SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2009 N:o Laki. N:o 862. Liikennevirastosta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2009 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 862 Laki Liikennevirastosta Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta Valtioneuvoston asetus Liikennevirastosta Valtioneuvoston asetus Liikenteen turvallisuusvirastosta Valtioneuvoston asetus kiinteistönmuodostamisasetuksen 103 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus maanmittauslaitoksesta annetun asetuksen 19 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus sokerialan väliaikaisen monipuolistamistuen kohdentamisesta maatalouden investointeihin N:o 862 Laki Liikennevirastosta Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Toimiala Liikennevirasto on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva keskushallinnon virasto, joka vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä. 2 Tehtävät Viraston tehtävänä on: 1) ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa; 2) vastata valtion tie- ja rataverkosta sekä hallinnoimistaan vesiväylistä ja niihin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta sekä ohjata ja valvoa vesiväylänpitoa koko maassa; 3) vastata merkittävien tiehankkeiden toteuttamisesta sekä ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, ylläpidosta ja rakentamisesta; 4) vastata elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta toimialallaan ja tienpidon yhteensovittamisesta sanotuissa keskuksissa; 5) osallistua liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen; 6) huolehtia liikenteen hallinnasta ja sen kehittämisestä valtion liikenneväylillä ja meriliikenteessä myös valtion väylien ulkopuolella siten kuin siitä erikseen säädetään; 7) turvata talvimerenkulun edellytykset; 8) kehittää ja edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta; HE 142/2009 LiVM 19/2009 EV 147/

2 4734 N:o 862 9) edistää väylänpidon tuottavuuden parantamista; 10) kehittää julkisen liikenteen toimintaedellytyksiä sekä myöntää merenkulun ja muiden liikennemuotojen edistämiseen tarkoitettuja avustuksia; 11) huolehtia merikartoituksen ylläpidosta ja kehittämisestä; 12) varautua toimialallaan huolehtimaan liikennejärjestelmän toimivuudesta poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Viraston on huolehdittava myös niistä muista toimialansa tehtävistä, jotka sille erikseen säädetään. 3 Pääjohtaja Viraston päällikkönä on pääjohtaja, jonka valtioneuvosto nimittää. 4 Tarkemmat säännökset Valtioneuvoston asetuksella säädetään viraston johtamisesta ja sen tehtävien hoitamisesta, asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta virastossa, pääjohtajan ja muiden virkojen kelpoisuusvaatimuksista, pääjohtajan sijaisen määräämisestä ja muun henkilöstön nimittämisestä ja ottamisesta sekä muista henkilöstöä koskevista asioista ja viraston edustamisesta muissa viranomaisissa ja toimituksissa. Pääjohtaja antaa viraston työjärjestyksen. Siinä määrätään: 1) organisaatiosta; 2) ratkaisuvallan käyttämisestä; 3) sisäisestä johtamisesta; 4) muista sijaisuuksista kuin pääjohtajan sijaisuudesta; 5) muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. 5 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä lailla kumotaan seuraavat lait: 1) Tiehallinnosta 16 päivänä kesäkuuta 2000 annettu laki (568/2000) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen; 2) Merenkulkulaitoksesta 21 päivänä marraskuuta 2003 annettu laki (939/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen; 3) Ratahallintokeskuksesta 22 päivänä joulukuuta 2005 annettu laki (1095/2005). Muussa laissa tai asetuksessa taikka valtioneuvoston tai ministeriön päätöksessä oleva viittaus Ratahallintokeskukseen tai Tiehallinnon keskushallinnon tehtäviin sekä viittaus Merenkulkulaitoksen vesiväylänpidon ja jäänmurron viranomais- ja tilaajatehtäviin, alusliikennepalveluun sekä meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamista, merikartoitusta ja meriliikenteen tilastoja koskeviin tehtäviin tarkoittaa tämän lain tultua voimaan Liikennevirastoa ja sen tehtäviä Ėnnen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 6 Tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset Liikenneviraston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi siirtyvät tämän lain tullessa voimaan ne Ratahallintokeskuksessa ja Tiehallinnon keskushallinnossa vireillä olevat asiat, jotka tämän tai muun lain nojalla kuuluvat Liikennevirastolle. Liikenneviraston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi siirtyvät tämän lain tullessa voimaan ne Merenkulkulaitoksessa vireillä olevat, tämän tai muun lain nojalla Liikennevirastolle kuuluvat asiat, jotka koskevat vesiväylänpidon ja jäänmurron viranomais- ja tilaajatehtäviä, alusliikennepalvelua sekä meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamista, merikartoitusta ja meriliikenteen tilastoja koskevia tehtäviä. Edellä 1 ja 2 momentissa mainittuihin asioihin liittyvät sopimukset ja muut sitoumukset samoin kuin muut oikeudet ja velvoitteet siirtyvät Liikennevirastolle. Ratahallintokeskuksen, Tiehallinnon ja Merenkulkulaitoksen hallinnassa tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitoa varten oleva valtion kiinteistövarallisuus siirtyy tämän lain tullessa voimaan Liikenneviraston hallintaan.

3 N:o Tämän lain voimaan tullessa Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen antamat luvat ja päätökset jäävät voimaan niissä mainituilla ehdoilla. Tämän lain voimaan tullessa Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen antamat määräykset jäävät voimaan, kunnes niiden soveltamisesta muuta säädetään tai määrätään. 7 Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset Edellä 6 :ssä tarkoitettuja Liikennevirastolle siirtyviä tehtäviä hoitava virka- ja työsopimussuhteinen henkilöstö sekä vastaavat virat ja työsuhteiset tehtävät siirtyvät tämän lain tullessa voimaan Liikennevirastoon. Määräaikaisia tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy virastoon määräaikaisen palvelusuhteensa keston ajaksi. Viran tai tehtävän siirtyminen samalla työssäkäyntialueella ei edellytä virkamiehen suostumusta. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelusuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä euromääräisen palkkansa. Jos viran tehtävät muuttuvat ja sen tilalle perustetaan uusi virka, se voidaan sitä ensi kertaa täytettäessä täyttää haettavaksi julistamatta. Liikennevirastoon perustetaan liikenne- ja viestintäministeriön päätöksellä 1 päivästä tammikuuta 2010 lukien pääjohtajan virka, johon sovelletaan sen perustamisen jälkeen valtion virkamieslain (750/1994) säännöksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö voi ennen tämän lain voimaantuloa perustaa pääjohtajan välittöminä alaisina toimivien viraston johtoon kuuluvien virkamiesten virat 1 päivästä tammikuuta 2010 lukien. Pääjohtajan välittöminä alaisina toimivien viraston johtoon kuuluvien virkamiesten virat voidaan niitä ensi kertaa täytettäessä täyttää haettavaksi julistamatta. Lain voimaan tullessa lakkaavat Merenkulkulaitoksen ja Tiehallinnon pääjohtajien sekä Ratahallintokeskuksen ylijohtajan virat. Virkojen lakatessa niihin perustuneet virkasuhteet päättyvät ilman irtisanomista. Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenneministeri Anu Vehviläinen

4 4736 N:o 863 Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Toimiala Liikenteen turvallisuusvirasto on liikenneja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva keskushallinnon virasto, joka vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä, edistää liikenteen turvallisuutta ja kestävää kehitystä liikennejärjestelmässä sekä tuottaa liikenteen viranomaispalveluja. 2 Tehtävät Viraston tehtävänä on: 1) huolehtia liikennejärjestelmän yleisestä turvallisuudesta ja turvallisuuden kehittämisestä; 2) rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja; 3) huolehtia merenkulun ja ilmailun turvaamisesta; 4) huolehtia toimialaansa kuuluvista liikennemarkkinoihin liittyvistä tehtävistä; 5) valvoa erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa, että liikennejärjestelmässä noudatetaan sitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä; 6) huolehtia kuljettajantutkintojen järjestämisestä ja hoitaa toimialansa verotus- ja rekisteröintitehtäviä sekä tietopalvelutehtäviä; 7) antaa toimialalla edellytettäviä lupia, hyväksyntöjä ja muita päätöksiä; 8) antaa toimialaansa koskevia oikeussääntöjä erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa; 9) tehdä valtuuksiensa puitteissa kansainvälisiä teknisluontoisia sopimuksia, jotka eivät koske lainsäädännön alaa; 10) osallistua toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön; 11) varautua toimialallaan huolehtimaan liikennejärjestelmän toimivuudesta poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Viraston on huolehdittava myös niistä muista toimialansa viranomaistehtävistä, jotka sille erikseen säädetään. 3 Pääjohtaja Viraston päällikkönä on pääjohtaja, jonka valtioneuvosto nimittää. 4 Maksut Viraston suoritteista perittäviin maksuihin sovelletaan valtion maksuperustelakia (150/1992). Sen lisäksi, mitä valtion maksuperustelain 6 :n 3 momentissa säädetään, maksu voidaan määrätä perittäväksi yleisesti suoritteen omakustannusarvoa alempana tai määrätä jätettäväksi kokonaan perimättä, jos: HE 142/2009 LiVM 19/2009 EV 147/2009

5 N:o ) vastaavanlaisista suoritteista perittävien maksujen rakenne ja taso Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja unionin toimielimissä poikkeaa oleellisesti valtion maksuperustelain mukaan määräytyvästä maksusta; 2) ilmailun edellytysten turvaaminen ja ilmailun turvallisuuden edistäminen sitä välttämättä edellyttävät; tai 3) kilpailun edistäminen lentoliikenteessä sitä välttämättä edellyttää. 5 Eräät palvelutehtävät Virasto voi tehdä sopimuksen neuvontapalvelutehtävien, asiakaspalvelutehtävien, asiakirjapalvelutehtävien ja muiden vastaavien hallintopalvelutehtävien, joihin ei sisälly merkittävää julkisen vallan käyttöä, siirtämisestä muun kuin viranomaisen hoidettavaksi. Tehtäviä hoitavaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä pykälässä tarkoitettuja tehtäviä. Tehtävän hoidossa on noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003), kielilaissa (423/2003) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. 6 Tarkemmat säännökset Valtioneuvoston asetuksella säädetään viraston johtamisesta ja sen tehtävien hoitamisesta, asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta virastossa, pääjohtajan ja muiden virkojen kelpoisuusvaatimuksista, pääjohtajan sijaisen määräämisestä ja muun henkilöstön nimittämisestä ja ottamisesta sekä muista henkilöstöä koskevista asioista ja viraston edustamisesta muissa viranomaisissa ja toimituksissa. Pääjohtaja antaa viraston työjärjestyksen. Siinä määrätään: 1) organisaatiosta; 2) ratkaisuvallan käyttämisestä; 3) sisäisestä johtamisesta; 4) muista sijaisuuksista kuin pääjohtajan sijaisuudesta; 5) muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. 7 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä lailla kumotaan seuraavat lait: 1) Ajoneuvohallintokeskuksesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annettu laki (1592/1995) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen; 2) Rautatievirastosta 22 päivänä joulukuuta 2005 annettu laki (1094/2005); 3) Ilmailuhallinnosta 29 päivänä joulukuuta 2005 annettu laki (1247/2005). Muussa laissa tai asetuksessa taikka valtioneuvoston tai ministeriön päätöksessä oleva viittaus Ilmailuhallintoon, Rautatievirastoon tai Ajoneuvohallintokeskukseen tai niiden tehtäviin sekä viittaus sellaisiin tehtäviin, joita hoidetaan Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminnossa tai alusrekisteriä ja luotsauksen viranomaistehtäviä hoitavissa yksiköissä, tarkoittaa tämän lain tultua voimaan Liikenteen turvallisuusvirastoa ja sen tehtäviä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 8 Tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset Liikenteen turvallisuusviraston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi siirtyvät tämän lain tullessa voimaan ne Ilmailuhallinnossa, Rautatievirastossa, Ajoneuvohallintokeskuksessa, Tiehallinnon keskushallinnossa ja Merenkulkulaitoksessa vireillä olevat asiat, jotka tämän lain tai muun lain nojalla kuuluvat Liikenteen turvallisuusvirastolle. Vastaavasti siirtyvät tässä momentissa tarkoitettuihin tehtäviin liittyvät sopimukset ja muut sitoumukset samoin kuin muut oikeudet ja velvoitteet Liikenteen turvallisuusvirastolle. Tämän lain voimaan tullessa Ajoneuvohallintokeskuksen ja Rautatieviraston antamat luvat, hyväksynnät, kiellot ja päätökset jäävät voimaan niissä mainituilla ehdoilla. Tämän lain voimaan tullessa Rautatieviraston antamat määräykset sekä rautatielain

6 4738 N:o 863 (555/2006) 70 :n 4 momentissa tarkoitetut määräykset jäävät voimaan, kunnes niiden soveltamisesta muuta säädetään tai määrätään. 9 Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset Edellä 8 :ssä tarkoitettuja Liikenteen turvallisuusvirastolle siirtyviä tehtäviä hoitava virka- ja työsopimussuhteinen henkilöstö sekä vastaavat virat ja työsuhteiset tehtävät siirtyvät tämän lain tullessa voimaan Liikenteen turvallisuusvirastoon. Määräaikaisia tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy virastoon määräaikaisen palvelusuhteensa keston ajaksi. Viran tai tehtävän siirtyminen samalla työssäkäyntialueella ei edellytä virkamiehen suostumusta. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelusuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä euromääräisen palkkansa. Jos viran tehtävät muuttuvat ja sen tilalle perustetaan uusi virka, se voidaan sitä ensi kertaa täytettäessä täyttää haettavaksi julistamatta. Liikenteen turvallisuusvirastoon perustetaan liikenne- ja viestintäministeriön päätöksellä 1 päivästä tammikuuta 2010 lukien pääjohtajan virka, johon sovelletaan sen perustamisen jälkeen valtion virkamieslain (750/1994) säännöksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö voi ennen tämän lain voimaantuloa perustaa pääjohtajan välittöminä alaisina toimivien viraston johtoon kuuluvien virkamiesten virat 1 päivästä tammikuuta 2010 lukien. Pääjohtajan välittöminä alaisina toimivien viraston johtoon kuuluvien virkamiesten virat voidaan niitä ensi kertaa täytettäessä täyttää haettavaksi julistamatta. Lain voimaan tullessa lakkaavat Ajoneuvohallintokeskuksen, Ilmailuhallinnon sekä Rautatieviraston ylijohtajan sekä Merenkulkulaitoksen meriturvallisuusjohtajan virat. Virkojen lakatessa niihin perustuneet virkasuhteet päättyvät ilman irtisanomista. Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenneministeri Anu Vehviläinen

7 4739 N:o 864 Valtioneuvoston asetus Liikennevirastosta Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään Liikennevirastosta 13 päivänä marraskuuta 2009 annetun lain (862/2009) 4 :n 1 momentin nojalla: 1 Organisaatio ja virkamiesjohto Pääjohtaja johtaa Liikennevirastoa ja vastaa viraston toiminnan yleisestä kehittämisestä sekä valvoo, että virastolle kuuluvat tehtävät suoritetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Viraston johtotehtävissä olevat virkamiehet vastaavat heidän johdettavakseen kuuluvan toiminnan tuloksellisuudesta ja kehittämisestä. Liikenne- ja viestintäministeriön apuna liikennehallinnossa on Liikenneviraston neuvottelukunta. Sen tehtävänä on seurata Liikenneviraston toimintaa, tehdä liikennehallinnon kehittämistä koskevia aloitteita ja antaa lausuntoja. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 12 muuta jäsentä, jotka liikenne- ja viestintäministeriö määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kullekin jäsenelle on lisäksi määrättävä henkilökohtainen varajäsen. Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuina liikenne- ja viestintäministeriö sekä Liikenneviraston keskeiset sidosryhmät ja asiakkaat. Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. 2 Asioiden ratkaiseminen Pääjohtaja ratkaisee virastolle kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi. Pääjohtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava, jollei muualla toisin säädetä. 3 Kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena pääjohtajalla ja välittömästi hänen alaisinaan toimivilla viraston johtoon kuuluvilla virkamiehillä on ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Pääjohtajan välittömänä alaisena toimivan merenkulkuasioista vastaavan johtoon kuuluvan virkamiehen kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai merikapteenin tutkinto sekä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.

8 4740 N:o Virat sekä henkilöstön nimittäminen ja ottaminen Pääjohtaja päättää Liikenneviraston virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkanimikkeen muuttamisesta, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Pääjohtaja nimittää tai ottaa viraston henkilöstön, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. 5 Virkavapaus ja pääjohtajan sijaisuus Liikenne- ja viestintäministeriö myöntää pääjohtajalle virkavapauden. Yli kaksi vuotta kestävän virkavapauden myöntää kuitenkin valtioneuvosto, jollei se perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen. Pääjohtaja myöntää virkavapauden muulle henkilöstölle, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Liikenne- ja viestintäministeriö määrää pääjohtajan sijaisen. 6 Valtion edustaminen Liikennevirasto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimessa, välimiesmenettelyssä, muissa viranomaisissa ja toimituksissa valtion etua ja oikeutta kaikissa virastolle kuuluvissa asioissa. 7 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2009 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Kansliapäällikkö Harri Pursiainen

9 4741 N:o 865 Valtioneuvoston asetus Liikenteen turvallisuusvirastosta Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään Liikenteen turvallisuusvirastosta 13 päivänä marraskuuta 2009 annetun lain (863/2009) 6 :n 1 momentin nojalla: 1 Organisaatio ja virkamiesjohto Pääjohtaja johtaa Liikenteen turvallisuusvirastoa ja vastaa viraston toiminnan yleisestä kehittämisestä sekä valvoo, että virastolle kuuluvat tehtävät suoritetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Viraston johtotehtävissä olevat virkamiehet vastaavat heidän johdettavakseen kuuluvan toiminnan tuloksellisuudesta ja kehittämisestä. Liikenne- ja viestintäministeriön apuna liikenteen turvallisuushallinnossa on Liikenteen turvallisuusviraston neuvottelukunta. Sen tehtävänä on seurata Liikenteen turvallisuusviraston toimintaa, tehdä liikenteen turvallisuushallinnon kehittämistä koskevia aloitteita ja antaa lausuntoja. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 12 muuta jäsentä, jotka liikenne- ja viestintäministeriö määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kullekin jäsenelle on lisäksi määrättävä henkilökohtainen varajäsen. Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuina liikenne- ja viestintäministeriö sekä Liikenteen turvallisuusviraston keskeiset sidosryhmät ja asiakkaat. Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. 2 Asioiden ratkaiseminen Pääjohtaja ratkaisee virastolle kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi. Pääjohtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava, jollei muualla toisin säädetä. 3 Kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) pääjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 2) pääjohtajan välittöminä alaisina toimivilla viraston johtoon kuuluvilla virkamiehillä ylempi korkeakoulututkinto tai lennonjohtajan, liikennelentäjän tai merikapteenin pätevyys sekä perehtyneisyys virkaan kuulu- 2 /127

10 4742 N:o 865 viin tehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. 4 Virat sekä henkilöstön nimittäminen ja ottaminen Pääjohtaja päättää Liikenteen turvallisuusviraston virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkanimikkeen muuttamisesta, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Pääjohtaja nimittää tai ottaa viraston muun henkilöstön, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. 5 Virkavapaus ja pääjohtajan sijaisuus Liikenne- ja viestintäministeriö myöntää pääjohtajalle virkavapauden. Yli kaksi vuotta kestävän virkavapauden myöntää kuitenkin valtioneuvosto, jollei virkavapaus perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen. Pääjohtaja myöntää virkavapauden muulle henkilöstölle, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Liikenne- ja viestintäministeriö määrää pääjohtajan sijaisen. 6 Valtion edustaminen Liikenteen turvallisuusvirasto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimessa, välimiesmenettelyssä, muissa viranomaisissa ja toimituksissa valtion etua ja oikeutta kaikissa virastolle kuuluvissa asioissa. 7 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2009 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Kansliapäällikkö Harri Pursiainen

11 4743 N:o 866 Valtioneuvoston asetus kiinteistönmuodostamisasetuksen 103 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun kiinteistönmuodostamisasetuksen (1189/1996) 103 :n 2 momentti seuraavasti: 103 Ilmoitukset kirjaamisviranomaiselle ja valtiolle Toimitusinsinöörin on tehtävä kiinteistönmuodostamislain 65 :n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus kirjaamisviranomaiselle sen jälkeen kun toimitus on saanut lainvoiman. Mitä maakaaren (540/1995) 6 luvun 13 :ssä ja 13 luvun 8 :n 2 momentissa säädetään tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuudesta, koskee soveltuvin osin toimitusinsinööriä, jos omistusriita ratkaistaan kiinteistötoimituksessa. Viimeksi mainitussa lainkohdassa tarkoitettu valtiolle tehtävä ilmoitus toimitetaan maanmittauslaitoksen keskushallinnolle. Jos tuomioistuin on muuttanut toimitusmiesten tai kiinteistörekisterin pitäjän päätöstä sellaisessa asiassa, josta toimitusinsinöörin tai kiinteistörekisterin pitäjän on kiinteistönmuodostamislain mukaan ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle, on näiden huolehdittava myös muutoksen ilmoittamisesta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2009 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen

12 4744 N:o 867 Valtioneuvoston asetus maanmittauslaitoksesta annetun asetuksen 19 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan maanmittauslaitoksesta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun asetuksen (1631/1993) 19, sellaisena kuin se on asetuksessa 1201/1996, seuraavasti: 19 Asianomaisen maanmittaustoimiston toimihenkilö voi maanmittauslaitoksesta annetun lain 2 :n 2 momentissa tarkoitettuna avustustehtävänä: 1) laatia kiinteää omaisuutta koskevan kauppakirjan ja muun luovutuskirjan sekä tilusvaihtoa ja rasiteoikeutta koskevan sopimuksen ja muun sopimuksen, jota kiinteistötoimituksen suorittaminen edellyttää; sekä 2) avustaa maanmittauslaitoksen tehtäväalueeseen liittyvissä kiinteistöjä koskevien asioiden hoidossa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2009 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen

13 4745 N:o 868 Valtioneuvoston asetus sokerialan väliaikaisen monipuolistamistuen kohdentamisesta maatalouden investointeihin Annettu Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla: 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 320/2006, jäljempänä neuvoston sokeriasetus, 6 artiklassa tarkoitettua sokerialan kansallisen rakenneuudistusohjelman mukaista väliaikaista monipuolistamistukea maatalouden investointeihin. Asetusta sovelletaan tukeen, joka myönnetään kokonaan Euroopan yhteisön rahoittamana neuvoston sokeriasetuksen 1 artiklassa tarkoitetusta väliaikaisesta rakenneuudistusrahastosta neuvoston sokeriasetuksen 6 artiklassa tarkoitettuun monipuolistamistukeen Suomelle osoitetuista varoista valtion talousarvion momentin määrärahan rajoissa. Asetusta ei sovelleta myönnettäessä tai maksettaessa muuta neuvoston sokeriasetuksessa tarkoitettua tukea eikä kohdennettaessa sokerialan monipuolistamistukea muihin monipuolistamistukiohjelman mukaisiin toimenpiteisiin kuin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/ artiklan (maatilojen nykyaikaistaminen) mukaisiin maatilojen investointeihin. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) monipuolistamistuella neuvoston sokeriasetuksen 6 artiklassa tarkoitettua monipuolistamistukiohjelman mukaista sokerialan väliaikaista monipuolistamistukea; 2) monipuolistamistukiohjelmalla neuvoston sokeriasetuksen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 968/ artiklan mukaista Suomen sokerialan rakenneuudistuksen mukaista monipuolistamistukiohjelmaa siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen; 3) maatalousyrittäjällä luonnollista henkilöä tai yksityisoikeudellista yhteisöä, joka elinkeinonaan harjoittaa tai ryhtyy harjoittamaan maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) 4 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua maataloutta momentin 2 kohdassa tarkoitetulla maatilalla; 4) perustoimitusoikeudella maatalousyrittäjälle sokerialan markkinointivuodelle myönnettyä oikeutta tuottaa sokerikiintiön rajoissa tuotettua kiintiösokeria. 3 Euroopan yhteisön lainsäädännön soveltaminen ja ohjelmasta johtuvat velvoitteet Tämän asetuksen mukaiseen tukeen sovel-

14 4746 N:o 868 letaan lisäksi neuvoston sokeriasetusta ja sen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettua komission asetusta (EY) N:o 968/2006. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuettava toimenpide on monipuolistamistukiohjelman ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/ artiklan (maatilojen nykyaikaistaminen) sekä soveltuvin osin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1974/2006 mukainen. 4 Tuen saajaa ja tuotantotoimintaa koskevat edellytykset Tukea voidaan myöntää maatalousyrittäjälle, joka harjoittaa maataloutta maatilalla, jolla on ollut sokerijuurikkaan perustoimitusoikeus markkinointivuonna 2006/2007 tai 2007/2008. Tukea voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle, joka hakemuksen vireille tullessa on 18 vuotta täyttänyt, mutta alle 63-vuotias. Jos hakija on yhteisö, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että määräysvalta yhteisössä on yhdellä tai useammalla luonnollisella henkilöllä, joka täyttää tuen saajaa koskevat edellytykset. Maatalousyrittäjää koskevien edellytysten osalta noudatetaan lisäksi, mitä maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (299/2008) 2 luvussa säädetään investointituen saajasta. Tukea myönnettäessä maatalouden yrittäjätulon osalta noudatetaan, mitä maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 5 momentissa ja 6 :ssä säädetään maatalouden kassajäämästä. Maatalousyrittäjän tuotantotoimintaa koskevien edellytysten osalta noudatetaan, mitä maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 8, 12 :n 4 momentissa ja 13 :ssä säädetään investointituen myöntämisen edellytyksistä. 5 Tuettava toiminta Tukea voidaan myöntää sellaiseen investointiin, joka täyttää maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 a luvussa investoinnin tukemiselle asetetut edellytykset Ṫukea voidaan myöntää seuraaviin tarkoituksiin: 1) maataloustuotteiden tuotevarastojen uudisrakentaminen, laajentaminen ja peruskorjaaminen; 2) sokerijuurikkaan nostokoneen, puhdistuskuormaimen ja aumausvaunun hankinta; 3) erikoiskasvien viljelyssä tarvittavan koneen hankinta, jollei 6 :ssä toisin säädetä; 4) maatilan lämpökeskuksen uudisrakentaminen, laajentaminen ja peruskorjaaminen; 5) pellon salaojittaminen. Edellytyksenä tuen myöntämiselle maatilan lämpökeskuksen uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen on, että vuonna 2010 myönnettävän maatilan investointituen kohdentamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (735/2009) 20 ja 25 :ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Edellytyksenä tuen myöntämiselle pellon salaojittamiseen on, että vuonna 2010 myönnettävän maatilan investointituen kohdentamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 10 :ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Tukea voidaan myöntää enintään markkinointivuoden 2006/2007 tai 2007/2008 perustoimitusoikeutta vastaavan peltopinta-alan salaojittamiseen. 6 Tuen ulkopuolelle jäävä toiminta Lukuun ottamatta 5 :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja koneita, tukea ei myönnetä sokerijuurikkaan viljelyssä tarvittavan koneen hankintaan. Tukea ei myönnetä myöskään viljan, öljykasvien tai nurmikasvien viljelyssä tarvittavan koneen hankintaan. Tukea ei myönnetä traktorin tai leikkuupuimurin hankintaan. Tuen ulkopuolelle jäävien kustannusten osalta noudatetaan, mitä maatalouden inves-

15 N:o tointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 37 :n 1 momentin 5 6 ja 8 14 kohdassa säädetään investointituen myöntämisen edellytyksistä. Tukea käytettyjen koneiden tai laitteiden hankintaan voidaan myöntää vain, jos konetta tai laitetta varten ei ole aiemmin myönnetty tukea kansallisista tai yhteisön varoista. Tukea ei myönnetä sellaiseen investointiin, jonka toteuttaminen on aloitettu. Investoinnin aloittamiseen sovelletaan, mitä maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 38 :ssä säädetään. 7 Tuettavien investointien valinta Siinä tapauksessa, että hakuaikana vireille tulleisiin hakemuksiin tarkoitetut maa- ja metsätalousministeriön valtionapuviranomaiselle osoittamat sitomattomat varat eivät riitä tuen myöntämiseen kaikkiin tuen myöntämisen edellytykset täyttäviin investointeihin, tukea myönnetään 5 :n 2 momentin 1 5 kohtien mukaisessa järjestyksessä siten, että tukea myönnetään ensisijaisesti 1 kohdassa tarkoitettuja investointeja koskeviin hakemuksiin ja viimeiseksi 5 kohdassa tarkoitettuja investointeja koskeviin hakemuksiin. Samaa 5 :n 2 momentissa tarkoitettua kohtaa koskevien hakemusten kesken tukea myönnetään ensisijaisesti hakijalle, joka on luopunut perustoimitusoikeudestaan kokonaan ja sen jälkeen ensisijaisesti hakijalle, jonka 1 päivänä toukokuuta 2009 hallinnassa ollut perustoimitusoikeus on vähentynyt suhteellisesti eniten verrattuna markkinointivuoden 2006/2007 perustoimitusoikeuteen. Jos kahden tai useamman hakijan edellä tarkoitettu perustoimitusoikeus on muuttunut yhtä paljon, tukea myönnetään näille hakijoille heidän hakemustensa saapumisjärjestyksessä. 8 Hyväksyttävät kustannukset ja tuen määrä Rakentamisinvestoinneissa hyväksyttävien kustannusten enimmäismäärän tulee perustua rakentamisinvestointien hyväksyttävistä yksikkökustannuksista annettuun maa- ja metsätalousministeriön asetukseen (727/2009). Pellon salaojittamisen kustannusten tulee perustua tuettavan peltosalaojituksen laatuvaatimuksista ja tukikelpoisista enimmäiskustannuksista annettuun valtioneuvoston asetukseen (333/2008). Muussa tapauksessa kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi on pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla riittävä määrä asianmukaisia tarjouksia. Käytettynä hankittavan koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää sen käypää arvoa, jäljellä olevan käyttöiän tulee olla riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden ja koneen tai laitteen tulee olla teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunnitellun käytön kannalta sekä voimassaolevien säännösten ja standardien mukainen. Tukea ei myönnetä, jos hakemuksen perusteella tuen määrä olisi enintään euroa. Tukea voidaan myöntää avustuksena enintään 35 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Investoinnin muun rahoituksen osalta noudatetaan, mitä maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen :ssä säädetään. 9 Tuen hakeminen Valtionapuviranomaisena toimii Varsinais- Suomen työ- ja elinkeinokeskus. Tuen myöntämistä ja maksamista koskeva hakemus tulee toimittaa asetetussa määräajassa Varsinais- Suomen työ- ja elinkeinokeskukselle. Hakemus on tehtävä kirjallisesti tarkoitusta varten vahvistetulle lomakkeelle. Hakemukseen on liitettävä tuen myöntämisen tai maksamisen edellytysten arvioinnin kannalta välttämättömät asiakirjat, selvitykset ja suunnitelmat. Tuen hakuaika alkaa 18 päivänä marraskuuta 2009 ja päättyy 15 päivänä maaliskuuta Tuen myöntäminen ja maksaminen Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskus päättää tuen myöntämisestä ja maksamisesta.

16 4748 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 868 Tukea voidaan maksaa tuen saajille kahdesti vuodessa. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tukikelpoisen kustannuksen perusteena oleva toimi on toteutettu ja siitä aiheutuva lopullinen kustannus on maksettu. Tuen maksamisessa noudatetaan, mitä maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 luvussa säädetään investointituesta. Toteutusaika on asetettava siten, että tuettava investointi voidaan toteuttaa ja tuen maksaminen suorittaa monipuolistamistukiohjelman mukaisen toimenpiteen täytäntöönpanolle ja monipuolistamistuen maksamiselle asetetussa määräajassa. 11 Omaisuuden käyttörajoitus Tuki myönnetään ehdolla, ettei tuettua investoinnin kohdetta pysyvästi tai merkittävässä määrin käytetä muuhun kuin tuen kohteena olevaan yritystoimintaan, eikä tuen kohteena olevaa yritystoimintaa lopeteta tai olennaisesti supisteta, ennen kuin viisi vuotta on kulunut tuen viimeisen erän maksamisesta. Jos tuetun kohteen tai yritystoiminnan omistus- tai hallintaoikeus luovutetaan toiselle ennen edellä tarkoitetun määräajan päättymistä, tuen saajan on ennen luovutusta hankittava tuen myöntäneen työ- ja elinkeinokeskuksen lupa. 12 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä marraskuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2009 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Hallitussihteeri Mika Saari JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2009 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN