LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2010"

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2010 Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto 2011

2

3 MINNA STENROOS LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2010

4 SISÄLTÖ Kyselyyn osallistuneet oppilaitokset kartalla.. 4 Kyselytututkimuksen toteutus.5 Yhteenveto 1 KUVATAITEEN JA ARKKITEHTUURIN TAITEEN PERUSOPETUS TAITEEN PERUSOPETUKSEN VISUAALISTEN TAITEIDEN YLEINEN OPPIMÄÄRÄ... 6 Opetuksen rakenne... 6 Opetuksen tavoitteet TAITEEN PERUSOPETUKSEN VISUAALISTEN TAITEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ... 7 Opetuksen rakenne Opetuksen tavoitteet... 8 Laajaa oppimäärää antavat oppilaitokset tutkimuksessa OPETUKSEN MÄÄRÄ VUONNA Kurssiopetus OPETUSKIELI ARVIOINTIKÄYTÄNNÖT SYVENTÄVÄT OPINNOT/ TYÖPAJAT OPPILAAT OPPILASMÄÄRÄT OPPILAIDEN IKÄRAKENNE RYHMÄKOOT OPPILASVALINNAT HENKILÖSTÖ REHTORI, JOHTAJA, JOHTAVA OPETTAJA OPETTAJAT MUU HENKILÖSTÖ OPETUSHENKILÖSTÖN PALKKAUS OPETUSTILAT KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ LUKUKAUSIMAKSUT TALOUS TAITEEN PERUSOPETUKSEN JULKINEN RAHOITUS Taiteen perusopetuksen opetustuntikohtainen valtionosuus Taiteen perusopetuksen harkinnanvarainen valtionavustus valtionosuuden ulkopuolisille TULEVAISUUDEN HAASTEET 22 Taulukot I KAIKKI OPPILAITOKSET: YLEISOSIO YLEISTÄ OPETUS OPPILAS- JA OPETUSTUNTIMÄÄRÄT OPPILASMÄÄRÄT JA OPETUSJÄRJESTELYT OPPILASVALINNAT HENKILÖSTÖ JA PALKKAUS OPETUSTILAT KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

5 II KAIKKI OPPILAITOKSET: TALOUSOSIO RAHOITUS OPPILASMAKSUT KUSTANNUKSET MAKSUHUOJENNUKSET. 80 III KUNNALLISET OPPILAITOKSET: YLEISOSIO YLEISTÄ OPETUS OPPILAS- JA OPETUSTUNTIMÄÄRÄT OPPILASMÄÄRÄT JA OPETUSJÄRJESTELYT OPPILASVALINNAT HENKILÖSTÖ JA PALKKAUS OPETUSTILAT KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ IV KUNNALLISET OPPILAITOKSET: TALOUSOSIO RAHOITUS OPPILASMAKSUT KUSTANNUKSET 124 V YKSITYISET OPPILAITOKSET: YLEISOSIO YLEISTÄ OPETUS OPPILAS- JA OPETUSTUNTIMÄÄRÄT OPPILASMÄÄRÄT JA OPETUSJÄRJESTELYT OPPILASVALINNAT HENKILÖSTÖ JA PALKKAUS OPETUSTILAT KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ VI YKSITYISET OPPILAITOKSET: TALOUSOSIO RAHOITUS OPPILASMAKSUT KUNTA-AVUSTUSTEN ERITTELY KUSTANNUKSET 151 VII KANSALAISOPISTOJEN SUPPEAN TALOUSKYSELYN VASTAUKSET. 152 VIII SYVENTÄVÄT OPINNOT / TYÖPAJAT TYÖPAJOITTAIN OPPILAITOKSITTAIN. 157 IX TULEVAISUUDEN HAASTEET 160 Yhteystiedot 164 Kannen kuva: Oskari Lindelöf, 7 v. Porvoon taidekoulu. Karttakuva: Pete Lappalainen / Atmoskoop

6 4

7 KYSELYTUTKIMUKSEN TOTEUTUS Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto on vuodesta 1986 alkaen tilastoinut tietoa lasten ja nuorten kuvataidekouluista kahden vuoden välein suoritettavan kyselytutkimuksen perusteella. Ensimmäiset kyselytutkimukset tehtiin yhdessä Suomen Kaupunkiliiton (nyk. Suomen Kuntaliitto) kanssa vuosina 1986 ja Tämä järjestykseltään kolmastoista tutkimus käsittelee Suomessa toimivilta lasten ja nuorten kuvataidekouluilta saatuja tietoja vuodelta Tiedot kerättiin kyselytutkimuksen avulla. Opetushallituksen selvityksen Taiteen perusopetus Suomessa 2008 mukaan maassamme on 147 oppilaitosta, joissa annetaan visuaalisten taiteiden taiteen perusopetusta. Lukuun sisältyvät myös ne oppilaitokset, jotka antavat opetusta vain aikuisille. Visuaalisten taiteiden taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille järjestävät oppilaitokset pyrittiin tavoittamaan lähettämällä kyselykaavake 176:een Opetushallituksen taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten rekisteristä poimittuun oppilaitokseen. Näistä 72 oli liiton jäseniä tai informaatiomaksun maksaneita. Kysely lähetettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa kysyttiin tietoja opetuksesta, oppilastiedoista, henkilökunnasta, arvioinnista sekä opetustiloista. Vastauksia saatiin 80 kpl. Vastausprosentiksi tuli näin 54 % (100% = 147). Vastausprosentti ei kerro täsmällistä osuutta maamme kaikista visuaalisten taiteiden taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille antavista oppilaitoksista, koska niiden tarkka määrä ei ole tiedossa. Opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä olevista kuvataide- ja/tai arkkitehtuurikouluista kyselyn ensimmäiseen osioon vastasi 17 ja vastausprosentti oli 94 % (100% = 18). Liiton 72 jäsenestä tai informaatiomaksun maksaneesta kyselyyn vastasi 54 ja vastausprosentiksi tuli 75 %. Toisessa osassa kysyttiin taloustietoja ja kyselykaavake lähetettiin vain niille kouluille, jotka olivat vastanneet ensimmäisen osan kysymyksiin. Vastauksia saatiin yhteensä 62 ja vastausprosentiksi tuli 42 % (100 % = em. 147). Talousosion pienempi vastausprosentti selittyy sillä, että osan kouluista on vaikea erottaa kuvataideopetuksen euromääräistä osuutta muun opetuksen ja toiminnan tuloista ja menoista. Tämä koskee erityisesti kansalaisopistoissa annettavaa taiteen perusopetusta. Kansalaisopistoille oli siksi vaihtoehtona oma suppeampi talouskysely. 16 tutkimuksessa mukana olevaa kansalaisopistoa ja kaksi muuta kuvataidekoulua jätti vastaamatta talouskyselyyn. Vastanneita kouluja on vuoden 2010 kyselyssä 9 vähemmän kuin vuoden 2008 tutkimuksessa. Osittain tämä johtuu joidenkin oppilaitosten yhdistymisestä viime tutkimuksen jälkeen ja siitä, että edellisellä kerralla oli mukana useita pieniä kouluja, joissa ei enää vuonna 2010 annettu taiteen perusopetusta kuvataiteessa tai arkkitehtuurissa. Mukana on toisaalta 15 koulua, jotka eivät olleet edellisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen kirjallisessa yhteenvedossa esitellään tutkimuksesta saatu tilastotieto tiivistetyssä muodossa. Kaikki yhteenvedon taulukot ja tiedot koskevat vuotta 2010, ellei toisin mainita. Kirjallisen yhteenvedon jälkeen esillä olevat tilastotiedot on jaoteltu ensin kaikkia kyselytutkimukseen vastanneita kouluja koskeviksi ja sen jälkeen eroteltuina kunnallisten ja yksityisten koulujen tiedoiksi. Viimeisiin osioihin on koottu tiedot vuonna 2010 järjestetyistä työpajaopinnoista sekä lähivuosien haasteista. Aineiston lopusta löytyvät kyselytutkimukseen vuonna 2010 vastanneiden koulujen yhteystiedot. 5

8 1 VISUAALISTEN TAITEIDEN TAITEEN PERUSOPETUS Lasten ja nuorten kuvataidekoulut antavat taiteen perusopetusta kuvataiteessa, arkkitehtuurissa ja käsityössä. Laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) määrittelee taiteen perusopetuksen tarkoituksen: Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaille valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Koulutuksen järjestäjän (kunnan) tulee hyväksyä kullekin taiteenalalle opetussuunnitelma. Kyselytutkimukseen vuonna 2010 vastanneesta 80 koulusta 78 ilmoitti antavansa taiteen perusopetusta kuvataiteessa. Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki Helsingissä ja Arkkitehtuurikoulu Lastu Lapinlahdella antoivat yksinomaan arkkitehtuuriin liittyvää taiteen perusopetusta. Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu antoi taiteen perusopetusta sekä kuvataiteessa että arkkitehtuurissa. 23 koulua ilmoitti antavansa taiteen perusopetusta kuvataiteen ohella myös käsityössä. Tässä kyselytutkimuksessa keskitytään vain kuvataiteen ja arkkitehtuurin taiteen perusopetuksen tarkasteluun. 1.1 Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä Opetuksen rakenne Opetushallitus on (määräys 11/011/2005) vahvistanut taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaiset opetussuunnitelman perusteet seuraaville taiteen aloille: musiikki, sanataide, tanssi, esittävät taiteet (sirkustaide ja teatteritaide) ja visuaaliset taiteet (arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide, kuvataide ja käsityö). Visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opinnot koostuvat joko yhdestä tai useasta suuntautumisvaihtoehdosta. Opinnot muodostuvat perus- ja työpajaopinnoista, joita on yhteensä kymmenen opintokokonaisuutta (6 + 4). Yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia. Laajuuden laskennallisena perusteena on käytetty 45 minuutin pituisia oppitunteja. Mahdollisten varhaisiän opintojen laajuuden päättää koulutuksen järjestäjä. Yleinen oppimäärä muodostuu tasolta tasolle etenevistä opintokokonaisuuksista, joiden mukaan oppilas voi edetä valitsemissaan opinnoissa ja syventää ja laajentaa osaamistaan. Opetuksen tavoitteet Yleisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä ilmaista itseään kuvallisesti, tulkita kuvaa ja arvioida sitä kriittisesti. Tavoitteena on, että oppilas oppii hankkimaan omassa ilmaisussaan tarvitsemiaan taitoja ja tietoja ja harjoittelee niiden käyttöä. Opetuksessa keskeistä on oppilaan visuaalisen yleissivistyksen sekä ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Tavoitteena on kehittää oppilaan tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa. Oppilasta rohkaistaan työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa ja arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. (Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005, Määräys 11/011/2005, Opetushallitus) Yleistä oppimäärää kuvataiteessa antoi 61 oppilaitosta, käsityössä 22 oppilaitosta ja arkkitehtuurissa 1 oppilaitos. 6

9 Oppilaitokset (yht. 80) ylläpitäjän mukaan 4 % 12 % 63 % 21 % kunta (10) yksityinen yhdistys (17) kunnallinen kans.opisto (50) yksityinen kans.opisto (3) Kaavio 1: Oppilaitokset ylläpitäjän mukaan Laajaa/yleistä oppimäärää antavat ylläpitäjän mukaan yleinen oppimäärä (59) laaja oppimäärä (21) kunta (10) yksityinen yhdistys (17) kunnallinen kans.opisto (50) 3 yksityinen kans.opisto (3) Kaavio 2: Laajaa/yleistä oppimäärää antavat oppilaitokset ylläpitäjän mukaan 1.2 Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä Opetuksen rakenne Opetushallitus on vahvistanut taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet noudatettaviksi lukien (määräys 39/011/2002). Visuaalisten taiteiden (= arkkitehtuuri, kuvataide ja käsityö) laajan oppimäärän mukaiset opinnot muodostuvat perusopinnoista ja syventävistä opinnoista. Opintojen laskennallinen laajuus on tuntia. Laskennan perusteena on käytetty 45 minuutin mittaista oppituntia. 7

10 Perusopinnoissa laajan oppimäärän mukaisten opintojen laskennallinen laajuus on 540 tuntia. Syventävien opintojen laskennallinen laajuus on 760 tuntia. Perus- ja syventävät opinnot on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Perustasoa edeltävästä, varsinaisesti alle kouluikäisille lapsille tarkoitetusta varhaisiän opetuksesta ja sen laskennallisesta laajuudesta päätetään koulutuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa. Oppimäärän tavoitteiden saavuttamiseksi annettavan opetuksen määrään vaikuttaa taiteenala, oppilaan ikä, aiemmin hankitut tiedot ja taidot sekä käytettävät opetusmenetelmät. Opetuksen tulee aina tehdä mahdolliseksi opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen saavuttaminen. Opetuksen tavoitteet Laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppimäärän tavoitteena on kehittää nyky-yhteiskunnassa tarvittavaa kykyä tulkita kuvia. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas jäsentää ja ymmärtää maailmaa ja että hänen käsityksensä kuvataiteessa kasvaa. Keskeistä oppisisältöä on luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt, media, taiteen ilmenemismuodot ja kulttuuriperintö. Opetuksen tulee olla luonteeltaan uutta luovaa. Opetuksessa korostuu aistien, intuition, unien, mielikuvituksen ja myötäelämisen merkitys. Opetuksen tulee olla ongelmakeskeistä. Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaista aktiivisia ja kriittisiä toimijoita taidemaailmaan ja muuhun yhteiskuntaan. (Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002, Määräys 39/011/2002, Opetushallitus) Lasten ja nuorten kuvataidekoulut pyrkivät tukemaan oppilaidensa persoonallisuuden kehitystä, ja antamaan oppilaille valmiuksia ilmaista itseään visuaalisesti. Lisäksi kuvataidekoulujen opetus antaa oppilailleen hyvän perustan visuaalisen alan ammatillisille opinnoille. Laajaa oppimäärää antavat oppilaitokset tutkimuksessa Kyselyyn vastanneista 80 koulusta 16 koululla oli opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä järjestämislupa taiteen perusopetukseen kuvataiteessa. Näistä kouluista 15 noudatti vuoden 2002 laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Nämä koulut ovat Espoon kuvataidekoulu, Helsingin kuvataidekoulu, Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu, Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Aimokoulu (Hämeenlinna), Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu, Taideja muotoilukoulu Taika (Lahti), Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Lohjanseudun kuvataidekoulu, Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu, Rovaniemen kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Valkeakosken kuvataidekoulu, Vantaan kuvataidekoulu ja Vihdin kuvataidekoulu. Järjestämisluvan saaneista oppilaitoksista Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulu antoi vuonna 2010 taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä järjestämislupa taiteen perusopetukseen arkkitehtuurissa oli Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkilla (Helsinki) ja Jyväskylän kaupungin kuvataidekoululla. Oulun taidekoulu, joka ei vastannut kyselyyn, antoi teatteri-ilmaisun taiteen perusopetuksen lisäksi kuvataiteen perusopetusta. Oulu mukaan lukien yhteensä seitsemällätoista koululla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lupa taiteen perusopetukseen kuvataiteessa. Edellä mainittujen koulujen lisäksi viisi koulua, Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Jyväskylän kansalaisopiston kuvataidekoulu, Keravan kuvataidekoulu, Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja Sara Hildén akatemia (Tampere), ilmoittivat antavansa laajan oppimäärän mukaista opetusta omassa kunnassa hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti. 8

11 Kymmenen muuta koulua ilmoittivat suunnittelevansa laajan oppimäärän mukaisen opetuksen aloittamista lähitulevaisuudessa. Näistä seitsemän on kansalaisopistojen alaisia. 1.3 Opetuksen määrä vuonna 2010 Vuosittaisia opetusviikkoja oli kyselyyn vastanneissa kouluissa keskimäärin 31 ja vaihteluväli oli Määrällisesti suurin osa kouluista (22 kpl eli 27,5 %) antoi opetusta 30 opetusviikkoa vuodessa. 34 tai enemmän opetusviikkoja oli 22 koulussa ja alle 30 opintoviikkoa 16 koulussa. Vuosittaiset opetustunnit vaihtelivat Suomussalmen Kianta-Opiston 24 tunnista Espoon kuvataidekoulun 9880 opetustuntiin. Keskimäärin vuonna 2010 opetustunteja oli kouluissa 1487 tuntia kun vuonna 2008 niitä oli Opetustuntien keskimäärä on siis pysynyt suunnilleen samana. Jos verrataan niitä 63 koulua, jotka vastasivat kyselyyn myös vuonna 2008, on näistä kouluista 24 eli 36 % kasvattanut tuntimääräänsä, mutta 35 koulun (53 %) tuntimäärä on hieman vähentynyt. Vuonna 2010 kyselyyn osallistuneen 80 koulun yhteenlaskettu opetustuntimäärä oli , kun vuonna 2008 kyselyyn osallistuneiden 89 koulun opetustuntimäärä oli Opetustuntimäärään on luettu mukaan taiteen perusopetukseen kytkeytyvä varhaisiän taidekasvatus, mutta ei kaikille avointa kurssiopetusta. Viikoittaiset opetustunnit vaihtelivat eri kouluissa 1 7 tuntia / ryhmä. Laskennan perusteena on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Yleisimmin (30 koulussa, 37,5 % kaikista vastanneista kouluista) viikkotunteja oli 2 3 h / ryhmä. 40 koulussa niistä 56:sta (70%), jotka ilmoittivat viikkotuntimääränsä vuonna 2008 ja 2010, oli vuonna 2010 sama viikko-opetustuntimäärä kuin vuonna Kouluissa, joissa opetuksen viikkotuntimäärät olivat muuttuneet (16), oli tuntimäärien kasvua kuudessa (10,5 %) ja laskua kymmenessä (18 %) koulussa. Kurssiopetus Useimmat kaikista kyselyyn vastanneista kouluista (54 kpl, 67 %) antoivat taiteen perusopetuksen lisäksi myös kaikille avointa kurssiopetusta. Vuonna 2010 kurssiopetusta annettiin yhteensä tuntia. Tässä kyselytutkimuksessa keskitytään kuitenkin vain taiteen perusopetuksen tarkasteluun. 1.4 Opetuskieli Kyselyyn vastanneissa kouluissa annettiin opetusta pääosin suomenkielellä. Ruotsinkielistä opetusta antoivat Espoon kuvataidekoulu, Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki (Helsinki), Kirkkonummen kuvataidekoulu, Kokkolan Lasten ja nuorten kuvataidekoulu / Bildkonstskola för barn och unga, Malax-Korsnäs medborgarinstitut, Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu sekä Vörå- Oravais-Maxmo Medborgarinstitut. Kaksikielisiä (suomi/ruotsi) opetusryhmiä oli seuraavissa oppilaitoksissa: Kokkolan Lasten ja nuorten kuvataidekoulu / Bildkonstskola för barn och unga, Lasten ja nuorten taidekoulu Pictura (Parainen) ja Porvoon kuvataidekoulu. Lisäksi opetusta tarjosivat venäjäksi Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu sekä Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja englanniksi Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki (Helsinki). 1.5 Arviointikäytännöt Kyselytutkimuksessa selvitettiin koulujen toimintaan, oppilaisiin sekä opettajiin liittyviä arviointikäytäntöjä vuonna Kyselyyn vastanneista 80 koulusta arviointia suoritti 67 koulua eli 83,8 %. Seuraavassa kaaviossa kouluissa suoritetut arvioinnit on eritelty aihepiireittäin. 9

