Pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeaminen asiassa, joka koskee maaaineksen ottoa kiinteistöiltä Karansora RN:o 5:51 ja Soramäki RN:o 7:26, Hausjärvi

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 169/2012/2 Dnro ESAVI/201/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeaminen asiassa, joka koskee maaaineksen ottoa kiinteistöiltä Karansora RN:o 5:51 ja Soramäki RN:o 7:26, Hausjärvi LUVAN HAKIJA Luja-Kivi Oy HAKEMUS Luja-Kivi Oy on aluehallintovirastossa vireille panemassaan, ja täydentämässään hakemuksessaan pyytänyt vesilain mukaista lupaa pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen asiassa, joka koskee maa-aineksen ottoa hakijan omistamilta, Hausjärven kunnan Karan kylässä sijaitsevalta kiinteistöiltä Karansora RN:o 5:51 ja Lavinnon kylässä sijaitsevalta kiinteistöltä Soramäki RN:o 7:26. Aikaisemmat päätökset Hausjärven kunnanhallitus on antamallaan päätöksellä hylännyt Siilin Sora Oy:n, sittemmin Luja-Kivi Oy:n hakemuksen saada ottaa 10 vuoden aikana yhteensä m 3 maa-aineksia Hausjärven kunnan Karan kylässä sijaitsevalta kiinteistöltä Karansora RN:o 5:51 ja Lavinnon kylässä sijaitsevalta kiinteistöltä Soramäki RN:o 7:26. Hämeen ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä nro 24/YSO/99 hylännyt Siilin Sora Oy:n Hausjärven kunnanhallituksen päätöksen kumoamista koskevan valituksen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 00/354/2 jättänyt Luja-Kivi Oy:n Hämeen ympäristökeskuksen päätöksestä tekemän valituksen tutkimatta ympäristökeskuksen päätökseen liitetyn virheellisen valitusosoituksen johdosta ja siirtänyt valituksen korkeimman hallintooikeuden tutkittavaksi. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä taltionumero 1800 hylännyt Luja-Kivi Oy:n valituksen Hausjärven kunnanhallituksen ja Hämeen ympäristökeskuksen päätösten kumoamisesta ja maa-ainesluvan myöntämisestä. Hausjärven kunnanhallitus on päätöksellään myöntänyt Luja-Kivi Oy:lle luvan maa-ainesten ottoon enintään m 3 hakijan omistamilta, Hausjärven kunnan Karan kylässä sijaitsevalta kiinteistöltä Karansora RN:o 5:51 ja Lavinnon kylässä sijaitsevalta kiinteistöltä Soramäki RN:o 7:26 siten, että alin kaivutaso on korkeudella +88,00 m. Lupa on voimassa kuusi vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta lähtien. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 11/0285/2 kumonnut kunnanhallituksen päätöksen ja hylännyt hakijan maa-aineslupahakemuksen. Hallinto-oikeus on päätöksen perusteluissa muun ohessa todennut, että ottamisalue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella toiminnassa olevan pohjavedenottamon arvioidulla lähisuojavyöhykkeellä. Maa-ainesten ottamisesta luvan mukaisessa laajuudessa aiheutuisi tärkeän pohjavesialueen veden laadun vaarantuminen. Maa-ainesten ottamiselle ei ole vesilain mukaista lupaa. Kunnanhallituksen päätös on siten lainvastainen. 2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Hausjärven kunnassa Karan ja Lavinnon kylien alueella paikallisteiden nrot 290 ja 2891 läheisyydessä. Ottoalue sijoittuu olemassa olevalle maa-ainesten ottoalueelle, joka on tällä hetkellä maisemoimaton. Alueella on ollut maa-ainesten ottotoimintaa 1960-luvulta lähtien. Ottamisalueen pinta-ala on 7,74 ha. Alue rajautuu pohjoisessa ja lännessä metsäalueeseen ja paikallisteihin sekä etelässä ja idässä kiinteistön rajoihin ja asutukseen. Kulkuyhteys ja portti ovat ottamisalueen länsipäässä. Tieliittymä on paikallistielle nro Ottoalueen eteläreunalla olevaa vanhaa tieyhteyttä ei käytetä ja tien sulkuportti on lukittu. Kiinteistöiltä Karansora RN:o 5:51 ja Soramäki RN:o 7:26 on otettu soraa ja hiekkaa jo aikaisemmin huomattavasti, mutta vuonna 1997 laaditun ottosuunnitelman mukaista ottolupaa 1,5 milj.m 3 maa-ainesten ottoon