X-TYÖNPUISTO, IX-956-1, VESIALUETTA Historialliset tekijät päällekkäin eri kartoista koonnut Jouko Seppänen

Transkriptio

1 X-TYÖNPUISTO, IX-956-1, VESIALUETTA 2013 Historialliset tekijät päällekkäin eri kartoista koonnut Jouko Seppänen Langen saari Erkkilän talon pihapiiriä ja rakennuskantaa 1400-luvulta 1890-luvulle

2 Tammerkosken yläjuoksun rannat ovat varmaan kiinnostaneet Näsijärven vesistön kulkijoita siitä saakka, kun maa on paljastunut jääkauden hellitettyä. Tuolloin Tammerkoskea ei vielä ollut. Oli kuitenkin laajan Lapuanjokeen laskevan vesialueen paljas ja kallioinen eteläranta, josta kaiketi oli salmi Tampereen keskustan päällä olleeseen, Ratinan harjuun ulottuneeseen vesialtaaseen. Särkänsaaren, Näsikallion, Alexandra Siltasen puiston kalliolaen, Herrainmäen, Pumpulinmäen ja Armonkallion kalliokohoumat jättivät katveisiinsa, Muinais-Näsijärven pinnan ollessa korkeimmillaan pari metriä nykyistä Näsijärven pintaa ylempänä, hyviä luonnon satamia, kalastuksen tukikohtia ja puolustusmahdollisuuksia. Hans Hanssonin kartta 1650-luvulta Kansallisarkisto / JS Kivikaudesta rautakauteen on kosken tuntumaan jäänyt hyvin vähän viitteitä ihmisen toiminnasta. Varhaiskeskiajalta, lukujen hämärästä alkaa nousta kosken merkitys kruunun lohikoskena. Kruunun vallan vähitellen vahvistuttua se päätyi pitämään erityisesti tuottoisia kalavesiä, ennen kaikkea lohikoskia, n.k. regaleina, kuninkaalle kuuluvina. Tähän merkitykseen ehkä on liittynyt luvulta vahvistuva asutus. Seppo Suvannon mukaan 1300-luvulle periytyvät kosken länsirannan Vainisen, Kuritun sekä Laiskolan ja Nalkalan talot. Itärannalta tähän aikaan liittyisi ainakin Skyttälän talo. Näiden itärannan talojen Skyttälä, Erkkilä ja Siukola asuttajat ovat ilmeisesti olleet vieraita tulokkaita.

3 Leimaa antavana kosken itäpuolen taloille on asettuminen Ronganojan oletettavasti suotuisille viljelysrinteille veden äärelle, kuten Erkkilä Ronganojan suuhun ja Siukola etelään viettävään näköalapaikkaan nykyisen tuomiokirkon lähettyville. Skyttän talo sitä vastoin asettui kallioiselle viljelykelvottomalle paikalle, mutta erittäin loisteliaaseen vahti- ja tarkkailupaikkaan. Nämä talot olivat 1500-luvulla vauraita etenkin Erikkilä isäntänään mm. Lauri Eerikkiläinen. Erkkilässä oli vielä vuoden 1540 veroluettelon mukaan yksi talo luvun alussa Tammerkosken talojen tilanne oli erittäin huono. Muun muassa Siukolan kaksi taloa olivat karjattomia ja aitioita. Hans Hanssonin 1650-luvun kartassa on Skyttälään, Siukolaan ja Erkkilään merkitty kaksi taloa. Nämä talot säilyvätkin kartoissa luvun alkupuolelle asti. Isac Lithov 1758, Kansallisarkisto/JS Työpuiston kaakkoispuolella on kartoissa vahvaa toimeliaisuutta. Toiminta näyttää kuitenkin keskittyvän Erkkilän kahden talon umpipihaisiin pihapiireihin. Tammerkosken keskivaiheen Myllyniemen pohjoispuolelle kosken eroosiosta muodostunut suvanto näyttäisi tunkeutuneen nykyisen Työnpuiston puoliväliin. Erkkilän talojen kohdalle suvannon rantaan on merkitty Skyttälästä pohjoiseen suuntautunut, rantaa seurannut tie.

4 Tie näyttäisi päättyvän Erkkilän talojen kohdalle, mutta on todennäköisesti jatkunut jo kauan kosken itärannalla pohjoisempana sijainneelle kahdelle myllylle. Erkkilän talojen rantaan, nykyisen Tampere-veistoksen tuntumaan, on karttoihin merkitty eri kokoisia ja muotoisia rantarakennuksia. Vanhimpia Työnpuiston kohdalla olleita rakenteita, joista jossain maan uumenissa saattaisi ehkä olla merkkejä, ovat juuri nuo rantarakennusten perustukset ja rannan kivi- tai paalutuennat. Erkkilän talot ovat todennäköisesti sijainneet työnpuiston ulkopuolella nykyisen Lapintien ja Paloaseman länsi- ja pohjoispihan kohdalla. Työnpuiston itäreunan muodon kannalta on kiintoisaa se, että rantaa etelästä pohjoiseen seurannut tie kaarimuotoineen, on kulkenut hyvin lähellä Lapintien alkupään lännenpuoleista jalkakäytävää ja sen laajentumaa Työnpuiston itäreunalla. Tie on kaiketi kulkenut paikassa viimeistään 1700-luvun puolivälissä. Nykyisen Työnpuiston koskirannan alta löytyy Langen saareksi nimitetty pieni saari, jota myöten kosken itärannan suvantoa on viimeistään Tammerkosken sillan valmistuttua 1900 täytetty. Täytöt näyttäisivät pohjautuvan vuoden 1882 kartasta lähtien kehitettyihin puistoideoihin. Puistolla vuodesta 1907 vuoteen 1922 kartoissa ollut Lars Sonckin Jussinkylän kaavasuunnitelmaan perustunut muoto ei johtanut kaikesta päätellen missään vaiheessa toteutukseen.

5 IX-kaupunginosan tontin paikalla on paljon Tampellan teollisuuden ja rakennuskannan varhaishistoriaa. Ennen näitä vaiheitta ainakin vuoden 1758 kartan dokumentista lähtien on tontin koillisosa ollut viljeltävää ja merkitty pelloksi. Vanhojen karttojen perusteella vaikuttaa siltä, että rantaviiva on ulottunut tontin sisäosaan asti. Nykyisin kosken varressa oleva kookas kosken suuntainen rakennus on todennäköisesti kokonaan koskesta täytettyä rakennusmaata. Nykyisen Konsulinsaaren pohjoispään kautta kulkenut pikkusilta jatkui nykyisen tehdasrakennuksen ja Työnpuiston rajalla, joten tuon sillan itäpään rakenteita saattaa olla kyseisestä kohdasta löydettävissä. Lopuksi on tarpeen korostaa sitä, että tämä tarkastelu on nimenomaan karttatarkastelu. Useissa yhteydessä on todettu karttojen sisältävän vanhoja tai uusia suunnitelmia mahdollisesti enemmän kuin tilanteen tarkkaa dokumentointia paikalla. Siksi tässä esitetyt arviot saattavat osua vahingossa tarkalleenkin kohdalleen. Todennäköisesti tarkkuus on kuitenkin arvaamaton. Isac Lithov 1758, Kansallisarkisto/JS projektiarkkitehti Jouko Seppänen

6 Työnpuisto 1860-luvulla aidattuna halkovarastona Erkkilän taloja 1860-luvulla tie ja rannan talot 1860-luku, Keskiputous, Vanha Tampere, 1945, Tampereen kirjapaino osakeyhtiö, Tampereseuran julkaisuja nro 2, sivu 24, O. Mellgren, Hämeenmuseo