyksessä on vähintään 20 alle 20-vuotiasta säännöllisessä harjoitustoiminnassa olevaa.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 36 Pienin myönnettävä avustus on 200 euroa. Avustus voi olla korkeintaan 1/3 seuran liikuntatoimintaan käyttämistä menoista. Muut avustukset myönnetään vuoden 2014 jakoperusteiden mukaan. Liite Selostus 4 Avustusten jakoperusteet vuodelle Äänestyspöytäkirja Muutos mahdollistaa seurojen tasapuolisen kohtelun avustuksista päätettäessä. Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / / / Lämmitettävän tekonurmen vakiovuorot, oikaisuvaatimus Valmistelijat / lisätiedot: Markku Sistonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra hylkää Espoon Tikka ry-nimisen urheiluseuran oikaisuvaatimuksen selostuksessa ilmenevin perustein. Liikuntapalvelupäällikön tekemä päätös ko. vuoroista on tehty oikeassa järjestyksessä eikä päätöksentekijä ole ylittänyt toimivaltaansa. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Espoon Tikka ry, oikaisuvaatimus Liikuntapalvelupäällikkö teki päätöksen lämmitettävän tekonurmen vakiovuoroista. Liikuntatilojen ja suorituspaikkojen jaossa noudatetaan liikunta ja nuorisolautakunnan linjausta. Liikuntatiloja luovutetaan hakemusten perusteella seuraavasti: espoolaisten liikuntajärjestöjen lasten ja nuorten liikuntatoiminta, liikuntapalveluiden liikuntaryhmät sekä aikuisten kilpailutoiminta. Lämmitettävän tekonurmen vuorojenjaossa on huomioitu aiemmin jaettujen urheiluhallien vuorot (Laaksolahti ja Ratiopharm). Espoon Tikka on saanut nuorten harrastajamäärän perusteella riittävästi harjoitusvuoroja. Tiedoksi - Oikaisuvaatimuksen tekijä

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / / / nuorisolautakunnan kokoukset vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Paula Pullinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra pitää vuoden 2015 kokoukset seuraavasti: to to to to to to to Kokoukset alkavat klo Kokouspaikkana on pääsääntöisesti joko sivistystoimen lautakuntien kokoushuone (os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros, Espoo) tai kaupunginhallituksen kokoushuone (os. Asemakuja 2, 4. kerros, Espoo). Lisäksi liikunta- ja pitää seminaarin yhdessä svenska rum -lautakunnan kanssa. Seminaarin ajankohdasta päätetään myöhemmin. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Espoon kaupungin hallintosäännössä määrätään kaupungin hallinnosta, päätöksenteosta ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön 3 ja 4 pykälissä määrätään kokousajasta ja -paikasta sekä kokouksen koollekutsumisesta seuraavasti: - Toimielin pitää kokouksensa päättäminään aikoina ja paikassa. - Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 30 / 36 enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. - Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. - Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu toimitetaan, mikäli mahdollista kolme päivää ennen kokousta. Kokouskutsun yhteydessä toimitetaan kokouksen esityslista, jossa tulee olla selostus ja päätöksenteon perustelut kustakin käsiteltävänä olevasta asiasta ja päätösehdotus. Kokouskutsu voidaan toimittaa myös sähköisesti. - Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista toimitetaan myös varajäsenille tiedoksi. Tiedoksi

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 31 / Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra ei käytä kuntalain 51 mukaista ottooikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Liikuntapalvelupäällikön päätöspöytäkirja (hankinta-asiat) 4 / Pumppuaseman hankinta lumetusta varten - Liikuntapalvelupäällikön päätöspöytäkirja (hankinta-asiat) 5 / Lumitykin hankinta - Nuorisopalvelupäällikön päätöspöytäkirja (yleiset asiat) 13 / Ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustus - Liikuntapalvelupäällikön päätöspöytäkirja (yleiset asiat) 17 / Urheilupuistojen tekojääkaukalot vakiovuorot ajalle Liikuntapalvelupäällikön päätöspöytäkirja (hankinta-asiat) 6 / Siirrettävän kaukalovalaistuksen hankinta Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 32 / 36 Muutoksenhakukielto kuntalaki 91 ( 45-47, 49, 54-55) Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 33 / 36 Oikaisuvaatimus ( 48, 50-52) Oikaisuvaatimusohje Oikaisuvaatimusviranomainen Edellä mainittuihin liikunta- ja nuorisolautakunnan päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusaika Tiedoksisaanti Oikaisuvaatimus tehdään Espoon liikunta- ja nuorisolautakunnalle. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erillisen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava liikunta- ja nuorisolautakunnalle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 34 / 36 Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virkaaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Espoon kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Kirjaamon osoite on: Käyntiosoite:Siltakatu 11 Virka-aika: ma-pe Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sähköposti: kirjaamo@espoo.fi Telekopio: +358-(0) Vaihde: +358-(0)