Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 AIKAMATKA KAUPUNKIIN SUUNNISTUS PORIN KAUPUNGIN HISTORIAAN

2 Kaupunkisuunnistuksessa tutustutaan Porin historiaan tarinoiden, esimerkkien ja valokuvien avulla. Oppainamme toimivat vuotiaat tavalliset porilaislapset. Heidän tarinansa johdattavat meidät läpi viiden eri vuosisadan.

3 SISÄLLYS 1. SATAKUNNAN MUSEO MUSEON YMPÄRISTÖ KAUPUNGIN ETELÄRAJA ENNEN VUOTTA Gallen-Kallelankatu RAATIHUONEENPUISTO ETELÄRANTA KARTTA KATSAUS TEOLLISUUSLAITOKSIIN - Kirkkopuiston edessä oleva ranta KUNINKAANKARTANO / KIRKKO TORI KAUPPAHALLI VANHA POLIISIASEMA TOIVO

4 1. SATAKUNNAN MUSEO JUHANA-HERTTUA: Me Juhana Jumalan armosta Suomen herttua jne. teemme tiettäväksi, että koska olemme myöntynyt ja hyväksi nähnyt, että Satakuntaan meren puolelle olisi pystytettävä vahva kauppakaupunki, emmekä Ulvilasta mitään linnoituspaikkaa löydä, niin olemme katsonut toisen paikan Porin luota, jonne kaiketi voi vahvan kauppakaupungin rakentaa jne. Sen vuoksi olemme suonut ja myöntänyt, niin kuin me nyt myös tällä avoimella kirjeellämme suomme ja myönnämme, kaikille niille, jotka tahtovat sinne muuttaa ja edellä mainitun Porin luona asua, vapaan kaupankäynnin Ruotsin kaupunginlain mukaisesti ja samoin kuin kaikki muut kauppiaat kaikissa muissa kauppakaupungeissa pyytää toimeentuloaan jne. Samoin suomme ja myönnämme jokaiselle, joka nyt heti muuttaa sinne Ulvilasta tai mistä hyvänsä he nyt tai tuonnempana tulevat, heidän muuttonsa vuoksi kirjeen antamisesta lukien kymmenen vuoden vapauden kaikista veroista ja maksuista, jotka heidän tulisi suorittaa, niin että he sillä aikaa kaikin tavoin vapaina ovat, ellei Ruotsin valtakunta joudu sodan tai muiden levottomuuksien vaivaamaksi. Sen vuoksi käskemme virkamiehiämme, vouteja ja kaikkia muita, jotka meidän puolestamme tekevät ja toimivat, etteivät he mitään haittaa tai vahinkoa tee edellä mainitun Porin porvareille, jotka Porin luona asua tahtovat, vaan kaikin tavoin heitä auttavat. Siten käy toteen, mikä meille on mieluista. Päiväys Ulvilan kartano 8. maaliskuuta vuonna jne u PORIN KAUPUNGIN SYNTYHISTORIA Kesällä 1556 nuori Vaasa-ruhtinas saapui seurueineen Ulvilan seudulle. Hän oli saanut isältään, Kustaa-kuninkaalta, nimityksen Suomen herttuaksi ja oli nyt hallitsijamatkalla ruhtinaskunnassaan. Vasta 18-vuotias herttua vaikuttui seudun erikoisesta luonnosta ja mahtavasta joesta vehreine suistoineen. Vuonna 1558 hän saapui jälleen Ulvilaan. Tällä kertaa hän oli päättänyt rakentaa uuden linnan ja kaupungin lähemmäs merta. Ulvila ei sopinut linnan rakennuspaikaksi, koska maasto oli liian tasaista. Joki oli myös madaltunut, niin ettei satamaan enää päässyt laivoilla. Sopiva paikka löytyi 10 kilometrin päästä, Pärnäisten harjulta. Maaliskuun 8. päivänä vuonna 1558 Juhana-herttua antoi määräyksen Porin kaupungin perustamiseksi. 4

5 Vuosi 1563, jolloin lapset näkevät herttuan kulkueen Eletään Luojan vuotta vuotiaat Maria ja Johannes asuvat Pärnäisten harjulla pienissä yhden huoneen savupirteissä. Heidän vanhempansa kuuluvat kaupungin suojeluksessa olevaan työväkeen. Isät olivat olleet rakentamassa kuninkaankartanoa. Ihmisiä kiirehtii joka suuntaan. Kauppiaat ja muut varakkaammat henkilöt ovat pukeutuneet parhaimpiinsa. Maria on ihmeissään. Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Myös Johannes saapuu katselemaan. Hän on kuullut kauppiaan pojalta, että itse herttua vierailee kartanossa. Siis sama herttua, joka perusti tämän kaupungin viisi kesää sitten. Kohta he näkevätkin arvokkaan joukon saapuvan. Ratsukulkueessa matkaavilla on kalliit puvut, joissa on poimutetut kaulukset ja leveät, täytetyt hihat. Samettitakit ovat ihonmyötäisiä ja kupeillaan heillä roikkuu kalliit, kulta- ja hopeakirjontaiset vyöt. Herttuan mukana on kuulemma hänen puolalainen puolisonsa Katariina Jagellonica. Taitaa joukossa olla muitakin ulkomaalaisia, koska Maria on kuulevinaan ruotsin lisäksi ihan omituisia kieliä. Olisikohan tuo hienoimmin pukeutunut itse herttua? Maria ja Johannes ihmettelevät kulkuetta hieman kauempaa, koska kaupungin arvokkaampi väki täyttää kadunvarret matalien rakennustensa edessä. Talot ovat suurimmalta osin maalaamattomia. Pari karannutta porsasta puikkelehtii ja kirkuu hevosten välissä. Jotkut yleisöstä näyttävät olevan tästä harmissaan, mutta Mariaa ja Johannesta naurattaa. Juhana-herttua aikoi rakentaa Poriin linnan, mutta sitä ei koskaan ehditty rakentaa, koska valtakunnassa syttyi sota. Talonpojat olivat kantaneet linnaa varten suuria määriä kiviä eri puolilta Satakuntaa. Osa mäelle kannetuista kivistä käytettiin talojen perustuksiin, osa jäi sinne lojumaan. Kuninkaankartanon vieressä olevaa mäkeä kutsuttiin silti Linnamäeksi. Linnasta muistuttaa vielä kaksi kadunnimeä: Isolinnankatu ja Vähälinnankatu. Herttua = aatelisarvo ja kuninkaallisten prinssien arvonimi u ELINKEINOT Kaupungin ainoat teollisuuslaitokset olivat 1500-luvun lopulla kruunun eli valtion tiilitarha ja laivaveistämö eli Porin laivavarvi. Käsityöläisammatit kehittyivät Porissa nopeasti luvulla Porissa työskenteli hakastentekijä, kultaseppä, lasimestari, maalari, muurari, nahkuri, nyörinpunoja, pellavakankuri, pelttari eli kupariseppä, puuastiantekijä, puuseppä, rakennusmestari, räätäli, satulaseppä, seppä, sorvari, suutari, tiilenlyöjä ja tynnyrintekijä. Varvi = laivaveistämö, tulee ruotsin sanasta skeppsvarv Vuonna 1674 kaupungissa ei ollut sille välttämätöntä muuraria, lukuun ottamatta erästä tuhrijaa (kluddare), joka oli ilmeisesti kädentaidoiltaan niin heikko, että häntä kiellettiin työkalujen menettämisen ja laillisten sakkojen uhalla harjoittamasta ammattiaan! 5

6 KAUPUNGIN ULKONÄKÖ ALKUAIKOINA Pori näytti luvuilla enemmänkin kylältä kuin kaupungilta. Siellä asui noin asukasta. Talot olivat puisia, matalia ja maalaamattomia. Rikkaimmatkin kaupunkilaiset elivät vaatimattomasti. Ensimmäiset kivitalot (eli tiilitalot) rakennettiin vasta 1700-luvulla. Porista tuli 1830-luvulla tärkeä merikaupunki. Porin vientituotteeksi tuli etenkin sahatavara, jonka kysyntä oli kasvanut Euroopassa. Kaupunkiin perustettiin sahoja, tulitikkutehdas, konepaja ja puuvillatehdas. Lisäksi Porissa oli muita pienempiä tehtaita. Teollisiin laitoksiin voidaan laskea myös kaupungin tuulimyllyt, joita oli vuoteen 1824 saakka kahdeksan. Niissä jauhettiin asiakkaiden viljaa. Teollisuuslaitoksissa työskentelivät sekä aikuiset että lapset. Vuoteen 1889 saakka kahdeksanvuotiaat lapset saattoivat tehdä jopa 13-tuntista päivää kuutena päivänä viikossa. Myöhemmin tuli voimaan määräys, jonka mukaan vuotiaat lapset saivat tehdä töitä 6,5 tuntia päivässä ja vuotiaat korkeintaan 12 tuntia eivätkä lapset saaneet tehdä yötöitä. Kuninkaankartanot = kruunun omistamia suuria maatiloja, jotka toimivat hallinnon keskuksina. Näihin kerättiin ympäröiviltä alueilta veroja. Kruunu = Ruotsin valtio Päre = Päreet olivat männystä valmistettuja ohuita, pitkähköjä puusäleitä, joita poltettiin valaisimena. Ne kiinnitettiin joko seinän rakoon tai erityiseen pärepihtiin. PORIN PALOT Pori paloi kaikkiaan yhdeksän kertaa vuosina Kaupungit paloivat usein, koska rakennukset olivat suurimmalta osin puisia. Lisäksi talot oli rakennettu hyvin lähelle toisiaan. Tulipalot saivat alkunsa usein ihmisten tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Uusia tulipaloja pyrittiin estämään turvallisemmilla asemakaavoilla (eli kaupungin rakentamissuunnitelmilla). Savupirtti. u ASUMINEN Kaupungin perustamisvaiheessa ja pitkään sen jälkeenkin tavallisen porilaisen asunto oli yksihuoneinen savupirtti eli asunto lämmitettiin uunilla, jossa ei ollut savupiippua. Savu pääsi ulos pienestä, lähellä katonrajaa olevasta aukosta eli räppänästä, mutta huoneessa oli silti aina savua. Vain varakkaimmissa taloissa oli oikeat ikkunat. Valaistuksena käytettiin päreitä. Huonekaluja oli vähän. Tavaroita säilytettiin arkuissa ja seinän vierellä oli pitkiä penkkejä, joilla myös nukuttiin. Varsinaisia tuoleja ei tuolloin vielä ollut. Pöytänä oli levy, joka asetettiin kahden irtojalan päälle. 6

7 # 1600-luvulla varakkaisiin koteihin saatettiin jo muurata savupiippuja, mutta tavallisten asukkaiden taloihin niitä tehtiin vasta 1700-luvulla. Köyhimmät asuivat savupirteissä vielä myöhemminkin. Savupiippujen yleistyttyä talojen sisustukseen alettiin kiinnittää huomiota luvulla talot saivat yhä useammin väriä pintaansa, tavallisimmin punamaalia eli punamultaa. Myös sisäseiniä alettiin maalata. Talojen pihapiirit olivat umpinaisia ja sisäänkäynti taloon sijaitsi pihan puolella luvulla matalissa, kapeissa puutaloissa huoneet olivat rivissä ja ne olivat koko rakennuksen levyisiä. Tavallisen porilaisen asunnossa oli 1-2 huonetta ja keittiö luvun lopulla uudet rakennukset olivat leveämpiä ja kaikin puolin suurempia luvun alussa tavallinen kaupunkipuutalokin sai pintaansa jo öljymaalin. Rahvas = työväki, maalaiskansa Herrasväki = varakkaammat ja korkeassa asemassa olevat henkilöt, joiden ei tarvinnut tehdä raskasta työtä Porvari = henkilö, joka on saanut oikeuden harjoittaa kauppaa tai käsityöammattia kaupungissa. Myöhemmin yksi neljästä säädystä. Säätyjä olivat aatelisto, papisto, porvarit ja talonpojat. u RUOKAILU Tavallinen porilainen söi 1500-ja 1600-luvuilla leipää ja joi olutta. Kala oli hyvää lisuketta. Lisäksi syötiin muun muassa kaalia, herneitä ja nauriita, mutta peruna yleistyi vasta 1820-luvulla. Tavallinen kansa söi kaupungeissa lihaa erittäin harvoin, koska se oli kallista. Punaisia kasvoja ja isoa vatsaa pidettiin hyvän terveyden merkkinä. Rahvas oli tottunut yksinkertaiseen ruokaan, kun taas herrasväki suosi makuja ja värejä. Kuitenkin tavallinen kansakin maustoi ruokiaan. Ylivoimaisesti yleisin mauste, ja samalla tietenkin tärkein säilöntäaine, oli suola ja siitä saatettiin pula-aikoina maksaa kiskurihintoja. Lisäksi saatettiin käyttää muun muassa katajanmarjaa, mäkimeiramia, lutukkaa, siankärsämöä, kuminaa ja pietaryrttiä. Herrasväki halveksi rahvaan mausteita. MUISTIINPANOJA TEHTÄVÄT # Miksi kaupunki perustettiin juuri tälle paikalle? Mikä on Porin ruotsinkielinen nimi? Mistä suomenkielinen nimi Pori on syntynyt? 7

8 2. MUSEON YMPÄRISTÖ Syksyllä 1673 Eletään vuotta vuotias Johannes on matkalla kalaan. Hän kävelee kirkon ohi ja vilkaisee jalkapuihin. Tällä kertaa ne ovat tyhjät. Eilen niissä oli vielä istunut Pustarin ukko, joka on kova kiroilemaan. Taitaa ukko tehdä töitä usein pyhäpäivinäkin! Kaupungin hautausmaa ei vaikuta mukavalta paikalta näin aamuhämärissä. Normaalisti isä on mukana kalassa, mutta nyt hän on jälleen merillä. Kestää vielä monta viikkoa tai jopa kuukausia ennen kuin isä on taas kotona. Johannes toimii sillä välin perheen päänä. Yöllä on satanut ja kaupungin kapeat kadut ovat yhtä velliä. Johannes joutuu loikkimaan etsiessään kiinteää kohtaa jalkojensa alle. Matalat ja harmaat talot näyttävät miltei mustilta. Onneksi kohta tulee talvi. Lumi valaisee edes vähän. Johannesta puistattaa, koska joelta nouseva usva tekee ilman entistä koleammaksi. Johannes oli lähtenyt kotoaan jo kukonlaulun aikaan, koska äiti ja sisarukset tarvitsevat kalaa leivän lisukkeeksi. He asuvat kaupungin etelälaidalla, miltei kiinni tulliaidassa. Sillä alueella asuu kaupungin työväestöä sekä merimiehiä. Yhtä aikaisin oli liikkeellä myös naapurissa asuva Marja. Hän oli tullut Johannesta vastaan palava päre käsissään ja kertonut, että oli käynyt toisessa naapurissa lainaamassa tulta. Marja oli edellisenä iltana peitellyt hiilloksen huolimattomasti. Sen vuoksi hiillos oli yön aikana sammunut ja siitäkös äiti oli suuttuneet. Tulen lainaaminen on ankarasti kiellettyä, joten Marja oli kiirehtinyt nopeasti takaisin kotiin. Jalkapuut = kahden päällekkäisen hirren muodostama laite, jonka reikiin rangaistava kytkettiin jalastaan 8

9 TULLIAITA Porin ympärille rakennettiin korkea puinen tulliaita vuosina Kaupunkiin ei päässyt kuin tarkoin vartioiduista porteista, joissa perittiin tullimaksu. Tuohon aikaan kaupunkeihin ei päästy muutenkaan milloin tahansa. Talvisin tulliaitaa jatkettiin myös joen jäälle, jotta kukaan ei olisi livahtanut sitä kautta kaupunkiin. Porin tulliaitaa reunusti myös vallihauta. Tulliaita tuhoutui vuoden 1801 palossa. Kaupungin vanha hautausmaa sijaitsi nykyisen museon paikkeilla. Vuonna 1911 alueella tehtiin arkeologisia kaivauksia. u KIRKKO KKirkko ja hautausmaa sijaitsivat tavallisesti kaupungin laidalla. Porissa ne olivat kaupungin länsilaidalla, nykyisen Satakunnan Museon paikkeilla. Hirrestä veistetyssä kirkossa oli 1600-luvulla punaiseksi maalatut seinät ja tervattu paanukatto. Vuoden 1698 suurpalossa tuhoutuneen vanhan kirkon tilalle rakennettiin pian uusi kirkko, jossa myös oli tervattu paanukatto ja punamullalla sivellyt, lautavuoratut seinät. Kirkko oli jo huonossa kunnossa, kun se tuhoutui Porin viimeisessä suurpalossa toukokuussa u KOULU Porissa on ollut koulu kaupungin perustamisesta lähtien luvun lopulla koulu sijaitsi nykyisen oluttehtaan portin kohdalla Valtakadulla. Vain harvat kävivät koulua, sillä se oli kallista ja lapsia tarvittiin tuomaan rahaa perheilleen. Porin koulu oli alkuaikoina alkeiskoulu, mutta 1640-luvulla sen korvasi korkeampi triviaalikoulu. Kaikki luokat istuivat samassa salissa, josta kuului varmasti kova mumina, koska tuolloin luettiin vielä ääneen. Opetuskielenä oli ruotsi. KOULUPÄIVÄ Triviaalikoulussa koulupäivä oli seuraavanlainen: oppilaiden piti kokoontua jo aamuviideltä. Koulun kello soi kuudelta ja päivä aloitettiin aamurukouksella. Sen jälkeen luettiin kello kahdeksaan, jolloin seurasi tunnin tauko. Yhdeksästä kymmeneen kaikilla luokilla oli uskontoa. Tämän jälkeen pidettiin kahden tunnin tauko kello kahteentoista asti, jolloin oli lauluharjoituksen vuoro. Kello oli kirjoitusharjoituksia ja käännettiin ruotsista latinaksi ja päinvastoin. Tämän jälkeen oli taas tunnin tauko. Viimeiset kaksi tuntia oli kielioppia ja lukemista. Koulupäivä päättyi kello 17. Taukojen aikana oppilailla oli mahdollisuus käydä kotona syömässä, ansaitsemassa rahaa tai tehdä läksyjä. 9

10 TULEN LAINAAMINEN Tulen sytyttäminen oli ennen työlästä, sillä tulitikkuja ei ollut. Tulisijan hiillosta pyrittiin pitämään yllä, jotta se olisi helppo sytyttää uudelleen lisäämällä ainoastaan puita. Mikäli hiillos pääsi sammumaan, oli tapana lähettää joku naapuriin lainaamaan tulta, vaikka se olikin kiellettyä tulipalovaaran vuoksi. # Tytöt saivat käydä koulua vasta 1800-luvulla, jolloin perustettiin tyttökouluja. Vielä 1900-luvun alussa monet vanhemmat pitivät lastensa koulunkäyntiä täysin turhana. He pelkäsivät, että lapsi alkaa vieroksua työtä. u HOSPITAALI Hospitaalit olivat kirkon perustamia sairaiden ja köyhien hoitolaitoksia. Ne olivat käytännössä eräänlaisia eristyslaitoksia, joihin vaikeasti ja tartuttavasti sairaat, vaivaiset ja mielisairaat teljettiin. Hospitaali sijaitsi aluksi Karjarannassa, mutta 1600-luvun lopulla nykyisen oluttehtaan piha-alueella. Lääkintäpalveluja käyttivät vielä luvun alussa vain varakkaammat. Tavallinen rahvas turvautui kansanomaiseen lääkintään. Taudin syynä nähtiin usein yliluonnollinen maailma: vainajat ja haltijat. Uskottiin, että myös pahaa tarkoittavat ihmiset saattoivat lähettää tauteja. Taudit ymmärrettiin eläviksi olennoiksi, joilla oli veljiä ja sisaria. MUISTIINPANOJA # TEHTÄVÄ Miksi jalkapuuhun jouduttiin? 10

11 3. KAUPUNGIN ETELÄRAJA ENNEN VUOTTA Gallen-Kallelankatu Kaupungin eteläraja kulki ennen vuotta 1801 nykyisen Gallen-Kallelankadun kohdalla ja tulliaita sijaitsi raatihuoneen suunnasta katsottuna kadun toisella puolella. Kadun kohdalla oli 1600-luvulla tontteja ja 1700-luvulla pelto. Vuoden 1801 palossa myös tulliaita tuhoutui ja kaupunkia laajennettiin nykyiseen Länsi- ja Itäpuistoon saakka. Elokuu 1764 Pakari = leivintupa, tulee ruotsin sanasta bagare (leipuri) On vuosi Maria ja Johan asuvat perheineen etelälaidalla Gröna gången -kadulla. Molempien isät ovat töissä kaupungin laivavarvilla. Marian kotiin on juuri muurattu savupiippu! Kuinka ihmeelliseltä se tuntuukaan, että koti ei ole enää täynnä savua. Johanin perheellä ei ole varaa savupiippuun, mutta talo sai punamaalin pintaansa viime vuonna. Naapurustossa on joissain taloissa oikein leivinuunitkin, mutta Marian ja Johanin äidit paistavat leipänsä läheisessä pakarituvassa. Maria ja Johan olivat olleet keräämässä kaalia pieniltä kaalimailta, jotka perheet ovat vuokranneet kaupungilta. Nyt he kiirehtivät rantaan. Satamaan on kuulemma saapunut laivoja. Siellä on niin paljon nähtävää, että he livistävät hetkeksi askareidensa äärestä. # TEHTÄVÄ Kuinka monta askelta on kaupungin vanhalta etelärajalta raatihuoneelle? 11

12 4. RAATIHUONEENPUISTO Raatihuoneen tori ja puinen raatihuone ennen vuoden 1801 paloa (yläkuva). Raatihuoneen tori ja nykyinen raatihuone ennen vuoden 1852 paloa (oikealla). u TORI / RAATIHUONEENPUISTO Vuoden 1640 tulipalon jälkeen Porin silloiseen keskipisteeseen, nykyisen Raatihuoneenpuiston kohdalle, rakennettiin umpikulmainen keskustori, jota alettiin kutsua Suurtoriksi. Kuningas oli hieman aikaisemmin antanut määräyksen, jonka mukaan kaupankäyntiä sai harjoittaa ainoastaan toreilla. Torin varrella asuivat kauppiaat ja muut tärkeät kaupunkilaiset luvulla kaupankäynti alkoi siirtyä kauppiaiden talojen yhteydessä olleisiin kauppapuoteihin. Torista tehtiin puisto 1800-luvun lopulla, kun torikauppa siirtyi nykyiselle kauppatorille. u RAATIHUONE Raati = kaupunginneuvosto Suomen kaupungeissa oli monia julkisia rakennuksia. Tärkein oli tornillinen, yleensä puinen raatihuone, joka sijaitsi päätorin äärellä ja oli samalla kaupungin symboli. Porin 12

13 raatihuone sijaitsi hallitsevalla paikalla Pärnäisten harjun päällä ja oli jo 1600-luvulla kaksikerroksinen. Rakennuksen alakerrassa sijaitsi kaupunginvankila. Porin ensimmäinen raatihuone sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinenkin ja 1700-lukujen raatihuoneet olivat hieman alempana torilla (karhupatsaan kohdalla) luvulla puinen raatihuone oli punainen ja siinä oli keltaiset ikkunapielet. Nykyinen (eli kuudes), tiilestä rakennettu raatihuone valmistui vuonna Sen suunnitteli arkkitehti Carl Ludwig Engel. Raatihuoneen puinen torni tuhoutui vuoden 1852 palossa ja uusi, nykyinen torni rakennettiin 1890-luvulla. u JUNNELIUKSEN PALATSI / KAUPUNGINTALO Porin nykyinen kaupungintalo on valmistunut vuonna Sen on suunnitellut arkkitehti August Krook venetsialaisen palatsin mallin mukaan. Talon rakennuttivat Robert Junnelius ja Rosenlewin kauppahuone asuintaloksi suvuilleen. Kellarikerroksessa oli Junneliuksen pankin konttori. Vuonna 1918 talon omisti maisteri Erik Rosenlew. Junneliuksen palatsi ehti toimia osittain sotilaskäytössä ja sairaanhoitajaopistona ennen kuin kaupunki osti rakennuksen vuonna Tämän jälkeen se muutettiin kaupungintaloksi. Torikauppaa silloisella Nikolaintorilla luvulla. u TEATTERI Porin teatteritalo valmistui vuonna Avajaisjuhlissa porilaiset amatöörinäyttelijät esittivät täydelle katsomolle suomeksi huvinäytelmän Kevään oikkuja ja ruotsiksi Topeliuksen Ett skärgårdsäfventyr ( Seikkailu saaristossa ). Teatterin kohdalla oli aikaisemmin ollut puinen, kaksikerroksinen Rosenlewin talo, jonka leivinuunista sai alkunsa Porin viimeinen palo vuonna # MUISTIINPANOJA TEHTÄVÄT # Ketkä asuivat Suurtorin ympärillä? Katso sivun yläreunassa olevaa kuvaa. Mitä eroja huomaat verratessasi sitä nykyiseen raatihuoneeseen? Kaupungintalo on rakennettu matkien venetsialaisia taloja. Miksi talon seinässä on metallilenkkejä? Kuinka mones nykyinen Porin raatihuone on? Nykyään Porin satama sijaitsee Mäntyluodossa. Sitä ennen satama oli Reposaaressa ja Kivinissä. Missä kaupungin satama oli sitä ennen? 13

14 5. ETELÄRANTA 1700-luku. Maria ja Johan saapuvat rantaan Eteläranta 1860-luvulla. Kokemäenjoesta nousi aikoinaan myös tämänlaisia hirviöitä. Kuvan otus pyydystettiin nuotalla lähellä kaupunkia vuonna Se painoi 152 kg ja oli 2,65 m pitkä! Mikä kala kuvassa on? Maria ja Johan kiiruhtavat Suurtorin läpi ja punainen raatihuone jää taakse. He saapuvat Stora Rådhusgatanille eli Isolle Raatihuoneenkadulle (suunnilleen nykyiselle Teatterikadulle). He rientävät mäkeä alas satamaan. Edessä näkyy kivinen Tullilaituri. Vasemmalla ja oikealla näkyy satoja erilaisia pieniä varastoja ja rantaaittoja. Itse asiassa jokea ei kunnolla erota näiden rakennusten takaa. He kääntyvät oikealle ja lähtevät kulkemaan Rantakatua (Etelärantakatu) kohti kuninkaankartanon raunioita. Kadulla käy kova vilske. Kantajia näkyy joka puolella purkamassa tavaraa laitureille. Viininlaskija myhäilee puodissaan, koska kauppa käy hyvin. Viininlaskijan kanssa hymyilevät kilpaa suurkauppiaat hienoissa asuissaan ja hatuissaan. He ovat onnellisia kauppatavaroidensa ja laivojensa perillepääsystä vaarallisilta meriltä. Iloisia parrakkaita merimiehiä kävelee vastaan. Pitkä matka on vihdoin ohi! Maria ja Johan pohtivat, että kuinkahan pitkällä merimiehet ovat käyneet. He kävelevät Linnanlaiturin ohi ja katselevat vielä hetken sataman vilskettä. Sitten onkin aika palata takaisin töiden pariin. Kaupungin laivavarvilta kuuluu kova pauke, kun uusia aluksia valmistetaan. 14

15 u JOKI Kokemäenjokea on käytetty kulkemiseen kivikaudelta asti. Jokea pitkin on yritetty etsiä uusia metsästysmaita ja myöhemmin sitä on käytetty kaupankäyntiin. Joella on ollut erittäin tärkeä merkitys Ulvilalle ja Porille, koska alun perin kaupungit sijaitsivat meren rannalla ja ne olivat tärkeitä satamakaupunkeja. Kalastus on ollut tärkeä elinkeino. Joesta kalastettiin keväisin lohta ja syyskesällä siikaa ja merestä silakkaa. u MAKASIINIT Pakkahuone (Porin Taidemuseo) Uusrenessanssityylinen pakkahuone on rakennettu tullilaitoksen käyttöön. Sen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Carl Johan von Heideken. Poriin tuodut tavarat punnittiin ja tullattiin tässä rakennuksessa. Vuosina rakennus muutettiin taidemuseoksi. Rantamakasiini (Cafe Jazz) Koristeellinen uusrenessanssityylinen rakennus valmistui vuonna Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström. Se toimi aluksi höyrylaivasataman tavarasuojana. Rakennuksessa oli huone rantavartijalle. Rantamakasiini toimi varastokäytössä vuoteen 1985 saakka, jolloin siihen avattiin Cafe Jazz -ravintola. MAANKOHOAMINEN Jääkaudella, tuhansia vuosia sitten, suunnattomat jäämassat painoivat maan kuorta alaspäin. Jääkauden jälkeen maankuori palautuu takaisin alkuperäiseen tilaansa. Porin kohdalla maa kohoaa noin seitsemän millimetriä vuodessa. SUOLA Suola oli tärkeä mauste, mutta sillä oli vielä tärkeämpi merkitys ruuan säilömisessä 1800-luvun lopulle saakka. Se oli pitkään tärkein tuontitavara. Vuonna 1773 hallitus määräsi Porin kaupungin varastoimaan 200 tynnyriä suolaa, jotta sitä riittäisi pula-ajan sattuessa. Porilaisia laivoja purjehti Välimeren ja Espanjanmeren satamiin hakemaan suolalasteja. Porista kasvoi 1800-luvulla vahva teollisuuskaupunki lähinnä sahojen ansiosta. Hinaaja Mars vetää puutavaraproomuja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Puunrungot uitettiin sahoille jokea pitkin. Sahalla niistä sahattiin lankkuja ja lautoja. Makasiini = varasto Pori 1840-luvulla. Etualalla karjaa laiduntamassa Kirjurinluodossa. Oikeassa reunassa vanha puinen kirkko. Uudessa raatihuoneessa on vielä alkuperäinen puinen torni. Joella olevien purjelaivojen ja veneiden seassa näkyy yksi höyryalus. Proomu = tasapohjainen kuljetusalus, jossa ei tavallisesti ole omaa voimanlähdettä vaan sitä liikutetaan hinaajalla vetämällä tai työntämällä 15

16 16

17 1. SATAKUNNAN MUSEO MUSEON YMPÄRISTÖ KAUPUNGIN ETELÄRAJA ENNEN VUOTTA Gallen-Kallelankatu RAATIHUONEENPUISTO ETELÄRANTA KATSAUS TEOLLISUUSLAITOKSIIN - Kirkkopuiston edessä oleva ranta KUNINKAANKARTANO / KIRKKO TORI KAUPPAHALLI VANHA POLIISIASEMA TOIVO

18 u PORVARISTONTIT Rosenlewin tontti Etelärantakatu 4 Kauppias W. Rosenlew rakennutti Antinkadun kulmassa sijaitsevan kaksikerroksisen talon vuonna Ensimmäisessä kerroksessa oli asuinhuoneita, makasiini eli varasto ja kassaholvi. Toisessa kerroksessa oli ainoastaan asuinhuoneita. Vuonna 1910 tontilla oli sekä autotalli että sikala! Mellinin siirtomaatavarakauppa, jossa myytiin mm. kahvia, kaakaota, hedelmiä sekä muuta kaukomaista tuotua tavaraa. Mellinin tontti Etelärantakatu 2 (Yrjönkadun kulmassa) Asuinrakennus valmistui jo vuonna 1837, ennen viimeistä kaupunkipaloa. Sen rakennutti kauppias ja raatimies Carl Gustaf Timgren. Rakennus vahingoittui palossa, mutta korjattiin vuonna 1853 jälleen asuinkelpoiseksi. Vuonna 1891 talo siirtyi kauppias Erik Mellinin omistukseen. Sisäkuva Niilo Mäkisen sekatavarakaupasta, jossa myyjä antoi asiakkaalle tarvittavat tavarat. Suomen ensimmäinen nykyaikainen kauppa, jossa tavarat haettiin itse hyllystä ostoskoreihin, perustettiin Poriin vuonna Raatimies = Kaupunginneuvoston jäsen Kelirikkoaika = sään aiheuttama kulkuväylien kulkukelvottomuus varsinkin keväisin ja syksyisin # MUISTIINPANOJA # TEHTÄVÄ Kuvan (yllä) keskellä näkyvä kolmikerroksinen talo on ns. Ahlströmin tontilla (Etelärantakatu 6). Verratkaa kuvan talon ympäristöä nykyisen talon kanssa. Mitä muutoksia on tapahtunut? 18

19 u CHARLOTTA / PORINSILTA Joen yli kuljettiin pitkään ainoastaan veneillä. Vuonna 1808 rakennettiin lautta, joka kulki jokirantojen väliä. Ensimmäinen joen ylittävä silta oli puinen ponttonisilta, joka nimettiin Charlotaksi, koska se avattiin liikenteelle Charlotan päivänä Talveksi silta nostettiin maihin ja joki ylitettiin jäitä pitkin ja kelirikkoaikana veneillä. Vuonna 1926 valmistui kiinteä Porinsilta. Sillan ylityksestä perittiin siltamaksu vuoteen 1945 asti. Siltavahdin keräämällä maksulla koottiin rahaa sillan kunnossapitoa varten. Liikenne joen pohjoispuolelle lisääntyi tehtaiden rakentamisen ja kaupungin laajenemisen myötä. Tavallinen kansa kulki yleensä kävellen, mutta tarvittaessa käytettiin hevos- tai jopa härkäkyytiä. Ensimmäiset automobiilit saapuivat Suomeen 1900-luvun alussa. Vain rikkaimmilla oli varaa autoihin. Kuvassa Porin ensimmäisiä autoja. Tämä Opel hankittiin ilmeisesti vuonna Tavallisin auto-onnettomuus oli tuolloin seuraavanlainen: Taas automobiili säikähdytti hevosen ja ukko putosi kärrynsä aisalta maahan loukaten itsensä niin, että viruu nyt Porin sairaalassa. Polkupyörät ilmestyivät Poriin 1890-luvulla. Ne olivat aluksi varakkaampien kulkuvälineitä. Kuvassa opettajia pyöräilemässä puista ponttonisilta Charlottaa pitkin. Kuvasta näkee myös hieman miten ihmiset pukeutuivat. Pyöräilevät herrasmiehet erottuvat joukosta. Taustalla näkyvillä naisilla on huivit päässä. Varakkaat naiset käyttivät hattuja. Taustalla liehuvat Venäjän liput, koska Suomi kuului Venäjän valtakuntaan

20 6. KATSAUS TEOLLISUUSLAITOKSIIN - Kirkkopuiston edessä oleva ranta 1800-luku. Lapset matkalla töistä kotiin u TULITIKKUTEHDAS Ruotsista Poriin muuttanut kauppias Hampus Julius Oldenburg ( ) perusti vuonna 1851 Porin Tulitikkutehtaan joen pohjoispuolelle, alueelle, johon myöhemmin perustettiin puuvillatehdas. Vuonna 1902 tulitikkutehdas siirtyi Vähäraumalle Tikkulaan. Kymmenen vuotta tulitikkutehtaan perustamisen jälkeen se tuotti suurimman osan Suomen tulitikuista. Työ oli paljolti käsityötä. Tehtaassa työskenteli paljon lapsia. Porin tulitikkutehdas toimi lähes 150 vuotta. Eletään vuotta vuotiaat Martta ja Jonne saapuvat töistä. Martta on töissä tulitikkutehtaalla ja Jonne sahalla. He olivat saaneet käydä koulua kokonaiset kuusi vuotta, mutta sen jälkeen he eivät voineet jatkaa, koska heidän oli mentävä töihin hankkimaan perheilleen rahaa. Molempien työpaikat sijaitsevat Isosannalla. Nyt heillä on jälleen 10-tuntinen työpäivä takana ja he kävelevät Charlottaa pitkin kirkolle päin. Joella näkyy proomuja puulastissa sekä pienempiä höyryaluksia. Soutuveneitä on kiinnitetty Charlottaan. Etelärannan kivikaupunki paistattelee ilta-auringossa. Kaduilla näkyy paljon työstä palaavia ihmisiä, jotka ovat matkalla kotiin syömään. u PUUVILLATEHDAS Tehdas käynnistyi vuonna Aluksi suurin osa työntekijöistä oli alle 18-vuotiaita tyttöjä. Porin Puuvilla työllisti 1930-luvun jälkipuoliskolla yli kaksi tuhatta työntekijää. Se oli Tampereen, Forssan ja Vaasan ohella yksi Suomen suurista puuvillatehtaista. u KAUPUNGIN LAIVAVARVI Nykyisen Linnansillan kohdalla Aittaluodossa sijaitsi kaupungin laivavarvi eli veistämö. Se perustettiin vuonna Tuolloin siellä työskenteli erityinen päällysmies ja noin 60 työmiestä luvun lopulla siellä veistettiin entistä suurempia purjealuksia, joilla purjehdittiin Välimeren satamiin saakka luvulla höyryalukset alkoivat pikkuhiljaa syrjäyttää purjelaivoja. Veistämöstä muistuttaa enää 5. kaupunginosan Varvinkatu, joka johtaa kohti rantaa entisen laivavarvin kohdalle. 20

21 # u PORIN KONEPAJA JA ROSENLEW Porin Konepajan perustivat ruukinomistaja K. J. Lönegren ja kauppias A. Björneberg vuonna Konepajalla valmistettiin vuodesta 1860 alkaen vaunuja Suomen Valtion rautateille. Vuonna 1870 tehdas paloi ja ajautui vararikkoon. Vuonna 1877 W. Rosenlew & Co hankki konepajan omistukseensa ja alkoi kehittää konepajasta telakkaa, jossa valmistettiin höyrylaivoja. Ensimmäiset tilaukset tulivat Venäjältä vuonna Vuonna 1903 rakennettiin uusi valimo, jonka valimosali oli tuolloin maan suurimpia. Vuonna 1907 tehtaassa työskenteli 556 työntekijää. Konepajalla valmistettiin myös rautatievaunuja ja dieselpolttomoottoreita. MUISTIINPANOJA # TEHTÄVÄT Mikä rakennus on kuvassa (yllä)? Verratkaa kuvaa nykyaikaan. Mitä on muuttunut? 21

22 7. KUNINKAANKARTANO / KIRKKO u KESKI-PORIN KIRKKO KUNINKAANKARTANO Kaupungin perustamisen yhteydessä, vuonna 1558, Juhana-herttua rakennutti uuteen kaupunkiinsa komean kuninkaankartanon nykyisen Keski-Porin kirkon kohdalle. Kuninkaankartanossa oli yli 40 rakennusta, joista osa oli siirretty Ulvilasta ja osa oli uusia. Päärakennuksessa oli vielä siihen aikaan harvinaiset ikkunalasit. Muissa ikkuna-aukoissa oli vasikannahasta tehdyt kalvot. Kuninkaankartano rappeutui jo 1600-luvulla ja tuhoutui lopullisesti 1690-luvun tulipalossa. Porin vanha puukirkko, joka sijaitsi suunnilleen nykyisen Satakunnan Museon kohdalla, paloi vuoden 1852 suuressa kaupunkipalossa. Palon jälkeen kirkko päätettiin rakentaa kaupungin toiseen laitaan. Uuden kirkon, nykyisen Keski-Porin kirkon, vihkiäisjuhla pidettiin uudenvuodenpäivänä vuonna Keski-Porin kirkko on tyyliltään uusgoottilainen. Kirkon kuorin ikkunoiden lasimaalaukset on tehnyt taiteilija Magnus Enckell. Hän valmisti lasimaalaukset Pariisissa, josta ne toimitettiin osina Poriin vuonna Martta katselee kirkkoa. Jonne kertoo, että kirkon torni valettiin raudasta Porin omalla konepajalla 25 vuotta sitten. Torni on koko kaupungin korkein huippu. Sen vuoksi sitä kautta vedettiin kaupungin puhelinlinjat joen yli. Jonne oli ollut isänsä kanssa katsomassa tätä tapahtumaa. 22

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Arkipäivän elämää. Kuvia vuosikymmenten takaa

Papuri.papunet.net. Arkipäivän elämää. Kuvia vuosikymmenten takaa Papuri.papunet.net Arkipäivän elämää Kuvia vuosikymmenten takaa Perunoitten istuttaminen oli yksi kevään töistä. Valmiiksi idätetyt perunat piti laittaa kyntövakoon tasaisin välimatkoin. Kuvassa istutusta

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Aboa Vetus&Novasta Vanhalle Suurtorille

Aboa Vetus&Novasta Vanhalle Suurtorille Aboa Vetus&Novasta Vanhalle Suurtorille (OSA 1) Hei ja lämpimästi tervetuloa Turkuun! Teemme kohta pienen kävelykierroksen Turun vanhassa keskustassa. Ilmakin tuntuu suosivan meitä! Aurinko lämmittää mukavasti

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

turun museokeskuksen vuokrattavat tilat

turun museokeskuksen vuokrattavat tilat turun museokeskuksen vuokrattavat tilat Turun museokeskuksesta löytyvät vuokrattavat tilat ovat ihanteellisia paikkoja juhlien, tapahtumien ja kokouksien järjestämiselle. Kun haluat tarkemmin tutustua

Lisätiedot

Vanhalta Suurtorilta Tuomiokirkolle

Vanhalta Suurtorilta Tuomiokirkolle Vanhalta Suurtorilta Tuomiokirkolle (OSA 2) Hei, hauska nähdä! Nyt olemme Vanhalla Suurtorilla. Tämä oli vuosisatojen ajan Turun kaupungin, ja jopa ehkä koko Suomen tärkein kauppapaikka. Kaikki tavara,

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Valehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012

Valehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Valehtelijoiden klubi Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Tehtävä Jakautukaa 3-4 hengen ryhmiin. Diasarjassa on kuusi kuvaa eri esineistä. Päätelkää tai arvatkaa: Mikä on esineen käyttötarkoitus?

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa. MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on monta taloa. Keskustassa on viisi koulua. Huoneessa on monta hyllyä.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö olisi

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 1. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 1. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Hölmöläistarinoita.............................. 5 Tyttö kotimiehenä (kansansatua mukaellen)........ 5 Rahakaapin oven vartiointi (kansansatua

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

Tiedote julkaistavissa 10.10.2014 klo 12. Aleksis Kiven nimikkoleivos -kilpailu on ratkennut.

Tiedote julkaistavissa 10.10.2014 klo 12. Aleksis Kiven nimikkoleivos -kilpailu on ratkennut. Tiedote julkaistavissa 10.10.2014 klo 12 Aleksis Kiven nimikkoleivos -kilpailu on ratkennut. Uudenmaan Martat ry on tänä vuonna 85-vuotisjuhlaansa viettävä Suomen suurin marttapiiri, jonka tehtävänä on

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Arviointikysely vanhemmille, kevät 2011

Arviointikysely vanhemmille, kevät 2011 Arviointikysely vanhemmille, kevät 2011 Kiitokset vanhemmille, jotka jaksoitte vastata kyselyymme! Peräti 72 % perheistä palautti lomakkeen. Opetusvälineitä kehuttiin ja myös tiloja pidettiin asianmukaisina,

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 3

Agricolan Monenlaista luettavaa 3 Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri Kesällä maa-lais-hii-ri asui suuressa vehnäpellossa. Kun ilmat viilenivät, se muutti sisälle taloon. Tuvan lattialta se löysi ihmisiltä pudonneita herk-ku-pa-lo-ja. Se

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Harmaan linnan ritarit Olipa kerran kolme ritaria ja niillä oli harmaa linna. Linna sijaitsi kukkulan päällä. Linnaan hyökättiin. Sinne hyökkäsi punaiset ritarit,

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Postimäki. historiasta nykypäivään!

Postimäki. historiasta nykypäivään! Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

AIKAMATKA KAUPUNKIIN SUUNNISTUS PORIN KAUPUNGIN HISTORIAAN OPETTAJAN MATERIAALI

AIKAMATKA KAUPUNKIIN SUUNNISTUS PORIN KAUPUNGIN HISTORIAAN OPETTAJAN MATERIAALI AIKAMATKA KAUPUNKIIN SUUNNISTUS PORIN KAUPUNGIN HISTORIAAN OPETTAJAN MATERIAALI JOHDANTO 3 1. KOKEMÄENJOEN MERKITYS PORILLE 4 2. KAUPUNGIN SYNTYHISTORIA 6 3. PORI 1500-1700-LUVUILLA 7 Varhainen asutus

Lisätiedot

Robertin tarina - opettajan materiaali

Robertin tarina - opettajan materiaali Robertin tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalin joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot