Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 AIKAMATKA KAUPUNKIIN SUUNNISTUS PORIN KAUPUNGIN HISTORIAAN

2 Kaupunkisuunnistuksessa tutustutaan Porin historiaan tarinoiden, esimerkkien ja valokuvien avulla. Oppainamme toimivat vuotiaat tavalliset porilaislapset. Heidän tarinansa johdattavat meidät läpi viiden eri vuosisadan.

3 SISÄLLYS 1. SATAKUNNAN MUSEO MUSEON YMPÄRISTÖ KAUPUNGIN ETELÄRAJA ENNEN VUOTTA Gallen-Kallelankatu RAATIHUONEENPUISTO ETELÄRANTA KARTTA KATSAUS TEOLLISUUSLAITOKSIIN - Kirkkopuiston edessä oleva ranta KUNINKAANKARTANO / KIRKKO TORI KAUPPAHALLI VANHA POLIISIASEMA TOIVO

4 1. SATAKUNNAN MUSEO JUHANA-HERTTUA: Me Juhana Jumalan armosta Suomen herttua jne. teemme tiettäväksi, että koska olemme myöntynyt ja hyväksi nähnyt, että Satakuntaan meren puolelle olisi pystytettävä vahva kauppakaupunki, emmekä Ulvilasta mitään linnoituspaikkaa löydä, niin olemme katsonut toisen paikan Porin luota, jonne kaiketi voi vahvan kauppakaupungin rakentaa jne. Sen vuoksi olemme suonut ja myöntänyt, niin kuin me nyt myös tällä avoimella kirjeellämme suomme ja myönnämme, kaikille niille, jotka tahtovat sinne muuttaa ja edellä mainitun Porin luona asua, vapaan kaupankäynnin Ruotsin kaupunginlain mukaisesti ja samoin kuin kaikki muut kauppiaat kaikissa muissa kauppakaupungeissa pyytää toimeentuloaan jne. Samoin suomme ja myönnämme jokaiselle, joka nyt heti muuttaa sinne Ulvilasta tai mistä hyvänsä he nyt tai tuonnempana tulevat, heidän muuttonsa vuoksi kirjeen antamisesta lukien kymmenen vuoden vapauden kaikista veroista ja maksuista, jotka heidän tulisi suorittaa, niin että he sillä aikaa kaikin tavoin vapaina ovat, ellei Ruotsin valtakunta joudu sodan tai muiden levottomuuksien vaivaamaksi. Sen vuoksi käskemme virkamiehiämme, vouteja ja kaikkia muita, jotka meidän puolestamme tekevät ja toimivat, etteivät he mitään haittaa tai vahinkoa tee edellä mainitun Porin porvareille, jotka Porin luona asua tahtovat, vaan kaikin tavoin heitä auttavat. Siten käy toteen, mikä meille on mieluista. Päiväys Ulvilan kartano 8. maaliskuuta vuonna jne u PORIN KAUPUNGIN SYNTYHISTORIA Kesällä 1556 nuori Vaasa-ruhtinas saapui seurueineen Ulvilan seudulle. Hän oli saanut isältään, Kustaa-kuninkaalta, nimityksen Suomen herttuaksi ja oli nyt hallitsijamatkalla ruhtinaskunnassaan. Vasta 18-vuotias herttua vaikuttui seudun erikoisesta luonnosta ja mahtavasta joesta vehreine suistoineen. Vuonna 1558 hän saapui jälleen Ulvilaan. Tällä kertaa hän oli päättänyt rakentaa uuden linnan ja kaupungin lähemmäs merta. Ulvila ei sopinut linnan rakennuspaikaksi, koska maasto oli liian tasaista. Joki oli myös madaltunut, niin ettei satamaan enää päässyt laivoilla. Sopiva paikka löytyi 10 kilometrin päästä, Pärnäisten harjulta. Maaliskuun 8. päivänä vuonna 1558 Juhana-herttua antoi määräyksen Porin kaupungin perustamiseksi. 4

5 Vuosi 1563, jolloin lapset näkevät herttuan kulkueen Eletään Luojan vuotta vuotiaat Maria ja Johannes asuvat Pärnäisten harjulla pienissä yhden huoneen savupirteissä. Heidän vanhempansa kuuluvat kaupungin suojeluksessa olevaan työväkeen. Isät olivat olleet rakentamassa kuninkaankartanoa. Ihmisiä kiirehtii joka suuntaan. Kauppiaat ja muut varakkaammat henkilöt ovat pukeutuneet parhaimpiinsa. Maria on ihmeissään. Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Myös Johannes saapuu katselemaan. Hän on kuullut kauppiaan pojalta, että itse herttua vierailee kartanossa. Siis sama herttua, joka perusti tämän kaupungin viisi kesää sitten. Kohta he näkevätkin arvokkaan joukon saapuvan. Ratsukulkueessa matkaavilla on kalliit puvut, joissa on poimutetut kaulukset ja leveät, täytetyt hihat. Samettitakit ovat ihonmyötäisiä ja kupeillaan heillä roikkuu kalliit, kulta- ja hopeakirjontaiset vyöt. Herttuan mukana on kuulemma hänen puolalainen puolisonsa Katariina Jagellonica. Taitaa joukossa olla muitakin ulkomaalaisia, koska Maria on kuulevinaan ruotsin lisäksi ihan omituisia kieliä. Olisikohan tuo hienoimmin pukeutunut itse herttua? Maria ja Johannes ihmettelevät kulkuetta hieman kauempaa, koska kaupungin arvokkaampi väki täyttää kadunvarret matalien rakennustensa edessä. Talot ovat suurimmalta osin maalaamattomia. Pari karannutta porsasta puikkelehtii ja kirkuu hevosten välissä. Jotkut yleisöstä näyttävät olevan tästä harmissaan, mutta Mariaa ja Johannesta naurattaa. Juhana-herttua aikoi rakentaa Poriin linnan, mutta sitä ei koskaan ehditty rakentaa, koska valtakunnassa syttyi sota. Talonpojat olivat kantaneet linnaa varten suuria määriä kiviä eri puolilta Satakuntaa. Osa mäelle kannetuista kivistä käytettiin talojen perustuksiin, osa jäi sinne lojumaan. Kuninkaankartanon vieressä olevaa mäkeä kutsuttiin silti Linnamäeksi. Linnasta muistuttaa vielä kaksi kadunnimeä: Isolinnankatu ja Vähälinnankatu. Herttua = aatelisarvo ja kuninkaallisten prinssien arvonimi u ELINKEINOT Kaupungin ainoat teollisuuslaitokset olivat 1500-luvun lopulla kruunun eli valtion tiilitarha ja laivaveistämö eli Porin laivavarvi. Käsityöläisammatit kehittyivät Porissa nopeasti luvulla Porissa työskenteli hakastentekijä, kultaseppä, lasimestari, maalari, muurari, nahkuri, nyörinpunoja, pellavakankuri, pelttari eli kupariseppä, puuastiantekijä, puuseppä, rakennusmestari, räätäli, satulaseppä, seppä, sorvari, suutari, tiilenlyöjä ja tynnyrintekijä. Varvi = laivaveistämö, tulee ruotsin sanasta skeppsvarv Vuonna 1674 kaupungissa ei ollut sille välttämätöntä muuraria, lukuun ottamatta erästä tuhrijaa (kluddare), joka oli ilmeisesti kädentaidoiltaan niin heikko, että häntä kiellettiin työkalujen menettämisen ja laillisten sakkojen uhalla harjoittamasta ammattiaan! 5

6 KAUPUNGIN ULKONÄKÖ ALKUAIKOINA Pori näytti luvuilla enemmänkin kylältä kuin kaupungilta. Siellä asui noin asukasta. Talot olivat puisia, matalia ja maalaamattomia. Rikkaimmatkin kaupunkilaiset elivät vaatimattomasti. Ensimmäiset kivitalot (eli tiilitalot) rakennettiin vasta 1700-luvulla. Porista tuli 1830-luvulla tärkeä merikaupunki. Porin vientituotteeksi tuli etenkin sahatavara, jonka kysyntä oli kasvanut Euroopassa. Kaupunkiin perustettiin sahoja, tulitikkutehdas, konepaja ja puuvillatehdas. Lisäksi Porissa oli muita pienempiä tehtaita. Teollisiin laitoksiin voidaan laskea myös kaupungin tuulimyllyt, joita oli vuoteen 1824 saakka kahdeksan. Niissä jauhettiin asiakkaiden viljaa. Teollisuuslaitoksissa työskentelivät sekä aikuiset että lapset. Vuoteen 1889 saakka kahdeksanvuotiaat lapset saattoivat tehdä jopa 13-tuntista päivää kuutena päivänä viikossa. Myöhemmin tuli voimaan määräys, jonka mukaan vuotiaat lapset saivat tehdä töitä 6,5 tuntia päivässä ja vuotiaat korkeintaan 12 tuntia eivätkä lapset saaneet tehdä yötöitä. Kuninkaankartanot = kruunun omistamia suuria maatiloja, jotka toimivat hallinnon keskuksina. Näihin kerättiin ympäröiviltä alueilta veroja. Kruunu = Ruotsin valtio Päre = Päreet olivat männystä valmistettuja ohuita, pitkähköjä puusäleitä, joita poltettiin valaisimena. Ne kiinnitettiin joko seinän rakoon tai erityiseen pärepihtiin. PORIN PALOT Pori paloi kaikkiaan yhdeksän kertaa vuosina Kaupungit paloivat usein, koska rakennukset olivat suurimmalta osin puisia. Lisäksi talot oli rakennettu hyvin lähelle toisiaan. Tulipalot saivat alkunsa usein ihmisten tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Uusia tulipaloja pyrittiin estämään turvallisemmilla asemakaavoilla (eli kaupungin rakentamissuunnitelmilla). Savupirtti. u ASUMINEN Kaupungin perustamisvaiheessa ja pitkään sen jälkeenkin tavallisen porilaisen asunto oli yksihuoneinen savupirtti eli asunto lämmitettiin uunilla, jossa ei ollut savupiippua. Savu pääsi ulos pienestä, lähellä katonrajaa olevasta aukosta eli räppänästä, mutta huoneessa oli silti aina savua. Vain varakkaimmissa taloissa oli oikeat ikkunat. Valaistuksena käytettiin päreitä. Huonekaluja oli vähän. Tavaroita säilytettiin arkuissa ja seinän vierellä oli pitkiä penkkejä, joilla myös nukuttiin. Varsinaisia tuoleja ei tuolloin vielä ollut. Pöytänä oli levy, joka asetettiin kahden irtojalan päälle. 6

7 # 1600-luvulla varakkaisiin koteihin saatettiin jo muurata savupiippuja, mutta tavallisten asukkaiden taloihin niitä tehtiin vasta 1700-luvulla. Köyhimmät asuivat savupirteissä vielä myöhemminkin. Savupiippujen yleistyttyä talojen sisustukseen alettiin kiinnittää huomiota luvulla talot saivat yhä useammin väriä pintaansa, tavallisimmin punamaalia eli punamultaa. Myös sisäseiniä alettiin maalata. Talojen pihapiirit olivat umpinaisia ja sisäänkäynti taloon sijaitsi pihan puolella luvulla matalissa, kapeissa puutaloissa huoneet olivat rivissä ja ne olivat koko rakennuksen levyisiä. Tavallisen porilaisen asunnossa oli 1-2 huonetta ja keittiö luvun lopulla uudet rakennukset olivat leveämpiä ja kaikin puolin suurempia luvun alussa tavallinen kaupunkipuutalokin sai pintaansa jo öljymaalin. Rahvas = työväki, maalaiskansa Herrasväki = varakkaammat ja korkeassa asemassa olevat henkilöt, joiden ei tarvinnut tehdä raskasta työtä Porvari = henkilö, joka on saanut oikeuden harjoittaa kauppaa tai käsityöammattia kaupungissa. Myöhemmin yksi neljästä säädystä. Säätyjä olivat aatelisto, papisto, porvarit ja talonpojat. u RUOKAILU Tavallinen porilainen söi 1500-ja 1600-luvuilla leipää ja joi olutta. Kala oli hyvää lisuketta. Lisäksi syötiin muun muassa kaalia, herneitä ja nauriita, mutta peruna yleistyi vasta 1820-luvulla. Tavallinen kansa söi kaupungeissa lihaa erittäin harvoin, koska se oli kallista. Punaisia kasvoja ja isoa vatsaa pidettiin hyvän terveyden merkkinä. Rahvas oli tottunut yksinkertaiseen ruokaan, kun taas herrasväki suosi makuja ja värejä. Kuitenkin tavallinen kansakin maustoi ruokiaan. Ylivoimaisesti yleisin mauste, ja samalla tietenkin tärkein säilöntäaine, oli suola ja siitä saatettiin pula-aikoina maksaa kiskurihintoja. Lisäksi saatettiin käyttää muun muassa katajanmarjaa, mäkimeiramia, lutukkaa, siankärsämöä, kuminaa ja pietaryrttiä. Herrasväki halveksi rahvaan mausteita. MUISTIINPANOJA TEHTÄVÄT # Miksi kaupunki perustettiin juuri tälle paikalle? Mikä on Porin ruotsinkielinen nimi? Mistä suomenkielinen nimi Pori on syntynyt? 7

8 2. MUSEON YMPÄRISTÖ Syksyllä 1673 Eletään vuotta vuotias Johannes on matkalla kalaan. Hän kävelee kirkon ohi ja vilkaisee jalkapuihin. Tällä kertaa ne ovat tyhjät. Eilen niissä oli vielä istunut Pustarin ukko, joka on kova kiroilemaan. Taitaa ukko tehdä töitä usein pyhäpäivinäkin! Kaupungin hautausmaa ei vaikuta mukavalta paikalta näin aamuhämärissä. Normaalisti isä on mukana kalassa, mutta nyt hän on jälleen merillä. Kestää vielä monta viikkoa tai jopa kuukausia ennen kuin isä on taas kotona. Johannes toimii sillä välin perheen päänä. Yöllä on satanut ja kaupungin kapeat kadut ovat yhtä velliä. Johannes joutuu loikkimaan etsiessään kiinteää kohtaa jalkojensa alle. Matalat ja harmaat talot näyttävät miltei mustilta. Onneksi kohta tulee talvi. Lumi valaisee edes vähän. Johannesta puistattaa, koska joelta nouseva usva tekee ilman entistä koleammaksi. Johannes oli lähtenyt kotoaan jo kukonlaulun aikaan, koska äiti ja sisarukset tarvitsevat kalaa leivän lisukkeeksi. He asuvat kaupungin etelälaidalla, miltei kiinni tulliaidassa. Sillä alueella asuu kaupungin työväestöä sekä merimiehiä. Yhtä aikaisin oli liikkeellä myös naapurissa asuva Marja. Hän oli tullut Johannesta vastaan palava päre käsissään ja kertonut, että oli käynyt toisessa naapurissa lainaamassa tulta. Marja oli edellisenä iltana peitellyt hiilloksen huolimattomasti. Sen vuoksi hiillos oli yön aikana sammunut ja siitäkös äiti oli suuttuneet. Tulen lainaaminen on ankarasti kiellettyä, joten Marja oli kiirehtinyt nopeasti takaisin kotiin. Jalkapuut = kahden päällekkäisen hirren muodostama laite, jonka reikiin rangaistava kytkettiin jalastaan 8

9 TULLIAITA Porin ympärille rakennettiin korkea puinen tulliaita vuosina Kaupunkiin ei päässyt kuin tarkoin vartioiduista porteista, joissa perittiin tullimaksu. Tuohon aikaan kaupunkeihin ei päästy muutenkaan milloin tahansa. Talvisin tulliaitaa jatkettiin myös joen jäälle, jotta kukaan ei olisi livahtanut sitä kautta kaupunkiin. Porin tulliaitaa reunusti myös vallihauta. Tulliaita tuhoutui vuoden 1801 palossa. Kaupungin vanha hautausmaa sijaitsi nykyisen museon paikkeilla. Vuonna 1911 alueella tehtiin arkeologisia kaivauksia. u KIRKKO KKirkko ja hautausmaa sijaitsivat tavallisesti kaupungin laidalla. Porissa ne olivat kaupungin länsilaidalla, nykyisen Satakunnan Museon paikkeilla. Hirrestä veistetyssä kirkossa oli 1600-luvulla punaiseksi maalatut seinät ja tervattu paanukatto. Vuoden 1698 suurpalossa tuhoutuneen vanhan kirkon tilalle rakennettiin pian uusi kirkko, jossa myös oli tervattu paanukatto ja punamullalla sivellyt, lautavuoratut seinät. Kirkko oli jo huonossa kunnossa, kun se tuhoutui Porin viimeisessä suurpalossa toukokuussa u KOULU Porissa on ollut koulu kaupungin perustamisesta lähtien luvun lopulla koulu sijaitsi nykyisen oluttehtaan portin kohdalla Valtakadulla. Vain harvat kävivät koulua, sillä se oli kallista ja lapsia tarvittiin tuomaan rahaa perheilleen. Porin koulu oli alkuaikoina alkeiskoulu, mutta 1640-luvulla sen korvasi korkeampi triviaalikoulu. Kaikki luokat istuivat samassa salissa, josta kuului varmasti kova mumina, koska tuolloin luettiin vielä ääneen. Opetuskielenä oli ruotsi. KOULUPÄIVÄ Triviaalikoulussa koulupäivä oli seuraavanlainen: oppilaiden piti kokoontua jo aamuviideltä. Koulun kello soi kuudelta ja päivä aloitettiin aamurukouksella. Sen jälkeen luettiin kello kahdeksaan, jolloin seurasi tunnin tauko. Yhdeksästä kymmeneen kaikilla luokilla oli uskontoa. Tämän jälkeen pidettiin kahden tunnin tauko kello kahteentoista asti, jolloin oli lauluharjoituksen vuoro. Kello oli kirjoitusharjoituksia ja käännettiin ruotsista latinaksi ja päinvastoin. Tämän jälkeen oli taas tunnin tauko. Viimeiset kaksi tuntia oli kielioppia ja lukemista. Koulupäivä päättyi kello 17. Taukojen aikana oppilailla oli mahdollisuus käydä kotona syömässä, ansaitsemassa rahaa tai tehdä läksyjä. 9

10 TULEN LAINAAMINEN Tulen sytyttäminen oli ennen työlästä, sillä tulitikkuja ei ollut. Tulisijan hiillosta pyrittiin pitämään yllä, jotta se olisi helppo sytyttää uudelleen lisäämällä ainoastaan puita. Mikäli hiillos pääsi sammumaan, oli tapana lähettää joku naapuriin lainaamaan tulta, vaikka se olikin kiellettyä tulipalovaaran vuoksi. # Tytöt saivat käydä koulua vasta 1800-luvulla, jolloin perustettiin tyttökouluja. Vielä 1900-luvun alussa monet vanhemmat pitivät lastensa koulunkäyntiä täysin turhana. He pelkäsivät, että lapsi alkaa vieroksua työtä. u HOSPITAALI Hospitaalit olivat kirkon perustamia sairaiden ja köyhien hoitolaitoksia. Ne olivat käytännössä eräänlaisia eristyslaitoksia, joihin vaikeasti ja tartuttavasti sairaat, vaivaiset ja mielisairaat teljettiin. Hospitaali sijaitsi aluksi Karjarannassa, mutta 1600-luvun lopulla nykyisen oluttehtaan piha-alueella. Lääkintäpalveluja käyttivät vielä luvun alussa vain varakkaammat. Tavallinen rahvas turvautui kansanomaiseen lääkintään. Taudin syynä nähtiin usein yliluonnollinen maailma: vainajat ja haltijat. Uskottiin, että myös pahaa tarkoittavat ihmiset saattoivat lähettää tauteja. Taudit ymmärrettiin eläviksi olennoiksi, joilla oli veljiä ja sisaria. MUISTIINPANOJA # TEHTÄVÄ Miksi jalkapuuhun jouduttiin? 10

11 3. KAUPUNGIN ETELÄRAJA ENNEN VUOTTA Gallen-Kallelankatu Kaupungin eteläraja kulki ennen vuotta 1801 nykyisen Gallen-Kallelankadun kohdalla ja tulliaita sijaitsi raatihuoneen suunnasta katsottuna kadun toisella puolella. Kadun kohdalla oli 1600-luvulla tontteja ja 1700-luvulla pelto. Vuoden 1801 palossa myös tulliaita tuhoutui ja kaupunkia laajennettiin nykyiseen Länsi- ja Itäpuistoon saakka. Elokuu 1764 Pakari = leivintupa, tulee ruotsin sanasta bagare (leipuri) On vuosi Maria ja Johan asuvat perheineen etelälaidalla Gröna gången -kadulla. Molempien isät ovat töissä kaupungin laivavarvilla. Marian kotiin on juuri muurattu savupiippu! Kuinka ihmeelliseltä se tuntuukaan, että koti ei ole enää täynnä savua. Johanin perheellä ei ole varaa savupiippuun, mutta talo sai punamaalin pintaansa viime vuonna. Naapurustossa on joissain taloissa oikein leivinuunitkin, mutta Marian ja Johanin äidit paistavat leipänsä läheisessä pakarituvassa. Maria ja Johan olivat olleet keräämässä kaalia pieniltä kaalimailta, jotka perheet ovat vuokranneet kaupungilta. Nyt he kiirehtivät rantaan. Satamaan on kuulemma saapunut laivoja. Siellä on niin paljon nähtävää, että he livistävät hetkeksi askareidensa äärestä. # TEHTÄVÄ Kuinka monta askelta on kaupungin vanhalta etelärajalta raatihuoneelle? 11

12 4. RAATIHUONEENPUISTO Raatihuoneen tori ja puinen raatihuone ennen vuoden 1801 paloa (yläkuva). Raatihuoneen tori ja nykyinen raatihuone ennen vuoden 1852 paloa (oikealla). u TORI / RAATIHUONEENPUISTO Vuoden 1640 tulipalon jälkeen Porin silloiseen keskipisteeseen, nykyisen Raatihuoneenpuiston kohdalle, rakennettiin umpikulmainen keskustori, jota alettiin kutsua Suurtoriksi. Kuningas oli hieman aikaisemmin antanut määräyksen, jonka mukaan kaupankäyntiä sai harjoittaa ainoastaan toreilla. Torin varrella asuivat kauppiaat ja muut tärkeät kaupunkilaiset luvulla kaupankäynti alkoi siirtyä kauppiaiden talojen yhteydessä olleisiin kauppapuoteihin. Torista tehtiin puisto 1800-luvun lopulla, kun torikauppa siirtyi nykyiselle kauppatorille. u RAATIHUONE Raati = kaupunginneuvosto Suomen kaupungeissa oli monia julkisia rakennuksia. Tärkein oli tornillinen, yleensä puinen raatihuone, joka sijaitsi päätorin äärellä ja oli samalla kaupungin symboli. Porin 12

13 raatihuone sijaitsi hallitsevalla paikalla Pärnäisten harjun päällä ja oli jo 1600-luvulla kaksikerroksinen. Rakennuksen alakerrassa sijaitsi kaupunginvankila. Porin ensimmäinen raatihuone sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinenkin ja 1700-lukujen raatihuoneet olivat hieman alempana torilla (karhupatsaan kohdalla) luvulla puinen raatihuone oli punainen ja siinä oli keltaiset ikkunapielet. Nykyinen (eli kuudes), tiilestä rakennettu raatihuone valmistui vuonna Sen suunnitteli arkkitehti Carl Ludwig Engel. Raatihuoneen puinen torni tuhoutui vuoden 1852 palossa ja uusi, nykyinen torni rakennettiin 1890-luvulla. u JUNNELIUKSEN PALATSI / KAUPUNGINTALO Porin nykyinen kaupungintalo on valmistunut vuonna Sen on suunnitellut arkkitehti August Krook venetsialaisen palatsin mallin mukaan. Talon rakennuttivat Robert Junnelius ja Rosenlewin kauppahuone asuintaloksi suvuilleen. Kellarikerroksessa oli Junneliuksen pankin konttori. Vuonna 1918 talon omisti maisteri Erik Rosenlew. Junneliuksen palatsi ehti toimia osittain sotilaskäytössä ja sairaanhoitajaopistona ennen kuin kaupunki osti rakennuksen vuonna Tämän jälkeen se muutettiin kaupungintaloksi. Torikauppaa silloisella Nikolaintorilla luvulla. u TEATTERI Porin teatteritalo valmistui vuonna Avajaisjuhlissa porilaiset amatöörinäyttelijät esittivät täydelle katsomolle suomeksi huvinäytelmän Kevään oikkuja ja ruotsiksi Topeliuksen Ett skärgårdsäfventyr ( Seikkailu saaristossa ). Teatterin kohdalla oli aikaisemmin ollut puinen, kaksikerroksinen Rosenlewin talo, jonka leivinuunista sai alkunsa Porin viimeinen palo vuonna # MUISTIINPANOJA TEHTÄVÄT # Ketkä asuivat Suurtorin ympärillä? Katso sivun yläreunassa olevaa kuvaa. Mitä eroja huomaat verratessasi sitä nykyiseen raatihuoneeseen? Kaupungintalo on rakennettu matkien venetsialaisia taloja. Miksi talon seinässä on metallilenkkejä? Kuinka mones nykyinen Porin raatihuone on? Nykyään Porin satama sijaitsee Mäntyluodossa. Sitä ennen satama oli Reposaaressa ja Kivinissä. Missä kaupungin satama oli sitä ennen? 13

14 5. ETELÄRANTA 1700-luku. Maria ja Johan saapuvat rantaan Eteläranta 1860-luvulla. Kokemäenjoesta nousi aikoinaan myös tämänlaisia hirviöitä. Kuvan otus pyydystettiin nuotalla lähellä kaupunkia vuonna Se painoi 152 kg ja oli 2,65 m pitkä! Mikä kala kuvassa on? Maria ja Johan kiiruhtavat Suurtorin läpi ja punainen raatihuone jää taakse. He saapuvat Stora Rådhusgatanille eli Isolle Raatihuoneenkadulle (suunnilleen nykyiselle Teatterikadulle). He rientävät mäkeä alas satamaan. Edessä näkyy kivinen Tullilaituri. Vasemmalla ja oikealla näkyy satoja erilaisia pieniä varastoja ja rantaaittoja. Itse asiassa jokea ei kunnolla erota näiden rakennusten takaa. He kääntyvät oikealle ja lähtevät kulkemaan Rantakatua (Etelärantakatu) kohti kuninkaankartanon raunioita. Kadulla käy kova vilske. Kantajia näkyy joka puolella purkamassa tavaraa laitureille. Viininlaskija myhäilee puodissaan, koska kauppa käy hyvin. Viininlaskijan kanssa hymyilevät kilpaa suurkauppiaat hienoissa asuissaan ja hatuissaan. He ovat onnellisia kauppatavaroidensa ja laivojensa perillepääsystä vaarallisilta meriltä. Iloisia parrakkaita merimiehiä kävelee vastaan. Pitkä matka on vihdoin ohi! Maria ja Johan pohtivat, että kuinkahan pitkällä merimiehet ovat käyneet. He kävelevät Linnanlaiturin ohi ja katselevat vielä hetken sataman vilskettä. Sitten onkin aika palata takaisin töiden pariin. Kaupungin laivavarvilta kuuluu kova pauke, kun uusia aluksia valmistetaan. 14

15 u JOKI Kokemäenjokea on käytetty kulkemiseen kivikaudelta asti. Jokea pitkin on yritetty etsiä uusia metsästysmaita ja myöhemmin sitä on käytetty kaupankäyntiin. Joella on ollut erittäin tärkeä merkitys Ulvilalle ja Porille, koska alun perin kaupungit sijaitsivat meren rannalla ja ne olivat tärkeitä satamakaupunkeja. Kalastus on ollut tärkeä elinkeino. Joesta kalastettiin keväisin lohta ja syyskesällä siikaa ja merestä silakkaa. u MAKASIINIT Pakkahuone (Porin Taidemuseo) Uusrenessanssityylinen pakkahuone on rakennettu tullilaitoksen käyttöön. Sen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Carl Johan von Heideken. Poriin tuodut tavarat punnittiin ja tullattiin tässä rakennuksessa. Vuosina rakennus muutettiin taidemuseoksi. Rantamakasiini (Cafe Jazz) Koristeellinen uusrenessanssityylinen rakennus valmistui vuonna Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström. Se toimi aluksi höyrylaivasataman tavarasuojana. Rakennuksessa oli huone rantavartijalle. Rantamakasiini toimi varastokäytössä vuoteen 1985 saakka, jolloin siihen avattiin Cafe Jazz -ravintola. MAANKOHOAMINEN Jääkaudella, tuhansia vuosia sitten, suunnattomat jäämassat painoivat maan kuorta alaspäin. Jääkauden jälkeen maankuori palautuu takaisin alkuperäiseen tilaansa. Porin kohdalla maa kohoaa noin seitsemän millimetriä vuodessa. SUOLA Suola oli tärkeä mauste, mutta sillä oli vielä tärkeämpi merkitys ruuan säilömisessä 1800-luvun lopulle saakka. Se oli pitkään tärkein tuontitavara. Vuonna 1773 hallitus määräsi Porin kaupungin varastoimaan 200 tynnyriä suolaa, jotta sitä riittäisi pula-ajan sattuessa. Porilaisia laivoja purjehti Välimeren ja Espanjanmeren satamiin hakemaan suolalasteja. Porista kasvoi 1800-luvulla vahva teollisuuskaupunki lähinnä sahojen ansiosta. Hinaaja Mars vetää puutavaraproomuja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Puunrungot uitettiin sahoille jokea pitkin. Sahalla niistä sahattiin lankkuja ja lautoja. Makasiini = varasto Pori 1840-luvulla. Etualalla karjaa laiduntamassa Kirjurinluodossa. Oikeassa reunassa vanha puinen kirkko. Uudessa raatihuoneessa on vielä alkuperäinen puinen torni. Joella olevien purjelaivojen ja veneiden seassa näkyy yksi höyryalus. Proomu = tasapohjainen kuljetusalus, jossa ei tavallisesti ole omaa voimanlähdettä vaan sitä liikutetaan hinaajalla vetämällä tai työntämällä 15

16 16

17 1. SATAKUNNAN MUSEO MUSEON YMPÄRISTÖ KAUPUNGIN ETELÄRAJA ENNEN VUOTTA Gallen-Kallelankatu RAATIHUONEENPUISTO ETELÄRANTA KATSAUS TEOLLISUUSLAITOKSIIN - Kirkkopuiston edessä oleva ranta KUNINKAANKARTANO / KIRKKO TORI KAUPPAHALLI VANHA POLIISIASEMA TOIVO

18 u PORVARISTONTIT Rosenlewin tontti Etelärantakatu 4 Kauppias W. Rosenlew rakennutti Antinkadun kulmassa sijaitsevan kaksikerroksisen talon vuonna Ensimmäisessä kerroksessa oli asuinhuoneita, makasiini eli varasto ja kassaholvi. Toisessa kerroksessa oli ainoastaan asuinhuoneita. Vuonna 1910 tontilla oli sekä autotalli että sikala! Mellinin siirtomaatavarakauppa, jossa myytiin mm. kahvia, kaakaota, hedelmiä sekä muuta kaukomaista tuotua tavaraa. Mellinin tontti Etelärantakatu 2 (Yrjönkadun kulmassa) Asuinrakennus valmistui jo vuonna 1837, ennen viimeistä kaupunkipaloa. Sen rakennutti kauppias ja raatimies Carl Gustaf Timgren. Rakennus vahingoittui palossa, mutta korjattiin vuonna 1853 jälleen asuinkelpoiseksi. Vuonna 1891 talo siirtyi kauppias Erik Mellinin omistukseen. Sisäkuva Niilo Mäkisen sekatavarakaupasta, jossa myyjä antoi asiakkaalle tarvittavat tavarat. Suomen ensimmäinen nykyaikainen kauppa, jossa tavarat haettiin itse hyllystä ostoskoreihin, perustettiin Poriin vuonna Raatimies = Kaupunginneuvoston jäsen Kelirikkoaika = sään aiheuttama kulkuväylien kulkukelvottomuus varsinkin keväisin ja syksyisin # MUISTIINPANOJA # TEHTÄVÄ Kuvan (yllä) keskellä näkyvä kolmikerroksinen talo on ns. Ahlströmin tontilla (Etelärantakatu 6). Verratkaa kuvan talon ympäristöä nykyisen talon kanssa. Mitä muutoksia on tapahtunut? 18

19 u CHARLOTTA / PORINSILTA Joen yli kuljettiin pitkään ainoastaan veneillä. Vuonna 1808 rakennettiin lautta, joka kulki jokirantojen väliä. Ensimmäinen joen ylittävä silta oli puinen ponttonisilta, joka nimettiin Charlotaksi, koska se avattiin liikenteelle Charlotan päivänä Talveksi silta nostettiin maihin ja joki ylitettiin jäitä pitkin ja kelirikkoaikana veneillä. Vuonna 1926 valmistui kiinteä Porinsilta. Sillan ylityksestä perittiin siltamaksu vuoteen 1945 asti. Siltavahdin keräämällä maksulla koottiin rahaa sillan kunnossapitoa varten. Liikenne joen pohjoispuolelle lisääntyi tehtaiden rakentamisen ja kaupungin laajenemisen myötä. Tavallinen kansa kulki yleensä kävellen, mutta tarvittaessa käytettiin hevos- tai jopa härkäkyytiä. Ensimmäiset automobiilit saapuivat Suomeen 1900-luvun alussa. Vain rikkaimmilla oli varaa autoihin. Kuvassa Porin ensimmäisiä autoja. Tämä Opel hankittiin ilmeisesti vuonna Tavallisin auto-onnettomuus oli tuolloin seuraavanlainen: Taas automobiili säikähdytti hevosen ja ukko putosi kärrynsä aisalta maahan loukaten itsensä niin, että viruu nyt Porin sairaalassa. Polkupyörät ilmestyivät Poriin 1890-luvulla. Ne olivat aluksi varakkaampien kulkuvälineitä. Kuvassa opettajia pyöräilemässä puista ponttonisilta Charlottaa pitkin. Kuvasta näkee myös hieman miten ihmiset pukeutuivat. Pyöräilevät herrasmiehet erottuvat joukosta. Taustalla näkyvillä naisilla on huivit päässä. Varakkaat naiset käyttivät hattuja. Taustalla liehuvat Venäjän liput, koska Suomi kuului Venäjän valtakuntaan

20 6. KATSAUS TEOLLISUUSLAITOKSIIN - Kirkkopuiston edessä oleva ranta 1800-luku. Lapset matkalla töistä kotiin u TULITIKKUTEHDAS Ruotsista Poriin muuttanut kauppias Hampus Julius Oldenburg ( ) perusti vuonna 1851 Porin Tulitikkutehtaan joen pohjoispuolelle, alueelle, johon myöhemmin perustettiin puuvillatehdas. Vuonna 1902 tulitikkutehdas siirtyi Vähäraumalle Tikkulaan. Kymmenen vuotta tulitikkutehtaan perustamisen jälkeen se tuotti suurimman osan Suomen tulitikuista. Työ oli paljolti käsityötä. Tehtaassa työskenteli paljon lapsia. Porin tulitikkutehdas toimi lähes 150 vuotta. Eletään vuotta vuotiaat Martta ja Jonne saapuvat töistä. Martta on töissä tulitikkutehtaalla ja Jonne sahalla. He olivat saaneet käydä koulua kokonaiset kuusi vuotta, mutta sen jälkeen he eivät voineet jatkaa, koska heidän oli mentävä töihin hankkimaan perheilleen rahaa. Molempien työpaikat sijaitsevat Isosannalla. Nyt heillä on jälleen 10-tuntinen työpäivä takana ja he kävelevät Charlottaa pitkin kirkolle päin. Joella näkyy proomuja puulastissa sekä pienempiä höyryaluksia. Soutuveneitä on kiinnitetty Charlottaan. Etelärannan kivikaupunki paistattelee ilta-auringossa. Kaduilla näkyy paljon työstä palaavia ihmisiä, jotka ovat matkalla kotiin syömään. u PUUVILLATEHDAS Tehdas käynnistyi vuonna Aluksi suurin osa työntekijöistä oli alle 18-vuotiaita tyttöjä. Porin Puuvilla työllisti 1930-luvun jälkipuoliskolla yli kaksi tuhatta työntekijää. Se oli Tampereen, Forssan ja Vaasan ohella yksi Suomen suurista puuvillatehtaista. u KAUPUNGIN LAIVAVARVI Nykyisen Linnansillan kohdalla Aittaluodossa sijaitsi kaupungin laivavarvi eli veistämö. Se perustettiin vuonna Tuolloin siellä työskenteli erityinen päällysmies ja noin 60 työmiestä luvun lopulla siellä veistettiin entistä suurempia purjealuksia, joilla purjehdittiin Välimeren satamiin saakka luvulla höyryalukset alkoivat pikkuhiljaa syrjäyttää purjelaivoja. Veistämöstä muistuttaa enää 5. kaupunginosan Varvinkatu, joka johtaa kohti rantaa entisen laivavarvin kohdalle. 20

21 # u PORIN KONEPAJA JA ROSENLEW Porin Konepajan perustivat ruukinomistaja K. J. Lönegren ja kauppias A. Björneberg vuonna Konepajalla valmistettiin vuodesta 1860 alkaen vaunuja Suomen Valtion rautateille. Vuonna 1870 tehdas paloi ja ajautui vararikkoon. Vuonna 1877 W. Rosenlew & Co hankki konepajan omistukseensa ja alkoi kehittää konepajasta telakkaa, jossa valmistettiin höyrylaivoja. Ensimmäiset tilaukset tulivat Venäjältä vuonna Vuonna 1903 rakennettiin uusi valimo, jonka valimosali oli tuolloin maan suurimpia. Vuonna 1907 tehtaassa työskenteli 556 työntekijää. Konepajalla valmistettiin myös rautatievaunuja ja dieselpolttomoottoreita. MUISTIINPANOJA # TEHTÄVÄT Mikä rakennus on kuvassa (yllä)? Verratkaa kuvaa nykyaikaan. Mitä on muuttunut? 21

22 7. KUNINKAANKARTANO / KIRKKO u KESKI-PORIN KIRKKO KUNINKAANKARTANO Kaupungin perustamisen yhteydessä, vuonna 1558, Juhana-herttua rakennutti uuteen kaupunkiinsa komean kuninkaankartanon nykyisen Keski-Porin kirkon kohdalle. Kuninkaankartanossa oli yli 40 rakennusta, joista osa oli siirretty Ulvilasta ja osa oli uusia. Päärakennuksessa oli vielä siihen aikaan harvinaiset ikkunalasit. Muissa ikkuna-aukoissa oli vasikannahasta tehdyt kalvot. Kuninkaankartano rappeutui jo 1600-luvulla ja tuhoutui lopullisesti 1690-luvun tulipalossa. Porin vanha puukirkko, joka sijaitsi suunnilleen nykyisen Satakunnan Museon kohdalla, paloi vuoden 1852 suuressa kaupunkipalossa. Palon jälkeen kirkko päätettiin rakentaa kaupungin toiseen laitaan. Uuden kirkon, nykyisen Keski-Porin kirkon, vihkiäisjuhla pidettiin uudenvuodenpäivänä vuonna Keski-Porin kirkko on tyyliltään uusgoottilainen. Kirkon kuorin ikkunoiden lasimaalaukset on tehnyt taiteilija Magnus Enckell. Hän valmisti lasimaalaukset Pariisissa, josta ne toimitettiin osina Poriin vuonna Martta katselee kirkkoa. Jonne kertoo, että kirkon torni valettiin raudasta Porin omalla konepajalla 25 vuotta sitten. Torni on koko kaupungin korkein huippu. Sen vuoksi sitä kautta vedettiin kaupungin puhelinlinjat joen yli. Jonne oli ollut isänsä kanssa katsomassa tätä tapahtumaa. 22

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Valehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012

Valehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Valehtelijoiden klubi Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Tehtävä Jakautukaa 3-4 hengen ryhmiin. Diasarjassa on kuusi kuvaa eri esineistä. Päätelkää tai arvatkaa: Mikä on esineen käyttötarkoitus?

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(6) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Kuva 1 Tässä vielä harjoiteltiin Viimeisiä veneitä Anne-Maija näyttää sanoja etupenkissä Itsenäisyyspäivänä olikin sunnuntai ja perinteinen

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Bangkok 2.-6.2.2015 Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Vajaan puolen kilometrin päässä hotellistamme oli venelaituri, jossa kaikki jokilaivat pysähtyivät. Olimme hokanneet, että klo 9.30 alkaen siitä lähtisi

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn opastustekstit Alleviivaa uudet

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Harmaan linnan ritarit Olipa kerran kolme ritaria ja niillä oli harmaa linna. Linna sijaitsi kukkulan päällä. Linnaan hyökättiin. Sinne hyökkäsi punaiset ritarit,

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puhelimelle sattuneita vahinkoja sekä rikkoutumisen riskitilanteita.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle! Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Postimäki. historiasta nykypäivään!

Postimäki. historiasta nykypäivään! Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat

Lisätiedot

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA. Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3.

TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA. Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3. TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3.2008 Olimme työssäoppimassa Prahassa, jota kutsutaan kaikkien kaupunkien

Lisätiedot

Puisto kuuluu kaikille

Puisto kuuluu kaikille 4 Neljäs oppitunti Rekvisiitta: Leikkiraha, Helsingin kaupungin yhteiset rahat -laatikko (kopiopohja 4) Valokuvia/digikuvia puistosta: penkki, roska-astia, keinu, isoin leikkiväline, puu, lamppu, vesi-aihe

Lisätiedot

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Ilkka Mäntyvaara Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Tämä esitys perustuu käyntiin Dubaissa marraskuussa 2014. Dubai on yksi Yhdistyneiden Arabiemiraattien seitsemästä emiraatista. Se sijaitsee Persian

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Jokaisen Oma Ympäristö

Jokaisen Oma Ympäristö 1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä 2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Malagankatu 3, Helsinki KOy Helsingin Jallukka Urbaania asumista meren äärellä Jätkäsaaren tunnelma muodostuu kivijalkaliikkeistä, pyöräily- ja kävelyreiteistä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Intendentti Jorma Leppäahon suorittama koekaivaus Huittisten pitäjän Sar:J.mun kylän Takkulnn kartanon pihapii=- rissä 6/8-8/8 1951.

Intendentti Jorma Leppäahon suorittama koekaivaus Huittisten pitäjän Sar:J.mun kylän Takkulnn kartanon pihapii=- rissä 6/8-8/8 1951. M Intendentti Jorma Leppäahon suorittama koekaivaus Huittisten pitäjän Sar:J.mun kylän Takkulnn kartanon pihapii=- rissä 6/8-8/8 1951. Huittisten pitäjän Sammunkylässä olevan '.2akkulan kartanon omistajan

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot