Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Transkriptio

1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalija terveydenhuollon järjestämisestä 233/ /2013 Kunnanhallitus Nastolan perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaalija ter veys pal ve lu-uu distuk sen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luonnoksen hal li tuk sen esitykseksi sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaiksi sekä eräik si siihen liittyviksi laeiksi. Lailla uudistetaan kunnallisen sosiaalija terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännök set. Uudistuksella kootaan nykyisin usealle eri kunnalliselle or ga ni saatiol le kuuluvien palvelujen kattava järjestämisvastuu viidelle sosiaalija terveysalueelle. Esityksen mukaan maahan muodostetaan viisi sosiaalija ter veys alu een kuntayhtymää, joilla on järjestämisvastuu julkisista sosiaalija terveyspalve luis ta. Jokainen kunta kuuluu yhteen sosiaalija terveysalueeseen. Alueet eivät itse tuota palveluja, vaan sosiaalija ter veys pal ve lu jen tuottamisesta vastaavat sosiaalija terveysalueen jär jes tä mis pää tök ses sä määritellyt kunnat ja kuntayhtymät. Tuottamisvastuu voidaan an taa sellaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata kaikista sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista. Kunnat vastaavat jatkossakin sosiaalija terveyspalvelujen rahoituksesta. Rahoitus perustuu kunnan asukaslukuun sekä ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Kuntien rahoitusosuus kerätään sosiaalija terveysalueille, jotka osoittavat sen edelleen tuottamisvastuussa oleville kun nil le ja kuntayhtymille järjestämispäätöksessä määriteltävien perusteiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää hallituksen esitysluonnoksesta lau sunnot mennessä. Kuntia pyydetään ottamaan siihen, min kä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan kuntayhtymään se ha luaa perustellusti kuulua. Tältä osin lausunnon sote-alueeseen si joit tu mis ta koskeva kannanotto tulee olla valtuuston päätösasiakirja. Hallituksen esitysluonnos on julkaistu ministeriön Internet -sivuilla: http//

2 Lisätietoja sosiaalija terveyspalvelu-uudistuksesta löytyy In ter net-osoitteesta: Ehdotus: Päätös: (Perusturvajohtaja) Merkitään tiedoksi perusturvajohtajan esitys järjestämislaista ja lau sun tome net te lys tä. Merkittiin tiedoksi. Perusturvalautakunta 65 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaalija ter veys pal ve lu-uu distuk sen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luonnoksen edus kun nal le annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Hallituksen esi tys sisältää säännökset sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisestä, tuottamisesta ja rahoittamisesta sekä erillisen voimaanpanolain, jos sa määritellään toimeenpanon kannalta keskeiset asiat. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausunnot lakiesityksestä. Lau sun topyyn töön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja ky sy myksiä hallituksen esitysluonnoksesta. Lausunto tulee antaa mennessä. Järjestämislain mukaiset sote-alueet rakentuvat nykyisten eri tyis vas tuualuei den pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausunnossaan kan taa siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan so te-alu ee seen kunta katsoo kuuluvansa. Kunnille osoitettu lau sun to pyyn tö on kohdistettu valtuustoille ja sote-alueeseen sijoittumista kos ke vaan kannanottoon suhtaudutaan kunnan virallisena kantana. Valtuuston on mahdollista ottaa kantaa ainoastaan sille osoitettuihin, sote-alueeseen kuulumista koskeviin kysymyksiin. Tällöin lausuntopyynnön muihin kysymyksiin voidaan ottaa kantaa muussa kunnan toi mi eli mes sä. Ehdotus: (perusturvajohtaja) Perusturvalautakunta esittää lausuntonaan sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaista, Iitin ja Nastolan kun nan hal li tuk sil le seuraavaa: Esitys sosiaalija terveydenhuollon järjestämisestä tuo suuria muu tok sia suomalaiseen sosiaalija terveydenhuollon kokonaisuuteen. Sosiaali- ja terveysalueista muodostetaan riittävän suuria, jotta kaikki so si aa li- ja terveyspalvelut perustasosta vaativimpiin erityispalveluihin voi daan järjestää. Palvelujen integroinnilla muodostetaan yhtenäiset palveluketjut. Uudistus luo hyvät edellytykset vahvalle kansalliselle oh jauk sel le.

3 Esityksen vahvuutena voidaan pitää vertikaalista ja horisontaalista integraatio ta sekä palvelujen järjestämistä entistä asiakaslähtöisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Heikkoutena voidaan pitää kunnallisen it se hal lin non heikentymistä ja sitä, ettei kunnilla olisi enää aikaisem-paa ase maa palveluiden järjestäjänä. 1 luku Yleiset säännökset Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnil le. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kun ta yh ty män on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hy vin voin tiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Tä mä perusajatus edellyttää, että kunnilla on suorempi mahdollisuus vai kut taa sekä palveluiden järjestämisen ( 12) tapoihin että tuot ta mis vas tuun kantamisessa ( 14) tarvittaviin resursseihin. Kunnan hyvinvointikertomuksen strategisen merkityksen korostaminen on merkillepantavaa. Hyvinvointikertomuksen seuraaminen on kunnan kaikkien toimialojen tehtävä, jolla osaltaan tuetaan kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin pilarien rakentamista. Kansalaisen valinnanvapaus on merkitykseltään kasvava sosiaalija ter veydenhuollon periaate. Valinnanvapaus sisäisenä toimintamallina tu lee kirjoittaa myös lain säädöksen 6 :ään henkilöllisestä soveltamisalasta eikä sitä tule jättää viittaukseksi muihin lakeihin. 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Järjestämisvastuusta säätäminen viidelle suuralueelle on tarkoituksenmukais ta etenkin, jos uudella järjestelyllä tosiasiallisesti kyetään val ta kun nal lises ti tuottamaan yhdenvertaiset sosiaalija terveydenhuollon pal ve lut asukkaille. Järjestämispäätöksestä on säädetty laajasti ja yhteistoiminnasta so te-alu een ja tuottamisvastuussa olevien tahojen kesken on esityksessä sää det ty yksityiskohtaisesti. Yksityiskohtaiset säädökset ovat pe rus tel tu ja, vaikka kyseenalaista on, miten tarkoituksenmukaista on antaa so te-alu eel le toimivaltaa näin laajasta kokonaisuudesta ohi peruskuntien. Kun tien asukkaiden itsemääräämisoikeuden kannalta päätöksenteko laa jois sa asioissa siirtyy etäälle ja muuttuu kasvottomaksi. Esitys jär jes tä mis pää töksen osalta on perustuslain vastainen siltä osin kuin so te-alue kun tayh ty mäl le annetaan oikeus päättää tuottamisorga ni saa tiol le osoitettavista tehtävistä. Myös sanamuoto sosiaalija ter veys mi nis te riön ohjauksesta vaatii tarkentamista. Tuottajavastuuorganisaation kannalta voidaan järjestämispäätöspykälä (kun ta tai kuntayhtymä) tässä muodossaan kyseenalaistaa. So te-alue kuntayh ty män velvollisuus vain neuvotella tuottajavastuuorganisaation kans sa

4 ei ole riittävä vaikuttamismahdollisuus päätöksestä, jolla määritellään sekä tuottamisvastuuorganisaation tehtävät että sille niistä mak set ta va korvaus. Järjestämispäätöksen sijasta tulisi noudattaa so pi mus me net te lyä, jossa tuottamisvastuuorganisaatio voi omalta osaltaan hy väk syä siinä esitetyt ehdot. Aikaisempaan viitaten, jär jes tä mispäätöksellä ei tule antaa kunnille tehtäviä, joita ei ole lainsäädännössä määrätty. Tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on järjestämispäätökses tä neuvotelleessaan oltava riittävän vahva ja asiantunteva, jot ta se pystyy neuvottelemaan alueensa kuntien asukkaille parhaan mahdollisen ratkaisun sosiaalija terveyspalveluiden saatavuuden, laa dun ja kustannusten näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen kehittämisohjelma tulee toteut taa yhdessä muiden sote-alueiden kanssa, jotta aiemmin to teu tet tu jen kehittämisohjelmien hyvät käytännöt ja saavutetut tulokset ovat edelleen käytettävissä. Työvoimatarpeen ennakointi ja alueellisen koulutuksen suunnittelu ja ke hittä mi nen tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä sote-alueella sijaitsevien kou lu tusyk si köi den kanssa siten, että alueellinen tarvenäkökulma on korostetusti otettu huomioon. Säädökseen tulisi lisätä neuvot te lu vel vol li suus koulutusorganisaatioiden (II asteen ammatillinen koulutus, am mat ti kor keakou lut ja yliopistot) kanssa suunnitteluvaiheessa ja en nen kehittämistoimenpiteiden päättämistä. 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottaminen Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kun nalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaalija terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Esityksen mu kaan sote-alue voi päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuot ta mis vas tuun itselleen. Tuottamisvastuu on erittäin laaja ja käsittää kaikki sosiaalija ter vey denhuol lon tehtävät ja palvelut. Tuottamisvastuuorganisaatioita määrättäessä on erityisen vakavasti huolehdittava siitä, että vas tuu or ga ni saa tiol la on tosiasiallisesti mahdollisuudet hoitaa kaikki eri kois sai raan hoi don, sosiaalitoimen sekä perusterveydenhuollon palvelut ta sa ver tai ses ti ja tasalaatuisesti niitä tarvitseville asukkaille. Tuottajaorganisaation on lisäksi oltava asiantunteva ja luotettava toimija, jolla on me nes ty mi sen mahdollisuudet järjestämispäätökseen sisältyvässä ra hoi tus neu vot te lus sa sote-alueen ja muiden tuottamisvastuuorganisaatioiden kans sa. Kuntalain mukaan kunnille annettavista tehtävistä tulee säätää lailla. So siaa li- ja terveydenhuollon kohdallakaan päätösvaltaa kuntien tehtävistä ei voi siirtää sote-aluekuntayhtymän tehtäväksi järjestämispäätöksellä

5 päätettäväksi. Tältä osin lakiesityksen kolmannen luvun sekä lain 3 :n sisältö ei ole lain mukainen. Luvun 18 Omavalvontaohjelman pykälätekstiin tulee sisällyttää myös hyvin voin tia ja terveyden edistämistä koskevat palvelut, kuten ne on esi tet ty esityksen erityisperusteluissa. 4 luku Hallinto Esityksen säädökset kuntayhtymän hallinnosta ovat tar koi tuk sen mu kai sia. 5 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen Esityksen säädökset neuvottelumenettelystä ja tulosohjauksesta ovat tar koituk sen mu kai sia. Esityksen sisältämä ehdotus tulossopimuksesta on hyväksyttävä. Sen sijaan ehdotus, että tulossopimus olisi yk si puo li ses ti päätettävä ja velvoittava asiakirja ei ole hyväksyttävää. Tulossopimuksen tulee perustua osapuolten väliseen sopimiseen, kuten asia kir jan nimikin antaa ymmärtää. Erityisen positiivista on, että säädökseen on sisällytetty pykälä asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien huomioimisesta palveluiden järjestämisessä. Haasteellista tulee olemaan, miten vaikuttavia nä mä mahdollisuudet tosiasiallisesti ovat ja miten asukasnäkökulma kye tään ottamaan huomioon asukkaiden arjessa. Lakiluonnos lisää selvästi valtion ohjausta. Valtakunnallisen ohjauksen hyvi nä puolina voidaan pitää sitä, että se yhdenmukaistaa raportointia, ti lastoin tia, tuotteistusta, kustannuslaskentaa ja laadunhallintaa. So si aa li- ja terveysministeriö linjaa pitkän aikavälin strategian ja mi nis te ri öön perustetaan ohjausyksikkö ja sosiaalija terveydenhuollon neu vot te lu kun ta, jossa on edustus sosiaalija terveysalueilta. 6 luku Rahoitus Lakiesityksessä rahoituksen ja kustannusten jakautumisen osalta esi te tään, että kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, joka on pai no tet tu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sai ras tavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös mui den valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Kuntien eri lais ten lähtökohtien huomioon ottaminen ja niiden mahdollisuus sopia myös muista valtionosuuslaskentaperusteista on perusteltua. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille sote-alueen tuot ta mis alueil le yhdenmukaiset korvausperusteet. Kun rahoituksessa huo mioi daan järjestämispäätöksessä määritellyt palvelutuotannon vai kut ta vuus- ja tehokkuusvaatimukset, voivat korvausperusteet vaihdella tuo tan to alueit tain. Menetelmä on periaatteessa tarkoituksenmukainen. Vaarana kuitenkin

6 saattaa olla kansalaisten näkökulmasta epäterveen kilpailutilanteen syntyminen tuotantoalueiden välille. Ongelma lienee teo reet ti nen ja onnistuessaan menettely aiheuttaa päinvastaisen tuloksen, synnyttäen tervettä kilpailua julkisen ja yksityisen tuotannon välille. Keskeistä uudistuksessa on saada rahoitus kannustavaksi. Kapitaatio pa rantaa etenkin pienten kuntien budjettien ennakoitavuutta ja eli mi noi yksittäisiä riskejä. Asukasmäärään perustuvan laskennan lisäksi ra hoi tukses sa olisi huomioitava myös aiheuttamisperiaate. Esimerkiksi vä häi nen erikoissairaanhoidon käyttö madaltaisi kunnan maksuosuutta suh tees sa laajempaan käyttöön Voimaanpanolain 11 siirtymäjärjestelyistä kuntarahoituksen kohdalla on kuntien kannalta perusteltu ja tarkoituksenmukainen. 7 luku Viranomaisvalvonta Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille sote-alueen tuot ta mis alueil le yhdenmukaiset korvausperusteet. Kun rahoituksessa huo mioi daan järjestämispäätöksessä määritellyt palvelutuotannon vai kut ta vuus- ja tehokkuusvaatimukset, voivat korvausperusteet vaihdella tuo tan to alueit tain. Menetelmä on periaatteessa tarkoituksenmukainen. Ohjaus-, valvonta- ja tarkastustoimet kohdistuisivat yhtälailla sote-aluekuntayhtymään kuin tuottajaorganisaatioonkin. Tämä voi saattaa tuottajaorganisaa tiot kestämättömiin hallinnollisiin tilanteisiin. Voimaanpanolaki Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen vii des tä sote-alueen kuntayhtymästä. Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymään kuuluvat kunnat päättivät vuonna 2012 hakea siirtymistä Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) erityisvastuualueelta Helsingin yliopis-tollisen sairaalan (HYKS) eri tyis vastuualueelle. Päätöksen jälkeen sosiaalija terveydenhuollon uu dis tuk sen kohdealue on kuitenkin muuttunut. Kysymys ei ole enää terveydenhuollon erityisvastuualueesta vaan erikoissairaanhoidon ja sosiaalija terveydenhuollon muodostaman kokonaisuuden uudelleen järjestämisestä. Järjestämisvastuun siirtyminen sote-alueille merkitsee suurta muutosta niin toiminnallisesti kuin rahoituksellisestikin. Yhtäpitäviä laskelmia sii tä, miten uudessa järjestelmässä kustannukset tulisivat kohdentumaan eri kois sai raanhoi don, sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon osalta kun tiin, ei voida luotettavasti tehdä. Eikä näinollen siis kustannusten perusteella ole todellista mahdollisuutta esittää valintaa eri alueiden vä lil lä.

7 Toimivat yhteistyörakenteet ovat merkityksellisiä laajassa muu tok ses sa. Nykyiset rakenteet ovat muodostuneet pitkällisen kehittämistyön ja suun nitte lun pohjalta. ICT -järjestelmien toimivuus ja niiden mah dol li suu det tukea rakennemuutosta ovat toiminnan ja talouden kestävyyden kan nal ta avainasemassa. Myös kehittämisyhteistyön tueksi syntynyt ra ken ne tukee muutoksen toteuttamista ja mahdollistaa uusien toi min ta mal lien omaksumisen. Päijät-Hämeessä on tehty suuri rakenteellinen muutos sosiaalija ter veyspalveluiden organisoinnissa. Toivottavaa on, että ennakkoluuloton ja edistyksellinen muutostyö voitaisiin käyttää hyödyksi myös tulevassa ra kennemuutoksessa. Olemassa olevat hyvät ja toimivat käytännöt alu een toimijoiden kesken on voitava säilyttää jos niiden tilalle ei ole osoi tet ta vis sa laadukkaampia ja kustannustehokkaampia to teut ta mis ta po ja. Soteuudistuksen lähtökohtana tulee pitää ennen kaikkea asuk kai den terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä. Hyvinvoinnin kokemus on tun ne turvallisesta, terveellisestä ja sosiaalisesti eheästä elämästä. Puitelain toteuttamisen pohjalta muodostettujen sosiaalija perusterveydenhuol lon yhteistoiminta-alueiden toiminnat on organisoitu hyvin eri tavoin. Näiden toimintamallien sisältämien ratkaisujen osalta esi tys tä tulisi tarkentaa, etenkin siltä osin kun esityksen lopputulema koh dis tuu henkilöstöön ja sen sijoittumiseen sote-kuntayhtymäorganisaatioon tai tuottajaorganisaatioon. Nastolan ja Iitin perusturvalautakunta esittää kuntien hallituksille edellä mai ni tun selvityksen mukaista kannanottoa lausunnoksi pyydettyyn hal lituksen esitykseen. Nastolan ja Iitin perusturvalautakunta esittää kuntien hallituksille kan nan otto naan sote -aluesuuntautumisesta, että se näkee nykyisen yhteistyörakenteen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisimpana suuntana. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus Lisätietoja: va. kunnanjohtaja Riku Rönnholm, puh , Ehdotus va. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se esittää lausuntonsa sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaista perusturvalautakunnan lausunnon mukaisesti muutoin paitsi suuntautumisvaihtoehdon osalta, jonka

8 kunnanhallitus esittää linjattavaksi valtuustossa, koska kuntien välinen neuvottelu suuntautumisesta käydään vasta Päätös Kunnanhallitus: Keskustelun kuluessa Seppo Lehtinen esitti Leif Drockilan kannattamana, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se esittää lausuntonsa sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaista perusturvalautakunnan lausunnon mukaisesti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja määräsi toimitettavaksi äänestyksen ja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että kunnanjohtajan ehdotus on JAA ja Seppo Lehtisen ehdotus on EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 JAA -ääntä (Alestalo, Kahanpää ja Pitkänen) ja 6 EI -ääntä (Drockila, Lehtinen Seppo, Lonka, Seppälä, Tiira ja Salonen) joten Seppo Lehtisen ehdotus on tullut hallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen äänin 6-3 esittää valtuustolle, että se esittää lausuntonsa sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaista perusturvalautakunnan lausunnon mukaisesti. Kunnanvaltuusto 36 Ehdotus kunnanhallitus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se esittää lausuntonsa sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaista perusturvalautakunnan lausunnon mukaisesti. Päätös Kunnanvaltuusto: Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi valtuutettu Hannu Suhosen esityksen, että Iitin kunta ei hyväksy lakiehdotusta, kannattamattomana raukeavan joten kunnanhallituksen ehdotus on tullut valtuuston päätökseksi. Puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston päättäneen hyväksyä lausuntonaan sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaista perusturvalautakunnan lausunnon mukaisesti.

9 Eriävä mielipide: Hannu Suhonen jätti päätökseen kirjallisen eriävän mielipiteen, liite. Otteen pöytäkirjasta todistaa oikeaksi Heikki Kantola pöytäkirjanpitäjä Yhteystiedot Jakelu Iitin kunta Rautatienkatu 20-22, PL Kausala puh faksi Sosiaali- ja terveysministeriö

10 MUUTOKSENHAKUOHJE MUUTOKSENHAKUKIELTO Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan kunnallisvalitusta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, pykälät: VALITUSOSOITUS Kunnanvaltuuston päätöksiin, pykälät: saa muutosta hakea se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Muutosta haetaan Itä-Suomen hallinto-oikeudelta Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2 krs, Kuopio Postiosoite: PL 1744, Kuopio Puhelin: (vaihde) Faksi: Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Asiakaspalvelu on avoinna Valitusaika Tiedoksisaanti Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Pöytäkirja on ollut nähtävillä: Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirja Valituskirjassa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä selvitys siitä päivästä, josta valitusaika alkaa. Omalla vastuulla valituskirjan voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

11 Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävästä maksuista annetun lain (701/93) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 97 euroa. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.