SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki. Kivikautisen asuinpaikan kaivaus Sirkka-Liisa Seppälä. Museovirasto. Arkeologian osasto

Transkriptio

1 N SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki Kivikautisen asuinpaikan kaivaus Sirkka-Liisa Seppälä Museovirasto Arkeologian osasto

2 SISÄLLYS PERUSKARTTAOTE KANTAKARTTAOTE ARKISTOTIETOJA JOHDANTO 2 SIJAINTI JA MAASTO 3 TUTKIMUSSUUNNITELMA 3. Tutkimushistoriaa 3.2 Tavoitteet 4 TUTKIMUSTAPA 4. Koordinaatisto, kiintopisteet 4.2 Kaivaustekniikka ja dokumentointi 5 HAVAINNOT 5. Maaperä ja kulttuurikerros 5.2 Rakenteet 5.3 Löydöt 6 NÄYTTEET, ANALYYSIT JA MITTAUKSET 6. Luuanalyysi 6.2 Radiohiilianalyysi 7 TULKINTA JA YHTEENVETO KARTTALUETTELO NEGATIIVILUETTELO DIALUETTELO KUVATAULUT KARTAT LIITTEET LIITE. Luuanalyysin tulokset. LIITE 2. Radiohiilianalyysin tulokset.

3 3 SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki s.-l. Seppälä 995 PK SEINÄJOKI, : Hki 983, pp X = y = z = 50

4 4 SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki ~\-L. Se pälä 995 y \ 2'7-.:, 5 Seinäjoen kaupungin kantakartta :2 ooo. Seinäjoki kaivausalue 995 muinaisjäännöksen arvioitu laajuus

5 5 ARKISTOTIETOJA Kunta: Kylä: Kohde: Tila: Sijainti: Aiemmat tutkimukset: Aiemmat löydöt: Löydöt: Negatiivit: Diat: Kartat: Karttaotteet: Kirjallisuutta: SEINÄJOKI Seinäjoki Koskenala Aapraiminmäki 7:57 Päivölä om. Seinäjoen kaupunki os. PL SEINÄJOKI PK SEINÄJOKI X = y = z = 50 Aspelin 87, s. 42, kuva Torvinen 978, inv. (Seinäjoki 4) Matiskainen 978, koekaiv. KM 08 taltta tai kirves KM 09 tasataltta KM 020 tasataltta KM 02 kirvestä muistuttava työkalu KM 2028 kvartsi-iskoksia (inv.) KM : - 30 kvartsia, saviastianpaloja yms. (koekaiv.) KM 28829:-527, diar , ks. KARTTALUETTELO s. 7 PK SEINÄJOKI, : Hki 983, pp Seinäjoen kaupungin kantakartta : Seinäjoki Aspelin, J.R: Kokoelmia muinaistutkinnon alalta. SUOMI, kirjoituksia isän-maallisista aineista. Osa IX. Helsinki 87. SKL - luettelo: Seinäjoki 3. Aapraiminmäki. Esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset Vaasan läänissä. Yleisselvitys. Vaasan läänin seutukaavaliitto 986.

6 6 JOHDANTO Seinäjoen kaupungin Huhtalan kaupunginosan Koskenalassa sijaitsevan Aapraiminmäen kaivaukset liittyivät kaupungin suunnitelmiin rakentaa uusi urheilukenttä. Kentän paikaksi oli suunniteltu tonttia, jonka pohjoisosasta tunnetaan Aapraiminmäen kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikan laajuutta ei ole selvitetty ja museovirastossa pidettiinkin koekaivauksia tarpeellisena ennen rakennustöiden aloittamista. Kahden viikon kenttätyöt tehtiin enimmäkseen hyvässä mutta tuulisessa säässä. Tutkimusalueen laajuus oli noin 408 m 2 : iä, josta koekuopat mukaan lukien tutkittiin tasokaivauksena 98 m 2 : iä. Kaivaukset kustansi Seinäjoen kaupunki. Määrärahan suuruus oli 83 ooo markkaa. Kaivausta johti HuK Sirkka-Liisa Seppälä. Piirtäjänä toimi FM Johanna Seppä. Kaivajina työskentelivät Seinäjokelaiset arkeologian opiskelija Riikka Saarinen Turun yliopistosta sekä Marja Ala-Äijälä, Johanna Järveläinen, Nina Klemetsö, Riitta Ojala ja Riia Siltanen. Lisäksi töihin osallistui museoharjoittelija Toini Räinä muutamana päivänä. Lopuksi mainittakoon vielä amanuenssi Tellervo Lahti Etelä-Pohjanmaan museosta sekä apulaiskaupunginpuutarhuri Veikko Turpeinen Seinäjoen kaupungilta, jotka monin tavoin avustivat kaivauksen käytännön järjestelyissä. 2 SIJAINTI JA MAASTO Aapraiminmäki sijaitsee Seinäjoen Huhtalan kaupunginosassa, Koskenalantien ja Vellamonrinteen risteyksen kaakkoispuolella, 200 metriä keskustassa kohoavasta Lakeuden Ristin kirkosta lounaaseen ja 30 metriä länteen kaupungin halki virtaavasta Seinäjoesta. Ympäristöstään heikosti erottuvan kumpareen nimi johtuu luultavasti paikalla 700/800 -luvulla asuneesta Rinta-Myllymäen torpparista Abraham Backaksesta ( ). Aapraiminmäki ei ole nykyisin yleisesti tunnettu Seinäjoella, mutta säilynyt siis löytöpaikan nimessä 800 -luvulta saakka.

7 7 Paikka on selvästi itään joen suuntaan viettävää, mutta muuten melko heikosti ympäristöstään erottuvaa moreenikumpareen pohjoispäätä. Pelloksi raivattu kumpare kohoaa noin 50 metriä meren pinnan ja noin 4 metriä Seinäjoen pinnan yläpuolelle. Ympäristössä on monia merkkejä eri-ikäisestä maankäytöstä. Kumpareen koillisosaan on kaivettu hiekkakuoppa, jonka reunassa kulkee pohjoisesta Myllymäen suunnasta tuleva umpeenkasvanut kärrytie kohti jokirantaa. Tie on merkitty jo 700 -luvun tiluskarttoihin (Vaasan maanmittaustoimisto, Seinäjoki :5 ja :49). Hiekkakuoppaa on ilmeisesti täytetty käytön jälkeen sekä maalla, kivillä että jätteillä. Nykyisin kuopassa kasvaa muutaman kymmenen vuoden ikäistä sekametsaa. Hiekkakuoppaa lukuun ottamatta alue on kesannolle jätettyä peltoa, jonka keskellä kohoaa pieni kivikkoinen saareke. Saarekkeen reunassa kasvaa suuri mänty, jonka luona on syntyperäisen asukkaan Laila Holmlundin mukaan kerrottu palaneen aarnivalkeita. Saarekkeen ympäristössä on muutamia suurehkoja lohkareita, joista osa vaikuttaa siirretyiltä rakennuskiviltä. Kumpareen laelta onkin pellon muokkauskerroksen alta kaivauksissa paljastunut kiviä ja kaivantoja, jotka voidaan tulkita rakennuksenpohjiksi. Jäännökset liittyvät todennäköisesti edellä mainittuun Abraham Backakseen. 3 TUTKIMUSSUUNNITELMA 3. Tutkimushistoriaa Aapraiminmäki on mainittu ensi kerran Aspelinin 870 julkaisemissa tiedoissa "Kokoelmia muinaistutkinnon alalta" SUOMI - sarjan osassa IX vuodelta 87 (s. 42, nro ). Aspelin kertoo, että Kansallismuseon 868 kokoelmiin toimitetut neljä kivikirvestä KM oli löydetty "nk. Aapraminmäeltä, eräs korkeampi kohta Rinta-Myllymäen rintapellossa" ja lisää jäljempänä, että "kaikki löydetyt samalta pieneltä kummulta Seinäjoen rannalta". Tekstiyhteydestä saa myös käsityksen, että esineet olisivat löytyneet "hietakuopasta". Mikäli se pitää paikkansa, löydöt olisivat todennäköisesti peräisin paikalla yhä erottuvasta kuopasta.

8 8 Vuonna 978 Seinäjoen inventoinnissa Markku Torvinen löysi Aapraiminmäen vanhan.hiekkakuopan länsi- ja lounaispuolelta kvartseja. Torvinen tulkitsi kohteen kivikautiseksi asuinpaikaksi. Tietoon tulleiden Koskenalantien rakennussuunnitelmien takia Heikki Matiskainen teki paikalla koekaivauksia samana syksynä. Kaivauksissa saatiin talteen kvartsia ja saviastianpaloja, jotka olivat Matiskaisen mukaan yhtä myöhäisneoliittista asbestikeramiikan palaa lukuun ottamatta nuorakeramii kkaa. Matiskainen totesi myös kaksi tulisijaa, jotka jätti tutkimatta. Kaivauksissa asuinpaikan alarajaksi määriteltiin 49.5 m mpy. 3.2 Tavoitteet Suojelutavoitteeksi asetettiin muinaisjäännöksen laajuuden määrittely. Tutkimuksellisena päämääränä oli selvittää asuinpaikan kulttuurikerroksen rakennetta ja ajoitusta sekä paikalla todettujen keramiikkatyyppien, asbestikeramiikan ja nuorakeraamikan suhdetta. Tavoitteiden mukaisesti haluttiin kumpareen päälle avata mahdollisimman hyvin topografiaa leikkaava ja riittävän laaja alue. Aluksi oli tarkoitus yhdistää kaivaus Matiskaisen käyttämään koordinaatistoon, mutta vanhoja kaivausalueita ei löydetty kartoissa olevien epätarkkuuksien ja myöhemmin rakennetun Koskenalantien ta~~ kia. Toisaalta Matiskaisen koordinaatiston akselit eivät maaston muotoja noudattamattomina sopineet kaivauksen tarkoituksiin. 4 TUTKIMUSTAPA 4. Koordinaatisto ja kiintopisteet Koordinaatisto muodostettiin pohjana käytetyn kaupungin :500 -mittakaavaisen kartan x- ja y-koordinaattien mukaisesti. Maastossa akselit haettiin kiintopisteestä 8 monikulmiapisteeseen 606 määritetyn suunnan ( ) ja kartalta mitattujen x- ja y-akselin suuntien avulla. Siten etelästä pohjoiseen kulkevan x-akselin suunnaksi saati in 39.5/9.5 9 j a lännestä itään kulkevan y-akselin suunnaksi 9.5/29.5 9

9 9 Varsinainen kaivauskoordinaatisto sijoitettiin karttapohjan järjestelmän numeroinnin mukaan siten, että peruslinja etelästä pohjoiseen oli x = (6964) / y = (2440) 660 ja lännestä itään x = (6964) 220/(2440) Kaivauskoordinaateista jätettiin kuitenkin ensimmäiset neljä numeroa eli kilometrejä osoittavat lukemat pois. Pisteisiin 220/ 660, 280/660 ja 240/ 660 jätettiin pysyvät metalliputket, jotka kaupungin mittausosasto löi paikalleen. Samalla tarkistettiin kiintopisteen 8 x- ja y-koordinaatit takymetrillä. Lukemat täsmäsivät sentin tarkkuudella koordinaatistoa l uotaessa käytettyihin, kartalta mitattuihin lukemiin, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Suurin osa löydöistä otettiin talteen tarkasti, joten ne voidaan tarvittaessa sovittaa muihinkin koordinaatistoihin. Korkeuskiintopisteenä käytettiin kaupungin omaa kiintopistettä 8. Kiinteitä kojeenpaikkoja ei käytetty, koska kaikki korkeudet laskettiin absoluuttisina. Yleiskartan pohjana käytetty kaupungin kartta :500 perustuu maalaiskunnan aikana käytettyyn koordinaatistoon, joka poikkeaa nykyisestä valtakunnallisesta peruskarttakoordinaatistojärjestelmästä (kkj) muutamia kymmeniä senttimetrejä. Korjaus voidaan tehdä kiintopisteen 8 koordinaattien avulla seuraavasti: Kiintopiste 8: Punainen pultti matalassa maakivessä. Pohjakartan :500 mukaiset koordinaatit: X= y = Karttakoordinaatiston mukaiset peruskoordinaatit: X = y = Korkeus NN-järjestelmässä (NN cm) z = m mpy. Tutkimusalueen äärikoordinaatit olivat / Koekuoppia kaivettiin ruutuihin 90/ 660, 200/ 660, 20/ 660, 220/ 660, 230/ 660, 240/660, 220/669, , 240/ 670, 29/679 ja 29/ 689. Kokonaispinta-alaksi muodostui noin 408 m 2 : iä, josta tutkittiin koekuopat mukaan lukien tasokaivauksena 98 m 2 :iä. Raivausalueen korkeus merenpinnasta vaihteli 49 ja metrin välillä, mutta keskimääräinen korkeus oli liki 50 m mpy.

10 0 4.2 Kaivaustekniikka ja dokumentointi Kaivaustavaksi valittiin ensin koekuopitus, jota seurasi laajojen alueiden kuorinta ja tasokaivaus. Koekuopat kaivettiin tasokaivausperiaatteen mukaisesti siten, että peltomulta poistettiin yhtenä kokonaisuutena lapioilla ja pelkoilla. Peltomultakerros nimettiin paksuudesta riippumatta kerrokseksi ja sen alapuolelta paljastunut mineraalimaan pinta tasoksi. Sen jälkeen kaivettiin pelkoilla alaspäin 5 sentin kerroksina puhtaaseen pohjamaahan saakka. Koekuopituksen jälkeen avattiin yksi etelä-pohjois -suuntai nen ja kaksi itä-länsi -suuntaista 2-4 metriä leveätä kaistaa. Kaistojen noin 25 cm: n paksuinen multakerros kuorittiin kaivinkoneella. Alta paljastunut mineraalimaan pinta puhdistettiin pelkoilla ja nimettiin tasoksi. Tasokaivausalueeksi rajattiin se osa ( / ja / ), jossa oli havaittu merkkejä mahdollisesta kulttuurikerroksesta tai muita jäännöksiä. Muut alueet jätettiin tasoon. Tasokaivausalueessa mineraalimaa kaivettiin 5 sentin kerroksina puhtaaseen pohjamaahan saakka. Pohjatasot on merkitty karttoihin. Löytöjen tai rakenteen perusteella historiallisiksi tulkittuja jäännöksiä ei kaivettu toteamisen jälkeen pohjaan. Niistä dokumentoitiin karttoihin selvimmät eli kolme rakennuksenpohjaa ja yksi alueen halki kulkeva kivillä täytetty oja. Kenttätyö dokumentoitiin kartoin ja valokuvin. Kertomukseen liittyy yleiskartta :500, kaksi pinta- ja pohjavaaituskarttaa, 3 tasokarttaa :25-:00 ja profiilikartta :0 sekä arkeologian osaston negatiivit ja diat HAVAINNOT 5. Maaperä ja kulttuurikerros Maaperä kaivausalueella oli hietamoreenia. Maalajin raekoko oli pääasiassa hietaa tai hiekkaa, josta pisti sieltä täältä esiin muutamia teräviä kiviä ja lohkareita. Paikan tuulisesta sijainnista kertoivat lentohiekkamuodostumat, jotka kaivauksessa paljastut-

11 tuaan pölysivät voimakkaasti. Jokeen viettävässä rinteessä maaperä muuttui hiesuksi ja saveksi noin linjan y = tienoilla eli 49 metrin korkeuskäyrän kohdalla. Maannosta ei juuri havaittu paitsi muutamia rikastumiskerroksen läiskiä. Erityistä horisontaalia kulttuurikerrosta ei voitu todeta, mutta ruuduissa 29/ ja / erottui jo tasossa selviä palo- ja likamaita. Molemmat olivat luonteeltaan pesäkkeisiä ja tulkittiinkin myöhemmin rakenteensa perusteella kuopiksi. Ruudussa / kuoppa ulottui yli 90 cm:in syvyyteen ja ruudussa 29/ noin 60 cm:n syvyyteen. Keskimäärin kulttuurikerroksen paksuudeksi voidaan kuitenkin löytöjen ja täysin puhtaan maan ylärajan perusteella arvioida 0 senttimetriä. 5.2 Rakenteet Kuoppa ruudussa 29/ Jäännös tuli esiin tasossa voimakkaan punaisena palomaaläikkänä. Se muodosti ruutuihin 28-29/ ison, kaivausalueen ulkopuolelle jatkuvan palomaarenkaan, jonka sisusta vaikutti täysin puhtaalta. Sisus mukaan lukien renkaan halkaisija oli vähintään 3 metriä. Koon ja muodon arviointia vaikeutti kuitenkin se, että jäännöksen länsireunan rikkoi resentti oja ja itäreunan niin ikään historiallinen rakennuksen pohja. Tasossa 2 punainen palomaa oli kaventunut huomattavasti ja muodosti Selvärajaisen kolmion ruuduissa 29/ Palomaassa oli särmikkäitä kiviä, jotka vaikuttivat heikosti palaneilta. Profiilissa x = /y = oli hiilikeskittymä, josta otettiin radiohiilinäyte su Tasossa 3 palomaan seasta paljastui likamaajuovia ja lisää kiviä. Tasossa 5 palomaa alkoi kaventua ja läikän keskeltä pisti esiin iso pyöreänsoikea kivi. Tasossa 8 se tuli kokonaan esiin ja nostettiin pois. Kiven koko oli noin 25 x 30 cm:iä. Sen ympärille oli aseteltu muutamia laakakiviä pystyyn. Kiven poiston jälkeen jäännöksen profiili linjalla / tuli selkeästi esiin ja voimakas punaruskea palomaakuvio tulkittiin seinämäitään!oivan kuopan reunaksi. Tasoissa kuvio muuttui muodoltaan aiempaa pienemmäksi ja epäselvemmäksi.

12 2 Palomaa näkyi vielä tasossa 5, mutta hävisi kokonaan kerrosta 6 kaivettaessa. Profiilissa kuopan reuna erottui varsin selvänä pinnasta pohjaan saakka. Kuopan sisäreuna oli hieman ulkoreunaa vaaleampi. Maa sekä kuopassa että sen ympärillä oli tasarakeista hietaa. sisusta oli vaalean kirjava, koostumukseltaan ja väriltään kuopan ulkopuolisesta maasta poikkeava ja se tulkittiinkin pienin varauksin täytemaaksi. Toisessa profiilissa / kuopasta erottui selvästi pohjan punainen palomaa, mutta reuna oli vaikea määrittää. Karttaan 7 merkitty raja on siten rajattu maaperässä tuskin havaittavan raekokomuutoksen perusteella. Kuopasta löytyi vähäinen määrä keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsia. Löydöt keskittyivät punaiseen palomaahan kuopan reunassa ja pohjassa. Keramiikka on hyvin fragrnentaarista ja koristeetonta eikä sitä ole voitu toistaiseksi tarkemmin ajoittaa. On kuitenkin huomionarvoista, ettei kuopassa ollut yhtään varmasti nuorakeraamista palaa (vrt:340) ja vain yksi asbestikeramiikan muru (:50). Kaivaushavaintojen perusteella kuoppa jatkuu kaivausalueen pohjoispuolelle ainakin pari metriä. Mikäli tulkinnat kuopan reunoista ovat oikeat, sen halkaisija olisi lähes 3 metriä. Profiilien mukaan kuopan syvyys oli maanpinnasta 90 cm:iä ja mineraalimaan pinnasta tasosta noin 70 cm:iä. Löytöjen valossa kyseessä on asuinpaikkaan liittyvä kuopanne, ehkä ruuan valmistukseen tai säilytykseen käytetty rakennelma. Mikäli kuoppa on vähintään oletetun kokoinen, se saattaa olla myös asuinkuopanne. Kartat 3-4, 6-7 Löydöt KM 28829: , , , , 503-5, Negat , 00795, 00797, Diat , Kuoppa ruudussa 29/ Jäännös tuli esiin ruuduissa 28-29/ tasossa hiedassa erottuvana laajana punaisena hiilensekaisena palomaaläiskänä. Tasossa 2 läiskä oli kaventunut ja näytti keskittyvän ruutuihin 29/ , missä palomaa oli punaisin. Läiskässä ja sen ympäristössä oli tasossa 2 siellä täällä kiveyksiä, mutta ne vaikuttivat luontaisilta rantamuodostumilta, esimerkiksi ruudussa 29/

13 3 ollut kivikko. Tasossa ja 2 näkyi myös runsaasti sekoittuneita läiskiä, jotka tasossa 3 erottuivat resentteinä selvärajaisina kuoppina. Ne oli kaivettu kulttuurikerroksen läpi ja täytetty multaan sekoittuneella palo- ja likamaalla. Tasossa 3 ruudussa 29/ erottui soikea punainen palomaaläiskä, jonka koko oli 50 x 5 cm:iä. Läiskä tulkittiin kuopaksi. Kuopan poikkileikkaus oli linssimäinen. Kuopan palomaa sisälsi paljon pieniksi muruiksi särkynyttä keramiikkaa sekä jonkin verran palanutta luuta ja kvartsia. suuri osa keramiikasta oli koristeetonta, mutta joukossa oli muutamia nuora- ja piirtoviivakoristeisia nuorakeraamisia paloja. Seassa oli myös joitakin asbestisekoitteisia kappaleita. Palomaa hävisi kokonaan kerrosta 8 kaivettaessa. Kuopan funktio jää avoimeksi, mutta pienen kokonsa ja löytöjensä perusteella sitä voisi pitää asuinpaikkaan kuuluvana tunkiona. Kartat 3-4, 5 Löydöt KM 28829: , , , , 483, , Negat , Diat 32924, Löydöt Löydöt on luetteloitu Kansallismuseon kokoelmiin numerolla KM 28829:-525 (diar ). Ne on luettelainut FM Johanna Seppä. Suurin osa löydöistä on peräisin muokkauskerroksesta (krs ) eikä niiden alkuperäistä sijaintia voi määrittää. Muokkauskerroksen alapuoliset löydöt keskittyivät kuopiksi tulkittuihin rakenteisiin. Löydöt ovat tyypillistä asuinpaikka-aineistoa: keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Nuorakeraamisten palojen koristeluaiheista ---~ --a.....,,. voidaan mainita nuorapainanne, lovet, pienet kuopat sekä yleisimpänä kalanruotokuvioinen piirtoviivakoristelu. Asbestikeramiikasta ei ole koristeltuja paloja, mutta löytynyt reunapala (:6) viittaa ainakin Pöljän ryhmään. Muusta keramiikasta mainittakoon muutamat kivimurskasekoitteiset paksut palat. Paitsi hiekkakivistä mahdollista hiointa (:26) yhtään varmaa kiviesinettä ei saatu talteen.

14 4 Löytöryhmät kpl g Saviastianpaloja yhteensä koristeituja reunapaloja muita paloja koristelemattomia reunapaloja pohjapaloja muita paloja Kiviesineitä hioimen katkelma kivilaji-iskoksia Kvartsia yhteensä kaapimia esineitä ytimiä iskoksia Palanutta savea 0 6 Palanutta luuta Kaikki löydöt yhteensä Löytötiheys 5. 6 kpl/25 gjm 2 (tasokaivaus 98 m 2 ) 6 NÄYTTEET, ANALYYSIT JA MITTAUKSET 6. Luuanalyysi Luuaineiston on analysoinut FK Pirkko Ukkonen Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksella. Analyysin yksityiskohtaiset tulokset on esitetty liitteessä.

15 5 6.2 Radiohiilianalyysi Kaivauksella otettiin yksi näyte radiohiiliajoitusta varten. Se otettiin kuopasta ruudussa 29/ profiilissa olleesta hiilikeskittymästä. Näyte poimittiin pinseteillä minigrip -pussiin. Näyte analysoitiin lokakuussa 995 Geologian tutkimuksessa (Su-2640). Analyysin yksityiskohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 2. Näyte kohde ruutu X y z krs su-2640 kuoppa 220/ Jäljelle jäänyt osa näytteestä on tallennettu kokoelmiin numerolle KM 28829:527. Näytteenottokohta on merkitty karttoihin ja kuviin. 7 TULKINTA JA YHTEENVETO Seinäjoen kaupungin Huhtalan kaupunginosan Koskenalassa sijaitsevan Aapraiminmäen kaivaukset liittyivät kaupungin suunnitelmiin rakentaa uusi urheilukenttä. Kentän paikaksi oli suunniteltu tonttia, jonka pohjoisosasta tunnetaan Aapraiminmäen kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikan laajuutta ei ole selvitetty ja museovirastossa pidettiinkin koekaivauksia tarpeellisena ennen rakennustöiden aloittamista. Suojelutavoitteeksi asetettiin muinaisjäännöksen laajuuden määrittely. Tutkimuksellisena päämääränä oli selvittää asuinpaikan kulttuurikerroksen rakennetta ja ajoitusta sekä paikalla aiemmin todettujen keramiikkaryhmien, erityisesti nuorakeramiikan ja asbestikeramiikan suhdetta. Kaivauksissa todettiin kaksi kiinteätä rakennetta, jotka molemmat on tulkittu asuinpaikkajäännöksiksi. Kuoppa ruudussa 29/ sisälsi sekä nuorakeramiikkaa että asbestisekoitteista keramiikkaa sekä jonkin verran kvartsia ja p alanutta luuta. Kuopan funktio jää avoi meksi, mutta p i ene n kokonsa ja löytöjensä perusteella s i tä voisi p i t ää asui npa ikkaa n kuuluvana tunki ona.

16 6 Kuoppa ruudussa 29/ on radiohiiliajoituksen perusteella varhaismetallikautinen. Kentekstin pohjalta ajoitusta voidaan pitää luotettavana, vaikka kuopan täytemaasta saatiin talteen yksi mahdollisesti nuorapainanteinen pala ja yksi asbestikeramiikan muru. Mikäli tulkinnat kuopan reunoista ovat oikeat, sen halkaisija olisi lähes 3 metriä ja syvyys vajaan metrin. Löytöjen valossa kyseessä on asuinpaikkaan liittyvä kuopanne, ehkä ruuan valmistukseen tai säilytykseen käytetty rakennelma. Mikäli jäännös on vähintään oletetun kokoinen, se saattaa olla myös asuinkuopanne. Kaivausten perusteella Aapraiminmäki on otettu käyttöön heti paljastumisensa jälkeen nuorakeraamisena aikana, aikaisintaan 4500 ja viimeistään 4000 vuotta sitten. Nuorakeraamisen asutuksen yhteys sisämaan asbestikeraamiseen asutukseen on ilmeinen. Kuoppa ruudussa 29/ radiohiiliajoituksineen viittaa kivikautta nuorempaan, luultavasti varhaismetallikautiseen väestöön. Koko muinaisjäännöksen laajuudeksi on palo- ja likamaiden sekä rakenteiden ja löytöjen perusteella arvioitu 600 m 2 :iä. Noin puolet siitä on edelleen tutkimatta ja mahdollinen pallokentän rakentaminen edellyttääkin jatkotutkimuksia. Helsingissä fwtu-l~ rl~- Sirkka-Liisa Sepp{/lä: HuK J. SEPPÄ J5

17 7 KARTTALUETTELO Nro tyyppi mk koko s.. Yleiskartta :500 A Pinta- ja pohjavaaituskartta :200 A Pinta- ja pohjavaaituskartta Alue / : 50 A Tasokartta, taso Alue / : 00 A Tasokartta, tasot 2 ja 3 Alue / :50 A Tasokartta, tasot 2, 3 ja 5 Kuoppa ruudussa 29/ :25 A Profiilikartta :0 A3 46 Yleiskarttoja kpl :500 A3 Pinta- ja pohjavaaituskarttoja kpl :200 A2 Pinta- ja pohjavaaituskarttoja kpl :50 A3 Tasokarttoja kpl :00 A3 Tasokarttoja kpl :50 A3 Tasokarttoja kpl :25 A3 Profiilikarttoja kpl :0 A3 NEGATIIVILUETTELO Kuvaaja S.-L. Seppälä Negatiivikoko 6 x Yleiskuva. Alue paalutettuna. Pintavaaitus käynnissä. Etelästä. Yleiskuva. Koekuoppia kaivetaan. Taustalla Koskenalantien ja Vellamonrinteen risteys, jonka kohdalla Matiskainen teki kaivauksia 978. Eteläkaakosta. Yleiskuva. Pintavaaitus ja koekuopitus käynnissä. Etelälounaasta. Yleiskuva. Pintavaaitus ja koekuopitus käynnissä. Taustalla suihkulähteen kohdalla etelästä pohjoiseen virtaava Seinäjoki. Lännestä.

18 Yleiskuva. Pintavaaitus ja koekuopitus käynnissä. Etualalla Vellamonrinne ja taustalla Koskenalantie. Kauimpana vanha kaupungin vesitorni, jonka kohdalta on löytynyt vasarakirves KM 8083 :. Lounaasta. Työkuva. Aluetta / puhdistetaan koneellisen kuorinnan jäljiltä tasoon. Lännestä puhdistuksen jäljiltä ta Tasokuva. Alue / sossa. Idästä Yksityiskohtakuva. Opastetaulu, jossa esitellään asuinpaikan sijainti ja muinainen rantaviiva (50 m mpy) sekä kuvitelma vasarakirvesväestön ja asbestikeraamisen asutuksen kohtaamisesta. Lännestä Yleiskuva. Alue 80-28/ koneellisen jäljiltä puhdistamattomana. Etelästä. kuorinnan Yleiskuva. Alue / koneel lisen kuorinnan jäljiltä puhdistamattomana. Aluetta / puhdistetaan tasoon. Lännestä. Yleiskuva. Etualalla puhdistetaan aluetta / koneellisen kuorinnan jäljiltä tasoon. Pohjoisesta. Yleiskuva. Alue / puhdistettuna tasoon. Etelästä. Ryhmäkuva. Vasemmalta Johanna Seppä, Johanna Järveläinen, Riikka Saarinen, Marja Ala-Äijälä, Nina Klemetsö, Riia Siltanen, Riitta Ojala, Toini Räinä. Lännestä. Tasokuva. Alue / tasossa 2. Palo- ja likamaa erottuu keskellä tummana alueena. Lännestä. Tasokuva. Alue / tasossa 2. Palo- ja likamaa erottuu etualalla tummana alueena. Idästä Tasokuva. Kuoppa ruudussa 29/ vasemmassa reunassa hiilikeskittymä, näyte Su Etelästä. tasossa 2. Kuopan josta analysoitu Yksityiskohtakuva. Kuoppa ruudussa 29/ tasossa 2. Keskellä hiilikeskittymä x= / y=666.00, josta analysoitu näyte Su Etelästä. Yleiskuva. Aapraiminmäki Seinäjoen rannasta kuvattuna. Rinteessä kaivausalueen itäosaa. Oikealla vanhaa tilustien pohjaa. Idästä. Yleiskuva. Aapraiminmäki Koskenalan tien ja Vellamonrinteen risteyksen takaa kuvattuna. Luoteesta. Tasokuva. Kuoppa ruudussa 29/ tasossa 5. Keskellä iso pyöreä kivi. Hiilinäytteen Su-2640 ottokohta profiilissa vasemmalla kiven yläpuolell a. Etelästä. Maisemakuva. Aapraiminmäki vanhasta vesitornista kuvattuna. Vasemmalla Seinäjoki ja Koskenalantien silta. Aapraiminmäki ja Vellamonrinteen risteys oikealla. Koillisesta.

19 Tasokuva. Kuoppa ruudussa 29/ tasossa 8. Keskellä iso kivi. Hiilinäytteen Su-2640 ottokohta profiilissa vasemmalla kiven yläpuolella. Etelästä. Tasokuva. Etuoikealla kuoppa ruudussa 29/ tasossa 3. Taustalla sekoittuneita resenttejä kuoppia. Idästä. Työkuva. Johanna Seppä puhdistaa profiilia kuopasta ruudussa 29/ Kaakosta. Profiilikuva. Kuoppa ruudussa 29/ , profiili Hiilinäytteen su-2640 ottokohta erottuu tummana kolona kuopan yläosassa keskellä. Etelästä. Profiilikuva. Kuoppa ruudussa 29/ , profiili Vasemmalla profiili /665.50, jossa kuopan ääriviiva erottuu heikosti. Kaakosta. Profiilikuva. Kuoppa ruudussa 29/ , profiili Vasemmalla profiili /665.50, jossa kuopan ääriviiva erottuu heikosti. Mittakaavana latta. Kaakosta. OlALUETTELO Kuvaaja S.-L. Seppälä Yksityiskohtakuva. Opastetaulu, jossa esitellään asuinpaikan sijainti ja muinainen rantaviiva (50 m mpy) sekä kuvitelma vasarakirvesväestön ja asbestikeraamisen asutuksen kohtaamisesta. Yleiskuva. Pintavaaitus ja koekuopitus käynnissä. Taustalla suihkulähteen kohdalla etelästä pohjoiseen virtaava Seinäjoki. Lännestä. Yleiskuva. Alue paalutettuna. Pintavaaitus käynnissä. Taustalla Koskenalantien ja Vellamonrinteen risteys, jonka kohdalla Matiskainen teki kaivauksia 978. Etelästä. Yleiskuva. Pintavaaitus ja koekuopitus käynnissä. Etualalla Vellamonrinne ja taustalla Koskenalantie. Kauimpana vanha kaupungin vesitorni, jonka kohdalta on löytynyt vasarakirves KM 8083:. Lounaasta. Maisemakuva. Aapraiminmäki vanhasta vesitornista kuvattuna. Vasemmalla Seinäjoki ja Koskenalantien silta. Aapraiminmäki ja Vellamonrinteen risteys oikealla. Koillisesta. Yleiskuva. Aapraiminmäki Seinäjoen rannasta ukonilman aikaan kuvattuna. Rinteessä kaivausalueen itäosaa. Oikealla vanhaa tilustien pohjaa. Idästä. Tasokuva. Alue / puhdistuksen jäljiltä tasossa. Idästä. Yleiskuva. Alue 80-28/ koneellisen kuorinnan jäljiltä puhdistamattomana. Etelästä.

