Satakunnan maakuntaohjelma LUONNOS_01_ Satakunnan maakuntaohjelma Saate - Tiivistelmä 1. Johdanto 2.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 LUONNOS_01_ 13.5.2013. Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017. Saate - Tiivistelmä 1. Johdanto 2."

Transkriptio

1 Satakunnan maakuntaohjelma Saate - Tiivistelmä 1. Johdanto 2. Lähtöasetelmat 2.1. Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan suuntaviivat maakuntaohjelmalle 2.2. Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet 2.3. EU:n lähtökohtana älykäs erikoistuminen ja innovaatiokumppanuudet 2.4. Satakunnan maakuntaohjelman arviointi 2.5. Kuntakierros 2.6. Sidosryhmätyöpajat 2.7. Rahoitusvälineet 2.8. Yhteenveto ja lähtökohtien arviointi 3. Toimintaympäristö 3.1. Satakunnan kehitystarkastelu 3.2. Osaamisprofiili 3.3. Keskeiset kehittämistoimijat Satakunnassa 3.4. Keskeiset yhteistyökumppanuudet ja kansainväliset yhteydet 3.5. Yhteenveto ja toimintaympäristön arviointi 4. Satakunnan maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjat 4.1. Kannustava yhteisöllisyys Yrittäjyys Kansainvälisyys Vetovoima Satakuntalainen yhteiskuntatakuu Toimintalinjan arviointi ja mittaaminen 4.2 Puhdas elinvoima Uudet teknologian ratkaisut ja innovaatiot teollisuuden uusiutumiseen Metsä ja uusiutuvat energiat Vahva elintarvikeketju- pellolta pöytään ja pellolle Vesien ja luonnon hoito Toimintalinjan arviointi ja mittaaminen 4.3.Ihmislähtöiset ratkaisut Uudet palveluratkaisut Osallisuuden ja lähipäätöksenteon vahvistaminen Turvallisuus Yhteydet Toimintalinjan arviointi ja mittaaminen 5. Yhteenveto: maakuntaohjelman kehikko 6. Seuranta Liitteet Maakuntaohjelman toteutus EU varoin Edunvalvonnan hankkeet Laadintaprosessin kuvaus Ympäristövaikutusten arviointiselostus 1

2 1.Johdanto Ohjelman rakenne ja laadinnan kuvaus. 2. Satakunnan maakuntaohjelman lähtökohdat Maakuntaohjelma on osa maakunnan suunnittelujärjestelmää. Maakuntaohjelman valmistelun ajoituksella on pyritty varmistamaan kansallisen ja EU-politiikan yhteensovittaminen. Satakunnan maakuntaohjelman valmistelu perustuu maakuntasuunnitelman Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan 2035 teemoihin kannustava yhteisöllisyys, puhdas elinvoima ja ihmislähtöiset ratkaisut. Maakuntaohjelman painopisteiden kuvauksessa esitetään mitkä kehittämiskokonaisuudet ja keskeisimmät hankkeet toteutetaan kansallisin toimenpitein ja mitkä EU-ohjelmien, erityisesti rakennerahasto-, maaseutu- sekä meri- ja kalatalousohjelmien puitteissa, ja niiden varoja kohdentaen. Hallituksen ja sektoriministeriöiden olemassa olevat alueiden kehittämisen tavoitteet ja strategiat ovat voimassa 2015 saakka. Seuraava hallitus laatii omat alueiden kehittämisen tavoitteensa. Näin tällä maakuntaohjelmalla on suuri potentiaalinen vaikutusmahdollisuus uusien tavoitteiden sisältöön. Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Maakuntaohjelma Valtion hallinnonaloittaiset suunnitelmat ja ohjelmat EU-ohjelmat TOTEUTTAMINEN Kuntien kaavoitus ja viranomaispäätökset Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2

3 2.1 Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan suuntaviivat maakuntaohjelmalle Satakunnan maakuntaohjelma perustuu Satakunnan maakuntavaltuuston maaliskuussa 2012 hyväksymään Satakunnan maakuntasuunnitelmaan Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjaan Siinä määritettiin satakuntalaisten tahtotila tulevaisuudestaan laajan kansalaisnäkemyksen kautta. Suunnitelma valmisteltiin kymmenen eri taustatoimenpiteen pohjalta, joissa oli huomioitu asiantuntijanäkemysten lisäksi mm. lasten ja nuorten näkemyksiä Satakunnan tulevaisuudesta. Suunnitelmaan vaikutti lopulta noin 2000 satakuntalaista. Keskeinen taustamateriaali oli kaikkien saatavilla ja kommentoitavissa Satakuntaliiton kotisivuilla. Tulevaisuuskäsikirjan tavoitteet ja arvopohja ovat nousseet toisaalta jo olemassa olevista vahvuuksista ja toisaalta sellaisista asioista, joita satakuntalaisten mielestä tulisi parantaa ja kehittää. Tulevaisuuskäsikirja tavoittelee hyvää elämää Satakunnassa vuonna 2035 kolmen avainteeman kautta: kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Kannustavalla yhteisöllisyydellä Satakunnassa tarkoitetaan sisäisen myönteisen kehittämisvireen ja ulkoisen vetovoiman vahvistamista yrittäjyyden, kansainvälisyyden ja yhteisen vastuunkannon keinoin. Puhdas elinvoima tavoittelee elinkeinoelämän ja ennen kaikkea teollisuuden ympäristöteknologiaan nojaavaa menestystä, mikä varmistaa satakuntalaisille työtä ja toimeentuloa jatkossakin. Puhdas satakuntalainen luonto, ruoka, vesi ja energia ovat paitsi teollisuuden ja uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen merkittävä lähde, myös satakuntalaisten ihmisten etuoikeus. Ihmislähtöisillä ratkaisuilla viitataan nimensä mukaisesti palvelujen, asumisen, liikkumisen ja turvallisuuden parantamiseen ensisijaisesti ihmisten tarpeiden ja valintojen pohjalta. Tähän tarvitaan myös uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja sekä teknologian sovelluksia ja käyttöönottoa. 2.2 Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Maakuntaohjelmien laadinnassa huomioidaan valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet. Näihin tavoitteisiin perustuvat myös ministeriöiden omat aluestrategiat sekä kaupunki- maaseutu- ja saaristopoliittiset linjaukset. Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet on laadittu vuosille , ja seuraavien laadinta käynnistyy uusien maakuntaohjelmien voimassa ollessa. Näin ollen käsillä oleva maakuntaohjelma on osa keskeistä tausta-aineistoa seuraavan hallituksen aluekehittämisen linjauksiin. Voimassa olevissa valtakunnallisissa alueiden kehittämisen tavoitteissa tunnistetaan kehityksen reunaehdoiksi väestön ikääntyminen, vähenevä työikäinen väestö, osaavan työvoiman puute, syrjäytyminen, huono-osaisuus, turvattomuus sekä ilmastonmuutos. Kehittämistavoitteiden keskeisinä periaatteina korostetaan jatkuvan uusiutumiskyvyn ylläpitämistä, kaiken potentiaalin hyödyntämistä sekä alueellisten erityispiirteiden kunnioittamista. Satakunnan kehittämisen esteenä ovat erityisesti ensin mainitut kolme haastetta, vaikka sosiaalisia ja ekologisia haasteitakaan ei tule sivuuttaa. 3

4 Alueiden kehittämistavoitteet on kiteytetty kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2. Edistetään väestön hyvinvointia 3. Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne Alueiden kehittämistavoitteista Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja painottaa vahvimmin maakunnan elinvoimaa, sen asukkaiden hyvinvointia ja hyvää, puhdasta elinympäristöä. Lisäksi tavoitepäätöksessä on nostettu esiin erityiskysymyksinä äkilliset rakennemuutokset, metropolialueen kilpailukyky, suurten kaupunkiseutujen toimintaedellytykset, harvaan asutut alueet, Itä- ja Pohjois-Suomi sekä Pohjoinen ulottuvuus. Näistä Satakuntaa koskettaa ainoastaan äkillisiin rakennemuutoksiin vastaaminen telakka- ja meriteollisuuden kautta. Hallituksen tavoitteena on tehostaa EU-rahastojen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä Suomessa sekä varmistaa, että kansalliset ja EU:n alue- ja rakennerahastovarat vaikuttavat samansuuntaisesti. Maakuntaohjelman laadinta samanaikaisesti tulevan EU-ohjelmakauden valmistelun kanssa edesauttaa eri välineiden käyttöä samansuuntaisesti myös Satakunnassa. Valmistelu on tapahtunut tiiviissä vuorovaikutuksessa Satakunnalle merkityksellisimpien ohjelmien valmistelun kanssa. 2.3 EU:n lähtökohtana älykäs erikoistuminen ja innovaatiokumppanuudet Euroopan Unioni on suunnitellut uutta ohjelmakautta alueelliseen innovaatiojärjestelmäajatteluun ja alueelliseen erikoistumiseen pohjautuvan smart specialisation ajattelun kautta. EU 2020 strategian yhtenä kärkialoitteena julkaistiin Innovaatiounioni-strategia, jossa tämän tavoitteen saavuttamiseksi korostetaan erityisesti kahta lähestymistapaa: Euroopan innovaatiokumppanuuksia (European Innovation Partnerships) sekä älykästä erikoistumista (Smart specialisation). Älykäs erikoistuminen tarkoittaa kunkin maan ja alueen erityisten ominaisuuksien ja varojen tunnistamista, kunkin alueen kilpailuetujen korostamista sekä alueellisten sidosryhmien ja varojen tuomista huippuosaamiseen perustuvan tulevaisuudennäkymän tueksi. Painopisteiden määrittäminen perustuu strategisiin tietoihin alueen varoista (mm. teollisuuden rakenteet, osaaminen & inhimillinen pääoma, hallintojärjestelmät ja yhteydet muihin alueisiin), haasteista (mm. väestön ikääntyminen, työmarkkinoiden epätasapaino, syrjäinen sijainti, ympäristökysymykset) kilpailueduista ja huippuosaamispotentiaalista. Älykkään erikoistumisen strategia on ennakkoehto EU:n rahoitukselle. Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla ja älykkään erikoistumisen lähestymistapa on sisällytetty maakuntaohjelmaan. Satakuntaliitto on myös mukana maatalouden ja puhtaan veden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa. Innovaatiokumppanuus tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa- ja elintarviketaloudessa. Innovaatiokumppanuudella halutaan tuoda tärkeimmät sidosryhmätoimijat yhteen (erityisesti yhdistäen tutkimus- ja käytäntö). 4

5 2.4. Satakunnan maakuntaohjelman arviointi Satakunnan maakuntaohjelman arviointi toteutettiin yhteistyössä Länsi-Suomen ja Varsinais-Suomen maakuntien kanssa. Arvioinnissa tarkasteltuja maakuntia olivat siis Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Satakunta sekä Varsinais-Suomi. Arvioinnin toteutti Ramboll Oy. Arvioinnin kohde oli erityisesti maakuntaohjelmien toteutus ja vaikuttavuus. Satakunnan maakuntaohjelma rakentuu seuraavien toimintalinjojen sekä tavoitteiden varaan: 1. Osaava Satakunta (toimintalinja 1) Energiaosaaminen Satakunnan veturiksi Yrittäjyydestä elämänasenne Koulutusta, tutkimusta ja yhteistyötä 2. Saavutettava Satakunta (toimintalinja 2) Maakunnan tasapainoinen kehittäminen maankäytön suunnittelun lähtökohtana Liikennejärjestelmä Yhdyskuntarakenteen tekninen huolto Monipuoliset asumisen ja matkailun mahdollisuudet 3. Energinen ja hyvinvoiva Satakunta (toimintalinja 3) Hyvä asua ja harrastaa Toimiva kuntarakenne ja palvelutarjonta Terveyttä, kulttuuria ja liikuntaa Luontoa ja ympäristöä kunnioittaen Satakunnassa maakuntaohjelman tuloksiin suhtauduttiin arvioinnissa varsin kriittisesti, joskin myös onnistumisia löydettiin: erityisesti maakuntaohjelman koettiin onnistuneen liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvissä teemoissa (toimintalinja2) ja edunvalvonnassa. Myös yrittäjyys ja energiasektorin kehittäminen (toimintalinja 1) nähtiin keskimääräistä onnistuneempina. Satakunnassa maakuntaohjelmatyön osallistavuuden suhteen on tehty hyvää työtä ja muun muassa tulevaisuuskäsikirja on hyvä esimerkki kansalaisien huomioimisesta maakuntakehittämisessä. Jatkossa tulee erityishuomiota kiinnittää muun muassa panostuksiin koulutukseen, tutkimukseen ja osaamisyhteistyöhön. Porin yliopistokeskuksen toimintaan ollaan tyytyväisiä, mutta samalla maakunnassa ollaan huolissaan soveltavan tutkimuksen hyödyntämisen mahdollisuuksista. Selkeä vahvuus Satakunnassa on organisaatioiden yksituumaisuus ja toimiva yhteistyö (maakunnan liitto, ELY, kehitysyhtiöt, Porin yliopistokeskus ja AMK), jolle voidaan rakentaa myös uusien innovatiivisten toimintamallien ja testauksen edistämisessä ( Satakunta Suomi pienoiskoossa ). Vaikka maakuntaohjelman merkitys nähtiin usein suhteellisen kriittisessä valossa, kyselyn vastaajat ovat pääosin saaneet siitä apua työssään, esimerkiksi hankevalmistelun, strategisen suunnittelun ja toiminnan ohjauksen välineenä. Maakuntaohjelmaa käytetään lausuntojen ja (rahoitus)päätösten valmistelussa, tärkeiden asiakokonaisuuksien päätösten 5

6 valmistelussa; seudullisen strategioiden ja ohjelmien tausta-aineistona, strategisessa suunnittelussa ja yhteistyössä; kehitystoimenpiteiden ja toiminnan suunnittelussa, suunnitelmien/strategioiden/projektien tekemisessä, oman toiminnan suunnittelussa, ELY:n strategian seurannassa, oman organisaation strategiatyössä ja kunnan koulutuksessa ja valmennuksessa sekä koulutussuunnittelussa. Satakunnan maakuntaohjelman vahvuudet, mahdollisuudet, heikkoudet ja uhat arvioinnin mukaan: Arvioinnin yleisissä johtopäätöksissä todetaan maakuntaohjelmien olevan nykyisellään liian laaja ja kaikenkattava kokonaisuus. Ohjelman yhteen kokoava luonne on hyödyllinen, mutta ohjaavuudeltaan heikko. Maakuntien toimijoiden yhteinen kehittämisnäkemys on kuitenkin tarkastelukaudella vahvistunut. Ohjelmalla edistetään erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tavoitteita. Osaaminen, tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä liikenne ovat teemoja, joihin maakuntaohjelma voi tuoda sekä sisällöllistä särmää että edunvalvonnallista pontta. Sen sijaan kunnalliseen palvelutuotantoon, hyvinvointi- ja terveyssektoreihin maakuntaohjelmat eivät arvioinnin mukaan pysty vaikuttamaan, vaikka teemat ovatkin ehdottoman tärkeitä maakunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta. 6

7 2.5. Kuntakierros Satakuntaliitto toteutti osana maakuntaohjelman valmistelua kuntakierroksen, jonka aikana vierailtiin jokaisessa jäsenkunnassa. Tarkoitus oli saada evästystä maakuntaohjelman valmisteluun ja edunvalvontaan sekä kuulla muutoinkin kuntien näkemyksiä ajankohtaisista haasteista. Satakunnan kunnat näkevät maakunnan kannalta tulevien vuosien tärkeimpinä edunvalvonnan ja kehittämisen kohteina elinkeinoelämää palvelevan infrastruktuurin kuten liikenne- ja tietoliikenneyhteydet eri muodoissaan, kaavoituksen, avainalojen koulutuksen ja tutkimuksen sekä tuet yritystoiminnalle. Liikenne kaikilta osin on kunnille keskeinen kehittämisen kohde. Parannus- ja kehittämiskohteita on niin tie-, raide- ja lentoliikenteessä kuin kevyen ja joukkoliikenteen osallakin. Yliopistokeskuksen ja ammatillisen koulutuksen merkitys on maakunnassa huomattava, ja niiden toimintaedellytykset ja rooli alueellisessa kehittämisessä on turvattava. Työvoimapula on kasvava ongelma useammallakin alalla. Näiden alojen osaajien koulutukseen ja maakunnan vetovoimaisuuteen rekrytoinneissa on panostettava. Toimialoina kasvavien ruoantuotannon sekä luonto- ja kalastusmatkailun toimintaedellytysten ja tunnettuuden parantamiseen on panostettava. Tuulivoimatuotanto tulee saada tehokkaammin suunnitelmista toteutukseen. Vesihuolto- ja vesienhoitohankkeisiin tarvitaan rahoitusta. Tärkeä edunvalvontakohde suhteessa valtioon on kuntien näkemysten ajaminen kuntataloutta ja rakennetta koskevissa uudistuksissa (kunta-, sote- ja valtionosuusuudistukset, lukioverkkouudistus sekä muutokset verotuksessa). Valtion kunnille antamien tehtävien ja niiden kustannusten osalta työnjako tulee selkeyttää oikeudenmukaiseksi ja toimivaksi. Kuitenkaan maakunnan sisäiseen kunta- ja palvelurakenteeseen ja sen kehittymiseen ei kuntien mielestä Satakuntaliiton ja ohjelmatyön ole syytä ottaa voimakkaasti kantaa. Maakunnalle on turvattava riittävät kehittämismäärärahat ja päätösvalta niiden kohdentamisessa alueen tarpeiden mukaisesti. Kehittämisresurssit tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti pitempiaikaisesti vaikuttaviin kohteisiin. Maakunnan kaikkien alueiden kehittämisen mahdollisuudet on turvattava keskuskaupunkipolitiikan ohella. Valtion Satakunnassa sijaitsevien toimintojen kuten varuskuntien säilyminen tulee turvata, ja ajaa alueellisten vahvuuksien mukaisia uusien toimintojen sijoittamisia. Maakunnan vahvuuksia ja huippuosaamista on tuotava entistä aktiivisemmin esille sekä kansallisissa että kansainvälisissä yhteyksissä. Toimijoiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä on kuntien mielestä edistettävä entisestään. Eri alojen mittavia yhteistyöverkostoja ja asiantuntijuutta on markkinoitava ja hyödynnettävä monipuolisesti. Kuntien näkökulmasta viranomaistoimintaa tulee edelleen kehittää elinkeinoelämää mahdollisimman joustavasti edistäväksi. 7

8 2.6. Sidosryhmätyöpajat Edellisen maakuntaohjelman arviointityöpaja, maaseutufoorumi, avoin työpaja rakennerahastot + kansallinen, tiivis kuvaus 2.7. Rahoitusvälineet Lainsäädäntö ja ohjelmat vahvistuvat syksyllä Maakuntaohjelmaa toteutetaan erilaisten EU- ja kansallisten instrumenttien kautta, joiden välillä ei ole tiukkaa rajanvetoa vaan niiden kesken pyritään täydentävyyteen ja yhteensovittamiseen. Usein hankkeet sisältävät elementtejä, jotka soveltuvat useamman rahaston rahoitettavaksi. Näissä tapauksissa rahoittava rahasto valitaan hankkeen ensisijaisen tavoitteen ja toiminnan mukaisesti. Aina kuitenkin noudatetaan myös muiden rahastojen yleisiä periaatteita. Yhteensovitus tapahtuu viranomaisten, erityisesti Satakuntaliiton ja Satakunnan ELY:n yhteisellä valmistelutyöllä maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR). Valtakunnallisesti eri rahastoille avataan yksi yhteinen internet-portaali, joka sisältää keskeiset asiat tavoitteista ja rahoitettavista toimista sekä ajankohtaisista asioista, jolloin tieto ohjelmien sisällöistä, hakuajoista, rahoitettavista hankkeista, rahoittajista ja hyödynsaajista on helposti hakijoiden saatavilla. Valtakunnallisen linjauksen mukaan maantieteellisesti maaseuturahaston rahoitus painottuu maaseudulle ja EAKR- ja ESR-rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoihin. Satakunnassa rajan ei ole syytä olla tiukka, sillä Satakunta kuuluu Porin ja Rauman keskustaajamia lukuun ottamatta maaseutuohjelman piiriin. Niin ikään myös maaseutumaisilla alueilla on rakennerahastotoiminnan piiriin lukeutuvia kehittämisen tarpeita. Suomen ja EU:n välisen kumppanuussopimuksen mukaan maaseuturahastosta voidaan rahoittaa toimialaa rajoittamatta investointeja kaikissa maatilan yhteydessä toimivissa mikroyrityksissä. EAKR ei rahoita pääsääntöisesti maatilalla toimivia yrityksiä, mutta EAKRtoimet voivat tukea niitä välillisesti erilaisten kehittämishankkeiden kautta sekä rahoittamalla mm. biotalouteen ja bioenergian käyttöön liittyviä hankkeita. EAKR-toimet voivat täydentää ja tukea maaseudun kehitystä erityisesti laajoissa, alueellisissa ja sitä laajemmissa kehittämistoimissa. Myös tutkimustoiminta ja yhteistyö eri toimijoiden, verkostoitumisen tukeminen sekä innovaatioiden käyttöönoton tehostaminen, joka ulottuu maaseutualueille, ovat merkittäviä EAKR-rahoitteisia toimia maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamisen kannalta. Maaseuturahaston toimin tuetaan erityisesti paikallistason kehitystoimintaa maaseudun elämänlaadun parantamiseksi. ESR:n tukemilla toimilla voidaan kehittää eri teemoihin ja aihe-alueisiin liittyvää osaamista ja osaamistarjontaa ja siten varmistaa ao. aloilla toimivien yritysten ja organisaatioiden tarvitseman työvoiman saatavuutta. Rakennerahastot; EAKR ja ESR Maaseutuohjelma, Leader ja meri- ja kalatalousrahasto Central Baltic ohjelma Horisontti 2020, Itämeri-ohjelma ja muut suora EU- rahoituskanavat Valtio ja ELY-keskukset 8

9 Kansalliset (innovaatio) kehittämisvälineet; Porin INKA, Rauman seutukaupunkipilotti, Sööperin InnoHub Kunnat; oma toiminta, vastinrahoitus 2.8. Yhteenveto ja lähtökohtien arviointi tulossa keskustelujen jälkeen (tusu, mh, myr), täydennetään syksyllä 3. Satakunnan toimintaympäristö 3.1. Satakunnan kehitystarkastelu Täydennetään Maakuntaohjelman valmistelussa ja seurannassa käytettävät indikaattorit Lähteet: Tilastokeskus, TEM ja Kuntaliitto Väestö ja muuttoliike Satakunnan väkiluku vuodenvaihteessa 2013 on kaksi promillea vuotta aiempaa alhaisempi. Vuoden 2012 aikana vajaan 400 asukkaan vähennys nykyisen maakunnan kohdalla on seurausta yhä negatiivisemmasta luonnollisesta väestönmuutoksesta. Kuolleiden enemmyys syntyneisiin nähden on jo 526. Väkiluvun väheneminen korvautuu osin muuttoliikkeen nettotuloksella +138 mikä koostuu ennätyksellisestä netto maahanmuutosta 506 henkilöä ja maltillisesta tappiosta, 385 henkilöä kotimaisessa muuttoliikkeessä. (Esitetään tavoite ) Maakuntien väestökehitys on jakautunut eri suuntiin. Keskinäinen järjestys on säilynyt kutakuinkin samana. Ajanjaksolla suhteelliset erot maakuntien kesken ovat hieman lievenneet. Vuoden 2012 aikana Satakunnan väestönvähennys on maakunnista neljäs-viides tappiollisin. Alueiden keskinäistä eroa ikärakenteessa ilmaisee ehkä parhaiten luonnollinen väestönmuutos-mittari. Koko maan syntyneiden enemmyys oli vuonna ,5 tuhatta asukasta kohden kun Satakunnassa vastaava luku oli -2,4. 9

10 Vanhushuoltosuhde (yli 65-vuotiaat/ vuotiasta kohden) on koko maassa 277 ja Satakunnassa 347. Toisin ilmaistuna koko maa =100 Satakunta = 125. Valmistellaan ikärakenteen ja vanhushuoltosuhteen tavoitteet verrattuna väestöennusteeseen. Kilpailukyky Bkt asukasta kohden indeksi: Koko maa =100 Satakunta = 92 Aluetaloudet ovat kehittyneet viime vuosina hyvin epätasaista tahtia. Tuotannon pudotus oli koko maassa taantumavuonna 2009 niin syvä, että vuonna 2010 jäätiin vielä reilusti alle vuoden 2007 tuotannon määrän. (Alue- bkt on ongelmallinen tunnusluku koska se saadaan vasta todella pitkällä aikaviiveellä). Aloittaneet yritykset :Vuoden 2012 aikana Suomessa aloitti uutta yritystä Satakunnassa Suomessa keskimäärin yrityskanta lisääntyi kolme kertaa nopeammin kuin Satakunnassa vastaavien suhteellisten muutosten ollessa 12 % ja 4 % (yrityksistä pl. alkutuotanto). Yritysten lukumäärän ja rakenteen kehityksestä lisää arviointia. Kasvuyritysten määrä: Satakunnassa on kasvuyrityksiä 3,6 % maan kasvuyrityksistä. Maakunnan koko yrityskanta puolestaan on 4,1 % koko maan vastaavasta. Satakunta yltää sijaluvulle kuusi maakuntien keskuudessa kasvuyritysvaltaisuudellaan (TEM /Kasvuyrityskatsaus) Viennin osuus tuotannosta: Alue - bkt:ssä Satakunnan viennin arvo-osuus on puolitoistakertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Käytettävissä olevat tulot henkilöä kohden: Koko maa , Satakunta koko maa =100 Satakunta = 97 Talouden tasapaino Kuntien vuosikate ( / asukas tiedot v:lta 2011): Satakunta 294 /asukas = 77 Koko maa 384 /asukas =100 Valtion menot asukasta kohden: Valtion menotarkastelussa maakunnittain Satakunta sijoittuu Pohjanmaan, Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kanssa vähiten valtiolta tuloja saavaan neljännekseen. Työllisyys (esitetään tavoite ohjelmakaudelle) Työllisyysaste (16-64v.) 2012: Koko maa 69,0 % Satakunta 67,8 % Työttömyysaste (keskiarvo vuoden 2012 aikana) Koko maa 7,8 % Satakunta 7,7 % 10

11 Osaaminen Tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä: Satakunta Koko maa Keski-aste 41,2 39,5 Alin korkea-aste 10,5 10,4 Alempi kk aste 8,0 9,2 Ylempi kk-aste 4,5 7,8 Tutkija-aste 0,3 0,8 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 35,5 32,3 Julkisen sektorin osuus arvonlisäyksestä yht. kaikki toimialat: Satakunta 18,8 % Koko maa 19,8 % Elinympäristön laatu ja aluerakenne Tulossa karttakuva, väestön määrän muutos erityyppisillä alueilla Satakunta Suomen kaupunki-maaseututypologiassa Uusiutuvan energian osuus Teollisuuden ja energian ja yhdyskuntien fosfori- typpikuormitus vesistöihin 3.2. Osaamisprofiili Satakunta on Suomen teollistunein maakunta. Liikevaihto-osuus, työllistävyys, arvonlisäys, jalostusarvo, monipuolisuusindeksi ja vienti ovat Suomen kärkeä. Esimerkiksi viennin osuus on 1,5 kertaa suurempi BKT:stä kuin koko maassa ja jalostuksen työllistävyys Suomen korkein. (Tilastokuvaukset näistä) Talouden kulmakiviä ovat metalli (mukaanlukien offshore ja automaatio), ruoka, metsä, paperi, energia, prosessi, satamat ja logistiikka. Satakunnan merkittäviä toimialoja ovat muun muassa laivanrakennus ja off shore-laitteet, metallien jalostus sekä tekstiiliteollisuus. Myös paperin ja paperituotteiden valmistus sekä energiantuotanto ja siihen liittyvät alat ovat merkittäviä alueen elinkeinorakenteen kannalta. (Tilastot näistä) Satakuntalainen osaaminen linkittyy vahvasti ympäristö- ja energiateknologiaan, ruoka- ja vesiosaamiseen, asumiseen ja turvallisuuteen, lähivaikuttamiseen ja yhteisten asioiden hoitoon, palvelujen tuotantoon, yrittäjyyden edistämiseen, kasvatus- ja koulutusjärjestelmään sekä kansainvälisyyteen. Näissä osaamiskokonaisuuksissa painottuvat erityisesti turvallisuus- ja verkosto-osaaminen (esim.tulvariskien hallinta, ydinvoima-alan turvallisuuskulttuuri, vesienhoidon yhteistyö, koulutussektorin yhteistyö, lähiruokatoimijoiden yhteistyö). Maakunnan toimijoilla on myös vahvaa projektihallinnan osaamista. 11

12 Satakunnan avainteknologiat kytkeytyvät olemassa olevaan ja potentiaaliseen osaamiseen: tulevaisuuden ympäristö- ja energiateknologiat (mm. aurinkoenergia, polttokennosovellukset, jätteenkäsittely), jokapaikan tietotekniikka sekä hyvinvointiteknologia (living lab-konseptit). Maakunnan esiin nousevia osaamisaloja ovat erityisesti meriteknologia eri muodoissaan, mutta erityisesti off shore-sovellukset. Myös kemiallisen metsäteollisuuden sekä elintarviketeollisuuden osalta löytyy erityistä tietotaitoa Tekstiili- ja vaatetuspuolella muun muassa älyvaatteet ovat erikoisosaamisalue. Erilaiset teollisten tuotteiden valmistukseen liittyvät teknologiat ovat myös monelta osan vahvoja osaamisalueita (muun muassa värimetallit, magneettiteknologiat, hanat ja erilaiset prosessiteknologiat).(viite: Ramboll arviointi / TEM, Tekes). Teollisuuden uusiutuminen luo tilaa ja kehittymisalustoja pkyrittäjyydelle sekä sosiaalisille ja ekologisille innovaatioille Keskeiset kehittämistoimijat Satakunnassa Satakunnan merkittävä vahvuus on kompakti ja hyvin verkostoitunut kehittämisympäristö, jossa toimijaverkostojen yhteistyö toteutuu monella tasolla (triple-helix, quadruple). Satakunnan innovaatioprosessin keskeiset toimijat ja niiden rooli: Satakuntaliitto ja ELY -keskukset Satakunnan korkeakoululaitos, Prizztech Oy, Satafood ry, Pyhäjärvi-instituutti, kauppakamarit Sosiaalipartnerit, toimintaryhmät, pk -yritykset Loppukäyttäjät, kuluttajat, kansalaiset Aluekehitys, koordinaatio, ennakointi, politiikkalinjaukset ja tavoitteet Tutkimus- ja kehittämistoiminta ml teollisuus Yleisö, inhimillinen pääoma, tiedon luonti Tiedon soveltaminen, markkinat, palaute Satakunnan korkeakoululaitos Satakorkeaan kuuluvat Porin yliopistokeskus, jossa toimivat Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Turun yliopisto sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin toimipiste ja Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö. Satakorkea yhdistää alueen osaamista ja koulutuspalveluja. Eri korkeakoulujen yhteistyön tarjoamat synergiaedut varmistavat monipuolisen korkeakoulutuksen ja korkeatasoisen osaamisen pysyvyyttä alueella. Prizztech Oy on kehittämisyhtiö, jonka päätehtävänä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen. Toiminnan keskiössä ovat yrittäjyyden ja liiketoiminnan edistäminen, elinkeinoelämää tukevien vetovoimaisten toimintaympäristöjen rakentaminen ja tutkimusyhteisöjen vahvistaminen. Yhtiön kansallinen rooli 2013 päättyvällä ohjelmakaudella on erityisesti kansallisen erityisohjelman, osaamiskeskusohjelman, 12

13 toteutuksessa. Satakunta on mukana kolmessa klusterissa, jotka ovat energiateknologiaklusteri, jokapaikan tietotekniikka klusteri ja meriklusteri. Myös Prizztechin kehittämis- ja tutkimusyksiköt, Magneettiteknologiakeskus, Raumalla toimiva Vesi-Instituutti WANDER ja ydinenergia-alan verkosto FinNuclear toimivat kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi FinNuclear yksikkö operoi valtakunnallista Teknologiateollisuus ry:n ydinenergia-alan toimittajat toimialaryhmää ja FinNuclear ry:n toimintaa. Kaakkois-Satakunnassa on kaksi yhteistyössä toimivaa elintarvikkeisiin ja ympäristöalaan erikoistunutta kehittämisyhteisöä. Satafood ry on Huittisissa sijaitseva maakunnallinen kehittämisyhtiö, jonka erityisaloina ovat mm. biotekniikka ja elintarviketeknologia, raakaainetuotannon kilpailukyky (vilja, vihannekset, siipikarjanliha, sianliha, luonnonkuidut), ympäristöliiketoiminta ja hajautettu energiantuotanto (mm. bioenergia ja sivuvirrat). Pyhäjärvi-Instituutti Eurassa edistää ja kehittää elintarviketaloutta ja ympäristöä koskevaa koulutusta, tutkimusta ja muuta kehitystoimintaa. Erityisosaamisalueita ovat mm. elintarvikealan tuotantoketjujen kehittäminen alkutuotannosta jalostukseen ja kauppaan, paikallisen ruoan ja raaka-aineiden tunnettuuden ja käytön lisääminen, vesitalouden ja veden laadun hallinta, asukaslähtöisen vesiensuojelun edistäminen, monitieteinen kansainvälinen vesistötutkimus sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten tunnistaminen ja niihin varautuminen. Satakunnan ja Rauman kauppakamarit sekä Satakunnan Yrittäjät toimivat tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja tutkimus- koulutus- ja kehittämistoimijoiden kanssa maakunnassa ja tuovat maakunnan vahvan teollisuuden ja pk yrittäjien näkökulmaa kehittämiseen. Toimijat vetävät myös itse yritysten ja teollisuuden intresseihin kuuluvia kehittämishankkeita. Satakunnassa on myös lukuisia muita aktiivisesti maakunnan kehittämisfoorumeihin osallistuvia ja kehittämishankkeita toteuttavia sosiaalipartnereita, kuten ProAgria, MTK ja ammattiyhdistysjärjestöt. Satakuntalaiset Leader-toimintaryhmät toimivat osaltaan rahoittajina, mutta paikallisina maaseudun kehittämisyhdistyksinä tuovat erilaisiin kehittämisfoorumeihin ruohonjuuritason näkökulmaa ja toteuttavat myös itse koordinaatio- ja kansainvälisiä hankkeita Keskeiset yhteistyökumppanuudet ja kansainväliset yhteydet West Finland European Office (WFEO) eli Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto on neljän maakunnan liiton yhteinen toimipiste Brysselissä: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Satakunta. Edunvalvonnan lisäksi toimisto ylläpitää tiedotusverkkoa. Toimiston henkilökunta opastaa ja auttaa hankerahoitusten etsimisessä, yhteistyöpartnereiden haussa ja EU-tiedon hankkimisessa. Toimisto avustaa Satakuntaliittoa EU:n innovaatiokumppanuuksissa sekä edustaa kaikkia Länsi-Suomen maakuntia muun muassa ERRIN verkostossa. ERRIN- verkosto (European Regions for Research and Innovation Network) on lähes sadan aluetoimiston aktiivinen verkosto, joka pyrkii jakamaan tietoa, helpottamaan kumppanuuksien ja hankkeiden rakentamista sekä vaikuttamaan EU:n tutkimus- ja 13

14 innovaatiopolitiikkoihin alueiden näkökulmasta. Mm. Raumalla sijaitseva Vesi-instituutti Wander on mukana verkoston vesiasioiden työryhmässä. Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ovat komission aloitteita ja osa EU:n 2020 innovaatiounioni-lippulaivahanketta. Kestävän maatalouden innovaatiokumppanuutta koordinoi DG Agri. Innovaatiokumppanuus tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa- ja elintarviketaloudessa. Innovaatiokumppanuudella halutaan tuoda tärkeimmät sidosryhmätoimijat yhteen (erityisesti yhdistäen tutkimus- ja käytäntö). Intressinä on saada Satakunnan osaaminen verkostoon mukaan, ja sitä kautta maakunnallisille toimijoille uusia mahdollisuuksia tulevalla ohjelmakaudella. Verkoston tärkeimmät rahoitusinstrumentit tulevat olemaan Euroopan aluekehitysrahasto sekä Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelma. S3 Platform on Euroopan komission perustama älykkään erikoistumisen foorumi. Foorumia hallinnoidaan Sevillan tutkimuskeskuksesta, ja sen johtoryhmään kuuluu asiantuntijoita useista Euroopan komission osastoista. Foorumi tarjoaa erilaisia palveluja, esim. koulutusta ja tukea kansallisten ja alueellisten strategioiden vertaisarviointiin. Satakuntaliitto on mukana foorumin työskentelyssä ja valmistautumisessa uuteen ohjelmakauteen ( Itämeren valtioiden alueiden yhteistyöelin BSSSC (Baltic Sea States Subregional Co- Operation) keskittyy aluekehityksen, elämänlaadun, koulutuksen ja nuorison, talouden, turismin, ympäristön sekä sosiaalipuolen kehittämiskysymyksiin. Toiminnasta on hyötyä verkostoitumisessa Itämeren alueella, mikä edesauttaa hankekumppanien löytymistä ja satakuntalaisten toimijoiden hankkeisiin partneriksi pääsyä esimerkiksi Central Baltic- ja Itämeri -ohjelmien hankkeisiin. Satakuntaliitto on myös Euroopan alueiden järjestön - Assembly of European Regions (AER)- jäsen. Satakunnalla on yhteistyösopimus Changzhoun kaupungin kanssa. Kiinassa toimiminen edellyttää aktiivista verkoston rakentamista pitkällä aikajänteellä sekä virallisia sopimussuhteita. Satakuntaliitto allekirjoitti syksyllä 2008 virallisen yhteistyösopimuksen Changzhoun kaupungin kanssa. Yhteistyösopimuksen käytännön toteuttajana on Prizztech Oy. Sopimuksen kautta tarjotaan koko Satakunnan alueen yrityksille kontakteja Changzhousta sekä sen lähialueilta. Changzhoun kaupunki sijaitsee Kiinan talouskasvun keskuksessa Jiangsun maakunnassa 170 km päässä Shanghaista Yangtze-joen suiston alueella. Shanghain alueella toimii puolet kaikista Kiinaan etabloituneista suomalaisyrityksistä. Arvostetun talousjulkaisun FORBESin Top cities in mainland China for Business listalla Changzhou sijoittui Manner-Kiinan kaupunkien joukosta sijalle 12. Alueen vahvuuksina ovat mm. uusiutuvat energialähteet ja juomaveteen keskittyvä tutkimus ja hankkeet. Tavoitteena on löytää tarpeiden mukaisia yhteistyökumppaneita Kiinasta. Kaikilla satakuntalaisilla yrityksillä on Prizztechin kautta käytössään oman yhteyshenkilö, joka toteuttaa Changzhoussa mm. yrityskartoituksia, toimialakohtaisia selvityksiä sekä käytännön toimenpiteitä (yrityskäynnit, tilatun tavaran tarkastukset jne.). 14

15 Satakunnalla on Viron Harjumaan (Tallinnan alue) ja Viljandin maakuntien kanssa laajaalainen yhteistyösopimus. Sopimus tarjoaa niin Satakuntaliitolle kuin muille satakuntalaisille toimijoille mahdollisuudet yhteistyöhön Viron suurimman maakunnan kanssa. Sopimuksella sinänsä ei käynnistetä mitään konkreettista hanketta, vaan niistä sovitaan toimijoiden kanssa erikseen. Satakuntalaiset toimintaryhmät ovat kahden viimeisen vuosikymmenen aikana rakentaneet moninaisia yhteistyösuhteita Eurooppaan, ja edistäneet alueensa yhdistysten ja yritysten kansainvälisiä suhteita. Lähes kaikilla satakuntalaisilla kunnilla on ystävyyskaupunki tai kaupunkeja useimmiten Virossa ja Pohjoismaissa. Etenkin Pohjoismaihin suhteet ovat useimmiten hiipuneet, mutta Viron suunta on aktiivisempi. Pääsääntöisesti yhteistyö on kulttuuri- ja nuorisopainotteista, mutta myös yrittäjiä on osallistettu. Valmiuksia erityisesti yritysyhteistyön vahvistamiseen ystävyyskaupunkien välillä on useammassa kunnassa. Myös kouluissa eri asteilla on osin erittäin vilkasta kansainvälistä yhteistyötä eri puolille Eurooppaa (Comenius). Kotimainen yhteistyö ja kumppanuudet tulossa: Ympäristöohjelma Yhteistoiminta-alue Lounaisrannikkoyhteistyö eli LOURAssa Länsi-Suomi, ELSA Seutukaupunkiverkko ja Suupohjan InnoHub Lisätään maakunnan sisäiset keskeiset verkostot; Satailme, Sata-alsu, ennakointi, aisa, maaseutu, matkailu? 3.5. Yhteenveto ja toimintaympäristön arviointi - SWOT tulossa keskustelujen jälkeen (tusu, mh, myr), täydennetään syksyllä 4. Satakunnan maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjat Toimintalinjojen prioriteetteihin jatkovalmistelussa haaste, sisältö, tavoiteltava muutos ja resurssi; raha ja osaaminen, muokkautuvat ja harvenevat? 4.1Kannustava yhteisöllisyys Yrittäjyys a.yrittäjyyskasvatuksen edelleen kehittäminen ja juurruttaminen b.aloittavien yrittäjien, uusyrittäjyyden ja sukupolvenvaihdosten tukeminen c.yrityskiihdyttämö, hautomo ja tuunamotoimintojen vahvistaminen 15

16 d.uusien liiketoimintamahdollisuuksien haravoiminen muualta Satakuntaan e.pk -yritysten verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen f.t&k toiminnan lisääminen Pk- yrityksissä g.yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen Kansainvälisyys Vetovoima a.pk- yrittäjien kansainvälisen toiminnan lisääminen b.osaamisen vaihto, vienti ja tuonti c.työperusteisen maahanmuuton edistäminen d.osaavien yrittäjien ja yritysten rekrytointi ulkomailta Satakuntaan e.lasten ja nuorten kansainvälisyyskasvatus ja kv-toiminnan edistäminen f.paikallista kulttuuripääomaa rikastuttava kulttuurivaihto a.korkeakoulujen toimintaedellytysten turvaaminen b.opiskelijakaupunkikonseptin kehittäminen c.satakunnan markkinointi d.maaseutuimagon parantaminen: maaseutuasumisen ja yrittäjyyden houkuttelevuus e.yritysten sijoittumisen houkutteleminen (Invest in Satakunta) Satakuntalainen yhteiskuntatakuu Toimintalinjan arviointi ja mittaaminen a.yksilöllisten ura- ja opintopolkujen tukeminen b.uudet moniammatilliset / poikkihallinnolliset ohjauksen verkostot c.työnteon kiinnostavuuden ja matalapalkkatyön arvostuksen lisääminen d.työelämävalmiuksien parantaminen; käytöstavat, vuorovaikutustaidot ym. e.seniorien palkka- ja vapaaehtoistyömahdollisuuksien edistäminen 4.2 Puhdas elinvoima Uudet teknologian ratkaisut ja innovaatiot teollisuuden uusiutumiseen a.teollisuuden uusiutumiskyvyn tukeminen, älykäs teollisuus b.teollisuuden hyödyntäminen living labinä Metsä ja energia a.energiatehokkuuden edistäminen ja uusien ratkaisujen käyttöönotto b.energiaosaamisen kehittäminen ja koulutusyhteistyö 16

17 c.uudet polttoaineet ja LNG terminaali d.energiaomavaraisuuden kokeilupilotit e.uusiutuvan ja lähienergian käytön ja tuotannon edistäminen f. puurakentamisen ja puun jatkojalostuksen edistäminen Vahva elintarvikeketju- pellolta pöytään ja pellolle a.puhtaan, satakuntalaisen ruuan tuottamisen kannattavuuden parantaminen b.alkutuotannon houkuttelevuuden lisääminen ja oppilaitosyhteistyön edistäminen c.satakuntalaisen ruuan arvostuksen ja markkinointiosaamisen vahvistaminen d.rapu- ja kalatalouden kehittäminen ja kytkeminen lähiruokaajatteluun e. Jakelukanavien, verkostojen ja suoramyynnin kehittäminen f. Jatkojalostuksen ja uusien tuotteiden kehittäminen g. Kansainvälisten markkinoiden etsiminen ja avaaminen satakuntalaiselle ruualle Vesien ja luonnon hoito a.ympäristön tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön lisääminen ja verkostoituminen b.selkämeren kuormituksen vähentäminen c.selkämeren kansallispuiston perusinfrastruktuurin kehittäminen d.luontoa ja ympäristöä hyödyntävän matkailun kehittäminen e.vesistöjen virkistyskäytön edistäminen Toimintalinjan arviointi ja mittaaminen 4.3.Ihmislähtöiset ratkaisut Uudet palveluratkaisut a.sosiaali-ja terveydenhuollon käyttäjälähtöinen palvelumuotoilu ja testaaminen b.living Lab -käytännönläheiseen innovointiin panostaminen c.paikkatietopohjaisten mobiilisovellusten kehittäminen d.palvelujen yhdenluukun periaatteen ja liikkuvuuden edelleen parantaminen e.maahanmuuttajien kotouttaminen ja monialainen yhteistyö f.asumisen yhteisöllisyyden uudet muodot g.maaseudun etätyöyhteyksien kehittäminen 17

18 Osallisuuden ja lähipäätöksenteon vahvistaminen a. Valtion Satakuntaan suuntaamien resurssien kasvattaminen ja maakunnallisen päätöksenteon vahvistaminen b.paikallisen osallisuuden kasvattaminen päätöksenteossa ja asuinympäristön kehittämisessä c.yhdistystoiminnan osaamisen kehittäminen ja laajaalaistaminen Turvallisuus Yhteydet a.tulvasuojelu- ja ydinturvallisuusosaamisen profiilin nosto ja kaupallistaminen b. Liikenneturvallisuuskasvatus, mm. Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueen hyödyntäminen c. Pk -yritysten turvallisuusosaamisen kasvattaminen d.arjen turvallisuuden parantaminen asuinalueilla, kylissä ja kodeissa a. Elinkeinojen kuljetusten turvaaminen; teollisuus, ruoka, metsä b. Pääradan yhteysrata osana TEN T verkkoa c. Paikkatietosovellukset kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen hyödyksi Toimintalinjan arviointi ja mittaaminen 7. Yhteenveto: Kehittämisen kehikko Kirjoitetaan lopuksi 8. Seuranta Kirjoitetaan syksyllä kun lainsäädäntövalmistelu edennyt, mm. MYRrin rooli, sihteeristö, hankeryhmä, jaostot 18

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 LUONNOS 1 Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Saate - Tiivistelmä 1. Johdanto 2. Lähtöasetelmat 2.1. Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan suuntaviivat maakuntaohjelmalle

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan Osaamisprofiili 2013 Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 tausta-aineisto: Missä asioissa Satakunta erottuu osaamisellaan? Mikä on ainutlaatuista

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Satakunnan maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tiivistelmä Satakuntaliitto laatii Satakunnan maakuntaohjelman vuosille 2014-2017. Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikysely Teollisuuden toimintaympäristön TKI-foorumi 7.3.2017 SATAKUNNAN

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

SATAKUNTALIITON EDUNVALVONTASTRATEGIA

SATAKUNTALIITON EDUNVALVONTASTRATEGIA SATAKUNTALIITON EDUNVALVONTASTRATEGIA Tällä asiakirjalla korvataan vuosina 2009 ja 2011 laaditut Satakuntaliiton edunvalvontastrategiat. Satakuntaliiton edunvalvontatyön lähtökohdat Satakuntaliiton perussopimuksen

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikyselyn tulosten tiivistelmä helmikuu 2017 Satakuntaliitto vastaa

Lisätiedot

Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena

Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena Tarja Nuotio, Varsinais-Suomen liitto Timo Vesiluoma, Satakunnan liitto 4.2.2016 Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Energia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Energia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi. Satakuntaliitto Energia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.11.2016 Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

SATAKUNTALIITON EDUNVALVONTASTRATEGIA

SATAKUNTALIITON EDUNVALVONTASTRATEGIA SATAKUNTALIITON EDUNVALVONTASTRATEGIA Tällä asiakirjalla korvataan vuosina 2009 ja 2011 laaditut Satakuntaliiton edunvalvontastrategiat. Sisällys SATAKUNTALIITON EDUNVALVONTASTRATEGIA...1 Satakuntaliiton

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

SATAKUNNAN ALUE-ENNAKOINNIN TOIMINTAMALLIN UUDISTAMINEN SATAKURSSI -HANKE

SATAKUNNAN ALUE-ENNAKOINNIN TOIMINTAMALLIN UUDISTAMINEN SATAKURSSI -HANKE SATAKUNNAN ALUE-ENNAKOINNIN TOIMINTAMALLIN UUDISTAMINEN SATAKURSSI -HANKE Ohjausryhmän kokous 28.9.2017 TKI-FOORUMIT 2018 Sidosryhmien ajankohtaiset näkymät teemaan liittyen ALUE-ENNAKOINNIN TEEMAFOORUMIT

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.2.2017 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuusfoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017

Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Kannustavaa yhteisöllisyyttä - Puhdasta elinvoimaa - Ihmislähtöisiä ratkaisuja LUONNOS 22.10.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 2. Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 Aluekehityksen tilannekuva Aluekehityksen tilannekuva on

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Lapin kv-hankepäivä Rovaniemi 21.3.2017 Sivu 1 16.3.2017 Mikä on kansainvälinen hanke?

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Millainen on maakuntien Suomi Jarkko Huovinen

Millainen on maakuntien Suomi Jarkko Huovinen Millainen on maakuntien Suomi 21.4.2017 Jarkko Huovinen 2 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma Tem julkaisuja, työelämä 17/2017 3 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma Tem julkaisuja, työelämä 17/2017

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Aluekehitysrahoitus Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Organisaatio Aluekehityksen strateginen asema Kriittiset menestystekijät: Rahoitusvälineiden strateginen ja tehokas hyödyntäminen Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA

ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA 1 13.9.2017 TEM/ Johanna Osenius Aluekehittäminen on yhteistoimintaa Alueiden kehittäminen on ministeriöiden, maakuntien, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017

Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Kannustavaa yhteisöllisyyttä - Puhdasta elinvoimaa - Ihmislähtöisiä ratkaisuja LUONNOS 25.11.2013 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 2. Maakuntaohjelman

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot