PUNAMÄTÄINFO - tietopaketti viljelijöille
|
|
- Sakari Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PUNAMÄTÄINFO - tietopaketti viljelijöille Perustietoa kasvintuhoojasta Mansikan punamätä (Phytophora fragariae var. fragariae) löydettiin ensimmäisen kerran Suomen mansikkaviljelmiltä vuonna Punamädän aiheuttaja on sienen kaltainen mikrobi, joka tuhoaa mansikan juuriston ja heikentää satoa. Erityisen hankalaksi tämän taudin tekee taudinaiheuttajan pitkä säilymisaika maassa. Punamätä on luokiteltu vaaralliseksi kasvintuhoojaksi, jota ei saa esiintyä tuotantopaikoilla tai myytävissä, maahan tuotavissa tai maasta vietävissä kasveissa. Jos epäilee löytäneensä punamädän, on velvollinen ilmoittamaan havainnosta sähköpostilla Eviraan tai oman alueen ELY-keskuksen kasvintarkastajalle; yhteystiedot löytyvät tämän infopaketin lopusta. Punamädän esiintymisestä Mansikan punamätää esiintyy maailmanlaajuisesti. Se aiheuttaa ongelmia erityisesti silloin, jos maaperä on johonkin vuodenaikaan kostea tai vetinen ja lämpötila samaan aikaan viileä. Punamätä onkin ollut haitallinen sateisilla alueilla Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tauti voi puhjeta myös lämpimissä ja kuivissa maissa voimakkaan sadetuksen jälkeen. Taudin merkitys on vähentynyt, kun on siirrytty käyttämään tihkukastelua, korkeita penkkejä tai siirretty viljely rajoitetuille kasvualustoille. Naapurimaissamme punamätää esiintyy myös. Ruotsissa taudin kanssa on eletty jo 1970-luvun lopusta lähtien siirtämällä mansikan tuotantoa pois veden vaivaamilta alueilta. Norjassa punamätä löytyi vuonna Tautia yritetään hallita suojavyöhykejärjestelyillä, joskin se on hiljalleen levinnyt taimien tuontikiellosta huolimatta. Tanskassa punamätää hallitaan lyhyillä viljelykierroilla, eikä sitä lueta kaikkein haitallisimpiin mansikan tauteihin. Mistä punamädän tunnistaa? Punamädän oireita on hankala tunnistaa, sillä ne saattavat muistuttaa muiden kasvitautien, kuten tyvimädän ja juurilahon tai talvivaurioiden aiheuttamia vioituksia. Tartunnan seurauksena juurten kärkiosissa sivujuuret alkavat tuhoutua ja samalla juuristo harvenee ja tummuu. Sairaiden juurten sisäosa on väriltään punaruskea, minkä voi erottaa isommissa juurissa. Mikroskoopin avulla voi juurten sisäosissa nähdä taudinaiheuttajan pyöreitä munaitiöitä. Kesällä sairaat juuret kuitenkin hajoavat nopeasti, joten oireita voi olla vaikea havaita. Hauras ja harva juuristo johtaa kasvien heikkoon kasvuun ja lakastumiseen. Punamädän infektoima kasvusto lähtee hitaasti kasvuun keväällä, mutta on huomattava, että muutkin juuristoa vioittavat sienet sekä talvivauriot aiheuttavat samoja ongelmia. Punamätätartunta alentaa satoa ja sairaat kasvit talvehtivat huonosti. Punamädän saastuttama mansikkalohko. Kuva: Paula Lilja/Evira
2 Sairastuneen kasvin juuria sekä mikroskooppikuva munaitiöistä. Kuvat: Mirkka Soukainen/Evira. Ensimmäiset taudin oireet näkyvät yleensä painanteissa ja ympäröivää aluetta kosteammissa kohdissa. Omalla viljelmällä kannattaakin seurata mahdollisten heikkokasvuisten laikkujen taimia. Jos oireet muistuttavat tässä kuvattuja punamädän oireita, kannattaa ottaa yhteys kasvinterveysviranomaisiin. Munaitiöt säilyvät, parveilijat levittävät Juurten hajottua munaitiöt voivat säilyä maassa saastutuskykyisinä jopa 15 vuotta. Munaitiöiden itäessä suotuisissa olosuhteissa syntyy parveilupesäkkeitä, joista vapautuu tautia levittäviä parveiluitiöitä eli parveilijoita. Munaitiöiden itämistä tapahtuu 5-20⁰C:en lämpötiloissa, mutta optimi on 10 15⁰C. Parveilija, kuva: Nina Heiberg, Norja Parveilijat liikkuvat aktiivisesti veden mukana ja ne myös nousevat maavedessä ylöspäin. Tämän takia ne joutuvat helposti maan pinnalle ja siirtyvät valumaveden mukana tartuttamaan uusia taimia. Tartuntaa tapahtuu 2 20⁰C lämpötilassa, optimi on 10-17⁰C. Lämpimässä, 25⁰C:ssa tartuntaa ei enää tapahdu. Optimilämpötiloista huolimatta tartunta lisääntyy eniten alle 10⁰C lämpötiloissa ja tämän takia pitkät, vetiset syksyt nopeuttavat taudin etenemistä. Kuinka laajalle punamätä on levinnyt Suomessa? Ensimmäiset tautimääritykset tehtiin alkukesällä Taimieriä jäljittämällä selvisi, että punamätä on levinnyt Suomen mansikkatiloille ulkomaisen taimiaineiston välityksellä ilmeisesti jo vuosia sitten. Punamätää on löytynyt eri taimitoimittajien taimista eri vuosina istutetuista kasvustoista ja monesta eri lajikkeesta. Yhteistä näille oli hollantilainen taimimateriaali. Vuoden 2012 jäljitysten perusteella löydettiin punamätää 55 mansikkatilalta Suomessa. Osa jäljityksistä jäi tekemättä ja ne tehdään vuonna Punamätä on levinnyt paljon laajemmalle kuin nuo 55 tilaa, minkä vuoksi taudin hävittäminen on mahdotonta. Eviran tavoitteena on estää punamädän laajempi leviäminen tilalta toiselle.
3 Kuva: Eviran löytämät punamätäesiintymät 2012 Kesien 2011 ja 2012 sateinen sää suosi taudin leviämistä ja helpotti oireiden tunnistamista kasvustoissa. Koska tauti voi säilyä maassa ilman isäntäkasvia vähintään 15 vuotta, on sen hävittäminen saastuneilta tiloilta mahdotonta. Nyt pyritään estämään taudin leviäminen saastuneilta tiloilta muualle ammattimaiseen tuotantoon. Myös hygieniaohjeilla pyritään estämään punamädän leviämistä niiden tilojen sisällä, missä esiintymä on todettu. Viranomaismääräykset Kun punamädän laaja leviäminen selvisi, antoi Eviran Valvontaosaston kasvinterveysyksikkö päätöksen toiminnan rajoituksista punamätään saastuneilla tiloilla. Ensimmäinen toiminnan rajoituksia koskeva päätös kuitenkin katsottiin myöhemmin liian rajoittavaksi ja uusi päätös annettiinkin Sen mukaan toimijoiden on noudatettava seuraavia määräyksiä: Taimiaineistoa la luovutuksia koskevat määräykset Jos tilalla on todettu punamätäsaastunta, kielletään mansikan taimiaineiston luovuttaminen saastuneelta tilalta kokonaisuudessaan. Mansikan taimia ei siis saa luovuttaa avomaalla tai samalla tilalla kasvi- tai kausihuoneessa tapahtuvasta kasvatuksesta. Muiden kasvilajien taimiaineistoa ei saa luovuttaa saastuneen tilan peltolohkoilta ammattimaiseen tuotantoon. Muiden kasvilajien taimien luovuttaminen on sallittua kuitenkin suoraan lopulliselle kuluttajalle, tukkumyyntiin, viherrakentamiseen ja muihin vastaaviin tarkoituksiin. Saastuneilla tiloilla on voimassa siemenperunan ja maa-aineksen luovutuskielto tilan kaikilta peltolohkoilta. Koska mansikan punamädän on katsottu levinneen laajalti Suomeen, ei viranomainen tee hävittämispäätöstä kasvustoista, vaan mansikan viljelyä voi halutessaan jatkaa saastuneilla lohkoilla ja tilalla. Käyttörajoituksista ilmoittaminen Jos saastunut tila tai sen peltolohkoja myydään, vuokrataan tai luovutetaan muulla tavalla, on viranomaispäätöksen mukaisista rajoituksista ilmoitettava ennen luovutusta. Luovutuksen jälkeen on asiasta ilmoitettava kasvinsuojeluviranomaiselle, eli joko Eviraan tai paikallisen ELY-keskuksen tarkastajalle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös vuokrasopimuksen päättymisen jälkeen tapahtuvaa luopumista rajoitetusta alueesta, esimerkiksi vuokratusta lohkosta, joka on kuulunut tilan viljelyalueisiin silloin kun viranomaispäätös annettiin. Viranomaispäätös on voimassa kunnes punamätä on hävitetty ja kasvinsuojeluviranomainen on todennut tuotantopaikan vapaaksi punamädästä uusintatarkastuksessa. Uusintatarkastus tehdään, kun on kulunut 15 vuotta mansikanviljelyn lopettamisesta tilalla. Mansikanviljelyn lopettamisesta tilalla on ilmoitettava kasvinsuojeluviranomaiselle.
4 Mahdollisuudet korvauksiin Eviran todettua punamätäesiintymien levinneen koko maahan ei kasvustoja määrätty hävitettäväksi eikä tiloille määrätty viljelykieltoja. Näin ollen korvauksille valtion varoista ei ollut perustetta. Jos tapauksia olisi ollut vain muutamia, kasvustot olisi todennäköisesti määrätty hävitettäväksi. Samalla tiloille olisi määrätty 15 vuoden viljelykielto ja kasvuston hävittäminen olisi tehty Eviran valvonnassa. Korvauksia voi toki hakea, mutta niiden maksatus on epätodennäköistä em. syistä. Kasvinterveyslakiin tehtyjen muutosten perusteella vuodesta 2014 lähtien valtion vastuu kasvitautien ja -tuholaisten hävittämiskustannusten korvauksista vähenee edelleen. Korvaukset taimien myyjiltä Kun tilalla on todettu punamätä, on otettava heti yhteyttä taimien myyjään ja aloitettava neuvottelut mahdollisista korvauksista. Jos neuvottelut eivät johda sopimukseen ja viljelijä haluaa riitauttaa asian, on huomattava seuraavat erot toimijoiden välillä: Jos myyjä on hollantilainen, on myyntisopimus tehty Alankomaissa voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Mahdolliset riitatapaukset sovitaan hollantilaisissa tuomioistuimissa. Ns. ankaran vastuun periaatetta ei sovelleta, eli myyjän vastuu kohdistuu ainoastaan taimimateriaaliin, mutta ei välillisiin vaikutuksiin. Jos taimien myyjä on suomalainen yritys, toimitaan suomalaisen lainsäädännön mukaan ja riitatapaukset käsitellään oman maamme tuomioistuimissa. Myöskään Suomessa ankaran vastuun periaate ei koske taimiaineistoa, eli taimien myyjän vastuu kohdistuu ainoastaan taimimateriaaliin. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton hallitus suosittelee, että vähimmäiskorvauksena tautitapauksissa olisi uusien taimien toimittaminen saastuneen taimimateriaalin tilalle. Yeisohjeita tiloille, joilta on löydetty punamätä Jos viljely jatkuu saastuneella lohkolla Kun punamätä todetaan tilan jollakin lohkolla, on viljelijällä mahdollisuus jatkaa tuotantoa, eikä hävittämistä tarvitse heti tehdä. Taudin leviämiseksi on syytä noudattaa seuraavia ohjeita: Lisäysmateriaalin ottaminen lohkolta on kiellettyä. Jos lohkolta on ehditty ottaa lisäysmateriaalia ennen viranomaispäätöksen antamista, tulee nämä taimet toimittaa kaatopaikalle sekajätteenä. Mitään kasvinjätettä ei saa siirtää muualle lohkon kasvustosta. Uusia mansikantaimia ei saa istuttaa saastuneen lohkon välittömään läheisyyteen. Rinn la kannattaa erityisesti rauhoittaa lohkon alapuoliset alueet, joihin tartunta saattaisi edetä valuvan pintaveden mukana. Ohjeellisena suojaetäisyytenä voidaan pitää 100 metrin vyöhykettä. Kasvuston pahimmin oireellisissa kohdissa, missä kuolleita taimia on paljon, on liikkuminen kielletty, lukuun ottamatta välttämättömiä viljelytoimia. Viljelijän tulee ohjeistaa työntekijöitä ja tarvittaessa oireelliset kohdat, joissa liikkuminen on kielletty, merkitään kasvustoon esimerkiksi nauhojen avulla. Saastuneella lohkolla saa tehdä vain ehdottoman välttämättömät viljelytoimet, jotta tautia ei levitettäisi. Viljelytoimet tehdään aina ensin puhtailla lohkoilla ja sen jälkeen siirrytään saastuneelle lohkolle. Kasvustossa ei liikuta kuin välttämättömien viljelytoimien ja poiminnan aikana. Hyvää viljelyhygieniaa on noudatettava viljelytoimien ja sadonkorjuun aikana. Viljelytoimien tekijöillä ja poimijoilla tulee olla kertakäyttöiset tai pestävät suojavaatteet, jotka hävitetään tai pestään siirryttäessä oireellisesta kasvustosta puhtaaseen. Samassa yhteydessä kädet pestään ja desinfioidaan tai vaihdetaan kertakäyttökäsineet puhtaisiin. Kaikki saastuneen lohkon hoidossa käytetyt välineet, koneet ja laitteet pitää pestä ja desinfioida käytön jälkeen.
5 Viljelijän on mietittävä poiminnan ja muun työskentelyn organisoimista, jotta tartuntavaara saataisiin pysäytettyä. Onko esimerkiksi mahdollista käyttää aina tiettyä työntekijäryhmää saastuneella lohkolla tapahtuvissa toimissa, jolloin ohjeita ei tarvitse selittää koko poimijajoukolle. Leviäminen veden mukana on pyrittävä estämään, sillä vedessä saattaa olla jonkin aikaa munaitiöitä, parveilijapesäkkeitä tai hengissä olevia parveilijoita. Pintavalumavesien pääseminen vesilähteenä käytettäviin ojiin ja kastelualtaisiin täytyy estää, jos vain mahdollista. Mikäli naapurustossa on muita mansikanviljelijöitä, on leviämisvaarasta syytä keskustella myös heidän kanssaan. Asiakkaat punamätätilalla Itsepoimijat ja asiakkaat on syytä pitää poissa punamätään saastuneilta lohkoilta. Viljelijä itse päättää, tiedottaako hän asiakkailleen lainkaan tilalla olevasta punamätäongelmasta. Mitään velvoitetta siihen ei ole. Jos aiemmin on ollut tapana myydä tai luovuttaa mansikan taimia asiakkaille, on taudista kuitenkin pakko mainita eikä taimia enää saa myydä tai luovuttaa. Jos liikkumisrajoitus on merkitty näkyvästi tilan punamädän vaivaamille lohkoille, saattaa asia kiinnostaa asiakkaita. Silloin on syytä selvittää, että punamätä ei vaikuta mitenkään poimitun marjan laatuun, eikä tauti ole ihmisille haitallinen. Viljelytekniikan mahdollisuudet punamädän ehkäisyssä Puhdas taimimateriaali lähtökohtana Tärkein tapa välttyä saamasta punamätää omille viljelmilleen on terveen taimimateriaalin käyttö istutuksissa. Tämä on asetettu myös Euroopan ja Välimeren maiden kasvinsuojelujärjestön EPPO:n toimesta punamädän torjunnan lähtökohdaksi. Taimimateriaalille on asetettu nollatoleranssi punamädän suhteen, eli myytävässä taimimateriaalissa sitä ei saa esiintyä. Tätä varten maat ovat luoneet omat sertifiointijärjestelmänsä, jonka tulee varmistaa, että punamätää ei esiinny taimissa. Ilmavat, korkeat kasvupenkit ehkäisevät tartunnan leviämistä, vaikka taimimateriaalissa olisikin ollut joku tartunnan saanut taimi. Meidän ilmastossamme mansikkapenkkien korkeudella on olemassa yläraja, joka riippuu lumipeitteen paksuudesta kovien pakkasten aikana. Riittävän korkeita penkkejä ei liene mahdollista tehdä, sillä jos penkki jää paljaaksi kovien pakkasten aikaan, taimet ja niiden juuristot jäätyvät. Viljelypaikka on kuitenkin syytä valita siten, että vältetään alueita, joissa vesi herkästi pääsee johonkin vuodenaikaan seisomaan. Näillä ohjeilla ehkäistään myös muiden maassa ja vedessä leviävien tautien esiintymistä. Lyhyt viljelykierto on hyvä keino ehkäistä taimimateriaalin mukana kulkeutuneen punamätäinfektion leviämistä tilalla. Jos taimien mukana on tullut yksittäisiä saastuneita taimia, ei tauti ehdi levitä laajalle, varsinkaan jos olosuhteet eivät ole sateiset ja märät. Kaksivuotiseen kiertoon on menty jo monissa meitä etelämpänä olevissa maissa avomaalla viljeltäessä. Etelä-Euroopassa kierto on yksivuotinen. Käytössä olevista kasvinsuojeluaineista Kasvinsuojeluaineilla voidaan vain rajoitetusti vaikuttaa punamädän esiintymiseen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kasvinsuojeluainerekisterissä on ainoastaan fosetyyli-alumiinia sisältävä Aliettevalmiste, jolla on vaikutusta punamädän ehkäisemisessä. Tehoaine ei paranna tartuntaa, mutta parantaa kasvien vastustuskykyä juuristoon tunkeutuvia parveilijoita vastaan. Alietten uusittu käyttöohje mansikan tyvimädän ja punamädän torjuntaan Istutusvuonna taimirivit ruiskutetaan 2-3 viikkoa istutuksen jälkeen, kun taimet ovat hyvin juurtuneita. Käsittely toistetaan vrk:n jälkeen. Käyttömäärä riviruiskutuksessa on 4,0 kg/rivi-ha valmistetta sekoitettuna l:aan vettä. Käytettäessä upotuskäsittelyä, taimet voidaan käsitellä ennen istutusta upottamalla paljasjuuristen taimien juuret 0,2-0,3 % (20-30 g/10 l vettä) liuokseen minuutin ajaksi juuri ennen istutusta tai kastelemalla paakkutaimet perusteellisesti 0,3 % käyttölaimennoksella. Uusintakäsittely voidaan tehdä ruiskuttamalla rivit neljän viikon
6 kuluttua. Riviruiskutuskäsittelyssä käyttömäärä on 4,0 kg/rivi-ha valmistetta sekoitettuna l:aan vettä. Upotuskäsittelyä käytettäessä ensimmäinen sadonkorjuu voidaan tehdä vasta istutusta seuraavana vuonna. Syksyn ruiskutus tehdään elokuun lopulla - syyskuun alussa tai aiemmin tautitilanteen niin vaatiessa. Istutusvuoden jälkeiset vuodet: Taimirivit ruiskutetaan keväällä kasvun alettua. Uusintaruiskutus voidaan tehdä vrk:n jälkeen. Syksyn ruiskutus tehdään elokuun lopulla - syyskuun alussa tai aiemmin tautitilanteen niin vaatiessa. Käyttömäärä riviruiskutuksessa on 4,0 kg/rivi-ha valmistetta sekoitettuna l:aan vettä. Valmistetta saa käyttää mansikalla korkeintaan kolme kertaa kasvukauden aikana niin istutusvuonna kuin satovuonna. Alietten käyttö on kielletty pohjavesialueella. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitolla on myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin myöntämä koetoimintalupa vuodelle 2013 käyttää Fenomenal-valmistetta mansikantaimien upotus- tai kastelukäsittelyyn tyvimätää vastaan. Fenomenal sisältää fosetyyli-alumiinin lisäksi toista tehoainetta, fenamidonia. Koekäytön tulee tapahtua valvotuissa oloissa ja siitä on tehtävä sopimus liiton kanssa. Liitto ylläpitää Tukesiin toimitettavaa käyttäjälistaa ja koetoimintaluvat ovat vain liiton jäsenten saatavilla. Fenomenal -valmistetta käytetään Keski-Euroopassa joko upotuskäsittelynä tai yhdistämällä upotus avomaaviljelyssä kasvustoruiskutukseen. Fenamidonille kehittyy herkästi resistenssi, minkä takia kasvustoruiskutuksia saa tehdä vain kerran vuodessa. Suomessa rekisteröidyillä perunaruttovalmisteilla ei ole tehoa punamätään Muualla maailmassa on käytetty punamädän leviämisen ehkäisemisessä myös Syngentan Ridomil Gold 480 EC- valmistetta, ruiskuttamalla sitä ison vesimäärän kanssa syksyllä kasvustoon, jotta tehoaine kulkeutuisi juuristovyöhykkeeseen. Valmisteen tehoaineet ovat metalaksyyli-m sekä mefenoksaami, joista jälkimmäisellä on vaikutusta punamätään. Perunaruton aiheuttaja kuuluu samaan sienisukuun punamädän kanssa. Meillä rekisterissä olevassa, perunaruton torjuntaan tarkoitetussa Ridomil Gold MZ Pepite valmisteessa ovat tehoaineina mankotsebi ja metalaksyyli-m. Valmiste ei kulkeudu juuristoon, eikä näin ollen tehoa punamätään. Myöskään uudehko perunaruton torjuntaan tarkoitettu mandipromamidia tehoaineena sisältävä Revus-valmiste ei vaikuta punamätään, vaikka tällaista huhua on ilmeisesti viime vuonna ollut liikkeellä. Näitä valmisteita ei ole hyväksytty mansikalla käytettäväksi, eikä kasvinsuojeluaineiden levitys käyttöohjeen vastaisesti ole sallittua. Muut suoja-aineet Mansikanviljelijät ovat tottuneet käyttämään tyvimädän ehkäisyssä kaliumfosfiittia sisältäviä valmisteita joko taimien upotuksessa ja kastelussa tai levittämällä valmistetta juuristoalueelle tihkukastelun mukana. Kyseessä on lannoitevalmiste, joka parantaa kasvin puolustusmekanismeja tiettyjä sienitauteja vastaan, mutta parantavaa vaikutusta taimen punamätäinfektioon sillä ei ole. Pohjavesialueilla ei ole mahdollista käyttää Aliette-valmistetta, joten kaliumfosfiitin käyttö on ainut mahdollisuus suojata taimia. Kasvuston hävitys Kun punamätään saastunut kasvusto hävitetään, se on syytä tehdä suoraan kasvupaikalla. Tavanomaisessa viljelyssä on suositeltavaa käyttää glyfosaattiruiskutusta jäljellä olevan vihreän kasvuston tuhoamiseen. Kun valmiste on vaikuttanut ja taimet kuolleet, poistetaan muovit ja hävitetään ne sijaintikunnan ympäristöohjeiden mukaisesti. Mansikan kuolleet juurakot kynnetään mahdollisimman syvälle maan sisään. Muokkauksen jälkeen alueella viljellään mahdollisimman peittävää ja pysyvää viljelykasvia tai kasvustoa. Jos lohko siirretään viljakasvien viljelyyn, on eduksi siirtyä kevennettyyn muokkaukseen. Pohjavesialueilla useimpien glyfosaatti-valmisteiden laaja-alainen käyttö on kielletty.
7 Ohjeet taimien ostoon ja istutukseen Taimia ostettaessa muistettavia asioita: Talleta alkuperäiset tuotantomaan kasvipassit/lähetyslistat kaikista taimieristä. Dokumentit voi esimerkiksi liittää viljelymuistiinpanoihin lohkon perustamisvuoden kohdalle. Näin ne pysyvät tallessa todisteena, jos lohkolla myöhempinä vuosina ilmenee punamädän tai jonkin muun taimien mukana kulkevan taudin oireita. Talleta taimitodistukset tai niiden tiedot (esim. laatikon kyljestä) samoin kuin kasvipassit ja lähetyslistat Mikäli em. tietoja ei ole lähetyksessä, vaadi ne taimien myyjältä Oikealla olevassa esimerkissä tavaraerän mukana kulkevat kaikki vaadittavat kasvipassi- ja taimitodistusmerkinnät. Vasemmalla olevasta lipukkeesta puuttuu päivämäärämerkintä, joka viljelijän tulee tietää ostaessaan taimia. Tarkista taimierä huolellisesti ennen istutusta Jos taimissa on jo ennen istuttamista huomautettavaa, tummuneita juuria, selkeää pilaantumista tai muita kasvuun lähtöön vaikuttavia ongelmia, on taimista syytä tehdä välittömästi reklamaatio taimien myyjälle. Huonolaatuisten taimien istuttamista ei suositella tautiriskin takia. Myös Evira pyytää ilmoittamaan oman alueen kasvintarkastajalle huonolaatuisista taimieristä taimien saapuessa tilalle. Kasvintarkastaja ottaa näytteet, jotka tutkitaan Eviran laboratoriossa punamädän varalta. Tässä vaiheessa kannattaa myös ottaa digikuvia ongelmista, koska niitä on helppo siirtää ostajan, myyjän ja taimia tuottaneen taimiston välillä, kun asiaa selvitellään. Missä taimien puhtautta voidaan tutkia? Punamätä voidaan luotettavasti määrittää kasvinäytteistä vain tähän tehtävään akkreditoidussa laboratoriossa. Ainoa tällainen laboratorio Suomessa on Eviran kasvintarkastusyksikön laboratorio Helsingin Viikissä. Eviran laboratoriolla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta lähteä tutkimaan viljelijöiden lähettämiä kasvinäytteitä omalta tilaltaan, vaan resurssit on valjastettu kasvinterveysvalvonnan käyttöön. Evira ei siis tutki oireettomia näytteitä, vain edellä mainittuja huonolaatuisia taimieriä. Ulkomaisista laboratorioista punamätää tutkivat maksullisesti NAK Tuinbouw laboratorio Hollannissa, sekä Fera- laboratorio Yorkissa, Englannissa (The Food and Environment Research Agency, Sand Hutton, York, YO41 1LZ, United Kingdom).
8 Viljelijätilaisuuksien järjestäminen Koska punamädän kestoasteet voivat levitä myös kengän- ja saappaanpohjissa, on oltava entistä tarkempi vierailtaessa mansikkatiloilla. Viljelmillä tapahtuvia kokoontumisia ja pellonpiennarpäiviä järjestettäessä tulee jokaisen suojautua riittävän vahvoilla kertakäyttöisillä kengänsuojilla. Suojien käyttö on kaikkien osapuolien edun mukaista, eikä merkitse epäluottamusta käyntikohteena olevaa tilaa kohtaan. Tilan isäntäväen ei myöskään tarvitse miettiä, mitä vierailijat mahdollisesti kengänpohjissaan kantavat. Ulkomaisilla tiloilla vierailtaessa on hyvä noudattaa samaa käytäntöä, vaikka sitä ei vierailukohteessa vaadittaisikaan. Mansikanviljelijöiden kannattaa varautua jatkossa siihen, että tiloilta löytyy aina vahvoja, kertakäyttöisiä jalkinesuojia. Hyvä käytäntö olisi, että pellonpiennarpäiviin osallistujilta vaaditaan jalkinesuojat ja niitä on jokaisella automaattisesti aina mukana. Jalkinesuojien hankinnoista kannattaa kysellä marjanviljelypiirien yhteistilauksia maatalouskaupoista. Tekstin kokoaminen: Tuija Tanska, Puutarhaliitto Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto Lähteinä on käytetty mm. - Evira/Raija Valtosen ja Sirkka Malkin esitelmät sekä Eviran antamat viranomaispäätökset ja toimintaohjeet tiloille - MTT/Päivi Parikan esitelmät punamädästä - GartneriRådgivningen, Tanska/konsulentti Ole Scharffin esitelmä Eviran ja kasvintarkastajien yhteystiedot Eviran sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi evira.fi ja ELY-keskusten etunimi.sukunimi ely-keskus.fi Evira/Helsingin toimipisteen kasvintarkastajat: kasvintarkastaja.helsinki evira.fi Evira/Turun toimipisteen kasvintarkastajat: kasvintarkastaja.turku evira.fi Etelä-Pohjanmaa Raila Väisälä ELY Osmo Peltola ELY Jaakko Lahti ELY Etelä-Savo Heikki Häkkinen ELY Marja Pulkkinen ELY Häme Leena Sihvo ELY Merja Kohvakka ELY Kaakkois-Suomi Sakari Salo Evira Maija Sulkula Evira Sanna Tuomala Evira Mikko Vainikka Evira Teijo Lehto ELY Kainuu Jukka Kivioja ELY
9 Keski-Suomi Aili Vuorenmaa ELY Lappi Arja Moilanen ELY Seppo Launonen ELY Vili-Matti Kraatari ELY Hannu Puominen ELY Pirkanmaa Juhani Alasarkki ELY Pohjanmaa Fredrik Ström ELY Sirkku Niemelä ELY Glenn Höstman ELY Ulla Smeds-Raven ELY Lars Björkgård ELY Pohjois-Karjala Ritva Majoinen ELY Seppo Sälliluoma Evira Pohjois-Pohjanmaa Eija Tiiliharju ELY Liisa Niskala ELY Markku Jokikokko Evira Vuokko Leinonen Evira Pohjois-Savo Juho Iivanainen ELY Irja Lehtonen ELY Satakunta Jari Keskimäki ELY Heli Koivisto ELY Heikki Simppa ELY Uusimaa Kim Tilli Evira Marko Pirinen Evira Pirjo Roponen Evira Terhi Andström Evira Lotta Kaila ELY Varsinais-Suomi Ulla Oksanen Evira Kati Lankinen Evira Esa Poutanen Evira Taija Yli-Nikula Evira Antti Kärpijoki ELY Ahvenanmaa Annika Hollsten / Ålands landskapsregering/jordbruksbyrån sähköposti: etunimi.sukunimi@regeringen.ax
Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet
OHJE 14616 Sivu/sivut 1 / 5 Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet Tämä ohje sisältää tietoa kasvipassia ja/tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteista.
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
LisätiedotParempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen
Parempaa tehoa kasvinsuojeluun Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen 1 Päivi Parikka Kasvinsuojelukäsittelyn tehoon vaikuttaa Sää - Sateisuus heikentää tehoa: tuhoojia ei liikkeellä
LisätiedotBiologinen kasvinsuojelu
Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja
LisätiedotKasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen
Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen Paula Lilja Ylitarkastaja Kasvinterveysyksikkö Vieraslajit puutarhassa 9.4.2019 Turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun
LisätiedotLuomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys Kokemäki 24.1.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Kasvintuhoojien vaikutus luomutuotannossa Perunan kasvintuhooja Sadonalennus (arvio) Kasvinvuorotuksen
LisätiedotKasvinterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset kasvihuoneyrityksissä
Tiedote 2.8.2019 1 (5) Kasvinterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset kasvihuoneyrityksissä Kasvinterveyslainsäädäntö uudistuu 14.12.2019, kun EU:n kasvinterveysasetusta (EU) 2016/2031 aletaan noudattaa.
LisätiedotPrestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care
Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop Gliocladium catenulatum J1446 Juuristotautien torjunta mansikalla
LisätiedotPensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista
Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla
LisätiedotKASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.
KASVUSTOHAVAINTOJA TUHOLAISET JUURIKASKIRPPA Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. Oireet: Sirkkalehdissä (ensimmäiset
LisätiedotPahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna
Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.01.2018 Luonnonvarakeskus Pahkahometta voi esiintyä miltei kaikilla kaksisirkkaisilla kasvilajeilla Pahkahome on yksi moniisäntäisimpiä
LisätiedotKasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki
LisätiedotValmiussuunnitelma: vaarallisen kasvintuhoojan löytyminen tomaatin tuotannosta
Vastuuhenkilö Jari Poutanen Sivu/sivut 1 / 6 Valmiussuunnitelma: vaarallisen kasvintuhoojan löytyminen tomaatin tuotannosta 1 Tausta Tämä valmiussuunnitelma on laadittu siltä varalta, että tomaattituotannosta
LisätiedotHuomioi kasvinterveyslainsäädännön uudistus taimitarhalla
Tiedote 14.6.2019 1 (7) Huomioi kasvinterveyslainsäädännön uudistus taimitarhalla Kasvinterveyslainsäädäntö uudistuu 14.12.2019, kun EU:n kasvinterveysasetusta (EU) 2031/2016 aletaan noudattaa. Uudistus
LisätiedotKasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,
LisätiedotSyngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle
Syngentan kasvinsuojeluopas Mansikalle Mansikan merkittävimmät kasvintuhoojat Harmaahome Harmaahome voi heikentää merkittävästi mansikkasadon määrää ja laatua. Harmaahome iskee kasvustoon kukinnan aikana
LisätiedotPerunaseitin monimuotoinen torjunta
22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä
LisätiedotMistä luomutaimia? Taimipäivä SataVarMa-hanke Laitila/Kalanti
Mistä luomutaimia? Taimipäivä SataVarMa-hanke 30.1.2018 Laitila/Kalanti Sisältö Yleistä taimituotannosta Mansikan luomutaimiaineisto Luomutaimien saatavuus Lisätietoa Taimituotanto Taimituotantoa koskeva
LisätiedotHukkakauravalvonnan raportti 2011. Evira/1005/0411/2012
Hukkakauravalvonnan raportti 2011 Evira/1005/0411/2012 Eviran raportti Hyväksymispäivä 30.6.2012 Siementarkastusyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Hanna Kortemaa Ritva Vallivaara-Pasto Lisätietoja Sisältö: 1
LisätiedotKarhunvadelman viljely
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?
LisätiedotTaimituotannon vaatimukset ja valvonta kasvinterveys- ja taimiaineistolainsäädännön näkökulmasta
Taimituotannon vaatimukset ja valvonta kasvinterveys- ja taimiaineistolainsäädännön näkökulmasta Jari Poutanen Evira, kasvinterveysyksikkö Esityksen ydinviesti Luonnonmukaisesti tai tavanomaisesti tuotettu
LisätiedotKasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013
1 Kasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013 Evijärven peruna Viking Grace13.11. 2013 Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Perunarutto
LisätiedotTyöttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain
Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12
LisätiedotVaaralliset kasvitaudit hallintaan. Päivi Parikka MTT kasvintuotannon tutkimus
Vaaralliset kasvitaudit hallintaan Päivi Parikka MTT kasvintuotannon tutkimus 10.11.2014 Kasvinterveyslain muutos Kasvinterveyslaki muuttui 2013 Vaarallisista kasvintuhoojista ja niiden hävittämisestä
LisätiedotINTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA
INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA KÄYTÄNTÖÖN 1.1.2014 C:\Users\Omistaja\Documents\Konsultointi\KASVINSUOJELUKOULUTUS\2012 Uusi koulutus\mmma_7_2012.pdf MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/2012
LisätiedotHedelmän- ja marjanviljely
Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2299/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa Valtuutussäännökset Eläintautilaki (441/2013)
LisätiedotKASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto
KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO
LisätiedotMMM asetus esikotelomädän vastustamisesta 5/EEO/2007
MMM asetus esikotelomädän vastustamisesta 5/EEO/2007 Jos P. larvae bakteereja on todettu hunajanäytteestä, on kunnaneläinlääkärin viipymättä suoritettava tarhan sikiökakkujen kliininen tutkimus. Jos kliinisen
LisätiedotKurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle
Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotKuminan rengaspunkin runsaus yllätti
Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
LisätiedotKuminan tautitilanne
Kuminan tautitilanne 11 12 Asko Hannukkala & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannon tutkimus HY Maataloustieteiden laitos PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.12 Loimaa, 19.11.12 Ilmajoki Parempaa
LisätiedotBerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula
BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa
LisätiedotHelposti leviävien eläintautien vastustaminen
Helposti leviävien eläintautien vastustaminen Hanna Lounela Ylitarkastaja Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö 21.1.2019 Helposti leviävät eläintaudit Eläintauti, joka merkittävästi vaikeuttaa kotieläintuotannon
LisätiedotTUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI
TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI Salla Hannunen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Viheralan kasvinterveysseminaari 24.10.2013 KASVINTERVEYDEN RISKINARVIOINTI 1) Mitä se on? 2)
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman
LisätiedotKokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä
LisätiedotTäydentävien ehtojen KS-ainetarkastukset maatiloilla
Täydentävien ehtojen KS-ainetarkastukset maatiloilla Uutta 2011 "Viljelijä on noudattanut kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä. "Kasvinsuojeluaine on hyväksytty Suomessa käyttöön" säilyy
LisätiedotBerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset
BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset Maatinki 25.10.2016 Raija Kumpula Sivu 1 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Kannattavuuskerroin 2016E
LisätiedotMarjanviljelyn edellytykset
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljelyn edellytykset Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mitä asioita muuttuu, kun siirtyy peltoviljelystä
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotKuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit
1 Kuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit SPK Viljelijäkoulutus, Tyrnävä 16.12.2013 Kuorirokko juurissa Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos
LisätiedotHarmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta
Harmony 50 SX Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta Saa käyttää pohjavesialueilla Ei peräkkäisen käytön rajoituksia Käytön rajoitukset
LisätiedotHoneoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET
Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös
LisätiedotKasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski. Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira
Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Leviämisväylän volyymin ja tuotannon arvon vaikutus kasvilajien potentiaaliseen tuhoojariskiin
LisätiedotVarastointi ja ks-aineiden hävittäminen
Käyttöturvallisuus Varastointi ja ks-aineiden hävittäminen 1. Kasvinsuojeluaineet on säilytettävä alkuperäispakkauksissaan. 2. Säilytyspaikan tulee olla kuiva ja viileä, ei kuitenkaan niin kylmä, että
LisätiedotLevittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
LisätiedotTORJUNTAOHJELMAVAIHTOEHDOT JOULUTÄHTIVILJELMÄLLÄ SYKSYLLÄ 2015
TORJUNTAOHJELMAVAIHTOEHDOT JOULUTÄHTIVILJELMÄLLÄ SYKSYLLÄ 2015 Etelänjauhiainen on vaaralliseksi luokiteltu kasvintuhooja, jonka hävittämisestä vastaa Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Kun
LisätiedotVarsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua
Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;
LisätiedotVuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Vuoroviljely näyttää voimansa Kalajoki 29.11.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Jatkuvan perunanviljelyn riesoja Kasvintuhoojat & kasvinvuorotus Leviämisominaisuudet: O = ei leviä, X = merkitys
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus perunan vaalean rengasmädän torjunnasta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 38/07 Päivämäärä Dnro 5.7.2007 1820/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.8.2007 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön päätös perunan rengasmädän
LisätiedotIP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy
IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn Suonenjoki 14.11.2013 Matias Rönnqvist Berner Oy Tarpeenmukainen kasvinsuojelu ei ole oireenmukainen kasvinsuojelu! Asetus integroidun torjunnan periaatteista 1. Kasvintuhoojien
LisätiedotAvaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan
Avaunt Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan Avaunt - rapsikuoriaisten torjuntaan Hyväksytty rapsikuoriaisten torjuntaan öljykasveissa Torjuu pyretroideille kestäviä rapsikuoriaiskantoja
LisätiedotTäydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet. Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen
Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen Neuvo 2020 koulutus Joulukuu 2014 Yleistä täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnoista Perusta Osa kansanterveys,
LisätiedotSjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen
SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa 15.-16.11.2016 Marja Turakainen ja Susanna Muurinen Ankeroisen elinkierto 1. Kysta, jossa munia 2. Infektoiva toukka (J2) 3. Juureen tunkeutunut toukka. Toukka imee
LisätiedotTuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen
LisätiedotTYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001
Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,
LisätiedotKasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua 6.11.2013
Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua 6.11.2013 Asko Hannukkala Erikoistutkija/Yliopistonlehtori MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Kuvat: Asko
LisätiedotKasvinterveyslainsäädäntö uudistuu vuonna 2019
Kasvinterveyslainsäädäntö uudistuu vuonna 2019 Paula Lilja Ylitarkastaja Kasvinterveysyksikkö Taimistoviljelijöiden talvikurssi 2019 15.3.2019 Huom. Tämä esitys on maaliskuun 2019 tilanne. Tarkista tarvittaessa
LisätiedotLUONNOS Maa- ja metsätalousministeriön asetus. lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta
LUONNOS 30.5.2016 Maa- ja metsätalousministeriön asetus lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläintautilain (441/2013) nojalla:
LisätiedotKasvintarkastusrekisterit, kasvipassin käyttöoikeus ja taimitoimittajan valtuutus
OHJE 14200/1 Sivu/sivut 1 / 5 Kasvintarkastusrekisterit, kasvipassin käyttöoikeus ja taimitoimittajan valtuutus Kasvinterveyttä ja taimiaineistoa koskevan lainsäädännön mukaan toimijan, joka markkinoi,
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotYlivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset
Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,
LisätiedotSuot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari
Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi
LisätiedotKasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta
Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Viheralan kasvinterveysseminaari_säätytalo_24.10.2013 KASVINTERVEYSLAINSÄÄDÄNTÖ Laki kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003 muutoksineen) Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita
Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Sari Iivonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 12.12.2013 1 Luomusipulin tuotanto Suomessa Luomutuotanto 2013 Etelä-Savo, ha Koko Suomi, ha Peruna 6,0
LisätiedotMaa-, metsä- ja puutarhatalouden kasvintuhoojien priorisointimalli FinnPRIO
Maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasvintuhoojien priorisointimalli FinnPRIO Kasvintuhoojien priorisointi hankkeen loppuseminaari 9.9.2014 Juha Tuomola Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Riskinarvioinnin
LisätiedotMuskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV
Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotJuurten kasvaessa maassa ne parantavat maata
Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN
LisätiedotJuurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta
LisätiedotAfrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013
Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Asfivirus Afrikkalainen sikarutto, ASF Virus erittäin kestävä Tuhoutuu normaaleissa ruoanvalmistuslämpötiloissa
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Koulutuspäivä Siirtymäajat ja tietojen käyttölupa
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Koulutuspäivä 10.4.2013 Siirtymäajat ja tietojen käyttölupa Sisältö Siirtymäajat Unionin lupa Biosidivalmisteet Käsitellyt esineet Tehoaineen
LisätiedotJättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011
Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien
LisätiedotOn vaikea peitellä sitä, että on vallinnut oikean ruiskutusohjelman
On vaikea peitellä sitä, että on vallinnut oikean ruiskutusohjelman Paras teho Tehoaa perunaruttoon, lehtipoltteeseen ja varsikuolioon Minimoitu resistenssiriski TM Revus ja Revus Top vahva tuplaratkaisu,.
Lisätiedot18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016
SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos
LisätiedotMARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET
MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET Minni Tapola 040 568 11 65 Minni.tapola@bayer.com CONTENT CHAPTER I Kuulumisia Bayerilta Organisaatio kasvanut Minni Tapola erikoiskasvien ks, viljan tautiaineet
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotJättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.
Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se
LisätiedotTimo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen
Timo Kaukoranta Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen Yleiset pellolla kertyvät homemyrkyt (mykotoksiinit) viljelykasveissa Pahimmat maissi, viljat, pähkinät kaikkialla on toksiineja, aiheuttajat
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotViljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotTaistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön
Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön Metsätieteen päivä 19.10.2016 Tuula Piri Luonnonvarakeskus 1 26.10.2016 Männyn tyvitervastauti Aiheuttaja männynjuurikääpä (Heterobasidion
LisätiedotJuurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?
Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Uuden lainsäädännön keskeiset vaatimukset
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Uuden lainsäädännön keskeiset vaatimukset Kasvinsuojeluaineet lainsäädännössä Asetus kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta EY N:o
LisätiedotKasvintuhoojat muuttuvassa ilmastossa. Päivi Parikka, Saila Karhu ja Tarja Hietaranta MTT kasvintuotannon tutkimus
Kasvintuhoojat muuttuvassa ilmastossa Päivi Parikka, Saila Karhu ja Tarja Hietaranta MTT kasvintuotannon tutkimus Ennustettu ilmastonmuutos ja tuhoojat Ilmaston lämpeneminen lisää kasvintuhoojien elinmahdollisuuksia
LisätiedotPunamätä ja muut perunaa syksyllä 2013 pilanneet taudit
1 Punamätä ja muut perunaa syksyllä 2013 pilanneet taudit ProAgria Kasvitautipäivä 28.11.2013 Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Perunaseitti
LisätiedotOMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen
OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM
LisätiedotViljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
LisätiedotMansikkapellot marjomaan Mikkeli
Mansikkapellot marjomaan Mikkeli 3.11.2017 fgsatavarma SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja Rantanen,
LisätiedotSataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat
SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat Saila Karhu Luonnonvarakeskus (Luke) Tuotetiedot ja Internet-linkit ovat esimerkinomaisia eivätkä Luken
LisätiedotSUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ
SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Puutarhanaiset ry:n vierailu Evirassa 10.4.2014 Raija Valtonen Evira, kasvinterveysyksikkö KASVINTARKASTUKSEN PÄÄTEHTÄVÄ estää vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen
Lisätiedot