JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KUNNALLINEN MÄÄRÄYSKOKOELMA. Julkaissut JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKANSLIA. Hallintosääntö

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KUNNALLINEN MÄÄRÄYSKOKOELMA Julkaissut JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKANSLIA Hallintosääntö HYVÄKSYTTY: Kaupunginvaltuusto /8, voimaantulo alkaen. Sääntöä sovelletaan vuonna 2008 asioihin, jotka koskevat uutta Jyväskylän kaupunkia. TARKISTETTU: Kaupunginvaltuusto /69 TARKISTETTU: Kaupunginvaltuusto /34 TARKISTETTU: Kaupunginvaltuusto /80, voimaantulo alkaen. SISÄLLYS I LUKU... 3 YLEISET MÄÄRÄYKSET Säännön soveltamisala...3 II LUKU... 3 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Valtuusto Kaupunginhallitus Lautakunnat Liikelaitosten johtokunnat Keskusvaalilautakunta ja muut vaalitoimielimet...6 III LUKU... 6 VIRANHALTIJAORGANISAATIO Kaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtajat ja kansliapäällikkö Palvelualueet Liikelaitokset...8 IV LUKU... 8 KOKOUS- JA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY Luvun määräysten soveltaminen Kokousaika ja -paikka Kokouksen koolle kutsuminen Jatkokokous Varajäsenen kutsuminen Kokouksen pitäminen ja päätösvalta Kokouksen johtaminen Tilapäinen puheenjohtaja Läsnäolo toimielinten kokouksessa Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä Esittely Esteellisyyden toteaminen Äänestys ja vaalit Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen...10

2 25 Kaupunginhallituksen, lautakunnan ja liikelaitoksen johtokunnan otto-oikeus Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen...12 V LUKU PALKKIOT JA KORVAUKSET Yleistä Kokouspalkkiot Samana päivänä pidetyt kokoukset Vuosipalkkiot Vaalitoimielinten palkkiot Kutsuntalautakunnan palkkiot Toimielimen sihteerin palkkio Muut palkkiot Ansionmenetyskorvaus Palkkioiden ja korvausten maksatus Muut korvaukset Erinäisiä määräyksiä palkkiosäännöstä...15 VI LUKU TALOUDEN HOITO Talousarvion täytäntöönpano Talousarvion muutokset Poistosuunnitelman hyväksyminen Rahatoimen hoitaminen Hankinnat Lautakuntien ja johtokuntien toimivalta omaisuuden hankinnassa ja myynnissä Vahingonkorvaukset Maksujen määrääminen Velkajärjestelyt ja saatavien tileistä poistaminen Riskien hallinta...17 VII LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS Tarkastuslautakunta Ulkoinen ja sisäinen valvonta Tilintarkastaja...18 VIII LUKU HENKILÖSTÖASIAT Luvun määräysten soveltaminen Henkilövalinnat Palkkaus ja palvelussuhteen ehdot Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Viran haku Henkilöstön kelpoisuusehdot Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Henkilöstön siirrot palvelualueiden ja vastuualueiden välillä Sivutoimilupa ja -ilmoitus Virantoimituksesta pidättäminen Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen...22 IX LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET Viestintä Kaupungin asukkaiden aloitteet

3 65 Kaupungin nimen kirjoittaminen ja asiakirjojen allekirjoittaminen Asiakirjojen antamisesta päättäminen ja asiakirjoista perittävät maksut Tiedoksiantojen vastaanottaminen Voimaantulo

4 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Säännön soveltamisala Kaupungin hallinto organisoidaan tässä hallintosäännössä määrätyllä tavalla. Hallintosäännössä on kaupunginvaltuustoa, kaupunginhallitusta sekä lautakuntia ja johtokuntia koskevia määräyksiä. Säännössä määrätään myös kaupungin perusorganisaatiosta, päätöksenteko- ja kokousmenettelystä, palkkioista, talouden hoidosta, talouden ja hallinnon tarkastuksesta sekä henkilöstöstä. Hallintosäännön lisäksi kunnan toimintaa ohjataan valtuuston hyväksymillä seuraavilla säännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena 1) valtuuston työjärjestys 2) palvelualueiden ja liikelaitosten johtosäännöt 3) muut kaupunginvaltuuston hyväksymät säännöt. II LUKU LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 2 Valtuusto 1 Yleiset tehtävät Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto valitsee kunnan luottamushenkilöt lukuun ottamatta niitä toimielimien jäseniä, joiden valinta on laissa tai valtuuston hyväksymissä säännöissä määrätty muun luottamuselimen tehtäväksi. 2 Toimivalta Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa. Valtuusto ratkaisee kuntalain ja erityislakien mukaiset, kunnalliseen itsehallintoon kuuluvat asiat, ellei niitä ole määrätty muille toimielimille tai viranhaltijoille. Sen lisäksi, mitä kuntalaissa, muissa säädöksissä ja muualla tässä säännössä on määrätty, valtuusto päättää seuraavista asioista 1) talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisestä sekä tilinpäätöksen vahvistamisesta 2) kunnan tulo- ja kiinteistöveroprosentin vahvistamisesta 3) otto- ja antolainauksesta, takauksista ja vakuuksista 4) sijoitustoiminnan periaatteista 5) rahastoista 6) 10 miljoonan euron ja sitä suurempien kunnallisteknisten hankkeiden ja talonrakennushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä 7) irtaimen omaisuuden, sijoitusten ja aineettomien hyödykkeiden hankinnasta, myynnistä sekä luovuttamisesta, kun omaisuuden arvo on 3 miljoonaa euroa tai enemmän. Valtuusto päättää aina Jyväskylän Energian osakkeiden myynnistä 8) muiden kuin asemakaavan tai tonttijaon toteuttamiseksi tarvittavien alueiden ja rakennusten ostamisesta, myymisestä, lunastamisesta tai haltuunottokorvaus- 3

5 3 Kaupunginhallitus 1 Yleiset tehtävät ten maksamisesta, kun kaupan tai korvauksen arvo on 3 miljoonaa euroa tai enemmän. Kaupunginhallitus vastaa kuntalain mukaisesti kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja, jollei tässä säännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallitus voi siirtää puhevaltaansa edelleen. Kaupunginhallitus tukee lautakuntien ja palvelualueiden toimintaa sekä seuraa ja valvoo asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kaupunginhallituksen alaisena voi toimia liikelaitoksia ja nettoyksiköitä, joiden toiminnasta määrätään erikseen hyväksyttävissä johtosäännöissä. 2 Kokoonpano ja toimikausi Kaupunginhallituksessa on jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien tulee olla kaupunginvaltuutettuja tai varavaltuutettuja. Valtuusto valitsee jäsenet ja varajäsenet kahden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa tai päättyy valtuutettujen toimikauden vaihtuessa. Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen toimikaudeksi jäsenten keskuudesta puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. 3 Toimivalta Sen lisäksi, mitä kuntalaissa, muissa säädöksissä ja muualla tässä säännössä on määrätty, kaupunginhallitus päättää seuraavista asioista: 1) irtaimen omaisuuden, sijoitusten ja aineettomien hyödykkeiden hankkimisesta, myynnistä sekä luovuttamisesta tai luovuttamisen perusteista, jos omaisuuden arvo on alle 3 miljoonaa euroa ja jos päätösvalta ei kuulu muun viranomaisen toimivaltaan 2) muiden kuin asemakaavan tai tonttijaon toteuttamiseksi tarvittavien alueiden ja rakennusten ostamisesta, myymisestä, lunastamisesta tai haltuunottokorvausten maksamisesta, kun kaupan tai korvauksen arvo on alle 3 miljoonaa euroa, mutta on 1 miljoona euroa tai enemmän 3) sijoitustoiminnan ja sisäisen pankin ohjeista 4) selityksen antamisesta valtuuston päätöksistä tehtyihin valituksiin 5) talonrakennushankkeiden ja kunnallisteknisten hankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä silloin, kun hankkeen arvo on alle 10 miljoonaa euroa, mutta on 5 miljoonaa euroa tai enemmän 6) rakennuskiellon määräämisestä ja pidentämisestä yleis- tai asemakaavan laatimisen tai muuttamisen ollessa vireillä sekä toimenpiderajoitusten määräämisestä ja pidentämisestä, kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille 7) maksun suorittamisesta vapauttamisesta tai helpotuksen myöntämisestä silloin, kun se on lain mukaan sallittua ja kun tehtävää ei ole määrätty muulle toimielimelle tai viranhaltijalle 4

6 8) kaupungin antolainojen myöntämisestä talousarviossa tarkoitukseen varatuilla määrärahoilla 9) konsernitililimiitin myöntämisestä 10) vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymisestä 11) konserniohjeen antamisesta 12) tytär-, osakkuus- ja muiden yhteisöjen omistajaohjauksen toimivallan käyttämisestä 13) hankintaohjeen ja pienhankintaohjeen antamisesta. Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen monijäseniselle toimielimelle tai viranhaltijalle, ellei toisin ole säädetty tai päätetty. 4 Esittely Kaupunginhallituksen kokouksessa asiat esittelee kaupunginjohtaja ja hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan kaupunginjohtajan sijaisena toimiva apulaiskaupunginjohtaja tai muu kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 5 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään 6 Toimikunnat 1) seurata lautakuntien ja niiden jaostojen, johtokuntien, toimikuntien ja luottamushenkilöiden sekä viranhaltijoiden päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä ryhtyä tarvittaessa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin asian ottamiseksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 2) päättää kaupunginjohtajan vuosilomasta. Asettaessaan toimikunnan kaupunginhallituksen on määriteltävä toimikunnan tavoitteet ja tehtävät sekä päätettävä siitä, onko toimikunta tilapäinen vai pysyväisluontoinen. Kaupunginhallituksen on tarvittaessa päätettävä myös toimivallan antamisesta toimikunnalle hallintosäännön määrittelemän päätösvallan rajoissa tai tehtävä tätä koskeva ehdotus valtuustolle. Asiat käsitellään toimikunnissa tehtävään määrättyjen viranhaltijoiden esittelystä, mikäli niin toimikuntaa asetettaessa määrätään. 4 Lautakunnat Lautakunta vastaa tehtäväalueensa toiminnasta, talouden ja organisaation kehittämisestä sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. Lautakunta asettaa tavoitteita ja seuraa toiminnan tuloksia sekä ohjaa ja valvoo tehtäväalueensa suunnittelua ja toteutusta. Lautakunta käyttää tehtäväalueensa puhevaltaa tuomioistuimissa ja hallintoviranomaisissa sekä antaa tehtäväaluettaan koskevat muut lausunnot ja esitykset ulkopuolisille tahoille, ellei muuten ole säädetty tai määrätty eikä asian laajuus tai vaikuttavuus edellytä kaupunginhallituksen päätöstä. Lautakunta valmistelee tehtäväalueellaan kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi kuuluvat asiat sekä vastaa päätösten täytäntöönpanosta. 5

7 Lautakunnan tehtävänä on myös vastata yhteistyöstä palvelujen käyttäjien, viranomaisten, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen kanssa sekä vastata säännösten mukaisesti ja sopimuksenvaraisesti myös seutukunnallisten ja maakunnallisten palvelujen tuottamisesta. Lautakunnat päättävät 1) toimialansa toimintasäännön hyväksymisestä 2) toimialansa talousarvion käyttösuunnitelmasta 3) toimikunnan asettamisesta määrätyn tehtävän hoitamista varten 4) toimialaansa kuuluvien yhteisöjen jäsenyydestä sekä kaupungin edustajan nimeämisestä sellaiseen yhtiöön tai yhteisöön, jossa kaupunki on osakkaana tai jäsenenä, ellei kaupunginhallitus ole pidättänyt nimeämistä itsellään 5) avustusten myöntämisestä toimialallaan 6) kaupungin puhevallan käyttämisestä tehtäväalueensa muutoksenhakuasioissa. Lautakuntien toimivalta talousasioissa on määrätty tämän säännön luvussa VI talouden hoito. Lautakunnat voivat siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle tai monijäseniselle toimielimelle. Lautakuntien tehtävät määritellään tarkemmin palvelualueiden johtosäännöissä. Lautakunnassa voi olla jaostoja ja toimikuntia lautakunnan johtosäännössä määrätyllä tavalla. 5 Liikelaitosten johtokunnat Liikelaitosten johtokuntia koskevat määräykset ovat tämän säännön lisäksi liikelaitosten johtosäännöissä. 6 Keskusvaalilautakunta ja muut vaalitoimielimet Keskusvaalilautakunnasta ja muista vaalitoimielimistä sekä niiden tehtävistä on säädetty vaalilaissa. III LUKU VIRANHALTIJAORGANISAATIO 7 Kaupunginjohtaja 1 Yleiset tehtävät ja toimivalta Kaupunginjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä laissa säädetään ja muutoin määrätään 1) johtaa ja valvoa kaupungin hallintoa sekä tehdä kaupunginhallitukselle tarpeellisiksi katsomiaan esityksiä 2) esitellä asiat kaupunginhallitukselle ja huolehtia asioiden valmistelusta 3) huolehtia kaupunginhallituksen päätösten täytäntöönpanosta 4) päättää talousarviolainojen ottamisesta sekä laina- ja sijoitussalkun suojaamisesta 5) olla läsnä tai huolehtia siitä, että kaupungin edustaja on läsnä kaupungin edustustilaisuuksissa, sekä edustaa tai määrätä joku muu edustamaan kaupunginhallitusta kokouksissa ja neuvotteluissa, jollei kaupunginhallitus toisin päätä ja jollei toisin ole määrätty 6

8 5) seurata kaupunginhallituksen tehtäväalueeseen määrättyjen kuntayhtymien, yhtiöiden, säätiöiden ja muiden yhteisöjen toimintaa sekä esitellä kaupunginhallitukselle kaupungin edustajille annettavat ohjeet 6) päättää kaupunginhallituksen tehtäväalueeseen kuuluvien kiireellisten selvitysten ja vastineiden antamisesta tuomioistuimille 7) päättää kaupungin edustamisesta kaupunginhallituksen hyväksymien perusteiden mukaan ja edustamisesta aiheutuvien menojen maksettavaksi hyväksymisestä 8) päättää kaupunginhallitukselle saapuneiden ilmoitusluonteisten asioiden tiedoksiannosta kaupungin viranomaisille sekä tähän liittyvistä täytäntöönpanotoimenpiteistä 9) päättää sellaisten kaupunginhallitukselta pyydettyjen tietojen, selvitysten ja lausuntojen antamisesta, joilla ei ole yleisempää merkitystä 10) koordinoida ja johtaa kaupungin elinkeinopolitiikkaa sekä kansainvälistä toimintaa. Kaupunginjohtajan poissa ollessa, ollessa esteellinen tai viran ollessa avoinna, kaupunginjohtajan tehtävät hoitaa kaupunginhallituksen määräämä apulaiskaupunginjohtaja. Mikäli sekä kaupunginjohtaja että hänen sijaisekseen määrätty apulaiskaupunginjohtaja ovat estyneitä hoitamasta tehtävää, päättää kaupunginjohtaja tilapäisestä sijaisuudesta enintään yhden kuukauden ajaksi. Jos kaupunginjohtajan virka on avoinna tai poissaolo kestää kuutta kuukautta pidemmän ajan, valtuusto voi ottaa virkaan väliaikaisen hoitajan. Kaupunginjohtaja voi saattaa asian, joka hänellä on oikeus ratkaista, kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginjohtaja voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. 8 Apulaiskaupunginjohtajat ja kansliapäällikkö 1 Yleiset tehtävät ja toimivalta Apulaiskaupunginjohtaja 1) vastaa palvelualueensa toiminnan tuloksellisuudesta ja suunnittelusta 2) johtaa, valvoo ja kehittää palvelualueensa hallintoa ja toimintaa 3) vastaa lautakunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta, päätösten täytäntöönpanosta ja raportoinnista 4) seuraa palvelualueensa tehtäväalueeseen kuuluvien kuntayhtymien, yhtiöiden, säätiöiden ja muiden yhteisöjen toimintaa sekä valmistelee ja esittelee kaupungin edustajille annettavat ohjeet 5) suorittaa kaupunginhallituksen määräämät muut tehtävät 6) päättää toimivallan antamisesta viranhaltijalle palvelualueeseen kuuluvissa erityislainsäädännön mukaisissa asioissa, ellei niistä ole toisin säädetty tai määrätty 7) päättää palvelualueensa tehtäväaluetta koskevien kiireellisten selvitysten ja vastineiden antamisesta tuomioistuimille 8) päättää sellaisten palvelualueelta pyydettyjen tietojen, selvitysten ja lausuntojen antamisesta, joilla ei ole yleisempää merkitystä 9) päättää palvelualueensa vastuualueiden jakautumisesta palveluyksiköihin. Kansliapäällikön yleiset tehtävät ja toimivalta määritellään konsernihallinnon johtosäännössä. Apulaiskaupunginjohtajien ja kansliapäällikön esimiehenä toimii kaupunginjohtaja. 7

9 Apulaiskaupunginjohtajan sijaisena toimii hänen poissa tai estyneenä ollessaan kaupunginjohtajan määräämä viranhaltija. Kaupunginhallituksella on oikeus valita apulaiskaupunginjohtajan viran väliaikainen hoitaja enintään vuoden ajaksi. Apulaiskaupunginjohtajat voivat siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Apulaiskaupunginjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys palvelualueensa toimintaan ja hallintoon. 9 Palvelualueet Kaupungin viranhaltijaorganisaatio muodostuu neljästä palvelualueesta: sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut, kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta sekä konsernihallinto. Palvelualueiden tehtävistä ja toiminnasta määrätään tarkemmin palvelualueiden ja konsernihallinnon johtosäännöissä. 10 Liikelaitokset Liikelaitoksia koskevat määräykset ovat liikelaitosten johtosäännöissä. IV LUKU KOKOUS- JA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY 11 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan kaupunginvaltuustoa lukuun ottamatta kaupungin toimielimissä ja toimikunnissa sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. 12 Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa pääsääntöisesti kalenterivuodeksi kerrallaan päättäminään aikoina päättämässään paikassa. Kokous pidetään myös, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen varsinaisista jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 13 Kokouksen koolle kutsuminen Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Esityslista lähetetään varajäsenille tiedoksi. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsun yhteydessä lähetetään esityslista, jossa tulee olla jokaisesta käsiteltävästä asiasta selostus, päätöksenteon perustelut ja päätösehdotus. Päätösehdotus voidaan poikkeuksellisesti tehdä myös kokouksessa. Kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä kalenteripäivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä tai ellei toimielin ole muuta päättänyt. Painavasta syystä esityslista tai osa siitä voidaan toimittaa kokouskutsun jälkeen, kuitenkin ennen kokousta. Kokouskutsu ja esityslista voidaan toimielimen päätöksellä lähettää myös sähköisesti. 8

10 14 Jatkokokous Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 15 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Jos jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja, esittelijä tai sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 16 Kokouksen pitäminen ja päätösvalta Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi myös esityslistassa mainitsemattoman kiireellisen asian. 17 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 18 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa kokouksesta tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan iältään vanhimman jäsenen johdolla tilapäinen puheenjohtaja kokousta tai asian käsittelyä varten. 19 Läsnäolo toimielinten kokouksessa Kaupungin eri toimielinten kokouksessa on jäsenten, esittelijän ja sihteerin lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus 1) kaupunginhallituksen kokouksessa - kaupunginvaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla - apulaiskaupunginjohtajilla, kaupunginlakimiehellä, kaupungin talousjohtajalla ja viestintäjohtajalla - puheenjohtajan tai esittelijän erikseen kutsumalla asiantuntijalla. 2) muun toimielimen kokouksessa - kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla - kaupunginhallituksen toimielimeen määräämällä edustajalla - kaupunginjohtajalla - asianomaisen palvelualueen apulaiskaupunginjohtajalla - puheenjohtajan tai esittelijän erikseen kutsumalla asiantuntijalla. 9

11 Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Toimielin päättää henkilöistä, joilla on läsnäolo-oikeus käsiteltäessä salaisia asioita. Toimielimissä läsnäolo- ja puheoikeus voidaan antaa 15 vuotta täyttäneelle henkilölle silloin, kuin toimielin kutsuu kokoukseen nuorison edustajia. 20 Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä Kaupunginhallitus voi määrätä tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös kaupunginhallituksen varajäsen. 21 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä lukuun ottamatta kokouksen järjestäytymiseen liittyviä asioita. Esittelijää koskevat asiat esittelee toimielimen puheenjohtaja. Toimielimen toimintaa koskevissa asioissa esittelyoikeus on myös toimielimen puheenjohtajalla. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos esittelijä peruuttaa ehdotuksensa, ennen kuin keskustelu asiasta ensimmäistä kertaa on alkanut, asia on poistettava esityslistalta. Jos esittelijä peruuttaa ehdotuksensa, ennen kuin keskustelu asiasta on julistettu päättyneeksi, asia poistetaan esityslistalta, ellei toimielin toisin päätä. Esittelijästä määrätään asianomaisen toimielimen johtosäännössä tai toimielimen erillisellä päätöksellä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 22 Esteellisyyden toteaminen Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen, tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 23 Äänestys ja vaalit Valtuuston työjärjestystä noudatetaan soveltuvin osin seuraavissa asioissa: - ehdotus pöydälle panosta (valtuuston työjärjestyksen 18 ) - ehdotukset (valtuuston työjärjestyksen 19 ) - äänestysjärjestys (valtuuston työjärjestyksen 21 ) - eriävä mielipide (valtuuston työjärjestyksen 22 ) - toivomusponsi (valtuuston työjärjestyksen 23 ) - vaalit (valtuuston työjärjestyksen ) 24 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen 10

12 Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla sihteeri. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä, ellei toimielin erityisestä syystä toisin päätä. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja päättämässä paikassa siten, kuin siitä on ennakolta vähintään kerran vuodessa ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään 1) järjestäytymistietoina: - toimielimen nimi - kokouksen alkamis- ja päättymisaika, kokouksessa pidetyt tauot sekä kokouspaikka - läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä - kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2) asian käsittelytietoina: - asiaotsikko - asian järjestysnumero esityslistalla - sen henkilön yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää lisätietoja päätöksestä - selostus asiasta - päätösehdotus - esteellisyys - tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu - äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos - vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos - päätöksen toteaminen - eriävä mielipide 3) laillisuustietoina: - oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus - puheenjohtajan allekirjoitus - sihteerin varmennus - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta - merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Jos pöytäkirjantarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa. Esityslistan ja pöytäkirjan laadinnassa sekä niiden jakelussa on otettava huomioon, mitä julkisuuslaissa ja muussa lainsäädännössä erikseen määrätään. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 25 Kaupunginhallituksen, lautakunnan ja liikelaitoksen johtokunnan otto-oikeus 11

13 Niissä asioissa, joissa otto-oikeus on lainsäännön perusteella mahdollista, noudatetaan seuraavaa menettelyä: 1) Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja. 2) Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi päättää lautakunta, sen puheenjohtaja tai asianomaisen palvelualueen apulaiskaupunginjohtaja. 3) Asian ottamisesta liikelaitoksen johtokunnan käsiteltäväksi päättää johtokunta, sen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja. 26 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava kaupunginhallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Lautakunnan tai johtokunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tai johtokunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista lauta- tai johtokunta on ilmoittanut, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Viranhaltijapäätöksissä määräaika lasketaan päätöksen allekirjoittamisesta. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksissa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi V LUKU PALKKIOT JA KORVAUKSET 27 Yleistä Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, sekä matkakustannusten korvausta ja päivärahaa tämän säännön mukaisesti. 28 Kokouspalkkiot Kaupungin toimielinten ja niiden jaostojen kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot: 1) valtuusto, sen valiokunnat ja kaupunginhallitus sekä tarkastuslautakunta ja sen jaostot 100 euroa 2) lautakunnat ja niiden jaostot sekä kaupunginhallituksen asettamat johto- ja toimikunnat 60 euroa 3) muut kuin kohdassa 2 mainitut johto- ja toimikunnat 50 euroa. Toimielimen puheenjohtajana toimivalle luottamushenkilölle maksetaan jäsenen palkkio 50 prosentilla korotettuna laskettuna 1 momentissa mainituista peruspalkkioista. Valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan osallistumisesta kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokouksiin sama palkkio kuin kaupunginhallituksen jäsenelle. 12

14 Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja muulle jäsenelle maksetaan osallistumisesta valtuuston ja sen valiokunnan kokouksiin sama palkkio kuin valtuuston jäsenelle. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginhallituksen määräyksestä lautakunnan kokoukseen osallistuvalle kaupunginhallituksen muulle jäsenelle maksetaan sama palkkio kuin ko. toimielimen jäsenelle. Sivistyslautakunnan puheenjohtajalle ja muulle jäsenelle, joka sivistyslautakunnan valitsemana edustajana osallistuu perusopetusta antavan koulun johtokunnan tai aluejohtokunnan kokoukseen, maksetaan sama palkkio kuin ko. johtokunnan jäsenelle. Jos kokous kestää yli kolme tuntia, korotetaan tämän pykälän 1 momentin mukaisia peruspalkkioita 50 prosentilla jokaiselta alkavalta tunnilta, jonka luottamushenkilö yli kolmen tunnin on kokouksessa saapuvilla. 29 Samana päivänä pidetyt kokoukset Mikäli sama toimielin joko kokonaisuudessaan tai jaostona kokoontuu yhtenä päivänä useammin kuin kerran, maksetaan kokouksista ainoastaan yksi palkkio, ellei edellisen kokouksen päättymisestä ole kulunut vähintään kahta tuntia. Milloin uuden kokouksen alkaessa edellisen kokouksen päättymisestä ei ole kulunut vähintään kahta tuntia, mutta kokoukset yhteensä kestävät yli kolme tuntia, maksetaan palkkio soveltaen, mitä edellä 28 :n 7 momentissa on määrätty. Milloin kaupunginvaltuuston pöytäkirja tarkastetaan erillisessä toimituksessa, suoritetaan tästä kokouspalkkiota vastaava palkkio. 30 Vuosipalkkiot Kokousten ulkopuolella hoidetuista luottamustehtävistä maksetaan jäljempänä oleville luottamushenkilöille kokouspalkkion lisäksi seuraavat vuosipalkkiot: 1) Valtuuston puheenjohtaja euroa/vuosi 2) Valtuuston varapuheenjohtajat euroa/vuosi 3) Kaupunginhallituksen puheenjohtaja euroa/vuosi 4) Kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat euroa/vuosi 5) Kaupunginhallituksen muu jäsen euroa/vuosi 6) Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja euroa/vuosi 7) Sivistyslautakunnan puheenjohtaja euroa/vuosi 8) Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja euroa/vuosi 9) Liikuntalautakunnan puheenjohtaja euroa/vuosi 10) Nuorisolautakunnan puheenjohtaja euroa/vuosi 11) Perusturvalautakunnan puheenjohtaja euroa/vuosi 12) Rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja euroa/vuosi 13) Kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja euroa/vuosi 14) Maaseutulautakunnan puheenjohtaja euroa/vuosi 15) Korpilahden aluelautakunnan puheenjohtaja euroa/vuosi 16) Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja /vuosi 17) Tarkastuslautakunnan jaoston puheenjohtaja /vuosi 18) Tarkastuslautakunnan muu jäsen /vuosi 19) Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja /vuosi 20) Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja /vuosi 13

15 21) Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja /vuosi 22) Tilapalvelu Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja /vuosi 23) Kylän Kattaus Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja /vuosi 24) Talouskeskus Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja /vuosi Milloin tässä pykälässä mainittu luottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, hänen oikeutensa vuosipalkkioon lakkaa, kun este on jatkunut yhtäjaksoisesti kuukauden. Sen jälkeiseltä ajalta on varapuheenjohtajalla tai jäsenellä oikeus saada suhteellinen osa vuosipalkkiosta. 31 Vaalitoimielinten palkkiot Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajalle ja jäsenelle maksetaan kultakin toimituspäivältä seuraavan suuruiset palkkiot, joihin sisältyy palkkio vaalitoimituksen päätyttyä suoritettavasta laskentatehtävästä: 1) keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja -toimikunnan puheenjohtaja 200 euroa 2) lautakunnan ja vaalitoimikunnan muu jäsen sekä kotiäänestystä toimittava vaalitoimikunnan jäsen 160 euroa. Toimituspäiviä edeltävistä ja niitä seuranneista kokouksista maksetaan tämän säännön mukaisesti määräytyvä lautakunnan jäsenen kokouspalkkio. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle maksettavan, vaaleista kullakin kerralla aiheutuneeseen työmäärään perustuvan kertapalkkion määrää kaupunginhallitus. 32 Kutsuntalautakunnan palkkiot Kutsuntalautakuntaan valitulle kaupunginhallituksen edustajalle maksetaan kaupunginhallituksen jäsenen kokouspalkkio vähennettynä hänen valtion varoista saamallaan päivärahalla ja palkkiolla. 33 Toimielimen sihteerin palkkio Sihteerinä toimineelle toimielimen luottamushenkilölle, jolle ei makseta vuosipalkkiota tai muuta erityistä korvausta sihteerin tehtävien hoitamisesta, suoritetaan asianomaisen toimielimen jäsenen kokouspalkkio 50 prosentilla korotettuna. 34 Muut palkkiot Luottamushenkilö, joka nimettynä muuhun kuin tässä säännössä tarkoitettuun kokoukseen, neuvotteluun tai toimitukseen edustaa kaupunkia tai valvoo toimialaansa, saa toimeksiannon antaneen toimielimen jäsenen kokouspalkkiota vastaavan suuruisen toimituspalkkion ilman 28 :n 7 momentin mukaista korotusta, jollei kaupunginhallitus erityisessä tapauksessa toisin päätä. Luottamushenkilölle, joka osallistuu kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen tai lautakunnan iltakouluun, kokouksen muodossa järjestettyyn koulutukseen tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen, maksetaan ao. toimielimen jäsenen kokouspalkkio ilman 28 :n 7 momentin mukaista korotusta. 35 Ansionmenetyskorvaus 14

16 Luottamushenkilölle suoritetaan korvausta todellisesta ansionmenetyksestä samoin kuin kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokaudessa. Tuntikorvauksen enimmäismäärä on 50 euroa. Saadakseen korvausta luottamushenkilön tulee esittää ansionmenetyksen osalta työnantajan todistus siitä sekä kustannuksista hyväksyttävä selvitys. Työnantajan todistuksesta on myös käytävä ilmi, että luottamustoimen hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa. Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään ja luottamustoimen johdosta aiheutuneista kustannuksista. Milloin ansionmenetyksen korvauksen peruste tai määrä ei ole yksiselitteisesti osoitettavissa, päättää kaupunginhallitus, onko ja minkä määräisen ansionmenetyksen korvauksen maksaminen katsottava kohtuulliseksi. Luottamushenkilöille voidaan antaa luontoisetuna viestintävälineitä tai maksaa korvausta omien laitteiden käytöstä, mikäli se katsotaan toimen hoitamisen vuoksi tarpeelliseksi. Laitteista peritään voimassa olevien säännösten mukainen vero. Päätöksen viestintälaitteiden antamisesta tai korvauksen maksamisesta tekee kaupunginhallitus. 36 Palkkioiden ja korvausten maksatus Tässä säännössä mainittujen palkkioiden tulee perustua kokouspöytäkirjoihin tai luottamustehtävän hoitamisesta laadittuihin muistioihin. Toimielimen sihteerin tai tehtävänantajan tulee tehdä palkkioiden maksamista koskevat ilmoitukset neljännesvuosittain. Ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten korvaamista koskeva vaatimus on, mikäli mahdollista, esitettävä kolmen kuukauden kuluessa sille henkilölle, jolle voimassa olevien määräysten mukaan kuuluu laskun hyväksyminen. Korvaukset maksetaan neljännesvuosittain. 37 Muut korvaukset Luottamushenkilön oikeudesta saada luottamustehtävän hoitamisesta johtuen matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa, kurssipäivärahaa ja korvausta ulkomaille tehdystä virkamatkasta sekä korvausten saamisessa noudatettavasta menettelystä ovat soveltuvin osin voimassa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia koskevat määräykset, kuitenkin siten, että kaupunginhallituksella on yksittäistapauksessa oikeus määrätä toisin majoittumiskorvauksesta. 38 Erinäisiä määräyksiä palkkiosäännöstä Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa yksityiskohtaiset ohjeet kuntalain 42 :ssä tarkoitettujen korvausten suorittamisesta luottamushenkilöille. Luottamushenkilön vaatimuksen häneltä evätyn luottamustoimisuhteeseen perustuvan palkkion tai korvauksen suorittamisesta ratkaisee ensi asteena kaupunginhallitus. 15

17 VI LUKU TALOUDEN HOITO 39 Talousarvion täytäntöönpano Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtävä- ja hankekohtaiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot sekä investointisuunnitelman. Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. 40 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 41 Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Aineellisten hyödykkeiden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Kaupunginhallitus hyväksyy hyödykkeen- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat valtuuston hyväksymien suunnitelmanpoistojen perusteiden pohjalta. 42 Rahatoimen hoitaminen Valtuusto päättää lainan ottamista sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja lainakannan muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 43 Hankinnat Palvelualueiden ja liikelaitosten toimintasäännöissä määritellään viranhaltijoiden oikeudet ja valtuudet tehdä hankintapäätöksiä. Mikäli toimielimellä ei ole toimintasääntöä, päättää toimielin viranhaltijoiden oikeuksista ja valtuuksista tehdä hankintapäätöksiä. Hankintajohtaja tekee yhteishankintojen hankintapäätökset ja allekirjoittaa päätösten perusteella tehtävät sopimukset. Mikäli asia ei kuulu minkään lautakunnan tai johtokunnan toimialaan, niin asiasta päättää kaupunginhallitus. Hankintaoikaisun käsittelee hankintapäätöksen tehnyt viranomainen. 44 Lautakuntien ja johtokuntien toimivalta omaisuuden hankinnassa ja myynnissä 16

18 Lautakunnat ja johtokunnat päättävät irtaimen omaisuuden, sijoitusten ja aineettomien hyödykkeiden hankinnasta, myynnistä ja luovuttamisesta, kun omaisuuden arvo alle 1 miljoona euroa ja ellei toisin ole määrätty. 45 Vahingonkorvaukset Vahingonkorvauksista päättää 1) valtuusto, jos vahingonkorvaus on 1 miljoona euroa tai enemmän 2) kaupunginhallitus, jos vahingonkorvaus on euroa tai enemmän, mutta on alle 1 miljoona euroa 3) lauta- ja johtokunnat, jos vahingonkorvaus on alle euroa 4) kaupunginjohtaja, jos asia ei kuulu minkään lauta- tai johtokunnan toimialaan ja vahingonkorvaus on alle euroa. Kaupungin palveluksessa olevalle viranhaltijalle tai työntekijälle helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä velvollisuudesta korvata kaupungille aiheutettu vahinko päättää 1) kaupunginhallitus, jos korvaussumma on euroa tai enemmän 2) lauta- ja johtokunnat, jos korvaussumma on alle euroa 3) kaupunginjohtaja, jos asia ei kuulu minkään lauta- tai johtokunnan toimialaan ja korvaussumma on alle euroa. 46 Maksujen määrääminen Ellei lainsäädännöstä muuta johdu, maksuista ja taksoista päättää kukin lauta- ja johtokunta omalla toimialallaan ja kaupunginhallitus, jos maksun ja taksan hyväksyminen ei kuulu millekään lauta- tai johtokunnalle. Maksujen ja taksojen hyväksymisessä on noudatettava valtuuston talousarviossa tai muutoin päättämiä perusteita. 47 Velkajärjestelyt ja saatavien tileistä poistaminen Ellei lainsäädännöstä muuta johdu, kaupungille tulevan saatavan velkajärjestelystä ja saatavien tileistä poistamisesta päättää 1) kaupunginhallitus, kun saatavan suuruus on euroa tai enemmän 2) lauta- ja johtokunta, kun saatavan suuruus on alle euroa 3) kaupunginjohtaja, jos asia ei kuulu minkään lauta- tai johtokunnan toimialaan ja saatavan suuruus on alle euroa. 48 Riskien hallinta Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. VII LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 49 Tarkastuslautakunta 1 Yleiset tehtävät Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään, tarkastuslautakunnan on 17

19 1) seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi 2) huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa 3) tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Lautakunta antaa valtuustolle vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää valtuustolle ehdotuksen toimista, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. 2 Kokoonpano Lautakunnassa on jäsentä ja jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto nimeää lautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden tulee olla valtuutettuja. Lautakunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja ja päättää niiden tehtävistä. 3 Lautakunnan kokoukset Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin. Kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Esittelijästä päättää lautakunta. 50 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. 51 Tilintarkastaja Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten JHTT-yhteisön. Jos tilintarkastajia valitaan useampia kuin yksi, tilintarkastajat vastaavat kunnalle tilintarkastuksesta yhteisvastuullisesti. Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan 18

20 käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa. Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain 73 :n 3 momentin tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään kirjallisina lautakunnan puheenjohtajalle. Kaupunginhallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisena kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginjohtajalle. Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalain 75 :ssä mainitun lisäksi esitettävä lausunto 73 :n 1 momentin mukaisista asioista. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeellisiksi katsomat asiat. VIII LUKU HENKILÖSTÖASIAT 52 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan, ellei kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa, työsopimuslaissa taikka muussa laissa muuta määrätä kunnalliseen palvelussuhteeseen ottamisesta taikka kunnallisesta viranhaltijasta tai työntekijästä Niistä virkasuhteeseen tai viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää kaupunginhallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä taikka muussa johtosäännössä muuta määrätty. 53 Henkilövalinnat Henkilövalinnoista päätetään seuraavasti ottaen huomioon, mitä tässä säännössä on erikseen määrätty: 1) Kaupunginvaltuusto valitsee - kaupunginjohtajan - apulaiskaupunginjohtajat 2) Kaupunginhallitus valitsee - kansliapäällikön 3) Kaupunginjohtaja valitsee - konsernihallinnon johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat, ellei hän ole siirtänyt tehtävää alaiselleen viranhaltijalle 4) Apulaiskaupunginjohtaja valitsee - hallinto- ja kehittämisyksikön johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat ja työntekijät, ellei hän ole antanut tehtävää alaiselleen viranhaltijalle 5) Konsernihallinnon vastuualueiden esimiehet valitsevat - alueensa muun henkilökunnan, elleivät he ole siirtäneet tehtävää alaiselleen viranhaltijalle 6) Lautakunnat valitsevat - vastuualueiden johtajat 7) Vastuualueiden johtajat valitsevat - palveluyksiköiden esimiehet ja vastuualueen yhteisissä tehtävissä toimivat asiantuntijat 19

21 8) Palveluyksiköiden esimiehet valitsevat - palveluyksikkönsä henkilökunnan - jos palveluyksikkö jakaantuu toimintayksiköihin, palveluyksiköiden esimiehet valitsevat toimintayksiköiden esimiehet 9) Toimintayksiköiden esimiehet valitsevat - toimintayksiköiden henkilökunnan Kuitenkin sivistyslautakunta valitsee alaistensa koulujen rehtorit ja kulttuurilautakunta orkesterin johtajan ja teatterin johtajan. Liikelaitosten henkilövalinnoista määrätään liikelaitosten johtosäännöissä. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka valitsee henkilön palvelusuhteeseen. Ennen virkavaalin vahvistamista virkaan valittavan henkilön on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Ehdollisen vaalin vahvistaa tai sen raukeamisesta päättää sama viranomainen, joka päättää viran auki julistamisesta, ellei toimintasäännössä ole vahvistamisesta toisin määrätty. 54 Palkkaus ja palvelussuhteen ehdot Viranhaltijan ja työntekijän palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista, virka- ja työvapaista päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan tai työntekijän palvelukseen, ellei toisin ole määrätty tai kaupunginhallitus toisin päättänyt. Nimikemuutoksista päättää kaupungin henkilöstöjohtaja ja palvelualueella sekä liikelaitoksissa henkilöstöasioista vastaava viranhaltija. Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista päättää kaupunginhallitus. Palkka- ja palvelussuhdeasioissa henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti. Palkka- ja palvelusuhteita koskevien ohjeiden ja periaatteiden noudattamista valvoo ja ohjaa kaupungin henkilöstöjohtaja. 55 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Valtuusto päättää kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Muiden virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi päättää se monijäseninen toimielin, jonka alaisuuteen viranhaltija kuuluu. Liikelaitoksen johtajan osalta päätöksen tekee kaupunginhallitus. 56 Viran haku Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :n 3 momentissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan ottaa virkasuhteeseen ilman hakumenettelyä kun kyseessä on 1) oman kaupungin sellaisen entisen viranhaltijan valitseminen, joka saa kunnallisessa eläke- 20

22 laissa tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä ja joka ennen eläkeiän saavuttamista todetaan ansiotyöhön kykeneväksi 2) kuntalain 25 :ssä tarkoitettu kaupunginjohtajan siirtäminen toiseen virkaan tai määräaikaisen kaupunginjohtajan virkasuhteen jatkaminen 3) oman kaupungin palveluksessa olevan henkilön valitseminen virkaan siinä tapauksessa, että hän pysyvän sairauden, vian tai vamman vuoksi on kykenemätön hoitamaan entistä tehtäväänsä 4) avoin virka, johon valittu hakija ei ole ottanut virkaa vastaan tai irtisanoutuu virasta ennen virantoimituksen alkamista. Tällöin uusi valinta tehdään ko. virkaa hakeneiden joukosta. 57 Henkilöstön kelpoisuusehdot Henkilökunnan kelpoisuusehdot vahvistaa valinnan suorittava viranomainen, ellei viran tai työsuhteen kelpoisuutta ole säädetty laissa tai asetuksessa taikka muutoin erikseen vahvistettu. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti. 58 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää kaupunginhallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. 59 Henkilöstön siirrot palvelualueiden ja vastuualueiden välillä Henkilöstön siirroista palvelualueiden välillä päättää kaupungin henkilöstöjohtaja. Henkilöstön siirroista palvelualueen vastuualueiden välillä päättää palvelualueen apulaiskaupunginjohtaja. 60 Sivutoimilupa ja -ilmoitus Sivutoimiluvasta päättää kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien osalta kaupunginhallitus. Apulaiskaupunginjohtaja päättää asiasta oman palvelualueensa henkilökunnan osalta. Muiden osalta asiasta päättää kaupunginjohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija. Sivutoimen hoitamiseen on saatava lupa, mikäli siihen kuuluvien tehtävien suorittaminen edellyttää työajan käyttämistä. Sivutoimi-ilmoitus muusta kuin työaikana tehtävästä sivutoimesta tehdään viranhaltijan lähimmälle virassa olevalle esimiehelle. 61 Virantoimituksesta pidättäminen Virantoimituksesta pidättämisestä päättää se, joka valitsee viranhaltijan virkasuhteeseen. Viranhaltijan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä päättää viranhaltijan lähin virassa oleva esimies. 21