12 Arviointikäytännöt: ko. arviointia käyttävien koulujen määrä Kaavio 3: Arviointikäytännöt 2 SYVENTÄVÄT OPINNOT / TYÖPAJAT Kyselyyn vastanneista 80 koulusta yhteensä 65 koulussa tarjottiin perusopintojen lisäksi syventävää opetusta / työpajaopintoja. Työpajoja ei ollut 15 koulussa tai ne eivät ilmoittaneet antavansa syventävää opetusta. Kyselytutkimuksessa ei selvitetty syitä syventävien opintojen / työpajojen puuttumiseen. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan sekä yleiseen että laajaan oppimäärään kuuluvat perus- ja syventävät opinnot / työpajat. Seuraavassa kaaviossa on koottu yhteen suosituimmat kouluissa vuonna 2010 tarjolla olleet työpajat. 10

13 Työpajat ja niitä tarjoavien koulujen määrä animaatio arkkitehtuuri grafiikka keramiikka kokeileva työpaja kuvanveisto kuvataide (laaja, us. yhd.) maalaus piirustus piirustus ja maalaus sarjakuva taidekäsityö tekstiilitaide tietokonegrafiikka valokuvaus video muut Kaavio 4: Syventävät opinnot / työpajat Kouluissa oli myös yhdistelty kahta tai useampaa työpaja-ainetta erilaisiksi kokonaisuuksiksi, kuten esimerkiksi keramiikka/kuvanveisto ja grafiikka-pima, Tällaiset työpajat ovat yllä olevassa taulukossa laskettu kuuluvaksi kohtaan muut työpajat. Sama kategoria sisältää myös muita työpajoja, joita annettiin yksittäisissä kouluissa, kuten esim. lasitaide, leijanrakennus, skräppäys ja tuunaus. Tarkempi selvitys koulujen työpajatarjonnasta on raportin lopussa sivulla OPPILAAT 3.1 Oppilasmäärät Kyselyyn vastanneiden kuvataidekoulujen oppilasmäärät vaihtelivat vuonna 2010 Suomussalmen Kianta-opiston 7 oppilaasta Espoon kuvataidekoulun 1259 oppilaaseen. Oppilasmäärältään toiseksi suurin koulu oli Porvoon taidekoulu (822 oppilasta) ja kolmantena oli Vantaan kuvataidekoulu (743 oppilasta). Yli neljäänsataan oppilaaseen ylsivät myös Joensuun seudun kansalaisopisto / Taiteen perusopetus / Lapset ja nuoret (678 oppilasta), Helsingin kuvataidekoulu (593 oppilasta), Kouvolan kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu (476 oppilasta), Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulu (429 oppilasta) ja Sara Hildén -akatemia Tampereella (409 oppilasta). Keskimäärin kyselyyn vastanneissa kuvataidekouluissa opiskeli 207 oppilasta. 11

14 Laajaa/yleistä oppimäärää antavien koulujen oppilasmäärä ylläpitäjittäin yleinen oppimäärä laaja oppimäärä kaikki (16537) kunta (3641) yksityinen yhdistys (5000) 5665 kunnallinen kans.op. (7518) 378 yksityinen kans.op. (378) Kaavio 5: Laajaa / yleistä oppimäärää antavien koulujen oppilasmäärät ylläpitäjän mukaan Kyselyyn vuonna 2010 vastanneissa kuvataidekouluissa oli yhteensä oppilasta, josta 77 % oli tyttöjä ja 23 % poikia. Vuonna 2008 jakauma oli sama. Alla olevissa taulukossa on selvitetty tarkemmin oppilasjakaumia eri opintovaiheissa. Kaikki koulut eivät kyenneet erottelemaan oppilaitaan sukupuolen mukaan eri opintovaiheissa, joten näiden koulujen oppilaat puuttuvat alla olevasta laskelmasta. Oppilasjakauma eri ikäryhmissä sukupuolen mukaan tyttöjä poikia 23% 35% 22% 19% 77% 65% 78% 81% kaikki yhteensä (15794) varhaisiän opinnot (1929) perusopinnot (10124) syventävät opinnot (3741) Kaavio 6: Oppilasjakauma eri ikäryhmissä sukupuolen mukaan Poikien määrä on suhteessa suurin varhaisiän opinnoissa. Perusopintoihin siirryttäessä poikien määrä vähenee 12 prosenttiyksikköä. Tilanne oli samankaltainen myös vuosina 2004, 2006 ja

15 Oppilasmäärän kehitys (11915) 2006 (12251) 2008 (12581) 2010 (12740) oppilasmäärä Kaavio 7: Oppilasmäärän kehitys neljään peräkkäiseen kyselytutkimukseen osallistuneissa 46 koulussa Opintovaiheittain tarkasteltuna on oppilaiden määrä edelleen ollut nousussa perusopinnoissa kun taas syventävissä opinnoissa olevien oppilaiden määrä on jatkanut putoamista. Prosentuaalisesti tarkasteltuna tilanne on seuraavanlainen: vuosina 2002 ja % oppilaista oli varhaisiän opinnoissa, 60 % perusopinnoissa ja 30 % syventävissä opinnoissa. Vuonna 2006 vastaavat luvut olivat 10 % (varhaisiän opinnot), 61 % (perusopinnot) ja 29 % (syventävät opinnot). Vuonna 2008 tilanne oli 12 % (varhaisiän opinnot), 63 % (perusopinnot) ja 26 % (syventävät opinnot). Vuonna 2010 varhaisiän opinnoissa oli 12 %, perusopinnoissa 64 % ja syventävissä opinnoissa 24 % oppilaista. Tarkasteltaessa oppilasmäärien kehitystä niiden 46 koulun kesken, jotka olivat mukana neljässä peräkkäisessä tutkimuksessa vuosina 2004, 2006, 2008 ja 2010, voidaan todeta, että kokonaisoppilasmäärä on vuosittain hiukan kasvanut. Kasvua vuosien 2004 ja 2006 välillä oli 2,8 % ja vuosien 2006 ja 2008 välillä 2,6 %. Puolessa näistä kouluista oppilasmäärä kasvoi vuoden 2008 ja 2010 välillä ja kasvuprosentti oli 1,3 %. 3.2 Oppilaiden ikärakenne Oppilaiden ikärakenne kyselyyn vuonna 2010 vastanneissa kouluissa vaihteli 0-vuotiaista 20- vuotiaisiin. Keskimäärin oppilaiden ikärakenne kouluissa oli 5 17 vuotta. Yhdessä kouluista ei ollut lainkaan alaikärajaa (Kuopion kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Värikäs). Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulussa ja Porvoon taidekoulussa annettiin varhaisiän taidekasvatusta jo 1-vuotiaille, Kotkan opistossa saattoi opiskelun aloittaa 2-vuotiaana ja Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulussa sekä Savitaipaleen kuvataidekoulussa 3- vuotiaana. Opintoja oli mahdollista jatkaa 20-vuotiaaksi asti 13 koulussa. Kouluja, joissa ei annettu opetusta alle 7-vuotiaille (ts. alle kouluikäisille lapsille), oli yhteensä Ryhmäkoot Lasten ja nuorten kuvataidekouluissa annettava opetus on ryhmäopetusta. Ryhmäkoko vaihteli 5 oppilaasta jopa 21 oppilaaseen (Uudenkaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu). Pääsääntöisesti ryhmäkoko oli 8 13 oppilaan välillä. Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton suositus on, että perusopetusryhmien ryhmäkoko olisi oppilasta. 13

16 3.4 Oppilasvalinnat Kyselyyn vastanneiden lasten ja nuorten kuvataidekoulujen oppilaat valittiin ensisijaisesti ilmoittautumisjärjestyksessä (61 koulua). Arpomalla oppilaansa valitsi 19 koulua. Pääsykokeita käytettiin sisäänpääsyn valintaperusteena kahdessa koulussa, jotka olivat Kauhajoen kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Muunkinlaisia valintaperusteita käytettiin. Rauman kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulussa oppilaat valittiin ennakkotehtävien perusteella ja Rovaniemen kuvataidekoulussa oli valintamenetelmänä tutustumispäivään osallistuminen. Sisäänpääsyprosentti oli kysymykseen vastanneissa kouluissa keskimäärin 90 % vaihdellen 52 ja 100 prosentin välillä. Sisään päässeiden osuus näyttää kasvaneen edelleen hieman. Edellisen kyselytutkimuksen aikaan vuonna 2008 sisäänpääsyprosentti oli 89 % ja 2006 sisäänpääsyprosentti oli 84 %. Vuonna 2010 sisäänpääsyprosentti oli täydet 100 % yhteensä 35:ssä 80 koulusta. Toisin sanoen kaikki halukkaat pääsivät vuonna 2010 sisään lähes joka toiseen lasten ja nuorten kuvataidekouluun. Tilanne oli samankaltainen edellisen tutkimuksen aikana vuonna 2008 (45/89). 4 HENKILÖSTÖ 4.1 Rehtori, johtaja, johtava opettaja Taiteen perusopetuslain mukaan jokaisessa oppilaitoksessa, jossa järjestetään lain mukaista koulutusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Rehtori, johtaja tai johtava opettaja oli kyselytutkimusvastausten perusteella vuonna 2010 yhteensä 70 kuvataidekoulussa. Luvussa ovat mukana kansalaisopiston rehtorin viran osana visuaalisten taiteiden taiteen perusopetuksesta vastaavat, mikäli oppilaitos on heidät tässä kohtaa ilmoittanut. 10 koulussa ei ollut rehtoria, johtajaa tai johtavaa opettajaa. Kahdessa koulussa oli näiden sijasta suunnittelijaopettaja ja kahdessa koulussa oli pelkästään apulaisrehtori. Seuraavassa taulukossa on eriteltynä, kuinka monen kunnallisen ja yksityisen kuvataidekoulun johdossa on rehtori/johtaja/johtava opettaja. 14

17 Rehtorit / johtajat / johtavat opettajat toimi/virka kokoaikaisesti kuvataidekoulussa* kans.opiston rehtori vastaa myös kuvataidekoulusta ei rehtoria/johtajaa/johtavaa opettajaa Kunnalliset Yksityiset Yhteensä % Kaavio 8: Rehtorit / johtajat / johtajaopettajat / johtavat opettajat oppilaitoksissa vuonna 2010 *sis. myös tuntipalkkaiset Kymmenessä kuvataidekoulussa oli apulaisrehtori yhdessä rehtorin, johtajan tai johtavan opettajan kanssa. Näin oli yksityisistä kouluista Espoon kuvataidekoulussa, Helsingin kuvataidekoulussa ja Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulussa. Seuraavissa kansalaisopistoissa oli opiston rehtorin rinnalla apulaisrehtori: Jokihelmen opisto (Haapavesi), Kiiminkijoen opisto (Haukipudas), Vanajaveden opisto (Hämeenlinna), Kouvolan kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu, Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto / Kuvataidekoulu Punainen Tuubi, Salon kansalaisopisto sekä Soisalo-opisto (Varkaus). Rehtorin rinnalla oli johtava opettaja seuraavissa oppilaitoksissa: Jokilatvan opisto (Haapajärvi), Hämeenkyrön kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Kirkkonummen kuvataidekoulu, Loimaan työväenopisto, Porvoon taidekoulu, Rovaniemen kuvataidekoulu (johtajaopettaja), Siilinjärven-Maaningan kansalaisopisto, Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Vantaan kuvataidekoulu sekä Soisalo-opisto (Varkaus). Soisaloopistossa oli siis sekä rehtori, apulaisrehtori että johtava opettaja. 4.2 Opettajat Kyselyyn vastanneissa 80 kuvataidekoulussa työskenteli yhteensä 454 opettajaa. Heistä 108 (23,8 %) työskenteli kuukausipalkalla koko- tai osa-aikaisesti. Loput 346 (76,2 %) opettajaa työskentelivät tuntipalkalla. Pienellä osalla kuukausipalkkaisista työ kuvataidekoulussa kattoi vain osan heidän kokonaistyöajastaan ja heidät on seuraavassa kaaviossa luettu osa-aikaisiksi. Opettajien määrässä ei tässä ole huomioitu rehtoreita, johtavia opettajia eikä apulaisrehtoreita. 15

18 Opettajat 2010 kokoaikaiset toimet/virat osa-aikaiset toimet/virat tuntiopettajat yhteensä Kunnalliset Yksityiset Yhteensä % Kaavio 9: Opettajat oppilaitoksissa vuonna Muu henkilöstö Kuvataidekoulun toimistotehtävistä huolehti yksinomaan kuvataidekoulua varten palkattu sihteeri tai kanslisti yhteensä 38 koulussa. 28 koulussa toimistoa hoitivat joko kansalaisopiston tai kulttuuritai koulutoimen toimistotyöntekijät, tai työntekijät olivat yhteiset taidekoulun tai musiikkiopiston kanssa. 14 koulua ei vastannut kysymykseen. 4.4 Opetushenkilöstön palkkaus Opetushenkilöstön palkkauksessa noudatettiin pääasiassa Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksia. Kyselyyn vastanneista kouluista 15 (18,8 %) noudatti yksinomaan Lasten ja nuorten taidekoulujen virka- ja työehtosopimusta (OVTES, OSIO F, LIITE 11) ja lisäksi jonkin toisen sopimuksen rinnalla tätä noudatti 8 koulua. Kansalais- ja kansanopistojen virka- ja työehtosopimusta (OVTES, OSIO F, LIITE 12) noudatti yli puolet, 56 % kouluista. Edellä mainittujen lisäksi 16 oppilaitosta (20 %) ilmoitti noudattavansa Sivistystyön työnantajat ry:n yksityistä opetusalaa koskevaa työehtosopimusta (ent. Opetusalan Työnantajaliiton Yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus). Yhdessä oppilaitoksessa noudatettiin PTY eli Palvelualan työnantajaliitto ry:n kansalaisopistojen virka- ja työehtosopimusta. 5 OPETUSTILAT Kyselyyn vastanneilla 80 koululla oli opetusta vuonna 2010 yhteensä 254 toimipisteessä, kun vuonna 2008 opetuspisteitä oli tutkimukseen osallistuneilla 89 koululla 271 kappaletta. Seitsemän tai enemmän eri osoitteissa sijaitsevia opetustiloja koulua kohden oli kahdeksassa koulussa. Eniten opetuspisteitä (20) oli Joensuun seudun kansalaisopisto / Lasten ja nuorten kuvataideopetuksella. Vain yksi opetuspiste oli reilulla kolmanneksella (36 %) kyselyyn vastanneista lasten ja nuorten kuvataidekouluista eli 29 koululla. 16

19 Opetustilat kunnallisilla ja yksityisillä oppilaitoksilla kunnalliset oppilaitokset (198) yksityiset oppilaitokset (56) kaikki yhteensä (254) omat tilat peruskoulun/lukion tilat muut kunnan tilat muut tilat Kaavio 10: Opetustilojen luokittelu haltijan mukaan Yksityisillä kouluilla oli käytössään selvästi enemmän omia tiloja (43 %) kuin kunnallisilla kouluilla (29 %). Kunnalliset koulut puolestaan käyttivät enemmän peruskoulun ja lukion tiloja (48 %) kuin yksityiset koulut (30 %). Neljännes kuvataidekoulujen tiloista (kunnalliset 23 %) ja (yksityiset 27 %) oli muita kuin omia tai peruskoulun/lukion tiloja. 64 oppilaitosta ilmoitti opetuspisteidensä määrän lisäksi myös niiden pinta-alan. Keskimäärin näillä kouluilla oli käytössään 423 m 2 vaihteluvälin ollessa 32, m 2. Yleisarvosana opetuspisteistä asteikolla 4 erinomainen 1 huono oli 2,8 eli lähes toimiva niin kunnallisilla kuin yksityisilläkin kouluilla. Erinomaisina tilojaan piti kuusi koulua (4 kunnallista ja 2 yksityistä). Yksi oppilaitos arvioi tilansa huonoiksi (arvosana 1). Parantamisen varaa oli erityisesti tilojen ahtaudessa, säilytystilojen puutteessa ja yhteiskäytön tuomissa ongelmissa. Osa tiloista oli perusluokissa, joita ei ole suunniteltu kuvataidekoulun käyttöön. Tällöin luokan varustetaso ja säilytystilan puute koettiin ongelmallisiksi. 6 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kansainvälistä yhteistyötä oppilaiden tai opettajien kesken oli yhteensä seitsemässätoista koulussa. Nämä koulut olivat: Helsingin kuvataidekoulu, Arkkitehtuurikoulu Arkki (Helsinki), Hyvinkään kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Aimokoulu (Hämeenlinna), Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu, Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Lohjanseudun kuvataidekoulu, Loimaan työväenopisto, Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Porvoon taidekoulu, Pudasjärven kansalaisopisto, Rauman kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Rovaniemen kuvataidekoulu, Sara Hildén akatemia (Tampere), Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulu, Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja Vantaan kuvataidekoulu. Maat, joiden kanssa kouluilla oli yhteistyötä, olivat Brasilia, Italia, Japani, Latvia, Liettua, Norja, Portugali, Puola, Romania, Saksa, Slovakia, Tanska, Tsekin tasavalta, Ukraina, Unkari, Venäjä ja Viro. 17

20 7 LUKUKAUSIMAKSUT Oppilailta perittävät lukukausimaksujen keskiarvot vaihtelivat vuonna 2010 eri ikäryhmissä seuraavasti. Lukukausimaksut euroissa keskimäärin kunnalliset yksityiset kaikki yhteensä varhaisiän opinnot perusopinnot syventävät opinnot kaikki yhteensä Kaavio 11: Eriasteisten opintojen lukukausimaksut keskimäärin vuonna 2010 Lukukausimaksut vaihtelivat varhaisiän opinnoissa kunnallisilla kouluilla euron välillä ja yksityisillä kouluilla euron välillä. Perusopintojen lukukausimaksujen vaihteluväli oli kunnallisilla kouluilla euroa ja yksityisillä euroa. Syventävissä opinnoissa maksut vaihtelivat kunnallisilla kouluilla 37,5 236 euron ja yksityisillä kouluilla euron välillä. Lukukausimaksujen suurta vaihtelua selittää osaltaan muiden kustannusrakenteeseen liittyvien seikkojen lisäksi annettavan opetuksen laajuus sekä lukukausien pituus. Kahdeksassa yksityisessä kuvataidekoulussa ja kahdessa kunnallisessa koulussa olivat perusopintojen lukukausimaksut yli 150 euroa. Kouluja, joiden syventävien opintojen lukukausimaksut ylittivät 150 euroa, oli 15, niistä viisi kunnallista koulua ja kymmenen yksityistä koulua. Lukukausimaksuihin on sisällytetty materiaalimaksut, mikäli sellaisia on erikseen peritty. 8 TALOUS Kunnallisten ja yksityisten kuvataidekoulujen laajaan talouskyselyyn vastasi 26 oppilaitosta, joiden tietoja tässä yhteenvedossa käsitellään. Lisäksi 36 oppilaitosta vastasi kansalaisopistoja varten laadittuun suppeaan kyselyyn ja niiden tiedot löytyvät taulukosta sivulta 130. Laajaan kyselyyn vastanneiden 26 kuvataidekoulun julkisen rahoituksen kokonaismäärä vuonna 2010 oli euroa. Julkisen rahoituksen osuus kokonaistuloista oli näin 66 %. Julkiseen rahoitukseen laskettiin mukaan sekä kunnalta että valtiolta saadut avustukset ja valtionosuudet. Koulujen omatoiminen tulonhankinta, käsittäen lukukausimaksut ja muut tulot, puolestaan oli yhteensä euroa ja se muodosti 33 % tuloista. Muita avustuksia sai kahdeksan koulua. Näiden osuus oli vain prosentin luokkaa, yhteensä euroa. Kunnallisten ja yksityisten koulujen rahoitusrakenteessa oli eroja. Kunnallisilla kouluilla julkisen rahoituksen osuus oli keskimäärin 74 %, kun se yksityisten koulujen osalta oli keskimäärin 59 %. Yksityiset koulut hankkivat keskimäärin 41 % tuloistaan itse. Kunnallisten koulujen omatoimisen tulojenhankinnan osuus oli 26 %. 18

LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2008

LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2008 LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2008 Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto 2010 MINNA STENROOS LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2008 Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA

LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA Taulukot S Täydellinen sekä yhteenveto-osuus ilman taulukoita vat 1 2 YLEISTÄ Kansalais- tai Sijaintikunnan Kaikki tutkimukseen osallistuneet oppilaitokset K Kunnall. työväenopiston Kannatusyhdistys asukasluku

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2008

LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2008 LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2008 Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto 2010 Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä Taiteen perusopetuksen visuaalisten

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2012

LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2012 LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2012 Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto 2014 2 JOHANNA POHJOLAINEN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2012 3 Sisällys KYSELYYN OSALLISTUNEET

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 2006 1.6.2006 Tom Linkopuu 1 KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Toiminta-ajatus 2. Kuvataiteen opetuksen

Lisätiedot

Marika Koramo TAITEEN PERUSOPETUS 2008. Selvitys taiteen perusopetuksen järjestämisestä lukuvuonna 2007 2008 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

Marika Koramo TAITEEN PERUSOPETUS 2008. Selvitys taiteen perusopetuksen järjestämisestä lukuvuonna 2007 2008 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Marika Koramo TAITEEN PERUSOPETUS 2008 Selvitys taiteen perusopetuksen järjestämisestä lukuvuonna 2007 2008 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN 978-952-13-3976-9

Lisätiedot

Vapaa sivistystyön opintoseteliavustukset, kansalaisopistot 2016

Vapaa sivistystyön opintoseteliavustukset, kansalaisopistot 2016 Vapaa sivistystyön opintoseteliavustukset, kansalaisopistot 2016 Opintosetelita voidaan vuonna 2016 myöntää kansalaisopistoille, kansanopistoille sekä opintokeskuksille. Kaikkiaan avusta haettiin 8,3 miljoonan

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön opintoseteliavustukset 2015, Kansalaisopistot

Vapaan sivistystyön opintoseteliavustukset 2015, Kansalaisopistot Vapaan sivistystyön opintoseteliavustukset 2015, Kansalaisopistot Avustuksen saaja Kansalaisopisto Myönnetty avustus euroa Ahjolan kansalaisopisto Ahjolan kannatusyhdistys ry 13 000 Auralan kansalaisopisto

Lisätiedot

Valtion erityisavustukset Virvatuli-itsearviointimallin käyttöönottoon vuosille 2012-2013

Valtion erityisavustukset Virvatuli-itsearviointimallin käyttöönottoon vuosille 2012-2013 Tiedote 23.8.2012, sivut 1-5 Valtion erityisavustukset Virvatuli-itsearviointimallin käyttöönottoon vuosille 2012-2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtion erityisavustuksia Taiteen perusopetuksen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Opintosetelityyppistä avustusta myönnettiin seuraavasti:

Opintosetelityyppistä avustusta myönnettiin seuraavasti: KANSALAISOPISTOJEN OPINTOSETELITYYPPISET AVUSTUKSET 2007 Valtion vuoden 2007 talousarvion momentille 29.30.30 osoitettiin määrärahat kansalaisopistojen opintosetelityyppistä valtionavustusta varten. Opintosetelityyppiset

Lisätiedot

Avustuksen saaja / Kansalaisopisto Ylläpitäjä Myönnetty avustus euroa

Avustuksen saaja / Kansalaisopisto Ylläpitäjä Myönnetty avustus euroa Avustuksen saaja / Kansalaisopisto Ylläpitäjä Myönnetty avustus euroa Ahjolan kansalaisopisto Ahjolan kannatusyhdistys ry 10 000 Auralan kansalaisopisto Auralan Setlementti 7 000 Autere-opisto Mänttä-Vilppulan

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Jyväskylän steinerk 16000 Jämsän kaupunki 72000 Kaarinan kaupunki 306300 Kajaanin kaupunki 143900 Kalajoen kaupunki 92100 Kangasalan kunta 542500

Jyväskylän steinerk 16000 Jämsän kaupunki 72000 Kaarinan kaupunki 306300 Kajaanin kaupunki 143900 Kalajoen kaupunki 92100 Kangasalan kunta 542500 VUOSI 2015 Akaan kaupunki 127900 Asikkalan kunta 25700 Auran kunta 27600 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 13000 Englantilaisen koulun säätiö 24000 Espoon kaupunki 1773900 Espoon Steinerkoulun

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu. 110300 KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t)

TAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu. 110300 KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t) TAITEEN PERUSOPETUS 42 Taiteen perusopetus alkaa kansalaisopistossa viikolla 36. Katso ilmoittautumisohjeet oppaan takakannesta. Taiteen perusopetuksessa opiskelevilla sisaruksilla on oikeus sisaralennukseen.

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Tampereen kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausperiaatteet

Tampereen kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausperiaatteet Tampereen kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausperiaatteet Yleistä Taiteen perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA

HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA KUVATAITEEN PERUSOPETUS HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUSSA 1. Toiminta-ajatus Haminan lasten ja nuorten kuvataidekoulun toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

Eurovaalit 2009. haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja.

Eurovaalit 2009. haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja. www.lehtiyhtyma.fi Eurovaalit 2009 Olet europarlamenttiehdokas, haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja. Suomen Lehtiyhtymän KasvuSuomi-paketti

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.)

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.) Yhdistys EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 009 (päivitetty 0.4.) Etelä-Savo Mikkelin Seudun Vihreät ry 3 Pieksämäen seudun vihreät ry Rantasalmen vihreät ry Ristiinan vihreät ry Savonlinnan Seudun

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014 AVIn rahoituksella uusia tuulia Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014 Hakuaika 28.2.2014 1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksen tavoitteena on: - erilaisten toimintamallien

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

Taidekoulu Oiva KUVATAITEEN PERUSOPETUS. yleisen oppimäärän opetussuunnitelma

Taidekoulu Oiva KUVATAITEEN PERUSOPETUS. yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Taidekoulu Oiva KUVATAITEEN PERUSOPETUS yleisen oppimäärän opetussuunnitelma 2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ Nimi: Seinäjoen kansalaisopisto Osoite: Vapaudentie 83, 60100 Seinäjoki Puhelin: Opisto 06-4162463,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO. Johtosääntö

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO. Johtosääntö EMO Espoon musiikkiopisto EMO Johtosääntö ESPOON MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ jonka Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys r.y. on hyväksynyt 12.4.2007. Johtosääntö korvaa 1989 hyväksytyn ohjesäännön.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella PAKETTI / Johtoryhmä 16.3.2010 Rehtori Mari Ylä-Sankola-Peltola Hankerahoitus ajalle 1.8.2009 30.9.2010 / 17 000 euroa Tausta:

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Ilmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista, lomake ja täyttöohje

Ilmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista, lomake ja täyttöohje OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 5/2007 Suomen ulkomaankoulujen 6.3.2007 ylläpitäjille VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2006 Oppilaitosten ylläpitäjiä pyydetään

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi T a TI e P n o e er us u S ep t TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi Hän ei tiennyt ettei sitä pysty kukaan tekemään. Niinpä hän meni ja teki sen. Hei koululaisen kotiväki!

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 8/2008 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 Oppilaitosten

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA Suomen kesäyliopistot r.y. Finlands sommaruniversitet r.f. The Association of Summer Universities in Finland Sisällysluettelo: Sivu 3 Kesäyliopiston

Lisätiedot

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011 Rajapintojen, kysely v. 2011 Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WMS) Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WFS) Kouvola Käyttöönotto käynnissä 05/2011 Rauma käyttöön 1.1.2011 Järvenpää Huittinen Loppi

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com.

Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com. Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com. Kohdetuote Kohdekaupunki Kohdepostinumero energiavaraaja HELSINKI 00660 energiavaraaja HELSINKI 00690 energiavaraaja

Lisätiedot

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kuntatalo, 19.11.2013 Joni Kemppi Tekla Oy Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä energia- ja infratoimialoilla

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö Hakaniemenranta 6 00530 HELSINKI 040 348 7766. Puhelin. Sähköposti

OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö Hakaniemenranta 6 00530 HELSINKI 040 348 7766. Puhelin. Sähköposti KUSTANNUKSET, TULOT JA SUORITTEET VUONNA 2008 Musiikkioppilaitokset ja muun taiteenalan oppilaitokset OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö Hakaniemenranta 6 Faksi 00530 HELSINKI 040 348 7766 Taiteenala

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot