RAUNO OLAVI KIVIJÄRVEN esivanhempia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAUNO OLAVI KIVIJÄRVEN esivanhempia"

Transkriptio

1 1 RAUNO OLAVI KIVIJÄRVEN esivanhempia

2 2 JOHDANTO Tässä sukututkimuksessa esitetään Rauno Olavi Kivijärven esipolvia sekä isän että äidin puolelta. Pääpaino on isän, Unto Kivijärven sukujuurissa, joita selvitellään sekä tekstein että sukutauluin. Äidin, Airi Maria Nurmen esivanhemmista on lyhyt yhteenveto. Tutkimus on tehty kirkonkirjoista 1700-luvun alkupuolelle, ja siitä taaksepäin lähteenä on käytetty sekä kirjallisuutta että internetissä julkaistuja, tunnettujen sukututkijoiden tekemiä sukuselvityksiä. Unto Kivijärven vanhemmat ovat Klas Herman Kivijärvi ja Alina Johanna Mickelsson. Nämä ovat lähtöhenkilöinä seuraavassa esityksessä. Ensin selvitetään Klas Herman Kivijärven isän sukua Kruunupyyssä, sitten hänen äitinsä sukua Vihdissä ja edelleen 1500-luvun Turussa. Tämän jälkeen käsitellään Alina Johanna Mickelssonin esivanhempia lähinnä äidin puolelta Porista ja Tenholasta. Viimeisenä on lyhyt selostus Airi Maria Nurmen suvusta. Näiden tekstien jälkeen on 23 sivua sukutauluja. Niissä on sukupolvet merkitty roomalaisilla numeroilla taulukon yläreunaan, ja henkilöt on numeroitu. Sukutauluissa henkilönnimet ovat ruotsinkielisissä muodoissaan 1800-luvun lopulta taaksepäin. Tämä siksi, että myös suomenkielisillä paikkakunnilla kirkonkirjat laadittiin ruotsiksi noin 1880-luvulle asti. Nyt tarkasteltavista alueista Kruunupyy, Vihti ja Tenhola olivat ruotsinkielisiä, muut suomenkielisiä. Airi Nurmi ja Unto Kivijärvi kihlajaiskuvassa 1940-luvulla

3 3 Klas Herman Kivijärvi KLAS HERMAN KIVIJÄRVEN ISÄN SUKU Klas Herman Kivijärven isä Matts Henriksson Kivijärvi oli kotoisin Kruunupyyn Söderbyssä sijaitsevasta Kivijärven talosta. Kruunupyy eli Kronoby on Pohjanmaan ruotsinkielistä aluetta, ja vaikka Kivijärven talolla on asiakirjoissa suomalainen nimi, sen asukkaat olivat ruotsinkielisiä. Nykyisen Kruunupyyn kartassa on Kivjärv niminen alue siellä, missä talo on vuosisatojen ajan sijainnut. Kivijärven talo Kivijärvi kuuluu Kruunupyyn vanhoihin kantataloihin. Se mainitaan maakirjoissa ja henkikirjoissa 1600-luvun alkupuolelta asti. Se oli alkuaan yhden kokonaisen manttaalin talo, mutta se jaettiin ja 1800-luvun vaihteessa seitsemään osaan. Kirkonkirjoista voi seurata talon ja sen asukasmäärän kehitystä. Kirkonkirjat alkavat vuodesta Silloin Kivijärven talossa asui kaksi ruokakuntaa; isännät Anders Persson ja Anders Larsson perheineen luvun lopulla ruokakuntia oli viisi ja 1800-luvulle tultaessa seitsemän ja niiden lisäksi pari torppaa. Vanhan omistajasuvun ohella taloa viljelivät myös muista taloista muuttaneet isännät. Sellainen oli Klas Herman Kivijärven esi-isä Hans Hansson Antbacka, joka osti osuuden Kivijärven talosta ja siirtyi sinne noin vuonna Talon nimeä käytettiin sukunimenä, joten Hans Hanssonista tuli nyt Kivijärvi. Voimakas väestönkasvu jatkui 1800-luvulla. Vuosisadan puolivälissä Kivijärvi muistutti pikemminkin kylää kuin taloa, sillä asukkaita oli silloin jo noin sata. Hans Hanssonin jälkeläiset viljelivät taloa edelleen, mutta kaikille ei riittänyt omaa osuutta siitä. Hansin pojalla Mattsilla oli kolme poikaa, ja näistä nuorin, Henrik, ryhtyi Kivijärvelle torppariksi. Henrikin poika Matts, Klas Hermanin isä, lähti kotipitäjästä vuonna 1874, ensin Vihtiin, sitten Espooseen ja Helsinkiin.

4 4 Sukujuuret isästä poikaan Sukujohdon isälinjaa voi seurata 1700-luvun alkuun asti. Isonvihan vuosilta ei ole olemassa kirkonkirjoja eikä muitakaan asiakirjoja. Esi-isä Matts Mattsson siirtyi omasta kotitalostaan toiseen vävyksi ja isännäksi juuri tuohon aikaan, ja siksi hänen sukutaustaansa on mahdoton selvittää. Taulu 2:256 Matts Mattsson Tjäru - Antbacka( ) Matts Mattsson tuli vävyksi Antbackan taloon Kruunupyyn Bråtön kylään heti isonvihan jälkeen 1720-luvun alussa. Mattsin sukunimeksi mainitaan eräässä rippikirjassa Tjäru, joten hän oli ilmeisesti kotoisin Tjärun talosta, mutta sukulaisuus ei käy selville kirkonkirjoista eikä henkikirjoista. Hänen puolisonsa oli Margareta Hansdotter Antbacka, jonka suku oli asunut talossa ainakin 1600-luvun alkupuolelta asti. Kun venäläismiehitys alkoi vuonna 1714, Matts Mattsson oli noin 16-vuotias. On hyvin todennäköistä, että hän oli niiden joukossa, jotka onnistuivat pakenemaan joko Ruotsiin tai ulkosaaristoon ja välttyi siten joutumasta vihollisen käsiin. Kruunupyystä vietiin yli sata ihmistä vangiksi Venäjälle, useimmat heistä olivat nuoria poikia. Esimerkiksi Antbackan talo menetti tällä tavoin kolme poikaa. Nämä olivat Matts Mattssonin vaimon Margaretan vanhempia veljiä. Matts Mattsson viljeli Antbackan taloa vuosikymmeniä. Hän kuoli 80-vuotiaana keltatautiin. Kirkonkirjojen haudattujen luetteloon on merkitty ruumissaarnan tekstiksi Gen.32:13. Se kuuluu nykyisessä raamatussa seuraavasti ja on suvun kantaisälle mitä sopivin: Minä annan sinun menestyä ja teen sinun jälkeläisesi lukuisiksi kuin merenrannan hiekkajyvät, joita ei voi laskea. Kruunupyyläinen talo vuodelta 1722

