ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (17)

Transkriptio

1 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (17) Kunnanvaltuusto AIKA klo 18:00-18:35 PAIKKA Alavieskan kunnanvirasto, valtuustosali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 32 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 33 Pöytäkirjan tarkastajien valinta ja tarkastustapa 4 34 Asialistan hyväksyminen 5 35 Tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle Kirjastostrategiat Osavuosikatsaus 1-8/ Kunnanjohtaja Olli Ikosen virkasuhteen jatkaminen 16

2 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (17) OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Visuri Teijo 18:00-18:35 pj Murto Jari 18:00-18:35 I vpj Brax Anna-Leena 18:00-18:35 II vpj Alahautala Osmo Hannula Kaija Heikkilä Vesa Huttunen Pauli Isokääntä Marja Isotalus Juhani Jutila Eija Jutila Maarit Kiimamaa Veikko Kääntä Marika Mäkelä Risto Nahkala Jarmo Nahkala Kari Simi Olavi Sipilä Hanne Taka-Eilola Tuomo Saarela Eija 18:00-18:35 pöytäkirjanpitäjä Ikonen Olli 18:00-18:35 kunnanjohtaja Poissa 39 POISSA Kauppila Veijo jäsen Kähtävä Simo jäsen ALLEKIRJOITUKSET Teijo Visuri Puheenjohtaja Eija Saarela Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Osmo Alahautala Kaija Hannula PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kokouksen allekirjoitettu ja tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävillä Alavieskan kunnantoimistossa keskiviikkona klo Ilmoitustaulunhoitaja

3 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (17) Kunnanvaltuusto Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kvalt Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kuntalain mukaan kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä päivää ennen kokousta. Kokouskutsut on lähetetty Kokous on päätösvaltai nen, kun kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (17) Kunnanvaltuusto Pöytäkirjan tarkastajien valinta ja tarkastustapa Kvalt Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaksi valtuuston jäsentä. Pöytäkirja tarkastetaan kunnanvirastossa Tarkastusvuorossa ovat Alahautala Osmo ja Hannula Kaija Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Alahautala Osmo ja Hannula Kaija.

5 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (17) Kunnanvaltuusto Asialistan hyväksyminen Kvalt Kuntalain 55 :n mukaan valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja joka on valmisteltu 53 :ssä tarkoitetulla tavalla. Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti. Asian käsittelyn aikana valtuutettu Juhani Isotalus esitti, että valtuusto ottaisi kiireellisenä asiana käsittelyyn pakolaisten vastaanottokeskuksen perustamisen vanhan Omavieskan tiloihin. Esitystä ei kannatettu, joten sen raukesi. Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouskutsun mukaisen asialistan.

6 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (17) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle 2016 Khall Uuden kuntalain (410/2015) 111 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Vuoden 2016 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava todennäköisesti verohallitukselle viimeistään marraskuun 17 päivänä Tuloveroprosentti on ilmoitettava neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Verotulojen arvioinnissa pohjana on käytetty Suomen Kuntaliiton verotulojen ennustekehikkoa ja siihen on tehty muutoksia ottamalla huomioon ennakkotiedot verovuoden 2014 maksuunpanotilityksestä marraskuussa 2015 sekä kuluvan vuoden verotulojen kertymät Alustavien tietojen mukaan Alavieskan kunnallisveron maksuunpanot verovuodelta 2014 kasvaisivat 4,4 %, kun koko maassa kasvavat 3,7 %. Kasvu on poikkeuksellisen suuri, kun ottaa huomioon, ettei Alavieskan tuloveroveroprosentti noussut v Tämä merkitsee marras-joulukuun 2015 tilitysten osalta, että ne ovat normaalia suuremmat. Todennäköisesti kunnallisverotulot ovat kuluvana vuonna runsaat arvioitua suuremmat. Alavieskan tuloveroprosentti on vuodesta 2012 lähtien ollut 21,5. Verotuloennuste vuosille 2015 ja 2016 on seuraava (nykyiset veroprosentit): Verotulot Muutos % Kunnallisvero ,8 Yhteisövero ,4 Kiinteistövero ,6 Yhteensä ,9. Veroennusteessa vuoden 2015 kunnallisverotulot ovat suuremmat kuin hyväksytyssä v:n 2015 talousarviossa on arvioitu. Tulovero- ja kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä korotuksia ensi vuodelle. Tuloveroprosentti on jo lähellä valtakunnan huipputasoa ja myös kiinteistöveroprosentit ovat keskiarvojen yläpuolella. Efektiivinen veroaste Alavieskassa on tänä vuonna 14,20 % ja ensi

7 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (17) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto vuonna 14,06 %. Esityslistan oheismateriaalina on yksityiskohtaisemmat perusteet verotulojen arvioinnista. (Valmistelu: talousjohtaja Juhani Yliparkas) Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se vahvistaa vuoden 2016 tuloveroprosentiksi 21,50 %. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Merkittiin, että asiantuntijana kuultiin talousjohtaja Juhani Yliparkasta. Kvalt Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

8 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (17) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2016 Khall Kiinteistöverolaissa ( /654) säädetään kiinteistön sijaintikunnalle menevästä kiinteistöverosta. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Verovelvollinen on se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alussa. Kiinteistöverolain 11 :n mukaan valtuusto päättää kunnassa sovellettavat kiinteistöveroprosentit laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa kunnan varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli v on 0,80-1,55 % ja vakituisen asuinrakennuksen 0,37-0,80 %. Muiden asuinrakennusten (loma-asuntojen) osalta veroprosentin enimmäismäärä voi olla 1,00 % -yksikköä suurempi kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nykyisen 0,6 % yksikön sijasta. Jos kuitenkin näin laskettu veroprosentti on valtuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, niin veroprosentti voidaan määrätä enintään valtuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruiseksi. Em. 1,00 %-yksikön rajaa koskeva säännös on valmisteilla ja sen on tarkoitus olla voimassa Nykyinen raja on 0,60 %-yksikköä. Säännös tarkoittaa, että muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti voi korkeampi kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti lisättynä 1,00 %-yksiköllä, jos yleinen kiinteistöveroprosentti on tätä korkeampi, kuitenkin korkeintaan yleisen kiinteistöveroprosentin suuruinen. Voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin sovellettavan kiinteistöveroprosentin yläraja on edelleen 2,85 %. Kunnan on vahvistettava aina yleinen veroprosentti ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti. Kiinteistöveroprosentit vahvistetaan prosentin sadasosan tarkkuudella. Yleistä veroprosenttia sovelletaan kaikkeen maapohjaan ja niihin rakennuksiin, joiden osalta muuta ei ole määrätty. Kunta voi halutessaan vahvistaa erikseen veroprosentin myös muille asuinrakennuksille kuin vakituisille asunnoille. Kunta voi määrätä erikseen veroprosentin, jota sovelletaan voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin. Kiinteistöverolain 14 :n 2 momentin mukaan vesi- ja

9 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (17) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan kuitenkin yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kiinteistöverolain 13a :n mukaan "poiketen siitä, mitä 11 :ssä kiinteistöveroprosentin alarajasta säädetään, valtuusto voi määrätä tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä myös 0,00." Vuonna 2015 yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöjen verotuotto on n ,0 % veroprosentilla ja ,3 % veroprosentilla. Tuloverolain 22 :n 2 mom:n mukaan "Yhteisö on yleishyödyllinen, jos 1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä; 2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin; 3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä, puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, niin myös muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää myös yleisissä vaaleissa ehdokkaan tukemiseksi varattua varallisuuskokonaisuutta." ( /275) Valtuusto voi määrätä kiinteistöverolain 12 a :n mukaan erikseen mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 3,00. Valtiovarainministeriön luonnos hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta on ollut lausuntokierrokselle

10 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (17) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto kesän aikana. Luonnoksen perusteella hallitusohjelman mu-kainen 100 miljoonan euron määräinen kiinteistöveron korotus toteutettaisiin portaittain hallituskauden aikana siten, että verotulot kasvaisivat vuodesta 2016 vuoteen 2019 kunakin vuonna noin 25 miljoonalla eurolla. Hallituksen esityksen luonnoksessa on vuodelle 2016 esitetty kolmea muutosta veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,8 prosenttiyksikön sijasta. Nykyisin 171 kuntaa soveltaa lain sallimaa ylärajaa. Voimalaitosrakennuksen ja rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Voimalaitoskunnista 64 soveltaa nykyistä lain sallimaa ylärajaa. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 3,0 prosentista 4,0 pro-senttiin. Valtionvarainministeriön arvion mukaan huomattavan moni kunta, joka tällä hetkellä soveltaa lain sallimia ylärajoja, käyttäisi hyväkseen mahdollisuutta korottaa kiinteistöveroprosenttia uusille ylära-joille. Tällä perusteella on arvioitu, että vuonna 2016 kunnille voisi kertyä lakimuutoksen mahdollis-tamien korotusten kautta noin 25 miljoonaa euroa lisää kiinteistöverotuloja. Vuonna 2017 kiinteistöverotulojen on tällä perusteella arvioitu kasvavan vielä noin 3 miljoonalla eurolla. Lakimuutos ei pakota kuntia korottamaan kiinteistöveroprosentteja vuodelle 2016, joten lisätuottojen saaminen vaatii kuntien omia päätöksiä veroprosenttien korotuksista. Luonnoksessa on esitetty muutoksia myös vuoden 2017 kiinteistöverotuksen osalta. Vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajoja esitetään korotettavaksi. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80 1,55 prosentista 0,86 1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten vaihteluväli 0,37 0,80 prosentista 0,39 0,90 prosenttiin. Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Alarajojen korotuksien johdosta kunnille kertyisi noin 24,3 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotuksen osalta kertyisi lisää noin 17 miljoonaa euroa ja vakituisten asuinrakennusten osalta noin 7,3 miljoonaa euroa. Kaikkiaan 60 kunnan olisi korotettava yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 25 kunnan vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia. Kuten edellä mainittiin, niin korotuksia suunnitellaan myös vuosien 2018 ja 2019 kiinteistöverotuksiin. Hallituksen esityksen luonnoksen

11 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (17) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto mukaan näiden vuosien osalta hallitus tekisi ratkaisut korotuksien laadusta myöhemmin, koska vireillä olevan kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistamistyön ollessa kesken ei vielä voida arvioida, mistä lähtien uudistetut arvostamisperusteet olisi mahdollista ottaa käyttöön. Tässä yhteydessä myös veroprosenttien vaihteluvälit olisi arvioitava uudestaan. Vuonna 2015 Alavieskan kunnan kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: - vakituiset asuinrakennukset 0,55 - muut asuinrakennukset 0,90 - yleinen 1,00 - yleishyödylliset yhteisöt 0,30 (Valmistelu: talousjohtaja Juhani Yliparkas) Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää, että valtuusto vahvistaa vuodelle 2016 seuraavat kiinteistöveroprosentit: - vakituiset asuinrakennukset 0,55 - muut asuinrakennukset 0,90 - yleinen 1,00 - yleishyödylliset yhteisöt 0,30. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Kvalt Asian käsittelyn aikana valtuutettu Veikko Kiimamaa esitti yleisen kiinteistöveroprosentin laskemista. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen.

12 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (17) Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kirjastostrategiat Sivltk Oulun eteläisellä alueella toimii 13 yleistä ja 3 tieteellistä kirjastoa ja 1 kaikille avoin oppilaitoskirjasto. Kirjastot toimivat Kiri- ja Tiekkö-verkostoina. Kirjastot ovat tehneet yhteistyössä kirjastostrategian Oulun eteläisen kirjastostrategia julkaistiin maaliskuussa Oulun eteläisen kirjastostrategian tavoitteet ovat: 1. asiakaspalvelun kehittäminen 2. lukutaidon tason nostaminen 3. kirjastopalvelujen näkyvyyden lisääminen 4. kirjastoammatillinen kehittäminen 5. verkkopalvelujen yhtenäistäminen. Tiekkö-kirjastot (Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Sievi ja Ylivieska) ovat tehneet yhteistyötä jo vuodesta Tiekkö-kirjastot ovat laatineet yhteisen toimintastrategian vuosille ja Heinäkuussa 2015 valmistui Tiekkö-kirjastostrategia Uusi palvelukulttuuri. Strategian pohjana on tutkimus, joka sisältää toimintaympäristön kuvauksen, tilastotietoa sekä henkilöstö- ja asiakaskyselyt. Strategian neljä toimintaa ohjaavaa painopistealuetta ovat: 1. lukemisen edistäminen 2. yhteisöllisyys ja kirjastopalvelujen markkinointi 3. palveluiden kehittäminen ja paikallisuus 4. henkilökunnan kehittäminen ja jaksaminen. Tiekkö-kirjastostrategia Uusi palvelukulttuuri ja Oulun eteläisen kirjastostrategia linjaavat alueen yleisten ja oppilaitoskirjastojen yhteistoimintaa. Toimintaan liittyvät päätökset tehdään kuntatasolla. Ehdotuksena on, että sivistyslautakunta käsittelee Oulun eteläisen kirjastostrategian ja Tiekkö-kirjastostrategian Uusi palvelukulttuuri kunnanvaltuuston hyväksymistä varten. Strategiat oheismateriaalina. Hallinto- ja sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää: 1. käsitellä Tiekkö -kirjastostrategian Uusi palvelukulttuuri sekä Oulun eteläisen kirjastostrategian esittää strategioiden hyväksymistä kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle 3. esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

13 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (17) Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Alavieskan kirjasto ottaa strategiat huomioon mahdollisuuksien mukaan toimintansa suunnittelussa ja kehittämisessä. Khall Hyväksyttiin. Sivistyslautakunta on käsitellyt kokouksessaan Oulun eteläisen kirjastostrategian ja Tiekkö-kirjastostrategian Uusi palvelukulttuuri. Strategiat oheismateriaalina. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle 1. strategioiden hyväksymistä ja 2. että Alavieskan kirjasto ottaa strategiat huomioon mahdollisuuksien mukaan toimintansa suunnittelussa ja kehittämisessä. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Kvalt Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

14 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (17) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Osavuosikatsaus 1-8/2015 Khall Vuoden 2015 kahdenkolmanneksen jakson eli saakka tilasto- ja taloustietoja on esityslistan liitteenä. Tilivuodesta on laskennallisesti kulunut 66,67 %. Toimintatuottojen toteutuma kaudella 1-8/2015 on 55,57 %. Toimintakulujen toteutuma on 66,92 %. Toimintakatteen toteutuma on 68,75 %. Henkilöstökulujen toteutuma on euroa, toteutumaprosentti 66,81 (laskennallinen 68,6 %). Palvelujen ostoissa toteutuma on euroa (66,45 %). Palvelujen ostot kuntayhtymiltä (Kallio) ovat toteutuman mukaan euroa (67,5%). Verotulojen toteutuma elokuun lopussa on euroa (70,9 %), eli muutos edelliseen vuoteen on +0,6 %. Valtionosuuksia on kertynyt euroa (67,0 %) eli kasvua 7,2 %. Kuntaliiton veroennusteen mukaan Alavieska tulisi saamaan vuonna 2015 n euroa enemmän verotuloja kuin talousarvioon vuodelle 2015 on arvioitu. Vuosikate on n euroa ja tulos n euroa. Investointimenoissa toteutuma on euroa eli 56 %. Lainamäärä elokuun lopussa on ja siinä on vähennystä viime vuoden loppuun verrattuna Asukasta kohti lainaa on Tuloslaskelmatasolla toteutuma elokuun lopulla 2015 on pääosin talousarvion mukainen ja edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna positiivinen vuosikate on kohentunut euroa. Rahoituslaskelmassa tulorahoituksella on voitu rahoittaa nettoinvestoinnit ja lyhentää lainaa. Työttömyystilanteessa on tapahtunut vähäistä parannusta. Elokuun 2015 lopun työttömyysprosentti Alavieskassa oli 10,5 % kun se vuotta aikaisemmin oli 11,2 %. Työttömien lukumäärä oli vähentynyt vuodessa 9:llä henkilöllä. Elokuun lopun väestömäärä oli 2703, jossa lisäystä vuodenvaihteen tilanteeseen +16 henkilöä (2687). Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee osavuosikatsauksen tiedoksi ja esittää sen

15 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (17) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto edelleen tiedoksi valtuustolle. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Kvalt Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

16 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (17) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanjohtaja Olli Ikosen virkasuhteen jatkaminen Khall Kunnanhallituksen puheenjohtaja: Kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto ovat käyneet kunnanjohtaja Olli Ikosen kanssa johtajasopimuksen mukaiset arviointi-, painopiste- ja kehityskeskustelut. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan yksimielisesti päättänyt, että kunnanjohtaja Olli Ikosen johtajasopimusta jatketaan toistaiseksi. Kunnahallitus esittää kunnanvaltuustolle, että 1. kunnanjohtaja Olli Ikosen virkasuhde muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. 2. johtasopimus päivitetään tältä osin. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Merkittiin, että kunnanjohtaja Olli Ikonen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Kvalt Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti. Merkittiin, että kunnanjohtaja Olli Ikonen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi.

17 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (17) VALITUSOSOITUS Kokouspäivämäärä Pykälä(t) MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös Pykälät 32-34, 38 HallintolainkäyttöL 5 :n/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet xxxx VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja vali- Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. tusaika Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valitusviranomaisen postiosoite Pohjois-Suomen hallinto-oikeus PL 189, Oulu Kunnallisvalitus, pykälät 35-37, 39 Hallintovalitus, pykälät xxxx Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät xxxx xxxx Valituskirjelmä Valitusasiakirjojen toimittaminen Sivu käyntiosoite Isokatu 4, Oulu Valitusaika 30 päivää Valitusaika xxxx päivää Valitusaika xxxx päivää Valituskirjelmässä on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, va lituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajan kohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannus-aatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä ar kipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä en nen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vas tuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jä tettävä niin ajoissa, että ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päätty mistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Jos valitusasiakirjat on toimitettava muulle kuin vali tusviranomaiselle, vastaanottajan ni mi, osoi te ja pos ti osoi te Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voi massa oleva oikeuden käyntimaksu, 90 euroa/2011. Liitetään pöytäkirjaan