20 Yleiskuva. Etualalla puhdistetaan aluetta / koneellisen kuorinnan jäljiltä tasoon. Pohjoisesta. Yleiskuva. Aapraiminmäki Koskenalan tien ja Vellamonrinteen risteyksen takaa kuvattuna. Luoteesta. Tasokuva. Alue / tasossa 2. Palo- ja l i kamaa erottuu keskellä tummana alueena. Lännestä Tasokuva. Kuoppa ruudussa 29/ vasemmassa reunassa hiilikeskittymä, näyte su Etelästä. tasossa 2. Kuopan josta analysoitu Yksityiskohtakuva. Kuoppa ruudussa 29/ tasossa 2. Keskellä hiilikeskittymä x = / y = , josta analysoitu näyte Su Etelästä. Työkuva. Aluetta / kaivetaan tasoon 2 ja 3. Johanna Seppä kaivamassa kuoppaa ruudussa 29/ tasoon 5. Lännestä. Työkuva. Kuoppaa ruudussa 29/ kaivetaan tasoon 3. Pohjoisesta. Tasokuva. Etuoikealla kuoppa ruudussa 29/ tasossa 3. Taustalla sekoittuneita resenttejä kuoppia. Idästä. Yksityiskohtakuva. Kuoppa ruudussa 29/ tasossa 3. Oikealla sekoittunut resentti kuoppa. Pohjoisesta Työkuva. Johanna Seppä kaivaa 29/ tasoon 5. Lounaasta. kuoppaa ruudussa Tasokuva. Kuoppa ruudussa 29/ tasossa 5. Keskellä iso pyöreä kivi. Hiilinäytteen Su-2640 ottokohta profiilissa vasemmalla kiven yläpuolella. Etelästä. Tasokuva. Kuoppa ruudussa 29/ tasossa 8. Keskellä iso kivi. Hiilinäytteen Su-2640 ottokohta profiilissa vasemmalla kiven yläpuolella. Etelästä. Työkuva. Johanna Seppä on nostanut pyöreän kiven ylös kuopasta ruudussa 29/ tasossa 8. Lännestä Työkuva. Johanna Seppä 29/ Etelästä. puhdistaa kuoppaa ruudussa Profiilikuva. Kuoppa ruudussa 29/ , profiili Vas. profiili / , jossa kuopan ääriviiva erottuu heikosti. Mittakaavana latta. Kaakosta. Profiilikuva. Kuoppa ruudussa 29/ , profiili Hiilinäytteen Su-2640 ottokohta erottuu tummana kolona kuopan yläosassa keskellä. Etelästä. Työkuva. Johanna Seppä piirtää profiilikarttaa kuopasta ruudussa 29/ Etelästä. Ryhmäkuva. Vasemmalta Johanna Seppä, Johanna Järveläinen, Riikka Saarinen, Marja Ala-Äijälä, Nina Klemetsö, Riia Siltanen, Riitta Ojala, Toini Räinä. Lännestä.

21 SEINÄJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMÄKI S. - L. Seppälä /00, YLf5KUVA. AI.U f'aalutertcjna. PINTA \IAAITUS JCÄ'fNNt~s-'\. En"LÄSTÅ.. I(JO ":? tleisi<uva PlfiiAV... AITUS JA KO[;}{UDPITUS t:.ä,ynnt~sä. ETEc.Å. LOCINMS7;q 00~=8 "'fl,istuva I<OE~VOffiA "AIV~AAN. TAVSAaA fcos~n.\lantiet.j JA VELI.AIVJONRJUTEEN R~ TEYf, JONKA tt:ijhdau,.a MATIStAINEN 'teki,caivavts (A ~6. U'ELÄ t'mlosta. lfjo??' "flels~uiia PI~7AVMITIIS.JA Jr:~t:rV6PITt/S KÄYNNISSÄ. 7AVS7ALLA $UIHI:.VLÄH7.:N k'ohdalla n 'c.äs7ä P6HJOIS'HN VIII.TMVA SEI~Ä.JOt(. LÄ NNES7Å. k\iva.... S. -L. S~PfA LA 9fS

22 SEINÄJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMÄKI S.- L. Seppälä "/I."~ICUVA. f'intavaaituf JA :/JEICUO~ITUS I'ÄlNNISSÄ. CTliAL.4LLA VEUAN\ON~INN[ TAVSTAU.A KDS~NAt.ANTIE. ICJtUINJrANA ~ANHA ICAIIP\IN&lrl VUlTORNI.JONICA I<O,_L7A Ot.l l.."ittt'in'fr va~aaat:l ll V S km 8083 ~ loun~.4,\7a. JA 6096 M.a.IStMAtuVA. AAPM IMI NlftÄ k:l VANH.4STA Vt~I'TbllNIS7A IC\IVA7f'IA. VASEIY\NlAu.A ~ElNAJOICI JA K6S~NAl.AN'TIEN SII.7A AAPAA\MI~ MÄti.J/It. VEUA.I'I\ON~\N"TfEt.J P.I~TEYS Olt:tALtA KOILli$H7A IGO:U4 'flefs'kuva AMRAI~IWMÄICJ a-:="os(',nau.n li~n.ja. \f6llny\o~ f\in'een P.JSn"tiCSEN TAICAA <\IVA'TTU NA &.VD7EES7A. 00'3 "fi..&is'k\hfa AA,IV.IIWIIN MÄ lt:) S~l NÄ JOEN.,.,. NNAS7A t<uvat7una RIN7EESSÅ' t<aiva US,O.&..VUN ITÄOS~A 0 IC,ALI.A VANHAA. TII..UHIEN POU.JAA l>å's'7ä. t: wa S.-L. SEPPÄc.Ä 9,5

23 .... SEINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMAKI S.- L. Seppälä ~8 T'tÖICII\4. ALUETTA 2& l2.o/"4f-,80 9HOIS7~TAA N I<ON4:El.USEN ICUORINNAN JÄLJIC.'Ä TAUON. lännestä. /00':-82 iauicvva ALUE.ll& l'z.o/,s0-?00 f'fhpis7uicsen JÄLJll.7Ä 7ASOS5A. 'l>äs7ä. 00=J84 ~LEISkWA ALVE l&o 2lS /"0-"2 KONE.EC.LISEN faioilinivan.jäi.jil7ä P\JMDI~7AMA770MANA. ~'7Ec.Ä~7Ä. YL~ISI<.UVA Al.UE 'llt 220 j' 55-,0 a<dnuc.uun t\ioiun'-'an..j~l.j IL7Ä PO H. l>ls TANtATOIYIANA. AI.~~"A j ''-0 "4 ruh~ir,7aan 7ASDDN t. L.ÄNNES7Å JCU\IA $.-t. SIPPÄLÄ 99S

24 SEINÄJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMÄKI S.- L. Seppälä & Yt.~IS~V4. f:l~almta l'uhdjstetmn A~TTA 2.0-ii /,,0."4 k<jn tt.us'ei'f ICUOit.\NNAN J~~.Jil.7Ä 'TASOON. J-DH..IOISE~TA 00~8 "'L~IS""VA. AI.UE f"0-,,4 fuhpii7~t\jna TAfDO,., f. #;'f(täs7~ IOtH& TA~OICUliA. ALUE 2&-2'0/6?0 _,8 T.MOSSA t. PAC.O-.JA LikAMAA ER.DTTUU ICHklllÄ TUMI\At.IA AW ENA. LÄNNU7Ä TASOK'UifA AlUE 2.&- 220/ '?0 - '?8 TASOSSA t PAtO- -'A l.lramaa EROT7liCI ~TVALAt.lA TUtWlNIANA AC.UUNA. 0Ä~7Ä. ~VA ~.-(.. SEPPÄlÄ 95

25 SEINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMAKI S.- L. Seppälä too-:'f98 TM~lC\ VA. E'TVOIK AllA KVOPfA RUUDUSSA 2,/(,4-4,5 7AS'OSSA 3. 7AVS7ALLA S' JC:Ot'TTUN~t7A RESENT7f:..JÄ I<.\JOPI/4. IJ)ÄS7Ä. IOOlff 7ASOKIIVA l<vopi'a P.IJUDUSSA 2. '"'"''' TA.fOSS'A Z. KUOPAN VAS~I'f\IY)ASSA REIINASJ'A Hllt.IIC~Sk:I77YmÅ,..J()<;7A A"'4LY~CS7V tjä.'tf SU 2'40. E7EI.ÄS7Ä. 00'2 'ficst7'tlsi<.c)if7akuva. KVOPf'A 2l~/GG5-(,'(, RUUDUSSA TASO$SA 2. KESKELLÄ HIILI K SI:::t7TYMÄ X= 2' /"jr ''' 00 J0~7A ANAI.YS'OITU t..ja"7 SU 2G40. 7ELÄ S7A. 00'9j TASOKUVA. KUOPPA RUUDVS'SA 2.,/b,~-''' 7.4-~0SSA 5'. KESKELLÄ ISO PYÖitEA kivi. HIILINÄ'fTE~N SU-.2'40 0TOICOU7A PitO Flll.f SSA VA~E mmatt.a ~IVE ~ 'YLÄ PUDI.ELtA. E-TElA S7Ä. kvva S. -l. S'EP'AtÄ 95

26 SEINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMAKI S.-L. Seppälä 995 TA'>OI<WA. KVOPI'A RUUDII~SA 2"/~,S-"(, 7'ASO,SA, &. K Stt:Lt,Ä ISO IC.IV/. WlNÄ.'f7E:I:N ~(}- l '-40 0TOKOH7A PltOF/IL/SSA II~S4:MMALLA < VEN '/LÄPUOLEUA E:TH)STÅ. TYÖk'UVA. JOHANNA SEPPÄ PUHD/S7AA PROFIIliA KUOI'AS'T.A RUUDUSSA.2.4Jf" S' _,,,. ~lco~7a. /00 soo rrt>fiilit:i.iva.ic.\joppa R\JUOUSSA 2.'/"~-'"" PllbFIIU ''S.t;o- '-'. IWUNÄ'77HN ~U. 2, 40 OTT0"6U7A EROTTUO TUMMANA I<.OLONA KUOPAN 'ft.ä OSAS~A K~St:HLÄ. E'TElÄ S7Ä r~fiillkuva. I<V6PP~ RUUOVSSA 2,/US-'"" r~fiii..i '-45.?0-''' \/ASEMI'nÄLlA PP-{)FI/L/ 2'- 20 ''s~so, Joss" KilOPAN MR. v,va &A.b'TTUU UEIICOST/ KAAk'dSTA

27 SEINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMÄKI S.-L. Seppälä oo Mt., fp.()fiilii'\.>va. KVOtPA R\JUD\ISSA 2.~/b,S -4" fmfilll "S. SO~ '-'~ VAStCVImALLA PR.Ot=ll'-, lll}-20/ "$ 50,.JOSSA l'\jopan ÄÄRIVIIVA &4t07T\JU fff/icost /. IVII77AIGMVANA!.AlTA. t:::aa /COSTA. 'ftsi7's~h7at:uva OPA~ETAUt..U JOS<;A.. H '7Ell.AAN,...SUINrAIICAN SIJAIN7 f JA l't\ul- NAINEN P.,AN7}.VII\IA ( ;() m ~ry) 5fiCÄ K\J\IIIElMA /MAAAICI~\~ VÄ E-S7t)N JA AS9f~7/ '(E; ~AA M lh; N,t\~ \J7UIC:"St N IC6H7MI'tll SH7A. LÄNNfS7Å' ll-"hmäkuva. VA<.;Emtn.4liA..J~HANNA StPPÄ, JOHANNA JÄRVE(Å\Nf:N, Rll~ SAARINEN, lvlarja ALA i\t.jalä, NINA t:::!.i:metsö, RIIA Slt.7ANE.N, RIITTA O.JAlA, 7DINI RÄ\NÄ. LÄNNt~TÄ K\JIIA S. -t. SEPPÄ tä 995

28 SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki S.-L. Seppälä Yleiskuva. Pintavaa i tus ja koekuopit us käynnissä. Etualalla Vellarnonrinne ja taustalla Koskenalantie. Kauimpana vanha kaupungin vesitorni, jonka kohdalta on löytynyt vasarakirves KM 8083:. Lounaasta. Kuva S.-. Seppälä. N CP

29 SEINÄJOKI Koskenåla Aapraiminmäki S.-L. Seppälä Maisemakuva. Aapraiminmäki vanhast a vesitor nist a kuvattuna. Vasemmalla Seinäjoki ja Koskenalanti en silta. Aaprai minmäki ja Vellamonrinteen ris t eys oi kealla. Koillisesta. Kuva S.-L. Seppälä. N..0

30 SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki S.-L. Seppälä Tasokuva. Kuoppa ruudussa 29/ tasossa 2. Kuopan vasemmassa reunassa hiilikeskittymä, josta analysoitu näyte Su Etelästä. Kuva S.-L. Seppälä. UJ C>

31 SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki S.-L. Seppälä Työkuva. Aluetta / kaivetaan tasoon 2 ja 3. Johanna Seppä kaivamassa kuoppaa ruudussa 29/ tasoon 5. Lännestä. Kuva S.-L. Seppälä. w -->

32 SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki s.-l. Seppälä Työkuva. Kuoppaa ruudussa 29 / kaivetaan tasoon 3. Pohjoi sesta. Kuva S.-. Seppälä. LJJ N

33 SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki S.-L. Seppälä Tasokuva. Etuoikealla kuoppa ruudussa 29/ tasossa 3. Taustalla sekoittuneita resenttejä kuoppia. Idästä. Kuva S. -L. Seppälä. w UJ

34 SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki s.-l. Seppälä Työkuva. Johanna Seppä kaivaa kuoppaa ruudussa 29/ tasoon 5. Lounaasta. Kuva s.-. Seppälä. I.JJ +'

35 SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki S.-L. Seppälä Tasokuva. Kuoppa r uudussa 29/ tasossa 8. Keskell ä iso kivi. Hi ilinäytteen Su-2640 ottokoht a profiilissa vasemmall a kiven yläpuolella. Et e l äst ä. Kuva S.-. Seppäl ä. w V

36 36 SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki s. - L. Seppälä Johanna Seppä on nos t anut pyöreän kiven yl ös kuopast a r uudussa 29/ tas ossa 8. Lännes tä. Kuva S.-. Seppälä.

37 SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki S.-L. Seppälä 995 >l..:! T ';... ~-~- e:.r~.-:, ~ -. ~ ' ~ - w.. ~ ; ~~i,...,... : ~-\ Työkuva. Johanna Seppä pudistaa kuoppaa ruudussa 29/ Etelästä. Kuva S.-L. Seppälä. UJ -.]

38 SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki S.-L. Seppälä 995. ~, \~ '. ''._.: i ~ ~ ~~ ~\ ~... c. -.. ' ~ ~.. ;,. l ; ' '{ ' ~ ~ \'" +. ~. -\ ~ ~ ' ~ \ Profiilikuva. Kuoppa ruudussa 29/ , profiili Hiilinäytteen Su-2640 ottokohta erottuu tummana kolona kuopan yläosassa keskellä. Etelästä. Kuva S.-L. Seppälä. UJ C/)

39 SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki S.-. Seppälä Ryhmäkuva. Vasemmalta Johanna Seppä, Johanna Järveläinen, Riikka Saarinen, Marja Ala Äijälä, Nina Klemetsö, Riia Siltanen, Riitta Ojala ja Toini Räinä. Lännestä. Kuva S.-. Seppälä. w "'

40 SEINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMÄKI S.- L. Seppälä 995 Yleiskartta :500, pohjana Seinäjoen kaupungin "< N f" ~ 0 C7< N 0 Q\ C7' Q\ o- w ~ V'l Q\ ~ 0 o- -: -: -: -o 0 N "< KARTTA 40 N ~ x kartta : 500 täydennettyhä k p S = m m p y 270 piirt. J. Seppä 0 20m 260

41 SEINÄJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMÄKI S.- L. Seppälä 995 pinta- ja pohjavaaituskartta kp 8 = mmpy KARTTA 2 4 piirt. J. Seppä m piener7)t5 ' c;().. peruskarttapohjoinen y X hso q taso r & so.6 Iso. u tuo! Sö.TI~ so.sa r ~ ~0. 3 =~lnttul ~ D 0 t" ; :U':li,;w l? zry., & lf.t ~ ""7 ~'.., v U ' & & \l'tol ~u """''" ~ " [ [48.94 /.69 4' i9 EB kp *., _ LO OL H 50., f0.20 5o. OS ' "'' "t'j. L O.. 9. t&.9l "t '~ tuo tuo & & SC.H St ' , U Ul t U.tt ,.,.., r, so.2crf so r S0.&t '

42 .... SEINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMAKI S.-L. Seppälä 995 KARTTA 3 42 pinta- ja pohjavaaituskartra :50 alue / kp 8 = 50.89m mpy piirr. J. Seppä peruskarttapohj oi nen 0 2m r- --- taso taso io taso 2 taso taso h taso taso taso 5 taso S SS -f taso 5 taso 2 taso 28 --h tio. 34 X 50.5S y taso t aso 4 taso taso h

43 \ _, \05CWJ..o, ro.. å\ a.r 670 m SEINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMAKI S.- L. Seppälä 995.0, ' 0 ~ m \.o, ( " 3. f(..,,.lt -.20 Tasokartta :00 taso alue kp 8 = 50.89m mpy piirt. J. Seppä peruskarttapohjoinen ,.@ ].i 28 e # \ -\. (' 0 en 0 5m --=====::J--====-- [I] sora [I] hieta [2] maalajien raja ~ punainen palomaa ITIIlliJ resentti palomaa \) 37 C>0 3~ l' 8hiili 0 =50.40m mpy <ö..; 0 : : 0.-0.,,_.. ~.i().. '\.. ~.,, C> \ -3" >'l. ~( tl 3.~ - ~C.. '\ h.u 30 +~,. '3 j.% 3.z}\J 3 U 3 resenrri rakennus 28- ' 3 2' -5.:a. Y. ~. ' ,.,.l';. u ') -40 "0. ~l resentti.,, 3 rakennus ''.o~.ool-220.h. Q. rt 0.o 3 -~ ~t;,..o'.o(, L28.n () 0 o ~ -.'l." 5. lj. EBkp 8.II. ~. "..'3.l(, 20 t,.t>r. 3-0.og Oi. 0(} 3 03 X y660 ::X: )> ::0 -- -l )> +" +' UJ

44 SEINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMAKI S.- L. Seppälä 995 Tasokartta :50 tasot 2ja3 CJ hieta m multa 0 resentti kuoppa Ghiiti 0 = 50.35m mpy KARTTA5 44 alue / [LZ]likamaa kp 8 = 50.89m mpy piirt. J. Seppä 0 2m per u s kartta - pohjoinen ~ punainen palomaa ~ palomaa 3.) kuoppa J-_.u_~.% resentti rakennus 3 TASO % X :...:..:..' 8 -- y ~c; :n ~., o.~~ 3.;" kuoppa t;,..'3 0 ''.\'!.jö+ o: TASO 3 ' 2 3 X y 670.? H 3.o".o.?f- 676

45 - - - _ SEINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMAKI S.- L. Seppälä 995 Tasokartta :25 tasot 2, 3 ja 5 kuoppa ruudussa kp 8 = 50089m mpy piirto J. Seppä peruskarttapohjoinen ITJ hieta ~ puna inen pal omaa ~ l i kamaa D hiiti 0 = 50030m mp y P 4 c s u h i i t i n ä y r e a n a l y s o i t u KARTTA 6 45 TASO 2 4 C Su ~-~-----,.,-..,-~~~~...::>'C'"-0,5il TASO ;-;;0)() ~~~~~::'>""""""---;;-; 0 28: TASO t --""'"'T"": I 02:-: g~~'!'t.ä"---ol& 3 03~.34 X 28 +"!... ~ ~ ~~0~-----0?6+ y ei kaivettu X y ~~ ~ ~ ei ka ivettu X y

46 .. S EINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMAKI S.-L. Seppälä 995 Profiilikartta :0. profii l i /665,50 ja 220 / 665, [[] hieta o:=j mu lta maa l aj ien r aja B t äyt emaa? - hii li E] ruost e KARTTA 7 46 kuoppa ruudussa ~ punainen pal omaa \sul hi ilinäyte analysoitu kp 8 = 50.89m mpy pi irt. J. Seppä ~ palomaa bd täyt emaa 0 2m x29/y665, I 0 A STA x220/y665, 50 x220/y665, ETE LASTA X 220 /y o..... " ~ """" m mp y m mp y m mpy

47 LIITE. Luuanalyysin tulokset SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki (KM 28829) / S.-L. Seppälä 995 Luuanalyysi Pirkko Ukkonen Aineistosta määritettiin yhteensä 57 fragmenttia, jotka jakautuivat seuraavasti: Kuoppa 29/ Kuoppa Rakenteiden 29/ ulko puoliset TOT Phocidae (hylkeet) cf. Phocidae (vrt. hylkeet) Lepus timidus (metsäjänis) Mammalia (nisäkkäät) 2 Esox lucius (hauki) 2 3 Lota lota (made) 2.. cf. Lota (vrt. made) Esox lucius/lota lota (hauki/made) Teleostei (kalat) 8 20 YHTEENSÄ Kuoppien välillä ei näy selvää eroa lajikoostumuksessa, vaikkakin toinen kuopista (29/ ) sisälsi yhden jäniksen sormi/varvasluun sekä yhden, ilmeisesti hyljettä pienemmän nisäkkään kylkiluun katkelman. Kahdessa tämän kuopan luista löytyi leikkuujälkiä, toinen paloista muistutti (hirvieläimen) sarvenkappaletta. Jonkin isomman nisäkkään luufragmentteja löytyi molemmista kuopista. Made on harvinainen jätefaunalöydöissä. Itse en ole määrittänyt yhtään mateen luuta ennen tätä aineistoa. Rakenteiden ulkopuolelta määritettiin vain yksi kalan nikama (n:o 08), eikä tämän alueen löytöihin sisälly myöskään määrittämättömiä kalanluita. Palamattomat luunsirot löytyivät kuoppien ulkopuolelta. Pirkko Ukkonen

48 SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki (KM 28829) S.-L. Seppälä 995 Luuanalyysi Pirkko Ukkonen A. Luumääritykset löytönumeroittain 28829: 7 9 mesocuneiforme sin. Phocidae 2 vertebra, corpus vert. fr. Mammalia cf. Phocidae radius dex. dist. fr. Phocidae 08 phal. prox. epiph. fr. Phocidae COSta fr. Mammalia cf. Phocidae vertebra fr. Teleostei 2 7 vertebra, proc. art. Mammalia cf. Phocidae costa fr. II PALAMATONTALUUTA 94 costa fr. Mammalia cf. Phocidae 98 cranium, squamosum sin. fr. Phocidae tibia sin. diaph. fr. II COSta fr. II + PALAMATONTALUUTA

49 20 vertebra thorac. fr. Phocidae femur dex. dist. fr. Phocidae COSta fr. Mammalia cf. Phocidae (+ isompaa nisäk:ästä) cranium, os petrosum fr. Mammalia 256 phal. dist. fr. Phocidae costa fr. Mammalia cf. Phocidae 270 COSta fr. Mammalia cf. Phocidae 279 vertebra fr. Teleostei cf. Lota lota (+ isompaa nisäk:ästä) 280 costallepidotrichia fr. Teleostei

50 348 dentale fr. Esox lucius articulare dex. fr. Lotalota 2 costallepidotrichia fr. Teleostei dentale fr. Esox lucius costa/lepidotrichia fr. Teleostei costallepidotrichia fr. Teleostei vertebra fr. Teleostei phal. /2 diaph. fr. Phocidae phal. /2 diaph. fr. Phocidae

51 phal. prox. fr. Lepus timidus 463 dens, radix dentis fr. Phocidae II pelvis, acetabulum sin. fr. COSta fr. Mammalia cf. Phocidae angulare dex. fr. Esox lucius 470 costa fr. Marnmalia cf. Phocidae vertebra fr. Teleostei 472 LEIKKUUJÄLKIÄ (muistuttaa sarvea) 473 dentale/palatinum fr, Esox lucius/lota lota costa fr. Mammalia ( <Phocidae) vertebra fr. Teleostei 490 LEIKKUUJÄLKIÄ costallepidotrichia fr. Teleostei costallepidotrichia fr. Teleostei cranium, bulla tympani fr. Mammalia cf. Phocidae costallepidotrichia fr. Teleostei costallepidotrichia fr. Teleostei costa/lepidotrichia fr. Teleostei 55 me dex. dist. fr. Phocidae

52 5 57 praemaxiillare dex. fr. Lota lota trapezium sin. Phocidae 526

53 SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki (KM 28829) S.-L. Seppälä Luuanalyysi Pirkko Ukkonen B. Luumääritykset rakenteittain KUOPPA 29/ costa fr. Mammalia cf. Phocidae 279 vertebra fr. Teleostei cf. Lota lota ( + isompaa nisäk:ästä) 280 costa!lepidotrichia fr. Teleostei dentale fr. Esox lucius

54 phal. prox. fr. Lepus timidus 472 LEIKKUUJÄLKIÄ (muistuttaa sarvea) 473 dentale/palatinum fr, Esox lucius/lota lota COSta fr. Mammalia ( <Phocidae) LEIKKUUJÄLKIÄ costallepidotrichia fr. Teleostei costallepidotrichia fr. Teleostei cranium, bulla tympani fr. Mammalia cf. Phocidae costallepidotrichia fr. Teleostei costallepidotrichia fr. Teleostei costallepidotrichia fr. Teleostei 57 praemaxiillare dex. fr. Lota lota 58 52

55 trapezium sin. Phocidae 526 KUOPPA 29/ vertebra, proc. art. Mammalia cf. Phocidae costa fr. II femur dex. dist. fr. Phocidae costa fr. Mammalia cf. Phocidae (+ isompaa nisäkästä) articulare dex. fr. Lotalota 2 costallepidotrichia fr. Teleostei dentale fr. Esox lucius costa/lepidotrichia fr. Teleostei costallepidotrichia fr. Teleostei vertebra fr. Teleostei phal. /2 diaph. fr. Phocidae 425

56 9 426 phal. /2 diaph. fr. Phocidae dens, radix dentis fr. Phocidae pelvis, acetabulum sin. fr. II COSta fr. Mammalia cf. Phocidae angulare dex. fr. Esox lucius 470 COSta fr. Mammalia cf. Phocidae vertebra fr. Teleostei vertebra fr. Teleostei me dex. dist. fr. Phocidae RAKENTEIDEN ULKOPUOLISET LUUT 7 9 mesocuneiforme sin. Phocidae 2 vertebra, corpus vert. fr. Mammalia cf. Phocidae radius dex. dist. fr. Phocidae 08 phal. prox. epiph. fr. Phocidae costa fr. Mammalia cf. Phocidae vertebra fr. Teleostei PALAMATONTALUUTA 94 costa fr. Mammalia cf. Phocidae

57 0 98 cranium, squamosum sin. fr. Phocidae tibia sin. diaph. fr. " COSta fr. " + PALAMATONTALUUTA 20 vertebra thorac. fr. Phocidae cranium, os petrosum fr. Mammalia 256 phal. dist. fr. Phocidae COSta fr. Mammalia cf. Phocidae

58 CZC~OC!AN :~:!IMUSI!SXUS ~A~!OH:ILILA90RATORIO N Ä Y T E 5 E L 0 S T E Su- 2bYO ~C-ajoitusnäytteen tilaaja: (jos tilaaja on opiskelija. tarvitaan ~yön objaajan allekirj.) Päiväys ja allekirjoitus: Osoite ja puh.n:o Museovirasto/ Arkeologian osasto PL HELSINKI p Näytteen nimi, koodi tai.. numero näytuarjassa: Seinäjoki Aapraiminmäki 995/2200.Q(6.66.QQ Näytteen ottotapa, käsittely ja aäilytys: AJ o tuksen hinta: Pinseteillä muovipussiin, säilytys huoneenlämmöss ä valolta suojattuna 2000 mk Näytteen ottaja: Sirkka-Liisa Seppälä Ottopvm: Näytteen ottopaikka: Seinäjoki Aaraiminmäki Lat Long ' IHUOM. Lat. -Long. paikannus on viilttäruät"n, Paikkakunta: Seinäjoki Karttalehti nro SEINÄJOKI Kunta: Lääni: Seinäjoki Vaasan x y (mustat koorc. ) Z ottosyv:r.ye: 50.~~ -35 cm) Näytteen laatu, laji ja määrä sekä mahd. lisätiedot (maatuneisuus, org. aineksen määrä, kem. anal.): Puuhiiltä n. 30 g Näytteen stratigra!inen sijainti ja kerrostumisympäristö:. Pellossa 0-5 cm muokkauskerroksen alapuolella Hietamoreeni, rikastumiskerros, kuoppa kulttuurikerroksessa, sis. ajoitettavia löytöjä (kivikausi; nuorakeraaminen aika) ~e.--k ~ ~~""'-~-- ~ L.' lu-. t.,.:''pf,..._- ( \- x!de...) ~'t'~ ~, ~(/.-'\": ~r.. c Onko näytemateriaalia lisää saatavissa? Ei Näytteen oletettu ikä: BP Onko käyttämättä jäänyt osa palautettava? On./ Perustelu: Arkeologiset löydöt (keramiikka). Mitä kysjmyksiä ajoituksen avull~ on tarkoitus selvittää? Kulttuurikerroksen kuopan ajoitus -> asuinpaikan ikä. Muut tähän kysymykseen liittyvät ajoitukset: lläytteeseen liittyviä kirjallisuusviitteitä: Suunniteltu julkaisu: Onko mahdollista, että näytteessä on eri-ikäistä ainesta: juuria, sekund. hiilipit. materiaalia, gra!iittia, muualta. kulkeutunutta huarusta ;yms.?. Ole kriittinen' N" ay tt eessa on h' USJUUra. Kuoppa vaikutti muokkauskerrosta lukuun ottamatta häiriintymättömältä. Onko toivomuksia näytteen käsittelyn suhteen? Puulaji? Milloin ajoituksen toivotaan valmistuvan? Lokakuun 995 loppuun mennessä Liitteet (stratigr. piirros, siitepöly~agr., julkaisuja, kartta ): Esitetty ajoitettavaksi:, 99 Hyväksytty ajoitettavaksi:, 99 Lab.joht,

59 Liite 2; Radiohiilianalyysin tulokset SEINÄJOKI Koskenala Aaprairninrnäki s. - L. Seppälä 995 AJOITUSSELOSTE nro 24/95 Geologian tutkimuskeskus Radiohiililaboratorio 0250 ESPOO Näyte: Su-2640 Tilaaja : Museovirasto, arkeologian osasto. Tutkija: Sirkka-Liisa Seppälä. Tutkimuskohde: Seinäjoki Aapraiminmäki (62 46'N, 22 50'E, kl Seinäjoki; x = , y = , z(mnpinta) = 50,0-50,75 m mpy), ajoitettavien löytöjen perusteella kivikautisena (nuorakeraaminen aika) pidetyn asui npaikan arkeologinen kaivaus. Näytteenotto: Sirkka- Liisa Seppälä, arkeologisella kaivacl<sella Laboratoriomenetelmät: Näytehiilet olivat hyvin eri kokoisia, joukossa isohkojakin, tuskin yhdestä puusta. Ajoitukseen valittiin leveälustoisia isoja hiilenpalasia. Ne keitettiin 2% HCl:ssa, huuhdeltiin, pidettiin yli yön 2% NaOH:ssa (n. 60 C), huuhdeltiin, kuumennettiin uudelleen % HCl:ssa, huuhdeltiin ph:iin 4-5 ja kuivattiin 05 C:ssa. GTK:n radiohiililaboratoriossa mittausmenetelmänä on kaasuverrannollisuuslaskenta, laskentakaasuna hiilidioksidi. Mittauslaitteisto on tarkkuudeltaan huippuluokkaa (Mäntynen et al. 987, Äikää et al. 992), ja laboratorion ajoitustulokset on kansainvälisissä vertailuissa todettu luotettaviksi. o 3 c-määritys: Jllha Karh~, GTK :n kallioperäosasto. Puulajimääritys: Liisa Ikonen, GTK:n maaperäosasto. Tulokset: Ikä on konventionaal inen 4 c-ikä, eli se on ilmoitettu 4 c-vuosina BP (vuodesta 950 taaksepäin), se perustuu 4 c:n puoliintumisaikaan 5568 ± 30 vuotta, ja isotooppifraktioituminen on korjattu mitatun s 3 c-arvon nojalla normaaliarvoon s 3 c = -25 'J!t PDB. 4 c-ikä kalibroitiin käyttäen atk-ohjelmaa (Stuiver & Reimer 993), jonka avulla ko. kalibraatiokäyrät voidaan myös "pehmentää" näytteen kasvuaikaa vastaavaksi. Kalibroidut iät merkitään 2. kansainvälisessä radiohiilikonferenssissa v. 985 sovitun tavan mukaan lyhenteillä cal BP, cal BC tai cal AD (cal = kalibroitu kalenterivuosi). Kalibrointitulos ilmoittaa ajanjakson, jonka aikana ko. näytteen puoliväli on kerrostunut/kasvanut 68 %:n (cr:n) sekä vastaavasti 95 %:n (2o :n) varmuudella (suluissa todennäköisin tai todennäköisimmät kalibroidut näytteen keskiosan kasvuvuodet) ± 30 Su Seinäjoki Aapraiminmäki 995/22000/66600 o 3 c = -25,5.. Männyn (Pinus sylvestris) hiiltä kulttuurikerroksesta kuopan yläosasta erittäin selvärajaisesta n. 5 x 0 cm hiilikeskittymästä. Ottosyvyys n. 35 cm, 0-5 cm pellon muokkauskerroksen alapuolella (z(ottosyv.) = 50,35 m mpy).