5 5 Taulu 2:128 Hans Mattsson Antbacka ( ) Hans Mattsson oli edellisen isännän vanhin poika ja Bråtön kylän Antbackan talon viljelijä. Puoliso oli Margeta Mattsdotter Merijärvi. Perheeseen syntyi 15 lasta, joista kuitenkin noin puolet kuoli pienenä. Hans Mattsson kuoli 68-vuotiaana vesipöhöön. Taulu 2:64 Hans Hansson Antbacka - Kivijärvi ( ) Edellisen isännän poika Hans Hansson viljeli ensin kotitaloaan. Hän osti osuuden Kivijärven taloon noin vuonna 1780 ja siirtyi viljelijäksi sinne. Hans Hansson oli kuudennusmies, mikä tarkoittaa, että hän kuului seurakunnan luottamusmiehiin. Kruunupyyn nykyinen kirkko valmistui vuonna 1822, joten Hans Hansson on todennäköisesti ollut mukana sen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Hans Hanssonin ensimmäinen puoliso oli Lisa Hansdotter Ståhl. Tämä kuoli 32vuotiaana lapsivuoteeseen synnyttäessään kahdeksatta lastaan. Toinen puoliso oli Malin Johansdotter Snåre. Hans Hansson kuoli 84-vuotiaana vanhuuden heikkouteen. Kruunupyyn kirkko Taulu 2:32 Matts Hansson Kivijärvi ( ) Seuraava Kivijärven isäntä Matts Hansson ei viettänyt aivan moitteetonta elämää. Kirkonkirjoista käy ilmi, että hän sai rangaistuksen juopottelusta yms ja joutui puhutteluun samasta syystä 1829, mutta selvisi sillä kertaa ilman rangaistusta. Vuodelta 1843 on merkintä vahingonteosta pellolla. Mattsin puoliso oli Anna Maria Jakobsdotter Antbacka, joka kuului Antbackan talon toiseen sukuhaaraan. Mattsilla ja Anna Marialla oli yhteinen esi-isä 1600-luvun alkupuolella. Matts Hansson kuoli halvaukseen 68-vuotiaana. Hänen pojistaan kaksi jäi viljelijöiksi Kivijärvelle, yhdestä tuli torppari.

6 6 Taulu 1:16 Henrik Mattsson Kivijärvi ( ) Henrik Mattsonilla oli kaksi vanhempaa veljeä, jotka jäivät viljelemään Kivijärven taloa. Henrik muutti vuonna 1834 Karlebyn Såkan kylään rengiksi ja meni siellä naimisiin Anna Maria Johansdotter Skrabbin kanssa. Hän muutti takaisin Kivijärvelle 1838 ja asui siellä itsellisenä 1840-luvun lopulle, jolloin ryhtyi Kivijärven torppariksi. Henrik asui torpassaan 79-vuotiaaksi asti, jolloin hän kuoli vanhuuteen. Taulu 1:8 Matts Henriksson Kivijärvi (1843 Matts Henriksson asui kotonaan Kivijärven torpassa vuoteen 1867 asti. Vuonna 1864 Matts sai sakkorangaistuksen salavuoteudesta. Hänellä oli siis ilmeisesti avioton lapsi, mutta kirkonkirjoista ei käy ilmi, kuka oli lapsen äiti. Vuodelta 1867 kirkonkirjassa on Mattsin kohdalla merkintä, että hän lähti toukokuussa Parikkalaan. Matts ei tuolloin muuttanut virallisesti pois Kruunupyystä; kyseessä lienee ollut tilapäinen työssäkäynti toisella paikkakunnalla. Vuonna 1874 Matts muutti pysyvästi pois Kruunupyystä. Kirkonkirjojen muuttaneiden luettelossa on merkintä, jonka mukaan torpparin poika Matts Henriksson Kivijärvi muutti Vihtiin. Hän oli rippikoulun käynyt, rehellinen ja avioliittoon esteetön. Matts oli tuolloin 30-vuotias. Vihdissä Matts oli ensin renkinä Hulttilan kylässä Norrkullan torpparilla Karl Mastilla. Hänet kuulutettiin avioliittoon torpparin tyttären Johanna Karolina Mastin kanssa lokakuussa Ensimmäinen lapsi syntyi huhtikuussa Matts oli muutaman vuoden Vihdin Tervalammin kylässä Eriksbergin muonatorpparina ja muutti sitten perheineen Espooseen 1880 ja sieltä edelleen Helsinkiin. Taulu 1:4 Klas Herman Kivijärvi ( ) Klas Herman eli Hermanni syntyi Vihdissä Perimätiedon mukaan hän oli nuorena poikana kauppa-apulaisena Lohjalla, ja hänen tehtäviinsä kuului hakea Pietarista kauppaan myytäviä tuotteita. Hermanni muutti Helsingistä Jyväskylän maaseurakuntaan Hän piti kauppaa Tikkakoskella. Kesäkuussa 1906 hänet oli vihitty avioliittoon Tampereella Alina Johanna Michelssonin kanssa. Vuonna 1908 Hermanni perheineen muutti Jyväskylän maaseurakunnasta Tampereelle. Siellä hän piti vaimonsa kanssa kauppaa Tammelan kaupunginosassa. Tampereelta Hermanni muutti Padasjoen Vesijaolle 1910 ja asettui sinne pysyvästi asumaan. Hän toimi ensin kauppiaana, osti sitten maapaikan ja ryhtyi maanviljelijäksi. Hermanni kuului Padasjoella pienviljelijäyhdistykseen sen perustajajäsenenä sekä kunnanvaltuustoon ja holhouslautakuntaan.

7 7 Kruunupyy ja Kivijärvi kartalla Suomen kartta vuodelta Kruunupyy on merkitty punaisella pisteellä. Se sijaitsee Pietarsaaren ja Kokkolan välissä.. Vuonna 1796 piirretty Pohjanmaan kartta. Kivijärven talon sijainti pitäjän keskiosassa on merkitty punaisella pisteellä.

8 8 KLAS HERMAN KIVIJÄRVEN ÄIDIN SUKU Klas Herman Kivijärven äidin Johanna Karolina Mastin vanhemmat ja isovanhemmat olivat vihtiläisiä torppareita. Sukunimi oli alkuaan sotilasnimi. Se oli peräisin isän isoisältä, joka oli Suomen sodassa taistellut korpraali. Taulu 4:72 Korpraali Johan Mast Johan Mast kuului Uudenmaan rykmentin Lohjan komppaniaan. Hän asui Pusulan Ahonpäässä, ja hänen ruotunumeronsa oli 85. Vuonna 1800 laaditun katselmusluettelon mukaan Johan Mast oli vice corporale eli varakorpraali. Hän oli 39-vuotias, ja palvelusvuosia oli 24. Hän oli siis tullut sotilaaksi jo 15-vuotiaana. Johan Mastin pituudeksi ilmoitetaan 5 jalkaa 11 tuumaa eli noin 177 cm. Kun Suomen sota alkoi, Johan Mast oli jo noin 48-vuotias. Uudenmaan rykmentti perääntyi Suomen armeijan pääjoukkojen mukana Pohjanmaalle kevättalvella Huhtikuussa käytiin voitokas Siikajoen taistelu, jossa uusmaalaiset erityisesti kunnostautuivat. Kevään ja kesän aikana taisteltiin eri puolilla Pohjanmaata, ja syksyllä vetäydyttiin taas kohti pohjoista. Syyskuussa taisteluita oli mm. Juuttaalla, Oravaisissa, Kruunupyyssä ja Kokkolassa. Syyskuun lopulla tehtiin aselepo Lohtajassa. Näihin aikoihin Johan Mast lienee sairastunut tai haavoittunut, sillä hänet siirrettiin sairaalaan 3. päivänä lokakuuta, ja palkanmaksu hänelle lakkasi 8. päivänä. Ilmeisesti hän kuoli silloin. - Suomen sodan aikana tuhansia sotilaita kuoli tauteihin, etenkin lavantautiin. Ravitsemus oli heikkoa ja majoitusolosuhteet puutteellisia. Sairaaloissa ei potilaiden hyväksi pystytty tekemään paljoakaan, olot niissä olivat surkeat. - Pusulan seurakunnan haudattujen luettelossa on vuoden 1810 lopulla luettelo niistä sotilaista, jotka ovat kuolleet sodassa. Heidät on merkitty kuolleeksi tuntemattomaan tautiin. Sotilaita on 18; heidän joukossaan on Johan Mast. Uudenmaan rykmentin lippu

9 9 Johanna Karolina Mastin äidin esivanhempia Johanna Karolina Mastin äidin puolella suvussa on torppareita 1700-luvulle asti. Torppari Johan Ersson (Taulu 5:76) oli naimisissa Anna Sophia Johansdotterin kanssa, jonka isä oli rakuuna Johan Remander. Tämän esivanhempia voi seurata aina keskiajalle asti. Johan Remander oli vihtiläisen Remasen ratsutilan poika. Ratsutilan isännät naivat huomattavien sukujen tyttäriä. Vuonna 1637 Karl Simonsson Remanen (Taulu 16:1232) vihittiin avioliittoon Anna Munck af Fulkilan kanssa. Annan sukujuuret ovat Turun seudun aatelistossa, josta on oma lukunsa jäljempänä. Seuraavassa lisää Johan Remanderista ja muutamista muista Remasen sukuun liittyvistä henkilöistä. Taulu 5:154 Rakuuna Johan Remander häst och karl goda Remasen ratsutila oli saanut nimensä Vihdin Remalan kylän mukaan. Nimi muuttui muotoon Remander 1700-luvulla. Johanna Karolinan esi-isä, ratsutilallisen poika Johan Remander lähetettiin 15-vuotiaana Helsinkiin triviaalikouluun. 20-vuotiaana, vuonna 1743, Johan liittyi Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmenttiin ja palveli siellä majurin komppaniassa yli 50-vuotiaaksi. Katselmusluetteloista ilmenee, että hän oli 5 jalkaa 8½tuumaa pitkä eli noin 171cm. Hänestä on myös maininta häst och karl goda sekä hevonen että mies ovat hyviä. Vuonna 1779 Johan oli jo eronnut palveluksesta ja sai eläkettä 2:12 hopeataalaria. - Johan Remanderin puoliso oli Margareta Haal. Seuraavassa kaksi hänen esivanhempaansa. Taulu 17:622 Kappalainen Johan Oxenius Tämän sukututkimuksen ainoa pappismies on Johan Oxenius, ratsutilallisen poika Karjalohjalta. Hänen kotikylänsä nimi oli Härjänvatsa, jonka mukaan sukunimi Oxenius on muodostettu. Johan opiskeli ensin Turun katedraalikoulussa, sitten Turun Akatemiassa ja valmistui papiksi vuonna Hän toimi ensin Karjalohjan pitäjänapulaisena ja sitten Vihdin kappalaisena. Kun Vihdin kirkkoherra kuoli vuonna 1715, Johan Oxenius hoiti hänen virkaansa isonvihan sekasortoisissa oloissa vuonna v tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Johan Oxeniuksen toiminnasta isonvihan vuosina kerrotaan eräässä käräjäjutussa, joka koskee kadonneita arvoesineitä. Vihdin kirkon kalleimmat esineet ja rahat oli pitänyt piilottaa venäläisiltä, ja Oxenius oli vienyt ne kätköpaikkaan metsään vuorenkoloon. Myös kappalaisen perheineen tiedetään paenneen joksikin aikaa metsään piilopirttiin. Kun sitten rauhan palattua alettiin etsiä kätkettyjä arvotavaroita, huomattiin hopeakannun ja rahojen puuttuvan. Oxenius oli jo kuollut, ja siksi hänen leskensä joutui vastaamaan niistä käräjillä. Huhuttiin, että kappalainen olisi antanut hopeakannun jonkin lainan pantiksi. Leskeltä vaadittiin 1500 kuparitaalarin korvauksia. Käräjäjuttu on luettavissa kokonaan Juha Vuorelan blogissa osoitteessa

10 10 Taulu 17:4984 Ampujien päämies Sven Eriksson Kappalainen Oxeniuksen puoliso polveutuu karjalohjalaisesta Tallqvistin suvusta, jonka kantaisä on Ruotsista tullut sotilas Sven Eriksson. Hän oli vuonna 1566 länsigöötanmaalaisen jalkaväkiampujien lippukunnan kapteeni. Suomeen tultuaan hän toimi muun muassa käskynhaltijan, kreivi Axel Leijonhufvudin ampujien päämiehenä Viipurin linnassa. Sven Eriksson osallistui sotaan Venäjää vastaan 1600-luvun alkuvuosina. Hän kuoli vuonna Sven Eriksson omisti Karjalohjan Tallnäsissa Katteluksen ratsutilan. Hänen jälkeläisensä ottivat myöhemmin 1600-luvulla nimen Tallqvist. (Lähde Matti Mäkelä: Karjalohjan Kattelus) Viipurin linna Taulu 16:1234 Henrik Jakobsson Orava Eräs Remasen ratsutilan emännistä oli Elin Henriksdotter Wichtman (Taulu 16:617). Suku oli alkuaan Orava-niminen ja omisti Oravalan talon Vihdissä, joka oli ollut saman talonpoikaisen suvun hallussa ainakin vuodesta 1543 alkaen. Elinin isä Henrik Jakobinpoika Orava toimi Vihdin nimismiehenä ja seurakunnan kirkonisäntänä 1600-luvun lopulla. Lisäksi hänet valittiin talonpoikien edustajana Ruotsin valtakunnan säätyvaltiopäiville vuonna 1672 ja vuonna Lisää Oravan suvusta Arno Forsiuksen kotisivulla osoitteessa

11 11 Turun linna MICKEL PÅVELSSON MUNCK Vihtiläinen ratsutilallinen Karl Simonsson Remanen (Taulu 16:1232) oli naimisissa aatelissukuisen Anna Munck af Fulkilan kanssa. Tämän isoisä oli Mickel Påvelsson Munck, Turun linnanvouti. Mickel Påvelsson syntyi 1500-luvun puolivälissä. Vuodesta 1581 lähtien hän toimi ensin lainlukijana ja sitten voutina Varsinais-Suomen pohjoisosassa. Vuonna 1585 hänet aateloitiin. Vouti oli korkea-arvoinen kruunun virkamies, jonka vastuulla oli veronkannon ohella monia muita asioita. Vuodelta on 1584 on peräisin seuraava kuninkaan määräys: Mickel Påvelsson valtuutetaan tarkastamaan Pohjanmaan järvet ja joet ja ottamaan selville niiden nimet, mistä ne saavat alkunsa ja minne ne virtaavat sekä tarkastamaan niiden leveys. Samoin myös suuret merenlahdet, ja missä nämä kaikki sijaitsevat. Kyseessä oli kartoitustyön alullepano. Joulukuussa 1589 Mickel Pålsson sai kuningas Juhana III:lta seuraavan kirjeen: Me annamme Teidän ymmärtää, Lasse Torstensson ja Michel Påvelsson, että meidän alamaisemme rahvaan miehet Vehmaan ja Maskun kihlakunnassa ovat vedonneet meihin ja ilmoittaneet, että heidän on mahdotonta suorittaa sitä veroa, joka määrättiin viime syksynä ja jonka mukaan jokainen savu arvioidaan rahassa 19 taalarin ja 7 äyrin arvoiseksi, ja he pyytävät nöyrimmästi siihen lievennystä. Niinpä, vaikka olisimme mieluummin olleet asettamatta sellaisia veroja, joita heidän ja muiden uskollisten alamaistemme täytyy suorittaa, kuitenkin meillä täytyy olla sotajoukkomme vihollistamme tyranni ryssää vastaan, joka ei ole halukas rauhaan, vaan enemmänkin janoaa verenvuodatusta ja kaikkien alamaistemme vahinkoa ja tuhoa jne. Siksi täytyy myös kaikkien meidän alamaistemme, niin Suomessa kuin täällä Ruotsissakin, olla avuksi varojensa ja kykyjensä mukaan, jotta sotaväkemme saadaan ylläpidetyksi ja ruokituksi. Ja koska nämä ovat nyt niin kovaäänisesti valittaneet köyhyyttään jne., käskemme me Teitä, että tarkastatte jokaisen

12 12 varallisuuden ja sitten, sen mukaan kuin heillä on varoja, kannatte heiltä veron. Olemme myös ymmärtäneet, että ne talonpojat, jotka ovat parhaissa varoissa, ovat aina ensimmäisinä pyytämässä helpotuksia sekä veroihin että muuhun, tekeytyen köyhiksi, mitä ei pidä sietää. Sen tähden Teidän täytyy tehdä tarkka katselmus ja toimia niin, että köyhä ei joudu maksamaan yhtä paljon kuin rikas, sillä tavalla rikas lopulta rikastuisi köyhän kustannuksella. Vehmaan pitäjän rahvas on ilmoittanut, että siellä muutama vuosi sitten pidetty verontasaus on epäoikeudenmukainen, niin että se jolla on vähän omaisuutta, on samassa asemassa kuin se, jolla on paljon. Jos niin on tapahtunut, se ei meitä miellytä, vaan asia täytyy tarkastaa. Ja kun meille rakas, uskollinen miehemme, jalosukuinen herra Axel, Raaseporin kreivi ja Gräfnäsin vapaaherra, on nyt täällä ja hän tulee mitä pikimmin takaisin sinne, antakaa hänelle selvitys siitä, miten hän muiden kanssa tekee tarkastuksen. Ja sitä ennen teidän tulee rauhoitella pitäjäläisiä ja lohduttaa heitä kertomalla, että heidän valituksensa tullaan huolellisesti käsittelemään. Kirjoitettu meidän Kuninkaallisessa linnassamme Tukholmassa 7. päivänä joulukuuta vuonna 89. Kuningas Juhana III Turun linnan käskynhaltija lähetti muutamaa päivää myöhemmin seuraavan kirjeen: Ruotsin Kuninkaallisen Majesteetin, kaikkein armollisimman herrani uskollinen palvelija ja Pohjois-Suomen vouti, rehellinen ja ymmärtäväinen Mickell Pålssonn. Kaikkivaltias Jumala suokoon minun ystävällisesti tervehtiä teitä. Rakas Mickell Pålssonn, hyvä ystävä. Olen saanut tietooni, että jäljempänä mainittujen Kuninkaallisen Majesteetin uskollisten alamaisten hevoset, joilla näiden on määrä palvella Kuninkaallista Majesteettia ja kruunua, ovat tulleet Liivinmaalta, nimittäin Claes Flemingin kolme, Lars Flemingin neljä, Erik Johanssonin kuusi, Lasse Pålssonin kolme, Iffuar Göstassonin kolme. Niinpä, koska aavistamme vaarallisia aikoja vihollistemme moskoviittien pahojen aikomusten takia, täytyy heidän

13 13 samoin kuin muiden Kuninkaallisen Majesteetin alamaisten ja palvelijoiden ensi tilassa lähteä sotaretkelle Viipuriin. Siksi minä, korkeasti kunnioitetun Kuninkaallisen Majesteetin, armollisimman herrani puolesta sekä jalosukuisen kreivi Axelin puolesta, vakavasti määrään, että hankitte neljän kuukauden muonan niin monelle hevoselle, kuin edellä on mainittu. Jumala kaikkivaltias teitä auttakoon. Päivätty Turun linnassa 12. päivänä joulukuuta vuonna 89. Nils Olsson till Mäldåla Linnanvouti 1590-luvun lopulla Mickel Påvelsson nimitettiin Turun linnanvoudiksi. Hänen tehtäviinsä kuului linnan taloudesta huolehtiminen, ja hänen tekemiään tilejä on säilynyt vuosilta 1598 ja Vouti kuului linnan korkeimpiin viranhaltijoihin. Vuoden 1598 palkkalistalla hän on ensimmäisenä. Hänen vuosipalkkansa oli 12 tynnyriä suolaa, 6 leiviskää humalia, 3 lehmää ja 3 paria kenkiä. Palkkaluettelon alkua Voudilla oli oma työhuoneensa linnan eteläsiivessä. Sivun 10 kuvassa sen ikkunat näkyvät tornin oikealla puolella olevassa osassa. Linnan uusi osa, ns. esilinna, valmistui vuonna 1588, ja voudin huone ehkä siirtyi sinne. On myös mahdollista, että Mickel Pålsson työskenteli vielä vanhassa voudinkamarissa. Voudinkammari

14 14 Kuningas Sigismund Kaarle-herttua Valtataistelu Mickel Påvelsson oli voutina Turun linnassa aikana, jolloin kuningas Sigismund ja Kaarle-herttua taistelivat Ruotsin kruunusta. Turun linnan käskynhaltijat olivat uskollisia Sigismundille, ja linnan sotaväen päällikkö Arvid Stålarm oli myös kuninkaan miehiä. Linnasta taisteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1597, ja vaikka Kaarle-herttua silloin voitti, hän ei pystynyt pitämään linnaa hallussaan. Vuonna 1599 herttua palasi Suomeen, ajoi kuninkaan joukkoja pakosalle ja sai haltuunsa Viipurin linnan. Turun linnan johtomiehet alkoivat neuvotella antautumisesta ja luovuttivat linnan, kun herttua oli luvannut käsitellä heidän asiaansa valtakunnan säätyjen edessä. Kuolemantuomio Kaarle-herttua ei kuitenkaan pitänyt lupaustaan, vaan linnassa olleet aatelismiehet vangittiin ja tuomittiin kuolemaan. Marraskuun 10. päivänä 1599 Turun raatihuoneen edessä teloitettiin neljätoista henkeä, heidän joukossaan Mickel Påvelsson Munck. Mestattujen päät naulattiin raatihuoneen harjakaton päätyyn. Marraskuun 12. päivänä Mickel Påvelsson haudattiin Turun tuomiokirkon viereen. Hautajaiskellojen soitto maksoi omaisille kymmenen äyriä. Mestauspaikka

15 15 MICKEL PÅVELSSONIN ESIVANHEMPIA Seuraavassa on lyhyt selostus muutamista Mickel Påvelssonin esivanhemmista, jotka kuuluivat Suomen tunnetuimpiin aatelissukuihin 1500-luvulla ja keskiajalla. Syntymä- ja kuolinajat ovat vain summittaisia arvioita, mutta niiden avulla sukujen historiaa on helpompi hahmottaa. Taulu 18:39462 Jöns Andersson Garp ( ) Jöns Andersson kirjoittautui Rostockin yliopistoon vuonna Hän toimi Vehmaan kihlakunnan voutina ja oli Turun linnanvouti ainakin vuonna Taulu 18:78926 Klas Henriksson Horn ( ) Klas Henriksson Horn oli Etelä-Suomen laamanni eli korkeinta tuomiovaltaa käyttävä tuomari. Hän oli kuninkaan valtaneuvostossa vuosina ja toimi Viipurin linnanpäällikkönä vuonna Horn omisti Halikon Joensuun kartanon ja Maskun Kankaisen kartanon. Taulu 20: Olof Jönisson Tavast ( ) Olof Jönisson oli aatelisen Tavast-suvun kantaisä. Suvun kuuluisin henkilö on Turun piispa Maunu Tavast. Taulu 21: Klas Lydekesson Diekn ( ) Klas Lydekesson oli aikansa vaikutusvaltaisimpia miehiä Suomessa. Hän oli ritari ja toimi Turun linnanpäällikkönä Taulu 22: Håkan Frille ( ) Håkan Frille oli syntynyt Tanskassa. Siellä suku oli aateloitu vuonna Suomessa Frille toimi Halikon kihlakunnantuomarina. Turun pyövelin miekka, jolla aatelismiehet mestattiin Miekka on esillä Tukholman kuninkaallisessa varuskamarissa.

16 16 Alina Johanna Mickelsson vuonna 1906 ALINA JOHANNA MICKELSSONIN SUKUJUURET Vanhemmat Alina Johanna Mickelssonin isä, tamperelainen pellavatehtaan työläinen Mikko Mickelsson oli kotoisin Alasen talosta Messukylän Haiharasta. Sukunimi Mickelsson oli alkuaan isän nimi; tämä oli Alasen isäntä Mickel Mattsson eli Mikko Matinpoika. Sama suku isännöi Alasen taloa ainakin 1700-luvun alkupuolelta asti. Mickel Mattssonin puoliso Maria oli Pasan talon tytär Kangasalta. Alina Johannan äiti oli nimeltään Judith Fagerlund, Tampereella työskennelleen lasimestari Hans Henrik Fagerlundin tytär. Taulu 1:22 Lasimestari Hans Henrik Fagerlund ( ) Hans Henrik Fagerlund oli syntynyt Porissa, missä hänen isänsä harjoitti vaskenvalajan ammattia. Hans Henrik lähetettiin 12-vuotiaana Tampereelle lasimestari Walinin oppipojaksi. Walin oli ilmeisesti ennestään tuttu, sillä hänkin oli Porista kotoisin. Hans Henrik siirtyi Walinin mukana Lempäälään muutamaksi vuodeksi 1820-luvulla ja tuli sitten takaisin Tampereelle opittuaan ammatin. Hän työskenteli Tampereen tehtaissa lasimestarina ja myöhemmin myös maalarimestarina. Hän kuoli koleraan 46-vuotiaana Tampereella vuonna 1853.

17 17 Taulu 8:44 Vaskenvalaja Hans Henrik Fagerlund ( ) Lasimestari Fagerlundin isä oli Porissa toiminut vaskenvalaja Hans Henrik Fagerlund. Hän oli syntynyt Tenholassa. Hän asui nuorena useita vuosia Tukholmassa ja opiskeli siellä vaskenvalajan ammatin. Siellä hänelle syntyi myös avioton lapsi vuonna Hän muutti Tukholmasta Poriin vuonna 1807 ja meni samana vuonna naimisiin porilaisen kirvesmiehen tyttären Maja Lena Vestbergin kanssa. Fagerlund oleskeli Tukholmassa vielä vuosina , mutta palasi jälleen Poriin. Porin kaupunki 1800-luvulla Taulu 8:88 Vääpeli Hans Fagerlund ( ) Vaskenvalaja Fagerlundin isä Hans Fagerlund oli torpparin poika Tenholasta. Hän oli nuorena liittynyt armeijaan ja ilmeisesti siellä saanut nimen Fagerlund. Hän palveli Ruotsissa vuoteen 1777, jolloin hän palasi Tenholaan. Siellä hän meni samana vuonna naimisiin Melsarbyn ratsutilan emännän Elisabet Thorbergin kanssa, joka oli äskettäin jäänyt leskeksi. Vääpeli Fagerlundista tuli nyt ratsutilan isäntä luvulla Fagerlundin perhettä ei enää näy Tenholan kirkonkirjoissa, eikä ole mainintaa siitä, minne he menivät. Ehkä koko perhe muutti Tukholmaan; ainakin poika Hans Henrik sai vaskenvalajan oppinsa siellä. Vuoden 1800 paikkeilla Hans Fagerlund tuli Lempäälään, ja siellä Hulauden Kerttulan talo oli hänen omistuksessaan ainakin vuosina Fagerlund oli jäänyt leskeksi, ja vuonna 1810 hänet vihittiin taloudenhoitaja Helena Nymanin kanssa. Hans Fagerlund kuoli Lempäälässä Helena Nyman meni naimisiin lasimestari Walinin kanssa ja muutti Tampereelle. Kyseessä on sama lasimestari, jonka luokse Hans Fagerlundin pojanpoika tuli oppiin vuonna 1819.

18 18 Taulu 8:89 Elisabet Thorberg (1745 -) Hans Fagerlundin puolison Elisabet Thorbergin sukutausta Tenholassa on mielenkiintoinen. Hänen äitinsä oli Västankärrin ratsutilallisen Johan Uggelbergin tytär Johanna. Uggelberg oli tullut vävyksi Västankärriin; hänen puolisonsa oli ratsutilan tytär Elisabet Westman. Västankärr oli pitäjän huomattavimpia tiloja, ja sen isäntäväellä oli muurattu hautaholvi Tenholan kirkon lattian alla, keskikäytävän kohdalla. Tenholan kirkko Elisabet Thorbergin isästä Isaacista kirkonkirjat kertovat, että hän tuli vuonna 1743, 20-vuotiaana, Tenholan Prästkullaan rengiksi oltuaan vuoden Tukholmassa. Samassa Prästkullan kartanossa palveli samaan aikaan ratsutilan tytär Johanna Uggelberg, josta tuli Isaacin vaimo seuraavana vuonna. Isaac oli Johannan kotitalossa Västankärrissä vävynä muutaman vuoden, mutta muutti sitten perheineen Ouluun, jossa sai porvarioikeudet. Sieltä hän palasi 1760-luvulla Tenholaan ja hankki maatilan Lunckbölestä. Elisabet Thorberg oli noin 20-vuotias, kun hän muutti pois vanhempiensa luota. Kirkonkirjojen muuttotiedoissa kerrotaan, että eräs sukulainen Raisiosta oli kirjoittanut hänelle ja kutsunut häntä luokseen. Vuonna 1766 Elisabet muutti Raisioon. Siellä hän tutustui itseään melkoisesti vanhempaan vääpeli Gustaf Hagelbergiin, jonka kanssa hänet vihittiin Halikossa Hagelberg siirtyi pian tämän jälkeen Tenholaan Melsarbyn ratsutilan isännäksi, ja kuoli vain neljän avioliittovuoden jälkeen Seuraavana vuonna Tenholaan saapui Tukholmasta vääpeli Hans Fagerlund, joka nai leskeksi jääneen Elisabetin ja josta tuli seuraava Melsarbyn isäntä.

19 19 AIRI MARIA NURMEN SUKUA Hilma Nurmi ja tytär Airi Airi Maria Nurmen äidin Hilma Nurmen sukujuuret ovat Sysmässä ja Hartolassa. Hilman isä Aadam Aadaminpoika Nurminen oli kivityömies. Hän oli sysmäläisen muonarengin Adam Mickelssonin poika, ja hänen äitinsä oli kotoisin Hartolasta. Hilma Nurmen äiti oli nimeltään Maria Eld, sotamies Tobias Eldin tytär. Tobiaksen esivanhemmat olivat sysmäläisiä talollisia; joukossa oli myös sotilas, rakuuna Adam Qvick. Tobias Eldin vaimo oli sysmäläisen räätälin Johan Grönroosin tytär. Aadam Nurminen

ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka.

ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Arno Forsius ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Taulun 11 aviopuolisot ovat Törnström-Hiidenheimon sukuseuran

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3 Anders Axel Forssin esipolvet Taulu 1. Anders Axel Forss. Syntynyt 20.03.1834 Karkussa. Kuollut 23.10.1921. Luotsivanhin. Mitali luotsityöstä. Äiti Taulu 3. Puoliso Maria Kristina Sandberg. Syntynyt 20.04.1841.

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Tammisen......... os.... Partanen......... esipolvet..........................................................................

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

11.8.14. Lena Mickelsdotter Riikilä, s. 27.5.1790 Lappi. Tauluun 7. Caisa Lovisa Michelsdotter Riikilä, s. 30.3.1796, k. 3.3.1820 Lappi.

11.8.14. Lena Mickelsdotter Riikilä, s. 27.5.1790 Lappi. Tauluun 7. Caisa Lovisa Michelsdotter Riikilä, s. 30.3.1796, k. 3.3.1820 Lappi. 11.8.14 Taulu 1 I Erich Erichsson Krappe, Vävy, talollinen Kaukolassa, k. 1791. Käräjämaininta 1753 Isäntä 1753-1782. 1. puoliso: noin 1750 Maria Johansdotter Krappe, s. noin 1723. Vanhemmat: Johan Michelsson

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Sohvin ja Paavon. esivanhemmat ja jälkeläiset

Sohvin ja Paavon. esivanhemmat ja jälkeläiset Sohvin ja Paavon esivanhemmat ja jälkeläiset 1370-luvulta tähän päivään Helena Jansson Af Dönsby af Karis 1370 Hjerta/Cajanus n. 1460 Ruuskanen/Ryth 1580 Kämäräinen 1670 Pitkänen n. 1660 Kaikkonen 1720

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat. 13.6.2015 Reino Myllymäki

Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat. 13.6.2015 Reino Myllymäki Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat 13.6.2015 Reino Myllymäki Sukututkimuksesta Sukututkimusta on monenlaista. Voidaan selvittää jonkin henkilön esivanhempia, jolloin kysymys on lähinnä kuolleiden ihmisten

Lisätiedot

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä Poikosten sukuseura Juho Junno Poikosen 1788 esivanhemmat 1 (5) Taulu 1 1. Johan "Junno" Juhonpoika Poikonen (98), renki, talollinen, s. 16.8.1788 Karstula Pääjärvi Poikola, k. 6.9.1873 Karstula Humppi,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders Pulkkila_1 TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo, Launolan kylä n:o 12 Laakko/Tossavainen, s. 18.4.1788, k. 16.1.1859. Puoliso: Carin Hatunen, s. 15.1.1795 Pulkkila, k. 29.1.1861. Olof Laakko,

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

Äitini Inarin Koskisen (s. 1927) vanhemmat olivat Aino Salmiranta ja Ilmari Koskinen.

Äitini Inarin Koskisen (s. 1927) vanhemmat olivat Aino Salmiranta ja Ilmari Koskinen. Esipolvitutkimuksen tuloksia Tässä kirjoittaa Karkisen Katri (s. 1960). Laadin MyHeritage-nimiseen sukututkimusohjelmaan noin 250 henkilön taulukon esivanhemmistani. Tärkein mutta nuorin osa sitä ovat

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Tapio Piirto. Ilmajoen suku- ja historiantutkimuksen ystäwät 2008.

Tapio Piirto. Ilmajoen suku- ja historiantutkimuksen ystäwät 2008. Könni Jaakko Jaakonpoika Könnin ansiot ja maine seppänä ovat kaikille tuttuja. Samoin ovat sukukirjan kautta tunnettuja hänen jälkeläisensä. Nuoruus ja sepäntöiden opiskelu, esipolvet sekä ensimmäinen

Lisätiedot

Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi

Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi Syntynyt 1770 Asikkala? Kastettu Kuollut 25.3.1842 Sysmä, Storby, Kyyhkylä Haudattu 3.4.1842 Sysmä, Storby Isä Michel Ericsson

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Kalle Salmi

Esipolvet henkilölle Kalle Salmi Esipolvet henkilölle Kalle Salmi Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Kalle..... Salmen...... esipolvet....................................................................................... 1....

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Seurakunta vaikeuksissa

Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1. Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.1891 Leppävirta, Kotalahti 14. rippikirjassa ja lastenkirjassa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika

Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Erik.... Johan...... Tuomaanpojan............. esipolvet...........................................................................

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen

Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen, s. 1707, k. 4.6.1788 Tuusjärvi. Puoliso: Vihitty 31.7.1737 Anna Holopainen, s. n.1713, k. 7.2.1766

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti.

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti. Perunkirja Kestikievarin emäntä Maria Laurintytär Ollila os. Lassila s. 24.09.1793 k. 24.09.1857 Marraskuussa 1857 tehty pelkkä omaisuusluettelo, perunkirjoitus on täydennetty vuotta myöhemmin 29 lokakuuta

Lisätiedot

Vilho Nurmisen esipolvikaavio Sivu 1

Vilho Nurmisen esipolvikaavio Sivu 1 Vilho Nurmisen esipolvikaavio Sivu 1 Nro 1 tässä taulussa on sama kuin nro 1 taulussa nro 1 Taulunro 1 4 Henric Adamsson Peltola.5. Hartola, Kalho..34 Hartola.5.8 Hartola, Kalho 2 Aukusti Heikinpoika Jokinen.8.42

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Eeva Henrikintytär

Esipolvet henkilölle Eeva Henrikintytär Esipolvet henkilölle Eeva Henrikintytär Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Eeva.... Henrikintyttären............... esipolvet...............................................................................

Lisätiedot

Sammatti: Kaukola, Niemi, Myllykylä ja Sammatti. Torpat ja torpparit. Toivo Haatio

Sammatti: Kaukola, Niemi, Myllykylä ja Sammatti. Torpat ja torpparit. Toivo Haatio Sammatti: Kaukola, Niemi, Myllykylä ja Sammatti Torpat ja torpparit Toivo Haatio Yhteystiedot: Toivo Haatio Teuvo Pakkalantie 8 K 96 00400 HELSINKI p. (työ) 09 1923 296 gsm 040 544 1580 s-posti: toivo.haatio@met.fi

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Emmi Tamminen os. Viitanen

Esipolvet henkilölle Emmi Tamminen os. Viitanen Esipolvet henkilölle Emmi Tamminen os. Viitanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Emmi..... Tammisen.......... os... Viitanen........ esipolvet.........................................................................

Lisätiedot

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 28.1.2015 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi

Lisätiedot

Suku ja perinne. Ruotsin Sukututkimusseuran julkasu nro 1/1983

Suku ja perinne. Ruotsin Sukututkimusseuran julkasu nro 1/1983 Suku ja perinne Ruotsin Sukututkimusseuran julkasu nro 1/1983 Carl Kalling: Kallingin suvulla juuret Suomessa Johdanto Calamniusten sukuseura perustettiin Kalajoella heinäkuussa 1950. Seuran jäsenet ovat

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Liperi_0 24.10.2014 Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tiina Laakkonen. Tauluun 2. Anna Koskelo, s. 1792 Kontiolahti. Tauluun 3. Pertti Laakkonen, s. 16.5.1798.

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014 Sukuselvityksen kohde Eva Kustaantytär -, Stenholm s. 23.11.1834 Noormarkku ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 21.10.2014 Tekijä: Risto Sajaniemi Kuutamokatu 8 A 2 02210 ESPOO Puhelin +358(0)400 448 218

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808

Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808 Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808 Vuonna 1809 10 päivänä allekirjoittanut toimitti perunkirjoitukseen kuuluvat omaisuuden ylöslirjauksen ja jaon, 8 päivänä kesäkuuta vuonna

Lisätiedot

Pyhän Ristin hautausmaa

Pyhän Ristin hautausmaa Karjalohja Pyhän Ristin hautausmaa Toivo Haatio Sisällys Esipuhe 1 Yleistä 2 Hautaaminen vanhaan hautausmaahan...2 Hautausmaa nykyisin...2 Haudat 4 Lähteet 11 Karjalohja Pyhän Ristin hautausmaa Sisällys

Lisätiedot

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1 SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900 Taulu 1 Matti Kosunen, sotamies, sittemmin torppari Polvijärven kylässä. * 1696 (rippikirjan mukaan) 1767 1777 Leppävirta, Polvijärvi (1) n. 1715 Leppävirta

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Kaavin sukuhaara 2. Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen Anna Kettunen

Kaavin sukuhaara 2.  Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen Anna Kettunen Kaavin sukuhaara 2. Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen, renki, torppari, s. n.1779, k. 16.11.1843 Renki, torppari. Syntynyt noin (12.2.1779

Lisätiedot

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa Nyman-Frisk - sukutapaaminen Askola, 16.4.2016 Varhaista sukutietoa K. Kajantie Pojan (Vihtori Vaara) tyttären (Sirkku Kajantie) poika http://www.helsinki.fi/~kajantie/nyman.html Maria Frisk 30.9.1835

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853 Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara Taulu 853 V. Heikki Ruuskanen (isä Matti Ruuskanen, taulu 852). Syntynyt noin 1682. (yhteys isään oletettu). (RK s. 91) itsellinen 1740 Kuopio, Kaaraslahti.

Lisätiedot

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778.

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. Siilinjärvi_2 I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. TAULU 1 1. Lapsen äiti: Susanna Laakkonen, s. 1793 Kuopion msrk Rönä. (i) Lars P. Laakkonen, Tps.U.Torppari Rönä 3., s. 1761. (ä) Christina G. Hätinen,

Lisätiedot

Läänintilit 1635-1808

Läänintilit 1635-1808 Läänintilit 1635-1808 20.7.2012 mennessä 1545 arkistoyksikköä on digitoitu: Turun ja Porin lääni: Ahvenanmaan maakirja 1636, 1643, 1661 Ahvenanmaan tili- ja henkikirja 1635, 1643-44 Ahvenanmaan tili- ja

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

Taulu 1 I Jacob Carlsson Vahala Margeta Vahala Lisa Jacobsdotter Vahala Michel Jacobsson Vahala Lisa Taulu 2 II Lisa Jacobsdotter Vahala Johan

Taulu 1 I Jacob Carlsson Vahala Margeta Vahala Lisa Jacobsdotter Vahala Michel Jacobsson Vahala Lisa Taulu 2 II Lisa Jacobsdotter Vahala Johan 13.6.14 Taulu 1 I Jacob Carlsson Vahala, Talollinen, kuudennusmies, k. jälkeen 1734. Vahalan isäntä 1708-34. Mistä pariskunta tulee taloa pitämään, ei ole tiedossa. Vielä 1704 taloa pitää Mikko Matinpoika

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Anders "Antti" Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015

Sukuselvityksen kohde. Anders Antti Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015 Sukuselvityksen kohde Anders "Antti" Bro s. 1748 ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua Tulostettu: 20.04.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Elisa, ihmeiden mies

Nettiraamattu. lapsille. Elisa, ihmeiden mies Nettiraamattu lapsille Elisa, ihmeiden mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1 1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja

Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja Vuonna 1796 11.päivänä toukokuuta allekirjoittanut toimitti perunkirjoituksen ja jaon, arviomiehinä toimineiden lautamiehien Matti Lilltarvosen

Lisätiedot

Story 36 of 60. www.m1914.org

Story 36 of 60. www.m1914.org Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Kääntäjä: Kati Hämäläinen Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Suomi Story 36 of 60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3, Winnipeg, MB R3C 2G1 Canada

Lisätiedot

RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN

RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(7) RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Mooabin maassa. Mooabin maa sijaitsi Kuolleen meren itäpuolella.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Henrik Leinon esi-isät

Henrik Leinon esi-isät Henrik n esi-isät Sukujuuret ja n hovi Teemu Harri www.kotiweb.kotiportti.fi/leino 10.06.2006 Sukukokous 2006 1 Säkkijärvi - Lahnajärvi Karjalan alue oli rauhaton sotien takia 1700-luvun alussa ja Ison

Lisätiedot

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä 1 Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä Ruotsin ja Venäjän raja kulki vuoden 1595 rauhan jälkeen Ohtaansalmelta Pisalle Savon tienoilla. Rajamerkki sijaitsee Ohtaansalmen sillan kohdalla noin 12

Lisätiedot

Kainuulaisia sotamiehiä Ruotsin vallan ajoilta

Kainuulaisia sotamiehiä Ruotsin vallan ajoilta Kainuulaisia sotamiehiä Ruotsin vallan ajoilta eli täydennystä kirjaan Kuninkaallinen Kajaanin pataljoona Ruodut, päällystö ja sotamiehet rajaseudun turvana päivitys 28.8.2011 Voitte ilmoittaa tälle sivustolle

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kuljen muistojen tietä

Kuljen muistojen tietä Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla.

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla. Kreivi Gustaf Mannerheim on kuollut. 50-vuotias Mannerheim menehtyi pitkäaikaisen sairauden seurauksena sairaalassa 26. elokuuta, kertoo asiasta ensimmäisenä uutisoinut Svenska Yle. Gustaf Mannerheim oli

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Carolina Pekantytär Hannikainen, Torpparin tytär, s. 20.7.1784 Sulkava Erikkala, k. 4.3.1809 Sulkava. Erikkala. Tauluun 6.

Carolina Pekantytär Hannikainen, Torpparin tytär, s. 20.7.1784 Sulkava Erikkala, k. 4.3.1809 Sulkava. Erikkala. Tauluun 6. TAULU 1 I Jöran Hannunpoika Kosonen, Talollinen, s. 1688 Kerimäki Haapaniemi Rantala, k. 15.9.1728 Kerimäki Lötjölä Mutajärvi. Jöran Hansinpojan pojista, Jöran ja Peter polveutuu Sulkavan Hannikaiset.

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä

Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä Sukuselvityksen koonnut Kirsti Roa os. Pyykkönen Lahja Lehtosen ja Reino Pyykkösen tytär Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä Tähän sukukertomukseen on käytetty apuna

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet Nettiraamattu lapsille Vakaan uskon miehet Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot