Satakunnan maakuntaohjelma LUONNOS_01_ Satakunnan maakuntaohjelma Saate - Tiivistelmä 1. Johdanto 2.

Transkriptio

1 Satakunnan maakuntaohjelma Saate - Tiivistelmä 1. Johdanto 2. Lähtöasetelmat 2.1. Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan suuntaviivat maakuntaohjelmalle 2.2. Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet 2.3. EU:n lähtökohtana älykäs erikoistuminen ja innovaatiokumppanuudet 2.4. Satakunnan maakuntaohjelman arviointi 2.5. Kuntakierros 2.6. Sidosryhmätyöpajat 2.7. Rahoitusvälineet 2.8. Yhteenveto ja lähtökohtien arviointi 3. Toimintaympäristö 3.1. Satakunnan kehitystarkastelu 3.2. Osaamisprofiili 3.3. Keskeiset kehittämistoimijat Satakunnassa 3.4. Keskeiset yhteistyökumppanuudet ja kansainväliset yhteydet 3.5. Yhteenveto ja toimintaympäristön arviointi 4. Satakunnan maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjat 4.1. Kannustava yhteisöllisyys Yrittäjyys Kansainvälisyys Vetovoima Satakuntalainen yhteiskuntatakuu Toimintalinjan arviointi ja mittaaminen 4.2 Puhdas elinvoima Uudet teknologian ratkaisut ja innovaatiot teollisuuden uusiutumiseen Metsä ja uusiutuvat energiat Vahva elintarvikeketju- pellolta pöytään ja pellolle Vesien ja luonnon hoito Toimintalinjan arviointi ja mittaaminen 4.3.Ihmislähtöiset ratkaisut Uudet palveluratkaisut Osallisuuden ja lähipäätöksenteon vahvistaminen Turvallisuus Yhteydet Toimintalinjan arviointi ja mittaaminen 5. Yhteenveto: maakuntaohjelman kehikko 6. Seuranta Liitteet Maakuntaohjelman toteutus EU varoin Edunvalvonnan hankkeet Laadintaprosessin kuvaus Ympäristövaikutusten arviointiselostus 1

2 1.Johdanto Ohjelman rakenne ja laadinnan kuvaus. 2. Satakunnan maakuntaohjelman lähtökohdat Maakuntaohjelma on osa maakunnan suunnittelujärjestelmää. Maakuntaohjelman valmistelun ajoituksella on pyritty varmistamaan kansallisen ja EU-politiikan yhteensovittaminen. Satakunnan maakuntaohjelman valmistelu perustuu maakuntasuunnitelman Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan 2035 teemoihin kannustava yhteisöllisyys, puhdas elinvoima ja ihmislähtöiset ratkaisut. Maakuntaohjelman painopisteiden kuvauksessa esitetään mitkä kehittämiskokonaisuudet ja keskeisimmät hankkeet toteutetaan kansallisin toimenpitein ja mitkä EU-ohjelmien, erityisesti rakennerahasto-, maaseutu- sekä meri- ja kalatalousohjelmien puitteissa, ja niiden varoja kohdentaen. Hallituksen ja sektoriministeriöiden olemassa olevat alueiden kehittämisen tavoitteet ja strategiat ovat voimassa 2015 saakka. Seuraava hallitus laatii omat alueiden kehittämisen tavoitteensa. Näin tällä maakuntaohjelmalla on suuri potentiaalinen vaikutusmahdollisuus uusien tavoitteiden sisältöön. Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Maakuntaohjelma Valtion hallinnonaloittaiset suunnitelmat ja ohjelmat EU-ohjelmat TOTEUTTAMINEN Kuntien kaavoitus ja viranomaispäätökset Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2

3 2.1 Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan suuntaviivat maakuntaohjelmalle Satakunnan maakuntaohjelma perustuu Satakunnan maakuntavaltuuston maaliskuussa 2012 hyväksymään Satakunnan maakuntasuunnitelmaan Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjaan Siinä määritettiin satakuntalaisten tahtotila tulevaisuudestaan laajan kansalaisnäkemyksen kautta. Suunnitelma valmisteltiin kymmenen eri taustatoimenpiteen pohjalta, joissa oli huomioitu asiantuntijanäkemysten lisäksi mm. lasten ja nuorten näkemyksiä Satakunnan tulevaisuudesta. Suunnitelmaan vaikutti lopulta noin 2000 satakuntalaista. Keskeinen taustamateriaali oli kaikkien saatavilla ja kommentoitavissa Satakuntaliiton kotisivuilla. Tulevaisuuskäsikirjan tavoitteet ja arvopohja ovat nousseet toisaalta jo olemassa olevista vahvuuksista ja toisaalta sellaisista asioista, joita satakuntalaisten mielestä tulisi parantaa ja kehittää. Tulevaisuuskäsikirja tavoittelee hyvää elämää Satakunnassa vuonna 2035 kolmen avainteeman kautta: kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Kannustavalla yhteisöllisyydellä Satakunnassa tarkoitetaan sisäisen myönteisen kehittämisvireen ja ulkoisen vetovoiman vahvistamista yrittäjyyden, kansainvälisyyden ja yhteisen vastuunkannon keinoin. Puhdas elinvoima tavoittelee elinkeinoelämän ja ennen kaikkea teollisuuden ympäristöteknologiaan nojaavaa menestystä, mikä varmistaa satakuntalaisille työtä ja toimeentuloa jatkossakin. Puhdas satakuntalainen luonto, ruoka, vesi ja energia ovat paitsi teollisuuden ja uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen merkittävä lähde, myös satakuntalaisten ihmisten etuoikeus. Ihmislähtöisillä ratkaisuilla viitataan nimensä mukaisesti palvelujen, asumisen, liikkumisen ja turvallisuuden parantamiseen ensisijaisesti ihmisten tarpeiden ja valintojen pohjalta. Tähän tarvitaan myös uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja sekä teknologian sovelluksia ja käyttöönottoa. 2.2 Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Maakuntaohjelmien laadinnassa huomioidaan valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet. Näihin tavoitteisiin perustuvat myös ministeriöiden omat aluestrategiat sekä kaupunki- maaseutu- ja saaristopoliittiset linjaukset. Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet on laadittu vuosille , ja seuraavien laadinta käynnistyy uusien maakuntaohjelmien voimassa ollessa. Näin ollen käsillä oleva maakuntaohjelma on osa keskeistä tausta-aineistoa seuraavan hallituksen aluekehittämisen linjauksiin. Voimassa olevissa valtakunnallisissa alueiden kehittämisen tavoitteissa tunnistetaan kehityksen reunaehdoiksi väestön ikääntyminen, vähenevä työikäinen väestö, osaavan työvoiman puute, syrjäytyminen, huono-osaisuus, turvattomuus sekä ilmastonmuutos. Kehittämistavoitteiden keskeisinä periaatteina korostetaan jatkuvan uusiutumiskyvyn ylläpitämistä, kaiken potentiaalin hyödyntämistä sekä alueellisten erityispiirteiden kunnioittamista. Satakunnan kehittämisen esteenä ovat erityisesti ensin mainitut kolme haastetta, vaikka sosiaalisia ja ekologisia haasteitakaan ei tule sivuuttaa. 3

4 Alueiden kehittämistavoitteet on kiteytetty kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2. Edistetään väestön hyvinvointia 3. Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne Alueiden kehittämistavoitteista Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja painottaa vahvimmin maakunnan elinvoimaa, sen asukkaiden hyvinvointia ja hyvää, puhdasta elinympäristöä. Lisäksi tavoitepäätöksessä on nostettu esiin erityiskysymyksinä äkilliset rakennemuutokset, metropolialueen kilpailukyky, suurten kaupunkiseutujen toimintaedellytykset, harvaan asutut alueet, Itä- ja Pohjois-Suomi sekä Pohjoinen ulottuvuus. Näistä Satakuntaa koskettaa ainoastaan äkillisiin rakennemuutoksiin vastaaminen telakka- ja meriteollisuuden kautta. Hallituksen tavoitteena on tehostaa EU-rahastojen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä Suomessa sekä varmistaa, että kansalliset ja EU:n alue- ja rakennerahastovarat vaikuttavat samansuuntaisesti. Maakuntaohjelman laadinta samanaikaisesti tulevan EU-ohjelmakauden valmistelun kanssa edesauttaa eri välineiden käyttöä samansuuntaisesti myös Satakunnassa. Valmistelu on tapahtunut tiiviissä vuorovaikutuksessa Satakunnalle merkityksellisimpien ohjelmien valmistelun kanssa. 2.3 EU:n lähtökohtana älykäs erikoistuminen ja innovaatiokumppanuudet Euroopan Unioni on suunnitellut uutta ohjelmakautta alueelliseen innovaatiojärjestelmäajatteluun ja alueelliseen erikoistumiseen pohjautuvan smart specialisation ajattelun kautta. EU 2020 strategian yhtenä kärkialoitteena julkaistiin Innovaatiounioni-strategia, jossa tämän tavoitteen saavuttamiseksi korostetaan erityisesti kahta lähestymistapaa: Euroopan innovaatiokumppanuuksia (European Innovation Partnerships) sekä älykästä erikoistumista (Smart specialisation). Älykäs erikoistuminen tarkoittaa kunkin maan ja alueen erityisten ominaisuuksien ja varojen tunnistamista, kunkin alueen kilpailuetujen korostamista sekä alueellisten sidosryhmien ja varojen tuomista huippuosaamiseen perustuvan tulevaisuudennäkymän tueksi. Painopisteiden määrittäminen perustuu strategisiin tietoihin alueen varoista (mm. teollisuuden rakenteet, osaaminen & inhimillinen pääoma, hallintojärjestelmät ja yhteydet muihin alueisiin), haasteista (mm. väestön ikääntyminen, työmarkkinoiden epätasapaino, syrjäinen sijainti, ympäristökysymykset) kilpailueduista ja huippuosaamispotentiaalista. Älykkään erikoistumisen strategia on ennakkoehto EU:n rahoitukselle. Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla ja älykkään erikoistumisen lähestymistapa on sisällytetty maakuntaohjelmaan. Satakuntaliitto on myös mukana maatalouden ja puhtaan veden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa. Innovaatiokumppanuus tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa- ja elintarviketaloudessa. Innovaatiokumppanuudella halutaan tuoda tärkeimmät sidosryhmätoimijat yhteen (erityisesti yhdistäen tutkimus- ja käytäntö). 4

5 2.4. Satakunnan maakuntaohjelman arviointi Satakunnan maakuntaohjelman arviointi toteutettiin yhteistyössä Länsi-Suomen ja Varsinais-Suomen maakuntien kanssa. Arvioinnissa tarkasteltuja maakuntia olivat siis Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Satakunta sekä Varsinais-Suomi. Arvioinnin toteutti Ramboll Oy. Arvioinnin kohde oli erityisesti maakuntaohjelmien toteutus ja vaikuttavuus. Satakunnan maakuntaohjelma rakentuu seuraavien toimintalinjojen sekä tavoitteiden varaan: 1. Osaava Satakunta (toimintalinja 1) Energiaosaaminen Satakunnan veturiksi Yrittäjyydestä elämänasenne Koulutusta, tutkimusta ja yhteistyötä 2. Saavutettava Satakunta (toimintalinja 2) Maakunnan tasapainoinen kehittäminen maankäytön suunnittelun lähtökohtana Liikennejärjestelmä Yhdyskuntarakenteen tekninen huolto Monipuoliset asumisen ja matkailun mahdollisuudet 3. Energinen ja hyvinvoiva Satakunta (toimintalinja 3) Hyvä asua ja harrastaa Toimiva kuntarakenne ja palvelutarjonta Terveyttä, kulttuuria ja liikuntaa Luontoa ja ympäristöä kunnioittaen Satakunnassa maakuntaohjelman tuloksiin suhtauduttiin arvioinnissa varsin kriittisesti, joskin myös onnistumisia löydettiin: erityisesti maakuntaohjelman koettiin onnistuneen liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvissä teemoissa (toimintalinja2) ja edunvalvonnassa. Myös yrittäjyys ja energiasektorin kehittäminen (toimintalinja 1) nähtiin keskimääräistä onnistuneempina. Satakunnassa maakuntaohjelmatyön osallistavuuden suhteen on tehty hyvää työtä ja muun muassa tulevaisuuskäsikirja on hyvä esimerkki kansalaisien huomioimisesta maakuntakehittämisessä. Jatkossa tulee erityishuomiota kiinnittää muun muassa panostuksiin koulutukseen, tutkimukseen ja osaamisyhteistyöhön. Porin yliopistokeskuksen toimintaan ollaan tyytyväisiä, mutta samalla maakunnassa ollaan huolissaan soveltavan tutkimuksen hyödyntämisen mahdollisuuksista. Selkeä vahvuus Satakunnassa on organisaatioiden yksituumaisuus ja toimiva yhteistyö (maakunnan liitto, ELY, kehitysyhtiöt, Porin yliopistokeskus ja AMK), jolle voidaan rakentaa myös uusien innovatiivisten toimintamallien ja testauksen edistämisessä ( Satakunta Suomi pienoiskoossa ). Vaikka maakuntaohjelman merkitys nähtiin usein suhteellisen kriittisessä valossa, kyselyn vastaajat ovat pääosin saaneet siitä apua työssään, esimerkiksi hankevalmistelun, strategisen suunnittelun ja toiminnan ohjauksen välineenä. Maakuntaohjelmaa käytetään lausuntojen ja (rahoitus)päätösten valmistelussa, tärkeiden asiakokonaisuuksien päätösten 5

6 valmistelussa; seudullisen strategioiden ja ohjelmien tausta-aineistona, strategisessa suunnittelussa ja yhteistyössä; kehitystoimenpiteiden ja toiminnan suunnittelussa, suunnitelmien/strategioiden/projektien tekemisessä, oman toiminnan suunnittelussa, ELY:n strategian seurannassa, oman organisaation strategiatyössä ja kunnan koulutuksessa ja valmennuksessa sekä koulutussuunnittelussa. Satakunnan maakuntaohjelman vahvuudet, mahdollisuudet, heikkoudet ja uhat arvioinnin mukaan: Arvioinnin yleisissä johtopäätöksissä todetaan maakuntaohjelmien olevan nykyisellään liian laaja ja kaikenkattava kokonaisuus. Ohjelman yhteen kokoava luonne on hyödyllinen, mutta ohjaavuudeltaan heikko. Maakuntien toimijoiden yhteinen kehittämisnäkemys on kuitenkin tarkastelukaudella vahvistunut. Ohjelmalla edistetään erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tavoitteita. Osaaminen, tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä liikenne ovat teemoja, joihin maakuntaohjelma voi tuoda sekä sisällöllistä särmää että edunvalvonnallista pontta. Sen sijaan kunnalliseen palvelutuotantoon, hyvinvointi- ja terveyssektoreihin maakuntaohjelmat eivät arvioinnin mukaan pysty vaikuttamaan, vaikka teemat ovatkin ehdottoman tärkeitä maakunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta. 6

7 2.5. Kuntakierros Satakuntaliitto toteutti osana maakuntaohjelman valmistelua kuntakierroksen, jonka aikana vierailtiin jokaisessa jäsenkunnassa. Tarkoitus oli saada evästystä maakuntaohjelman valmisteluun ja edunvalvontaan sekä kuulla muutoinkin kuntien näkemyksiä ajankohtaisista haasteista. Satakunnan kunnat näkevät maakunnan kannalta tulevien vuosien tärkeimpinä edunvalvonnan ja kehittämisen kohteina elinkeinoelämää palvelevan infrastruktuurin kuten liikenne- ja tietoliikenneyhteydet eri muodoissaan, kaavoituksen, avainalojen koulutuksen ja tutkimuksen sekä tuet yritystoiminnalle. Liikenne kaikilta osin on kunnille keskeinen kehittämisen kohde. Parannus- ja kehittämiskohteita on niin tie-, raide- ja lentoliikenteessä kuin kevyen ja joukkoliikenteen osallakin. Yliopistokeskuksen ja ammatillisen koulutuksen merkitys on maakunnassa huomattava, ja niiden toimintaedellytykset ja rooli alueellisessa kehittämisessä on turvattava. Työvoimapula on kasvava ongelma useammallakin alalla. Näiden alojen osaajien koulutukseen ja maakunnan vetovoimaisuuteen rekrytoinneissa on panostettava. Toimialoina kasvavien ruoantuotannon sekä luonto- ja kalastusmatkailun toimintaedellytysten ja tunnettuuden parantamiseen on panostettava. Tuulivoimatuotanto tulee saada tehokkaammin suunnitelmista toteutukseen. Vesihuolto- ja vesienhoitohankkeisiin tarvitaan rahoitusta. Tärkeä edunvalvontakohde suhteessa valtioon on kuntien näkemysten ajaminen kuntataloutta ja rakennetta koskevissa uudistuksissa (kunta-, sote- ja valtionosuusuudistukset, lukioverkkouudistus sekä muutokset verotuksessa). Valtion kunnille antamien tehtävien ja niiden kustannusten osalta työnjako tulee selkeyttää oikeudenmukaiseksi ja toimivaksi. Kuitenkaan maakunnan sisäiseen kunta- ja palvelurakenteeseen ja sen kehittymiseen ei kuntien mielestä Satakuntaliiton ja ohjelmatyön ole syytä ottaa voimakkaasti kantaa. Maakunnalle on turvattava riittävät kehittämismäärärahat ja päätösvalta niiden kohdentamisessa alueen tarpeiden mukaisesti. Kehittämisresurssit tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti pitempiaikaisesti vaikuttaviin kohteisiin. Maakunnan kaikkien alueiden kehittämisen mahdollisuudet on turvattava keskuskaupunkipolitiikan ohella. Valtion Satakunnassa sijaitsevien toimintojen kuten varuskuntien säilyminen tulee turvata, ja ajaa alueellisten vahvuuksien mukaisia uusien toimintojen sijoittamisia. Maakunnan vahvuuksia ja huippuosaamista on tuotava entistä aktiivisemmin esille sekä kansallisissa että kansainvälisissä yhteyksissä. Toimijoiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä on kuntien mielestä edistettävä entisestään. Eri alojen mittavia yhteistyöverkostoja ja asiantuntijuutta on markkinoitava ja hyödynnettävä monipuolisesti. Kuntien näkökulmasta viranomaistoimintaa tulee edelleen kehittää elinkeinoelämää mahdollisimman joustavasti edistäväksi. 7

8 2.6. Sidosryhmätyöpajat Edellisen maakuntaohjelman arviointityöpaja, maaseutufoorumi, avoin työpaja rakennerahastot + kansallinen, tiivis kuvaus 2.7. Rahoitusvälineet Lainsäädäntö ja ohjelmat vahvistuvat syksyllä Maakuntaohjelmaa toteutetaan erilaisten EU- ja kansallisten instrumenttien kautta, joiden välillä ei ole tiukkaa rajanvetoa vaan niiden kesken pyritään täydentävyyteen ja yhteensovittamiseen. Usein hankkeet sisältävät elementtejä, jotka soveltuvat useamman rahaston rahoitettavaksi. Näissä tapauksissa rahoittava rahasto valitaan hankkeen ensisijaisen tavoitteen ja toiminnan mukaisesti. Aina kuitenkin noudatetaan myös muiden rahastojen yleisiä periaatteita. Yhteensovitus tapahtuu viranomaisten, erityisesti Satakuntaliiton ja Satakunnan ELY:n yhteisellä valmistelutyöllä maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR). Valtakunnallisesti eri rahastoille avataan yksi yhteinen internet-portaali, joka sisältää keskeiset asiat tavoitteista ja rahoitettavista toimista sekä ajankohtaisista asioista, jolloin tieto ohjelmien sisällöistä, hakuajoista, rahoitettavista hankkeista, rahoittajista ja hyödynsaajista on helposti hakijoiden saatavilla. Valtakunnallisen linjauksen mukaan maantieteellisesti maaseuturahaston rahoitus painottuu maaseudulle ja EAKR- ja ESR-rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoihin. Satakunnassa rajan ei ole syytä olla tiukka, sillä Satakunta kuuluu Porin ja Rauman keskustaajamia lukuun ottamatta maaseutuohjelman piiriin. Niin ikään myös maaseutumaisilla alueilla on rakennerahastotoiminnan piiriin lukeutuvia kehittämisen tarpeita. Suomen ja EU:n välisen kumppanuussopimuksen mukaan maaseuturahastosta voidaan rahoittaa toimialaa rajoittamatta investointeja kaikissa maatilan yhteydessä toimivissa mikroyrityksissä. EAKR ei rahoita pääsääntöisesti maatilalla toimivia yrityksiä, mutta EAKRtoimet voivat tukea niitä välillisesti erilaisten kehittämishankkeiden kautta sekä rahoittamalla mm. biotalouteen ja bioenergian käyttöön liittyviä hankkeita. EAKR-toimet voivat täydentää ja tukea maaseudun kehitystä erityisesti laajoissa, alueellisissa ja sitä laajemmissa kehittämistoimissa. Myös tutkimustoiminta ja yhteistyö eri toimijoiden, verkostoitumisen tukeminen sekä innovaatioiden käyttöönoton tehostaminen, joka ulottuu maaseutualueille, ovat merkittäviä EAKR-rahoitteisia toimia maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamisen kannalta. Maaseuturahaston toimin tuetaan erityisesti paikallistason kehitystoimintaa maaseudun elämänlaadun parantamiseksi. ESR:n tukemilla toimilla voidaan kehittää eri teemoihin ja aihe-alueisiin liittyvää osaamista ja osaamistarjontaa ja siten varmistaa ao. aloilla toimivien yritysten ja organisaatioiden tarvitseman työvoiman saatavuutta. Rakennerahastot; EAKR ja ESR Maaseutuohjelma, Leader ja meri- ja kalatalousrahasto Central Baltic ohjelma Horisontti 2020, Itämeri-ohjelma ja muut suora EU- rahoituskanavat Valtio ja ELY-keskukset 8

9 Kansalliset (innovaatio) kehittämisvälineet; Porin INKA, Rauman seutukaupunkipilotti, Sööperin InnoHub Kunnat; oma toiminta, vastinrahoitus 2.8. Yhteenveto ja lähtökohtien arviointi tulossa keskustelujen jälkeen (tusu, mh, myr), täydennetään syksyllä 3. Satakunnan toimintaympäristö 3.1. Satakunnan kehitystarkastelu Täydennetään Maakuntaohjelman valmistelussa ja seurannassa käytettävät indikaattorit Lähteet: Tilastokeskus, TEM ja Kuntaliitto Väestö ja muuttoliike Satakunnan väkiluku vuodenvaihteessa 2013 on kaksi promillea vuotta aiempaa alhaisempi. Vuoden 2012 aikana vajaan 400 asukkaan vähennys nykyisen maakunnan kohdalla on seurausta yhä negatiivisemmasta luonnollisesta väestönmuutoksesta. Kuolleiden enemmyys syntyneisiin nähden on jo 526. Väkiluvun väheneminen korvautuu osin muuttoliikkeen nettotuloksella +138 mikä koostuu ennätyksellisestä netto maahanmuutosta 506 henkilöä ja maltillisesta tappiosta, 385 henkilöä kotimaisessa muuttoliikkeessä. (Esitetään tavoite ) Maakuntien väestökehitys on jakautunut eri suuntiin. Keskinäinen järjestys on säilynyt kutakuinkin samana. Ajanjaksolla suhteelliset erot maakuntien kesken ovat hieman lievenneet. Vuoden 2012 aikana Satakunnan väestönvähennys on maakunnista neljäs-viides tappiollisin. Alueiden keskinäistä eroa ikärakenteessa ilmaisee ehkä parhaiten luonnollinen väestönmuutos-mittari. Koko maan syntyneiden enemmyys oli vuonna ,5 tuhatta asukasta kohden kun Satakunnassa vastaava luku oli -2,4. 9

10 Vanhushuoltosuhde (yli 65-vuotiaat/ vuotiasta kohden) on koko maassa 277 ja Satakunnassa 347. Toisin ilmaistuna koko maa =100 Satakunta = 125. Valmistellaan ikärakenteen ja vanhushuoltosuhteen tavoitteet verrattuna väestöennusteeseen. Kilpailukyky Bkt asukasta kohden indeksi: Koko maa =100 Satakunta = 92 Aluetaloudet ovat kehittyneet viime vuosina hyvin epätasaista tahtia. Tuotannon pudotus oli koko maassa taantumavuonna 2009 niin syvä, että vuonna 2010 jäätiin vielä reilusti alle vuoden 2007 tuotannon määrän. (Alue- bkt on ongelmallinen tunnusluku koska se saadaan vasta todella pitkällä aikaviiveellä). Aloittaneet yritykset :Vuoden 2012 aikana Suomessa aloitti uutta yritystä Satakunnassa Suomessa keskimäärin yrityskanta lisääntyi kolme kertaa nopeammin kuin Satakunnassa vastaavien suhteellisten muutosten ollessa 12 % ja 4 % (yrityksistä pl. alkutuotanto). Yritysten lukumäärän ja rakenteen kehityksestä lisää arviointia. Kasvuyritysten määrä: Satakunnassa on kasvuyrityksiä 3,6 % maan kasvuyrityksistä. Maakunnan koko yrityskanta puolestaan on 4,1 % koko maan vastaavasta. Satakunta yltää sijaluvulle kuusi maakuntien keskuudessa kasvuyritysvaltaisuudellaan (TEM /Kasvuyrityskatsaus) Viennin osuus tuotannosta: Alue - bkt:ssä Satakunnan viennin arvo-osuus on puolitoistakertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Käytettävissä olevat tulot henkilöä kohden: Koko maa , Satakunta koko maa =100 Satakunta = 97 Talouden tasapaino Kuntien vuosikate ( / asukas tiedot v:lta 2011): Satakunta 294 /asukas = 77 Koko maa 384 /asukas =100 Valtion menot asukasta kohden: Valtion menotarkastelussa maakunnittain Satakunta sijoittuu Pohjanmaan, Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kanssa vähiten valtiolta tuloja saavaan neljännekseen. Työllisyys (esitetään tavoite ohjelmakaudelle) Työllisyysaste (16-64v.) 2012: Koko maa 69,0 % Satakunta 67,8 % Työttömyysaste (keskiarvo vuoden 2012 aikana) Koko maa 7,8 % Satakunta 7,7 % 10

11 Osaaminen Tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä: Satakunta Koko maa Keski-aste 41,2 39,5 Alin korkea-aste 10,5 10,4 Alempi kk aste 8,0 9,2 Ylempi kk-aste 4,5 7,8 Tutkija-aste 0,3 0,8 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 35,5 32,3 Julkisen sektorin osuus arvonlisäyksestä yht. kaikki toimialat: Satakunta 18,8 % Koko maa 19,8 % Elinympäristön laatu ja aluerakenne Tulossa karttakuva, väestön määrän muutos erityyppisillä alueilla Satakunta Suomen kaupunki-maaseututypologiassa Uusiutuvan energian osuus Teollisuuden ja energian ja yhdyskuntien fosfori- typpikuormitus vesistöihin 3.2. Osaamisprofiili Satakunta on Suomen teollistunein maakunta. Liikevaihto-osuus, työllistävyys, arvonlisäys, jalostusarvo, monipuolisuusindeksi ja vienti ovat Suomen kärkeä. Esimerkiksi viennin osuus on 1,5 kertaa suurempi BKT:stä kuin koko maassa ja jalostuksen työllistävyys Suomen korkein. (Tilastokuvaukset näistä) Talouden kulmakiviä ovat metalli (mukaanlukien offshore ja automaatio), ruoka, metsä, paperi, energia, prosessi, satamat ja logistiikka. Satakunnan merkittäviä toimialoja ovat muun muassa laivanrakennus ja off shore-laitteet, metallien jalostus sekä tekstiiliteollisuus. Myös paperin ja paperituotteiden valmistus sekä energiantuotanto ja siihen liittyvät alat ovat merkittäviä alueen elinkeinorakenteen kannalta. (Tilastot näistä) Satakuntalainen osaaminen linkittyy vahvasti ympäristö- ja energiateknologiaan, ruoka- ja vesiosaamiseen, asumiseen ja turvallisuuteen, lähivaikuttamiseen ja yhteisten asioiden hoitoon, palvelujen tuotantoon, yrittäjyyden edistämiseen, kasvatus- ja koulutusjärjestelmään sekä kansainvälisyyteen. Näissä osaamiskokonaisuuksissa painottuvat erityisesti turvallisuus- ja verkosto-osaaminen (esim.tulvariskien hallinta, ydinvoima-alan turvallisuuskulttuuri, vesienhoidon yhteistyö, koulutussektorin yhteistyö, lähiruokatoimijoiden yhteistyö). Maakunnan toimijoilla on myös vahvaa projektihallinnan osaamista. 11

12 Satakunnan avainteknologiat kytkeytyvät olemassa olevaan ja potentiaaliseen osaamiseen: tulevaisuuden ympäristö- ja energiateknologiat (mm. aurinkoenergia, polttokennosovellukset, jätteenkäsittely), jokapaikan tietotekniikka sekä hyvinvointiteknologia (living lab-konseptit). Maakunnan esiin nousevia osaamisaloja ovat erityisesti meriteknologia eri muodoissaan, mutta erityisesti off shore-sovellukset. Myös kemiallisen metsäteollisuuden sekä elintarviketeollisuuden osalta löytyy erityistä tietotaitoa Tekstiili- ja vaatetuspuolella muun muassa älyvaatteet ovat erikoisosaamisalue. Erilaiset teollisten tuotteiden valmistukseen liittyvät teknologiat ovat myös monelta osan vahvoja osaamisalueita (muun muassa värimetallit, magneettiteknologiat, hanat ja erilaiset prosessiteknologiat).(viite: Ramboll arviointi / TEM, Tekes). Teollisuuden uusiutuminen luo tilaa ja kehittymisalustoja pkyrittäjyydelle sekä sosiaalisille ja ekologisille innovaatioille Keskeiset kehittämistoimijat Satakunnassa Satakunnan merkittävä vahvuus on kompakti ja hyvin verkostoitunut kehittämisympäristö, jossa toimijaverkostojen yhteistyö toteutuu monella tasolla (triple-helix, quadruple). Satakunnan innovaatioprosessin keskeiset toimijat ja niiden rooli: Satakuntaliitto ja ELY -keskukset Satakunnan korkeakoululaitos, Prizztech Oy, Satafood ry, Pyhäjärvi-instituutti, kauppakamarit Sosiaalipartnerit, toimintaryhmät, pk -yritykset Loppukäyttäjät, kuluttajat, kansalaiset Aluekehitys, koordinaatio, ennakointi, politiikkalinjaukset ja tavoitteet Tutkimus- ja kehittämistoiminta ml teollisuus Yleisö, inhimillinen pääoma, tiedon luonti Tiedon soveltaminen, markkinat, palaute Satakunnan korkeakoululaitos Satakorkeaan kuuluvat Porin yliopistokeskus, jossa toimivat Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Turun yliopisto sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin toimipiste ja Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö. Satakorkea yhdistää alueen osaamista ja koulutuspalveluja. Eri korkeakoulujen yhteistyön tarjoamat synergiaedut varmistavat monipuolisen korkeakoulutuksen ja korkeatasoisen osaamisen pysyvyyttä alueella. Prizztech Oy on kehittämisyhtiö, jonka päätehtävänä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen. Toiminnan keskiössä ovat yrittäjyyden ja liiketoiminnan edistäminen, elinkeinoelämää tukevien vetovoimaisten toimintaympäristöjen rakentaminen ja tutkimusyhteisöjen vahvistaminen. Yhtiön kansallinen rooli 2013 päättyvällä ohjelmakaudella on erityisesti kansallisen erityisohjelman, osaamiskeskusohjelman, 12

13 toteutuksessa. Satakunta on mukana kolmessa klusterissa, jotka ovat energiateknologiaklusteri, jokapaikan tietotekniikka klusteri ja meriklusteri. Myös Prizztechin kehittämis- ja tutkimusyksiköt, Magneettiteknologiakeskus, Raumalla toimiva Vesi-Instituutti WANDER ja ydinenergia-alan verkosto FinNuclear toimivat kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi FinNuclear yksikkö operoi valtakunnallista Teknologiateollisuus ry:n ydinenergia-alan toimittajat toimialaryhmää ja FinNuclear ry:n toimintaa. Kaakkois-Satakunnassa on kaksi yhteistyössä toimivaa elintarvikkeisiin ja ympäristöalaan erikoistunutta kehittämisyhteisöä. Satafood ry on Huittisissa sijaitseva maakunnallinen kehittämisyhtiö, jonka erityisaloina ovat mm. biotekniikka ja elintarviketeknologia, raakaainetuotannon kilpailukyky (vilja, vihannekset, siipikarjanliha, sianliha, luonnonkuidut), ympäristöliiketoiminta ja hajautettu energiantuotanto (mm. bioenergia ja sivuvirrat). Pyhäjärvi-Instituutti Eurassa edistää ja kehittää elintarviketaloutta ja ympäristöä koskevaa koulutusta, tutkimusta ja muuta kehitystoimintaa. Erityisosaamisalueita ovat mm. elintarvikealan tuotantoketjujen kehittäminen alkutuotannosta jalostukseen ja kauppaan, paikallisen ruoan ja raaka-aineiden tunnettuuden ja käytön lisääminen, vesitalouden ja veden laadun hallinta, asukaslähtöisen vesiensuojelun edistäminen, monitieteinen kansainvälinen vesistötutkimus sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten tunnistaminen ja niihin varautuminen. Satakunnan ja Rauman kauppakamarit sekä Satakunnan Yrittäjät toimivat tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja tutkimus- koulutus- ja kehittämistoimijoiden kanssa maakunnassa ja tuovat maakunnan vahvan teollisuuden ja pk yrittäjien näkökulmaa kehittämiseen. Toimijat vetävät myös itse yritysten ja teollisuuden intresseihin kuuluvia kehittämishankkeita. Satakunnassa on myös lukuisia muita aktiivisesti maakunnan kehittämisfoorumeihin osallistuvia ja kehittämishankkeita toteuttavia sosiaalipartnereita, kuten ProAgria, MTK ja ammattiyhdistysjärjestöt. Satakuntalaiset Leader-toimintaryhmät toimivat osaltaan rahoittajina, mutta paikallisina maaseudun kehittämisyhdistyksinä tuovat erilaisiin kehittämisfoorumeihin ruohonjuuritason näkökulmaa ja toteuttavat myös itse koordinaatio- ja kansainvälisiä hankkeita Keskeiset yhteistyökumppanuudet ja kansainväliset yhteydet West Finland European Office (WFEO) eli Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto on neljän maakunnan liiton yhteinen toimipiste Brysselissä: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Satakunta. Edunvalvonnan lisäksi toimisto ylläpitää tiedotusverkkoa. Toimiston henkilökunta opastaa ja auttaa hankerahoitusten etsimisessä, yhteistyöpartnereiden haussa ja EU-tiedon hankkimisessa. Toimisto avustaa Satakuntaliittoa EU:n innovaatiokumppanuuksissa sekä edustaa kaikkia Länsi-Suomen maakuntia muun muassa ERRIN verkostossa. ERRIN- verkosto (European Regions for Research and Innovation Network) on lähes sadan aluetoimiston aktiivinen verkosto, joka pyrkii jakamaan tietoa, helpottamaan kumppanuuksien ja hankkeiden rakentamista sekä vaikuttamaan EU:n tutkimus- ja 13

14 innovaatiopolitiikkoihin alueiden näkökulmasta. Mm. Raumalla sijaitseva Vesi-instituutti Wander on mukana verkoston vesiasioiden työryhmässä. Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ovat komission aloitteita ja osa EU:n 2020 innovaatiounioni-lippulaivahanketta. Kestävän maatalouden innovaatiokumppanuutta koordinoi DG Agri. Innovaatiokumppanuus tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa- ja elintarviketaloudessa. Innovaatiokumppanuudella halutaan tuoda tärkeimmät sidosryhmätoimijat yhteen (erityisesti yhdistäen tutkimus- ja käytäntö). Intressinä on saada Satakunnan osaaminen verkostoon mukaan, ja sitä kautta maakunnallisille toimijoille uusia mahdollisuuksia tulevalla ohjelmakaudella. Verkoston tärkeimmät rahoitusinstrumentit tulevat olemaan Euroopan aluekehitysrahasto sekä Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelma. S3 Platform on Euroopan komission perustama älykkään erikoistumisen foorumi. Foorumia hallinnoidaan Sevillan tutkimuskeskuksesta, ja sen johtoryhmään kuuluu asiantuntijoita useista Euroopan komission osastoista. Foorumi tarjoaa erilaisia palveluja, esim. koulutusta ja tukea kansallisten ja alueellisten strategioiden vertaisarviointiin. Satakuntaliitto on mukana foorumin työskentelyssä ja valmistautumisessa uuteen ohjelmakauteen ( Itämeren valtioiden alueiden yhteistyöelin BSSSC (Baltic Sea States Subregional Co- Operation) keskittyy aluekehityksen, elämänlaadun, koulutuksen ja nuorison, talouden, turismin, ympäristön sekä sosiaalipuolen kehittämiskysymyksiin. Toiminnasta on hyötyä verkostoitumisessa Itämeren alueella, mikä edesauttaa hankekumppanien löytymistä ja satakuntalaisten toimijoiden hankkeisiin partneriksi pääsyä esimerkiksi Central Baltic- ja Itämeri -ohjelmien hankkeisiin. Satakuntaliitto on myös Euroopan alueiden järjestön - Assembly of European Regions (AER)- jäsen. Satakunnalla on yhteistyösopimus Changzhoun kaupungin kanssa. Kiinassa toimiminen edellyttää aktiivista verkoston rakentamista pitkällä aikajänteellä sekä virallisia sopimussuhteita. Satakuntaliitto allekirjoitti syksyllä 2008 virallisen yhteistyösopimuksen Changzhoun kaupungin kanssa. Yhteistyösopimuksen käytännön toteuttajana on Prizztech Oy. Sopimuksen kautta tarjotaan koko Satakunnan alueen yrityksille kontakteja Changzhousta sekä sen lähialueilta. Changzhoun kaupunki sijaitsee Kiinan talouskasvun keskuksessa Jiangsun maakunnassa 170 km päässä Shanghaista Yangtze-joen suiston alueella. Shanghain alueella toimii puolet kaikista Kiinaan etabloituneista suomalaisyrityksistä. Arvostetun talousjulkaisun FORBESin Top cities in mainland China for Business listalla Changzhou sijoittui Manner-Kiinan kaupunkien joukosta sijalle 12. Alueen vahvuuksina ovat mm. uusiutuvat energialähteet ja juomaveteen keskittyvä tutkimus ja hankkeet. Tavoitteena on löytää tarpeiden mukaisia yhteistyökumppaneita Kiinasta. Kaikilla satakuntalaisilla yrityksillä on Prizztechin kautta käytössään oman yhteyshenkilö, joka toteuttaa Changzhoussa mm. yrityskartoituksia, toimialakohtaisia selvityksiä sekä käytännön toimenpiteitä (yrityskäynnit, tilatun tavaran tarkastukset jne.). 14

15 Satakunnalla on Viron Harjumaan (Tallinnan alue) ja Viljandin maakuntien kanssa laajaalainen yhteistyösopimus. Sopimus tarjoaa niin Satakuntaliitolle kuin muille satakuntalaisille toimijoille mahdollisuudet yhteistyöhön Viron suurimman maakunnan kanssa. Sopimuksella sinänsä ei käynnistetä mitään konkreettista hanketta, vaan niistä sovitaan toimijoiden kanssa erikseen. Satakuntalaiset toimintaryhmät ovat kahden viimeisen vuosikymmenen aikana rakentaneet moninaisia yhteistyösuhteita Eurooppaan, ja edistäneet alueensa yhdistysten ja yritysten kansainvälisiä suhteita. Lähes kaikilla satakuntalaisilla kunnilla on ystävyyskaupunki tai kaupunkeja useimmiten Virossa ja Pohjoismaissa. Etenkin Pohjoismaihin suhteet ovat useimmiten hiipuneet, mutta Viron suunta on aktiivisempi. Pääsääntöisesti yhteistyö on kulttuuri- ja nuorisopainotteista, mutta myös yrittäjiä on osallistettu. Valmiuksia erityisesti yritysyhteistyön vahvistamiseen ystävyyskaupunkien välillä on useammassa kunnassa. Myös kouluissa eri asteilla on osin erittäin vilkasta kansainvälistä yhteistyötä eri puolille Eurooppaa (Comenius). Kotimainen yhteistyö ja kumppanuudet tulossa: Ympäristöohjelma Yhteistoiminta-alue Lounaisrannikkoyhteistyö eli LOURAssa Länsi-Suomi, ELSA Seutukaupunkiverkko ja Suupohjan InnoHub Lisätään maakunnan sisäiset keskeiset verkostot; Satailme, Sata-alsu, ennakointi, aisa, maaseutu, matkailu? 3.5. Yhteenveto ja toimintaympäristön arviointi - SWOT tulossa keskustelujen jälkeen (tusu, mh, myr), täydennetään syksyllä 4. Satakunnan maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjat Toimintalinjojen prioriteetteihin jatkovalmistelussa haaste, sisältö, tavoiteltava muutos ja resurssi; raha ja osaaminen, muokkautuvat ja harvenevat? 4.1Kannustava yhteisöllisyys Yrittäjyys a.yrittäjyyskasvatuksen edelleen kehittäminen ja juurruttaminen b.aloittavien yrittäjien, uusyrittäjyyden ja sukupolvenvaihdosten tukeminen c.yrityskiihdyttämö, hautomo ja tuunamotoimintojen vahvistaminen 15

16 d.uusien liiketoimintamahdollisuuksien haravoiminen muualta Satakuntaan e.pk -yritysten verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen f.t&k toiminnan lisääminen Pk- yrityksissä g.yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen Kansainvälisyys Vetovoima a.pk- yrittäjien kansainvälisen toiminnan lisääminen b.osaamisen vaihto, vienti ja tuonti c.työperusteisen maahanmuuton edistäminen d.osaavien yrittäjien ja yritysten rekrytointi ulkomailta Satakuntaan e.lasten ja nuorten kansainvälisyyskasvatus ja kv-toiminnan edistäminen f.paikallista kulttuuripääomaa rikastuttava kulttuurivaihto a.korkeakoulujen toimintaedellytysten turvaaminen b.opiskelijakaupunkikonseptin kehittäminen c.satakunnan markkinointi d.maaseutuimagon parantaminen: maaseutuasumisen ja yrittäjyyden houkuttelevuus e.yritysten sijoittumisen houkutteleminen (Invest in Satakunta) Satakuntalainen yhteiskuntatakuu Toimintalinjan arviointi ja mittaaminen a.yksilöllisten ura- ja opintopolkujen tukeminen b.uudet moniammatilliset / poikkihallinnolliset ohjauksen verkostot c.työnteon kiinnostavuuden ja matalapalkkatyön arvostuksen lisääminen d.työelämävalmiuksien parantaminen; käytöstavat, vuorovaikutustaidot ym. e.seniorien palkka- ja vapaaehtoistyömahdollisuuksien edistäminen 4.2 Puhdas elinvoima Uudet teknologian ratkaisut ja innovaatiot teollisuuden uusiutumiseen a.teollisuuden uusiutumiskyvyn tukeminen, älykäs teollisuus b.teollisuuden hyödyntäminen living labinä Metsä ja energia a.energiatehokkuuden edistäminen ja uusien ratkaisujen käyttöönotto b.energiaosaamisen kehittäminen ja koulutusyhteistyö 16

17 c.uudet polttoaineet ja LNG terminaali d.energiaomavaraisuuden kokeilupilotit e.uusiutuvan ja lähienergian käytön ja tuotannon edistäminen f. puurakentamisen ja puun jatkojalostuksen edistäminen Vahva elintarvikeketju- pellolta pöytään ja pellolle a.puhtaan, satakuntalaisen ruuan tuottamisen kannattavuuden parantaminen b.alkutuotannon houkuttelevuuden lisääminen ja oppilaitosyhteistyön edistäminen c.satakuntalaisen ruuan arvostuksen ja markkinointiosaamisen vahvistaminen d.rapu- ja kalatalouden kehittäminen ja kytkeminen lähiruokaajatteluun e. Jakelukanavien, verkostojen ja suoramyynnin kehittäminen f. Jatkojalostuksen ja uusien tuotteiden kehittäminen g. Kansainvälisten markkinoiden etsiminen ja avaaminen satakuntalaiselle ruualle Vesien ja luonnon hoito a.ympäristön tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön lisääminen ja verkostoituminen b.selkämeren kuormituksen vähentäminen c.selkämeren kansallispuiston perusinfrastruktuurin kehittäminen d.luontoa ja ympäristöä hyödyntävän matkailun kehittäminen e.vesistöjen virkistyskäytön edistäminen Toimintalinjan arviointi ja mittaaminen 4.3.Ihmislähtöiset ratkaisut Uudet palveluratkaisut a.sosiaali-ja terveydenhuollon käyttäjälähtöinen palvelumuotoilu ja testaaminen b.living Lab -käytännönläheiseen innovointiin panostaminen c.paikkatietopohjaisten mobiilisovellusten kehittäminen d.palvelujen yhdenluukun periaatteen ja liikkuvuuden edelleen parantaminen e.maahanmuuttajien kotouttaminen ja monialainen yhteistyö f.asumisen yhteisöllisyyden uudet muodot g.maaseudun etätyöyhteyksien kehittäminen 17

18 Osallisuuden ja lähipäätöksenteon vahvistaminen a. Valtion Satakuntaan suuntaamien resurssien kasvattaminen ja maakunnallisen päätöksenteon vahvistaminen b.paikallisen osallisuuden kasvattaminen päätöksenteossa ja asuinympäristön kehittämisessä c.yhdistystoiminnan osaamisen kehittäminen ja laajaalaistaminen Turvallisuus Yhteydet a.tulvasuojelu- ja ydinturvallisuusosaamisen profiilin nosto ja kaupallistaminen b. Liikenneturvallisuuskasvatus, mm. Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueen hyödyntäminen c. Pk -yritysten turvallisuusosaamisen kasvattaminen d.arjen turvallisuuden parantaminen asuinalueilla, kylissä ja kodeissa a. Elinkeinojen kuljetusten turvaaminen; teollisuus, ruoka, metsä b. Pääradan yhteysrata osana TEN T verkkoa c. Paikkatietosovellukset kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen hyödyksi Toimintalinjan arviointi ja mittaaminen 7. Yhteenveto: Kehittämisen kehikko Kirjoitetaan lopuksi 8. Seuranta Kirjoitetaan syksyllä kun lainsäädäntövalmistelu edennyt, mm. MYRrin rooli, sihteeristö, hankeryhmä, jaostot 18