Jyskynevan (Isonevan) turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Karstula

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 82/2011/1 Dnro LSSAVI/455/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Jyskynevan (Isonevan) turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Karstula Pekka Purola Pekka Purola on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Jyskynevan (kartalla Isoneva) 31,6 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Karstulan kunnassa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta sekä vesien johtamiseen toisen maalla sijaitsevaan ojaan. Toiminnan aloittamislupaa on perusteltu Keski-Suomen energiatarpeen kasvulla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Vesien johtamiseen toisen maalla sijaitsevaan ojaan tarvitaan lupa vesilain 10 luvun 6 :n mukaan. Kun asia liittyy ympäristölupa-asiaan, oikeuden myöntää ympäristölupaviranomainen. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Jyskynevan turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Jyskynevan turvetuotantoalue on hakijan omistuksessa. Turpeen kuljetuksia varten on tehty tiesopimus alueen eteläpuolella kulkevan metsäautotien käytöstä. Jyskynevan alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Jyskynevan alueelle ei ole kaavassa kaavamerkintöjä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Jyskynevan turvetuotantoalueen suunniteltu pinta-ala on 31,6 ha, sisältäen 1,6 ha tuotantoa tukevia alueita. Toiminta käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkivaiheen. Alueen kunnostusvaiheessa poistetaan ensin puusto ja rakennetaan vesiensuojelurakenteet. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta. Tuotantopäiviä on vuodessa ja työt ajoittuvat pääosin klo 6-22 väliseen aikaan. Pääasiallisena jyrsinturpeen keräysmenetelmänä käytetään mekaanista kokoojavaunua, kahta imukeruuvaunua ja hakuyksikköä. Kerätty turve varastoidaan tuotantoalueella oleviin aumoihin, joista se kuormataan pääasiassa talvikaudella kuorma-autoihin. Arvioitu vuotuinen tuotantomäärä on noin m 3. Tuotantovaihe kestää vuotta päättyen arviolta vuonna Suunniteltu jälkikäyttömuoto on metsätalouskäyttö. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojat, laskeutusallas sekä pintavalutuskenttä. Sarkaojiin rakennetaan lietesyvennykset, päisteputket ja lietteenpidättimet. Laskeutusaltaaseen asennetaan pintapuomi ja pato. Kokoojaojiin rakennetaan virtausta säätelevät padot. Pintavalutuskenttä on ympärivuotinen ja toimii luontaisella gravitaatiolla lähes koko tuotantoalueen (29,3 ha) vesille. Tuotantoalueen pohjoisosan (3,8 ha) vedet virtaavat luontaisesti pohjoiseen, joten ne johdetaan pintavalutuskentälle sulan maan aikana pumppaamalla. Pintavalutuskenttä on ojitettu ja sen koko on 1,3 ha, mikä on 3,9 % valuma-alueesta. Veden tasainen jakautuminen pintavalutuskentälle varmistetaan jakoputkien ja patokynnysten avulla. Jakoputket rakennetaan 10 m:n välein koko jako-ojan matkalle. Jako-ojan alapuolelle rakennetaan cm:n korkeita patokynnyksiä tehostamaan veden tasaista leviämistä pintavalutuskentälle. Ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojissa tuotantoalueen ja sen vesiensuojelurakenteiden ohi. Jyskynevan kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä metsäojia pitkin noin 0,3 km:n matkan Jyskypuroon ja edelleen reittiä Petääpuro Hepokoski Pieni Haapajärvi Iso Haapajärvi. Jyskynevan kuntoonpanovaiheen vuosipäästöjen arvioinnissa on käytetty Vapo Oy:n pintavalutuskentällisiltä soilta Pohjois-Pohjanmaan alueella mitattuja keskimääräisiä päästöjä. Jyskynevan ojituksen aikaiset bruttopäästöt ovat arviolta kg/a kiintoainetta, 307 kg/a kokonaistyppeä ja 15 kg/a kokonaisfosforia. Nettopäästöt ovat kg/a kiintoainetta, 236 kg/a kokonaistyppeä ja 13 kg/a kokonaisfosforia. Tuotantovaiheen bruttopäästöt ovat 745 kg/a kiintoainetta, 153 kg/a kokonaistyppeä ja 8 kg/a kokonaisfosforia. Nettopäästöt ovat 337 kiintoainetta, 82 kg/a kokonaistyppeä ja 5 kg/a kokonaisfosforia.

3 3 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Turvetuotannossa pöly- ja melupäästöjä syntyy pääasiassa tuotantokoneiden liikkuessa tuotantoalueella ja kuormauksen yhteydessä. Pölyn leviämiseen vaikuttavat työvaiheet, sääolot, tuulen nopeus ja suunta, maastonmuodot, kasvillisuus sekä asutuksen tai vesistön läheisyys. Turpeen keräilyvaiheessa pölyvaikutus ulottuu noin 200 m etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. Jyskynevalla tuotannon aiheuttamaa turvepölynostetta pyritään vähentämään käytettävillä tuotantomenetelmillä ja koneilla. Mekaanisen vaunun turpeen keräävä kuljetin on suojakoteloitu ja imuvaunut varustettu pölynerotussykloneilla. Monikarhemenetelmän avulla sato voidaan kerätä harvemmin. Kuormausvaiheessa pölyäminen on paikallista. Vesistölle aiheutuva haitta minimoidaan sijoittamalla aumat siten, että kuormauksen aiheuttama pöly ei pääse laskeutumaan ojiin. Tuotannon aiheuttama melu on melko vähäistä, maa- ja metsätaloustuotantokoneisiin verrattavaa. Melua aiheutuu traktoreiden ja imuvaunun käytöstä sekä kuormauksesta ja kuljetuksesta. Syrjäisestä ja suojaisesta sijainnista sekä käytettävistä tuotantomenetelmistä johtuen Jyskynevan tuotantoalueen ympäristöön aiheutuva pöly- ja meluhaitta on vähäistä. Turve kuljetetaan metsäautotietä pitkin maantielle 648, josta edelleen Jyväskylään. Kuljetusten määrät riippuvat lämpövoimalaitosten tarpeesta, mikä mahdollistaa tarvittaessa pienien määrien toimittamisen myös kesäisin. Kuljetus pyritään hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti täysillä kuormilla, jolloin kuljetusten vaikutukset alueen ympäristöön jäävät mahdollisimman pieniksi. Täysperävaunullisia kuljetuksia on vuosittain keskimäärin 160. Työmaaliikenne tapahtuu henkilöautoilla kesäisin toukokuun alusta elokuun loppuun noin 4 autoa/päivä. Polttoaineen varastointia varten alueelle sijoitetaan kaksi 3000 litran öljysäiliötä. Säiliöt sijoitetaan tuotantoalueen varikkoalueelle. Vuositasolla polttoöljyn kulutus on noin litraa. Lisäksi pumppaamossa käytetään vuosittain polttoöljyä noin litraa. Voiteluaineet säilytetään varikkoalueella 20 litran öljyastioissa. Voiteluöljyt vaihdetaan moottoreihin keskimäärin kerran kesässä. Öljyn kulutus on vuosittain noin 120 litraa työkoneissa ja lisäksi pumppaamossa käytetään voiteluöljyä noin 8 litraa vuodessa. Käytetyt öljyt kerätään jäteastioihin ja toimitetaan jätteenkäsittelylaitoksen kautta ongelmajätelaitokselle. Jäteöljyä syntyy noin 130 litraa vuodessa. Aumamuovia käytetään noin kg vuodessa. Käytetyt muovit kerätään kasoihin, joista ne toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle jatkokäsittelyyn. Sekajäte, noin 200 l/tuotantokausi, toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle. Rautaa ja metalliromua kertyy vähäisiä määriä; osa käytetään omassa toiminnassa kierrätysmateriaalina ja loput toimitetaan metallinkeräykseen.

4 Toiminnasta syntyy kaivannaisjätteinä pintamaata, kantoja ja muuta puuainesta, kiviä sekä lietteitä. Kannot ja muu puuaines, 200 m 3, toimitetaan polttoaineeksi. Kivet, 8 m 3, käytetään auma-alueilla ja tuotannon loppupuolella tukialueiden maisemoinnissa. Laskeutusaltaiden lietteet, 6 m 3, läjitetään läjitysalueille. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Esitetyt vesiensuojelurakenteet ja tuotantomenetelmät edustavat parasta tällä hetkellä kohtuukustannuksin käytössä olevaa tekniikkaa ja parasta käytäntöä. Tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kautta ympäri vuoden. Kemiallisen vesienkäsittelymenetelmän avulla olisi mahdollista saavuttaa korkeampi vesiensuojelutaso, mutta menetelmä on kallis. Jyskynevan tuotantoalueella kemiallinen käsittely ei ole päästöjen määrään ja niiden vaikutuksiin nähden kustannuksiltaan kohtuullista. Hakijan arvion mukaan toiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä turvetuotannossa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Jyskyneva on kokonaan metsäojitettua suoaluetta. Ojituksen vaikutus alueella vaihtelee siten, että aiotun turvetuotantoalueen länsi- ja kaakkoisosa sekä alueen keskiosat ovat säilyneet luonnontilaisempina kuin muut osat. Alueen kaakkoisosa on suopursu- ja juolukkavaltaista isovarpurämettä. Alueen pohjois- ja lounaisosat ovat vaivaiskoivuvaltaista isovarpurämettä. Jyskynevan kaavaillun turvetuotantoalueen läheisyydessä sijaitsee pieni suovetinen Jyskylampi, jonka läpi ei johdeta turvetuotantoalueen kuivatusvesiä. Luontoselvityksen mukaan tuotantoon aiotulla alueella ei ole havaittu suojeltuja kasvi- tai eläinlajeja. Jyskynevasta tai sen lähialueista ei ole mainintaa Keski-Suomen maakuntakaavan laatimisen yhteydessä toteutetussa suojelualueiden nykytilan inventoinnissa, jossa on inventoitu Keski-Suomen linnustollisesti merkittävät alueet. Tämän perusteella alue ei ole linnustollisesti merkittävä. Luontoselvityksen yhteydessä tehtiin havaintoja seuraavista linnuista: korppi, talitiainen ja teeri. Jyskyneva sijaitsee Saarijärven ja Kannonkosken kuntien rajan tuntumassa noin 15 km Saarijärven keskustasta pohjoiseen. Alueen ympäristössä olevat kiinteistöt ovat metsätalouskäytössä. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee 870 m koilliseen tuotantoalueen pohjoiskulmasta. 4

5 Turvetuotannon pölystä ja melusta ei katsota aiheutuvan kohtuutuonta rasitusta lähiympäristölle. Suon syrjäinen ja suojainen sijainti vähentää tuotantotoiminnasta lähiympäristöön aiheutuvaa pöly- ja meluhaittaa. Suo sijaitsee vähäjärvisellä alueella eikä rajoitu vesistöön. Maisemavaikutukset ovat paikallisia. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Jyskynevan kaakkoispuolella 3 km:n päässä sijaitseva Rupilamminnevan luonnonsuojelualue ja lounaispuolella 5 km:n päässä sijaitseva Hattulammen luonnonsuojelualue. Pyhähäkin kansallispuisto on 10 km:n etäisyydellä alueen länsipuolella. Tuotantoalueella ei ole vaikutusta näihin alueisiin. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 5 km Jyskynevasta koilliseen. Suo ei rajoitu vesistöön. Jyskyneva kuuluu Viitasaaren reitin Enonjärven valuma-alueeseen (14.46). Jyskynevan tuotantoalue on 0,9 % Petääpuron valuma-alueesta laskussa Pieneen Haapajärveen. Hankealueen vedet johdetaan metsäojia pitkin Jyskypuroon, josta vedet virtaavat Petääpuroa myöten Hepokoskeen ja siitä edelleen Pieneen Haapajärveen ja Isoon Haapajärveen. Petääpuro ja Pieni Haapajärvi kuuluvat Kannonselän valuma-alueeseen (14.461). Jyskypuron valuma-alueen koko on 270 ha kohdassa, jossa Jyskynevan tuotantoalueen vedet yhtyvät Jyskypuroon. Petääpuron valuma-alue on 1710 ha kohdassa, jossa se yhtyy Jyskypuroon. Petääpuron vesi on ollut vuonna 2000 melko ruskeaa ja humuspitoista, fosforipitoisuudet ovat ilmentäneet keskitasoista ravinteikkuutta. Pienessä Haapajärvessä vesi on ollut samankaltaista. Ison Haapajärven veden laatu on ollut tyydyttävä. Vesi on ollut melko ruskeaa ja humuspitoista, fosforipitoisuudet ovat ilmentäneet keskiravinteikkuutta. Turvetuotannon vesistövaikutusten arvioinnin mukaan Pienen Haapajärven vesi on tummaa, mutta järven kasvillisuuden määrän ja mataluuden huomioon ottaen varsin hyvälaatuista. Iso Haapajärvi kuuluu yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävään luokkaan. Petääpuron kalastuksellinen arvo on vähäinen ja rajoittuu esimerkiksi hauen kutuaikaiseen katiskapyyntiin ja ongintaan. Pienellä Haapajärvellä ei ole juurikaan kalataloudellista merkitystä. Isoon Haapajärveen on istutettu siikaa. Vähempiarvoista kalaa on pyydetty rysillä ja saalis on ollut kohtalaisen runsas. Saaliskaloista tärkein on hauki. 5

6 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Kivijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan Pienellä Haapajärvellä ei ole havaittu vedenlaatuongelmia kalaston kannalta. Isolla Haapajärvellä kalaston kannalta vedenlaatuongelmia sen sijaan on havaittu. Pudasjärven osakaskunnan tietojen mukaan järven vesi on väriltään erittäin ruskeaa, lievästi rehevää ja lievästi hapanta. Jyskynevan tuotantoala on pieni, joten sen vaikutus alueen pintavesiin ja kalastoon jää vähäiseksi. Kuivatusvesien vaikutus kohdistuu Petääpuroon sekä Pieneen ja Isoon Haapajärveen. Tuotantoalue on vain 0,9 % Petääpuron valuma-alueesta laskussa Pieneen Haapajärveen. Lisäksi Petääpuron ja Pienen Haapajärven kalastuksellinen arvo on vähäinen sekä Isossa Haapajärvessä kalakannat ovat yksipuolisia. Tulipalot pyritään estämään traktoreiden huolellisella puhdistamisella aina tarvittaessa. Mahdollisten tulipalojen varalta hankitaan palosuojeluohjeen mukainen palokalusto ja koulutetaan työntekijät alkusammutukseen. Tulipalojen sattuessa toimitaan yhteistyössä muiden alueella olevien turvetuottajien kanssa. Päästöt maaperään pyritään estämään kokonaan huolellisen työskentelyn ja ennakoivan toiminnan avulla. Öljyvahingot pyritään estämään suorittamalla traktoreiden öljyvaihdot siihen varatulla alueella. Muiden mahdollisten öljyvahinkojen torjuntaan käytetään alueella tuotettua turvetta. Polttoaineen valumiset pyritään estämään käyttämällä täyttöletkuissa tankkauspistoolia sekä lukitsemalla polttoainesäiliöt ilkivallan varalta. Tulvat estetään valunnansäätöpadolla ja pumpulla, jotka säännöstelevät veden virtausta. Hakijalla on ympäristövahinkovakuutus. Vesistötarkkailu esitetään toteutettavaksi yhteistyössä Jyskynevan turvetuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevan Pekannevan turvetuotantoalueen kanssa. Hakija pitää kirjaa tuotantoalueen kunnostus- ja käyttöönottovaiheen vesistövaikutuksista. Kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästötarkkailu tehdään pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla. Tuotantoaikana päästötarkkailu tehdään kahden kalenterivuoden ajan lupakaudella. Pintavalutuskentän toimivuutta tarkkaillaan päästötarkkailuvuosina ottamalla näyte pintavalutuskentälle tulevasta vedestä kesäkuukausien aikana. Lisäksi rakenteiden tehoa arvioidaan silmämääräisten havaintojen perusteella. Hakija ei pidä tarpeellisena kalataloudellista tarkkailua. 6 Korvaukset Hakija ei katso hankkeen toiminnoista aiheutuvan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa.

7 7 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on täydentänyt hakemustaan maakuntakaavan, asianosaistietojen, pumppauksen ja pintavalutuskentän tietojen, jätetietojen, linnustotietojen, virtaamatietojen, vaikutusarvioinnin ja vesistötarkkailun osalta. Täydennyksen tiedot on esitetty kertoelmaosassa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Karstulan ja Kannonkosken kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Viispiikkinen-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta, Karstulan kunnalta sekä Karstulan ja Kannonkosken kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Keski-Suomen ELYn ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että tuotantoalueen alapuolisten Pienen Haapajärven ja Ison Haapajärven sekä Kannonjärven rannat kuuluvat oikeusvaikutteiseen Kannonkosken eteläosien vesistöjen rantaosayleiskaavaan. Pienen Haapajärven rannoille on osoitettu viisi loma-rakennuspaikkaa. Järveen laskevan Hepokosken rannat ovat MY-merkinnällä eli maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Jyskynevalla ei ole myöskään Keski-Suomen ELY-keskuksen tiedossa olevia suojelullisesti arvokkaita alueita tai lajistoa. Kaavan luonto- ja maisemaselvityksen mukaan Pienen Haapajärven länsirannalla on turvekankaaksi muuttunutta suota ja järven arvo perustuu linnustoon. Pienessä Haapajärvessä ja Isossa Haapajärvessä on Keski-Suomen ympäristökeskuksen toimesta suoritettu vesistön kunnostus. Kunnostus käsitti salmien syventämistä veneellä kulkemisen helpottamiseksi. Paikalliset asukkaat ovat suorittaneet Isossa Haapajärvessä erilaisia hoitotoimia, kuten roskakalastusta ja niittoja, järven tilan parantamiseksi. Pintavalutuskentän toimivuutta on vaikea arvioida etukäteen, koska se sijaitsee ojitetulla alueella ja sen turvepaksuus vaihtelee cm:n välillä. Hakemuksen mukaan kentän alue on kuivunut siten, että sillä esiintyy kuivempien kangastyyppien kasveja, mikä voi kuvata myös turvekerroksen ohuutta. Kenttä ei täytä mitoitusohjeita siltä osin. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa vahingoittaa kentän luontaista kasvillisuutta. Kentällä olevat metsäojat on tukittava erityistä huolellisuutta noudattaen ja vähintään 12 kuukautta ennen kuivatusvesien johtamisen aloittamista sille. Tarvittaessa vesien jakautuminen tasaisesti koko pintavalutuskentälle on varmistettava virtausohjaimin. Ensimmäisen tuotantovuoden aikana on tehos-

8 tetusti seurattava pintavalutuskentälle johdettavan veden jakautumista kentälle. Oikovirtaukset sekä muut veden puhdistumista heikentävät tapahtumat on minimoitava. Pintavalutuskentän tehoa tulee myös tarkkailla samoina vuosina kuin päästötarkkailuakin suoritetaan. Mikäli tarkkailutulokset osoittavat, että pintavalutuskenttä ei toimi odotetulla tavalla, luvan saajan on toimitettava lupaviranomaiselle suunnitelma vesienkäsittelyn tehostamiseksi täydentävien lupamääräysten antamista varten. Pohjoisosan vesiä on ryhdyttävä johtamaan pintavalutuskentälle mahdollisimman aikaisin keväällä ja pumppausta on jatkettava mahdollisimman myöhään syksyyn, vähintään huhtikuun lopulta marraskuun alkuun. Uppopumpun pintavahdit tulee sijoittaa altaaseen siten, etteivät ne jäädy kiinni vesipintaan syksyllä heti ensimmäisillä yöpakkasilla. Velvoitetarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämän päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti muutoin, paitsi esityksestä puuttuu käyttötarkkailun suorittaminen sekä pintavalutuskentän tehon tarkkailu. Petääpuron vesistötarkkailupisteen koordinaatit ovat esityksessä virheelliset, mutta kuvassa 1 paikka on merkitty oikein. Vesistötarkkailu voidaan tehdä yhteistarkkailuna. Vesistötarkkailua tulee suorittaa vuosittain. Tulokset tulee toimittaa ELY-keskukseen myös sähköisessä muodossa. Jos vedenlaadussa havaitaan muutoksia, tulee tarkkailua laajentaa ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Toiminnanaloittamislupa voidaan myöntää pintavalutuskentän rakentamisen osalta, mutta ei muilta osin. 2) Keski-Suomen ELYn elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri - vastuualue on todennut, että hakijalle voidaan myöntää lupa. Hakijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Keski- Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen ELYkeskukselle 350 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle tai rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman, ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon toiminnan kuluessa, ja vesien käsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa ja parasta käytäntöä. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lupaa toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa ei tule myöntää. Jos lupa myönnetään, hankkeesta aiheutuu yleiselle kalatalousedulle haittaa. Tällöin jo nykyhetkellä kuormitetun vesistön kuormitus tulisi kasvamaan. Hanke heikentää kalaston elinoloja ja vaikeuttaa kalastusta lisäämällä osaltaan pyydysten limoittumista. Kalastukselle sekä kala- ja rapukannoille aiheutuva haitta voidaan kompensoida 350 euron (noin 12 8

9 /tuotantohehtaari) suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla. Maksulla voitaisiin istuttaa Pieneen ja Isoon Haapajärveen ja Kannonselkään kaloja tai rapuja kompensoimaan kalojen ja rapujen heikentyvää lisääntymistä sekä limoittumisen verkko- ja katiskapyynnille aiheuttamaa pyynnin vaikeutumista. Hankkeen kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu on tarkoituksenmukaista turvetuotannon vaikutusten selvittämiseksi. Jos hankkeelle myönnetään aloituslupa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman, menettää muutoksenhaku merkitystään, sillä haitalliset ympäristövaikutukset alkavat ilmetä samanaikaisesti kunnostustöiden aloittamisen kanssa. 3) Kannonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomainen vastustaa turvetuotannon käynnistämistä Jyskynevan alueella. Suunniteltu turvetuotanto lisäisi selvästi haitallista humuskuormitusta alapuolisiin Pieneen Haapajärveen ja Isoon Haapajärveen sekä heikentäisi niiden virkistyskäyttöarvoa uima- ja kalavetenä. Mikäli lupa turvetuotantoon myönnetään, on kuivatusvesien käsittely järjestettävä tehokkaasti niin, ettei alueen valumavesien kuormitus vesistöön erityisesti kiintoaineen ja humuksen osalta kasva. Tuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen tulee liittää hakemuksessa esitettyä tehokkaammat padottavat rakenteet siten, että kuivatusvesiä voidaan padottaa koko tuotantoalueella ja vesien virtaamista vesiensuojelurakenteisiin voidaan siten hallita ja säädellä myös virtaamapiikkien aikana. Tuotantoalueen reunoille eristysojan sisäpuolelle tulee jättää riittävän leveä puustoinen suojavyöhyke ja tarvittaessa pengerrys siten etteivät kuivatusvedet pääse karkaamaan tuotantoalueen ulkopuolelle ääritilanteissakaan. Laskeutusaltaan purkupadon rakenteen tulee olla myös virtaamaa säätävä ja sellainen, että se estää sekä altaaseen laskeutuneen että pinnalla kelluvan aineksen pääsyn purkuveden mukana myös virtaamapiikkien aikana. Pintapuomi ei ole riittävä. Eristysojien vedet tulee käsitellä vähintään normaalin metsäojituksen vesiensuojelun keinoin. Kaikkien vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tulee tarkkailla ja niiden hyvästä kunnosta ja toimivuudesta tulee huolehtia. Päästötarkkailussa tulee mitata pintavalutuskentän puhdistustehoa erityisesti kiintoaineen ja humuksen osalta. Tällöin tulee mitata pintavalutuskentän tulevan ja lähtevän veden väri ja kemiallinen hapenkulutus, kiintoaine ja kiintoaineen hehkutushäviö. Toiminnalle ei tule myöntää toiminnanaloittamislupaa. 4) Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että hakijalle ei tule myöntää toiminnanaloittamislupaa. Jos lupa valituksen johdosta kumotaan, ympäristöä ei pystytä palauttamaan ennalleen. Hakija ei ole esittänyt perusteltua syytä aloittamisluvalle. Mikäli aumamuovia varastoidaan alueelle, se on sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista. Muovit tulee toimittaa jätteenkäsittelylaitokselle vuosittain. 9

10 Muistutukset ja mielipiteet Vesistöön tulevaa kuormitusta on kaikin mahdollisin keinoin pyrittävä vähentämään ja on käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa. Karttatarkastelun perusteella suunnitellulla pintavalutuskentällä on metsäoja. Se tulee tukkia niin, ettei oikovirtauksia pääse syntymään. Myös eristysojissa tulisi käyttää vähintään samoja vesiensuojelurakenteita kuin metsäojituksessa: lietekuopat, laskeutusallas ja virtaamansäätö. Vesiensuojelu alueella tulee toteuttaa niin, että vesiensuojelurakenteet toimivat suunnitellulla tavalla myös ylivirtaamatilanteissa. 5) Karstulan kunta on ilmoittanut yhtyvänsä Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen antamaan lausuntoon. 6) Pudasjärven osakaskunta on ilmoittanut suhtautuvansa kielteisesti uusien turpeennostolupien myöntämiseen kyseessä olevalle alueelle. Haapajärvet ovat elintärkeitä Kannonjärven kylän asukkaille ja lukuisille mökkiläisille. Kannonjärven vedet laskevat Kivijärveen, jonka vesi on viime vuosina käynyt ruskeaksi ja on rinnastettavissa Saarijärven reitin humusta sisältäviin vesistöihin. Kyläläisten toimesta 2000-luvulla Iso Haapajärvi talkoovoimin hoitokalastettiin ja niitettiin hyvin tuloksin. Kysymyksessä ovat poikkeuksellisen matalat järvet. 7) Kannonjärven Kyläyhdistys ry on ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä, koska järven kalakanta huononee ja uimavedenlaatu heikkenee. Ison Haapajärven kunnostamiseksi on tehty kunnostustöitä vuosina ja mittavat työt vedenlaadun parantamiseksi menisivät hukkaan, mikäli turvetuotanto vaarantaa järvien tilaa. 8) AA (Pirkonperä RN:o 20:7, Vastinki, Karstula) on ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä turpeennostoon, sillä alapuoliset vesistöt ovat erittäin humuspitoisia ja rehevöityneitä. Niiden kunto ei kestä mitään kuormitusta jo tämänhetkisen kuntonsa takia. AA on liittänyt muistutukseensa 18 Jyskypuron ja Kannonjärven seudun mökkiläisen ja asukkaan allekirjoittaman kirjelmän, jossa he ilmoittavat vastustavansa luvan myöntämistä veden laadun heikkenemisen takia. Asukkaiden toimenpiteet Pienen ja Ison Haapajärven veden laadun parantamiseksi ovat tuottaneet hyviä tuloksia. 9) BB (Punamäki RN:o 20:5, Vastinki, Karstula) on ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä turpeennostoon, sillä alapuoliset vesistöt ovat erittäin humuspitoisia ja rehevöityneitä. Niiden kunto ei kestä mitään kuormitusta jo tämänhetkisen kuntonsa takia. 10 Hakijan vastine 1) Keski-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Hakija hyväksyy ELY-keskuksen esityksen vesistötarkkailun toteuttamisesta yhteistarkkailuna Pekannevan turvetuotantoalueen kanssa.

11 2) Keski-Suomen ELY-keskus, elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue Hakija hyväksyy ELY-keskuksen esittämän 350 euron kalatalousmaksun. 3) Kannonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Vesiensuojelurakenteissa käytetään lupahakemuksessa esitetyllä tavalla toteutettavia vesiensuojelurakenteita, jotka hyväksytetään ELYkeskuksella. 6) Pudasjärven osakaskunta ja 7) Kannonjärven Kyläyhdistys ry Edellisiin kohtiin viitaten, alueella toteutettavilla vesiensuojelurakenteilla minimoidaan tuotantoalueesta aiheutuva haitta alapuoliselle vesistölle. Kalastolle aiheutuvaa haittaa kompensoidaan kalatalousmaksulla. 8) BB ja 9) AA Edellisiin kohtiin viitaten, Keski-Suomen ELY-keskuksella hyväksytettävät vesiensuojelurakenteet ovat riittävät alapuoliselle vesistölle aiheutuvan haitan vähentämiseksi. 11 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Pekka Purolalle ympäristöluvan Jyskynevan (Isonevan) turvetuotantoon Karstulan kunnassa Kymijoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen päätöksen liitekarttaan 2 merkityn, tuotantoalueen pohjoisosassa olevan 3,8 ha:n osalta. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 29,3 ha. Aluehallintovirasto myöntää hakijalle vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen oikeuden käyttää kuivatusvesien johtamiseen Karstulan kunnan Vastingin kylässä tilalla Jyskölampi RN:o 3:56 olevia ojia. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Vesiensuojelurakenteisiin kuuluvan pintavalutuskentän rakentaminen voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta, jos luvan saaja asettaa euron vakuuden Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen liitteenä 3 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Jyskypuroon.

12 Päästöt ilmaan ja melu 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen täydennyksen liitteenä 3 olevan tuotantoaluekartan, mittakaava 1: mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Pintavalutuskentän ojat on tukittava hyvissä ajoin ennen kuivatusvesien johtamisen aloittamista. Tukosten on oltava vähintään kolme metriä pitkiä ja niin tiheässä, ettei ojiin synny oikovirtausta. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db 12

13 Varastointi ja jätteet (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Karstulan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava vuosittain hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponesto. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13

14 12. Luvan saajan on tarkkailtava vuosittain toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaan. Kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus kalataloustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Kivijärven kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 350 euroa kalatalousmaksua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun 14

15 käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osilta. Jyskynevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on kokonaan metsäojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityisesti suojeltavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Vesistöön kohdistuvien päästöjen vähentämiseksi uusilla turvetuotantoalueilla on oltava tehostettu ympärivuotinen vesienkäsittely, koska merkittävä osa turvetuotannon päästöistä tulee sulan maan ajan ulkopuolella. Jysky- 15

16 nevan pohjoisosan 3,8 ha:n lohkolle on esitetty pintavalutuskäsittelyä vain sulan maan ajalle. Kun otetaan huomioon myös alapuolisen vesistön tila, käsittely ei ole riittävää. Tämän vuoksi hakemus on kyseisen alueen osalta hylätty. Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Viitasaaren reitin vedet ovat ekologisen tilan mukaan pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Petääpuron vesi on humuspitoista. Pienessä Haapajärvessa vedenlaatu on heikentynyt 2000-luvulta lähtien tyydyttävän ja välttävän tilan rajoille. Ison Haapajärven veden laatu on käyttökelpoisuusluokittelun mukaan tyydyttävää. Jyskynevan turvetuotantohanke ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamista. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Jyskynevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä kohtuutonta rasitusta. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Lupamääräysten perustelut Pintavalutuskentän rakentaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen, on tarpeen kentän toiminnan vakiinnuttamiseksi eikä se tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Koko tuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa aiheutuu vesistöön merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa, joten siltä osin aloittamislupaa ei voida myöntää. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Lähin asutus on noin 870 metrin etäisyydellä. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen 16

17 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Hakija on vastineessaan hyväksynyt kalatalousmaksun määrän. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Koko tuotantoalueen luvan epäämistä koskevat vaatimukset hylätään. Luparatkaisun perusteluosassa ilmenevillä perusteilla luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Keski-Suomen ELYn ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen pintavalutuskenttää, tarkkailua ja toiminnan aloittamislupaa koskevat vaatimukset on otettu huomioon ratkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevästi. Keski-Suomen ELYn elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueen tarkkailua ja kalatalousmaksua koskevat vaatimukset on otettu huomioon ratkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevästi. Toiminnan aloittamislupa on myönnetty vain pintavalutuskentän rakentamiseen. Kannonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomainen vaatimukset vesienkäsittelyrakenteista on otettu huomioon lupamääräyksistä 2-4 ilmenevällä tavalla. Päästötarkkailua koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksestä 11 ja päätöksen liitteestä 3 ilmenevästi. 17

18 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja kunnanhallituksen jätteitä ja vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset on otettu huomioon ratkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevillä tavoilla. Toiminnan aloittamislupa on myönnetty vain pintavalutuskentän rakentamiseen. Pudasjärven osakaskunnan, Kannonjärven Kyläyhdistys ry:n, AA:n ja BB:n vaatimusten osalta viitataan ratkaisun perusteluosaan. Pintavalutuskentän rakentaminen saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Muuta toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 101, 103 a Vesilaki 10 luku 6 Jätelaki 4, 6 ja 15 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. 18 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Karstulan kunta Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kannonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)

19 19 MUUTOKSENHAKU Ilmoitus päätöksestä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Karstulan kunnan ja Kannonkosken kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Viispiikkinen-lehdessä. Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Raija Aaltonen Lasse Känsälä Tiia Levonmaa Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Raija Aaltonen (puheenjohtaja) ja ympäristöneuvos Lasse Känsälä. Asian on esitellyt ympäristölakimies Tiia Levonmaa.

20 VALITUSOSOITUS Liite Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

21 Liite 2 hylätty alue =

22 Jyskynevan KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan laskuojasta ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä ) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/2 vk 1 kerta/vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, sähkönjohtokyky ja ph.