ei ole myönnetty. Suunnittelualueen nykytilanne on kartoitettu Alueelta ei ole tehdyn maastokäynnin havaintojen perusteella otettu vuoden 1997 kartoituksen jälkeen maa-aineksia. Ottamisalueen itäpäässä tien reunassa sijaitsee nykyinen Riihimäen vesihuoltolaitoksen pohjavesiputki HP14 ja länsipäässä pohjavesiputki HP21. Alueen nykytilanne, luonnonolosuhteet ja ympäristö Alue kuuluu Salpausselkä I poikittaisharjuun. Suunniteltu ottamisalue on ollut aikaisemmin lähes kokonaan soranottoaluetta. Luiskia ei ole loivennettu kaivun jälkeen, vaan ne ovat varsinkin pohjois-, länsi- ja itäreunoilla jyrkkiä, noin 1:1,3 1:1,5. Myös alueen eteläreunan luiska on paikoin jyrk-

3 kä, mutta se on muita luiskia matalampi ja siinä on hyllymäisiä tasoja. Puusto ja puiden taimisto peittää alueen eteläreunan ja länsireunan jyrkissä luiskissa kasvaa myös puustoa. Vanhan ottamisalueen ulkopuolella kasvavaa puustoa ja taimistoa on harvennettu vuonna Alueen nykyinen pohjan pinta vaihtelee korkeuksien +84,95 m ja +92,90 m välillä. Pohjalla on muutamia vanhoja maakasoja ja eteläreunalla murskesorakasa. Luiskien yläreunojen korkeus on +92 m +125 m. Alueella on voimassa vahvistettu Kanta-Hämeen maakuntakaava. Kaavassa alueen kohdalla on merkintä ma = maisema-alue (kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue). Hausjärven kunnan alueella on tehty maa-ainesoton maisema- ja ympäristöselvitys Selvityskartan mukaan (Piirivuori Kukkerinmäki) kiinteistöjen Karansora RN:o 5:51 ja Soramäki RN:o 7:26 alueelle voidaan sijoittaa maa-ainesten ottoa. Alueella on maisemavaurioita, jotka ottotoiminnan yhteydessä voidaan korjata ja maisemoida. Lähin asuinrakennus sijaitsee ottoalueen lounaiskulmassa noin 50 m:n päässä ottoalueen rajasta korkeudella +95,0 m +96,0 m. Ottoalueen korkeudella +97,0 m +96,0 m oleva reuna toimii melu- ja näkösuojana ottoalueen suuntaan. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole tehty havaintoja uhanalaisista eliölajeista eikä siellä ole myöskään luonnonsuojelu- tai suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Miehonkallion (KAO040304) arvokas kallioalue sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä hankealueen kaakkoispuolella. Harjujensuojeluohjelmaan kuuluvat Pässinlukot Nummenlukot (HSO040038) ja Helvetinvuori Suppilonharju (HSO040042) sijaitsevat noin 9 ja 7 km:n etäisyydellä hankealueen kaakkois- ja luoteispuolilla. 3 Pohjavesialue Suunnittelualue sijaitsee Hausjärven ( ) I-luokan pohjavesialueella. Hausjärven pohjavesialue muodostuu osasta luode-kaakko -suuntaista pitkittäisharjua. Pohjavesialueen pinta-ala on 10,66 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 6,63 km 2. Pitkittäisharju liittyy Hikiän kohdalla I Salpausselän reunamuodostumaan. Pohjaveden korkeudet ovat seuraavat: Havaintopiste Pohjaveden etäisyys maanpinnasta (m) Pohjaveden korkeus Mittauspäivä HP14 7,68 N , HP14 7,78 N ,

4 4 HP21 5,95 N , Tehtyjen pohjavesihavaintojen perusteella pohjavesi virtaa ottoalueelta luoteeseen päin. Pohjaveden korkeus mitataan pohjavesiputkista HP14 ja HP21 ja naapuritilojen kaivoista kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Pohjaveden laatua seurataan em. tarkkailupisteistä otettavilla vesinäytteillä. Analyysiohjelma on liitetty hakemukseen. Laajempi analyysi tehdään viiden vuoden välein ja suppea analyysi yhden vuoden välein. Ensimmäinen mittaus- ja analyysikerta tehdään ennen ottotoiminnan aloittamista. Pohjaveden määrän ja laadun tarkkailutulokset toimitetaan Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. Riihimäen kaupungin Piirivuoren vedenottamo sijaitsee pohjaveden virtaussuuntaan nähden suunnitellun maa-ainesten ottoalueen alapuolella noin 800 metrin päässä. Piirivuoren vedenottamolla on lupa ottaa pohjavettä m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna (Länsi-Suomen vesioikeuden päätös ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös ). Vuonna 2010 vedenottamolta otettiin pohjavettä keskimäärin m 3 /d. Maaperä Maanpinnan korkeuden vaihteluväli hankealueella on +85,0 m +125,0 m. Alueen maaperä on soraa ja hiekkaa. Alueen luoteis- ja koillisosassa luonnon maanpinnassa esiintyy irtolohkareita. Tämän ottosuunnitelman yhteydessä alueella ei tehty maaperätutkimuksia. Maa-ainesten ottaminen Ottotoiminta on suunniteltu vaiheistettavaksi siten, että ensimmäisessä vaiheessa maisemoidaan noin 80 prosenttia nyt avoimena olevasta pintaalasta. Tämän jälkeen avoimena oleva ottoalueen pinta-ala pidetään mahdollisimman vähäisenä, noin vuoden toimintaa vastaavana. Ennen kaivun aloittamista uusilla alueilla suoritetaan puuston kaato ja pintamaiden kuorinta maa-aineksen kaivutarpeen mukaan. Kerralla avataan yhden vuoden kaivutoimintaan tarvittavat alueet. Pintamaat varastoidaan ottamisalueen reunalle tai sopivaan paikkaan käytettäväksi alueen maanparannukseen. Suunniteltu alin kaivukorkeus on +88,0 m. Koska nykytilassa osa maaainesten ottoalueen maanpinnasta on korkeuden +88,0 m alapuolella, korotetaan maa-ainesten ottoalueen pohjaa näillä alueilla ja tasoitetaan korkeudelle +88,0 m. Alin ottotaso täyttää neljän metrin vähimmäisetäisyyttä ylimmästä havaitusta pohjaveden pinnasta koskevan vaatimuksen. Ensimmäisessä vaiheessa syvennetään koko pohjaa lännestä itään päin. Toisessa vaiheessa kaivu aloitetaan länsilaidasta pohjoista kohti ja käännytään myöhemmin itään. Itäpääty otetaan viimeiseksi.

5 5 Kaivualue muodostuu ottamisalueen sisään siten, että luiskien loivennukseen tarvittavat massat voidaan pääosin irrottaa työnaikaisten kaivuluiskien yläreunasta. Työnaikaiset luiskat säilytetään kaltevuudessa noin 1:1,5 tai loivempina. Sortumavaaraa aiheuttavia kaivurintasauksia ei muodostu. Soraa ja hiekkaa otetaan noin m 3 ktr ja humusmaita noin m 3 ktr. Kun kaivualueen kaivutaso on saavutettu, loivennetaan tämän jälkeen luiskat tarkoitusta varten ottamisalueelle jätetyillä maamassoilla kaltevuuteen 1:3. Luiskien ylä- ja alareunat maisemoidaan riittävän suuria pyöristyssäteitä käyttäen ja luiskat muotoillaan luonnonmukaisesti vaihteleviksi. Lohkareet hyödynnetään tai haudataan vähintään 0,5 m:n syvyyteen suunnitellusta maanpinnasta. Työnaikaiset järjestelyt Työturvallisuudesta ja ulkopuolisten turvallisuudesta huolehditaan leikkausluiskien läheisyydessä. Liikenne ottamisalueelle tapahtuu nykyistä tieyhteyttä käyttäen. Ottamisen aikataulu Pohjavesivaikutuksen arviointi Kiviaineksen otto voidaan aloittaa ottamisalueella, kun lupa ottamistoimintaan on saatu. Kiviaineksen otto tapahtuu vuosittain materiaalin menekkiä vastaavassa laajuudessa. Lupa ottamistoimintaan on haettu kahdeksaksi vuodeksi. Maa-ainesten oton yhteydessä puut, kasvillisuus ja maannoskerros poistetaan, minkä seurauksena haihdunta pienenee ja pohjaveden muodostuminen lisääntyy. Maa-ainesten ottoalueilla sadannan vaikutus tyypillisesti vaikuttaa nopeammin pohjaveden pinnankorkeuteen luonnontilaiseen harjumaastoon verrattuna, jolloin pohjaveden pinnankorkeuden vuodenaikaisvaihtelut ovat voimakkaampia luonnontilaisiin olosuhteisiin verrattuna. Merkittävä osa pohjavedeksi imeytyvän veden laatumuutoksista tapahtuu maannoskerroksessa. Maannoskerroksen poistamisen seurauksena aiheutuu muutoksia siten myös pohjaveden laatuun. Maa-ainesten oton on pitkäaikaisseurantatutkimuksissa todettu vaikuttavan pohjaveden laatuun mm. kohonneina sulfaattipitoisuuksina sekä sähkönjohtavuusarvoina. Maaainesten oton seurauksena pohjaveden happamuus voi lisääntyä, mikä voi vaikuttaa mm. metallien liukoisuuteen. Mikäli maa-ainestenotto ulottuu lähelle pohjaveden pintaa, kasvaa riski myös pohjaveden bakteriologisille muutoksille. Nykytilanteessa maa-ainesten ottoalue on aiemman maa-ainesten oton jäljiltä maisemoimaton. Suunnitellun maa-ainesten oton yhteydessä tehtävällä maisemoinnilla edistetään luontaisen maannoskerroksen palautumista ja

6 siten myös luonnontilaista harjumaastoa vastaavien pohjaveden muodostumisolosuhteiden palautumista. Ottoalueen pohjan maanpinnan nostamisella puolestaan lisätään pohjavedenpinnan yläpuolista suojakerrospaksuutta, mikä osaltaan edistää pohjaveden suojelua alueella. Maa-ainesten ottoalueella ja sen läheisyydessä sijaitsevista havaintoputkista HP14 ja HP21 sekä kaivoista K1 ja K2 on otettu pohjavesinäytteet vuonna Tulosten perusteella aikaisemmasta maa-ainesten ottotoiminnasta ei ole aiheutunut haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Maaainesten ottoalueella sijaitsevassa havaintoputkessa HP21 sulfaattipitoisuus (13 mg/l) ja sähkönjohtavuus (158 µs/cm) ovat Suomen pohjavesiin nähden keskimääräisellä tasolla. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksessä on viitattu maa-ainesten ottoalueen sijaintiin vedenottamon arvioidulla lähisuojavyöhykkeellä. Pirivuoren vedenottamolla ei ole vesioikeuden vahvistamaa suoja-aluetta. Piirivuoren vedenottamolle on määritelty vuonna 1994 laaditussa Piirivuoren Salpausselän pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet. Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on päivitetty vuonna 2004, jolloin valmistui Riihimäen seudun pohjaveden suojelusuunnitelma. Tässä suunnitelmassa vedenottamoille on esitetty maa-ainesten ottoa koskeva rajaus, jota lähemmäksi vedenottamoa ei tulisi myöntää maaaineslupia lainkaan. Rajaus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä vedenottokohteesta. Suunnitellun maa-aineksen ottoalueen etäisyys 800 m Piirivuoren vedenottamoon nähden on tähän suojaetäisyyteen verrattuna lähes kolminkertainen. Suunniteltu maa-ainesten ottoalue ei siten sijaitse vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä. Yleisesti vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeet on rajattu noin metrin etäisyydelle vedenottamosta. Näin ollen lähisuojavyöhykettä koskevien ottotoiminnan rajoitusten soveltaminen suunnitellulle ottoalueelle ei ole perusteltu. Ympäristöministeriön julkaisussa Maa-ainesten kestävä käyttö (2009) lähisuojavyöhykkeen ulkopuolisille ottoalueille on asetettu pohjaveden suojakerrospaksuudelle tavoitteeksi 4 m, joka suunnitellun maa-ainesten oton osalta ylittyy noin 2 m. Maa-ainesten ottoalueelle ei sijoiteta polttoaineen varastointa. Seulan tankkaukseen käytettävä kevyt polttoöljy varastoidaan maa-ainesten ottoalueen ulkopuolelle 2-vaippasäiliössä. Mahdollinen päästö voi siten aiheutua lähinnä onnettomuus- tai vahinkotilanteen seurauksena, esimerkiksi maansiirtoajoneuvon polttoainesäiliön rikkoutumisen tai hydrauliikkaletkun vaurioitumisen seurauksena. Edellä kuvattujen onnettomuus- /vahinkotilanteiden todennäköisyyttä voidaan kuitenkin pitää pienenä ja onnettomuusriskiä vähäisempänä pohjavesialueen muuhun liikenteeseen verrattuna. Koska ottoalueella ei ole polttoaineen varastointia, mahdollisessa päästötilanteessa maahan joutuva öljymäärä olisi vähäinen. Ottoalueella toimivan seulan polttoainetankin tilavuus on 250 litraa. Ottoalueella liikkuvien maansiirtoajoneuvojen polttoainetankit ovat tilavuudeltaan samaa suuruusluokkaa. Ottotoiminnasta aiheutuvaa päästöriskiä voidaan siten pitää hyvin pienenä. Mahdollisessa päästötilanteessa maahan joutues- 6

7 saan öljy pidättyy maa-ainekseen ja sen kulkeutuminen pohjaveteen voidaan estää nopeilla torjuntatoimenpiteillä. Mahdollinen päästö havaitaan heti ja se voidaan puhdistaa välittömästi maa-ainesottoalueen maansiirtokalustolla. 7 Jälkihoito Ottamisalueelle tehdään jälkihoitotoimenpiteenä kasvualusta, jolloin pohjatasolle ja luiskiin levitetään noin 15 cm paksu hiekkakerros. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm paksu humuskerros, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua humusta. Hiekka voidaan ottaa kaivualueelta tai tarvittaessa tuoda muualta. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Kasvualustalle tehdään kylvöt tai istutukset. Mikäli ottamisalueella ei ole pintahumuskerroksen rakentamiseen riittävästi humusmassoja, humus tuodaan muualta. Pintahumuskerros tehdään puhtaista humusmassoista, esimerkiksi rakennuspohjilta kuoritiusta pintamaista. Saven tai epäpuhtaiden ylijäämämassojen tuonti alueelle on kielletty. Metsitys tehdään istuttamalla tai kylvämällä. Tavoitteena on männyn tai koivun muodostama sekapuusto. Alarinteille on mahdollista istuttaa myös kuusia. Alkuvaiheessa lehtipuuston osuus voi olla melko suuri, jotta lehtikarikkeen muodostuminen olisi nopeaa. Taimia istutetaan riittävästi, yleensä edellytetään tiheyttä tainta/ha. Ottamisalueen maisemointi on suunniteltu tehtäväksi kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe maisemoidaan mennessä. Humusmaita otetaan toisen vaiheen aloituskohdasta ja nykyisen kaivualueen pohjoissivulle aikaisemmin kasatuista pintamaista. Vanhat ottoalueen ulkopuolella olevat luiskat maisemoidaan vain niiltä osin, kuin puustoa tai muuta kasvillisuutta ei ole olemassa. Toisessa vaiheessa maisemointi aloitetaan länsilaidasta pohjoista kohti ja käännytään myöhemmin itään. Itäpääty maisemoidaan viimeiseksi. Maisemointi tapahtuu soran menekin mukaan viimeistään ottoluvan loppuun mennessä. Valvonta Kunkin vuoden aikana otetut kiviainesmäärät ilmoitetaan kunnan ympäristölautakunnalle seuraavan vuoden tammikuun kuluessa. Alueen käyttö ottotoiminnan jälkeen HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN Ottamistoiminnan jälkeen alue soveltuu metsätalouskäyttöön. Hakija on täydentänyt hakemustaan ja toimittanut mm. hanketta koskevin osin otteen Piirivuoren Salpausselän pohjavesialueen suojelusuunnitelmasta vuodelta 1994 ja otteen Riihimäen seudun pohjaveden suojelusuunnitelmasta vuodelta 2004 sekä maa-ainesten oton maisema- ja ympäristöselvityksen vuodelta 2007.

8 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Lisäksi hakija on toimittanut päivätyn arvion maa-ainesoton vaikutuksista alueen kaivoihin. Selvityksen mukaan maa-ainesottoalueen ympäristössä sijaitsee kahdeksan kaivoa (K1 K8). Maa-ainesottoalueen kaakkoispuolella sijaitsevien kaivojen K5 K8 vedenkorkeus (+89 m.+92 m) on selvästi alueen keskimääräistä pohjavedenkorkeutta (+82 m) ylempänä, minkä perusteella kaivot ovat orsivesikaivoja. Kaivo 4 on porakaivo. Maa-ainesottoalueen eteläpuolella sijaitseva rengaskaivo K2 oli kartoitusajankohtana kuiva. Pohjaveden virtaus suuntautuu maa-ainesten ottoalueelta luoteeseen. Maa-ainesottoalueen lähiympäristön kaivot sijaitsevat pääasiassa maaainesottoalueen etelä- ja kaakkoispuolella pohjaveden virtaussuuntaan nähden maa-ainesottoalueen yläpuolelle. Näin ollen maaainesottotoiminnasta ei aiheudu vaikutuksia kaivoihin. Ainoastaan maaainesottoalueen länsipuolella oleva kaivo K1 sijaitsee mahdollisesti pohjaveden virtaussuuntaan nähden maa-ainesottoalueen alapuolella. Virtausyhteyttä ei kuitenkaan käytössä olevien tietojen perusteella voida varmuudella osoittaa. Hankeen edistyessä tehtävällä maisemoinnilla ja pohjavedenpinnan yläpuolisen suojakerrospaksuuden lisäämisellä edesautetaan maannoskerroksen ja luontaisen pohjaveden muodostumisolosuhteiden palautumista, mikä edistää pohjaveden suojelua alueella. Näin ollen hankkeesta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia alueen kaivoihin. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Hausjärven kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Hämeen elinkeno-, liikenne- ja ympäristökeskus on päivätyssä muistutuksessaan viitannut samaa hanketta koskevasta maaaineslain mukaisesta hakemuksesta antamaansa lausuntoon. Lisäksi elinkeno-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut, että hakemuksen tarkoittama alue sijaitsee Piirivuoren pohjavedenottamon valuma-alueella. Alue on aikaisemman ottamisen jäljiltä jälkihoitamaton ja alueen luiskat ovat paikoin niin jyrkät, että kasvillisuus ei tartu niihin ilman luiskien loiventamista. Pohjavettä suojaavan maannoskerroksen kehittymistä nopeuttaisi luiskien loiventamisen lisäksi humuskerroksen levittäminen alueelle, aluskasvillisuuden kylvö sekä puiden istutus. Avatun soranottoalueen jälkihoitamatta jättäminen vaarantaa pohjaveden laadun. Taloudellisesti kannattava lisäotto mahdollistaisi alueen jälkihoidon. Olemassa olevassa tilanteessa elinkeno-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole muuta keinoa alueen jälkihoidon rahoittamiseen. Edellä esitetyn perusteella Hämeen elinkeno-, lii- 8

9 kenne- ja ympäristökeskus on katsonut, että hankkeesta saatava hyöty on suurempi kuin siitä aiheutuva haitta. Hämeen elinkeno-, liikenne- ja ympäristökeskus on täydentänyt muistutustaan koskien alueen sijaintia Piirivuoren pohjavedenottamoon nähden. Elinkeno-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut, että asiakirjoista käy ilmi, että hakemuksen tarkoittaman alueen on jossain yhteydessä katsottu sijaitsevan Piirivuoren pohjavedenottamon lähisuojavyöhykkeellä. Lähisuojavyöhyke on vedenottamoa ympäröivä vyöhyke, jonka ulkorajalta pohjaveden virtaus vedenottamolle tai vedenottopaikalle kestää noin 60 vuorokautta. Lähisuojavyöhykkeen laajuus voidaan likimääräisesti laskea pohjaveden virtausnopeuden laskentakaavalla q = K H/L, jossa q on pohjaveden virtausnopeus, K on maalajin vedenjohtavuus ja H/L on pohjaveden gradientti. Pohjaveden pintojen välinen ero vedenottamolla ja hakemuksen tarkoittamalla alueella on käytettävissä olevien tietojen perusteella suurimmillaan 0,83 m ja välimatka L on 800 m. Soran K-arvo vaihtelee välillä 10 0,1 cm/s. Mikäli laskennassa käytetään soran suurinta mahdollista K-arvoa 10 cm/s, lähisuojavyöhykkeen ulkoraja sijaitsisi 538 metrin etäisyydellä pohjavedenottamosta. Hakemuksen tarkoittaman alueen ei tämän laskelman perusteella voida katsoa sijaitsevan Piirivuoren vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä. 2) Hausjärven kunnan ympäristölautakunta on lausunut, että päätöksessä tulee ottaa huomioon alueen sijainti olemassa olevalla maa-ainesten ottoalueella, joka on aikaisemman ottotoiminnan päätyttyä jäänyt maisemoimatta. Ympäristölautakunta on pitänyt alueen maisemointia tärkeänä. Suunniteltu maisemointi ja pohjaveden suojakerrospaksuuden lisääminen kuuteen metriin edistää pohjaveden suojelua ja vaikuttaa siten myönteisesti myös pohjaveden laatuun. Tutkimusten perusteella alueella aikaisemmin suoritetusta ottotoiminnasta ei ole aiheutunut haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. 9 HAKIJAN SELITYS Hakija on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa Hämeen elinkeno-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eikä Hausjärven kunnan ympäristölautakunnan muistutusten johdosta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Luja-Kivi Oy:lle luvan pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen maa-ainesten ottamiseksi Hausjärven kunnan Karan kylässä sijaitsevalta kiinteistöiltä Karansora RN:o 5:51 ja Lavinnon kylässä sijaitsevalta kiinteistöltä Soramäki RN:o 7:26 hakemukseen liitetyssä päivätyssä piirustuksessa nro 3 esitetyltä 7,74 ha:n suuruiselta alueelta. Lupa on voimassa saakka. Vahingot Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.

10 10 Lupamääräykset Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä: 1) Maa-aineksia saa ottaa enintään m 3. Maa-ainesten otto saa ulottua alimmillaan korkeudelle N ,00 m. 2) Ottotoiminnan ensimmäisessä vaiheessa on korotettava hankealueen pohjaa siten, että kohdat ovat vähintään korkeudelle N ,00 m, ja maisemoitava pääosa nyt avoimena olevasta alueesta. Tämän jälkeen uutta ottoaluetta saa olla avattuna enintään yhden vuoden kaivutoimintaan tarvittava alue. Maa-ainesten otto on toteutettava hakemukseen liitetyissä piirustuksissa nro 3 8 esitetyllä tavalla siten muutettuna, että pohjan alin korkeus on +88,00 m. Kaivetut alueet on maisemoitava osa-alueittain ottamisen etenemisen mukaan suunnitelman mukaisesti siten, että alue sopii ympäröivään maastoon ja luiskien kaltevuudet ovat suunnitelman mukaiset. 3) Maa-ainesten otto on järjestettävä niin, että polttoaineiden, öljyjen tai muiden haitallisten aineiden joutuminen maaperään estyy. Maa-ainesten varastoinnista ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa Ottoalueella ei saa säilyttää polttoaineita, öljyä eikä muita pohjavettä pilaavia aineita. Tällaisia aineita ei saa käyttää siten, että pohjaveden pilaantuminen on mahdollista. Ottoalueella ei saa säilyttää, huoltaa tai tankata työkoneita tai kuljetuskalustoa. Alueen pintamaat on mahdollisuuksien mukaan käytettävä jo otetun alueen viimeistelyyn ja muutoin sijoitettava alueen reunaosiin siten, ettei niistä aiheudu pohjaveden laadun huonontumista. 4) Luvan saajalla on oltava öljyvahingon varalta toimintasuunnitelma ja -valmius. Öljyvahingosta on välittömästi ilmoitettava Hausjärven kunnan öljyvahinkojen torjuntatyön vastuuhenkilölle ja Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 5) Luvan saajan on valvottava, ettei ottoaluetta maa-ainesten oton aikana käytetä kaatopaikkana ja ettei alueelle muutenkaan joudu pohjaveden laadulle haitallisia aineita. Ottoalueelle johtavat ajoväylät on tarvittaessa varustettava lukittavilla puomeilla. 6) Luvan saajan on tarkkailtava maa-ainesten oton vaikutusta pohjaveden korkeuteen ja laatuun Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen maa-ainesten oton aloittamista. Tarkkailu on aloitettava ennen maaainesten oton aloittamista. Tarkkailun tulokset on toimitettava Hämeen

11 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailusuunnitelmassa mainittavalla tavalla. 7) Mikäli lupamääräyksessä 6) tarkoitetussa tarkkailussa tai muutoin havaitaan, että tässä päätöksessä tarkoitetusta maa-ainesten ottamisesta aiheutuu pohjaveden määrän olennaista vähenemistä tai laadun heikkenemistä, on luvan saajan viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin sanottujen haittojen poistamiseksi ja ilmoitettava asiasta Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maa-ainesten otto on tällöin välittömästi keskeytettävä. Mikäli tarkkailutulosten perusteella kaivoveden laatu heikkenee maaainesten oton seurauksena siinä määrin, että se ei täytä talousveden laatuvaatimuksia, tulee luvan saajan turvata kiinteistön nykyistä vedenkulutusta vastaava talousveden saanti, mikäli ei toisin sovita. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa maa-ainesten ottamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vesilain mukaan korvattavasta vahingosta ja haitasta. 8) Maisemointityöt on saatettava loppuun viimeistään kahden vuoden kuluttua maa-ainesten oton lopettamisen jälkeen. 9) Tämän päätöksen mukaisesta maa-aineksen ottamisen aloittamisesta on kirjallisesti hyvissä ajoin etukäteen ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ottamisen päättymisestä on 60 päivän kuluessa ilmoitettava edellä mainituille viranomaisille sekä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. 10) Maa-aineksen ottaminen on aloitettava neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Ottotoimintaa ei saa kuitenkaan aloittaa ennen kuin vaiheen I maisemointityöt on suoritettu ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt työn. 11 Perustelut Hankealue sijaitsee tärkeällä Hausjärven ( ) I-luokan pohjavesialueella. Ottoalue sijoittuu olemassa olevalle maa-ainesten ottoalueelle, joka on tällä hetkellä maisemoimaton. Alueella on ollut maa-ainesten ottotoimintaa 1960-luvulta lähtien, mutta kiinteistöiltä Karansora RN:o 5:51 ja Soramäki RN:o 7:26 ei ole vuoden 1997 jälkeen otettu maa-aineksia. Riihimäen kaupungin Piirivuoren vedenottamo sijaitsee pohjaveden virtaussuuntaan nähden suunnitellun maa-ainesten ottoalueen alapuolella noin 800 metrin päässä. Kaupungilla on lupa ottaa Piirivuoren vedenottamolta m 3 /d pohjavettä. Vuonna 2010 vedenottamolta otettiin pohjavettä keskimäärin m 3 /d. Pohjaveden pilaamiskiellon (ympäristönsuojelulain 8 ) mukaan maaaineksia ei saa ottaa siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua tai toisen kiinteistöllä oleva

12 pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. Vesilain (264/1961) 1 luvun 18 :n mukaisen pohjaveden muuttamiskiellon perusteella ilman aluehallintoviraston lupaa ei saa ottaa maa-aineksia siten, että siitä pohjaveden laadun tai määrän muuttumisen vuoksi voi aiheutua jonkin pohjavettä ottavan laitoksen vedensaannin vaikeutuminen, tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuuden olennainen vähentyminen tai sen hyväksikäyttämismahdollisuuden muu huonontuminen taikka toisen kiinteistöllä talousveden saannin vaikeutuminen. Ympäristöministeriön maa-ainesten ottamista ja ottamisalueiden jälkihoitoa koskevan oppaan mukaan kaukosuojavyöhykkeillä jälkihoitamattomien soranottoalueiden yhteispinta-ala ei saisi olla alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet huomioon ottaen yli % vyöhykkeen pinta-alasta. Suojakerrospaksuutta koskeva vähimmäistavoite on kaukosuojavyöhykkeillä 4,0 m. Lähisuojavyöhykkeillä soranottoa tai jälkihoitamattomia alueita ei saisi olla lainkaan, mutta jo avatuilla vanhoilla ja kunnostettavilla aluilla suojakerroksen paksuuden tulisi olla vähintään 6,0 m. Aluehallintovirasto toteaa, että saadun selvityksen perusteella maaainesten ottoalue sijaitsee Piirivuoren pohjavedenottamon arvioidulla kaukosuojavyöhykkeellä. Hankealueen lähiympäristössä ylin pohjavedenkorkeus on lähes +83 m. Pohjavedenpinnan päälle jää näin ollen noin 5 m:n paksuinen suojakerros, kun alin maa-aineksen ottokorkeus on +88,00 m. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu haittaa Piirivuoren ottamosta saatavan pohjaveden laadulle. Vaikka ottoalueen lähistöllä pohjaveden laatu voi vähäisessä määrin heiketä, ei muutoksista aiheudu haittaa kaivojen veden laadulle eikä pohjaveden pilaamiskiellon vastaisia seurauksia pohjavesialueella. Toisaalta suojakerrospaksuuden kasvaminen ja alueen jälkihoito luovat nykyistä paremmat edellytykset pohjaveden hyvän laadun säilymiselle. Vanhan maa-ainesten ottoalueen jälkihoitoa ei ole Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon perusteella mahdollista toteuttaa muulla tavoin. Aluehallintovirasto katsoo, että hankkeesta saatavaa hyötyä voidaan edellä esitetyt seikat huomioon ottaen pitää huomattavana siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Hankealue sijaitsee Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueella. Maaainesten otolla ei ole haitallista vaikutusta vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen pohjavettä koskevien tavoitteiden toteuttamisedellytyksiin. Sovellettu säännös Vesilain (264/1961) 9 luvun 8 Lausunto muistutuksista Muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 12

13 13 KÄSITTELYMAKSU euroa, jonka Valtion talous- ja henkilöstöhallinto laskuttaa erikseen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Maksu määräytyy aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan maa-aineksen ottamista koskevan asian käsittelystä peritään euron suuruinen käsittelymaksu ottomäärän ollessa yli m 3. Maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua suurempi. Asetusta 1145/2009 sovelletaan aluehallintovirastossa vireille tulleisiin hakemuksiin. Päätös Luja-Kivi Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Hausjärven kunta Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Hausjärven kunnan ilmoitustaululla.

14 14 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Juha Helin Merja Ahti Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Juha Helin ja ympäristölakimies Merja Ahti. Asian on esitellyt Merja Ahti. MA/sl

15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.