LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2008

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2008 Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto 2010

2

3 Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä Kurssiopetus Taiteen perusopetuksen opetustuntikohtainen valtionosuus Taiteen perusopetuksen harkinnanvarainen valtionavustus valtionosuuden ulkopuolisille 2

4 I. 3

5 4

6 Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto on vuodesta 1986 alkaen tilastoinut tietoa lasten ja nuorten kuvataidekouluista kahden vuoden välein suoritettavan kyselytutkimuksen perusteella. Ensimmäiset kyselytutkimukset tehtiin yhdessä Suomen Kaupunkiliiton (nyk. Suomen Kuntaliitto) kanssa vuosina 1986 ja Tämä järjestykseltään kahdestoista tutkimus käsittelee Suomessa toimivilta lasten ja nuorten kuvataidekouluilta saatuja tietoja vuodelta Tiedot kerättiin kyselytutkimuksen avulla lähettämällä kyselykaavake 195 taiteen perusopetusta antavaan oppilaitokseen. Vastaanottajien määrä kasvoi edellisvuodesta 64 kpl:lla, koska käytettiin Opetushallituksen keräämää Taiteen perusopetuksen järjestäjien rekisteriä vuodelta oppilaitoksen rekisteristä karsittiin pois oppilaitokset, joiden nimestä saattoi päätellä, ettei niissä anneta visuaalisten taiteiden taiteen perusopetusta. Opetushallituksen selvityksen mukaan taiteen perusopetusta kuvataiteessa annetaan 147 oppilaitoksessa. Lukuun sisältyvät ne oppilaitokset, jotka antavat opetusta vain aikuisille. Kysely lähetettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa kysyttiin tietoja opetuksesta, oppilastiedoista, henkilökunnasta, arvioinnista sekä opetustiloista. Vastauksia saatiin 97 kpl, joista karsiutui pois 7 oppilaitosta, joissa annettiin ainoastaan käsityön taiteen perusopetusta, ei kuvataiteen tai arkkitehtuurin. Vielä yksi oppilaitos karsiutui puutteellisten vastausten vuoksi. Tutkimuksessa ovat näin mukana 89 lasten ja nuorten taiteen perusopetusta antavan oppilaitoksen vastaukset. Vastausprosentiksi tuli 61% (100 = 147). Toisessa osassa kysyttiin taloustietoja. Vastauksia saatiin yhteensä 50 ja vastausprosentiksi tuli 40 %. Pienempi vastausprosentti selittyy osaltaan sillä, että osan kouluista on vaikea erottaa kuvataideopetuksen euromääräistä osuutta muun opetuksen ja toiminnan tuloista ja menoista. Tämä koskee erityisesti kansalaisopistoissa annettavaa taiteen perusopetusta. Niille oli tänä vuonna vaihtoehtona oma suppeampi talouskysely, johon 10 kyselyyn osallistuneista 53:stä kansalaisopistosta vastasi, kun 20 vastasi laajempaan kyselyyn. 23 tutkimuksessa mukana olevaa kansalaisopistoa jätti vastaamatta talouskyselyyn. Kaavio 1: Oppilaitokset ylläpitäjän mukaan Vastanneita kouluja on vuoden 2008 kyselyssä 12 enemmän kuin vuoden 2006 tutkimuksessa. Liitteenä olevissa taulukoissa näkyvät edellisvuosien keskiarvot eivät ole vertailukelpoisia 5

7 tämänvuotisiin nähden, koska mukana eivät ole kaikki vuoden 2006 tutkimuksen koulut ja mukana on 26 koulua, jotka eivät olleet edellisessä tutkimuksessa. Jotkut erot edelliseen kyselytutkimukseen nähden selittyvät myös siitä, että monet tässä tutkimuksessa mukaan tulleet koulut ovat kooltaan keskimääräistä pienempiä yksiköitä. Tutkimuksen kirjallisessa yhteenvedossa esitellään tutkimuksesta saatu tilastotieto tiivistetyssä muodossa. Kaikki yhteenvedon taulukot ja tiedot koskevat vuotta 2008, ellei toisin mainita. Kirjallisen yhteenvedon jälkeen esillä olevat tilastotiedot on jaoteltu ensin kaikkia kyselytutkimukseen vastanneita kouluja koskeviksi ja sen jälkeen eroteltuina kunnallisten ja yksityisten koulujen tiedoiksi. Viimeiseen osioon on koottu tiedot vuonna 2008 järjestetystä työpajaopinnoista. Aineiston lopusta löytyvät kyselytutkimukseen vuonna 2008 vastanneiden koulujen yhteystiedot. Neljä oppilaitosta ilmoitti nimensä ja/tai toimintakuntansa tai sen nimen vaihtuneen vuoden 2009 alusta alkaen mm. kuntaliitoksen vuoksi. Nämä oppilaitokset ovat Kymenlaakson opisto, Dragsfjärdin työväenopisto, Jyväskylän maalaiskunnan kuvataidekoulu sekä Rauman kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Kyselytutkimuksessa käytetään vuonna 2008 voimassa olleita nimiä. Yhteystietosivuilta löytyvät myös vuoden 2009 alussa käyttöön tulleet uudet nimet. Tutkimusaineistosta puuttuvat 30 kyselytutkimuksen yleisosioon vastanneen oppilaitoksen taloustiedot, sillä osan kouluista oli vaikeaa erottaa kuvataideopetuksen euromääräistä osuutta muun opetuksen ja toiminnan aiheuttamista tuloista ja menoista, tai koulut eivät ole jostain muusta syystä vastanneet talousosioon lainkaan. Näistä syistä talousosiossa ei käsitellä seuraavien koulujen taloustietoja: Kymenlaakson opisto, Askolan kuvataidekoulu, Dragsfjärdin työväenopisto, Ilmajoki-opisto, Kauniaisten kuvataidekoulu, Kivalojen seutuopisto, Kuopion kansalaisopisto / lasten ja nuorten kuvataidekoulu Värikäs, Kuvataideopetusta lapsille Pikku-Pikasso, Kuusamon lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Wellamo-opisto / Lasten ja nuorten kuvataideopetus, Lieksan lasten ja nuorten taidekoulu, Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto, Malax-Korsnäs medborgarinstitut, Mikkelin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Muhoksen kunta / Oulujoki-Opisto, Mäntsälän kansalaisopisto, Naantalin opisto, Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Sutina / Nokian työväenopisto, Närpes medborgarinistitut, Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopisto, Viitaseudun opisto, Pirkkalan taidekoulu, lapset ja nuoret; Pukkilan lasten kuvataidekoulu, Salon kansalaisopisto, Sotkamon kunta / kansalaisopiston kuvataideopetus, Tornion kansalaisopisto, Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Soisalo-opisto, Kaskikuusen kansalaisopisto ja Vårö-Maxmo medborgarinstitut / barnakonstskolan. Lasten ja nuorten kuvataidekoulut antavat kuvataiteen perusopetusta. Laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) määrittelee taiteen perusopetuksen tarkoituksen: Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaille valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Koulutuksen järjestäjän (kunnan) tulee hyväksyä kullekin taiteenalalle opetussuunnitelma. Kyselytutkimukseen vuonna 2008 vastanneesta 89 koulusta 87 ilmoitti antavansa taiteen perusopetusta kuvataiteessa. Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki Helsingissä ja Arkkitehtuurikoulu Lastu Lapinlahdella antoivat yksinomaan arkkitehtuuriin liittyvää taiteen perusopetusta. Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu ja Porvoon taidekoulu antoivat taiteen perusopetusta sekä kuvataiteessa että arkkitehtuurissa. Porvoon taidekoulu ilmoitti antavansa sitä lisäksi audiovisuaalisessa taiteessa. 22 koulua ilmoitti antavansa taiteen perusopetusta myös käsityössä. 6

8 2.1 Opetuksen rakenne Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä Opetushallitus on (määräys 11/011/2005) vahvistanut taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaiset opetussuunnitelman perusteet seuraaville taiteen aloille: musiikki, sanataide, tanssi, esittävät taiteet (sirkustaide ja teatteritaide) ja visuaaliset taiteet (arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide, kuvataide ja käsityö). Visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opinnot koostuvat joko yhdestä tai useasta suuntautumisvaihtoehdosta. Opinnot muodostuvat perus- ja työpajaopinnoista, joita on yhteensä kymmenen opintokokonaisuutta (6 + 4). Yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia. Laajuuden laskennallisena perusteena on käytetty 45 minuutin pituisia oppitunteja. Mahdollisten varhaisiän opintojen laajuuden päättää koulutuksen järjestäjä. Yleinen oppimäärä muodostuu tasolta tasolle etenevistä opintokokonaisuuksista, joiden mukaan oppilas voi edetä valitsemissaan opinnoissa ja syventää ja laajentaa osaamistaan. Yleistä oppimäärää kuvataiteessa antoi 70 oppilaitosta, käsityössä 22 oppilaitosta ja arkkitehtuurissa 3 oppilaitosta. Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä Opetushallitus on vahvistanut taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet noudatettaviksi lukien (määräys 39/011/2002). Visuaalisten taiteiden (= arkkitehtuuri, kuvataide ja käsityö) laajan oppimäärän mukaiset opinnot muodostuvat perusopinnoista ja syventävistä opinnoista. Opintojen laskennallinen laajuus on tuntia. Laskennan perusteena on käytetty 45 minuutin mittaista oppituntia. Perusopinnoissa laajan oppimäärän mukaisten opintojen laskennallinen laajuus on 540 tuntia. Syventävien opintojen laskennallinen laajuus on 760 tuntia. Perus- ja syventävät opinnot on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Perustasoa edeltävästä, varsinaisesti alle kouluikäisille lapsille tarkoitetusta varhaisiän opetuksesta ja sen laskennallisesta laajuudesta päätetään koulutuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa. Oppimäärän tavoitteiden saavuttamiseksi annettavan opetuksen määrään vaikuttaa taiteenala, oppilaan ikä, aiemmin hankitut tiedot ja taidot sekä käytettävät opetusmenetelmät. Opetuksen tulee aina tehdä mahdolliseksi opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen saavuttaminen. Tässä tutkimuksessa on valmentavista opinnoista siirrytty käyttämään taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista nimitystä varhaisiän taidekasvatus. Kyselyyn vastanneista 89 koulusta 15 koululla oli opetusministeriön myöntämä lupa taiteen perusopetuksen laajaan oppimäärään kuvataiteessa, ts. nämä koulut noudattivat vuoden 2002 laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Nämä koulut ovat Espoon kuvataidekoulu, Helsingin kuvataidekoulu, Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu, Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Aimokoulu (Hämeenlinna), Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu, Taideja muotoilukoulu Taika (Lahti), Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Lohjanseudun kuvataidekoulu, Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu, Rovaniemen kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Valkeakosken kuvataidekoulu, Vantaan kuvataidekoulu ja Vihdin kuvataidekoulu. 7

9 Opetusministeriön myöntämä järjestämislupa taiteen perusopetuksen laajaan ja yleiseen oppimäärään oli Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoululla, joka antoi vuonna 2008 taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan. Opetusministeriön myöntämä järjestämislupa taiteen perusopetuksen laajaan oppimäärään arkkitehtuurissa oli Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkilla ja Jyväskylän kaupungin kuvataidekoululla. Oulun taidekoulu, joka ei vastannut kyselyyn, antoi teatteri-ilmaisun taiteen perusopetuksen lisäksi kuvataiteen perusopetusta. Oulu mukaan lukien yhteensä seitsemällätoista koululla on opetusministeriön myöntämä lupa taiteen perusopetuksen laajaan oppimäärään kuvataiteessa. Edellä mainittujen koulujen lisäksi viisi koulua Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Jyväskylän maalaiskunnan kuvataidekoulu, Kivalojen seutuopisto, Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja Sara Hildén -akatemia ilmoittivat antavansa laajan oppimäärän mukaista opetusta omassa kunnassa hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti. Yksitoista muuta koulua ilmoittivat suunnittelevansa laajan opetuksen aloittamista lähitulevaisuudessa. Näistä kuusi on kansalaisopistojen alaisia. Kaavio 2: Laajaa/yleistä oppimäärää antavat oppilaitokset ylläpitäjän mukaan 2.2 Opetuksen tavoitteet Yleisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä ilmaista itseään kuvallisesti, tulkita kuvaa ja arvioida sitä kriittisesti. Tavoitteena on, että oppilas oppii hankkimaan omassa ilmaisussaan tarvitsemiaan taitoja ja tietoja ja harjoittelee niiden käyttöä. Opetuksessa keskeistä on oppilaan visuaalisen yleissivistyksen sekä ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Tavoitteena on kehittää oppilaan tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa. Oppilasta rohkaistaan työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa ja arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. (Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005, Määräys 11/011/2005, Opetushallitus) Laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppimäärän tavoitteena on kehittää nyky-yhteiskunnassa tarvittavaa kykyä tulkita kuvia. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas 8

10 jäsentää ja ymmärtää maailmaa ja että hänen käsityksensä kuvataiteessa kasvaa. Keskeistä oppisisältöä on luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt, media, taiteen ilmenemismuodot ja kulttuuriperintö. Opetuksen tulee olla luonteeltaan uutta luovaa. Opetuksessa korostuu aistien, intuition, unien, mielikuvituksen ja myötäelämisen merkitys. Opetuksen tulee olla ongelmakeskeistä. Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaista aktiivisia ja kriittisiä toimijoita taidemaailmaan ja muuhun yhteiskuntaan. (Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002, Määräys 39/011/2002, Opetushallitus) Lasten ja nuorten kuvataidekoulut pyrkivät tukemaan oppilaidensa persoonallisuuden kehitystä, ja antamaan oppilaille valmiuksia ilmaista itseään visuaalisesti. Lisäksi kuvataidekoulujen opetus antaa oppilailleen hyvän perustan visuaalisen alan ammatillisille opinnoille. 2.3 Opetuksen määrä vuonna 2008 Vuosittaisia opetusviikkoja oli kyselyyn vastanneissa kouluissa keskimäärin 31. Suurin osa kouluista (30 %) antoi opetusta 30 opetusviikkoa vuodessa. 35 tai enemmän opetusviikkoja oli 5 koulussa ja alle 30 opintoviikkoa 17 koulussa. Muiden koulujen vuosittaiset opetusviikot vaihtelivat opetusviikon välillä. Vuosittaiset opetustunnit vaihtelivat Dragsfjärdin työväenopiston 66 tunnista Espoon kuvataidekoulun 9612 opetustuntiin. Keskimäärin vuonna 2008 opetustunteja oli kouluissa 1456 tuntia kun vuonna 2006 niitä oli Opetustuntien keskimäärä on siis hieman vähentynyt vuoden 2006 tutkimukseen verrattuna. Jos verrataan niitä 63 koulua, jotka vastasivat kyselyyn myös vuonna 2006, on näistä kouluista 40 eli 65 % kasvattanut tuntimääräänsä. Vuonna 2008 kyselyyn osallistuneen 89 koulun yhteenlaskettu opetustuntimäärä oli , kun vuonna 2006 kyselyyn osallistuneiden 77 koulun opetustuntimäärä oli Opetustuntimäärään on luettu mukaan taiteen perusopetukseen kytkeytyvä varhaisiän taidekasvatus, mutta ei kaikille avointa kurssiopetusta. Viikoittaiset opetustunnit vaihtelivat eri kouluissa 1 7 tuntia / ryhmä. Laskennan perusteena on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Yleisimmin (35 % kouluista) viikkotunteja oli 2 3 h / viikko. 58 % kouluista oli vuonna 2008 sama viikko-opetustuntimäärä kuin vuonna Kouluissa, joissa määrät olivat muuttuneet (23), oli tuntimäärien kasvua 48 % ja laskua 52 % kouluista. Kurssiopetus Useat kyselyyn vastanneista kouluista (32 kpl) antoivat taiteen perusopetuksen lisäksi myös kaikille avointa kurssiopetusta. Vuonna 2008 kurssiopetusta annettiin yhteensä tuntia. Huomattavan suuren tuntimäärän selittää se, että joidenkin oppilaitosten antamaan lukuun sisältyy kaikki kansalaisopiston antama kurssiopetus, ei ainoastaan visuaalisten taiteiden avoin kurssiopetus lapsille ja nuorille. Tässä kyselytutkimuksessa keskitytään kuitenkin vain taiteen perusopetuksen tarkasteluun. 2.4 Opetuskieli Kyselyyn vastanneissa kouluissa annettiin opetusta pääosin suomenkielellä. Ruotsinkielistä opetusta antoivat Espoon kuvataidekoulu, Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki, Kauniaisten kuvataidekoulu, Kirkkonummen kuvataidekoulu, Kokkolan Lasten ja nuorten kuvataidekoulu / Bildkonstskola för barn och unga, Malax-Korsnäs medborgarinstitut, Närpes medborgarinistitut, Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu sekä Vörå-Maxmo och Oravais MI / Barnakonstskolan. Kaksikielisiä (suomi/ruotsi) opetusryhmiä oli seuraavissa oppilaitoksissa: Dragsfjärdin työväenopisto, Espoon kuvataidekoulu, Kauniaisten kuvataidekoulu, Kristinestads 9

11 medborgarinstitut / Bildkonstskolan, Lasten ja nuorten taidekoulu Pictura ja Porvoon kuvataidekoulu. Lisäksi opetusta tarjosivat englanniksi Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki sekä Lasten ja nuorten taidekoulu Pictura. Yksi venäjänkielinen ryhmä toimi Pohjois-Helsingin kuvataidekoulussa. 2.5 Arviointikäytännöt Kyselytutkimuksessa selvitettiin koulujen toimintaan, oppilaisiin sekä opettajiin liittyviä arviointikäytäntöjä vuonna Kyselyyn vastanneista 89 koulusta arviointia suoritti 78 koulua eli 88 %. Seuraavassa taulukossa kouluissa suoritetut arvioinnit on eritelty aihepiireittäin. Kaavio 3: Arviointikäytännöt Kaksi koulua ilmoitti käyttävänsä jotain muuta arviointikäytäntöä: kehityskeskustelu (Lasten kuvataidekoulu, Hamina) ja utställningar, vernissage (Malax-Korsnäs medborgarinstitut). Kyselyyn vastanneista kouluista yhteensä 70 koulussa tarjottiin perusopintojen lisäksi syventävää opetusta, jonka oppilaat suorittavat yleensä työpajoissa. Työpajoja ei ollut 19 koulussa tai ne eivät ilmoittaneet antavansa syventävää opetusta. Kyselytutkimuksessa ei selvitetty syitä syventävien opintojen puuttumiseen. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan sekä yleiseen että laajaan oppimäärään kuuluvat perus- ja syventävät opinnot. Seuraavassa taulukossa on koottu yhteen suosituimmat kouluissa vuonna 2008 tarjolla olleet työpajat. 10

12 Kaavio 4: Syventävät opinnot / työpajat Kouluissa oli myös yhdistelty kahta tai useampaa työpaja-ainetta erilaisiksi kokonaisuuksiksi, kuten esimerkiksi keramiikka/kuvanveisto ja grafiikka-pima, Tällaiset työpajat ovat yllä olevassa taulukossa laskettu kuuluvaksi kohtaan muut työpajat. Sama kategoria sisältää myös muita työpajoja kuten esim. elokuva, korutyöpaja, leijanrakennus ja muinaistaide. Tarkempi selvitys koulujen työpajatarjonnasta on raportin lopussa sivulla Oppilasmäärät Kyselyyn vastanneiden kuvataidekoulujen oppilasmäärät vaihtelivat vuonna 2008 Kaskikuusen kansalaisopiston 11 oppilaasta Espoon kuvataidekoulun 1188 oppilaaseen. Oppilasmäärältään toiseksi suurin koulu oli Porvoon taidekoulu (1087 oppilasta) ja kolmantena oli Vantaan kuvataidekoulu (819 oppilasta). Yli neljäänsataan oppilaaseen ylsivät myös Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataideopetus (668 oppilasta), Helsingin kuvataidekoulu (601 oppilasta), Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulu (444 oppilasta) ja Sara Hildén -akatemia Tampereella (404 oppilasta). Keskimäärin kyselyyn vastanneissa kuvataidekouluissa opiskeli 190 oppilasta. 11

13 Kaavio 5: Laajaa / yleistä oppimäärää antavien koulujen oppilasmäärät ylläpitäjän mukaan Kyselyyn vuonna 2008 vastanneissa kuvataidekouluissa oli yhteensä oppilasta, josta 77 % oli tyttöjä ja 23 % poikia. Vuonna 2006 vastaavat jakaumat 78 % (tytöt) ja 22 % (pojat). Alla olevissa taulukossa on selvitetty tarkemmin oppilasjakaumia eri opintovaiheissa. Kaikki koulut eivät kyenneet erottelemaan oppilaitaan sukupuolen mukaan eri opintovaiheissa, joten näiden koulujen oppilaat puuttuvat alla olevista laskelmista. Kaavio 6: Oppilasjakauma eri ikäryhmissä sukupuolen mukaan 12

14 Poikien määrä on suhteessa suurin varhaisiän opinnoissa. Perusopintoihin siirryttäessä poikien määrä vähenee noin 10 prosenttiyksikköä. Tilanne oli samankaltainen myös vuosina 2004 ja Kaavio 7: Oppilasmäärän kehitys varsinaisessa opetuksessa Opintovaiheittain tarkasteltuna on oppilaiden määrä edelleen ollut nousussa perusopinnoissa kun taas syventävissä opinnoissa olevien oppilaiden määrä on jatkanut putoamista. Prosentuaalisesti tarkasteltuna tilanne on seuraavanlainen: vuosina 2002 ja % oppilaista oli varhaisiän opinnoissa, 60 % perusopinnoissa ja 30 % syventävissä opinnoissa. Vuonna 2006 vastaavat luvut olivat 10 % (varhaisiän opinnot), 61 % (perusopinnot) ja 29 % (syventävät opinnot). Vuonna 2008 tilanne oli 12 % (varhaisiän opinnot), 63 % (perusopinnot) ja 26 % (syventävät opinnot). Tarkasteltaessa oppilasmäärien kehitystä niiden 52 koulun kesken, jotka olivat mukana kolmessa peräkkäisessä tutkimuksessa (vuosina 2004, 2006 ja 2008) voidaan todeta, että kokonaisoppilasmäärä on hieman kasvanut. Vuosien 2004 ja 2006 välillä oppilasmäärä näissä kouluissa kasvoi 2,8 % ja vuosien 2006 ja 2008 välillä 3 %. Kouluittain laskettuna samasta otannasta yhteensä 33 koulua kasvatti oppilasmääräänsä vuoden 2006 ja 2008 välillä. 4.2 Oppilaiden ikärakenne Oppilaiden ikärakenne kyselyyn vuonna 2008 vastanneissa kouluissa vaihteli 0-vuotiaista 20- vuotiaisiin lukuun ottamatta Kivalojen seutuopistoa, joissa ei ollut yläikärajaa. Keskimäärin oppilaiden ikärakenne kouluissa oli 5 18 vuotta. Kahdessa koulussa ei ollut lainkaan alaikärajaa (Kaukametsän opisto Kajaanissa, Kuopion kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Värikäs). Myös Porvoon taidekoulussa annettiin varhaisiän taidekasvatusta jo 1-vuotiaille. Neljässä kuvataidekoulussa saattoi opiskelun aloittaa 3-vuotiaana (Taidekoulu Tatavuu Espoossa, Kivalojen seutuopisto, Lappeenrannan kuvataidekoulu ja Lieksan lasten ja nuorten kuvataidekoulu) ja opintoja oli mahdollista jatkaa 20-vuotiaaksi asti 12 koulussa. Kouluja, joissa ei annettu opetusta alle 7-vuotiaille (ts. alle kouluikäisille lapsille), oli yhteensä Ryhmäkoot Lasten ja nuorten kuvataidekouluissa annettava opetus on ryhmäopetusta. Kyselyn oppilaitoksista yhdessä pienin opetusyksikkö oli vain yksi oppilas (Juankosken kansalaisopisto). Muuten ryhmäkoko vaihteli 3 oppilaasta (Karkkilan kuvataidekoulu) 20 oppilaaseen (Rauman kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu). Pääsääntöisesti ryhmäkoko oli 7 13 oppilaan välillä. Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton suositus on, että perusopetusryhmien ryhmäkoko olisi oppilasta. 13

15 4.4 Oppilasvalinnat Kyselyyn vastanneiden lasten ja nuorten kuvataidekoulujen oppilaat valittiin ensisijaisesti ilmoittautumisjärjestyksessä (69 koulua). Arpomalla oppilaansa valitsi 23 koulua. Pääsykokeita käytettiin sisäänpääsyn valintaperusteena kolmessa koulussa, jotka olivat Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja Nokian työväenopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulu Sutina. Muunkinlaisia valintaperusteita käytettiin. Lapuan kuvataidekoulussa oli käytössä 2 kuukauden koeaika. Rauman kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulussa oppilaat valittiin hakutöiden perusteella ja Rovaniemen kuvataidekoulussa ovat valintamenetelminä tutustumispäivä sekä arvonta. Sisäänpääsyprosentti oli kyselyyn vastanneissa kouluissa keskimäärin 89 % vaihdellen 10 ja 100 prosentin välillä. Sisään päässeiden osuus näyttää kasvaneen tasaisesti. Edellisen kyselytutkimuksen aikaan vuonna 2006 sisäänpääsyprosentti oli 84 %, 2004 keskimääräinen sisäänpääsyprosentti oli 79 %. Vuonna 2008 sisäänpääsyprosentti oli täydet 100 % yhteensä 45:ssä 89:stä koulusta. Toisin sanoen kaikki halukkaat pääsivät vuonna 2008 sisään joka toiseen lasten ja nuorten kuvataidekouluun. Tilanne oli samankaltainen edellisen tutkimuksen aikana vuonna 2006 (37/77). 5.1 Rehtori, johtaja, johtava opettaja Rehtori, johtaja tai johtava opettaja oli vuonna 2008 yhteensä 74 kuvataidekoulussa. Luvussa ovat mukana kansalaisopiston rehtorin viran osana visuaalisen taiteen taiteen perusopetuksesta vastaavat, mikäli oppilaitos on heidät tässä kohtaa ilmoittanut. 14 koulussa ei ollut rehtoria, johtajaa tai johtavaa opettajaa. Kahdessa koulussa oli näiden sijasta suunnittelijaopettaja ja yhdessä koulussa oli pelkästään apulaisrehtori. Seuraavassa taulukossa on eriteltynä, kuinka monen kunnallisen ja yksityisen kuvataidekoulun johdossa on rehtori/johtaja/johtava opettaja. Kaavio 8: Rehtorit / johtajat / johtavat opettajat oppilaitoksissa vuonna

16 Yhdeksässä kuvataidekoulussa oli apulaisrehtori yhdessä rehtorin, johtajan tai johtavan opettajan kanssa. Kunnallisista kouluista näin oli Vantaan kuvataidekoulussa. Yksityisistä kouluista Espoon kuvataidekoulussa, Helsingin kuvataidekoulussa ja Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulussa toimi rehtorin rinnalla apulaisrehtori. Seuraavissa kansalaisopistoissa on opiston rehtorin rinnalla apulaisrehtori: Jokihelmen opisto, Kiiminkijoen opisto, Imatran työväenopisto, Salon kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu sekä Soisalo-opisto. Rehtorin rinnalla oli johtava opettaja seuraavissa oppilaitoksissa: Kiiminkijoen opisto, Hämeenkyrön kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Kivalojen seutuopisto, Kiteen kuvataidekoulu, Pirkkalan taidekoulu / lapset ja nuoret, Porvoon taidekoulu, Tornion kansalaisopisto, Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu sekä Soisalo-opisto. 5.2 Opettajat Kyselyyn vastanneissa 89 kuvataidekoulussa työskenteli yhteensä 448 opettajaa. Heistä 93 (21 %) työskenteli kuukausipalkalla. Loput 355 (79 %) opettajaa työskentelivät tuntipalkalla. Opettajien määrässä ei tässä ole huomioitu rehtoreita, johtavia opettajia eikä apulaisrehtoreita. Kaavio 9: Opettajat oppilaitoksissa vuonna Muu henkilöstö Kuvataidekoulun toimistotehtävistä huolehti yksinomaan kuvataidekoulua varten palkattu sihteeri tai kanslisti yhteensä 38 koulussa. 28 koulussa toimistoa hoitivat joko kansalaisopiston tai kulttuuritai koulutoimen toimistotyöntekijät tai työntekijät olivat yhteiset taidekoulun/musiikkiopiston kanssa. 33 koulua ei vastannut kysymykseen. 5.4 Opetushenkilöstön palkkaus Opetushenkilöstön palkkauksessa noudatettiin pääasiassa Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksia. Kyselyyn vastanneista kouluista 25 % noudatti Lasten ja nuorten taidekoulujen virka- ja työehtosopimusta (OVTES, OSIO F, LIITE 12), näistä yksi mainitsi noudattavansa sitä osittain. Lisäksi jonkin toisen sopimuksen rinnalla tätä noudatti kaksi koulua. Kansalais- ja 15

17 kansanopistojen virka- ja työehtosopimusta (OVTES, OSIO F, LIITE 11) noudatti lähes puolet, 47 % kouluista. Edellä mainittujen lisäksi vajaat 20 % ilmoitti noudattavansa Opetusalan Työnantajaliiton Yksityistä opetusalaa koskevaa työehtosopimusta. Jotain muuta työehtosopimusta, esim. PTY eli Palvelualan työnantajaliitto ry:n kansalaisopistojen virka- ja työehtosopimusta, noudatti 5 koulua. Kyselyyn vastanneilla koululla oli opetusta vuonna 2008 yhteensä 271 toimipisteessä. Vuonna 2006 opetuspisteitä oli tutkimukseen osallistuneilla kouluilla 222 kappaletta. Seitsemän tai enemmän eri osoitteissa sijaitsevia opetustiloja koulua kohden oli kymmenessä koulussa. Eniten opetuspisteitä (26) oli Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataideopetuksella. Vain yksi opetuspiste oli reilulla kolmanneksella (37 %) kyselyyn vastanneista lasten ja nuorten kuvataidekouluista eli 33 koululla. Kaavio 10: Opetustilojen luokittelu haltijan mukaan Yksityisillä kouluilla oli käytössään selvästi enemmän omia tiloja (43 %) kuin kunnallisilla kouluilla (25 %). Kunnalliset koulut puolestaan käyttivät huomattavasti enemmän peruskoulun ja lukion tiloja (40 %) kuin yksityiset koulut (19 %). Noin kolmannes kuvataidekoulujen tiloista (kunnalliset 32 %) ja (yksityiset 38 %) oli muita kuin omia tai peruskoulun/lukion tiloja. 67 oppilaitosta ilmoitti opetuspisteidensä määrän lisäksi myös niiden pinta-alan. Keskimäärin näillä kouluilla oli käytössään 390 m 2 vaihteluvälin ollessa m 2. Yleisarvosana opetuspisteistä asteikolla 1 erinomainen 4 huono oli 2,1 eli toimiva. Kunnallisilla kouluilla luku oli 2,2 ja yksityisillä kouluilla 2,1. Erinomaisina tilojaan piti 7 % kunnallisista kouluista ja 18 % yksityisistä kouluista. Yksi oppilaitos arvioi tilansa huonoiksi (arvosana 4). Paljon parantamisen varaa oli erityisesti tilojen ahtaudessa ja säilytystilojen puutteessa. Osa tiloista oli perusluokissa, joita ei ole suunniteltu kuvataidekoulun käyttöön. Tällöin luokan varustetaso ja säilytystilan puute koettiin ongelmallisiksi. 16

18 Ainoastaan kuudella vastanneella koululla oli kuvataidekoulun tarpeita varten suunnitellut ja/tai remontoidut tilat. Kansainvälistä yhteistyötä oppilaiden tai opettajien kesken oli yhteensä neljässätoista koulussa. Nämä koulut olivat: Helsingin kuvataidekoulu, Arkkitehtuurikoulu Arkki, Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu, Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu, Kuusamon lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Lohjanseudun kuvataidekoulu, Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Porvoon taidekoulu, Rauman kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Rovaniemen kuvataidekoulu, Sara Hildén -akatemia ja Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulu. Maat, joiden kanssa kouluilla oli yhteistyötä, olivat Brasilia, Grönlanti, Islanti, Italia, Kroatia, Latvia, Liettua, Papua - Uusi Guinea, Puola, Saksa, Slovakia, Tanska, Unkari, Venäjä ja Viro. Oppilailta perittävät lukukausimaksujen keskiarvot vaihtelivat vuonna 2008 eri ikäryhmissä seuraavasti. Kaavio 11: Eriasteisten opintojen lukukausimaksut keskimäärin vuonna 2008 Lukukausimaksut vaihtelivat varhaisiän opinnoissa kunnallisilla kouluilla euron välillä ja yksityisillä kouluilla euron välillä. Perusopintojen lukukausimaksujen vaihteluväli oli kunnallisilla kouluilla euroa ja yksityisillä euroa. Syventävissä opinnoissa maksut vaihtelivat kunnallisilla kouluilla euron ja yksityisillä kouluilla euron välillä. Lukukausimaksujen suurta vaihtelua selittää osaltaan muiden kustannusrakenteeseen liittyvien seikkojen lisäksi annettavan opetuksen laajuus sekä lukukausien pituus. Yhdeksässä yksityisessä kuvataidekoulussa ja yhdessä kunnallisessa koulussa olivat perusopintojen lukukausimaksut yli 140 euroa. Kouluja, joiden syventävien opintojen lukukausimaksut ylittivät 140 euroa, oli 12, niistä neljä kunnallista koulua ja kahdeksan yksityistä koulua. Lukukausimaksuihin on sisällytetty materiaalimaksut, mikäli sellaisia on erikseen peritty. 17

19 Julkisen rahoituksen osuus kyselyyn vastanneissa kuvataidekouluissa oli 64 %. Julkiseen rahoitukseen laskettiin mukaan sekä kunnalta että valtiolta saadut avustukset ja valtionosuudet. Koulujen omatoiminen tulojenhankinta (käsittäen lukukausimaksut ja muut tulot) muodosti 35 % tuloista. Muita avustuksia sai yhdeksän koulua. Näiden osuus oli vain prosentin luokkaa. Kunnallisten ja yksityisten koulujen rahoitusrakenteessa oli eroja. Kunnallisilla kouluilla julkisen rahoituksen osuus oli keskimäärin 71 %, kun se yksityisten koulujen osalta oli keskimäärin 57 %. Yksityiset koulut hankkivat keskimäärin 41 % tuloistaan itse. Kunnallisten koulujen omatoimisen tulojenhankinnan osuus oli 28 %. Kaaviot 12-14: Omatoimisen tulonhankinnan ja julkisen rahoituksen osuus oppilaitosten kokonaisrahoituksesta Opetustoiminnan kustannukset oppilasta kohden olivat vuonna 2008 noin yhden prosentin halvemmat yksityisissä kuin kunnallisissa kouluissa. Ne olivat näin ollen tasoittuneet edellisestä tutkimuksesta, jolloin yksityisten oppilaitosten oppilaskohtaiset kustannukset olivat 9 % kunnallisia pienemmät. Sen sijaan kustannukset opetustuntia kohden olivat yksityisissä kouluissa viime tutkimuksen tapaan lähes 9 % kalliimmat kuin kunnallisissa kouluissa. Vielä vuonna 2004 kaikki opetustoiminnan kustannukset olivat 8 % halvemmat yksityisissä kouluissa. Verrattaessa kustannuksia niissä kouluissa (32 kpl), jotka ovat vastanneet kyselyyn vuosina 2004, 2006 ja 2008, ovat sekä oppilaskohtaiset että opetustuntikohtaiset kustannukset edelleen hieman kasvaneet. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat kasvaneet 14 % ( ) ja 1,6 % ( ). Opetustuntikohtaiset kustannukset ovat kasvaneet 12 % ( ) ja 8 % ( ). 18

20 Kaavio 15: Keskimääräiset vuosikustannukset oppilasta kohden vuonna 2008 Kaavio 16: Keskimääräiset vuosikustannukset oppituntia kohden vuonna 2008 Kyselyssä eriteltiin oppilaitosten opetustoiminnan kustannusten jakautumista menolajeittain (seuraavalla sivulla oleva kaavio). Suurin menoerä (68 %) olivat henkilöstömenot (palkat ja sosiaalikulut). Huoneistokulut muodostivat 16 % osuuden kokonaiskustannuksista ja kalusto-, opetusväline- ja materiaalimenot 8 %. Erilaiset muut kulut (esim. poistot koneista ja kalustosta) muodostivat 7 % kokonaiskuluista. 1 % kustannuksista syntyi henkilökunnan koukutusmäärärahan käytöstä. 19

21 Kaavio 17: Oppilaitosten menojen erittely 9.1 Taiteen perusopetuksen julkinen rahoitus Taiteen perusopetuksen julkinen rahoitus muodostuu asukaskohtaisesta valtionosuudesta kunnille, opetustuntikohtaisesta valtionosuudesta, rahoituslain mukaisista avustuksista kehittämiseen ja käyttökustannuksiin sekä harkinnanvaraisista avustuksista. Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisia valtionosuuksia ei makseta suoraan lasten ja nuorten kuvataidekouluille, vaan kunnalle, jossa taiteen perusopetusta järjestetään. Tämä taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin tarkoitettu raha määräytyy kunnan asukasmäärän mukaan. Kyselytutkimuksessa ko. rahamäärä sisältyy koulujen tuloerittelyssä kohtaan julkinen rahoitus. Taiteen perusopetuksen opetustuntikohtainen valtionosuus Kunnalle, kuntayhtymälle, yksityiselle yhteisölle tai säätiölle voidaan lisäksi myöntää oikeus saada valtionosuutta laskennallisten opetustuntien määrän mukaan. Tämän ns. opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin pääsivät vuonna 2000 ensimmäisen kerran myös muiden taiteenalojen kuin musiikin edustajat. Valtionosuutta sai vuonna ja vuonna 2008 yhteensä 17 lasten ja nuorten kuvataidekoulua. Yksityisten koulujen osalta opetustuntikohtainen valtionosuus maksettiin koulun ylläpitäjälle. Kunnallisten koulujen osuus oli osana kunnan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta. Lakisääteinen valtionosuus mahdollisti näille oppilaitoksille myös Opetushallituksen kokeilu- ja kehittämisavustusten hakemisen ja saamisen. Lisäksi vapaan sivistystyön oppilaitosten (kansalais- ja työväenopistot) ylläpitäjille myönnetään vapaan sivistystyön valtionosuutta toimintansa rahoittamiseen. Taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaista valtionosuutta saivat vuonna 2008 seuraavat kuvataidekoulut: Espoon kuvataidekoulu, Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Helsingin kuvataidekoulu, Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu, Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Aimokoulu (Hämeenlinna), Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu, Taide- ja muotoilukoulu Taika (Lahti), Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Lohjanseudun kuvataidekoulu, Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu, Rovaniemen kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Valkeakosken kuvataidekoulu ja Vantaan kuvataidekoulu. Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu sai opetustuntiperusteista 20

22 valtionosuutta kuvataiteen lisäksi arkkitehtuurin perusopetukseen. Edellä mainittujen lisäksi Oulun taidekoulu sai opetustuntikohtaista valtionosuutta ilmaisutaiteen perusopetuksen lisäksi kuvataiteen perusopetukseen (Oulun taidekoulu ei ole mukana tässä tutkimuksessa). Taiteen perusopetuksen harkinnanvarainen valtionavustus valtionosuuden ulkopuolisille Vuonna 2001 eduskunnan päätöksellä musiikkioppilaitoksille myönnettävää harkinnanvaraista valtionavustusta saa käyttää myös muiden taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraisiin avustuksiin. Vuonna 2008 kolme kyselytutkimukseen vastannutta kuvataidekoulua ilmoitti saaneensa harkinnanvaraista valtionavustusta. Nämä koulut olivat: Helsingin Taiteilijaseuran lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Keravan kuvataidekoulu ja Arkkitehtuurikoulu Lastu (Lapinlahti). 21

23 YLEISTÄ Kansalais- tai Sijaintikunnan Kaikki tutkimukseen osallistuneet oppilaitokset K Kunnall. työväenopiston Kannatusyhdistys asukasluku Y Yksit. Perustettu alaisuudessa tai muu ylläpitävä taho Sijaintikunta vuonna 2008 Alavus: Lakeudenportin opisto / Lasten ja nuorten kuvataideopetus K Alavus, Kuortane, Ähtäri Anjalankoski: Kymenlaakson opisto Y Kymenlaakson Opiston Anjalankoski (vuodesta 2009 Kouvola) Kannatusyhdistys ry Askolan kuvataidekoulu Y 1993 Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry Askola Dragsfjärdin työväenopisto K Dragsfjärd (vuodesta 2009 Kemiönsaari) 3284 Espoon kuvataidekoulu Y 1979 Espoon kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry Espoo Espoo: Taidekoulu Tatavuu Y 1995 Soukan Taideseura ry Espoo Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulu K 1984 Forssa Haapavesi: Jokihelmen opisto K Haapavesi, Kärsämäki, Oulainen, Merijärvi, Piippola, Pulkkila, Pyhäntä Hamina: Lasten kuvataidekoulu K 1991 Hamina Haukipudas: Kiiminkijoen opisto Y Haukipudas ja Kiiminki Heinolan kuvataidekoulu Y Jyränkölän setlementti ry Heinola Helsingin kuvataidekoulu Y 1978 Helsingin kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry Helsinki Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulu Y 1989 Helsingin Taiteilijaseura ry Helsinki Helsinki: Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki Y 1993 Lasten ja Nuorten Arkkitehtuurikoulu Arkki ry Helsinki, Espoo, Vantaa Helsinki: Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu Y 1986 Pohj.-Helsingin kuvataidekoulun kann.yhd. ry Helsinki Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu K 1974/1987 Hyvinkää Hämeenkyrön kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulu K Hämeenkyrö Aimokoulu - Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu K 1986 Hämeenlinna Iin kansalaisopisto ja kulttuuripalvelut K Ii Ilmajoki-opisto K Ilmajoki Imatran työväenopisto K Imatra Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataideopetus K Joensuu, Eno, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä Juankosken kansalaisopisto K Juankoski Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu K 1986 Jyväskylä Jyväskylän maalaiskunnan kuvataidekoulu K Jyväskylän mlk (vuodesta 2009 Jyväskylä) Järvenpään kuvataidekoulu Y 1980 Järvenpään kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry Järvenpää Kajaani: Kaukametsän opisto, Visuaalisten taiteiden koulu K Kajaani Karkkilan kuvataidekoulu Y 1985 Karkkilan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry Karkkila 9079 Karstulan kansalaisopiston kuvataidekoulu K Karstula Kauniaisten kuvataidekoulu Y 1978 Kauniaisten kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry Kauniainen 8550 Kemijärven lasten ja nuorten kuvataidekoulu K Kemijärvi Keminmaa: Kivalojen seutuopisto K Keminmaa, Simo, Tervola Keravan kuvataidekoulu Y 1983 Keravan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry Kerava Kirkkonummen kuvataidekoulu K Kirkkonummi Kiteen kuvataidekoulu K Kitee 9479 Kiuruveden kansalaisopisto K Kiuruvesi Kokkola: Lasten ja nuorten kuvataidekoulu/bildkonstskola för barn och unga K Kokkola Kouvolan kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu K Kouvola Kristinestads Medborgarinstitut / Bildkonstkolan K Kristinestad Kristiinankaupunki Kuopion kansalaisopisto, lasten ja nuorten kuvataidekoulu VÄRIKÄS K Kuopio Kuopio: Kuvataideopetusta lapsille Pikku-Pikasso Y 1997 Kuopion lastenkulttuurin edistämisyhdistys ry Kuopio Kuusamon lasten ja nuorten kuvataidekoulu Y 1994 Kuusamon Kansanopiston kannatusyhdistys ry Kuusamo Lahti: Taide- ja muotoilukoulu TAIKA K 1982 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Lahti Lahti: Wellamo-opisto / Lasten ja nuorten kuvataiteen perusopetus K Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Padasjoki Lapinlahti: Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu Y 1993 Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu LASTU ry Lapinlahti

24 YLEISTÄ Kansalais- tai Sijaintikunnan Kaikki tutkimukseen osallistuneet oppilaitokset K Kunnall. työväenopiston Kannatusyhdistys asukasluku Y Yksit. Perustettu alaisuudessa tai muu ylläpitävä taho Sijaintikunta vuonna 2008 Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Y 1980 Lappeenrannan taideyhdistys ry Lappeenranta Lapuan kuvataidekoulu K Lapua Lieksan lasten ja nuorten taidekoulu Y 1981 Lieksan lasten ja nuorten taidekoulun kannatusyhdistys Lieksa Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto K Lieto Lohjanseudun kuvataidekoulu Y 1985 Lohjanseudun kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry Lohja Malax-Korsnäs medborgarinstitut K Malax, Korsnäs Mikkelin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Y 1984 Mikkelin taideyhdistys ry Mikkeli Muhoksen kunta / Oulujoki-Opisto K Muhos Muuramen kuvataidekoulu K 1998 Muurame Mäntsälän kansalaisopisto K Mäntsälä ja Pornainen Naantalin opisto K Kuvataiteen taiteen perusopetuksen osalta Naantali, Rymättylä Nokia: Lasten ja nuorten kuvataidekoulu SUTINA / Nokian työväenopisto K Nokia Närpes medborgarinstitut K Närpes Oulunsalon taidekoulu / Oulunsalon kulttuuri-instituutti K 1988 Oulunsalo ja Kempele Parainen: Lasten ja nuorten taidekoulu Pictura Y 1982 Taidekerho Pictura Parainen Pieksämäen kaupungin kuvataidekoulu K Pieksämäki Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopisto K Pielavesi ja Keitele Pihtipudas: Viitaseudun opisto K Pihtipudas ja Viitasaari Pirkkalan taidekoulu, lapset ja nuoret K Pirkkala Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu K 1991 Pori Porvoon taidekoulu K 1985 Porvoo, Sipoo Pukkilan lasten kuvataidekoulu Y 1990 MLL:n Pukkilan yhdistys Pukkila Rauman kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu K Rauma Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulu K Riihimäki Rovaniemen kuvataidekoulu K 1989/1990 Rovaniemi Saarijärven kuvataidekoulu K Saarijärvi Salon kansalaisopisto K Salo Savitaipaleen lasten ja nuorten kuvataidekoulu Y 1989 Kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry Savitaipale Savonlinna: Linnalan kuvataidekoulu Y Setlementti ry Savonlinna Sodankylän kansalaisopisto K Sodankylä 8878 Sotkamon kunta/kansalaisopiston kuvataideopetus K Sotkamo Tampere: Sara Hildén -akatemia K Tampere Tornion kansalaisopisto K Tornio Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulu Y 1979 Turku Tuusniemen kansalaisopisto K Tuusniemi 2877 Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu K Tuusula Uudenkaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu/vakka-suomen kansalaisopisto K Uusikaupunki Valkeakosken kuvataidekoulu K 1980 Valkeakoski Vantaan kuvataidekoulu K 1982 Vantaa Varkaus: Soisalo-opisto K Varkauden kuvataidekoulun Varkaus kannatusyhdistys ry Varpaisjärvi: Kaskikuusen kansalaisopisto K Varpaisjärvi ja Lapinlahti Vihdin Kuvataidekoulu Y 1987 Vihdin Kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry Vihti Vörå-Maxmo och Oravais MI/Barnakonstskolan K Vörå-Maxmo, Oravais Äänekoski: Kukkulan kuvataidekoulu Y Koskelan Setlementti ry Äänekoski KAIKKI YHTEENSÄ K 53 K = 61 Y = Y 1) Nimi ja/tai toimintakunta muuttunut Ks. Yhteystiedot 23

25 OPETUS Yleisen oppimäärän Koulut, jotka antoivat YLEISEN oppimäärän opetusta 2008 K Kunnall. Kuvataiteessa OPS:n hyväksyjätaho, OPS:n hyväksyjätaho, päättötodistusten määrä Y Yksit. 1 = kyllä kk/vuosi Muussa, missä? kk/vuosi v Alavus: Lakeudenportin opisto / Lasten ja nuorten kuvataideopetus K 1 johtokunta 8/ Anjalankoski: Kymenlaakson opisto 1 Y 1 koulutuslk 5/2006 käsityössä sama 0 Askolan kuvataidekoulu Y 1 sivistyslk 4/ Dragsfjärdin työväenopisto 1 K 1 0 Espoo: Taidekoulu Tatavuu Y 1 kulttuuritoimi 2/ Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulu K 1 vapaan sivistystyön lk 8/2006; OPM:n järjestämislupa 11/ Haapavesi: Jokihelmen opisto K 1 kunnanhallitukset 9/1993 käsityössä kans.op.johtokunta 6/ Hamina: Lasten kuvataidekoulu K 1 kulttuuripalvelut Haukipudas: Kiiminkijoen opisto Y 1 kunnanhallitus 8/1992 käsityössä 0 Heinolan kuvataidekoulu Y 1 koulutuslk 6/2006 Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulu Y 1 kultt.ja kirjastolk 6/ Hämeenkyrön kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulu K 1 koulutuslk 6/ Iin kansalaisopisto ja kulttuuripalvelut K 1 sivistyslk 8/2006 käsityössä sama Ilmajoki-opisto K 1 6/2006 käsityössä sama 4 Imatran työväenopisto K 1 kulttuurilk 8/ Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataideopetus K 1 koulutuslk 6/2007 käsityössä sama 5 Juankosken kansalaisopisto K 1 sivistyslk 8/2006 käsityössä sama 0 Jyväskylän maalaiskunnan kuvataidekoulu 1 K 1 6/ Järvenpään kuvataidekoulu Y 1 koulutoimi Kajaani: Kaukametsän opisto, Visuaalisten taiteiden koulu K 1 sivistyslk 6/2006 käsityössä sama 0 Karkkilan kuvataidekoulu Y 1 sivistyslk 06/ Karstulan kansalaisopiston kuvataidekoulu K 1 sivistyslk 6/ Kauniaisten kuvataidekoulu Y 1 kaupunki 8/ Kemijärven lasten ja nuorten kuvataidekoulu K 1 kaupunki Keminmaa: Kivalojen seutuopisto K 1 eri kunnissa eri ajankohtina Keravan kuvataidekoulu Y 1 6/ Kirkkonummen kuvataidekoulu K 1 vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen lk 6/ Kiteen kuvataidekoulu K 1 sivistyslk 6/2006 Kiuruveden kansalaisopisto K 1 sivistys- ja vapaa-ajan lk 6/ Kouvolan kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu K 1 3/2006 käsityössä 3/ Kristinestads Medborgarinstitut / Bildkonstkolan K 1 9/2006 käsityössä 9/ Kuopion kansalaisopisto, lasten ja nuorten kuvataidekoulu VÄRIKÄS K 1 koulutuslk 6/ Kuopio: Kuvataideopetusta lapsille Pikku-Pikasso Y 1 koulutuslk 8/ Kuusamon lasten ja nuorten kuvataidekoulu Y 1 sivistyslk 2/ Lahti: Wellamo-opisto / Lasten ja nuorten kuvataiteen perusopetus K 1 3/2008 käsityössä sama 7 Lapinlahti: Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu Y arkkitehtuurissa peruspalvelulk 8/ Lapuan kuvataidekoulu K 1 sivistyslk 2/2007 käsityössä 2/ Lieksan lasten ja nuorten taidekoulu Y 1 kann.yhd./kaupunki taidekäsityössä 3 Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto K 1 koulutuslk 5/ Malax-Korsnäs medborgarinstitut K 1 institutets direktion

26 OPETUS Yleisen oppimäärän Koulut, jotka antoivat YLEISEN oppimäärän opetusta 2008 K Kunnall. Kuvataiteessa OPS:n hyväksyjätaho, OPS:n hyväksyjätaho, päättötodistusten määrä Y Yksit. 1 = kyllä kk/vuosi Muussa, missä? kk/vuosi v Mikkelin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Y 1 8/ Muhoksen kunta / Oulujoki-Opisto K 1 kunnanhallitus 6/2006 Muuramen kuvataidekoulu K 1 koulutuslk 11/ Mäntsälän kansalaisopisto K 1 sivistyslk 4/2006 käsityössä sama 5 Naantalin opisto K 1 koulutuslk 11/ Nokia: Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Sutina / Nokian työväenopisto K 1 kulttuurilk 5/ Närpes medborgarinstitut K 1 9/ Oulunsalon taidekoulu / Oulunsalon kulttuuri-instituutti K 1 sivistyslk 9/ Pieksämäen kaupungin kuvataidekoulu K 1 koulutuslk 6/2008 käsityötaiteessa 6/ Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopisto K 1 6/ Pihtipudas: Viitaseudun opisto K käsityössä Pirkkalan taidekoulu, lapset ja nuoret K 1 koulutuslk 8/ Porvoon taidekoulu K 1 sivistyslk 6/2008 arkkitehtuurissa, audiovisuaal. taiteessa Pukkilan lasten kuvataidekoulu Y 1 sivistyslk 6/2006 sama 0 Rauman kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu 1 K 1 opetustoimen lk 6/ Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulu K 1 kaupunki 5/ Saarijärven kuvataidekoulu K 1 sivistyslk 5/ Salon kansalaisopisto K 1 kulttuurilk 6/2005 käsityössä sama 1 Savitaipaleen lasten ja nuorten kuvataidekoulu Y 1 sivistyslk 9/ Savonlinna: Linnalan kuvataidekoulu Y 1 koulutuslk 2006 käsityössä sama 3 Sodankylän kansalaisopisto K 1 sivistyslk 6/ Sotkamon kunta/kansalaisopiston kuvataideopetus K 1 sivistystoimen lk 5/2006 käsityössä sama 0 Tornion kansalaisopisto K 1 kultt.palvelujen lk 10/2007 käsityössä sama 2 Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulu Y 1 kulttuurilk 08/ Tuusniemen kansalaisopisto K 1 koulutuslk 6/ Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu K 1 6/ Uudenkaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu/vakka-suomen kansalaisopistok 1 amm.koul. johtokunta 6/2006 käsityössä sama 0 Varkaus: Soisalo-opisto K 1 kulttuuri- ja vapaa-aikalk 8/ Varpaisjärvi: Kaskikuusen kansalaisopisto K 1 0 Vörå-Maxmo och Oravais MI/Barnakonstskolan K 1 gemensamma blidningsnämnden 10/ Äänekoski: Kukkulan kuvataidekoulu Y 1 Suolahden k:ki, vapaan siv.toimen lk 5/ KAIKKI YHTEENSÄ 70 K ) Nimi ja/tai toimintakunta muuttunut Ks. Yhteystiedot Y 20 25

27 OPETUS OPM:n Laajan oppimäärän Koulut, jotka antoivat LAAJAN oppimäärän opetusta 2008 tai K Kunnall. Kuvataiteessa, OPS:n hyväksyjätaho, Muussa, OPS:n hyväksyjätaho, järjestämislupa, päättötod. määrä tai ilmoittivat suunnittelevansa laajaan oppimäärään siirtymistä Y Yksit. 1 = kyllä kk/vuosi missä? kk/vuosi kk/vuosi v Espoon kuvataidekoulu Y 1 3/2003 6/ Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulu K ei, mutta suunnitteilla lähiaikoina 11/2008 Helsingin kuvataidekoulu Y 1 kulttuurilk 4/2005 6/ Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulu Y ei, mutta suunnitteilla 2010 Helsinki: Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki Y arkkitehtuurissa Hgin kulttuuri- ja kirjastolk 11/2006, Vantaan vapaaajan arkkitehtuuri 11/ lk 1/2007, Espoon kulttuurilk 9/2008 Helsinki: Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu Y 1 kulttuuri- ja kirjastolk 8/2004 3/ Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu K 1 1/2008 1/ Aimokoulu - Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu K 1 koulutus- ja kulttuurilk 6/2005 käsityössä sama 1 Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataideopetus K 1 koulutuslk Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu K 1 kultt.lk 8/2002 arkkitehtuurissa sama kuvataide 6/2000, 3 arkkitehtuuri 6/2000 Jyväskylän maalaiskunnan kuvataidekoulu 1 K 1 6/ Keminmaa: Kivalojen seutuopisto K ei, mutta suunnitteilla Keravan kuvataidekoulu Y ei, mutta suunnitteilla 2009 Kokkola: Lasten ja nuorten kuvataidekoulu/bildkonstskola för barn och unga K 1 kaupunki 8/ Lahti: Taide- ja muotoilukoulu TAIKA K 1 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 1/ /2000 Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Y 1 8/2002 (oma OPS 8/2004) 10/2000 Lieksan lasten ja nuorten taidekoulu Y ei, mutta ehkä joskus, kun rahoitus järjestyy Lohjanseudun kuvataidekoulu Y 1 sivistyslk 6/2004 3/ Nokia: Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Sutina / Nokian työväenopisto K ei, mutta suunnitteilla Oulunsalon taidekoulu / Oulunsalon kulttuuri-instituutti K ei, mutta ehkä suunnitteilla Pieksämäen kaupungin kuvataidekoulu K siirtyy 2010 Pirkkalan taidekoulu, lapset ja nuoret K ei, mutta suunnitteilla Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu K 1 kulttuurilk 6/ / Porvoon taidekoulu K 1 sivistyslk 6/2004 3/ Rauman kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu 1 K ei, mutta suunnitteilla Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulu K ei, mutta suunnitteilla Rovaniemen kuvataidekoulu K 1 koulutuslk 6/2008 6/ Tampere: Sara Hildén -akatemia K 1 kultt.- ja vapaa-aikalk 8/ Valkeakosken kuvataidekoulu K 1 sivistystoimenlk 6/ / Vantaan kuvataidekoulu K 1 vapaa-ajan lk 5/2004 6/ Vihdin kuvataidekoulu Y 1 kunta 3/2006 1/ Kaikki yhteensä 31 K ) Nimi ja/tai toimintakunta muuttunut Ks. Yhteystiedot Y 28 26